Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
”<br />
Kaikkien maakuntarahastojen<br />
taustalta löytyy<br />
maakunnallista<br />
kulttuuri-<br />
ajattelua ja alue-<br />
identiteetin<br />
vahvistamis-<br />
pyrkimyksiä.<br />
2 m a a k u n t a L i i t o n a L o i t t e e S t a P ä i j ä t - h ä m e e S e e n . . .<br />
liiton perustaminen onnistui liitoista viimeisenä, vasta 1968, eikä esimerkiksi<br />
1930-luvulla tai 1950-luvulla, jolloin siihen näytti olleen hyvät edellytykset?<br />
Usein annettu vastaus on, ettei edunvalvontayksikön perustaminen ollut ajankohtaista,<br />
koska alueen talous kasvoi suotuisasti muutenkin. Itä- ja Pohjois-<br />
Suomen taantuma ja muuttoliike eivät rasittaneet Päijät-Hämettä, päinvastoin<br />
savolaisten ja karjalaisten muuttoliike hyödytti Lahden seutua.<br />
2.2 Omaa rahastoa valmistellaan – esimakua<br />
Kulttuurirahastosta Hämeenlinnan ja Mikkelin kautta<br />
Päijät-Hämeen maakuntaliiton perustamisen jälkeen Päijät-Hämeen maakuntarahastohanke<br />
käynnistettiin välittömästi. Vuonna 1968 liitto kertoo tekevänsä<br />
Päijät-Hämeen henkistä kehittämistä tarkoittavia aloitteita, pyrkii edistämään<br />
maakunta- ja kotiseutuhenkeä lujittavaa toimintaa. Alueen kehittämisen<br />
keskeisimmiksi toimenpiteiksi nimettiin muiden joukossa maakuntarahaston<br />
perustaminen. Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Teemu Hiltunen<br />
tiivisti liittoon kohdistetut odotukset: maakunnallisen yhteistyön tulisi voimistua<br />
ja varttua vahvemmaksi. Varsinkin kotiseutuhengen nostattamisessa<br />
riitti työtä, sillä kotiseutuhenki ei ollut laajentunut maakuntahengeksi. Syyksi<br />
jotkut näkivät maakunnallisen samaistumisen puutteen, jonka esteenä oli<br />
Lahden liian keskeinen politiikka.<br />
Päijät-Häme -henkeen puhallettiin uutta puhtia, kun valtiotieteen maisteri<br />
Kari Tavaila astui maakuntaliiton palvelukseen toiminnanjohtajaksi vuonna<br />
1969. Tavailaan henkilöityi vuosikymmeniksi taistelu maakunnan yhtenäisyyden<br />
ja päämäärien puolesta, joista alkuvuosina tärkein oli oma Lahden lääni.<br />
Mutta maakuntarahaston perustaminen pysyi myös asialistalla. Kari Tavailan<br />
pyrkimyksenä oli hakea Päijät-Hämeelle kulttuurista perustetta ja perinteestä<br />
omaleimaisuutta, jolle päijäthämäläisyys voisi rakentua.<br />
Maakuntarahastojen syntymisen katalyyttinä ovat olleet mitä moninaisimmat<br />
syyt. Kaikkien maakuntarahastojen taustalta löytyy maakunnallista kulttuuriajattelua<br />
ja alueidentiteetin vahvistamispyrkimyksiä. Mutta perustamiseen<br />
on liitetty muitakin tavoitteita: Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla,<br />
Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä oman läänin aikaansaaminen.<br />
Vuonna 1960 perustettu Hämeen rahasto miellettiin Päijät-Hämeen ja<br />
Kanta-Hämeen yhteiseksi rahastoksi samalla tavalla kuin Pohjanmaan rahasto<br />
oli Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yhteinen. Hämeen rahaston ensimmäiseen,<br />
kantahämäläisvoittoiseen hoitokuntaan nimitettiin Lahdesta vuorineuvos<br />
Onni Penttilä ja kaupunginjohtaja Olavi Kajala. Vielä vuosikymmenen jälkimmäisellä<br />
puoliskolla hoitokuntaan kuuluivat toiminnanjohtaja Voitto Talonen<br />
ja lainopin kand. Lennart Grünn, molemmat Lahdesta, ja varajäsenenä dipl.<br />
insinööri Tauno I. Saavalainen, ”mies joka juoksi kasaan Päijät-Hämeen” maakunnan<br />
historian mukaan.<br />
19
Change language