Rahasto maakuntaa rakentamassa

Recommendations

Info

a h a S t o m a a k u n t a a r a k e n t a m a S S a hiukan kummastuttaa, sillä rahaston toimintavuonna 1977 – 1978 saamasta 27 000 markan (13 500 euroa) lahjoitussummasta kuntien osuus oli yli 80 prosenttia. Päijät-Hämeen kuntien osallistuminen maakuntarahastojen tukemiseen oli muutenkin koko 1970-luvun maakuntien kärkeä. Yritysten puoleen rahasto kääntyi aluksi kirjeitse ja henkilökohtaisin yhteydenotoin. Tiedottamisen uudeksi kanavaksi syntyi kuntainliittojen uusi lehti Päijät- Hämeen Sanomat ja Lahden Seudun Yrittäjien lehti. Hoitokunnan aktiivinen lahjoitusten hankinta tuotti tulosta. Yritykset ottivat vuonna 1979 jälleen rahaston suurimman tukijan paikan, jonka ne olivat menettäneet kolmeksi vuodeksi kunnille. Yritysten aktiivisuus kasvatti vuosittaisten lahjoitusten kokonaissummaa liki 50 prosentilla. Keskusrahaston yleissihteeri Niilo Luukanen kuvaili alustuksessaan yksityisen rahaston kasvu polkua, joka johtaa lopulta merkittäviin lahjoituksiin. Matka kulkee kuntien liikkeellepanevasta alkupotkusta, kasvavasta luottamuksesta, yksityisestä rahoituksesta kasvun kautta kohti nimikkorahastoja ja suurlahjoituksia. Päijät-Hämeessä elettiin luottamuksen ansaitsemisen vaihetta ja odoteltiin seuraavaa askelta. Hoitokunnan puheenjohtaja vuorineuvos Onni Penttilä päätti 1970-luvun analyysinsä räväkkään itsearviointiin Erkon-päivänä 1979: olemme nuorin, pienin ja vähävaraisin, mutta ei syytä pessimismiin. Seuraavana vuonna hoitokunnan varapuheenjohtaja, rakennusmestari Tenho Iikkanen peräänkuulutti yhteishenkeä Lahden vuosijuhlassa ja odotti 1980-luvun ensimmäisten vuosien tuovan suurlahjoituksen taloudellisesti tiukoilla olevaan rahastoon Mikkelin, Kuopion ja Joensuun tapaan. 4.2 <strong>Rahasto</strong>jen kasvupolun päätä etsitään Syksyllä 1983 hoitokuntaan uudestaan valittu valtiosihteeri Teemu Hiltunen astui jälleen rahaston ruoriin, kun hänet valittiin järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin rehtori Harri Antinranta. Heidän lisäkseen työvaliokuntaan tulivat emäntä Anja Pitkälä, kuvanveistäjä Pentti Papinaho ja maanviljelijä Hemmo Ylöstalo. Asiakysymyksistä ensimmäisenä tarkasteltiin rahaston toiminnan puitteet. Kuultiin että varsinaisia keruukampanjoita rahasto ei ole järjestänyt, mutta on alettu etsiä uusia jäseniä elinkeinoelämän rahoitusrenkaaseen, joka on vastannut vuosittaisen tulovirran puolikkaasta. Sen jälkeen pohdittiin keinoja varojen keruun tehostamiseksi. Vakavasti puhuttiin syntymäpäivien ”hyödyntämisestä” ja muiden mahdollisten lahjoittajien kartoittamisesta. Kuntakohtaista yksityishenkilöiden ja yritysten syntymäpäivälistaa pidettiin hyvänä ideana. Erityisesti tulisi pyrkiä onnittelulahjoituksiin, koska niissä nähtiin tulevien testamenttilahjoitusten siemen. Muina keinoina tuotiin esiin varojen kartuttaminen erilaisten projektien 46
Itä-Hämeen kuoropelimannit johtajanaan Simo Moisio esiintyivät vuonna 15.1 1982 Hartolassa pidetyssä rahaston XI vuosijuhlassa. 4 . t a i t e e n t u k e m i S e S t a t ä r k e i n t e h t ä v ä . . . avulla. Jos projekti tuodaan riittävän lähelle lahjoittajan intressiä, uskottiin riittävien varojen löytyvän. Kolmantena asiana puhuttiin teatterista. Arveltiin, että maakunta-aiheisen näytelmän toteuttamiseen löytyisi rahalaitoksia yhteistyökumppaniksi, koska teatteri on maakunnassa juuri ajankohtainen. Puheenjohtaja palasi Päijät-Hämeen rahaston taloudelliseen tilanteeseen vielä seuraavassa vuosijuhlassa 15. 1. 1984 Lahdessa. Teemu Hiltunen ilmaisi pettymyksensä, kun rahaston toimintaedellytykset eivät ole parantuneet odotetulla tavalla. Rakennettu rahastostrategia perustui luottamukseen, että maakunta lähtee mukaan rahoineen. Nyt näin ei ollut käynyt. Asiamiehen kirjoittaman jakopuheen luonnoksessa epäonnistuminen varainkeruussa ilmaistaan hillityin sanakääntein, mutta luonnoksen marginaalista löytyy puheenjohtajan käsialakirjoituksella kirjoittama ripitys, jota kuunnellessa monen katse on varmaan hetken etsinyt kengän kärkiä. ”Maakuntarahasto toimii siten, että se kerää rahaa ja jakaa sitä. Toiminta-ajatus oli Päijät-Hämeessä alun alkaen, että varoja tulee kierrättää ja niitä ryhdytään jakamaan heti, kun niitä vähänkin kertyy. Peruspääomia ei jääty kartuttamaan. Päätöksen saneli 47 K U VA S K R : N A R K I S T O
Page 1: Jorma Julkunen Rahasto maakuntaa ra
Page 5 and 6: Rahasto maakuntaa rakentamassa Ne
Page 7 and 8: SaatteekSi 7 rahaSto maakuntaa rake
Page 9 and 10: Saatteeksi ”Huolenpito oman kultt
Page 11: S a a t t e e k S i Tämän histori
Page 14 and 15: 1 Suomen Kulttuurirahasto koko Suom
Page 16 and 17: a h a S t o m a a k u n t a a r a k
Page 32 and 33: K U VA S K R : N A R K I S T O r a
Page 44 and 45: 4. Taiteen tukemisesta tärkein teh
Page 68 and 69: K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 73 and 74: saNottiiN eletyN murrosaikaa 71
Page 75 and 76: Raute Oy, jo yli 100 vuotta lahtela
Page 77 and 78: ”Lokakuun alussa vuonna 1990 aloi
Page 79 and 80: Jaakkolan rehtorikaudella Lappeenra
Page 81 and 82: K U VA S A K A R I V I I K A Suomen
Page 83 and 84: 5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 85 and 86: ” Murroksessa maakunta- rahastoll
Page 87 and 88: Päijät-Hämeen rahaston, asiamies
Page 89 and 90: Kulttuurin kohtaaminen -iltapäivä
Page 91 and 92: ”Rakennemuutos koetteli maa- kunt
Page 93 and 94: soitti paljon sonaattikirjallisuutt
Page 95 and 96: 5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 97 and 98: K U VA P - H R : N A R K I S T O Ka
Page 99 and 100:
Kaisu ja Antti Ravani 5 . m u u t o
Page 101 and 102:
yliopistopiireihin. Se kannusti tek
Page 103 and 104:
Anja ja Jalo Paanasen nimikkorahast
Page 105 and 106:
Käyttö- ja peruspääomalahjoituk
Page 107 and 108:
5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 109 and 110:
Yksi Suomen Kulttuurirahaston tärk
Page 111 and 112:
5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 113 and 114:
”Rahaston vuosijuhla- esitelmöit
Page 115 and 116:
K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 117 and 118:
vat alueet tulevat esiin hakemuksis
Page 119 and 120:
murroksessa uuDeN alku 117
Page 121 and 122:
6 . k u v a n j a S o i t o n m a a
Page 123 and 124:
KUVA MATTI SILVENNOINEN, P-HR:N ARK
Page 125 and 126:
astaan tajusin, että myös eläinp
Page 127 and 128:
Jakosumma 1972-2011 (v. 2010 eurois
Page 129 and 130:
Päijät-Hämeen rahasto on 2000-lu
Page 131 and 132:
Teemu Salonen ja Kati Joki ripustam
Page 133 and 134:
Kustos ja väitöskirja. 6 . k u v
Page 135 and 136:
K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 137 and 138:
7. Riippumaton asiantuntijuus on ma
Page 139 and 140:
Yleisviitteet Lähteet suomeN kultt
Page 141 and 142:
LIITE 1 Päijät-Hämeen rahaston h
Page 143 and 144:
LIITE 2 Palkinnot ja Kulttuurirahas
Page 145 and 146:
Heikkilä Heikki Juhani, opiskelija
Page 147 and 148:
Makkonen Nonna, lääket. lis (2001
Page 149 and 150:
Tuovinen Petri, opiskelija (1996) T
Page 151 and 152:
149
show all

Rahasto maakuntaa rakentamassa

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?