hankeluettelo L998 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Geologian tutkimuskeskus 

Geolo gian tutkimuske skus 

Geologian tutkimuskeskuksen 

hankeluettelo hankeluettelo 1998 L998 

Espoo 1998

Geologian tutkimuskeskuksen 

tutkimuske skuksen 

hankeluettelo hankeluettelo 1998 

Toimittanut Toimittanut 

Maija Pennanen 

Geologian Geologian tutkimuskeskus 

Espoo 1998 

1998

Alkulause Alkulause 

Geologian Geologian tutkimuskeskus tutlGmuskeskus (GTK) tuottaa tuottaa geologisten luonnonvarojen kestävä kestävää ja 

tasapainoista käyttöä käyttöä edistävä edistävää tietoa tietoa elinkeinoelämlille, elinkeinoelämälle, erityisesti erityisesti kaivos- kaivos- ja rakennusteollisuuden,nusteolJisuuden, 

maankäytön suunnittelun ja ympfi ympäristön stön huollon huolJon tarpeisiin. 

GTK tutkii ja kartoittaa maankamaraa geologian, geologian, geofysiikan geofysiikan ja geokemian geokemian menetelmenetelmin sekä etsii etsii hyödynnettäviä raaka-aineita maa- ja kallioperästä. kalJioperästä. Se tekee perus- perus- ja 

soveltavaa tutkimusta tutlGmusta kansallisella kansalJiselJa ja kansainvälisellä kansainväliselJä tasolla sekä palvelututkimuksia 

paivelututlGmuksia 

asiakkaiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. 

GTK: GTK:ssa ssa otettiin otettiin käyttöön käyttöön uusi ohjelmaperusteinen toimintaorganisaatio toimintaorganisaatio vuoden 1998 1 998 

alusta. Uudistuksen avulla tehostetaan strategisen strategisen tutkimuksen tutlGmuksen ja operatiivisen toirnintoiminnan yhteensovittamista. Organisaatio perustuu viiteen vii teen tulosyksikköön: tulosyksikköön: Tutkimus ja 

kehitys (T&K), Eteki-Suornen Etelä-Suomen aluetoimisto (E-SAJ, (E-SA), Väli-Suomen Vrili-Suomen aluetoimisto (V-SAJ, (V-SA), 

Pohjois- Suomen aluetoimisto aluetoimisto (P-SA) ja Kemian laboratorio laboratorio (LAB) (l'AB) sekä kahteen kahteen 

palveluyksikköön: Viestintä Viestintii ja Talous ja hallinto. Organisaatio koostuu neljästä ohjelmasta: 

Kallioperä ja raaka-aineet, raaka-aineet, Maaperc) Maaperä ja raaka-aineet, raakn-aineet, Ympäristö Ymptiristö ja Tiedonhallinta. 

Ohjelmat muodostavat vuodesta 1998 lähtien GTK:n uudet päätulosalueet. 

päätulosalueet. 

GTK:n informaatiopalvelut ylläpilää ylläpitää GTK:n GTK:n tulkimuksista tutkimuksista kertovaa tutlGmusrekistetutkimusrekisteriä. 

TutlGmusrekisteri Tutkimusrekisteri pohjautuu Unescon (1982) (1982) määritelmään: "TutlGmusrekisterillä 

"Tutkimusrekisterillä 

tarkoitetaan muodoltaan muodoltaan standardoitua tieteellistä, tieteellistä, teknistä teknistä ja hallinnollista tietoa tietoa 

tutkimushankkeista, jotka ovat joko suunnitteilla, suunnitteilla, tekeillä tekeillä tai päättyneet äskettäin." äskettäin." 

Tutkirnusrekisteriä Tutkimusrekisteriä ylläpidetään tietokantana (TREK), ja se on yleisesti haettavissa 

Intemetin Internetin kautta kautta osoitteella: osoitteella: http://injo.gsfft/ http://info.gsf.fr/ (englanninkielinen versio osoitteella osoitteella 

http://info .gsf.fi/engl). 

http://info. gs f .fil engl). 

GTK: tutkimushankkeet 1998 -luettelo on tulostettu tutkimusrekisteristä, ja se kertoo 

vuonna 1998 käynnissä olevista tutkimushankkeista (127 kpl). Tutkimusrekisteriin ei 

päeisäntöisesti sisälly maksullisen palvelutoiminnan tilaustöitä. Kustakin tutkimushankkeesta 

on esitetty perustietojen lisäksi asiasanat, paikannimet, karttalehtinumerot 

ja tiivistelmä. Hankkeet on ryhmitelty edellä mainittuihin ohjelmiin GTK: tutkimushankkeet 1998 -Iuettelo on tulostettu tutkimusrekisteristä, ja se kertoo 

vuonna 1998 käynnissä olevista tutkimushankkeista (127 kpl). TutlGmusrekisteriin ei 

pääsääntöisesti sisälly maksullisen palvelutoiminnan tilaustöitä. Kustakin tutlGmushankkeesta 

on esitetty perustietojen lisäksi asiasanat, paikannimet, karttalehtinumerot 

ja tiivistelmä. Hankkeet on ryhrnitelty edellä mainittuihin ohjelmiin ja GTK:n tilipuit tilipuir 

teissa esitettyihin ydinohjelmiin. Teoksen Teoksen lopussa lopussa on henkilö-, henkilö-, asiasana-, paikannirni, 

paikannimi, 

yhteistyötaho-, yhteistyötaho-, hankenumero- ja karttalehtinumerohakemistot. Hankeluettelo julkaistaan 

myös englanninkielisenä versiona. Englanninkielisten tiivistelmien kielentarkastuksen 

on tehnyt Peter Sorjonen-Ward. Timo Timo Kuronen Kuronen on saattanut teoksen painoasuun. 

Toimittajan osoite: 

Maija Maija Pennanen Pennanen 

Geologian G e o lo gian tutkimuskeskus 

tutkimu ske skus 

PL96 PL 96 

02151 ESPOO 

Puh: 0205 0205 50 50 11 1I 

Fax: 02055012 

0205 50 12 

Email: Email : Maija.Pennanen@gsfft 

M aij a. P ennane n @ g sf.fi 

URL: http://www.gsfft 

http://www.gsf.fi

Sisältö Sisältö 

Kallioperä ja raaka-aineet 1 I 

Kallioperäkartoitus............... 1 

Kallioperäkartoitus ........... .... .. .................. ............... ..... ..... ................ .... .... ........... .. ... ... .. ..... .. 1 

Suomen geologinen mallinnus ... ...... ... .... .... .. ..... ..... ...... ........... .... .. .. .................... ......................... .. .. .. ... ... .. .. . 66 

Malminetsinnän kehittäminen. kehittäminen ................ .. .. ... .. ............ .. ....... ... .... .. ............... ......-.................. .. ....... .... ...... ... ... 14 

Arkeeiset vihreäkivivyöhykkeet ja niiden malminmuodostus, erityisesti nikkelin nikkelin ja kullan kullan 

etsintä............ etsintä .............................. ... ... .. ..... ... .... .................. .. .. .... ... ... .. .. .... .. ..... .. ............................ ....................... 20 20 

Pohjois-Suomen kerrosintruusiot, niiden malmipotentiaali ja kuoren varhaisproterotsooinen 

kehitys ... .. ... ..... ..... .... ... .. .... .... .. .. .................................... .. .................. ...... .. ... ... ... .... ........... .... .... .. 21 2l 

Outokumpu-tyyppisten ja muiden massiivisten sulfidimalmien etsintä ja svekofennialaisen 

orogenian varhainen varhainen kehitys. kehitys........... .. .... ... ................ .... ........ ... .......................... .. .. .. .... ..... ............. ... ........ 23 23 

hoterotsooisten Proterotsooisten nikkeli- ja kultamalmien kultarnalmien etsintä etsintä sekä sekä orogeniavyöhykkeiden 

tektonomagmaattinen kehitys .. ..... .... .... .... ... .... ... ................. ... ..... ..................................... ...................... 26 

Teollisuusmineraalitutkimukset, Teollisuusmineraalitutlimukset, erityisesti kaoliinin, talkin, karbonaattikivien ja ilmeniitin 

etsintä etsint?i sekä sekä ohjelmaan sisältyvä timantinetsintä timantinetsintä.... .. .. ........ .. ...... .... .......................... ................ ... .. ... 28 

Rakennuskivi- ja kiviainestutkimukset........... kiviainestutkimukset. ... .............. ... .. .. .. .................. .... ...... .. ......................... ............ ............. 30 30 

Maaperä ja raaka-aineet raaka-aineet 32 

Maaperäkartoitus................. Maaperäkartoitus ...... ... ............................... .. ..................... ... .. ..... .. ....... .. ............................... ...... 32 

Turveinventointi ja -tutkimus -tutkimus..................... .......... ... ..... .... .. .... ..... .... .. ... .. ... ..... ... .... ..... .. ... ...... .. ................... ...... 34 34 

Pohjavesitutkimus .......................... ............... .. .............................................. .. .. ..... ..... ... ... ..... .............. ...... 37 

Maa-ainesinventointi............ Maa-ainesinventointi .... ........... ................. ... .. .... .................. ..... .. ............... .. ......... ... .... ..... . ..... .. .. 38 38 

Meri- Meri-jajärvigeologinenkartoitusjatutkimus......... ja järvigeologinen kartoitus ja tutkimus .. .. .. .. ........ ..................... .. .. ... ................... ...............38 ....... 38 

Maaperän tutkimus ja kehitystyö kehitystyö ................................ .. .. ............ ...... ................ ..................... .. ..... ... .. ........ 41 4l 

Ympäristö Ympäristö 46 

Alkuaineiden ja yhdisteiden esiintyminen ja kulkeutuminen maankamarassa maankamarassa............... .... .... ... .. ........ ...... 46 46 

Alueiden käytön käytön ympäristögeologia ympäristögeologia.... ......... .. ......... ... .... ........... .. ..... .. ...... .. ... .. .......................... ............. 52 

Raaka-ainevaratja Raaka-ainevarat ja ympäristö ympäristö .. ... ....................... .. .................... .. ...... ... ........... ........................... .... .... ................ 58 58 

Saastuneet alueet a1ueet............. ................ .. ................. ............... .. ........ ...... .. .. .. ................ .. .................... .......... ..... 59 59 

Ympäristön tilaja tila ja muutokset muutokset.................. ................... ........ .. ............ ..... .. .. ..... .. .. ....................... ..... ......... ......... 63 63 

Tiedonhallinta 69 

Paikkatietoydin Paikkatietoydin.................... ................ ......... .. ........................................ .. ... .. ..... ...... .. .... ..... ... ................... 69 69 

Viestinnän kehittäminen ja tukipalvelut. tukipalvelut. ... .... .... .... ............... ..... ......... .. ... ..... .. .. .... ... .. ..... ....... 75 75 

Geomatematiikka............................. Geomatematiikka................. ... .... ............ .. ...... .. ....... ... ...... ............. .......... .. ...... .. ........ 77 77 

Tukipalvelut 79 

Hakemistot 

Henkilähakemisto ... ..... .. ..... ... ........... .. .......... ................ .. .......... .. .................. .... ......... ... ... . 83 

Asiasanahakemisto ........... ................. ...... ... ...... ...... .... .... .. .. .. ..... ... ... ..... ... ... .. .................... 87 

PaikannimihakemislO ... .............. ..... ... ................................... .. ......................................... 93 

Karllalehtihakemisto .. ... .. ...... ... .................. ... ... .... ... ...... ...... .................. .. .... ............ .... ..... 97 

Hankenumerohakemisto ...... .. ... ...... .. ................ ... ... ........ .. ...... ..... .. .. .. ..... ... ..... ...... .. ....... ... 99 

Yhteistyätahohakemisto .. ..... ... .. .. .. ............ .. ..... .. .. .. .. ......... .. .............. ............. .. ................. 101

GTK:n hankeluettelo 1998 Kallioperä ja raaka-aineet 

GTK :n hankeluettelo 1 998 K allioperti j a raaka- aineet 

Rap ort o'inti s uunnit elm a : 

Raahe-Laatokka-vyöhykkeen kartat v. 1999 ja Fennoskandian kilven kartat v. 2000. 

Geological Map of the rÄrorld Raportointisuunnitelma: 

Raahe-Laatokka-vyöhykkeen kartat v. 1999 ja Fennoskandian kilven kartat v. 2000. 

Geological 1ap of the World v. 1999, Geological Map of Europe v. 2000. 

LÄNSI-SUOMEN LANSI-SUOMEN LIUSKEALUEEN KARTOITUS 

Vastuuhenkilö: 

Vastuuhenle'ilö: 

Muut tutkijat: 

Päävastuualue: 

Pääuastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tutk'imusalue: 

Lehtonen, Ylatti Matti 1. I. Hanke: 2101000 

Lahti, Seppo; Yläkitie, Makitie, Hannu; Hannu; Pihlaja, Pekka; Veräjämäki, Arja; 

Virransalo, Petri; Lehtovaara, Jyrki 

Etelä-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

jatk. 

kallioperä; kallioperä; kartoitus; kallioperäkartat; kallioperakartat; liuskevyöhykkeet; pallokivet 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen lääni; lääni: Etelä-Pohjanmaa; Etelä-Pohjanmaa; Satakunta; Etelä-Suomen 

lääni; Uusimaa; Uusimaa: Häme 

Tiivistelmä: 

Tiia'istelmd.: 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen liuskealueen liuskealueen kartoitus-hankkeessa kartoitus-hankkeessa on neljä erillistä 'alahanketta':l) 'alahanketta':1) Etelä-Pohjanmaanla-Pohjanmaan 

liuskealueen kartoitus, 2) Satakunnan Satakunnan kallioperäkartoitus, 3) Etelä-SuoEtela-Suomen kallioperäkarttojen yhtenäistäminen vhtenäistäminen ja 4) Erillistutkimukset. 

Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kartoitus (1994 - 1999): Työn tarkoituksena on koota 

Vaasan - Merikarvian Nlerikarvian väliseltä rannikkokaistalta erityisesti malminetsinnän tarvitsema 

kallioperägeologinen perustieto. Aikaisemmat järjestelmälliset geologiset tutkimukset 

alueelta ovat 1920- 1920- ja 1930 - luvuilta, Iuvuilta, jolloin alue alue kartoitettiin kartoitettiin Vaasan 1:400 000 -mittakaavaista 

kallioperäkarttaa varten. N{ittakaavassa Mittakaavassa 1:100000 1:100 000 hankealueelta on julkaistu 

Korsnäsin kallioperäkartta 1960. 1960. Hankkeen Hankkeen tutkimusalueeseen kuulurar kuuluvat seuraavat, seuraavat maanmittauslaitoksen 

1: 100 100 000 -jakoiset karttalehder: karttalehdet: 1331 (vaasa), (Vaasa) , 1333 (Laihia), 1242 

(Korsnäs), 1244 (Jurva), (Jurva) , 1241 l24l (Narpio), (Närpiö) , 1243 (Kurikka), (Kurikka) , 1232 (Kristiinankaupunki) ja 

1231 (N{erikarvia). (Merikarvia). Jurvan karttalehtea karttalehteä lukuunottamatta työ tehdaan tehdään 'pikakartoitus'-periaatteella'riaatteella, 

missä missä geofysikaalisen aineiston soveltamisella on suuri merkitys. Jurvan karttalehti 

kuuluu GTK:n GTK:n perinteiseen kallioperäkarttojen 1 1:100 : 100 000 kartoitussarjaan. 

Satakunnan kallioperäkartoitus: Satakunnan Satakunnan alueella alueella tehdään kallioperäkartoitusta 

perinteistä 1:100 000 -mittakaavaista kartoitustapaa noudattaen. Karttalehtiselitys on 

tekeillä yhteisjulkaisuna Porin (11a3) (1143) ja Luvian Luvian (1141) kallioperäkarroista. kallioperäkartoista. Mäntyluodon 

(11a2) (1142) ja Kankaanpään Kankaanpään (1144) karttalehdillä on karroitus kartoitus kesken. 

Etelä-Suomen kallioperäkarttojen yhtenäistäminen (1998): (1998): Alahanke on pilottitutkipilottitutkimus, 

jonka tavoitteena on selvittää periaatteet ja mahdollisuudet mahdollisuudet Etelä-suomen Etelä-Suomen kallioperäkarttojen 

päivittämiseksi ja yhtenaistämiseksi. 

yhtenäistämiseksi. 

Erillistutkimukset, mm. 1) pallokivitutkimus, jonka tavoitteena on koota yksiin kansiin 

Suomen pallokiviä koskera koskeva aineisto. Yhteensä 72 ennestään tunnetusta ja uudesta pallokiviesiintymästä 

on koottu aineistoa tarkempia petrografisia tutkimuksia ja geokemiallisia 

analyyseja varten sekä lisaksi lisäksi kerätty museonäytteita. museonäytteitä. Julkaisua varten on kirjoitettu 

kuvaus jokaisesta maamme pallokiviesiintymästä. Yhteenvedossa kuvataan pallokivien 

luokittelua, esiintymistapaa, mineralogiaa, mineralogiaa, geokemiaa ja pallokivilohkareiden glasiaalikul- 

2

GTK GTK:n :n h,ankeluettelo hankeluettelo 1998 K Kallioperä allioperä j ja a raaka- raaka-aineet a'ineet 

jetusta. 2) Saaksjarven Sääksjärven meteoriittikraatterin tutkimusten tutkimusten (1987 (1987 - ) Ioppuun loppuun saattamiseksi 

saattamiseksi 

tarvitaan vielä vielä yksi syr'äkairausreikä syväkairausreikä täydellisen täydellisen näytesarjan saamiseksi impaktimuodostuman 

kivistä. 

Raportointisuunnitelma: 

R ap o rt o i nt'i s uun n'it e lm a : 

Kallioperäkarttoja ja karttalehtiselityksiä 1 : 100 000, 000 , julkaisuja ja artikkeleita. 

KAINUU-OUTOKUMPU-HANKE 

Vastuuhenki,lö: 


Muut Muut tutkijat: tutkijat: 

Pöäuastuualue: 


Kesto: K esto: 

Yhteistyötahot: 

Asiasanat: Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tutki,musalue: 

Karttalehdet: 

Paavola, Jorma Jorma Hanke: 2101001 2101001 

Havola, Havola, Matti; N'{atti; Heino, Timo; Timo; Kontinen, Asko; Eskelinen, Jukka Jukka 

Väli-Suomen VäliSuomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

1992 ... ...1998 1998 

Outokumpu Oy; Oy; Helsingin Helsingin yliopisto, -vliopisto, Geologian lai laitos: tos; Leedsin Leedsin yliopisto,opisto, 

UK; UK; Marylandin N{arylandin yliopisto, USA USA 

stratigrafia; stratigrafi a; rakennegeologia; liuskevyöhykkeet; Iiuskevyöhykkeet ; mineraaliesiintymien 

synty; synty; tektoniset kartat; stratigrafiset kartat; kartat; proterotsooinen 

Oulun lääni; Kainuu; Itä-Suomen lääni; lääni: Pohjois-Savo; Pohjois-Karjala 

3434; 3434:343r;3343; 3431 ; 3343; 3443; 3433; 3334; 3332 3332; ; 3341; 3432; 3432;3342;3344; 3342 ; 3344; 

4312; 4312:4373 4313 

Tiivistelmä: 

T'iiuistelmö: 

Kainuu-Outokumpu -hanke alkoi alkoi vuonna vuonna 1992 ja sen ensimmäinen ensimmäinen vaihe päättyy päättyy 1998. 

Hankkeen toiminta toiminta on painottunut ennen kaikkea kaikkea kallioperäkartoitukseen, joka tuottaa 

tietoa geologisen perustutkimuksen, malminetsinnän ja rakennuskivi-inventoinnin pohjaksi. 

Hankkeen ensimmäisen vaiheen laiheen aikana laaditaan tektonostratigrafinen kartta Kainuun 

liuskealueesta liuskealueesta (väliltä (valilta Rautavaara - Puolanka). Puolanka). Kartta perustuu pitkäaikaisen kallioperän kallioperän 

kartoitusja ja tutkimustyön tutkimustyön tuloksiin tuloksiin Kainuun ja Ylä-Savon Ylä-Savon alueilla. Hankkeen tutkimusalueelta 

julkaistaan sen toiminta-aikana 1:100 000 -mittakaavaiset kallioperäkartat Paltamo 

(3434), Kajaani Kajaani (3431) ja Rautavaara Rautavaara (3343). Aikaisemmin julkaistuja ovat orat Hyrynsalmi 

(3443), Sotkamo (3433), (3433), Nilsiä Nilsia (3334), (3334), Lapinlahti (3332) (3332) ja Iisalmi lisalmi (3341). (3341). MaastoN{aastotyöttyöt ovat valmiit valmiit karttalehdillä karttalehdillä Paltaniemi (3432) (3432) ja Vieremä (3342) sekä seka kesken kesken lehdillä 

Laakajärvi Laakajärvi (3344), (3344), Ylä-Luosta Ylä-Luosta (4312) (4312) ja Koli (4313). 

Hankkeessa on saavutettu saavutettu merkittäviä merkittäviä tuloksia tuioksia Kainuun ofioliitteihin kuuluvien basalttisten 

ja mantteliyksikön kivien tutkimuksissa, sekä Outokumpu-tyyppisen kivilajiassosiaation 

ja malm malmin in synnyn selvittämisessä. selvittämisessa. Yhteistyössä Yhteist;'össä Helsingin Helsingin yliopiston, Outokumpu 

Mining Nlining Oy:n ja muiden GTK:n GTK:n yksiköiden yksiktiiden tutkijoiden kanssa kanssa selvitetään Pohjois Pohjois- 

Karjalan alueen ofioliittisten ultramafiittien alkuperää. alkuperää. Lisäksi tutkitaan metamorfoosin 

metamorfoosin 

vaikutusta ultramafiitteihin ja sen osuutta osuutta Outokumpu-tyyppisten Outokumpu-t-vyppisten Cu-Zn-Co-malmien 

muodostumisprosesseissa. 

3

GTK:n hankeluettelo 1998 Kallioperä ja maka-aineet 

G TK :n hankeluettelo 1 998 K allioperti ja rauka-aineet 

Perustutkimuksen tuloksena pyritään erottamaan erottamaan tutkimusalueelta Outokumpu -- 

tyyppiselle malminmuodostukselle suotuisimmat suotuisirnmat vyöhykkeet ja niiden sisältä ne yksittäiset 

ultramafiitit, joihin liittyen malminmuodostus malminmuodostus on ollut ilmeisintä. Suotuisissa vyövvöhykkeissä olevien, pintaan puhkeamattomien ultramafiittien paikantamiseksi paikantamiseksi tarvitaan 

kohdennettuja, syväluotaavia geofysikaalisia geofysikaalisia maastomittauksia. maastomittauksia. Myös GTK:ssa käynnistymässä 

olcvan olevan seismisen seismisen heijastusluotaustutkimuksen profiilista profiilista n:o 3 saatava saatar'a tieto tulee 

olemaan hyvin h1'vin käyttökelpoista. 


R ap o r t o'inti s uunn it elm a : 

Kallioperäkarttoj KallioperäkarttojaT af kart karttalehtiselityksiä, talehtiselityksiä, erikoiskartto erikoiskarttoja, ja, tieteellisiä julkaisuja, julkaisuja, esi esiteltelmiä.mia. SAVON AL ALUEEN UEEN KALLIOPERÄTUTKIMUS 

KALLIOPERATUTKIMUS 


Vastuuhenk'ilö: 

Muut tutkijat: tutki:,jat: 


Pätiuastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

K Karttalehdet: arttalehdet: 

Äikäs, Aitas. Olli otti Hanke: 2101002 

Pääjärvi, Paäjarvi, Antti; Lukkarinen, Lukkarinen, Heikki; Heikki; Veki, Jaana; Aatos, Soile 

Väli-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

1992 ... ...2001 2001 

kallioperä; kartoitus; prekambri 

Itä-Suomen lääni; lääni: Pohjois-Savo; Pohjois-Savo; Etelä-Savo; Länsi-Suomen lääni; laäni; 

Keski-Suomi 

Keski-Suomi 

3223; 3223: 3224; 3241; 3242; 3243; 3244; 3244: 3331; 3331: 3333 8333 

Tiivistelmä: 

Tiiu'istelmä: 

Hanke laatii Kuopion ympäristön kallioperäkartat (Suomen geologinen kartta 1 : 100 

000) selityksineen ottaen kartoituksessa kartoituksessa huomioon huomioon tulosten yhteiskunnallisen hyödynnettävvyden.tävyyden. 

Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen vaiheeseen sisältvvät sisältyvät karttalehdet Rautalampi (3223), Karttula 

(3224; selitys), suonenjoki Suonenjoki (324r), (3241), Kuopio (g242), (3242), Siilinjärvi (3$i) (3331) ja Juankoski 

(3333). Alkuperäisistä suunnitelmista on karttalehtien Leppävirta (8243)'j; (3243) ja Vehmersalrnimi 

Qza (3244) ) kartoitus siirretty hankkeen hankkeen toiseen vaiheeseen. Ensimmäinen raihe vaihe päättyy pMttyy 

vuosina 2000-2001' 2000-2001, jolloin myös myös julkaistaan raportti 'Kuopion seudun kallioperä 2000-;. 2000, '. 

Toisen raiheen vaiheen on suunniteltu alkar,an alkavan samanaikaisesti, ja siihen sisältyvissa siSältyvisSä julkaisuissa 

selvitetään lisää hankkeen kartoitusten edetessä tärkeiksi koettuja kallioperän geologiseen 

mallinnukseen kuuluvia aiheita. 

Rap Raportointisuunnitelma: 

o rt o int'i s uunnit elm a : 

Kallioperäkarttoja ja selityksiä 1 : 100 000. 

P POHJOIS-SUOMEN OHJ OIS-SUOMEN NUMEERINEN KALLIOPERAKARTTA 

KALLIOPERÄKARTTA 

Vastuuhenkilö: Perttunen, Vesa Hanke: 2101004 

Muut tutkijat: Rastas, Pentti; Räsänen, Jorma; Väänänen. Väänänen, Jukka 

4


GTK :n h.ankeluettelo 1 998 K all'ioperii j a raaka- aineet 



Kesto: 


Yhtezstyötahot: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 

Tii,u'istelmä: 

Hanke liittyy liittyy valtakunnalliseen valtakunnalliseen 1:100 000 -mittakaavaiseen -mittakaa\aiseen kallioperäkartoitukseen ja 

siinä selvitetään kallioperän mineralogia, geokemia, geofysiikkaja geofysiikka ja muut ominaisuudet tuttutkimusalueella. Myös Myös kalliosta saatavan kiviaineksen laatu ja soveltuvuus eri käyttötarkoikäyttötarkoituksiintuksiin 

tutkitaan. tutkitaan. Tiedot Tiedot saatetaan saatetaan atk-muotoon, jolloin digitoidusta digitoidusta kallioperäkartasta 

saadaan eri eri käyttötarkoituksiin kliyttötarkoituksiin sopivia versioita. versioita. Malminetsinnän N{alminetsinnän ohella tietoja tietoja voidaan 

hyödyntää hyödyntää mm. mm. kallioperän kallioperän ruhjeisiin ruhjeisiin liittyvien liittyvien pohjavesivarojen pohjavesirarojen etsimisessä. Tieteellisenä 

tavoitteena tavoitteena on kallioperän kallioperän synnyn, kehityksen ja rakenteen sekä seka kivilajien ikäsuhteiden 

ja alueellisen alueellisen kokonaiskuvan selvittäminen. 


R ap o rt o inti s uunn'it e lm a : 

Kallioperäkarttoja ja selityksiä selityksiä 1 : 100 000. 

PULJUN JAKS JAKSON ON KALLIOPERÄ 

KALLIOPERA 

Vastu Vastuuhenk'ilö: uhenkilö: Manninen, Vlanninen. Tuomo Hanke: Hanke: 2101003 2101003 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Hanski, Hanski, Eero; Eero; Keinänen, Keinänen, Veikko; Veikko; Lanne, Lanne, Erkki 


Ptiöuastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: 

1997-01-01 .. . . . . 2000-12-31 

Yhteistyötahot: Turun yliopisto; Oulun yliopisto; Lapin Malmi; Kittilän kunta; ul 


Asiasanat: As'iasanat: 

Tutkimusalue: 

Tutlc'imusalue: 

Karttalehdet: 

Karttalehdet: 

Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

1992-01-01 ... ...jatk. jatk. 

malminetsintäorganisaatiot; yliopistoiden geotieteiden geotieteiden laitokset 

aluegeologia; kallioperä; kallioperä; kartoitus; kartoitus: kallioperäkartat; kallioperäkartat: numeeriset numeeriset aiaineistot;neistot: prekambri prekambri 

Lapin Lapin lääni; läänir Oulun lääni laani 

Turun yliopisto; Oulun yliopisto; Lapin N1almi; Kittilän kunta; ulkomaiset 

malminetsintäorganisaatiot 

kallioperä; kallioperä; kartoitus; kartoitust liuskevyöhykkeet; vihreäkivivyöhykkeet 

Lapin Lapin lääni; laeni: Keski-Lappi; Kittilä; Kittilä; Pulju Pulju 

2743; 2743:372I; 3721 ; 3722; 3724; 3811 38ll 

Tiivistelmä: 

T'iiuistelmä: 

Granuliittikaaren ja ja laajan, laajan, läntisen Iäntisen Hetan graniittialueen väliin r'äliin jäävät Kittilän Kittilan vihreäkivialueen 

pohjoiset pohjoiset haarakkeet yhdistävät yhdistär'ät Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen vihreäkivivyöhykkeen KarasKarasjoenjoen vihreäkivialueeseen :\orjassa. \orjassa. Tämän Puljun jaksoksi nimetyn liuskevyöhykkeen liuskevyöhykkeen geologinen 

rakenne on on kokonaisuudessaan varsin heikosti tunnettu, joten GTK on perustanut 

nelivuotisen Puljun Puljun jakson kallioperä -tutkimushankkeen -tutkimushankkeen yhtenäisen karttakuvan karttakuran saamiseksi 

alueen kallioperästä. 

Hankkeen tehtävänä tehtävänä on koota tutkimusalueelta olemassa oleva olera kallioperätieto ja täydentää 

sitä maastotutkimuksin siten, että aineiston perusteella perusteella pystytään GTK:n paikkatietojärjestelmien 

avulla tuottamaan malminetsinnän ja geologisen tutkimuksen tarvit- 

5

GTK:n hankeluettelo 1998 K allioperä ja raaka-aineet 

GTK :n hanheluettelo 1 998 K allioperii j a raalca- ain eet 

semat kallioperägeologiset karttatulosteet karttatulosteet ja valtakunnallisen 1: 1:100 100 000 -mittakaavaisen 

kallioperäkartoitusohjelman kallioperäkartoitusohj elman kartat. 

Aerogeofysiikka 

AEROGEOFYSIKAALIN AEROGEOFYSIKAALINEN EN KARTOITU KARIOITUSOHJELMA 

SOHJELM A 



Muut tutkijat: tutki,jat: 



Kesto: 

Asiasanat: 

Tutkim Tutkimusalue: usalue: 

Kurimo, ::vIaija Maija Hanke: 2102000 

Hautaniemi, Hautaniemi, Heikki; Leinonen, Veli 

Etelä-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto. Erityistoiminnot 

Eritvistoiminnot 

1972 7972 ... ...2005 2005 

geofysikaaliset tutkimukset; tutkimukset; lentomittaukset; lentomittaukset; kartoitus; magneettiset 

menetelmät; sähkömagneettiset menetelmät; radiometriset menetelmätnetelmät 

Suomi 

Tiivistelmä: 

Ti'iu'istelmö: 

Suomen alueen systemaattinen systemaattinen geofysikaalinen lentokartoitus lentokartoitus koostuu mittauslennoista 

ja tuloskäsittelystä. tuloskäsittelystä. Mittauslennot N'Iittauslennot suoritetaan 35 metrin metrin lentokorkeudelta 200 metrin 

linjavälein. Kartoituksessa käytetyt kaytetyt geofysikaaliset menetelmät ovat: magneettiset, sähkömagneettiset 

ja radiometriset mittaukset. mittaukset. Tulokset ovat ovat saatavissa karttakopioina ja 

numeerisessa muodossa. Tarkemmat Tarkemmat tiedot tiedot aineiston saatavuudesta ovat Internet-osoitteessa 

http://www.gsf.fi/ http:7//www. gsf.fi /aerogeoT'. aerogeoj. 


o rt o'intis uunnit elm a : 

Tulokset karttakopioina karttakopioina ja numeerisessa muodossa. 

Suomen Suomen geologinen mallinnus 

FENNOSKANDIAN FENNOSKAN DIAN KILVEN KALLIOPERAKARTTA KALLIOPERÄKARTTA (1:1 (1 :1 MILJ.) M ILJ .) 


Muut tutkilat: tutkijat: 

Ptitiaastuualue: 


Kesto: 

Yhte'istgötahot: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

6 

Koistinen, Koistinen, Tapio Hanlee: Hanke: 2103006 

Korsman, Korsman, Kalevi; Korhonen, Korhonen, Juha; Wennerström, N,Iarit; Marit; Saarnisto, 

Matti; Ekdahl, Ekdahl, Eliast Elias; Kousa, Jukka; Jukka.; N,Ianninen, Manninen, Tuomo; \evalainen, ::\evalainen, 

Raimo; Raimo; Pänttäjä, Markku; Markku; Pajunen, Pajunen, Matti ::vIatti 

Tutkimus Tutkimus ja kehitys, Kallioperä- Kallioperä- ja malmitutkimus 

1996-04-01 1996-04-01 . . . 2000-12-31 

Norges geologiske undersökelse (NGU); (NGU); Sveriges geologiska undersökning 

(SGU); NWRGC, NWRGC, Pietari; Pietari; State Company 'Mineral' 

geologiset kartat; kartat; kallioperäkartat: kallioperäkartat; geofysikaaliset kartat; Fennoskandiankandian 

kilpi 

Suomi; Suomi; Ruotsi; Norja; Norja; Venäjä


GTK :n hankeluettelo 1 998 K all'ioperä ja raaha-a'ineet 

Tiiuistelmä: Tiivistelmä: 

Hanke Hanke 'Geological and and geophysical geophysical maps maps of of the Fennoscandian Fennoscandian Shield Shield 1 1 : 1 mill.' mil!. ' on on 

suomalais-venäläis-ruotsalais-norjalainen 1'hteistyrihanke, yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena tarkoituksena on tuottaa 

alueen 1 1 : : 1 milj. mittakaavaiset mittakaavaiset geologiset ja geofysikaaliset geofysikaaliset kartat, ja Iisäksi lisäksi valmistaa valmistaa 

tarvittaessa pienempi pienempi mittakaavaisia mittakaavaisia rinnakkaiskarttoja. rinnakkaiskarttoja. Kartoilla on tarkoitus tarkoitus esittää esittää enensimmäistä kertaa koko kilven kattava, yhtenäisesti yhtenäisesti korreloitu geologinen geologinen ja geofysikaalinen 

kuva Fennoskandian kilvestä. 


o rt o i,nti s uunn'it elm a : 

Kartat ja selitykset. 

SUOMEN KALLIOPERAKARTTA KALLIOPERÄKARTTA (1:1 MILJ.) SELITYKSET 


Vastuuhenk'ilö: Korsman, Korsman. Kalevi Hanke: 2103005 2103005 

Muut tutkijat: tutk'ijat: Koistinen, Koistinen, Tapiol Tapio; \\iennerström, Wennerström, Marit; Nlarit; Kousa, Kousa, Jukka; Honkamo, 

:vIikko; \'likko; Kohonen, Kohonen, Jarmo Jarmo 

Ptiäuastuualue: 

Päävastuualue: Tutkimus ja kehitys, kehitys, Kallioperä- ja malmitutkimus 

Kesto: 

1998-01-01 ... . . . 2001-12-31 


aluegeologia; geologiset kartat; kartat; kallioperäkartat; kallioperä; kallioperä; prekambri 

Tutkimusalue: 

Suomi Suomi 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmti: 

Suomen uusi kallioperäkartta julkaistiin 17.12.1997. Kartta Kartta palvelee tutkijoita, tutkijoita, opiskelijoita, 

malminetsijöitä malminetsijöita ja yleensä kallioperän kallioperän hyödyntäjiä sekä sekai alan harrastajia. Jotta 

kartta palvelisi palvelisi mahdollisimman mahdoilisimman monipuolisesti monipuolisesti käyttäjiään, kiyttäjiään, on karttaa varten laadittava 

sekä englanninkielisiä että suomenkielisiä opaskirjoja. Myös N'Iyös tietokannat on kunnostettava 

ja laadittava niiden ylläpitosuunnitelma. 1,'lläpitosuunnitelma. Suomen kallioperästä ei ole tällä hetkellä cum 

laude- Iaude- tai laudatur-tasoista oppikirjaa. oppikirjaa. Englanninkielinen selitys selitys palvelee myös oppikirjana. 

Asiasta on neuvoteltava neuvoteltava yliopistojen yliopistojen professorien kanssa ottaen huomioon Suomen 

Geologisen Seuran julkaisema Suomen Kallioperä Kallioperä -kirja. 


Rap o rt o tnti s uunnit e lm a : 

Yksinkertaistettu A4-kokoinen A4-kokoinen kartta v. 1998, legendan selitys v. 1999, suomen- ja 

englanninkieliset selitykset v. 2001. 

SVEKOFENNIALAISEN OROGENIAN OROGENIAN KEHITYS 




Korsman, Korsman. Kalevi Hanke: 2103002 2103002 

Hölttä, Pentti; Pentti; Koistinen, Koistinen, Tapio; Tapio; Korhonen, Juha; Juha; Lahtinen, Raimo; Raimo: 

Kukkonen, Kukkonen, Ilmo; Ilmo: Nironen, Nironen, Mikko; N'Iikko; Pajunen, Pajunen, :vIatti; Nlatti; Suominen, Suominen, Veli; VeIi; 

Peltonen, Peltonen, Petri; Petri; Vaasjoki, Vaasjoki, Matti; I,Iatti; Vaarma, Markus; N'{arkusl Wennerström, 

\\iennerström, 

Marit 

\Iarit 

7

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 I 998 Kallioperä K allioperä ja j a raaka-aineet 


P(iäuastuualue: 

Kesto: 


Yhte'istEötahot: 


Tutkimusalue: 

Tutkimus ja ja kehitys, Kallioperä- Kallioperä- ja malmitutkimus 

1997-01-01 ... ...2002 2002 

yliopistot; korkeakoulut; yritykset; Hensen (Australia); Powell powell 

(Australia); Holland (Australia); Harley (UK); (UK): Harte (UK); Hopgood 

(UK); (UK)r Glebovitsky (Venäjä); (Venäjä)r Guiraud (Ranska); Pichavant pichavant 

(Ranska); Raith (Saksa); Kalt (Saksa); Kiinan geoalojen organisaatiot 

proterotsooinen; svekofennialainen; orogenia; litosfääri; litosfaari; Fennoskan 

Fennoskan_ 

dian kilpi; kansainvälinen kansainvälinen yhteistyö 

Fennoskandia 

Fennoskandia 

Tiivistelmä: 

Ti,iuistelmd: 

Suomen kallioperä tarjoaa globaalisesti globaalisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet selvittää geologista 

kehitystä kehitysta aikavälillä aikar':ililla 2500-1550 miljoonaa vuotta vuotta sitten. Arkeeisella mantereella voidaan 

seurata kallioperän repeytymisvaiheita, kun taas svekofennisella alueella nähdään 

kuinka uutta maankuorta muodostuu. Svekofennidien Svekofennidien törmäys arkeeiseen mantereeseen 

nrantereeseen 

1900 - 1800 miljoonaa vuotta sitten synnytti synnytti näkyvissämme olevat svekofennisen kallioperän 

peruspiirteet. Näitä Naitä ovat orat mrn. mm. paksun rnaankuoren maankuoren säilyminen meidän päiviimme 

saakka ja korkea lämpövuo. lämpör'uo. Törmäyksessä Törmäyksessä aktivoitui aktivoitui myös arkeeisen mantereen reunaalue. 

Svekofennisen orogenian tutkiminen auttaa auttaa meitä ymmärtämään kuinka maapallo 

toimi 2 miljardia vuotta sitten. 

Svekofennialaista orogeniaa on on tutkittu ja tutkitaan tutkitaan edelleen useissa kallioperää koskevissa 

tutkimusohjelmissa ja malminetsintä- ja kartoitushankkeissa. kartoitushankkeissa. Svekofennia - orogenia-hankkeessa 

seurataan luonnollisesti muiden muiden hankkeiden hankkeiden toimintaa ja kannetaan vastuu 

Svekofennisen orogenian kokonaisselvityksestä. kokonaisselvityksestä. T&K-linjan organisoimassa hankkeessa 

keskitytaan keskitytään lähivuosina tiettyihin erityisongelmiin. Svekofennisen maankuoren eritviserityispiirre on ns. infra-suprarakenne, mike mikä tarkoittaa kallioperän rakennepiirteiden muuttu-urritrrmista 

kiteytymislämpötilan kasvaessa. kasvaessa. Vastaavanlaista piirrettä piirrettä ei tunneta tai ei ole oIe tunnistettunistet 

tu muualta kuin Hercynideiltä. 

Rakenne on kallioperän kehityksen kehityksen kannalta kannalta aivan ratkaisevassa asemassa, mutta rakenteeseen 

kytkeytyvät kiinteästi myös Ni- l\i- ja Au-mineraalisaatiot. Au-mineraalisaatiot. Aihetta on käsitelty 

varsinkin GGT-hankkeessa ja eräissä eräissä malminetsintähankkeissa. malminetsintähankkeissa. Vaikka tulokset ovat paapääpiirteissään yhdenmukaisia, on olemassa tiettyjä ristiriitaisuuksia ristiriitaisuuksia tutkijoiden käsityksissä. 

käsityksisSä. 

Lisäksi yhteenveto aiheesta puuttuu, joten hankkeessa laaditaan selkokielinen ja visual! visualisointiin 

perustuva yhteenveto yhteistyossä yhteistyössä Suomen metallogeenisen mallinnus -hankkeen 

sekä eräiden muiden hankkeiden kanssa. Svekofennisen mantereen rakenteen kehityksen 

selvittäminen on merkittävässä asemassa yleensä kallioperää hyödyntävässä toiminnassa 

kuten kalliorakentamisessa sekä sekä rakennuskivien rakennuskivien ja kiviaineksen kiviaineksen tutkimuksessa. Tieteellisessä 

mielessä sekä sovellutuksissa hanke toimii kiinteässä yhteistyössa yhteistyösSä erityisesti Fennoskandian 

kilven karttahankkeen ja hiertovyöhyketutkimus- ja kalliorakentamishankkeen 

kanssa. 

Inra-suprakrustinen rakenne kytkeytyy myös kallioperän sulamiseen ja migmatiittlmigmatiittutumiseen. 

Kansainvälisesti arvostetut tutkijat ovat pyytäneet suomalaisia koorJinoimaan 

koordinoimaan 

8

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 1 998 Kallioperä rö ja raaka-aineet 

raaka-a'ineet 

me saakka, saakka' kuoren paksuusvaihtelujen paksuusraihtelujen suhdetta paleolämpötilaan ja arkeeisen mantereen 

aktivoitumista svekofennisen orogenian aikana, rapakivien rapakivien suhdetta svekofenniseen orogeniaan 

sekä maankuoren alaosan ja vaipan kehitysvaiheita. 

Koska GGT GGT/SVEKA / SVEKA hanke on saanut kiittävät kiittä\'ät kansainväliset kansainräliset arvostelut evaluaatiossa 

eraluaatiossa 

(H-J. Götze Gotze ja Angela Jayko) sekä myös ILP:n ILp:n johdon taholta (Alan Green) on syytä 

järjestää GGT-hankkeen kansainvälinen kansainrälinen päätöskokous Suomessa. 


Rap o rt o'int'i s uunnit elm a : 

Gtk:n julkaisusarja, konferenssiesitelmiä, aikakauslehtiartikkeleita, aikakauslehtiartikkeleita, opinnäytteitä (3 (3 

väitöskirjaa) väitöskirjaa), , yhteensä noin 100 julkaisua. 

MAANKUOREN 

(1ee8-2002) 


Muut tutkijat: tutkilat: 



Kesto: 




Tutleimusalue: 

Tutkim usalue: 

RAKENTEEN JA KEHITYKSEN MALLINTAMINEN 

MAANKUOREN RAKENTEEN JA KEHITYKSEN MALLINTAMINEN 

(1998-2002) 

Kukkonen, Ilmo Hanke: 2103001 

Elo, Seppo; Korhonen, Juha; Säävuori, Heikki; Airo, lVIeri-Liisa; NIeri-Liisa; 

Jokinen, Jokinen, Jarkko; Jarkko: Kivekäs, Kiveklis, Liisa; Liisa; Puranen, Risto; Ruotoistenmäki, 

Tapio; Korsman, Kalevi; Kalevit Pesonen, Lauri; :Vlertanen, Nlertanen, Satu; Leino, 

lVIatti; N'latti: Koivisto, lVIarjatta; Marjatta; Sulkanen, Kalevi; Korja, Toivo; Plado, plado, 

Juri; Juril Abels, Andreas 

Tutkimus ja kehitys, Geofysiikka 

1998 1998 ... ...2002 2002 

Helsingin Helsingin yliopisto; yliopisto; Oulun yliopisto; yliopisto; Turun yliopisto; TKK; TKK; ulkomaisia 

yliopistoja; ulkomaisia ulkomaisia tutkimuslaitoksia 

maankuori; maankuori: kehitys; rakennel rakenne; mallit; mallit; laattatektoniikka; geofl'sikaa- geofysikaaliset 

menetelmät; Fennoskandian kilpi kilpi 

Fennoskandia; Suomi; Suomi; Ruotsi; Norja; :\iorja; Venäjä; Karjalan tasavalta; 

Etelämanner 

T'iiu'istelmd: Tiivistelmä: 

Hankkeen tavoitteena on maankuoren maankuoren rakenteen ja ja kehityksen mallintaminen geofysikaalisin 

menetelmin Suomessa Suomessa ja Fennoskandian Fennoskandian kilvella. kilvellä. Hankkeessa sovelletaan gravimetrisia, 

magneettisia, geotermisiä, sähkömagneettisia, sähkömagneettisia, palaeomagneettisia, ja petrofys! petrofysikaalisia 

tutkimusmenetelmiä maankuoren maankuoren tutkimukseen. tutkimukseen. Siinä tarkennetaan ja parannetaan 

kallioperän rakennetta ja kehitystä kuvaavia laattatektonisia laattatektonisia malleja. Tämän lisäksi 

pidetään ylläja yllä ja kehitetään kunkin geofysikaalisen geofysikaalisen osa-alueen tiedollistaja tiedollista ja teknistä pohjaa 

mm. osallistumalla kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. 

Tutkimushankkeen kohdealueena ovat Suomi ja Fennoskandian kallioperä sekli sekä kansainvälisissä 

yhteistyöhankkeissa myös muut muut alueet alueet (esim. Antarktis). Erityisen mielenkiinnon 

kohteena ovat ne alueet, jotka on on katsottu katsottu GTK:n strategiassa malminetsinnän 

kannalta kriittisiksi: arkeeiset arkeeiset vihreäkivivyohykkeet, vihreäkivivyöhykkeet, Pohjois-Suomen kerrosintruusiot, 

outokummun-Kainuun Outokummun-Kainuun jakso, Laatokka-perämeri-vyöhyke Laatokka-Perämeri-vyöhyke ja Tampereen ja pohjanmaan 

Pohjanmaan 

liuskejaksot. Hankkeen toiminta liittyy läheisesti samanaikaiseen syväseismisen heijastus- 

10

GTK:n hankeluettelo 1998 K allioperä ja raaka- aineet 

GTK :n hankeluettelo 1 998 K allioperä j a raaka- a'ineet 

luotauksen Iuotauksen hankkeeseen, ja tutkimukset kohdennetaan kohdennetaan seismisen hankkeen hankkeen toteutumisen 

mukaisessa j järjestyksessä. 

ärjestvksessä. 


o rt o r,ntt s uunnit elm a : 

28 tutkimusjulkaisua tutkimusjuikaisua tai klisikirjoitusta, käsikirjoitusta, 4 abstraktia ja 4 väitöskirjat-vötä 

väitöskirjatyötä 

SYV SYVASEISMINEN ÄSEISMINEN HEIJASTUSLUOTAUS 


Muut Muut tutkijat: tutki,jat: 


Pdtiaastuualue: 

Kesto: 


As'iasanat: Asiasanat: 

Tutkimusalue: 


Kukkonen, Kukkonen, Ilmo Ilmo Hanke: 2103000 

Ekdahl, Elias; Elias: Lahtinen, Raimo; Korsman, Kalevi; Sorjonen-Ward, 

Sorjonen-\[hrd, 

Peter; Peter; Korhonen, Korhonen, Juha; Säävuori, Heikki; EIo, Elo, Seppo; Pesonen, LauLauri:ri; Korja, Korja, Toivo; Toivo; VirransaIo, Virransalo, Petri; Suomela, Pekka 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Geofysiikka 

1998 . ...2002 .. 2002 

Helsingin Helsingin yliopisto, Seismologian Seismologian laitos; laitos: Oulun yliopisto, GeotieteiGeotieteiden laitos; laitos: Spetsgeofysika Spetsgeofl'sika (Venäjä) (Venaja) 

seisminen seisminen syväIuotaus; syväluotaus; maankuori; maankuoril rakenne; rakenne; kallioperä; tulkinta; 

mallit 

Suomi Suomi 

Tiivistelmä: 

Tiiuistelmä: 

Syväseismisen Syr.äseismisen heijastusluotaushankkeen tavoitteena tavoitteena on selvittää maankuoren rakennettanetta 

Suomen kallioperästä kallioperästä refiektioseismisin reflektioseismisin menetelmin useilla eri Iuotauslinjoilla luotauslinjoilla v. 

1998-2002. Luotauslinjojen Luotauslinjojen valinta valinta tapahtuu tapahtuu kriittisen geotieteellisen tarkastelun perusperusteella ja siinä otetaan huomioon huomioon kallioperän kehityksen kehityksen kannalta keskeiset yksiköt, -vksikcit, refiekreflektioluotauksen kannalta kannalta odotettavissa odotettavissa oleva optimaalinen kallioperän Iaatu laatu ja kohdealueiden 

merkitys metallogenian metallogenian kannalta. kannalta. Refiektioseismiset Reflektioseismiset kenttätyöt suorittaa venäIäinen venäläinen 

Spetsgeofysika-yritys. Hankkeen Hankkeen rahoitus jakautuu TEKES:in, Suomen ja Venäjän veIkaveikakompensaation ja GTK:n GTK:n sekä Suomen Akatemian kesken. 

Vuonna Vuonna 1998 1998 selvitetään seivitetään Iopullisesti lopullisesti venäläisen venäläisen osapuolen mahdollisuus mahdollisuus osallistua 

hankkeeseen, laaditaan laaditaan suunnitelma suunniteima ensimmäisestä ensimmäisestä Iuotauslinjasta, luotauslinjasta, joka luodattaisiin 

1998 kesällä, kesalla, ja hankkeen toteutuessa toteutuessa aloitetaan aloitetaan datan käsittely sekä sekli hankkeeseen liitliittyvättyrät muut muut tutkimustehtävät. tutkimustehtävät. Suunnitelma Suunnitelma perustuu olettamukseen, oiettamukseen, että maastotöitä 

voidaan tehdä tehdä 4-6 kk v. 1998. 

SUOMEN METALLOGEENINEN MALLINNUS 


Lahtinen, Lahtinen. Raimo Raimo Hanke: 2103003 

Muut tutkijat: tutki7at: Arkimaa, Arkimaa, Hilkka; Hilkka: Huhma, Hannu; Hannu: Hyvönen, Hyvönen, Eija; Eija: Iljina, :vIarkku; \{arkku: 

Korhonen, Korhonen, Juha; Juha: Korkiakoski, Esko; Esko; Korsman, Kalevi; Kousa, Kousa, Jukka;ka: 

Lestinen, Lestinen, Pekka; Pekka; Lerssi, Jouni; Loukola-Ruskeeniemi, Loukola.-Ruskeeniemi, Kirsti; 

Makkonen, N'lakkonen, Hannu; Nironen, :Ylikko; \'Iikko: I\urmi, \urmi, Pekka; Pekka; O'Brien, Hugh; Hugh; 

Puustinen, Puustinen, Kauko; Kauko: Rasilainen, Rasilainen, Kalevi; Saltikoff, Boris; Boris: Sandström, 

11

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 K allioperä ja j a raaka-aineet 

raaka- a,ineet 

Päävast'uualue: 

Päd,uast'uualue: 

KKesto: esto: 


Yhte.istyötahot: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Vastuuhenki:,\ö: 


Muut tutkilat: tutkijat: 

Päd,uastuualue: 


Kesto: 

t2 12 

Harry; Sarapää, Olli; Sorjonen-Ward, Sorjonen-\4rard, Peter; Tontti, lVIikko; N{ikko; Tiainen, 

:Ylarkku; Markku; Vanne, Jouko; ÄikäS, Aikas, Olli 

Tutkimus ja kehitys, Kallioperä- Kallioperä- ja malmitutkimus 

malmitutkimus 

1998-01-01 ... . . . 2002-12-31 2002-t2-37 

Turun yliopisto, Geologian laitos; laitos; Helsingin Helsingin yliopisto, yliopisto, Geologian laitos; 

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTlVI) (KTN,I) 

metallogenia; metallogeeniset metallogeeniset provinssit; metallimalmit; mineraaliesiintymien 

synty; tektoniset tektoniset kontrollit; prekambri prekambri 

Suomi Suomi 

Tiivistelmä: 

Ti'iuistelmd: 

Hankkeen 'Suomen 'Suomen metallogeeninen mallinnus' mallinnus' tavoitteena tavoitteena on yhteistyössä yhteistyössä GTK:n 

muiden hankkeiden hankkeiden kanssa kanssa selvittää selvittää malmiesiintymien ja niiden isäntäkivien sijaintia ja ja 

syntymekanismeja syntymekanismeja sekä suhdetta kallioperän tektonis-metamorfiseen tektonis-metamorfiseen kehitykseen, 

kehitykseen. 

Tutkimusstrategiana on yhdistää eri tason (alueellinen-kohteellinen) tulokset metallogeeniseksi 

malliksi, jossa esitetään esitetään Suomessa tunnettujen tunnettujen ja mahdollisten malmityyppien 

maimityl'ppien 

esiintymispotentiaali osana kuoren kehitystä. Tutkimuksen lähtöaineistoina ovat orat malmitiedostot, 

kallioperäkartat, geofysikaaliset geofysikaaliset kartat kartat ja alueellinen alueellinen geokemiallinen geokemiallinen aineisto 

(kallio ja moreeni). Näistä litogeokemiallisen litogeokemiallisen aineiston aineiston (kallio) käsittely kisittely ja tulkinta tulkinta on 

avainasemassa määritettäessä geotektonisia geotektonisia provinsseja, tektono-magmaattisia yksiköitä, yksikOitä, 

malmipotentiaalisia isäntäkiviä sekä sekli alkuaineiden alkuaineiden taustapitoisuuksia. 

Tutkimusmenetelminä käytetaän käytetään aineistojen aineistojen tulkintaa ja malmipotentiaalisten isäntäkivien 

ja vyöhykkeiden rakenteellista,petrologista, geokemiallista geokemiallista ja ja isotooppigeologista 

(stabiilit ja radiogeeniset) tutkimusta. tutkimusta. lVIallinnus Mallinnus tapahtuu kiinteässä kiinteässä yhteistyössä yhteistyössä sekä 

ydinohjelman muiden muiden hankkeiden hankkeiden että malminetsintä- ja kartoitushankkeiden kanssa, ja ja 

verkottumalla kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuksessa 

pyritään selkeisiin selkeisiin kokonaisuuksiin, kokonaisuuksiin, joissa kasitellään käsitellään yksittaisia yksittäisiä malmimetalleja, 

malmityyppejä, isäntäkiviä tai geotektonisia geotektonisia provinsseja. 

provinsseja. 

Saatujen tuloksien ja niiden pohjalta luotujen tulkintamallien avulla edistetään malminetsintää 

Suomessa Suomessa ja annetaan viranomaisille tietoa tietoa Suomen malmivaroista. Tuloksia 

julkaistaessa päämääränä on yhdistää tulosten tu losten nopea nopea leviitys käyttäjille (raportti/internet)ti/ 

internet) sekä sekä korkea korkea laatutaso laatutaso (kansainväliset (kansainväliset sarjat). 


o rt o'intzs uunnit elm a : 

Tietokantoja (cd-rom/internet), (cd-rom/ Internet), kuva-aineistoja, raportteja raportteja ja julkaisuja, artikkeleita 

kansainrälisissä kansainvälisissä sarj sarjoissa. oissa. 

SUOMEN METALLOGEENINEN KARTTA KARTTA (1:L (1:1 MILJ.) 

Puustinen, Kauko Hanke: 2103007 

Saltikoff, Boris; Tontti, Mikko lVIikko 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Kallioperä- Kallioperä- ja malmitutkimus 

1996 ...2001 ... 2001

GTK:n hankeluettelo 1998 Kallioperä Kallioperä ja raaka-a'ineet 

raaka-aineet 

GTK :n hankeluettelo 1 998 

YhteistEötahot: 


Asiasanat: 


Tutkimusalue: 

oECD//NEA-IAEA 

OECD / NEA-IAEA 

geologiset kartat: kartat; metallogeeniset kartat: kartat; metallimalmit 

Suomi 


Yleiskäyttöinen Yleiskäyttöinen Suomen malmiesiintymäkartta malmiesiintymäkartta ja tieteellinen tieteellinen Suomen Suomen metallogeeninen 

metallogeeninen 

kartta, jotka yhdessä toimiran toimivan malmitietokannan malmitietokannan kanssa muodostavat ajanmukaistetun 

ajanmukaistetun 

esityksen Suomen malmeista. 


o rt o inti s uunnit elm a : 

N,Ialmiesiintymäkartta Malmiesiintymäkartta ja selitys v. 1999, metallogeeninen metallogeeninen kartta ja selitys selitys v. 2001. 2001. 

ISOTOOPPIGEOLOGIA 


Huhma, Hannu Hanke: 2103004 2103004 

Muut tutkijat: Karhu, Karhu, Juha; Manttäri, Mänttäri, Irmeli; Vaasjoki, Ylatti Matti 

Päd,aastuualue: 

Päävastuualue: Tutkimus ja kehitys, kehitys, Kallioperä- ja malmitutkimusTutkimus ja kekehitys,hitys, Kallioperä- ja malmitutkimus 

malmitutkimus 

Kesto: 

jatk. 


Yhteistgötahot: Oulun yliopisto, Geotieteiden laitos; Turun yliopisto, Geologian laitos;tos; 

Abo Abo Akademi, Geologian laitos; Helsingin Helsingin yliopisto, Geologian 

laitos; Katurhistoriska \aturhistoriska Riksmuseet/ RiksmuseetT NORDSII'I, NORDSIM, Tukholma; :\"orges \orges 

geologiske undersökelse (NGU); Eestin tiedeakatemia; Venäjän tiedeakatemia,deakatemia, 

Petroskoi; Petroskoi; Virginia Virginia Tech, USA; Wrangel \Äirangel Island State 

Reserve, Pietari Pietari 

Asiasanat: 

absoluuttinen ikä; iki; U U/Pb; / Pb; Sm/ Sm/Nd; i\d; Rb/ Rb/Sr; Sr; Pb/ Pb/Pb; Pb; pysyvät isotoopit; 

kuori; kuori; kallioperä; kallioperä; prekambri; prekambril kansainvälinen yhteistyö yhteistytl 

Tutkimusalue: 

Tutk'imusalue: Suomi 

Tiivistelmä: 

Ti'iuistelrnö: 

Hankkeen tehtävänä on luotettavien luotettävien isotooppianalyysien ja -tutkimusten tuottaminen 

ensisijaisesti kallioperän iän, kehityksen kehityksen ja geologisten geologisten prosessien selvittämiseksi. selvittämiseksi. Tärkein 

iänmääritysmenetelmä on U-Pb U-Pb zirkonista, mutta myös muita mineraaleja mineraaleja ja menetelmenetelmiä käytetään. Kivilajien Kivilajien alkuperää alkuperää ja geologisia geologisia prosesseja tutkitaan Sm-Nd-, Sm-Nd-, Rb-Sr-, 

Pb-Pb-menetelmien sekä stabiilien stabiilien keveiden keveiden isotooppien (C, 0 O, , H) avulla. avulla. Pä.äasiallinen 

Pääasiallinen 

toimintatapa on yhteistyö eri tahoilla tahoilla työskentelevien työskentelevien tutkijoiden kanssa. 


Rap o rt o'int'is uunnit elm a : 

12 julkaisua, lisäksi lisäksi kokousabstrakteja. 

KESKI-LAPIN RAKENTEELLISMETAMORFINEN TUTKIMUS 

Vastuuhenkilö: Hölttä, Hölttä, Pentti Hanke: 2108003 2108003 

13

GTK:n hankeluettelo 1 998 





Kesto: 


Tutkimusalue: 


Tiivistelmä: 

Tiiui,stelmri: 

Työssä selvitetään seh'itetään kivien rakenteellista rakenteellista sekä paine- ja lämpötilakehitystä, lampötilakehitystä, metamorfoosin 

suhdetta deformaatioon, metamorfoosin ikää ikaa ja metamorfoosin ja deformaation 

suhdetta intrusiivikiviin, sekä malmiesiintymien suhdetta suhdetta metamorfisiin vyöhykkeisiin ja 

rakenteisiin. rakenteisiin' Lapin granuliittien ja Keski-Lapin alemman alemman metamorfoosiasteen kivien suhde 

on työssä oleellisena osana. osana. 

Projektin ensisijainen tulostavoite on metamorfis-rakennegeologinen kartta Keski-Lapin 

alueelta, jota voivat käyttää niin malminetsijät kuin kuin muutkin kallioperän hyödyntäjät. 


Rap o rt o inti s uunnit elm a : 

Painettu sekä seka digi digitaalinen taalinen kartta v. r'. 2001 2001 ja siihen liittyvä liittyva selitys samana tai seuraavana 

vuonna. 

Malminetsinnän kehittäminen 

MALMIESIINTYMIEN MALLINTAMINEN 

Vastuuhenki'lö: 


Muut tutki,jat: tutkijat: 



Kesto: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Sorjonen-Ward, Sorjonen-\Arard, Peter; Väänänen, Jukka; Jukka: Keinänen, Veikko; :\"iro\ironen, :VIikko; NIikko: Huhma, Hannu; '\\'ennerström, Vennerström, :Vlarit N,Iarit 

Tutkimus ja kehitys, Kallioperä- ja malmitutkimus 

1998-02-01 ... . . . 2001-12-31 

rakennegeologia; rakennegeologial metamorfoosi; P-T olosuhteet; olosuhteet: deformaatio; deformaatio: metamorfiset 

kivet; intrusiivikivilajit 

intrusiii'ikivilajit 

Lapin lääni; läani; Keski-Lappi 

MALMIESIINTYMIEN MALLINTAMINEN 

Parkkinen, Jyrki Hanke: 2104000 

Koistinen, Esko; Kojonen, Kari; Peltonen, Petri; Rasilainen, Kalevi; 

Sorjonen-\\iard, Sorjonen-Ward, Peterl Peter; Gustavsson, \ils; :\"ils; Kilpeläinen, Timo; Kousa, 

Jukka; Loukola-Ruskeeniemi, Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti; Kirsti; Luukas, Jouni; Nurmi, pekka; Pekka; 

O'Brien, O 'Brien, Hugh; Hugh; Soininen, Heikki; Heikki; Suppala, Ilkka; Tyni, N,,Iatti Matti 

Tutkimus ja kehitys, Kallioperä- Kallioperä- ja malmitutkimus 

1998-01-01 1998-01-01 . . . 2002-12-03 

TEKES; Outokumpu Oy; Oy; Vuorimiesyhdistys Vuorimiesyhdistys ry tutkimusvaltuuskunta; 

korkeakoulut 

korkeakoulut 

arviointi; geostatistiikka; metallimalmit; metallimalmit; malmiot; mallit: mallit; varat: varat; ti_ tilastomenetelmät 

Suomi 

Tiiu'istelmd,: Tiivistelmä: 

Vuoriteoilisuuden Vuoriteollisuuden piirissä malleja on on kehitelty kehitelty halki historian, mutta vanhojen mallien 

päivitys ja uusien kehitystyö on välttämätöntä etsittäessä uusia ja uuden tyyppisiä 

lien paivitys ja uusien kehitystyö on välttämätöntä etsittäessä uusia ja uuden tyyppisiä 

I4 14


G TK :n hankeluettelo 1 9 98 K alli,operä j a raaka-aineet 

malmeja. rnalrneja. Kehittyrä Kehittyvä teknologia teknologia luo osaltaan osaltaan tarpeen tarpeen uusien mallien rnallien jatkuvalie jatkuvalle kehityskehitystyölle.työlle. Tämä Tärnä kehitystyö kehitystyö tapahtuu yhteistyönä operatiivisen malminetsinnän rnalrninetsinnän ja ydinohjelmanrnan 

muiden rnuiden hankkeiden hankkeiden kanssa ja perustuu jo tunnettujen tunnettujen ja uusien malmiaiheiden rnalrniaiheiden ja 

esiintymien esiintyrnien tutkimustietoihin tutkirnustietoihin sekä alan alan kansainvälisen teollisuuden ja tutkimuksen tutkirnuksen stanstandardeihin. Hanke Hanke on jaettu useihin alihankkeisiin, joiden (teholliset) kestot kestot vaihtelevat vaihtelevat kuukausiskuukausista vuosiin. Alihankkeet on pääasiassa pääasiassa suunniteltu aluetoimistojen aluetoirnistojen tai asiakasyhtiöiden 

asiakasyhtiöiden 

ajankohtaisten tutkimustarpeiden tutkirnustarpeiden täyttämiseksi, täyttärniseksi, rnutta mutta sarnalla samalla niihin niihin sisältyy mallinrnallinnuksen jatkuvan kehittämisen kehittärnisen idea. idea. Useimmat Useirnrnat alihankkeet koostuuvat yksittäisten malrnalrniaiheidenmiaiheiden tutkimuksista, tutkirnuksista, ja osa niistä raportoidaan KTNI:lle KTM:lle oikeuksien rnyyrniseksi myymiseksi jatkotutkirnuksiakotutkimuksia 

varten. varten. Osa alihankkeista alihankkeista kerää tietoa esiintymätyypeistä esiintyrnätyypeistä raportoitavaksi 

ja julkaistavaksi , osa taas taas keskittyy keskittyy strategisten, taktisten ja metodisten rnetodisten toirnien toimien kehikehitystyöhön.tystyöhön. R Raportointisuunnitelma: 

ap o rt o inti s uunnit e lrn a : 

Raportteja, julkaisuja, karttoja ja digitaalista digitaalista aineistoa. 

HIERTOVYÖHYKETUTKIMUS HIERTOVYÖHYKETUTKIMUS JA JA KALLIORAKENTAMINEN 



Muut Muut tutkijat: 


Päö,aastuualue: 

KKesto: esto: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Pajunen, Pajunen, Matti \'Iatti Hanke: 2104002 2704002 

Airo, Meri-Liisa; NIeri-Liisa: Gustavsson, Xils \ils; ; Kinnunen, Kari; Kivekäs, Liisa Liisa; ; 

Koistinen, Koistinen, Tapio; Tapio: Koivisto, :\1arjatta; \'Iarjatta; Korhonen, Juha; Juha: Korsrnan, Korsman, 

Kalevi; Kalevi: Kuosrnanen, Kuosmanen, Viljo; Lindqvist, Kristian; Kristian: Pietikäinen, Kirnrno; Kimmo; 

Suorninen, Suominen, Veli Veli: ; Tontti, Mikko; N'Iikko; Vaarrna, Vaarma, Markus; I'Iarkus: Vaasjoki, Vaasjoki, :\'Iatti; \'Iatti; 

Wennerströrn, \Aiennerström, Marit NIarit 

Tutkirnus Tutkimus ja kehitys, kehitys, Kallioperä- ja rnalrnitutkirnus 

malmitutkimus 

1998-01-01 ... . . . 2001-12-31 

Helsingin Kaupunki / i P. Raudasrnaa; Raudasmaa; Kalliosuunnittelu Oy, HelsinHelsinki / t J. Roinisto Roinisto ja J. Salrnelainen; Salmelainen; Porin kaupunki / i O. Mäkelä; \{akela; Turun 

yliopisto, Geologian lai laitos; tos; Tarnpereen Tampereen teknillinen korkeakoulu 

(TTKK); 

rakennusgeologia; kallioperä; kallioperär hiertovyöhykkeet; lohkorakenteet; Iohkorakenteet; hauras 

deforrnaatio 

deformaatio 

Suorni Suomi 

Tiivistelmä: 

Tii,uistelmti: 

Suornessa Suomessa on tehty tehty lukuisia tutkirnuksia tutkimuksia ja selvityksiä selvity'ksie hiertovyöhykkeistä, rnutta mutta yhteyhtenäistä kokonaiskuvaa ja rnallinnusta mallinnusta hiertovyöhykesysteerneistä hiertovyöhykesysteemeistä ja hauraan deforrnaation 

deformaation 

aiheuttarnista aiheuttamista rakenteista rakenteista ei toistaiseksi toistaiseksi oIe ole tehty. tehty-. 

Hiertovyöhykkeet, Hiertovyöhykkeet, niiden rajaarnat rajaamat eheät lohkot ja hauraat rakoilusysteernit rakoilusysteemit liittyvät 

kiinteästi kallioperän kallioperän kehitykseen ja kivilajien kivilajien orninaisuuksiin. ominaisuuksiin. Vyöhykkeiden Vyöhykkeiden syntytapa 

ja syntyolosuhteiden vaihtelu vaihtelu vaikuttavat ratkaisevasti niiden niiden rnekaanisiin mekaanisiin orninaisuuksiin, 

ominaisuuksiin, 

jotka puolestaan puolestaan ovat rnerkittäviä merkittäviä tekijöitä kallioperän kaliioperän hyötykäyttöä ja sovellettavuutta 

15

GTK:n hankel'uettelo hanlceluettelo 1998 Kallioperä K allioperti ja j a raaka-aineet 

raaka- aineet 

suunniteltaessa. Kallioperän rakenteet heijastuvat myös maaperässä, esim. irtomaapeitteen 

paksuudeessa ja sedimenttien luonteessa. Tässä Tassä hankkeessa on tarkoituksena yhteistyössä 

kallioperää hyödyntävien tahojen kanssa kehittää kehittaa ja yhdenmukaistaa kallioperästä 

koottavaa tietoa mm. tuottamalla uusia parametrejä tietokantasovelluksille ja luokittelulle 

tavoitteena tieteellisteknisten karttojen tuottaminen. 

Hiertovyöhyketutkimuksen tuloksilla tulee olemaan merkitystä kalliorakentamisessa, 

kiviaineksen ja rakennuskivien etsinnässä sekä infrastruktuurin suunnittelussa, ympäristönhuollossa 

ja teollisessa teollisessa toiminnassa, toiminnassa. Tutkimuksen Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös 

kallioperän ja maaperän maaperän kehityksen kehityksen selvittämisessä selvittämisessä ja malminetsinnässä. 


R ap o rt o i,nti s uunn it e lm a : 

Raportteja, karttoja ja tietokantoja. 

MINERALOGIA, 


Vastuuhenlcilö: 




Kesto: 


Yhteistgötahot: 


PIGMENTIT JA LABORATORIOPALVELUT 

M INER ALOGIA, PIGMENTIT JA LABORATORIOPA LVELUT 

Marmo, N{armo, Jukka Hanke: Hanlee: 2104007 

Chernet, Chernet, Tegist; Tyni, Matti; Lindqvist, Lindqvist, Kristian; Johanson, Bo; 

Pakkanen, Pakkanen, Lassi; Kinnunen, Kinnunen, Kari; Kari; O'Brien, Hugh; Kojonen, Kari; 

Huhta, Pekka; Lahti, Seppo Seppo 

Tutkimus ja kehitys, Kallioperä- ja ja malmitutkimus 

jatk. 

korkeakoulut; VTT; teollisuuden tutkimusinstituutit; tutkimusinstituutit: TEKES; TEKES: teollisuus;lisuus: 

kunnat 

teollisuusmineraalit; pigmenttimineraalitl pigmenttimineraalit; timanttiesiintymät: timanttiesiintymät; indikaattorit; 

raskasmineraalit; mineralogia; separointi 

T'i'iu'istelmd: Tiivistelmä: 

Mineralogia, pigmentit ja laboratoriopalvelut on on GTK:n GTK:n T&K-vksikön T&K-yksikön kallioperä- ja 

malmitutkimuslinjan hanke. hanke. Hankkeeseen on koottu GTK:n alan paras asiantuntemus 

teollisuusmineraaleihin ja mineralogiaan mineralogiaan liittyen. Sen toimintoihin toimintoihin kuuluvat korkealaatuisten 

laboratorio- ja tutkimuspalvelujen tutkimuspalvelujen kehittäminen kehittliminen ja tuottaminen. 

Hankkeen tutkijat toimivat ongelmalähtöisesti ongelmalähtöisesti yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. 

Erityisenä Erityisenli kehittämisalueena kehittlimisalueena on poikkitieteellinen tutkimusyhteistyö muiden tutkimusinstituutioiden 

ja mm. kallioperää kallioperää hyödyntävän hyödyntlivlin ja sen tuotteita tuotteita käyttävän käyttävlin teollisuuden, 

malminetsinnän ja muiden tahojen kanssa. Tilaustutkimuksilla Tilaustutkimuksilla on suuri strateginen 

merkitys, ei vain ulkopuolisen ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi, vaan myös oman tieto-taidon hyödyntämiseksidyntlimiseksi 

ja uudistamiseksi optimaalisesti GTK:n omassa toiminnassa. 

toiminnassa, 

Käytettäviä Kliytettäviä tarkeimpia tlirkeimpiä tutkimuslaitteita ovat ovat elektronimikroanalysaattori, röntgendiffraktiolaitteet, 

separointilaboratorio sekä sekli tutkimusta tutkimusta tukevat pienlaitteet, pienlaitteet, kuten optiset 

tutkimuslaitteet, termoanalyvsilaitteisto, termoanalyysilaitteisto, IR-spektrometri, IR-spektrometri, hydrosykloni jne. 

Keskeisimpiä sidosryhmiä GTK:ssa ovat ovat malmi- malm i- ja kallioperätutkimus yleensä yleensli sekä 

mineraalisten raaka-aineiden etsintä ja ympäristötutkimus. Hankkeen käynnistvessä kliynnistyessli dokumentoidaan 

kaytetyt käytetyt menetelmät menetelmlit toiminnan laadun takaamiseksi. Lisäksi Lisliksi selvitetään 

16

GTK:n GTK :n hankeluettelo hanleeluettelo 1998 1 998 K allioperä ja j a maka-aineet 

raaha- ai,neet 

Tiivistelmä: Tiiuistelmä: 

Hankkeessa kehitetään kehitetaan sovelletun sovelletun geofysiikan geofysiikan mittaus- mittaus- ja tulkintatekniikoita erityisesti 

raaka-ainehuollon tarpeisiin ja siinä on kolme kolm.e erityisosaamisaluetta: erityisosaamisaluetta: numeerinen analyysi 

ja siihen liittyvä mallinnus, geofysiikan geofysiikan instrumentointi instrumentointi sekä petrofysiikan petrofysiikan tutkimus. Kehitystyötä 

tehdään tehdäan yhdessä käyttäjien, kayttajien, eli eri GTK:n GTK:n yksikköjen mutta myös ulkopuolisten 

yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa suoritetaan suoritetaan käytännön käytännön tulkintalaskuja matemaattisesti 

ja fysikaalisesti f"vsikaalisesti vaativilla 'iaativilla menetelmillä. menetelmillä. Vuonna Vuonna 1998 yksikön yksikön tärkeimpänä 

kehityskohteena ovat edelleen edelleen sähköiset sähköiset ja sähkömagneettiset menetelmät. 

meneteknät. 


Rap o rt o i,nti s uunn it elm a : 

3-4 tieteellistä julkaisua ja 1 väitöskirja. 

SOVELLETTU GEOFYSIIKKA (MAASTOGEOFYSIIKKA) 


Vastuuhenküö: 

Muut tutkijat: tutk'ijat: 



Kesto: 

Asiasanat: 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmä: 

Maastogeofysiikan N'Iaastogeofysiikan palveluja tehdään tehdään GTK:n sisäisille sekä ulkopuolisille, maksullisille 

hankkeille. Sovelletun geofysiikan hankkeen (2104003) tehtävänä tehtävänä on kehittää ja yllapitaa ylläpitää 

valmiuksia valmi uksia tälle tälle toiminnalle. 

Tehtäviin kuuluu geofysiikan menetelmien kehittäminen, ohjelmien ja laitteistojen 

käyttöönotto, ylläpito sekä sekä koulutusasiat. koulutusasiat. Koulutusta annetaan ESA:n geofysiikan kenttämiehille, 

sekä eriiaisille erilaisille ryhmille GTK:n sisä- ja ulkopuolella. Geofysiikan palveluja 

markkinoidaan pitamälla pitämällä esitelmiä koti- koti- ja ulkomaisissa kokouksissa ja konf'erensseissa. 

konferensseissa. 

Lisäksi hankkeeseen kuulurat kuuluvat laatujärjestelman laatujärjestelmän kehittaminen kehittäminen ja yhteistyö T & K:n geofysiikan 

linjan ja muiden aluetoimistojen aluetoimistojen geofysiikan geofysiikan kanssa. 

PAINOVOIMAMITTAUS JA MALLINNUS 





Kesto: 

Yhte'istyötahot: 


Asiasanat: 


Tutkimusalue: 

18 

Jokinen, Tarmo Hanke: 2104003 

Lehtimäki, Lehtimaki, Jukka; Lohva, Lohra, Jaana; Jaana; Mattsson, Mattsson, Annina; Valli, Tuire; 

Koho, Seppo; Seppo; Suomi, Timo Timo 

Etelä-Suomen Eteiä-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Erityistoiminnot 

jatk. 

geofysikaaliset menetelmät; maastomenetelmät; maastomenetelmät; tietokannat; menetelmät;telmät: 

kehittäminen 

PAINOVOIMAMITTAUS JA MALLINNUS 

Jokinen, Jokinen, Tärmo Tarmo 

Hanke: 2104004 

Elo, Seppo 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Erityistoiminnot 

jatk. 

Geodeettinen Geodeettinen laitos lai tos 

geofysikaaliset menetelmät; painovoimatutkimukset; painovoimaanomaliat; 

malminetsintä: malminetsintä; Laatokka-Perämeri Laatokka-Perämeri vyöhyke 

Suomi

GT GTK:n K :n hankeluettelo 1 1998 998 Kallioperä K allioperä ja raaln-aineet 

raaka-aineet 


Alueellisia painovoimamittauksia tehdään raltakunnallisessa ohjelmassa yhteistyössä 

aluetoimistojen, T&K:n geofysiikan linjan (Seppo Elo) ja Geodeettisen laitoksen kanssa. 

Nykyisin keskimääräinen mittauspistetiheys on 6 pistettä I km2. 

Tiivistelmä: 

Alueellisia painovoimamittauksia tehdään valtakunnallisessa ohjelmassa yhteistyössä 

aluetoimistojen, T&K:n geofysiikan linjan (Seppo Elo) ja Geodeettisen laitoksen kanssa. 

:\iykyisin keskimääräinen mittauspistetiheys on 6 pistettä/ km2. 

ESA:n Erityistoiminnot Erityistoiminnot osallistuu painovoimakartoitusohjelmaan painovoimakartoitusohjelmaan koordinoijana. koordinoijana. Kenttätyöresurssit 

tulevat ESA:n ESA:n tekniset palvelut -toimialalta. -toimialalta. Tuloskäsittely ja tulosten tarkistus 

tehdään T&K:n geofysiikan geofysiikan linjan toimesta. 

MAGMATISMI JA MALMINMUODOSTUS 

M AGM ATISM I JA MALMINMUODOSTU S 

Vastuuhenkilö: Mutanen, Tapani Hanke: 2104001 2104001 

Muut tutkijat: Turunen, Turunen, Pertti 

Pdäuastuualue: Päävastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperäja Kallioperä ja raaka-aineet 

raaka-aineet 

Kesto: 

1998-04-01 ... ...jatk. jatk. 


koti- ja ulkomaiset ulkomaiset malminetsintäorganisaatiot 

As'iasanat: Asiasanat: mineraaliesiintymien synty; magmaattiset prosessit; prosessit; emäksiset emäksiset magmagmat; kerrosintruusiot; pegmatiitit 

Tutkimusalue: 

Lapin Lapin lääni; lääni; Sodankylä; Sodankylä; Rykimäselkä; Rykimäselkä; Lehtomaa; Lehtomaa; Mukkajärvenaapa; 

Koitelainen 


R ap o r t o inti s uunnit e lm a : 

Kolmannesvuosiraportit, loppuraportti ja raportti Akanvaaran V-PGE-Cr- aiheista. 

MALM MALMIANALYTIIKAN IAN ALYTIIKAN MENETELM MENETELMAKEHITYS 

ÄKEHITYS 


Juvonen, Riitta Riitta Hanke: 2104008 

Muut tutkijat: tutk'ijat: Kontas, Kontas, Esko; Esko; Rautiainen, Irja 


Päd,uastuualue: Kemian Kemian laboratorio, Espoo 

Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: 

kemiallinen kemiallinen analyysi; analy-vsi; menetelmät; menetelmät; kehittäminen; kulta; nikkeli; 

standardiaines; standardiaines: platina 

Tiivistelmä: 

Ti'iu'istelmä: 

Kullan eri analyysimenetelmien vertailua jatketaan. Sulfidisen Sulfidisen nikkelin määritysmemääritysmenetelmää 

kehitetään. Uusia menetelmiä menetelmiä geokemiallisen geokemiallisen malminetsinnän käyttöön tutkitaan. 

Keivitsan kivinäytteistä kivinäytteistä valmistetaan ralmistetaan kolmen kolmen eri pitoisuustason referenssinäytteitä 

referenssinäytteitä 

platinametalleille. 

19

GTK:n hankeluettelo 1998 K allioperä ja raaka- aineet 

GT K :n hanl;;eluettelo 1 998 K allioperä j a raaka- a'ineet 

Arkeeiset vihreäkivivyöhykkeet ja niiden malminmuodostus, 

erityisesti nikkelin ja kullan 

etsintä 

etsintä 

ITÄ-SUOMEN rrÄ-suovrpN ARKEEISET ALUEET 





Kesto: 


Asiasanat: 

Tutkim Tutkirnusalue: usalue: 

Pietikäinen, Pietikäinen, Kimmo Hanke: 2105000 

Hartikainen, Aimo; Aimo; Tenhola, Tenhola, Markku; Markku; Xiskanen, Niskanen, \I1atti NIatti 

Väli-Suomen VäliSuomen aluetoimisto, aluetoimisto, Kallioperä Kallioperä ja raaka-aineet 

1992 ... ...1999 1999 

Helsingin yliopisto, Geologian laitos; laitos; Turun Turun yliopisto, yliopisto, Geologian laitos; 

Oulun Oulun yliopisto, Geotieteiden Geotieteiden laitos 

malminetsintä; malminetsintä: kultamalmit; nikkelimalmit; nikkelimalmit: lyijy-sinkkimalmit; kuparimalmit;parimalmit: 

vihreäkivivyöhykkeet; r'ihreäkivivyohykkeet: maankuori; arkeeinen 

Itä-Suomen Itä-Suomen lääni; laani; Pohjois-Karjala; Pohjois-Karjalat Ilomantsi; Kiihtelysvaara; Oulun 

lääni; Kainuu; Kainuu: Kuhmo; Kuhmo; Suomussalmi 

Tiivistelmä: 

Tiiu'istelmri: 

Itä-Suomen arkeeiset arkeeiset alueet-hanke alueet-hanke on perustettu GTK:n Väli-Suomen aluetoimistoon 

vuonna 1992 ja se päättyy vuonna 1999. Hankkeen Hankkeen toiminta-alue toiminta-alue kattaa Itä-Suomessa 

valtakunnanrajan ja paleoproterotsooisten Kainuun Kainuun ja Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan liuskealueiden 

välille jäävän arkeeisen alueen. Pohjoisessa hankkeen hankkeen toiminta-alue rajautuu Kuusamon 

ja Taivalkosken Tairalkosken kunnanrajaan. 

Hankkeessa pvrkitään pyrkitään selvittämään Itä-Suomen Itä-Suomen arkeeisen maankuoren rakennetta ja ja 

kehitystä, sekä sen paleoproterotsooista uudelleen aktivoitumista. Hankkeen tärkeimpänä 

tehtäl'änä tehtävänä on arkeeisten arkeeisten epigeneettisten kultamalmien etsintä Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, 

Kuhmon ja Suomussalmen Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeiden alueelta, sekä komatiittisten 

nikkelimalmien ja massiivisten massiivisten (VI,IS) (VMS) Zn - Pb -- -+-- Cu -- ....... - Ag-malmien etsintä kahden 

viimeksi mainitun vihreäkivivyöhykkeen alueelta. 

Hanke osallistuu tutkimusalueellaan merkittävällä merkittävällä panoksella GTK:n kartoitusohjelman 

mukaiseen 1: 100 100000 000 -mittakaavaiseen -mittakaavaiseen kallioperäkartoitukseen kallioperäkartoitukseen ja yhteistyossä yhteistyössä T&Kyksikön 

kanssa tehtävään arkeeisen arkeeisen alueen metamorfoosi-, metamorfoosi-, isotooppigeologisiin ja geofysikaalisiin 

tutkimuksiin. Kultamalmien Kultamalmien fluiditutkimuksia, arkeeisten nikkelimalmien synnyn 

selvittämistä ja seismistä seismistä refraktioluotaustutkimusta refraktioluotaustutkimusta tehdään yhteistyössä yhteistyösSä Helsingin, 

Turun ja Oulun yliopistojen kanssa. 

Hankkeen henkilostön henkilöstön erikoisosaamisalueita erikoisosaamisalueita ovat ovat arkeeisten nikkeli- ja kultamalmien 

etsintä, rakennegeologia ja moreeni/rapakalliogeokemian moreenij rapakalliogeokemian tutkimukset. Lisäksi heilla heillä on 

hyrät hyvät suhteet Venäjän-Karjalan geologien geologien kanssa ja hyr'ä hyvä tietämys Venäjän Karjalan arkeeisesta 

kaliioperästä. 

kallioperästä. 

20


GTK :n hankeluettelo 1 998 K allioperä j a raalca-aineel 

PPOHJOIS-SUOMEN OHJOIS-SU OMEN AARKEEISET R KEEISET ALUEET ALUEET 


Juopperi, Juopperi, Heikki Heikki Hanke: Hanke: 2105001 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Karvinen, Antero; Antero; Pernu, Teuvo; Pulkkinen, Eelis; Turunen, Turunen, Pertti 

Päd,uastuualue: Päävastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: Kesto: 1996-01-01 ... ...1999-12-31 1999-12-31 

Yhteistyötahot: Yhteistyötahot: koti- koti-jaulkomaisetmalminetsintäorganisaatiot 

ja ulkomaiset malminetsintäorganisaatiot 

Asiasanat: Asiasanat: kallioperä; kallioperä; kartoitus; kartoitus; malminetsintä; malminetsintä; kultamalmit; kultamalmit; nikkelimalmit; 

massiiviset massiiviset sulfidiesiintymät; vihreäkivivyöhykkeet; arkeeinen 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Lapin Laoin lääni; laani: Oulun lääni läani 

Tiivistelmä: 


Hankkeen Hankkeen tehtävänä tehtä\änä on on Pohjois-Suomen arkeeisten alueiden alueiden kartoitus, kartoitus, geologinen geologinen ja 

malmipotentiaalinen tutkimus tutkimus sekä malminetsintä kyseisillä kvseisilla alueilla. 

Pohjois-Suomen kerrosintruusiot, niiden niiden malmalmipotentiaali ja kuoren kuoren varhaisproterotsooivarhaisproterotsooinen 

nen kehitys kehitys 

EMÄKSIN EMAKSINEN EN MMAGMATISMI AGM ATISM I 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenleilö: Hanski, Hanski, Eero Hanke: Hanke: 2106000 2106000 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Räsänen, Jorma 


Pd,d,uastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä Kallioperäja ja raaka-aineet 

Kesto: Kesto: 1995-01-01 ... ...jatk. jatk. 

Yhteistyötahot: YhteistEötahot: Oulun yliopisto; yliopisto; Marylandin Nlarylandin yliopisto, vliopisto, USA; USA; Moskovan Moskoran yliopisto, 

Venäjä Venäjä 

Asiasanat: As'iasanat: magmakivet; magmakivet; emäksinen emäksinen koostumus; koostumus; ultraemäksinen ultraemäksinen koostumus; 

intruusiot; intruusiot; vulkaniitit; juonet; Fennoskandian kilpi kilpi 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Lapin lääni; laani; Keski-Lappi 

Tiivistelmä: 

Ti,'iuistelmti: 

Hankkeessa tutkitaan emäksisten ja ultraemäksisten ultraemäksisten vulkaniittien, juonien ja intrusiivikivien 

esiintymistä, ikää, ikliä, syntyä, ominaisuuksia ja yhteyksiä Fennoskandian kilven kekehitysvaiheisiin käyttäen kayttäen mineralogisia, mineralogisia, geokemiallisia geokemiallisia ja isotooppigeokemiallisia menetelmenetelmiä. Raportointisuunnitelma: 

Rap o rt o'intis uunnit elm a : 

2 käsikirjoitusta ktisikirjoitusta kansainväliseen julkaisusarjaan, 1 väitöskirja. 

21 

21

GTK :n hankeluettelo 1 998 K allioperti ja raaka- ain eet 


POHJOIS-SUOMEN POHJ OIS-SUOMEN KERROSINTRUUSIOT 



Muut tutkijat: tutki7at: 


Pd,duastuualue: 

Kesto: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tutle'imusalue: 

Iljina, Markku N,Iarkku Hanke: 2106001 

Isomaa, Isomaa, Jorma; Pernu, Teuvo; Lanne, Erkki; Erkki; Turunen, Pertti 

Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Kallioperä Kailioperä ja raaka-aineet 

1998-01-01 ... . . . 2002-12-31 2002-12-3r 

Oulun Oulun yliopisto; Helsingin Helsingin yliopisto Srliopisto 

kerrosintruusiot; magmakivet; magmakivet; emäksinen emäksinen koostumus; mineraaliesiintymien 

synty; metallimalmit; metallimalmit; malminetsintä; proterotsooinen 

proterotsooinen 

Lapin lääni; läani; Kemijärvi; Ahvenlampi; Ahvenlampir Utsjoki; Pulmankijärvi; Oulun 

lääni; läani; Pudasjärvi; Pudasjarvi; Pirivaara; Pirivaara; Taivalkoski; Taivalkoski; Syöte; Porttivaara; Pyhitys; 

Kuusamo; Näränkävaara; Näränklivaara; Posio; Kuusijärvi; Lipeävaara; Lipeäraara; Kaukua; 

Murtolampi 

Nlurtolampi 

Tiivistelmä: 

Ti,'iu'istelmri: 

Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen kerrosintruusioiden malmipotentiaalia tutkivassa hankkeessa keskitytään 

suurelta os osin in n. 2450 Ma N{a ikäisiin magmaattisiin magmaattisiin muodostumiin. Ne ovat osa magmaattista 

toimintaa, jota esiintyi koko nykyisen nykyisen Fennoskandian Fennoskandian kilven alueella. aiueella. Tällöin Tälloin 

tunkeutui valtavat määrät emäksistä emäksistä sulaa kuoren kuoren ylimpiin osiin muodostaen kerrosintruusioita 

ja juonia. Intruusioiden muodostumisen muodostumisen lisäksi lisäksi samaista magmaa purkautui 

myös maanpinnalle. Emäksiseen magmatismiin magmatismiin liittyi liittyi myös mvös happaman sulan intrudoitumista 

ja purkautumista. Koko maailman mittakaavassakin mittakaavassakin 2450 :via \,Ia emäksinen magmatismi 

oli voluumiltaan suurta, tällöin syntyivät syntyirät mm. mm. Great Dyke -kerrosintruusio (Zimbabwe),babwe), 

Scourie- Scourie- (Skotlanti) ja Hearst-Nlatachewan Hearst-Matachewan -juoniparvet (Kanada), Copper Cliff 

-muodostuma ja East Bull Lake -kerrosintruusio (Kanada), Vestfold Hills- ja l\apierNapierkompleksit (Etelärnanner) (Etelämanner) sekä Jimberlana Dyke Dyke (Australia). 

Fennoskandian kilven kuten muidenkin laajojen mannerlaattojen epäonnistuneisiin repeämiin 

liittyvien emäksisten emäksisten magmojen magmojen koostumusta luonnehtii korkea Cr- ja MgO-pitoisuussuus 

ja niihin suhteutettuna erikoisen erikoisen korkea SiO2-pitoisuus. Si02-pitoisuus. Tellaisia Tällaisia magmoja on kirjal- kirjal 

Iisuudessa lisuudessa kutsuttu mm. basalttisiksi komatiitteiksi, boniniiteiksi tai ns. siliceous high-N4g high-Mg 

-basalteiksi (SH\'IB). (SH:vIB). Nämä l\ämä magmat ovat osoittautuneet potentiaalisiksi Cr-, Ni-Cu-Co-, 

PGE- ja Fe-Ti-V-malmien esiintymiselle. Osittain kriittisyys kriittisyys perustuu SHMB-magman 

korkeaan Cr-, Cr-, )ii :\i- ja PGE-pitoisuuteen: PGE-pitoisuuteen: emäksisistä magmoista magmoista SHNIB:n SHMB:n PGE-pitoisuus 

on on kaikkein kaikkein korkein korkein ja nikkelipitoisuus nikkelipitoisuus toiseksi korkein (komatiittisen (komatiittisen sulan jälkeen). Osaltaan 

malmien runsaus runsaus perustuu raltaviin valtaviin magmamääriin, magmamääriin, joita malminmuodostusprosessit 

ovat saaneet saaneet kasitelteräkseen. käsiteltäväkseen. N{erkittävimmät Merkittävimmät SHMB-kantamagmaan SHMB-kantamagmaan liittyrät liittyvät malmit 

löytyvät etelä-afrikkalaisesta etelä-afrikkalaisesta Bushveldin (2050 \{a), Ma), australialaisesta Pilbaran alueen 

(2900 \'Ia), Yla) , kiinalaisesta Jinchuanin (1500 \'Ia)ja :VIa) ja jo mainitusra mainitusta Great Dyken (2ab0 (2450 NIa) Ma) 

kerrosintruusioista. Nlvöskin Myöskin Kemin kromimalmi kromimalmi sijaitsee SHN{B:sta SHMB:sta kitevtyneessä kiteytyneessä kerrosintruusiossa. 

Emäksisen magman magman valtava intrudoituminen sulatti kuoren materiaalia (tai vain hieman 

vanhempia happamia vulkaniitteja) synnyttäen liki liki graniittisia graniittisia sulia. Sula hapan 

materiaali saattoi myöskin myöskin intrudoitua yhdessä emäksisen sulan kanssa ja kellua sekaan- 

22

G T K:n hankeluettelo 1998 Kallioperä ja raaka-aineet 

G TK :n hanheluettelo 1 998 K allioperä ja raaka-aineel 

tumattomana sulapallona intruusiosäiliön katto-osiin ja kiteytyä siellä emäksisen magman magman 

viimeist,en viimeisten differentiaattien kanssa muodostaen muodostaen granofyyri-graniittimassan. Toisaalta su- su 

Ianut lanut kuoren kuoren materiaali voi intrudoitua ylemmäs ylemmäs kuoreen ennen emäksistä sulaa. Tällaisiasia 

granofyyri-graniittimassoja talataan tavataan suuria määriä Pilbarassa Pilbarassa ja Bushveldissä, Bushveldissä, jossa 

ko. intruusiot ovat ovat osoittautuneet kriittisiksi Sn(-W)-malmien suhteen. Suomessa Suomessa laajoja 

granofyyri-graniittimassoja tavataan tavataan Koitelaisen Koitelaisen ja Koillismaan läntisen intruusion yhyhteydessä. Pohjois-Suomen kerrosintruusioiden malmipotentiaalia selvittävässä hankkeessa keskikeskitytään alkuvaiheessa Kemijärvellä sijaitsevaan Ahvenlampeen, Ahvenlampeen, Utsjoen Utsjoen Pulmankijärveen 

sekä Koillismaan kerrosintruusiokompleksiin, joista viimeksi mainittu on on hankkeen hankkeen pääpääkohde. Viisivuotisen suunnitelmakauden suunnitelmakauden loppupuolella tutkimuksia on suunniteltu laalaajennettaviksi Luoteis-Lapin ja Portimon kerrosintruusiokompleksien kerrosintruusiokompleksien alueille. 

Muiden IVluiden alueiden alueiden ku kuin in Koillismaan Koillismaan osalta osalta hankkeen tehtävänä tehtävänä on lähinnä vain malmiviitteidenmiviitteiden 

haku ja esiintymien alustava alustava arviointi. Sen sijaan Koillismaan kerrosintruusionruusion 

osalta osalta hankkeessa pyritään pyritään selvittämään mittavan mittavan painovoimamittausohjelman 

avulla suurrakenteita varsinkin varsinkin tulokanavan tulokanavan alueella. alueella. Varsinaisen malminetsintän liittyvänr'än 

kairauksen lisäksi lisäksi tehdään tehdäan runsaasti runsaasti kairauksia alueen kallioperän geologian selvittämiseksi. 

Varsinkin kerrosintruusion kivilajeista pyritään kokoamaan kattava petrologinen 

kuvaus sekä rakentamaan kaikesta kaikesta geotiedosta paikkatietoaineistoihin perustuva tietopaketti. 


Rap o rt o'inti s uunnit e Im a : 

Valtausraportit, muut muut mahdolliset mahdolliset kohteelliset kohteelliset raportit ja mineraalivarantoarviot. 

Outokumpu-tyyppisten ja muiden massiivisten 

sulfidimalmien etsintä etsintä ja svekofennialaisen 

orogenian varhainen varhainen kehitys 

VVIHANTI-PYHASALMI IHANTI-PYHÄSALMI 


Muut tutkijat: tutki.jat: 



KKesto: esto: 


Tutkimusalue: 

Kousa, Kousa, Jukka Jukka Hanke: 2107000 

lisalo, Iisalo, Esko; Esko; Luukas, Jouni; Jouni; Xikander, \ikander, Jarmo; Jarmo; Ruotsalainen, Ruotsalainen, Aimo; 

Västi, Västi, Kaj; Lahtinen, Lahtinen, Raimo; Raimo; Elo, Elo, Seppo 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

1998-01-01 ... . . . 2002-12-31 

2002-12-31 

malminetsintä; malminetsintä; sinkkimalmit; kuparimalmit; lyijymalmit; massiimassiiviset sulfidiesiintymät; rakennegeologia; kartoitus; kallioperä; prekambrikambri 

Oulun lääni; Pohjois-Pohjanmaa; Raahe; Raahe; Ruukki; Ruukki: Pattijoki; Siikajoki; 

Vihanti; Rantsila; Rantsila: Pyhäjoki; Pulkkila; Piippola; Haapavesi; Haapavesi; OuOulainen;lainen; Kestilä; Kestilä; Liminka; Liminka; Lumijoki; Lumijoki: Muhos; Vaala; Pyhäntä; Itä- 

23

GTK:n GTK :n, hankeluettelo 1998 I 998 Kallioperä K allioperti ja raaka-aineet 

raaka- aineet 

K Karttalehdet: 

arttalehdet: 

Suomen lääni; läänii Pohjois-Savo; Pohjois-Savo; Pielavesi; Pielavesil Keitele 

2431; 243I; 2432; 2432;2433:2434;2441.; 2433; 2434; 2441; 2443; 2443;3314: 3314; 3321 3321; ; 3322; 3322: 3411; J4tI: 3412; J4l2: 

3413; 3413;3414 3414 

Tiivistelmä: 

Ti,'iu'istelmci: 

Vihanti-Pyhäsalmi -hanke käynnistettiin Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen 

aluetoimistossa 1992. Hankkeen Hankkeen ensimmäinen ensimmäinen vaihe raihe päättyi 1997 ja 1998 alkanut toinen 

vaihe on suunniteltu päättyväksi 2002. Hankkeessa kartoitetaan kartoitetaan ja tutkitaan palaeoproterotsooista 

svekofennistä svekofennistä kallioperää ja sen geologista historiaa, kehitetään kartoitusja 

malminetsintämenetelmiä sekä tehdään tehdaan alueellisia ja kohteellisia kohteellisia malmigeologisia tutkimuksia 

Raahe-Laatokka-vyöhykkeellä. Raahe-Laatokka-vyöhykkeella. Tämä Tämä svekofennidien vanhimpiin kuuluva kuulura osa 

(1.93-1.90 Ga) on Suomen tärkein massiivisten Zn-Cu-Pb Zn-Cu-Pb -malmien -malmien esiintymisalue, joka 

muistuttaa geologiansa puolesta nykyisiä primitiivisiä saarikaariympäristöjä. Aktiivista 

kaivostoimintaa on Vihannissa ja PPyhäsalmella yhäsalmella harjoitettu harjoitettu 1950-1uvulta 1950-luvulta alkaen ja tähän tahan 

mennessä on tuotettu n. 60 milj. tn Zn-Cu-malmia. l\ykyisin Nykyisin alueella toimii kaksi kaivosta, 

Pyhäsalmi ja Mullikkoräme, joista ensin mainittu mainittu on ollut ollut tuotannossa jo 1960-1uvun 

1g60-luvun 

alusta saakka. 

Hankkeen tutkimusalueena tutkimusalueena on Vihannista Vihannista Pyhäsalmen Pyhäsalmen kautta Pielavedelle ulottuva 

sulfidimalmivyöhyke. Hankkeen Hankkeen malmitutkimuksia painotetaan sekä tunnettujen mineralisaatioiden 

välittömän ympäristön malmipotentiaalisuuden arviointiin että malmiutumiseen 

liittyvien prosessien tunnistamiseen. tunnistamiseen. Lisäksi Lisäksi pyrkimyksenä pyrkimyksenä on ennestään tuntemattomien 

malmeille otollisten litologisten yksikköjen paikantaminen paikantaminen ja rajaaminen, missä 

käytetään kliytetään hyväksi monipuolista geofysiikalisten, geokemiallisten geokemiallisten ja ja kallioperägeologisten 

aineistojen tulkintaa. Tärkeimpinä malminetsintäkohteita ovat Vihannin-=\äsälänperän 

Vihannin-Näsälänperän 

alue (ns. Lampinsaari-muodostuma; Lampinsaari-muodostuma;kl kl 2434 ja 3412) 3al2) ja Pielaveden-Keiteleen alue (Kangasjärvi-Teerimäki:gasjärvi-Teerimäki; 

kl k13314) 3314) seke sekä Ylivieskan-Haapaveden-Pyhäjoen Ylivieskan-Haapaveden-Pyhäjoen alue, jossa selvitetään 

mm. tutkimusalueelta (Pyhäjoki -2432) loydetyn löydetyn kultaesiintymän laajuutta. 

Hankkeen toisena tärkeänä tärkeänä tehtäl'änä tehtävänä on toimialueensa toimialueensa kallioperäkartoitus ja -tutkimus. 

Alueen kallioperäkartat ovat suurimmaksi osaksi osaksi peräisin 1950-1970-luvuilta 

1950-1970-1uvuilta 

(GTK:n 1:100 000 000 -mittakaavainen kartoitusohjelma). Osasta aluetta tuoreimmat kartat 

orat ovat vielekin vieläkin vanhempia, vanhempia, peräisin 1930-luvulta 1930-1uvulta (1:400 000 -mittakaavainen kartoitusohjelma). 

Kallioperätutkimusten tehtävänä tehtävänä on luoda uutta uutta perustaa perustaa sekli sekä mineraalisten 

raaka-aineiden etsinnälle että tieteelliselle tieteelliselle tutkimukselle. Tavoitteena on oppia ymmärtämään 

syvällisemmin svekofennisen svekofennisen orogenian merkitys merkitys Suomen kallioperän muokkaajana. 

Kartoitus ja tutkimus toteutetaan toteutetaan sekä alueellisessa että kohteellisessa mittakaavassa 

malminetsinnän kannalta merkittävien muodostumakokonaisuuksien alueella ja kiinteässä 

yhteistyössä yhteistyösSä sekä malminetsijöiden että GTK:n GTK:n geofysiikan, geofysiikan, isotooppigeologian, metamorfisten 

prosessien ja geokemian geokemian tutkijoiden tutkijoiden kanssa. Tuloksena saadaan yhä tarkempia 

karttaesityksiä ja uusia tulkintoja mm. vulkaanisen toiminnan luonteesta ja kallioperän 

tektonismetamorfisesta kehityksestä kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta malminmuodostukseen 

Raahe-Laatokka -vyöhykkeellä. 

-vyöhykkeellä. 

24


G TK :n hankeluettelo 1 998 Kallioperä ja raaka-aineet 


Rap o rt o inti,s uunnit elm a : 

Gtk:n Gtk:n julkaisusarja, arkistoraportteja, arkistoraportteja, opinnäytteitä opinnäytteitä (lisensiaatintyö). 

(lisensiaatintyö). 

POHJOIS-POHJANMAA-HANKE 

POHJ OIS-POHJANMAA-HANKE 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Korkiakoski, Korkiakoski, Esko Hanke: Hanke: 2107001 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Pernu, Pernu, Teuvo; Rossi, Seppo; Seppo; Nenonen, \enonen, Jari 


Pädaastuualue: Pohjois-Suomen Pohjois-Suomenaluetoimisto,Kallioperäjaraaka-aineet 

aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: Kesto: 1992-01-01 . ...1998-12-31 

. . 1998-12-31 

Yhteistyötahot: Yhte'istyötahot: Oulun Oulun yliopisto 

Asiasanat: As'iasanat: malminetsintä; perusmetallit; jalometallit; liuskevyöhykkeet; liuskevyöhykkeet; paikkatietojärjestelmät 

Tutkimusalue: Tutk'imusalue: Oulun Oulun lääni; Pohjois-Pohjanmaa; Pohjois-Pohjanmaa: Haukipudas; Ylikiiminki; KiiminKiiminki; :vIuhos Iluhos 

K Karttalehd,et: arttalehdet: 2533; 2533:3511: 3511; 3422; 3422:3424:3513 3424; 3513 

Tiivistelmä: 

Ti'iuistelmö: 

Tutkimuksen Tutkimuksen tarkoituksena tarkoituksena on on etsiä, löytää Iöytää ja arvioida arvioida Cu-Zn-Pb Cu-Zn-Pb (Au-Ag) esiintymiämiä 

(ns. massiivisia sulfidimalmeja) ja saada saada uutta geologista tietoa Pohjois-Pohjanmaan 

li liuskevyöhykkeella. 

uskevyöhykkeellä. 

Tällä Tälla alueella alueella tunnetaan tunnetaan lukuisia malmi-indikaatiota ja se on geologialtaan geologialtaan rinnastettavissatavissa 

moniin tunnettuihin malmivyöhykkeisiin. Aluetta Aluetta luonnehtii kallioperän kallioperän vähäinen 

paljastuneisuus sekä mustaliuskeista johtuvat voimakkaat voimakkaat geofysikaaliset ja geokemialliset 

anomaliat, jotka pääsääntöisesti pääsääntöisesti peittävät peittävät mahdolliset malmeista malmeista aiheutuvat aiheutuvat anomaliat. 

Malmeista johtuvien anomalioiden anomalioiden tunnistamiseksi tunnistamiseksi voimakas voimakas tutkimuksellinen tutkimuksellinen lähestymistapamistapa 

on välttämätön. 

Omien Omien tutkimusresurssien tutkimusresurssien vähyyden rähyyden vuoksi vuoksi on perustettu keväällä keväällä 1996 yhteistyöprojekti 

Oulun Oulun Yliopiston Yliopiston Geotieteiden ja tähtitieteen tähtitieteen laitoksen laitoksen kanssa KTM:n KTNI:n rahoittamana.mana. 

Yhtenä Yhtenä osa-alueena tässä projektissa projektissa monipuolisen monipuolisen geologisen, geofysikaalisen ja 

geokemiallisen geokemiallisen aineiston aineiston yhteensovittaminen GIS-ohjelmistojen GlS-ohjelmistojen keinoin. Samalla kehitekehitetääntään myös menetelmiä menetelmiä geofysikaalisten ja geokemiallisten geokemiallisten anomalioiden anomalioiden korreloimiseksi 

kallioperään kallioperään (myös li litogeokemiallinen togeokemiallinen malminetsintä). 


Rap o rt o inti s uunn'it elm a : 

arkistoraportti, yhteistyöjulkaisuja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa, opinnäytteitä. 

25 

25

GTK:n GTK :n hankeluettelo hanlseluettelo 1998 1 998 Kallioperä K all'ioperä ja j a raaka-aineet 

raalea- a,ineet 

Proterotsooisten nikkeli- ja kultamalmien kultamalmien et 

sintä sekä orogeniavyöhykkeiden tektonomagmaattinen 

kehitys 

maattinen kehitvs 

LÄNSI- r,ANsr- JA ra ETELÄ-SUOMEN prpr,A-suoMEN KAARIKOMPLEKSI, KAARTKoMpLEKSI, NIKKELIN NTKKELIN JA KUL KULr,aN 

prstxrÄ 

LAN ETSINTÄ 


Muut tutkijat: tutk'ilat: 


Päduastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: Asi,asanat: 

Tutkimusalue: 

Tutktmusalue.: 




Ptid,uastuualue: 


Kesto: 

Asiasanat: 

Kärkkäinen, Niilo Hanke: 2108000 

Rosenberg, Rosenberg, Petri; Petri: i\ironen, Nironen, Mikko; N{ikko; Lindmark, Boris; Huhta, Pekka; Pekka: 

Tiainen, Markku; \'Iarkku: Peltonen, Petri; Petri; Kojonen, Kojonen, Kari; Pihlaja, Pekka; 

Jokinen, Jokinen, Tarmo; Tarmo: Valli, Tuire; Tuire: Appelqvist, Appelqvist, Hannu; Koistinen, Esko 

Etelä-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

jatk. 

malminetsintä; kultamalmit; nikkelimalmit; nikkelimalmit; kontrollit; menetelmät; 

mallit 

Länsi-Suomen lääni; Pirkanmaa; Pirkanmaa; Suodenniemi; Taiskallio; '\okia; \okia: 

Metsäkylä; NIetsäkylä: Kylmäkoski; Vammala; Kauvatsa; Varsinais-Suomi; Varsinais-Suomit Paipaimio; Kaleva; Kaleva; Satakunta; Satakunta: Kullaa; Kullaa; Pohjanmaa; Pohjanmaa: Etelä-Suomen lääni; 

Häme; Häme: Lammi; Päijät-Häme; Päijät-Häme; Padasjoki; Padasjoki; Etelä-Karjala; Etela-Karjala; Taipalsaari 

Tiivistelmä: 

Tiiaistelmti: 

Hankkeen tavoitteena on löytää kulta- ja nikkelimalmiesiintymiä Etelä-Suomen alueelta 

sekä tutkia Ni- ja Au-malmeja kontrolloivia geologisia ja geofysikaalisia tekijöitä. TäTahän soveltuvia malminetsintämenetelmiä ja malmimalleja kehitetään kehitetään yhteistyössä yhteist)'össä T&K:n 

ja Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimiston kanssa. 

Ensimmäisenä toimintavuonna (1998) jatketaan Tampereen alueella kohteellisia Aututkimuksia 

Suodenniemen Suodenniemen Taiskalliolla, Nokian ::\okian N'Ietsäkylässä MetsäkyläsSä ja Kullaalla sekä Paimion 

Kalevan alueella. Nikkelimalmien Nikkelimalmien kohteellinen ja alueellinen alueellinen etsintä jatkuu Lammil-PaLammin-Padasjoen, 

Taipalsaaren, Kvlmäkosken Kylmäkosken ja Kauvatsan Kauvatsan (:yu**alan (= Vammalan länsipuoli) alueilla. pohPohjanmaalla käynnistetään alueellista etsintää. etsintää. Alueellisia Alueellisia painovoimamittauksia painovoimamittauksia pyritään 

saamaan kattavammiksi Etelä-Suomen Etelä-Suomen alueella. 

RAAHE-LAATOKKA-VYÖHYKE, NIKKELIN JA KULLAN ETSINTA 

RAAHE-LAATOKKA-VYÖHYKE, NIKKELIN JA KULLAN ETSINTÄ 

26 

N'lakkonen, Makkonen, Hannu Hanke: 210g001 2108001 

Kontoniemi, Olavi; Lestinen, Pekka; Luukas, Luukas, Jouni; Forss, Heikki; 

Mäkinen, Jari J ari 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, Kallioperä Kallioperä ja raaka-aineet 

jatk. 

malminetsintä; malminetsintä; nikkelimalmitl nikkelimalmit; kultamalmit; intruusiot; Laatokka- Laatokka 

Perämeri vyöhyke; vyöhyke; svekofennialainen: svekofennialainen; paleoproterotsooinen

GTK:n GTK:n hanheluettelo hankeluettelo I 1998 998 K all'ioperd, allioperä ja raaka- raaka-aineet a'ineet 

Tutkimusalue: Tutkim usalue: IUi-Suomen Itä-Suomen lääni; lääni; Pohjois-Savo; Rautalampi; Oulun Oulun lääni; Ylivieskaika; 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen lääni 

T'i'iaistelmti: Tiivistelmä: 

Hankkeen Hankkeen päätehtä\änä päätehtävänä on on löytää loytaa ja osoittaa osoittaa Raahe-Laatokka-vyöhykkeeltä nikkeli- nikkeli- ja 

kultamalmeja sekä malmipotentiaalisia alueita. Lisäksi Lisäksi hankkeessa hankkeessa tutkitaan vyöhykkeen 

vyöhykkeen 

geologista geologista kehitystä, kehitystä, tehostetaan ja uudistetaan uudistetaan malminetsintämenetelmiä ja tehdään tehdään sesekäkä alueellisia että kohteellisia malmigeologisia tutkimuksia tutkimuksia (kuvaukset, (kuvaukset, malmimallit). Tu- Tu 

Iokset lokset julkaistaan GTK:n GTK:n raportteina raportteina sekä artikkeleina kotimaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa ulkomaisissa julkaisusarjoissa. 

Nikkelimalmien etsinnässä etsinnässa keskitytään keskitytaän malmipotentiaalisiin malmipotentiaalisiin svekofennialaisiin svekofennialaisiin (1.9 (1.9 

Ga) Ga) emäksisiin emäksisiin intruusioihin, intruusioihin, jotka edustavat edustavat kookkaan kookkaan malmin malmin syntyä ajatellen riittariittävänvän suuria suuria magmamääriä. Tärkeimpiä etsintämenetelmiä etsintämenetelmiä orat ovat geologiset, geofysikaaliset 

geofysikaaliset 

ja litogeokemialliset tutkimukset tutkimukset sekä lohkare-etsintä. 

Kultamalmien Kultamalmien etsinnässä keskitytään keskitytään paleoproterotsooisiin rakenteisiin ja intermediaarisiin 

- happamiin intruusioihin intruusioihin liittyviin esiintymiin esiintymiin (1.9-1.8 (1.9-1.8 Ga). Ga). Myös NIyös tässä tärkeimpiä 

etsintämenetelmiä etsintämenetelmiä ovat ovat litogeokemialliset, rakennegeologiset ja geofysikaaliset geofysikaaliset tutkimuksetmukset 

sekä sekli lohkare-etsintä. 

Henkilöstön Henkiltisttin erityisosaamiseen kuuluu kuuluu nikkeli- nikkeli- ja kultamalmien geologian geologian tuntemus, 

alueelliset ja kohteelliset kohteelliset geokemialliset geokemialliset tutkimukset, rakennegeologiset tutkimukset tutkimukset sekä sekä 

käytännön ktiytännön malminetsintätyöt. malminetsintätyöt. Vuonna Vuonna 1998 tutkitaan tutkitaan pelkästään pelkästään nikkelimalmiaiheita. 

Tärkeimmät kohteet sijaitsevat sijaitsevat 1) Rautalammen Rautalammen alueella, 2) Kuopiosta etelään-luoteeseen 

ja 3) Ylivieskassa. 


Rap ort o inti s uunn'it e Im a : 

Tulokset Tulokset julkaistaan GTK:n raportteina raportteina sekä sekli artikkeleina kotimaisissa ja julkaisusarjoissa.joissa. 

POHJOIS-SUOMEN KULTATUTKIMUKSET 

KULTATUTKIMUKSET 


Pankka, Pankka, Heikki Hanke: 2108002 2108002 

Muut tutkijat: tutkijat: Härkönen, Härkönen, Ilkka; Ilkka: Keinänen, Keinänen, Veikko; Veikko: Kontio, :vIatti; Matti; Pulkkinen, EeEelis; Rossi, Seppo; Väänänen, Jukka; Pernu, Pernu, Teuvo; Teuvo; Turunen, Turunen, Pertti; 

Johansson, Peter; Marmo, N{armo, Jukka Jukka 


Päd,uastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: Kesto: 

1998-01-01 1998-01-01 ... . . . 2001-12-31 

Asiasanat: As'iasanat: malminetsintä; kultamalmit; liuskevyöhykkeet 

Tutkimusalue: 

Lapin Lapin lääni 

Tiivistelmä: 


Lapin Lapin poikki, Enontekiöltä Enontekiöltä Kittilän, Sodankylän, Sodankylän, Sallan ja Kuusamon Kuusamon kautta TaiTaivalkoskelle ulottuu ulottuu malmipotentiaalinen varhaisproterotsooinen varhaisproterotsooinen vulkaanissedimenttinen 

vulkaanissedimenttinen 

kivilajivyöhyke, josta on löydetty löydetty useita useita kultaesiintymiä ja -aiheita, mm. Saattopora Saattopora ja 

27

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 1 998 K allioperä alli,operä ja j a maka-aineet 

raaka- aineet 

Pahtavaara.Perä-Pohjan Pahtaraara.Perä-Pohjan liuskealue liuskealue muodostaa muodostaa jakson erillisen haaran, sarrlOin samoin kuin Kittilästä 

Kolarin kautta Ruotsiin jatkuva haara. haara. Pohjoisessa vyöhyke vyöhvke jatkuu :\orjaan N


GTK :n hanlceluettelo 1 998 Kallioperä ja raaka-aineet 

T'i'iaistelmd: 

Tiivistelmä: 

Hankkeen Hankkeen painopistealueena painopistealueena on on paperi paperi- ja maaliteollisuuden tarvitsemien pigmenttimineraalien:mineraalien: 

kalsiitin, ilmeniitin ja kaoliinin kaoliinin etsintä. etsintä. Viisivuotiskauden tavoite on on ltiytää löytää 

yksi kaivostoimintaan johtava esiintymä. 

Vuoden Vuoden 1998 päätehtävänä on on Dragsfjardin Dragsfjärdin Genbölen Genbölen (Kulla) kalsiittikiviesiintymän 

inventointi inventointi ja raportointi. Karbonaattikivia Karbonaattikiviä tutkitaan ja kairataan myös Västänfjärdin 

Illossa ja Kiskon Kiskon alueella. alueella. Etelä-Suomen karbonaattikivijaksojen alueilta etsitään lisäksi lisäksi 

wollastoniittia, sinkkiä ja kuparia. kuparia. Ilmeniittitutkimuksia Iimeniittitutkimuksia jatketaan Halsuan Peränevalla, 

Peränevalla, 

ja yhteistyössä yhteistytissä VSA:n VSA:n kanssa Reisjärvellä Reisjärvellä sekti sekä Haapajärven Haapajärven Kumisevalla. Länsi-Suomen 

alueella kliynnistetään käynnistetään alueellinen kaoliininetsintä käyttäen apuna painovoimamittausten 

ja geofysikaalisten geofysikaalisten matalalentokarttojen aineistoja. 

Tutkimusten tuloksista laaditaan laaditaan tieteellisiä tieteellisia julkaisuja. 


o rt o'inti s uunnit elm a : 

Raportteja, julkaisuja, väitöskirjoja. 

\äitöskirjoja. 

V VALI-SUOMEN ÄLI-SUOMEN TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSET 

Vastuuhenki,lö: Kuivasaari, Tapio Hanke: 2109001 

Muut tutk'ijat: Niemelä, N'fauri; Tervo, Timo; Tyni, Nlatti 

Pääaastuualue: Väli-Suomenaluetoimisto,Kallioperäjaraaka-aineet 

Kesto: 1998 ...2002 

Yhte'istyötahot: kotimaiset teollisuusmineraaliyritykset; kansainväliset teollisuusmineraaliyritl''kset 

; j Vastuuhenkilö: Kuivasaari, Tapio Hanke: 2109001 

Muut tutkijat: Niemelä, Mauri; Tervo, Timo; Tyni, Matti 

Päävastuualue: Väli-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: 

1998 .. . 2002 

Yhteistyötahot: kotimaiset teollisuusmineraaliyritykset; kansainväliset teollisuusmineraaliyritykset; 

julkishallinnon ulkishallinnon viranomaistahot 

Asiasanat: As'iasanat: malminetsintä; teollisuusmineraalit; talkki; vuolukivi; r'uolukivi; karbonaattikivet;kivet; 

ilmeniitti; ilmeniitti; timanttiesiintymät 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Itä-Suomen lääni; Pohjois-Karjala; Pohjois-Savo; Pohjois-Savo; Etelä-Savo; Etela-Savo; Länsi Länsi- 

Suomen lääni; laani; Keski-Suomi; Keski-Suomi: Oulun lääni; Kainuu 

Tiivistelmä: 

Tiiu'istelmä: 

Hankkeen tehtävänä tehtävänä on etsiä ja tutkia tutkia teollisuuden teollisuuden tarvitsemien teollisuusmineraalien 

esiintymiä. Pääpaino on pigmenttimineraaleilla: talkilla, kaoliinilla, karbonaatilla ja ilmeniitillä,niitiila, 

mutta myös muut muut teollisuusmineraalit, teoilisuusmineraalit, mukaan mukaan lukien timantti ja vuolukivi ovat ovat 

mielenkiinnon kohteena. Vuonna Vuonna 1998 tutkitaan tutkitaan mm. eräitä vuolukiviesiintymiä vuolukiviesiintymia Juukan Juukan 

Nunnanlahden Nunnanlahden alueella. 

POHJOIS-SUOMEN TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSET 

TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSET 


Vartiainen, Risto Risto Hanke: 2109002 2109002 

Muut tutkijat: tutki,jat: Rask, \'larkku: iarkku; Lanne, Lanne, Erkki; Erkki; Sarapää, Olli; OIli; Reinikainen, Jukka 


Priäuastuualue: Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

Kesto: 

1996-01-01 1996-01-01 . ...1998-12-31 

. . 1998-12-31 

29

GTK:n hankeluettelo 1998 Kallioperä ja maka-a'ineet 

G T K :n hankeluettelo I 998 Kallioperä ja raaka- aineet 




Tutkimusalue: 


Tiivistelmä: 

T'iiuistelmö,: 

Hankkeen tavoitteena on löytää Pohjois-Suomesta Pohjois-Suomesta hyödyntämiskelpoisia pigmenttimineraaliesiintymiä, 

joista tärkeimpiä ovat kaoliini- ja kalsiittiesiintymät kalsiittiesiintymät sekä sekti dolomiitteihin 

liittyvät liittyrät talkkiesiintymät. Hankkeeseen kuuluu kuuluu myäs myös rakennuskivitutkimuksia sekä 

jalo- ja korukivialan asiantuntijatehtäviä asiantuntijatehtaviä ja niihin liittyviä tilaustutkimuksista Pohjois Pohiois- 

Suomessa. 


Rap o rt o i,nti s uunnit elm a : 

Kohderaportteja 3-4 kpl, loppuraportti, Ioppuraportti, tilaustutkimusraportteja 1-2 kpl. 

Rakennuskivi- ja kiviainestutkimukset 

kiviainestutkimukset 

ETELA-SUOMEN RAKENNUSKIVI- JA KIVIAINESTUTKIMUKSET 




Pääaastuualue: 


Kesto: 






Kauppa- ja teollisuusministeriö (KT:vI); (KTI'f); kunnat: teollisuus; rakennuskivialan 

yritykset; 1'ritykset: jalo- ja korukivialan yritykset vritykset 

malminetsintä; teollisuusmineraalit; teollisuusmineraalit; pigmenttimineraalit; pigmenttimineraalit; kaoliini; 

kalsiitti; talkki; rakennuskivet; rakennuskivet; jalokivet; korukivet 

Lapin lääni; laani; Oulun lääni laani 

ETELÄ-SUOMEN RAKENNUSKIVI- JA KIVIAINESTUTKIMUKSET 

Sipilä, Pekka Hanke: 2110000 

Alviola, Reijo; Reijo: Gränholm, Grönholm, Sari; Härmä, Paavo; l\urmi, Nurmi, Heikki; Heikkil N{ä1äkitie, Hannu; Vuokko. Vuokko, Jouko Jouko 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

1989 1989 ...jatk. ... jatk. 

maakuntaliitot; alueelliset alueelliset ympäristökeskukset; ympäristökeskukset; tiepiirit; Tielaitos; 

Suomen Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskus; Ympäristöministeriö 

Ympäristäministeriö 

rakennuskivet; kiviaines; inventointi; kehittäminen 

Etelä-Suomen laani; lääni; Länsi-Suomen läani lääni 

T'iiuistelmd: Tiivistelmä: 

Hanke koostuu kalliokiviaineksiin liittyvien tutkimusten tutkimusten suunnittelusta ja kehittamikehittämisestä, uusien projektien markkinoinnista ja alan al an kehitvksen kehityksen seuraamisesta sekä yhteydenpidosta 

eri sidosryhmiin. Kalliokiviainesten tutkimus tutkimus on lähes kokonaan maksullista 

toimintaa ja ja varsinainen operatiivinen toiminta koostuu yksinomaan tilaustöistä. tilaustäistä. Toiminnan 

painopiste on POSKl-projektin POSKI-projektin kallioalueinventoinnissa. kallioalueinventoinnissa. Lisäksi tehdaan tehdään muita alaan 

Iiittyviä liittyviä tilaustöita. tilaustöitä. 

Hankkeeseen kuuluu myös myäs kalliokiviainesten inventointiprojektien inventointiprojektien tutkimusaineistojen 

arkistointi sekti sekä tietokantojen ylläpito ja kehittäminen. Kalliokiviainesten inventointia on on 

GTK:ssa tehty maksullisina yhteistyöhankkeina yhteistyähankkeina vuodesta 1989. Tietokannassa oli vuoden 

1997 lopussa tiedot 7680 kallioalueesta 640 karttalehden karttalehden alueelta. Tehtl'jen Tehtyjen sopimusten 

30

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 I 998 Maaperä j ja a raaka-aineet 

raalea- aineet 

mukaan GTK hallinnoi ja ylläpitää tietokantaa. tietokantaa. Tutkimustieto Tutkimustieto on aluksi vain vain yhteistyöos]'hteistyöosapuoltenapuolten 

käytettävissä, kä)rtettä\'issä, mutta myöhemmin myöhemmin se on myös ulkopuolisten ulkopuolisten saatavissa erikseen 

sovittua korvausta koriausta vastaan. 

V VALI-SUOMEN 

ÄLI-SUOMEN RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET 



Muut tutkijat: tutki7at: 


Pööuastuualue: 

Kesto: Kesto: 




Tutkim Tutki,musalue: usalue: 

Luodes, Luodes. Hannu Hannu Hanke: Hanke: 2110001 

Kesola, Reinoj Reino; Leinonen, Leinonen, Seppoj Seppo; Kemppainen, Kemppainen, Mika Nlika 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 

jatk. 

kotimaiset kotimaiset rakennuskivialan rakennuskivialan yrityksetj yritykset; maakuntaliitotj maakuntaliitotl kunnat 

malminetsintäj malminetsintä; rakennuskivetj rakennuskivet; karbonaattikivetj karbonaattikivet; teollisuusmineraateollisuusmineraalitj 

Iit; ilmeniittij ilmeniitti; kiviainesj kiviaines; luonnonkivet 

Iuonnonkivet 

Itä-Suomen läänij lääni; Etelä-SavOj Etelä-Savo; Pohjois-Savoj Pohjois-Savo: Pohjois-Karjalaj Pohjois-Karjala; Länsi Länsi- 

Suomen läänij leani: Keski-Suomij Keski-Suomi: Oulun Oulun lääni laani 

Tiivistelmä: 

Tüaistelmä: 

Rakennuskivitutkimukset Väli-Suomen Väli-Suomen alueella koostuvat koostuvat pääosin pääosin tilaustöinä tilaustöinä tehtävistä 

alueellisista alueellisista etsintätöistä ja kohteellisista kohteellisista esiintymien esiintymien inventoinneista. 

inventoinneista. 

Rakennuskivien Rakennuskivien etsintä kohdistuu kohdistuu yleensä suuremmalle, suuremmalle, usean kunnan kunnan tai tai maakunnannan 

alueelle. alueelle. Sen tarkoituksena on on geologiseen geologiseen perustietoon ja soveltavaan soveltaraan geologiseen 

tietoon tietoon pohjautuva uusien uusien esiintymien esiintymien etsintä. etsintä. Työn Työn tilaajana tilaajana voivat voivat olla olla esim. kunnat, 

maakuntaliitot tai tai kehitysyhtiöt. kehitysyhtiöt. Alueellista etsintää etsintää tehdään tehdaan myös myös yritysten toimeksiantoimeksiannosta 

haluttujen haluttujen kivityyppien kivityyppien löytämiseksi. lciytamiseksi. Alueellisista Alueellisista tutkimuksista tutkimuksista esimerkkinä esimerkkinä ovat 

Pohjois- ja Etelä-Savon, Etela-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun rakennuskivi-inventoinnit. 

Tarkempia Tarkempia esiintymäinventointeja tehdään tehdään pääasiassa yrityksille. Tällöin selvitetään 

esiintymän esiintymän erilaiset erilaiset geologiset ominaisuudet ominaisuudet ja niiden niiden vaikutus vaikutus tuotannon tuotannon kannattavuuteen.teen. 

Inventointi Inventointi on on yleensä vleensä varsin rarsin perusteellinen perusteellinen sisältäen sisältäen mm. mm. syväkairausta, syräkairausta, maatutkaluotausta,kaluotausta, 

detaljikartoitusta, detaljikartoitusta, rakenneanalyysiä, kattavaa kattavaa näytteenottoa sekä sekä geologisen 

tiedon tulkintaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Esiintymäinventointeja on tehty tehty useille useille kikivialan yrityksille. 

Hankkeen puitteisiin kuuluu kuuluu myös laaja laaja koulutustoiminta koulutustoiminta eri oppilaitoksissa. oppilaitoksissa. GeoGeologian Iogian perusteiden perusteiden ja rakennuskiviin rakennuskiviin painottuvan painottuvan geologian geologian kurssitusta kurssitusta on järjestetty 

mm. Joensuun ammattikorkeakoulussa sekä Outokummun aikuiskoulutuskeskuksessa sekäk:i 

useissa muissa vastaavissa oppilaitoksissa. 

Hankkeessa kehitetään kehitetaan tilaustöiden tilaustöiden ohessa ja niitä niitä saadun kokemuksen perusteella perusteella 

koko ajan uusia tutkimusmenetelmiä ja ja ennen kaikkea kaikkea sovelletaan erilaisia geologisia geologisia aineistoja 

ja ja jo jo koeteltuja koeteltuja menetelmiä menetelmia käytännön kaytannön työhön. työhön. 

31 

21

GTK:n hankeluettelo 1998 Maaperä ja raaka-aineet 

G TK :n hankeluettelo 1 998 Maaperä ja raaka-aineet 

Maaperä ja raaka-aineet 

Maaperäkartoitus 

MAAPERÄKARTOITUSTA MAApERÄx,q,nrorrusrA TUKEVA TUKEVA PERUS- pERUS- JA SOVELTAVA sovELTAvA TUTKI TUTKr- 

MUS JA TUOTTEISTUS 




Pd,äaastuualue: 

Kesto: 


Tutkimusalue: 


Tiivistelmä: 

Ti'ia'istelmä: 

Keskeneräiset Keskeneräiset maaperäkartat viimeistellään. :"1uun \{uun maaperätutkimuksen oheistuotteenateena 

kerääntynyt aineisto aineisto käsitellään käsitellaan ja siirretään siirretään maaperätiedostoon. maaperätiedostoon. MaaperäkartoiN,laaperäkartoituksessa 

ja muussa maaperätutkimuksessa maaperätutkimuksessa kertynyttä kertynyttä tietoa tietoa käsitellään käsiteliään niin, että että siitä 

saadaan erilaisia ttulosteyhdistelmiä. ulosteyhdistelmiä. Kootaan Suomen maaperän Atlas 2000 -kartta. 

R Raportointisuunnitelma: 

ap o rt o i nt'i s uun n'it elm a : 

Maaperäkarttoja \,faaperäkarttoja 1 : 20 000, Suomen maaperän Atlas Atlas 2000-kartasto. 

2O00-kartasto. 

.IAAxIUSIAJAN JÄÄKAUSIAJAN KERROSTUMIEN KERRoSTUMIEN TUTKIMUS JA SOVELLUKSET 

SoVELLUKSET 




Priäuastuualue: 


Kesto: Kesto: 


Tutkimusalue: 


Rainio, Heikki Hanke: 

2201000 

Backman, Backman, Birgitta; Koivisto, Koivisto, Marjatta; Marjatta; Mäkilä, Mäkilä, Markku 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Maaperä- ja ympäristögeologia 

ympäristögeologia 

1998-01-01 . .. . . 2001-12-31 

maaperägeologia; kartoitus; kartoitus; maaperä; maaperäkartat; maaperäkartat; tietokannat 

Suomi Suomi 

Huhta, Pekka Hanke: Hanke: 2201004 

Hakala, Pertti; Eriksson, Brita; Gronlund, Grönlund, Tuulikki; Kankainen, 

Tuovi: Tuovi; Paavilainen, E.; Hirvas, Hirvas, Heikki; Koivisto, Koivisto, Nlarjatta; Marjatta; Kujansuu,suu, 

Raimo; Torssonen, Markus 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, NIaankäyttö Maankäyttö ja ympäristö 

jatk. 

glasiaaligeologial glasiaaligeologia; maaperä; glasiaalimuodostumat; stratigrafia; Skandinavian 

mannerjäätikkö; mannerjMtikkö; kvartääri 

Suomi Suomi 

Tüu'istelmä: Tiivistelmä: 

Tavoitteena on selvittää selvittää kvartäärikauden aikaista aikaista jääkausien jääkausien ja jäättömien kausien 

vuorottelua, jonka tuloksena Suomen maaperän kerrosjärjestys kerrosjärjestys on syntynyt. Tärkeimpiä 

tutkimuskohteita orat ovat mannerjäätikön mannerjäätikön toiminta, toiminta, sen sulaminen ja sen synnyttämät kerrostumat 

ja niiden ominaisuudet. ominaisuudet. Näitä Jäitä on on tutkittu tutkittu lähes 6 000:sta OOO:sta kaivannosta Suomen 

alueelta. Ensisijaisena tarkoituksena on tämän aineiston muokkaaminen sidosrvhmien 

sidosryhmien 

32


GTK :n hankeluettelo 1 998 M aaperä j a raaka- aineel 

tarpeisiin sopiviksi, GIS-muodossa saataviksi saataviksi tuotteiksi. tuotteiksi. Lisäksi tehdaen tehdään uusia selvitl'kselvityksiäsiä kerrosjärjestyksen kerrosjärjestyksen suhteen ongelmallisilla alueilla .Saatuja tietoja sovelletaan uusiuuusiutumattomientumattomien luonnonvaroien luonnonvarojen etsinnässä yhteistyösSä vhteistvössä GTK:n aluetoimistoien aluetoimistojen kanssa kanssa koko koko 

Suomen alueella. 

ETELA-SUOMEN ETELÄ-SUOMEN MAAPERAXARTOTTUS MAAPERÄKARTOITUS JA SOVELLUKSET 



Päöaastuualue: 


Kesto: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Karttalehdet: 

K arttalehdet: 

Haavisto-Hyvärinen, Haavisto-Hyvärinen, lVlaija N{aija Hanke: 2201001 2201001 

Kielosto, Sakari; Sakari; Kukkonen, :Ylarjatta; Nlarjatta; Eklund, lVlikael; N{ikael; Juntunen, 

Risto; Ruohomäki, Timo; Timo; Sundberg, Jari; Töllikkö, Töllikkti, Seppo 

Etelä-Suomen aluetoimisto, lVlaankäyttö Maankäyttö ja ympäristö 

jatk. 

lVlaanmi Nlaanmittauslaitos ttauslaitos (lVllVlL) (MML) 

maaperägeologia; kartoitus 

Etelä-Suomen lääni; lääni: Uusimaa; Uusimaal Itä-Uusimaa 

203202; 2032 02; 2032 04; 04i 2032 07; 2032 11 11;3021 ; 3021 01 01: ; 3021 02; 02: 3021 03; 3021 

04; 04: 3021 05; 05: 3021 06 06 

Tiivistelmä: 

Tüu'istelmti: 

Hanke on kuuluu kuuluu valtakunnalliseen raltakunnalliseen kartoitusohjelmaan, jota jatketaan vuosittain vuosittain tehtävän 

suunnitelman mukaan. mukaan. Siinä tuotetaan perustietoa maaperästä, maaperästä, sen synnystä, synnystä, koostumuksesta 

ja raaka-ainevaroista. raaka-aineraroista. Pääasiallisena tehtävänä tehtävänä on on 1 : 20 000 -mittakaavaisten 

-mittakaa.'iaisten 

numeeristen maaperäkarttojen ja niihin liittyvien liittyvien karttalehtiselitysten tuottaminen Etelä Etelä- 

Suomen alueelta. alueelta. Kartoitettavien alueiden alueiden valinnassa huomioidaan huomioidaan yhteiskunnan tarpeet 

erityisesti kaavoitus- ja ympäristöhuollon tehtävissä, joita palvelemaan palvelemaan kehitetään kehitetään myös 

teemakarttatuotantoa. 


R ap o rt o inti s uun nit e lm a : 

lVlaaperäkarttoja Nlaaperäkarttoja ja karttalehtiselityksiä karttalehtiselityksiä 1 : 20 000, numeerisia numeerisia karttoja. 

VÄLI-SUOMEN VALI.SUOMEN MAAPERÄKARTOITUS MAAPERAKAFUTOITUS JA SOVELLUKSET 

Vastuuhenkilö: Huttunen, Huttunen. Timo Hanke: 2201002 2207002 



Pciäuastuualue: 

Kejonen, Kejonen, Aimo; Aimo; Saarelainen, Jouko 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, lVlaankäyttö Maankäyttö ja ympäristö 

Kesto: Kesto: 

jatk. 


maaperägeologia; maaperägeologia; kartoitus; kartoitus; maaperäkartat; numeeriset aineistot 



lVlaaperäkarttoja Maaperäkarttoja ja karttalehtiselityksiä karttalehtiselityksiä 1 : 20 000. 

33


GTK :n hankeluettelo 1 998 Maaperti ja raaka- aineet 

POHJOISEN JA ARKTISEN ALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS MAAPERATUTXTVTUS JA SO SO- 

VELLUKSET 






Kesto: 



Tutkimusalue: 



Muut tutk'ijat: tutkijat: 



Kesto: 


Asiasanat: 

34 

Johansson, Johansson, Peter Hanke: 2201003 

Mäkinen, N{äkinen, Kalevi; Kalevi; Maunu, Maunu, Ylatti; Matti; _ Nenonen, ienonen, Jari; Väisänen, Ulpu 

Pohjois-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Maankäyttö N.Iaankliyttö ja ympäristö ympäristö 

1992-01-01 1992-01-01 ... ...jatk. jatk. 

Maanmittauslaitos I\'Iaanmittauslaitos (YL\1L); (MML) ; Sveriges geologiska geologiska undersökning (SGU) 

maaperä; maaperä: kartoitus; glasiaalimuodostumat; interglasiaalinen ympäristö; 

interstadiaalinen ympäristö; stratigrafia; soraesiintymät; hiekkaesiintymät;kaesiintymät: 

varat; kvartääri kvartääri 

Lapin lääni; lääni: Savukoski; Sokli; Sokli; Oulun lääni; laani; Haukipudas; Kiiminki 

Tiivistelmä: 

Tiiuistelmd,: 

Hanke kuuluu valtakunnalliseen kartoitusohjelmaan, jota jatketaan vuosittain tehtävän 

suunnitelman mukaan. mukaan. Siinä Siinä tuotetaan perustietoa perustietoa maaperästä, sen synnystä, koostumuksesta 

ja raaka-ainevaroista. Tärkein tehtävä tehtävä on 1:20 000- ja 1:50 000 -mittakaavaisten 

maaperäkarttojen ja karttalehtiselitysten tuottaminen tuottaminen Pohjois-Suomen alueelta. 

Osahankkeena on Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen 1:400 000 -mittakaavaisten maaperäkarttojen selityskirjan 

teko ja siihen liittyvät maaperägeologiset maaperägeologiset ja stratigrafiset tutkimukset, joissa 

selvitetään jääkauden aikaisia ja sen jälkeisiä maaperän kehitysvaiheita, jäatikön jäätikön virtaussuuntia 

ja maaperägeologisten muodostumien muodostumien syntyä. syntyä. 

Lisäksi tutkitaan Soklin interglasiaali- ja interstadiaalikerrostumia, Haukiputaan - Kii Ki! 

mingin alueen ja Länsi-Lapin maaperästratigrafiaa sekä sekli tallennetaan tietoja Pohjois-Suomen 

sora- sora- ja hiekkavarosta. 

hiekkavarosta. 


ap o rt o'i nt'i s uunnit elm a : 

N'laaperäkarttoja Maaperäkarttoja 1 : : 20 000 000 ja 1 : 50 50 000, karttalehtiseliryksiä, karttalehtiselityksiä, julkaisuja ja pohjois- Pohjois 

Suomen Suomen maaperä maaperä -kirja. 

T\rrveinventointi Turveinventointi ja -tutkimus 

ELOPERAISTA ELOPERÄISTÄ AINESTA SISALTAVIEN SISÄLTÄVIEN KERROSTUMIEN KERROSTUMIEN TUTKIMUS 

JA MENETELMAKEHITYS MENETELMÄKEHITYS MAAPERATUTXTNNUKSISSA 

MAAPERÄTUTKIMUKSISSA 

Grönlund, Grönlund, Tuulikki Hanke: 2202000 

Eriksson, Brita; Ikonen, Liisa; Kankainen, Kankainen, Tuovi; Mäkilä, Markku; 

Saarinen, Saarinen, Timo; Vuorela, Vuorela, Irmeli Irmeli 

Tutkimus ja kehitys, N{aaperä- Maaperä- ja ympäristögeologia 

1998-01-01 1998-01-01 . ... . . 1998-12-31 

Bas ran van Geel (Hollanti); Johannes van der Plicht Plicht (Hollanti) (Hollanti) 

paleoympäristö; paleoekologia; paleoekologia; sedimentit; sedimentit; turve; mikrofossiilit; siitepölyt; 

piilevät; holoseeni

GTK:n hankeluettelo 1998 Maaperä ja maka-aineet 

GTK :rt, hankeluettelo 1 998 Maaperti ja raaka-a,ineet 

Tutkimusalue: 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen lääni; lääni; Uusimaa; Espoo; Espoo; Teirmossen; Länsi-Suomen 

lääni; lääni; Varsinais-Suomi; Varsinais-Suomil Naantali; Pohjanmaa; Pohjanmaa: Keski-Suomi; Venäjä; Venäjä: 

Karjalan Karialan tasavalta 

Tiivistelmä: 

T'ii,u'istelmri: 

Soiden hiili- ja turvekertymien turvekertvmien vaihtelua raihtelua sekä sekä ilmaston ja paikallisten tekijöiden vaikuvaikutusta kertymien suuruuteen tutkitaan keidas- ja aapasoiden eri osissa. Tutkimusaineistona 

käytetään kaytetaan eri eri puolilta Suomea otettuja otettuja ajoitettuja ajoitettuja ja tilavuustarkkoja tilavuustarkkoja näytteitä ja turturvekerrostumienvekerrostumien johtavuus- ja lämpötilaluotauksen tuloksia. tuloksia. Uudet Uudet tutkimusalueet tutkimusaiueet ovat 

pääasiassa Pohjois-Suomessa. Tutkimustulokset Tutkimustulokset hyödyttävät hyödyttär'ät soiden ja turpeen turpeen käytön kaytcin 

suunnittelua esim. kasvu- ja energiatutkimusta, ympäristön tilan tilan seurantaa seurantaa ja turpeen turpeen 

ase aseman man arviointia arviointia uusiutuvana uusiuturana luonnonvarana. 

Maaperän Maaperän ja sen kerrosten luokittelua, luokittelua, rannansiirtymistä ja paleoekologiaa paleoekologiaa sekä seka ihmiihmisen vaikutusta ympäristöön tutkitaan tutkitaan mikrofossiilien avulla. avulla. Tutkimusalueita ovat Teirmossen 

Espoossa ja Naantalin kaupungin kulttuurikerros, lisäksi iisäksi kohteita on Pohjanmaalla. 

Keski-Suomessa tutkitaan tutkitaan kahta jarviallasta, järviallasta, joissa verrataan verrataan voimakkaan, voimakkaan, jo esihistoriallisen 

asutuksen piirissä piirissä olleen ja aina aina erämaa-alueella sijainneen järven bio- ja litostratigrafiaa.stratigrafiaa. 

Ajoitusmenetelminä käytetään i


GTK :n hankeluettelo 1 998 M aaperii j a raaka- a,ineet 

ETELA-POHJANMAAN YMPARISTö- JA KASVUTURVEPROJEKTI 

ETELÄ-POHJANMAAN YMP ÄRISTÖ- JA KASV U TU RVEPROJEKTI 

Vastuuhenkilö: Vastuuhe.nkilö: Toivonen, Tapio Hanke: 1202004 

Päävastuualue: Päöuastuualue: Etelä-Suomen Etelä-Suomenaluetoimisto,N{aankäyttöjaympäristö 

aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

KKesto: esto: 

jatk. 

Tilaaja: T'ilaaja: Etelä-Pohjanmaan maaseutuosasto; maaseutuosasto; alueen kunnat; Euroopan komissiomissio 


Etelä-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan liitto; Etelä-Phjanmaan Etelä-Phjanmaan TE-keskus; Elantoa Suosta 

-projekti 

Asiasanat: As'iasanat: suot; turve; kasvuturve; inventointi 

Tutkimusalue: 

Länsi-Suomen Länsi-Suomenlaani;Etela-Pohjanmaa;Lapua;Ylistaro 

lääni; Etelä-Pohjanmaa; Lapua; Ylistaro 


Rap o rt o intis uunnit elm a : 

Alueellinen raportti. 

VALI-SUOMEN TURVEMAIDEN KARToITUS JA INVENTOINTI 

V ÄLI-SUOMEN TURVEMAIDEN KARTOITUS JA IN VEN TOIN TI 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: Häikiö, Jukka Hanke: 2202002 


Korpijaakko, Ylartti; N,Iartti; Leino, Jukka; Jukka: Luukkanen, Luukkanen, Ari; Pajunen, Hannu;nu: 

Sutinen, Heikki; Virtanen, Virtanen, Kimmo 


Pöäuastuualue: Väli-Suomen aluetoimisto, Ivlaankäyttö N{aankäyttö ja ja ympäristö 

Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: 

suot; turve; turve; varat; varat: polttoturve; kasvuturve; kasvuturve; kartoitus; inventointi 

Tutkimusalue: Tutk'imusalue: Itä-Suomen lääni; Oulun laani; lääni; Länsi-Suomen Lansi-Suomen lääni 


ap o rt o'inti s uunnit e lm a : 

kuntakohtaiset turvetutkimusraportit. 

turvetu tkimusraporti t. 

SUOKAASU- JA JA TURPEEN T URPEEN VEDENLAPATSNVATSYYSTUTKIMUS 

VEDENLÄP ÄISEV ÄISYYSTUTKIMUS 

Vastuuhenkilö: Korpijaakko, Martti Hanke: 2202005 

Pääuastuualue: Päävastuualue: VäIi-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, N{aankäyttö Maankäyttö jaympäristö 

ja ympäristö 

Kesto: 

jatk. 

As'iasanat: Asiasanat: turve; fysikaaliset fysikaaliset ominaisuudet; ominaisuudet; vedenläpäisevyys; suokaasu 

POHJOIS.SUOMEN TURVEMAIDEN KARIOITUS JA INVENTOINTI 

POHJOIS-SUOMEN TURVEMAIDEN KARTOITUS JA INVEN TOINTI 

Vastuuhenk'ilö: Vastuuhenkilö: Maunu, llatti Ylatti Hanke: 2202003 220200J 

Muut tutkijat: Muurinen, Tapio 

Pääuastuualue: Päävastuualue: Pohjois-suomenaluetoimisto,Maankäyttöjaympäristö 

Pohjois-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: suot; turve; varat; polttoturve; kasvuturve; kasvuturve; kartoitus; inventointi 

Tutk,imusalue: Tutkimusalue: Lapin lääni; Kolari; Tornio; ylitornio Ylitornio 

JO 36


G TK :n hanlteluettelo 1 998 Maaperä ja raaka-aineet 


o rt o inti s uunnit elm o, : 

kuntakohtaiset kuntakoh taiset turvetutkimusraoortit. 

turvetu tkimusraporti t . 

TURPEEN KEMIA JA MENETELMAKEHITYS 

MEN ETELMÄKEHITYS 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: Lehto, Olli ülli Hanke: 2202006 

Pääaastuualue: Päävastuualue: Kemian laboratorio, Kuopio 

Kesto: 

jatk. 

As'iasanat: Asiasanat: turve; kemialliset kemialliset ominaisuudet; laboratoriotutkimukset; Iaboratoriotutkimukset; menetelmenetelmät;mätl kehittäminen 

kehittaminen 

Pohjavesitutkimus 

SUURTEN SUURTEN POHJ POHJAVESIMUODOSTUMIEN AVESIMUODOSTUMIEN TU TUTKIMUS TKIMUS JA MALLINNUS 

Vastu Vastuuhenle'ilö: uhenkilö: Rainio, Heikki Heikki Hanke: 2203000 

Muut Muut tutkijat: tutk'ijat: Backman, Backman, Birgitta; Birgitta; Lahermo, Pertti 


Päriaastuualue: Tutkimus Tutkimusjakehitys,N{aaperä-jaympäristögeologia 

ja kehitys, lVIaaperä- ja ympäristögeologia 

Kesto: 

1998-01-01 ... ...2002-12-31 2002-12-31 

Yhteistyötahot: Yhteistgötahot: Suomen ympäristökeskus; kunnat 

Asiasanat: Asiasanat: hydrogeologiat hydrogeologia; pohjavesialueet; pohjaveden pohjaveden virtaus; virtausl pohjavesitase 

pohjavesitase 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Etelä-Suomen lääni; läani: Länsi-Suomen lääni 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmti: 

Tutkimuksessa kootaan kootaan tietoja Etelä-Suomen suurien suurien pohjavesiesiintymien pohjavesiesiintymien hydrogeohydrogeologiasta.logiasta. Erityisesti Erityisesti kiinnitetään kiinnitetaän huomiota huomiota asutuskeskusten lähellä lahella oleviin esiintymiin. 

Kohteet Kohteet luetteloidaan ja tiedot tiedot niiden niiden ominaisuuksista ominaisuuksista kootaan kootaan tietokantaan. lVIuutamia \{uutamia 

esiintymiä esiintymiä valitaan ralitaan mallinnuskohteiksi niiden niiden pohjaveden pohjaveden virtauksen ja pohjavesitaseen 

selvittämiseksi. 

selvittämiseksi. 

ETELÄ-SUOMEN ETELA-SUOMEN POHJAVESI- JA JA MAA-AINESTU MAA-AINESTUTKIMUS TKIMUS JA IN INVEN- VEN 

TOIN TOINTI TI 


Tikkanen, Jaakko Jaakko Hanke: 

2203001 2203001 

Muut Muut tutkijat: tutki,jat: Ahonen, Ahonen, Ismo; Ismo; Pullinen, Arto; Juntunen, Risto Risto 


Pciöuastuualue: Etelä-Suomen Etelä-Suomenaluetoimisto,N{aankäyttöjaympäristö 

aluetoimisto, lVIaankäyttö ja ympäristö 

Kesto: Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: As,iasanat: pohjavesialueet; pohjaveden pohjaveden muodostuminen; muodostuminen; veden r'eden antoisuus; koekoepumppaukset; maa-aines; inventointi; tietokannat; kehittäminen 

Tutkimusalue: Tutk'imusalue.' Etelä-Suomen lääni; laani; Länsi-Suomen Lansi-Suomen lääni lääni 

37

GTK:n hankeluettelo hanleeluettelo 1998 Maaperä ja raaka-aineet 

Maa-ainesinventointi 

Maa-ainesinventointi 

V VALI-SUOMEN ÄLI-SU OMEN MAA-AINESINVENTOINTI JA POHJAVESITUTKIMUS 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: Breilin, Olli Hanke: 

2204000 


Väänänen, Tapio; Lerssi, Jouni; Kesola, Reino 

Päävastuualue: Pritiuastuualue: VäIi-Suomen Väli-Suomenaluetoimisto,\{aankäyttöjaympäristö 

aluetoimisto, ::vIaankäyttö ja ympäristö 

Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: As'iasanat: maa-aines; maa-ainesi pohjavesi; pohjavesi; inventointi; inventointi; tietokannat; tietokannat; GIS 

Tutkimusalue: Tutk'imusalue: Itä-Suomen Iääni; läani; Oulun Oulun Iääni laäni 


R ap o rt o'inti s uunnit elm a : 

Raportteja, juikaisuja. julkaisuja. 

Meri- ja järvigeologinen kartoitus ja tutkimus 

mus 

SU SUOMENLAHDEN OM EN LAHDEN MEREN MERENPOHJAN POHJAN GEOLOGIN GEOLOGINEN EN KARTOITUS 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: \Vinterhalter, \\rinterhalter, Boris Boris Hanke: 2205000-2 

Pääuastuualue: Päävastuualue: Tutkimus Tutkimusjakehitys,N,Iaaperä-jaympäristögeologia 

ja kehitys, Ylaaperä- ja ympäristögeologia 

Kesto: 

1966 1966 ... ...2000 2000 


Merentutkimuslaitos; N,Ierentutkimuslaitos: Suomenympäristökeskus 

Suomen ympäristökeskus 

Asiasanat: 

merigeologia; merigeologiset merigeologiset kartat; kartat; merisedimentit; merenpohjan 

muodot; kvartääri: kvartääri; kansainvälinen kansainväIinen yhteistyö yhteistyö 

Tutleirnusalue: Tutkimusalue: Itämeri; Suomenlahti 

Suomenlahti 

T'iiuistelmö: Tiivistelmä: 

GTK:n merigeologisen tutkimustoiminnan aikana aikana on vuosien saatossa kerääntynyt 

runsaasti merenpohjan geologiaa koskevaa aineistoa. aineistoa. Tämän aineiston muokkaus karttamuotoon 

sekä siihen liittyvien Iiittyvien selostusten selostusten laatiminen Iaatiminen etenee muilta tehtäviltä tehtäviItä jäärän jäävän ajan 

niin salliessa. Tahan Tähän mennessä mennessä on Itäiselta ItäiseItä ja eteläiseltä eteIäiseItä Suomenlahdelta saatua aineistoa 

yhdenmukaistettu QUIKNIap-ohjelmistolla. QUIKMap-ohjelmistolla. Eräitä Eräitä tyyppialueita on luodattu Iuodattu yhteistyÖssätyössä 

Vlerentutkimuslaitoksen Ylerentutkimuslaitoksen kanssa. Tämän aineiston tulkinta on tehty r'älittömästi 

välittömästi 

Arandalla suoritetun matkan iälkeen. jäIkeen. 


o rt o intis uunnit elm a : 

Karttal:500000. 

Kartta 1 : 500 000. 

FINNARP - MERIGEOLOGISET TUTKIMUKSET 

FINNARP - MERIGEOLOGISET TUTKIMUKSET 

Vastuuhenkilö: Winterhalter, Boris Hanke: 2205000_4 2205000-4 

38


GTK :n hankeluettelo 1 998 Maaperä ja raaka-azneet 

Muut Muut tutk'ijat: tutkijat: 

Pdäuastuualue: 


Kesto: 



Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 

T'üaistelmri: 

Suomen Aboa-aseman edustan edustan mannerjalustalla suoritettiin Finnarp Finnarp 95 95/96 / 96 matkan 

yhteydessä monipuolisia merigeologisia tutkimuksia. tutkimuksia. Tavoitteena oli selvittää jääkauden 

aikana mannerjalustan reunan reunan yli ulottuneen mannerjään mannerjään peräytymisen peräytymisen yhteydessä syntyneitäneitä 

pohjan pohjan muotoja sekä alueen senjälkistä senjälkistä kehitystä. Työhön Työhön liittyi näytteenottoa merenpohjan 

kerrostumista, niiden niiden valokuvausta ja videointia sekä akustisia akustisia luotauksia (kaikuluotausta, 

viistokaikumittausta sekä seismistä heijastusluotausta). Tutkimukset ovat ovat 

jatkoa 1989/ 1989/90 90 alueella aloitetulle aloitetulle työlle. 


Rap o rt o'inti suunnit elm a : 

Tuloksia julkaistaan KTM:n KT\'I:n Finnarp-sarjassa ja kansainvälisissä kansainrälisissä sarjoissa. 

MERISEDIMENTTIEN BIO- BIO. GEO- GEO- JA KRONOSTRATIGRAFIA / ÖRÖN 

KAASUPURKAUMA 

KAASUPURKAUMA 


Muut Muut tutkijat: tutk'ijat: 



Kesto: Kesto: 




Tutkimusalue: 

Kotilainen, Aarno; Nenonen, Jari 

Tutkimus ja kehitys, I'laaperä- ja ympäristögeologia 

1996 ...1998 

Trondheimin yliopisto, prof. Yngve Kristoffersen; Sveriges geologiska 

undersökning (SGU); Tukholman Yliopisto, N{artin Jacobson 

merigeologia; stratigrafia; mannerjalusta; kaikuluotaus; seismiset 

tutkimukset; merenpohjan muodot; kvartääri; FIN\ARP 95 ,96; 

Kotilainen, Aarno; Nenonen, Jari 

Tutkimus ja kehitys, Maaperä- ja ympäristögeologia 

1996 . .. 1998 

Trondheimin yliopisto, prof. Yngve Kristoffersen; Sveriges geologiska 

undersökning (SGU); Tukholman Yliopisto, Martin Jacobson 

merigeologia; stratigrafia; mannerjalusta; kaikuluotaus; seismiset 

tutkimukset; merenpohjan muodot; kvartääri; FIl\l\ARP 95/ 96; 

kansainvälinen yhteistyö 

Etelämanner: Etelämanner; Weddelin \Ä'eddelin meri meri 

Winterhalter, \Vinterhalter, Boris Boris Hanke: 

2205000-3 

Eriksson, Eriksson, Brita 



1997-07 1.997-07 ... ...1999-72 1999-12 

Merivoimien N'lerivoimien esikunta, esikunta, Jouko l\uorteva Nuorteva 

merigeologia; merigeologia; merisedimentit; biostratigrafia; häiriörakenteet; metaani;taani; 

näytteenotto 

Itämeri; Suomenlahti; Suomenlahti: Örö 

Tiivistelmä: 

T'i'iuistelmä: 

Merenpohjan Nlerenpohjan nuoremmissa sedimenteissä esiintyy usein usein akustisissa akustisissa (kaiku)luotauksissa 

(kaiku)Iuotauksissa 

ja sedimenttinäytteissä nähtäviä kaasun aiheuttamia aiheuttamia häiriöitä. Tukholman yliopissa tehdyt 

alustavat alusta.r'at analyysit ovat ol'at osoittaneet osoittaneet kaasun kaasun olevan sekoitus sekoitus nuorta biogeenista biogeenista metaania 

mutta myös vanhempaa termogeenista, maankuoresta maankuoresta peräisin olevaa olevaa kaasua. Eräiden 

bakteerien tiedetään käyttävän käyttävän metaania metaania ravintonaan ravintonaan ja saostavan saosta'i'an mm. karbonaattia 

(vrt. Tanskan salmien karbonaattipiippuja), karbonaattipiippuja), sekä mahdollisesti mahdollisesti meillä Imatran kivinä 

tunnettuja tunnettuj a kalkkikonkreetioita. 

39 

39

GTK:n GTK :n hankeluettelo h,ankeluettelo 1998 1 998 Maaperä ja raaka-aineet 

Hankkeessa pyritään selvittämään syväkaasun osuutta osuutta sedimentaatioprosesseissa ja 

sedimentin geokemiallisissa ominaisuuksissa ominaisuuksissa kartoittamalla kartoittamaila Örön saaren edustalla sijaitseva 

laajaa kaasupurkautumien kaasupurkautumien rikkomaa pohjaa sekä ottamalla ottamalia kaasunäytteitä ThkholTukholman yliopistosta lainattavalla hermeettisellä hermeettiseliä näytteenottimella. 

nävtteenottimella. 


Rap ort o'inti s uunnit elm a : 

Tuloksia julkaistaan myös kansainvälisissä kansainvälisissä sarjoissa. 

MERIGEOLOGINEN KOORDINOINTI JA ASIANTUNTIJATEHTÄV ASIANTUNTIJATEHTAVAT ÄT 





Kesto: 


Asiasanat: 






Kesto: 

T'ilaala: Tilaaja: 

Yhtei,stgötahot: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Karttalehdet: 


Winterhalter, \Vinterhalter, Boris Hanke: 2205000-1 

Tutkimus ja kehitys, Maaperä- N,Iaaperä- ja ympäristögeologia 


jatk. 

Merentutkimuslaitos; Suomen Suomen ympäristökeskus; vmpäristökeskus; EuroGeoSurveys; 

YK 

merigeologia; merigeologia; tutkimus; tutkimus; suunnittelu; suunnittelu; asiantuntijat 

Tiivistelmä: 

Ti'iai,stelmti: 

Merigeologisen Nlerigeologisen tutkimuksen asiantuntemus asiantuntemus on Suomessa vain muutaman henkilön henkilon käsissä, 

joten kansallisen kansallisen ja kansainvälisen koordinointiin, informointiin ja ja yhteistyön suunnitteluun 

ja osittain toteutukseen toteutukseen liittyviä liittyviä tehtäviä tehtäviä on on langennut osalleni, esim. FO FO- 

REGS'n merigeologisen kontaktiryhmän puheenjohtajuus. :Vlerkittävin \.Ierkittävin tehtävä on YK:n 

alaisen Kansainvälisen Merenpohjajärjestön Nlerenpohjajärjestön Juridisteknisen komission (LTC) jasenyys jäsenyys johon 

minut valittiin 1996 1996 viideksi vuodeksi. vuodeksi. 

MERIGEOLOGINEN KARTOITUS, TUOTTEISTUS JA SOVELLUKSET 

40 

Rantataro, Jyrki Jyrki 

Hanke: 2205001 

Häkkinen, Ami 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto. aluetoimisto, Eritvistoiminnot 

Erityistoiminnot 

jatk. 

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KT\,I) (KT:VI) 

Nlerivoimien :Vlerivoimien tutkimuslaitos 

tutkimuslaitos 

merigeologia; merigeologia; kartoitus: kartoitus; merisedimentit; merisedimentit; paksuus; merenpohjan muodot:dot; 

stratigrafia; stratigrafia; akustiset menetelmät; seismiset menetelmät: menetelmät; kaikuluotaus:kuluotaus; 

näytteenotto; näytteenotto; ympäristögeologia; ympäristögeologia; sovellukset; kvartääri 

Etelä-Suomen lääni; Uusimaa: Uusimaa; Helsinki; Espoo; Vantaa; Itä-Uusimaa;maa; 

Loviisa; Porvoo; Porvoo; Länsi-Suomen läani; lääni; Varsinais-Suomii Varsinais-Suomi; Jussarö; 

Utö 

1031 1031; ; 2013; 2034: 2034; 2043: 2043; 2032

GTK:n hankeluettelo 1998 Maaperä ja maka-aineet 

GTK :n hankeluettelo 1 998 M aaperä j a raaha- a'ineet 

Tiivistelmä: 

Ti'iuistelmä: 

Merenpohjan N'lerenpohjan kvartäärigeologista kvartäärigeologista tutkimusta tutkimusta suoritetaan suoritetaan akustis-seismisin akustis-seismisin menetelmin,min, 

optisin menetelmin menetelmin ja ottamalla ottamaila näytteitä näytteitä pohjan kerrostumista. kerrostumista. Hankkeessa tutkitutkitaan kvartäärimuodostumien laatua, niiden niiden levinneisyyttä, levinneis5ryttä, rakenteita, rakenteita, syntyä sekä sekä niiden niiden 

suhdetta peruskalliotektoniikkaa. Siinä selvitetään selvitetään myös merenpohjan merenpohjan luonnonvaroja sekä 

pohjalla vallitsevia fysikaalisia ja kemiallisia kemiallisia prosesseja. Lisäksi kehitetään kehitetään menetelmiä 

pohjanäytteiden keräämiseksi keräämiseksi ja luotausaineiston luotausaineiston tuottamiseksi, aineistojen aineistojen käsittelemiseksi 

ja tulosten tulosten esittämiseksi. 

Tutkimuksella pyritään palvelemaan palvelemaan yhteiskuntaa merenpohjan luonnonvarojen luonnonvarojen hyödyntämiseen 

ja meriympäristön suojeluun suojeluun liittyvissä liittyvissä sekä käytännöllisissä käytännöllisissä että että tieteellisissä 

kysymyksissä. 


Rap o r t o'i nt'i s uunnit e I m a : 

GTK:n GTK:n ja kansainvälisissä kansainvälisissä julkaisusarjoissa, karttalehtiselityksinä, karttalehtiselityksinä, konferenssiesitelmiä,miä, 

arkistoraportteja, arkistoraportteja, opinnäytteitä opinnäytteitä (pro gradut jne.) 

Maaperän Maaperän tutkimus tutkimus ja kehitystyö kehitystyö 

EURASIAN lICE eE SHEETS SHEETS 

Vastu Vastuuhenki,Iö: uhenkilö: 



KKesto: esto: 

Tilaaja: Ti,laaja: 


Yhtei,styötahot: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Saarnisto, Matti Vlatti 

Hanke: Hanke: 3206000 3206000 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Maaperä- N,Iaaperä- ja ympäristögeologia 

jatk. 

Euroopan Euroopan komissio komissio 

University University of of Bergen, Bergen, J J. . Svendsen, Norja Norja (koordinaattori); Norges Norges 

geologiske undersökelse (l\"GU); (NGU); Lund Lund University, University, Ruotsi; Ruotsi; Alfred Alfred 

Wegener \\'egener Institute, Institute, Saksa; University of of Wales, Wäles, Centre Centre for for GlacioloGlaciology, 8}" UK UK 

glasiaalinen glasiaalinen ympäristö; paleoklimatologia; ilmastonmuutokset; ilmastonmuutokset: arkarktinentinen ympäristö; mannerjäätiköt; mannerjäätiköti matemaattiset mallit; EU-hankkeetkeet 

Pohjois-Eurooppa; Pohjois- Eurooppa ; Venäjä Venäj ä 

JÄÄKAUSIA JIiAKAUSIAJAN JAN GEOLOGIA 


Vastuuhenkilö: Kujansuu, Raimo Hanke: Hanke: 2206001 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Eriksson, Brita; Brita; Grönlund, Tuulikki; Tuulikki; Hakala, Pertti; Pertti: Hirvas, Hirras, Heikki; 

Huhta, Pekka; Johansson, Peter; Ikonen, Ikonen, Liisa; Koivisto, Koivisto, :vlarjatta; Marjatta; 

Kankainen, Kankainen, Tuovi; Maunu, Maunu, Matti; Matti; Mäkinen, Mäkinen, Kalevi; Kalevi; Rainio, Heikki; 

Saarnisto, Matti; Matti; Sutinen, Raimo; Raimo; Väisänen, Ulpu UIpu 


Pdtiuastuualue: Tutkimus ja kehitys, kehitys, Maaperä- N'Iaaperä- ja ympäristögeologia 

vmpäristögeologia 

KKesto: esto: 

1999-12-31 

41 

41

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 1 998 Maaperä ja j a maka-aineet 

raaka- aineet 


Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 

T'iiu'istelm.ti: 

Hanke koostuu neljästä osahankkeesta: osahankkeesta: 1) Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen maaperä, 2) Kvartäärikauden 

geologinen kehitys (pitkät (pitkit näytesarjat), 3) Periglasiaaliset prosessit (tuulen kerrostama 

hienoaines = : lössi) ja ia 4) Queen. 

1) Kootaan yhteen Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen maaperää maaperää koskeva koskera aineisto ja laaditaan siitä yleispäteväpäterä 

yhteenveto tutkimuksen ja opetuksen opetuksen tarpeisiin. tarpeisiin. 2) Selvitetään Selvitetaan kvartäärikauden 

geologista kehitystä Suomessa Suomessa suorittamalla kairauksia kairauksia paksujen maapeitteiden alueilla. 

3) Selvitetään Selvitetaan tuulen kuljettaman ja kerrostaman hienoaineksen esiintymistä esiintl'mistä ja ominaisuuksia. 

4) Tutkitaan Luoteis-Venäjän Eem-interglasiaalikerrostumia ja niiden biostratigrafiaa 

paleoekologian kuvastajana. 

kuvastajana. 


Rap o rt o int i s uun nit elm a : 

Tulokset julkaistaan Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen maaperää käsittelevänä käsittelevänä käsikirjana/ käsikirjana,i karttalehtiselityksenä 

ja erillisinä julkaisuina. 

MAAPERAN 



Pä(iuastuualue: 


Kesto: 

Asiasanat: 


Tutkimusalue: 

kvartääri; krartääri: jäätiköityminen; mannerjäätiköt; interglasiaalinen ympäristö;ristö: 

sedimentit; biostratigrafia; biostratigrafia; Eem; orgaaniset sedimcntit; sedimentit; kansainvälinensain'uälinen 

yhteistyö 

Suomi; Suomi: Venäjä Venaia 

AJOITTAMINEN 

MAAPERÄN AJOITTAMINEN 

Grönlund, Tuulikki Hanke: 

2206002 

Kankainen, Tuovi 

Tutkimus ja kehitys, N{aaperä- Maaperä- ja ympäristögeologia 

jatk. 

rlaaperä; maaperä; absoluuttinen ikä: ikä; menetelmät; menetelmät; C-14; luotettavuus; virheet; 

näytteenotto 

Suomi Suomi 

Tiiuistelmd: Tiivistelmä: 

Radiohiililaboratoriomme laitteistossa laitteistossa on neljä CO2-kaasuverrannollisuuslaskuria C02-kaasuverrannollisuuslaskuria nestetuike-antikoinsidenssisuojuksen 

ja passiivisen passiivisen rautasuojan rautasuojan sisälia. sisällä. Ikien laskennassa kä3rkäytämme laskentapulssien nousuaika- nousuaika- ja pulssinkorkeusanalyysiä. pulssinkorkeusanalyysiä. Tausta- ja B-pulssien erilaiseen 

muotoon ja nousuaikaan perustuva erottelu ja nestetuikeantikoinsidenssitekniikka 

nestetuikeantikoinsidenssitekniikka 

alentavat taustapulssien määrän määrän 70 Yo:l\aja %:lla ja parantavat suuresti C-14-ajoitustemme tarkkuutta. 

Pulssinmuotodiskriminaatio on on ajoituskäytössä ajoituskäytÖSSä vain GTK:ssa. 

Tärkeän osan laitteistosta muodostavat muodostavat stabiilit laskentaominaisuudet laskentaominaisuudet omaavat kaasuverrannollisuuslaskurit. 

Meidän Meidän laskurimme, joiden suunnittelusta ja rakentamisesta 

vastaa O' O. Aikaa, Äikää, on tehty metalli-keraamis-liitoksin. Laskureissa ei ole oie liimaa, o-renkaita 

tai muita materiaaleja, jotka saattaisivat heikentää laskentakaasujen puhtautta. Laskurirakenteelle 

myönnettiin Suomen patentti vuonna 1g92. 1997. 

42


GTK :n hankeluettelo 1 998 Maaperä ja raaka-a'ineet 

Pulssinmuotodiskriminaatiomenetelmällä on GTK:ssa GTK:ssa saavutettu maailman parhaiden 

C-14 -laboratorioiden taso konventionaalisessa radiohiiliajoituksessa. TavoitteenamTavoitteenamme 

on jatkuvasti kehittää ajoitustekniikkaa ja laskureita, laskureita, jotta yha yhä pienemmät näytteet 

voitaisiin ajoittaa tarkasti ja luotettavasti luotettavasti ja toteuttaa mahdollisimman monet ajoitustutkimukset 

saman laitoksen geologien ja ajoittajan yhteistyönä. 

yhteistyöna. 

Koska Koska GTK:n radiohiililaboratorion ajoitustulokset ovat orat tarkkoia, tarkkoja, niiden avulla voivoidaan myös tutkia tutkia erilaisten erilaisten ja erilaisista erilaisista ympäristöistä olevien materiaalien ajoitustulosten 

luotettavuutta. Ajoitustulosten kiyttäjien käyttäjien tietämystä C-14 C-14 -menetelmästä -menetelmästä lisätään, 

ja siten siten pyritäan pyritään vaikuttamaan niitä niitä sisältävien julkaisujen tasoon. 



Artikkeleita kansainvälisissä kansainväIisissä sarjoissa. sarioissa. 

MAAPERÄTU MAAPERATUTXTNIUK TKIMUKSEN SEN N NAYTTEENOTTO- Ä YTTEENOTTO- JA MITTA MITTAUSMENETEL- 

USM EN ETEL 

MIEN MIEN KEHITTÄMINEN KEHITTAMINEN SEKÄ SEKA LAATUJÄRJESTELM LAATUJARJESTELMAT ÄT 





Pd,äuastuualue: 

Kesto: 


Hänninen, Hänninen, Pekka Pekka Hanke: 2206000 

Mäkilä, N{äkilä, :Vlarkku; Nfarkku; Palmu, Palmu, Jukka-Pekka; Jukka-Pekka: Suomi, Suomi, Timo; Timo; Korpijaakko, 

Martti; N'fartti: Huttunen, Timo; Timo; Sutinen, Raimo 

Tutkimus ja kehitys, kehit5's, Maaperä- Nlaaperä- ja ympäristögeologia 


1998-01-01 .. . . . .2002-1.2-3r 2002-12-31 

maaperägeologia; maaperägeologia; geotekniset geotekniset ominaisuudet; ominaisuudet: geofysikaaliset geofysikaaliset menetelmät;telmät: 

näytteenotto; näytteenottor laboratoriotutkimukset; laatujärjestelmät 

Iaatujärjestelmät 

Tiivistelmä: 

T'i'iuistelmä: 

Hankkeessa kehitetään kehitetaan dielektrisyyden dielektrisyyden ja elektromagneettisen elektromagneettisen sähkönjohtavuuden 

sähkönjohtavuuden 

mittausmenetelmiä mittausmenetelmia kohteellisiin maaperätutkimuksiin, alueiden kartoituksiin sekä geoteknisten 

rakenteiden ja maamassojen stabiilisuuden seurantaan. seurantaan. Turvetutkimuksissa uusilla 

mittausmenetelmillä mittausrnenetelmilla voidaan nykyistä edullisemmin edullisemmin saada saada tilastollisesti riittävästi riittävästi tietoa 

pinta-, pinta-, väli- ja pohjaturpeen kosteudesta, mikä tarkentaa suon energiasisällön energiasisällön ja hiilitaseen 

ennustetta. 

Maaperän N{aaperän ominaisuuksia ominaisuuksia voidaan voidaan tutkia tutkia konventionaalisin ja geofysikaalisin geofysikaalisin menetelmin, 

joista geofysikaaliset geofysikaaliset mittaukset mittaukset ovat ovat yleensä huomattavasti halvempia. Hankeessa Hankeessa 

selvitetään selvitetään lähinnii lähinna mitä menetelmiä ja laitteita minkäkin tyyppisessä tyyppisessä tutkimuksessa kannattaa 

käyttää ka1'ttaa ja mikii mikä on saavutettavan tiedon tiedon luotettavuus saman hintaisiin konventiokonventionaalisiin menetelmiin menetelmiin verrattuna. 

GTK:n GTK:n maaperälaboratorioissa maaperälaboratorioissa näytteiden näytteiden esikäsittely esikäsitteiy ja määritystavat ovat eriytyneet. 

On selvitettävä selvitettävä esikäsittelyn ja määritysmenetelmien eri vaiheiden virhelähteet sekä sekä 

yhtenäistettävä yhtenäistettävä kiiytännöt käytännöt soveltuvin osin. Lopputuloksenalaboratoriotutkimusten Lopputuloksena laboratoriotutkimusten tulokset 

tai tulosten epävarmuudet eivät eivät saa olla riippuvaisia laboratoriosta (laatujärjestelmä). 

Uudet laboratorioissa laboratorioissa käytettävät menetelmät menetelmät on koodattava ja niiden tulosten tulosten tallennus 

saatettava vastaamaan vastaamaan maaperä-tietokannan maaperä-tietokannan rakennetta. rakennetta. Jotta Jotta näytteenoton laatujärjestelmän 

kehittäminen voidaan aloittaa, aloittaa. on määriteltävä näytteenoton tarkoitus. 

43 

43

GTK:n G TK :n hankeluettelo hanlceluettelo 1998 1 998 Maaperä M aaperti ja j a raaka-aineet 

raaka- aineet 

Kaukokartoitusmenetelmissä optinen optinerr aineisto on entistä tarkempaa ja kanavia on liIisätty (laajempi taajuusalue). On tutkittava matalalentoaineiston rnatalalentoaineiston korkeataajuista em-mittaustulosten 

ja em-satelliittidatan soveltuvuutta soveituvuutta maa-ainesten luokitteluun. 

METSÄMAAN METSAMAAN MOSAIIKKISUUS 






Kesto: 



Asiasanat: Asi,asanat: 

Tutkimusalue: 


Sutinen, Raimo Hanke: Hanke: 2206005; 220600b; 520652656 b206b26b6 

Hyvönen, Hwönen, Eija; Hänninen, Hanninen, Pekka; Pulkkinen, Pulkkinen, Eelis; Pänttäjä, pänttäjä, Mark\,Iarkku;kul Penttinen, Sari; Siira, Siira, N,Iaarit 'Iaarit 

Pohjois-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Maankäyttö Nlaankäyttö ja ympäristö 

1998-01-01 1998-01-01 ... . . . 1999-12-31 

Yletsäntutkimuslaitos N'Ietsäntutkimuslaitos (METLA); (METLA) ; Oulun yliopisto, yliopisto, geotekniikan laboratorio; 

Metsähallitus 

NIetsähallitus 

metsätalous; metsätalous; maaperä; maaperä; ominaisuudet; ominaisuudet; luokittelu; maastomenetelmät; 

kaukokartoitus 

Suomi 


Rap o rt o'inti: s uunn it elm a : 

Aihepiiristä valmistuu ralmistuu 1998 1998 väitöskirja väittiskirja metsätieteistä metsätieteista (Yläkitalo) (X'lakitalo) sekä progradu-työt 

progradu-työr 

geotekniikan (Liwata), maaperägeologian (Siira), kasvitieteen kasvitieteen (Salmela) (Salmela) aloilta. Tutkimustulokset 

raportoidaan eri alojen kansainvälisissä sarjoissa. LisäksitutkimustuloksisLisaksitutkimustuloksista 

tiedotetaan kotimaisissa sarjoissa, sarjoissa, kokouksissa jakonferensseissa. Projektin päättyessä 

raportoidaan hankkeen toiminnasta jatutkimustuloksista. Julkaisujen lisäksi projektin 

tuottamaa tietoa julkaistaan karttatuiosteina karttatulosteina ja paikkatieto-aineistona. 

ROUTATUTKIMUS 


Vastuuhenk,ilö: 

Ptiduastuualue: 


Kesto: 





Tutkimusalue: 

Sutinen, Raimo Hanke: 2206003 2206008 

Pohjois-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

1998-01-01 1998-01-01 . ... . . 2002-t2-3r 2002-12-31 

Oulun Oulun yliopisto, geotekniikan geotekniikan laboratorio laboratorio 

maaperä; maaperä; routa; roudan toiminta: toiminta; seuranta 

Lapin laanir lääni; Keski-Lappi 

Tiia'istelmci: Tiivistelmä: 

Numeerinen mittaustieto on routivuusluokittelun perusedellytys. perusedellytys. Ongelmana kuitenkin 

on, että perinteinen kartoitus ei käytännössä käytännössä perustu mitattuun mitattuun dataan. Tässä hankkeessa 

tutkitaan ja kehitetään numeerisia numeerisia maastomenetelmiä, malleja ja kaukokartoitusta 

sovellettavaksi routivuusluokitteluun käytännön maanrakentamisen tarpeisiin. Hankkeen 

toimintastrategia on maaperän maaperän spatiaalisen spatiaalisen vaihtelun vaihtelun sekä termohydraulisten ominaisuuksien 

kuvaaminen ja ja tältä pohjalta tuotettavien ja kaukokartoitusaineistoon kaukokartoitusaineistoon perustuva routivuusennusteiden 

kuvaaminen qeoteknissä geoteknissä sovelluksissa. 

44

GTK:n G TK :n hankeluettelo hanheluettelo 1998 1 99 8 Ympäristö Ympäristö 

Aiemmin Aiemmin instrumentoidut instrumentoidut moreenikoealat moreenikoealat Keski-Lapissa Keski-Lapissa ovat o\at hydraulisen hydraulisen ja routiroutivuusherkkyydenvuusherkkJ*yden luokittelun luokittelun pohjana, pohjana, koska aloilta aloilta voidaan voidaan mitata mitata mallinuksen mallinuksen kannalta 

relevantteja relo'antteja suureita. suureita. Roudan toiminnan seuranta seuranta edellyttää edellyttää katteiden katteiden rakentamisen, jolla iolla 

lumipeitteen muodostuminen muodostuminen estyy. Hankkeen tavoitteena tavoitteena on aloittaa aloittaa routamonitorointi. 

routamonitorointi. 

Hankkeessa jatketaan yhteistyötä Oulun yliopiston geotekniikan laboratorion kanssa. 

Metsämaan Nletsämaan mosaiikkisuusprojektin yhteudessä 1'hteudessä ollaan ollaan keskitytty keskitytty pintaroudan, rousteen, 

problematiikkaan. Tässä Tässä hankeessa paneudutaan kerrosroudan problematiikkaan. KokeelKokeelliseen tutkimukseen tutkimukseen siirtyminen siirtyminen tulee tulee vaatimaan vaatimaan mittavia mittavia lai laite- te- ja laboratorioinvestointeja. 


Rap o rt o inti s uunn'it e lm a : 

Tutkimustulokset Tutkimustulokset raportoidaan raportoidaan eri alojen alojen kansainvälisissä sarJOlssa; sarjoissa; Cold Cold Region Region 

Science and and Technology. Technology. Lisäksi Lisäksi tutkimustuloksista tutkimustuloksista tiedotetaan tiedotetaan kotimaisissa kotimaisissa sarjoissa, 

kokouksissa ja konferensseissa. Projektin Projektin päättyessä raportoidaan hankkeen toiminnasta 

ja tutkimustuloksista. tutkimustuloksista. Julkaisujen Julkaisujen lisäksi lisäksi projektin tuottamaa tuottamaa tietoa tietoa julkaistaan karttakarttatulosteina ja paikkatieto- aineistona. 

SÄHKÖISET SAHKöISET MENETELMÄT MENETELMAT MAAPERÄTUTKIMUKSISSA 

MAAPERATUTKIMUKSISSA 





Pd.äuastuualue: 

Kesto: 



Asiasanat: 

Tutkimusalue: 


Sutinen, Sutinen, Raimo Raimo Hanke: Hanke: 2206004 2206004 

Hyvönen, Eija; Eija; Hänninen, Hanninen, Pekka; Pekkar Lojander, Sirkka; Pänttäjä, Panttaja, MarkN'Iarkku;kul Rantala, Rantala, Olli; Olli; Puranen, Puranen, Risto Risto 

Pohjois-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö N'Iaankäyttö ja ympäristö 

1998-01-01 ... . . . 2002-12-31 2002-72-3r 

Metsäntutkimuslaitos (METLA); (NIETLA); Oulun Ouiun yliopisto, geotekniikan geotekniikan laboratorio;boratorio; 

Metsähallitus; N'ietsähallitus; Kemijoki Kemijoki Oy; OuluTech OuluTech Oy; Oy; Rovaniemen 

Rovaniemen 

ammatillinen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 

maaperägeologia; sähköiset sahköiset menetelmät 

Suomi Suomi 


Rap o rt o i,nt'i s uunnit elm a : 

Tutkimustulokset Tutkimustulokset raportoidaan raportoidaan eri alojen alojen kansainvälisissä sarJOlssa; sarjoissa; Cold Cold Region Region 

Science and and Technology. Technology. Lisäksi Lisäksi tutkimustuloksista tutkimustuloksista tiedotetaan tiedotetaan kotimaisissa kotimaisissa sarjoissa, 

kokouksissa ja konferensseissa. Projektin Projektin päättyessä raportoidaan hankkeen toiminnasta 

ja tutkimustuloksista. Julkaisujen lisäksi lisäksi projektin tuottamaa tuottamaa tietoa tietoa julkaistaan karttakarttatulosteina ja paikkatieto- aineistona. 

45 

45

GTK:n hankeluettelo 1998 Ympär'istö 

G TK :rr ltankeluettelo 1 998 Ympäri,stö 

Ympäristö 

Alkuaineiden ja yhdisteiden esiintyminen ja 

kulkeutuminen kulkeut uminen maankamarassa 

FOREGS EUROOPAN GEOKEMIALLINEN GEOKEMIALLINEN KARTOITUS 

KARTOITUS 


Muut tutkijat: tutkilat: 


Pääuastuualue.: 

Kesto: 


Yhtei,styötahot: 


Tutkimusalue: 


Salminen, Salminen, Reijo Reijo Hanke: Hanke: 4301000 

Backman, Birgitta; Paukola, Tarja; Tarja; Lahermo, Pertti; Tarvainen, Timo 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Maaperä- N{aaperä- ja ympäristögeologia 


1998 ... ...2001 2001 

Euroopan Euroopan geologisia geologisia tutkimuslaitoksia tutkimuslaitoksia (lähes (lahes kaikki) 

geokemia; geokemia; kartoitus; kartoitus: tutkimuslaitokset; tutkimuslaitokset; kansainvälinen kansainrälinen yhteistyö yhteistyo 

Eurooppa Eurooppa 

Tiivistelmä: 

Ti'iuistelmti: 

FOREGS FOREGS (Forum for European European Geological Geological Surveys) on on eurooppalaisten eurooppalaisten geologisten 

geologisten 

tutkimuslaitosten tutkimuslaitosten yhteistyöjärjestö. 

vhteistyöjärjestö. 

Useissa Useissa Euroopan Euroopan maissa on on tehty tehty valtakunnallisia geokemiallisia kartoituksia, mutta 

näytemateriaalit, näytteiden esikäsittely- esikasittely- ja analyysimenetelmät analyysimenetelmät ovat orat poikenneet poikenneet toisistaan. 

Siksi kansallisten kansallisten kartoitusten kartoitusten tuloksia tuloksia on on vaikea vaikea verrata verrata keskenään. FOREGSin 

johtajat antoirat antoivat kokouksessaan syyskuussa 1996 FOREGSin geokemian ryhmälle tehtäviksiviksi 

kerätä kerätä ja anlysoida anlysoida koko Euroopasta Euroopasta geokemiallinen geokemiallinen näyteaineisto näyteaineisto harvalla pisteverkolla 

IGCP 259/ 259;'360 360 hankkeiden hankkeiden antamien ohjeiden mukaisesti. Hanketta johtaa professori 

Reijo Reijo Salminen Salminen GTK:sta. Hanke kestää vuoteen vuoteen 2001. 2001. 


o rt o i,nti s uunnit elm a : 

Alustava raporointi FOREGSin johtajien kokoukselle v. 2000. 

MAATALOUSMAAN METSITYKSEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RASKASMETAL- 

RASKASMETAL 

LIEN LIIKKUVUUTEEN MAAPERASSA MAAPERÄSSÄ (MEMO) 



Muut Muut tutk'ijat: tutkijat: 






46 

Salminen, Salminen, Reijo Hanke: 3301001 

Lahdenperä, Anne-Nlaj Anne-Maj 



1997-03-01 1997 -03-01 . . .. . 2000-02-28 

Maatalouden tutkimuskeskus); Swedish University of Forest Soils, 

Department Department of Forest Soils Soils (Prof. Nlats Mats Olsson); Royal Veterinary 

& Agricultural University (Dr Hans Chr. Hansen), Tanska: Tanska; Danish 

Forest Forest & Landscape Landscape Research Institute Institute (Dr (Dr Karsten Karsten Raulund-Rasmussen);mussen); 

The Nlacauley Macauley Land Use Use Research Institute (Dr Derek

GTK:n hankeluettelo 1998 Ympäristö 

GTK :n hanlceluettelo 1 998 Ympäristö 


Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmö: 

Tutkimus Tutkimus on on kolmivuotinen, kolmivuotinen, pääosin EU:n EU:n rahoittama ja siihen osallistuu osallistuu tutkijoita tutkijoita 

Suomen lisäksi Ruotsista, Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, Englannista Englannista ja Skotlannista. Skotlannista. Projektia Projektia 

koordinoi prof. Mats Nlats Olsson Ruotsista. 

Hankkeessa tutkitaan maaperän kemiallisten kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden 

vaikutusta vaikutusta raskasmetaUien raskasmetallien käyttäytymiseen käyttäytymiseen metsitetyillä metsitetyillä ja viljelykäyviljelykaytössä olevilla ole'r'illa pelloilla. pelloilla. Peltojen Peltojen metsitys metsitys on aiheuttanut aiheuttanut huomattavia huomattavia ympäristöhaittoja 

Euroopassa: happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien raskasmetallipitoisuuksien lisääntymistä maaperässä, maa maa- 

, pinta- ja pohjavesissä. Maaperän kemiallisiin muutoksiin vaikuttavat raikuttavat alueen maankäyttö 

ja muokkaus, alkuperäiset alkuperäiset geokemialliset geokemialliset ominaisuudet, mineraloginen mineraloginen koostumus ja rasraskasmetallipitoisuudet, pH, tekstuuri, tekstuuri, orgaanisen aineksen määrä, määrä, alueen ilmasto, puulaji, 

metsityksen metsityksen kesto ja happamoittava laskeuma. Iaskeuma. 

Tutkimus koostuu useista osatehtävistä, jotka on on jaettu eri eri maiden tutkijoiden kanssa. 

Suomessa määritetään maaperän maaperän geokemiallisten geokemiallisten ominaisuuksien, ominaisuuksien, tekstuurin tekstuurin ja maaveden 

ominaisuuksien vaikutusta raskasmetallien mobiilisuuteen. mobiilisuuteen. Kuningasvesiliukoisten Kuningasvesiliukoisten alkuaineiden 

määritykset kaikkien kaikkien maiden maiden aineistoista aineistoista analysoidaan anal;'soidaan ja tulkitaan Suomessa. 

Lisäksi Lisäksi Suomi osallistuu mallintamiseen mallintamiseen yhdessä yhdessä hollantilaisten kanssa. 



Tuloksia julkaistaan kansainvälisissä kansainrälisissä ja kotimaisissa sarjoissa. 

ELOHOPEAN, ELOHOPEAN, SELEENIN JA JA ARSEENIN ARSEENIN KULKEUTUMINEN KALLIO KALLIO- 

PERÄSTÄ PERASTA VESISTÖIHIN, VESISTöIHIN, KALOIHIN KALOIHIN JA JA IHMISEEN 



Muut Muut tutkijat: tutk'ijat: 


Ptidaastuualue: 

Kesto: Kesto: 



Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Bain); Bain); Staring Centrum Centrum (Dr (Dr Jan-Bert Groenenberg), Hollanti; Institutetitute 

of Terrestrial Ecology Ecology (Dr Tony Harrison), Harrison), UK UK 

raskasmetallit; liikkuvuus; liikkuvuus: maaperä; fysikaaliset flrsikaaliset ominaisuudet; kasvillisuus; 

maanviljely; maanviljel-v: maankäyttö; EU-hankkeet 

Ruotsi; Tanska; Tanska; Suomi; Iso-Britannia; Alankomaat 

Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti Kirsti Hanke: Hanke: 2301000 2301000 

Paukola, Paukola, Tarja; Tenhola, Tenhola, Markku Vlarkku 



1997 ... ...2001 2001 

Kuopion yliopisto; yliopisto; IGCP-projekti 'Organic and mineral deposits' 

ympäristögeologia; ympäristögeologia; geokemia; geokemia; kallioperä; mustaliuskeet; metallimalmit;mit; 

raskasmetallit; raskasmetallit; elohopea; elohopea: seleeni; arseeni; ympäristövaikutuksetset 

Itä-Suomen Itä-Suomen lääni lääni 

Tiivistelmä: 


Kallioperästä Kailioperästä kulkeutuu sekä hyödyllisiä hyödyllisie että etta haitallisia alkuaineita ja yhdisteitä yhdisteitä geokemialliseen 

kiertoon ja ekosysteemiin. YhteistyösSä Yhteistyössä Kuopion yliopiston eläintieteilijöiden 

,1,7 47

GTK :n hankeluettelo 1 998 Ym,ptiri:stö 


ja ja kemistien kanssa GTK:ssa tutkitaan Itä-Suomen mustaliuskealueilla mustaliuskealueilla ja Outokumputyyppisten 

malmiesiintymien alueilla kallioperän vaikutuksia vaikutuksia vesistöihin, kaloihin, kaloihil, rapuihin 

ja ihmisiin luonnontilassa. 

Iuonnontilassa. 

Esitutkimusta vuosina 1997-1998 1997-1998 rahoittaa rahoittaa GTK:n ja Kuopion Kuopion yliopiston yliopiston lisäksi Vuorimiesyhdistyksen 

tutkimusvaltuuskunta tutkimusraltuuskunta ja vuonna 1998 haetaan projektirahoitusta projektirahoitusta vuosille 

1999-2001 1999-2001 samalla, samalla, kun tehdään käsikirjoitus kasikirjoitus esitutkimuksen esitutkimuksen tuloksista. 


Rap o rt o inti,s uunn'it elm a : 

V. 1998 esitutkimuksen tuloksista tuloksista käsikirjoitus käsikirjoitus kansainväliseen tieteelliseen julkaijulkaisusarjaan, lisäksi Iisäksi kansantajuinen kansantajuinen käsikirjoitus johonkin sopivaan lehteen. 

PALMOTUN ANALOGIATUTKIMUS (EU) 





Kesto: 

Tilaaja: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Karttalehd,et: 


Blomqvist, Blomqvist. Runar Hanke: 3301000 

Kaija, Juha; Ruskeeniemi, Timo; Timo; Ahonen, Lasse; Paananen, MarkNIarkku Etelä-Suomen EteIä-Suomen aluetoimisto, Y Ydinjätteiden 

dinjätteiden sijoitustutkimus 

1996-01-01 1996-01-01 ... 1999-06-30 

Euroopan Komissio 

Swedish Kuclear Nuclear Fuel Fuel and and Waste üiaste Management Company (SKB); (SKB): 

Intera Information Information Tehnologies Tehnologies SL, Espanja; Espanja: Empresa Kacional \acional de 

Residuos Radioactivos, Radioactivos, S.A. (E (ENRESA), TRESA), Pedro Heman, Hernan, Espanja; 

Bureau de Recherehes Recherches Geologiques et et Minieres \{inieres (BRGM), (BRGN,I), Ranska; 

QuantiSci, S.L., Espanja; Säteilyturvakeskus Säteilyturrakeskus (STUK); VTT; Helsingin 

yliopisto, yliopisto, Radiokemian laboratorio laboratorio (HYRL); Centro de Investigacionesvestigaciones 

Energeticas, Medioambientales y Tecnologicas (Ciemat),mat) 

, Espanja; Conterra AB, AB, Ruotsi; TKK; RN{C RMC Environmental 

Ltd., UK 

migraatio; migraatio; radioaktiiviset radioaktiiviset isotoopit; kiteiset kivet; luonnon analogiat; 

uraanimalmit; pohjavesi; pohjavesi; radioaktiivinen jäte: jäte; maanalainen sijoitus; 

kansainvälinen kansainvälinen yhteistyci; yhteistyö; EU-hankkeet 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen lääni; Uusimaa; Nummi-Pusulal Nummi-Pusula; palmottu Palmottu 

2023 202309 09 


ap o rt o'inti s uunnit elm a : 

Puoli'uotisraportit, Puoli vuotisraportit, aikakauslehtiartikkeleita, aikakauslehtiartikkelei ta, konferenssiesitelmia. 

konferenssiesitelmiä. 

48


G TK :n hartl;eluettelo 1 998 Ympäristö 

METALLIEN METALLIEN JARlKIN JA RIKIN KULKEUTUMINEN MAAPERÄSSÄ 

MAAPERASSA 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Räisänen, Marja-Liisa N,Iarja-Liisa Hanke: Hanke: 2301002 2301002 

Muut Muut tutkijat: tutki,jo,t: Nikkarinen, :vIaria; \Iaria; Iisalo, Iisalo, Esko; Mäkinen, N,Iäkinen, Jari; Jari; Lestinen, Lestinen, Pekka; 

Väänänen, Pauli; Pauli; Äyräs, Ayras, Matti N1atti 


Pdduastuualue: Väli-Suomen Väli-Suomenaluetoimisto,N'Iaankäyttöjaympäristö 

aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

Kesto: Kesto: 1998-01-01 ... ...1999-01-31 1999-01-31 


Yhte'istyötahot: Poitiersin yliopisto, Ranska (Dr. (Dr. Dominique Dominique Righi); Righi); Münsterin \{ünsterin yliyliopisto, Saksa (Dr. Gabriele Gabriele Broll) 

Asiasanat: 

geokemia; geokemial metallit; metallit; rikki; rikki; alkuaineiden alkuaineiden kulkeutuminen; kulkeutuminen; moreeni; 

podsolit; savimineraalit 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Suomi Suomi 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmti: 

Tutkimusaineisto koostuu vuosien 1992-1994 1992-1,994 aikana aikana kaivinkoneella kaivetuista kaivetuista havaintomontuistatomontuista 

kerätystä kerätystä moreeniprofiiliaineistosta moreeniprofliliaineistosta (Tampereen (Tampereen ympäristö, Keski-PohjanKeski-Pohjanmaa, 

Pohjois-Suomi) ja vuosien vuosien 1992-1997 lapiolla kaivetuista kuopista kuopista kerätystä kerätystä podsolimaannosprofiiliaineistosta. 

l\"äiden Näiden aineistojen aineistojen lisäksi käytetään käytetään Ecogeochemistry-Kolahankkeessahankkeessa 

kerättyä kerättyä maannosprofiiliaineistoa määritettäessä metallien metailien ja rikin rikin luonnolliluonnollisia pitoisuustasoja maannoskerroksissa maannoskerroksissa kallioperän kallioperän eri eri kivilajien kivilajien alueilla. alueilla. Näytetyypistä 

Naytetyypistä 

riippuen riippuen alkuainepitoisuudet on määritetty määritetty AAS-, AAS-, ICP-, XRF-, S-Leco- S-Leco-, , CHK-Leco-meCHN-Leco-menetelmillä 

vuosien r'uosien 1993-1997 aikana. Lisäksi osasta osasta aineistoa määritetty määritetty raekokojakaumia 

kuivaseulonta- kuiraseulonta- ja sedigraf-menetelmillä. 

Aineiston Aineiston käsittely ktisittely ja tutkimustuloksia tutkimustuloksia esittelevien julkaisujen sisältö sisalto jakaantuu kahteen 

osaan: 

- moreeniprofiiliaineistosta selvitetään selvitetään moreenin koostumuksen riippuvuus kallioperän 

alueellisesta koostumusvaihtelusta koostumusraihtelusta ja glasigeenista tekijöistä, tekijöistä, moreenin moreenin fysikaalisten fysikaalisten omi omi 

naisuuksien naisuuksien vaikutus vaikutus sen kemialliseen kemialliseen koostumukseen sekä rikkipitoisuuden rikkipitoisuuden vaihtelu vaihtelu ja 

rikin rikin esiintymismuodot moreenissa. 

- podsolisaation ja podsolikerrosten podsolikerrosten geokemiallisten ominaisuuksien vaihtelu vaihtelu ja niiden 

koostumukseen vaikuttavat vaikuttavat tekijät tekijät Suomessa, podsolisaatiossa podsolisaatiossa syntyvien syntyvien savimineraalien 

sa:i'imineraalien 

rakenne ja ominaisuudet, podsolisaatioastetta kuvaavien kuraavien Fe- ja Al-Si-saostumien Al-Sisaostumien määrä 

ja saostumiseen vaikuttavat vaikutta.rat tekijät. tekijät. 

Lisäksi tutkimustuloksia tutkimustuloksia esitellään kotimaisissa ja kansainvälisissä kongresseissa. 


Rap o rt o'inti s uunnit elm a : 

Kokoomajulkaisu GTK:n GTK:n Special Special Paper-sarjassa. 

TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖJEN PAASTö.TEN VAIKUTUS VAIKUTUS RADIONUKLIDIEN KÄYT KAYT- 

TÄYTYMISEEN TAYTYMISEEN BOREAALISISSA EKOSYSTEEMEISSÄ EKOSYSTEEMEISSA (EPORA) 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: Äyräs, Ayräs, Matti Matti Hanke: Hanke: 1301000 


Pciö,uastuualue: Pohjois-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö N{aankäyttö ja ympäristö 

KKesto: esto: 

1997 . ...1999 . . 1999 

49 

49


GTK :n hankeluettelo 1 998 Ympäristö 

SEPHOS SEPHOS on on kolmevuotinen kolmevuotirrerr EU-rahoitteinen EU-raht-ritteinen projekti, jonka tarkoituksena tarkoituksena on kehittää 

menetelmä menetelmä fosfaatin fosfaatin eri muotojen muotojen uuttamiseksi uuttarniseksi makean veden sedimenteistä sekä sek:i tuottaa tuottaa 

näille näille sertifioitu sertifioitu referenssimateriaali. Projektiin Proiektiin osallistuu osallistuu 17 laboratoriota laboratoriota yhdestätoista 

EU-maasta. 

Projekti koostuu koostuu kolmesta kolmesta vaiheesta. läiheesta. Esitutkimusvaiheessa Esitutkimusvaiheessa testataan testataan neljä, nelja, kirjallisuuden 

perusteella perusteella valittua valittua sekventiaalista sekventiaalista fosforin fosforin fraktiointimenetelmää. fraktiointimenetelmää. Ne Ne valitaan 

maailmalla tunnetuimpien, hyvin hyvin dokumentoitujen menetelmien joukosta. Valittuja memenetelmiä käyttäen käyttaen uutetaan uutetaan kolme erityyppistä erityyppistä makean veden sedimenttiä. sedimenttiä. Saatujen tutulostenlosten perusteella perusteella etsitään etsitään käytännöllinen kaytännöllinen menetelmä, jolla saavutetaan mahdollisimman 

hyvä tarkkuus tarkkuus ja toistettavuus. 

Toisessa vaiheessa testataan testataan edellä edella valittua valittua menetelmää tai tai menetelmiä menetelmiä laboratorioiden 

välisellä valisella vertailukokeella. vertailukokeella. Kolmannessa Kolmannessa vaiheessa sertifioidaan referenssimateriaali. 

Referenssimateriaaliehdokas on makean veden sedimenttinäyte, joka ei oIe ole ollut ollut mukana mukana 

aikaisemmissa aikaisemmissa vaiheissa. Materiaalista N,Iateriaalista sertifioidaan fosforipitoisuudet eri fraktioissa, kun kun 

uutto uutto tehdään tehdään edellisessä vaiheessa valitulla menetelmällä. 

Projektin Projektin edetessä tutkimuksesta ja menetelmästä tiedotetaan tiedotetaan julkaisuissa, konferensseissaseissa 

ja kokouksissa. Yhtenäistetty uuttomenetelmä pyritään saamaan kaikkien kaikkien vesihuolvesihuolloslosta ta vastaavien vastaavien tahojen tahojen saataville saataville koko Euroopassa. Yhtenäisen Yhtenäisen menetelmän menetelmän käyttöönottootto 

helpottaa tu tulosten losten vertailua eri maiden maiden välillä, jolloin esim. esim. fosforikuorman fosforikuorman vähentävähentämiseen liittyvien liittyvien EU-direktiivien EU-direktiivien soveltaminen helpottuu. 


Rap o rt o intis uunnit elm a : 

Projektin Projektin edetessä tutkimuksesta ja menetelmästä tiedotetaan tiedotetaan julkaisuissa, konferensseissaseissa 

ja kokouksissa. 

SEDIMENTTIEN KEMIALLINEN KARAKTERISOINTI 






Kesto: Kesto: 

Asiasanat: 

Lehto, Olli Olli 

Hanke: Hanke: 2301003 

Ilmasti, :vIaija; Maija; Kahelin, Kahelin, Hanna; Niskavaara, Heikki 

Kemian Kemian laboratorio, Kuopio 

jatk. 

sedimentit; kemialliset ominaisuudet; laboratoriotutkimukset; laboratoriotutkimukset; kekemiallinen analyysi 

GEOKEMIALLISTEN TIETOKANTOJEN TIETOKANTOJEN TÄYDENTÄMINEN 

TAYDENTANNTNNN 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Kontas, Esko Esko 

Hanke: Hanlee: 2301001 

Päävastuualue: Pdtiuastuualue: Kemian Kemian laboratorio, Rovaniemi 

Kesto: jatk. 


geokemia; tietokannat; ympäristögeologia 

Tutkimusalue: Tutlcimusalue: Venäjä; Murmanskin alue; aluel Kuolan niemimaa; niemimaa; Nikel; Monchegorsk 

51 

51


C TK:n hanlteluettelo 1 998 Ympäri,stö 

Alueiden käytön ympäristögeologia 

KAUPUNKIGEOKEMIA JA TUOTEKEHITYS. TURUN TURUN ALUEEN MAA MAA- 

PERÄN PERAN HAITTA-AINEIDEN TAUSTAPITOISUUDET JA NIITÄ NIITA SÄÄTÄsAATAv VAT ÄT TEKIJÄT. TEKIJAT. KAUPUNKIGEOKEMIALLINEN TUOTEKEHITYSPRO 

TUOTEKEHITYSPRO- 

JEKTI. 

JEKTI. 


Vastuuhenlcilö: 



Kesto: 




Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 

Tüuzstelmti: 

Turun seudun seudun kaupunkien kaupunkien alueelta alueelta laaditaan laaditaan kaupunkigeokemiallinen kaupunkigeokemiallinen kartoitus yhteistyössä 

kuntien ja Turun yliopiston kanssa. Aineistosta suoritetaan maalajimääritykmaalajimäaritykset 

sekä geokemialliset analyysit, joiden pperusteella erusteella voidaan määrittää kaupungin maaperän 

taustapitoisuudet eri metallien suhteen. Tutkimustulokset esitetään esitetäan GIS-tekniikalla 

GlS-tekniikalla 

toteutettavina karttoina karttoina ja tutkimuksesta valmistuu valmistuu myös maaperägeologian pro gradu 

-työ. Graduvaiheen jälkeen muokataan muokataan taajamageologinenj taajamageologinenTgeokemiallinen geokemiallinen prototyyppikartasto, 

jota voidaan voidaan markkinoida tuotteena tuotteena muihin muihin kuntiin. 


o rt o'int'i s uunn'it elma : 

Karttoja, pro pro gradu gradu -työ, julkaisu. 

Salminen, Reijo Hanke: 2302000 

Tutkimus ja kehitys, Maaperä- Nlaaperä- ja ympäristögeologia 


1997-06 ... ...1998-12 1998-12 

Turun yliopisto, yliopisto. Geologian Geologian laitos; laitosl Turun Turun alueen kunnat 

geokemialliset geokemialliset kartat; taajama-alueet; taajama-alueet; taustapitoisuus; metallit; GIS; 

kartastot 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen lääni; lääni; Varsinais-Suomi; Turku 

POSKI / j KALLIOKIVIAINEKSET 


Sipilä, Pekka Hanke: 2302001 2302001- 2302003 

Muut tutk'ijat: tutkijat: Grönholm, Sari; Härmä, Paavol Paavo; Nurmi, Xurmi, Heikki; Mäkitie, Yläkitie, Hannu; 

Vuokko. Vuokko, Jouko 


Päävastuualue: Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Kallioperä ja raaka-aineet 


1995 ...jatk. ... jatk. 


Yhteistyötahot: Ympäristöministeriö; Suomen Suomen 1'mpäristökeskus; ympäristökeskus; alueelliset ympäristökeskukset;ristökeskukset; 

maakuntaliitot; maakuntaliitot; Tielaitos; tiepiirit 

Asiasanat: Asiasanat: kallioperä; kiviaines; inventointi; pohjavesi; luonnonsuojelu 

Tutkimusalue: 

Tutkimusalue: Länsi-Suomen Länsi-Suomen laäni; lääni; Varsinais-Suomi; Varsinais-Suomi; Satakunta; pirkanmaa; Pirkanmaa; Ete- Ete 

Iä-Suomen lä-Suomen lääni: lääni; Uusimaa 

Tüu'istelmd.: Tiivistelmä: 

POSKi-projekti POSKI-projekti (pohjavesien suojelun suojelun ja kiviaineshuollon kiviaineshuollon vhteen yhteen sovittaminen) on 

valtakunnallinen yhteistyöhanke, jossa ovat ovat GTK:n GTK:n lisäksi mukana ympäristöviranomai- 

(t 

52


GTK :n hankeluettelo 1 998 Yrnpäri,stö 

set, kaavoitta.jat kaavoittajat ja kiviainesten kiviainesten käyttäjät. kä]'ttäjät. GTK GTK inventoi inventoi projektissa sora- sora- ja hiekka- hiekka- sekä sekti 

kalliokiviainesvaroja. Projektia Projektia hallinnoi hallinnoi Suomen ympäristökeskus. 

ympäristökeskus. 

Kalliokiviaineksen saatavuuden saatavuuden ja laadun laadun selvittämiseksi selvittämiseksi on GTK:ssa GTK:ssa tehty tehtl' kallioalueidenalueiden 

kiviainesinventointia vuodesta vuodesta 1989. Vuodesta 1995 työtä työtä on on tehty tehty POSKI-projektin 

yhteydessä. Inventoinnin tulokset tulokset on tallenttu tietokantaan, tietokantaan, johon on vuoden vuoden 1997 

loppuun loppuun mennessä mennessä kertynyt kertynyt tiedot tiedot 7680 kallioalueesta 640 karttalehden karttalehden alueelta. alueelta. Tehtyjen 

sopimusten mukaan mukaan GTK GTK hallinnoi ja y11äpitää yllapitaä tietokantaa. Tutkimustieto Tutkimustieto on aluksi aluksi 

vain projektin osapuolten käytettävisSä, käytettävissä, mutta mutta myöhemmin myöhemmin myös ulkopuolisten ulkopuolisten saatavissaatavissa erikseen sovittua sor,'ittua korvausta korvausta vastaan. 

Kallioalueita Kallioalueita inventoidaan inventoidaan vain rain niillä niilla alueilla, alueilla, joilla myös mahdollinen mahdollinen kiviainesten 

kiviainesten 

tuotanto tuotanto voidaan voidaan toteuttaa. toteuttaa. Maastotutkimuksissa Nlaastotutkimuksissa määritetään määritetään kallioalueen kallioalueen kivilajit kivilajit ja 

niiden niiden vaihtelu. vaihtelu. Erityistä Erityistä huomiota kiinnitetään kiinnitetään kiven lujuuteen vaikuttaviin raikuttaviin tekijöihin, 

kuten kuten rakenteeseen, raekokoon ja mineraalikoostumukseen. Kivinäytteitä Kivinäytteitä testataan testataan noin 

5-10 5-I0 % kallioalueista kallioalueista lujuustestein lujuustestein ja muilla muilla alueilla alueilla lujuudet lujuudet arvioidaan. arvioidaan. Kiviainesten 

määrä määrä lasketaan lasketaan yleensä maiseman O-tasoon, O-tasoon, Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa Perä-Pohjolassa laskelmat 

on tehty tehty - 10 metrin metrin tasolle. Tutkimusten ulkopuolelle rajataan alueet, jotka ovat alle 500 

metrin metrin päässä asutuksesta asutuksesta tai jotka on kaavoituksessa rajattu rajattu muuhun muuhun käyttöön. keyttoon. Suojelu- 

ja virkistysalueet sekä rantamaisemaan rajoittuvat rajoittuvat ka11iot kalliot jätetään myös tutkimusten 

ulkopuole11e. ulkopuoleile. Inventointityö Inventointityö tehdään tehdään yleensä kunnittain kunnittain 1:20 000 karttalehtijaon karttalehtijaon mukaisesti. 

Tutkittavien kallioalueiden kallioalueiden minimikoko on yleensä vleensä noin noin 1 t ha. Maanomistusoloja N'Iaanomistusoloia ei 

inventoinnissa inventoinnissa huomioida. 

POSKI-projektissa tarkistetaan tarkistetaan lisäksi lisäksi kaikkien kaikkien laadultaan parhaiden parhaiden kallioalueiden 

kallioalueiden 

biologiset biologiset luontoarvot, jotka voisivat voisivat ol1a olla esteenä kiviainestuotannolle. Projektin Projektin lopputuloksenatuloksena 

osoitetaan kiviainesten kiviainesten tuotantoon soveliaat soveliaat alueet ja ia toisaalta ne alueet, alueet. jotka iotka 

on varattava pohjavesialueiksi. 

POSKI POSKI - MAA-AINESTUTKIMUKSET ! / VARSINAIS-SUOMI 

VARSINAIS-SUOMI 




Pticiuastuualue: 

Kesto: 

Tilaaja: 



Tutkimusalue: 

Ahonen, Ahonen, Ismo Ismo Hanke: Hanke: 2302001 2302001: ; 1302000 1302000 

Etelä-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö \'Iaankäyttö ja ympäristö 

1995 .. ...1998 . 1998 

kts. yhteistyötahot 

Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskus; Lounais-Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskus: TuTurunrun tiepiiri; tiepiiri: Varsinais-Suomen liitto 

kiviaines; kiviaines; maa-aines; varat; inventointi; inventointi; pohjavesi; suojelu suojelu 

Länsi-Suomen lääni; lääni: Varsinais-Suomi 



Suomen ympäristökeskus ympäristökeskus julkaisee loppuraportin! loppuraportin,iosaraportit. osaraportit. 

POSKI POSKI - MAA-AINESTUTKIMUKSET ! / SATAKUNTA 

SATAKUNTA 

Vastuuhenkilö: Ahonen, Ahonen, Ismo 

Muut Muut tutkijat: tutk'ijat: Sahala, Lauri Lauri 

Hanke: 2302002; 2302002: 1302001 1302001 

53

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 1 998 Ympäristö Ympöri,stö 



Kesto: 

Tilaaja: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 



R ap o rt o'inti s uunn'it elnr a : 

Suomen ympäristökeskus julkaisee loppuraportin/ loppuraportin/osaraportit. osaraportit. 

POSKI - MAA-AINESTUTKIMUKSET / PIRKANMAA 




Pritiaastuualue: 

KKesto: esto: 

Tilaaja: 


Yhtei.styötahot: 

Asiasanat: 

Tutkimusalue: 


Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö Maankäyttö ja ympäristö 

1998 . ...1999 . . 1999 


Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskusl Lounais-Suomen Lounais-Suomen ympäristäkeskus; ympäristökeskus; Turun 

tiepiiri; Satakuntaliitto 

Satakuntaliitto 

kiviaines; kiviaines: maa-aines; maa-aines; varat; varat I inventointi; inventointi; pohjavesi; pohjavesi; suojelu 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen lääni; Satakunta Satakunta 

Ahonen, Ahonen, Ismo Ismo 

Hanke: 2302003; 2302003;1302002 1302002 

Kurkinen, Ilpo 

Etelä-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

1997 . ...1998 .. 1998 


Suomen ympäristökeskus; Hämeen tiepiiri; Pirkanmaan liitto 

kiviaines; maa-aines; maa-aines; varat; varat I inventointi; inventointi; pohjavesi; suojelu 

Länsi-Suomen Länsi-Suomen lääni; Pirkanmaa Pirkanmaa 


Rapo rt o'inti s uunnit elrn a : 

Suomen ympäristökeskus julkaisee loppuraportin/osaraportit. 

loppuraportin/ osaraportit. 

GEOLOGISESTI JA GEOMORFOLOGISESTI GEOM ORFOLOGISESTI ARVOKKAAT KALLIO- K ALLIO 

ALUEET ALU EET 



Päd,uastuualue: 


Kesto: 



Tutkimusalue: 

Kananoja, Tapio Tapio Hanke: 2302004 2J02004 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Maankaytto Maankäyttö ja ympäristö ympäristö 

1989 1989 ...jatk. ... jatk. 

Ympäristöministeriö 

Y mpäristöministeriö 

ympäristögeologia; kallioperä; geomorfologia; geomorfologia; geologiset nähtävyy_ nähtävyydet; 

inventointi; inventointi: luonnonsuojelu 

Etelä-Suomen lääni; Häme; Paijat-Hame; Päijät-Häme; Länsi-Suomen lääni; pir_ Pir 

kanmaa kanmaa 

T'iiaistelmd,: Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tarkoituksena on luetteloida sellaiset sellaiset geologisesti ja geomorfologisesti 

arvokkaat kallioperäkohteet, joilla on suojelullista suojelullista tai opetuksellista arvoa. Kohteet on on 

luokiteltu suojeluarvonsa perusteella kansainvälisesti, kansainvälisesti, valtakunnallisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti 

tai paikallisesti arvokkaiksi. Kohteen Kohteen suojeluarvoon suojeluarvoon vaikuttavat sen geologinen ja mai- 

54

GTK GTK:n :n hankeluettelo I 1998 998 Ympäristö Ympäristö 


ympäristögeologia; ympäristögeologia; geokemialliset geokemialliset tutkimukset; taajama-alueet: taajama-alueet; taustaustapitoisuus; ravinteet; radioaktiiviset radioaktiiviset isotoopit; raskasmetallit 

raskasmctallit 

Tutkimusalue.' Tutkimusalue: Laoin Lapin laani lääni 

Tüaistelmö: 

Tiivistelmä: 

Tutkimuksessa Tutkimuksessa kartoitetaan ympäristön luonnollisia kemiallisia taustapitoisuuksia. 

Työ painottuu lähinnä asutuille ja asutukseen suunnitelluille suunnitelluille alueille, maa- maa- ja metsämetsätalousalueilletalousalueille sel

GTK:n hankeluettelo 1998 Ympär'istö 

G TK :n hanl;eluettelo 1 998 Ympäristö 

Raaka-ainevarat ja ympäristö 

Raaka-ainevarat ja ympäristö 

KAIVANNAISTOIM KAIVANNAISTOIMINNAN INNAN YMP YMPARISTÖVAIKUTUKSET ÄRISTÖVA IKUTUKSET JA YVA 





Pööuastuualue: 

Kesto: 

Tilaaja: 



Asiasanat: 

Tutkimusalue: 


Nikkarinen, Maria NIaria Hanke: Hanlee: 2304001 

Kousa, Anne; Räisänen, Ylarja-Liisa; \{arja-Liisa; Mäkinen, N{äkinen, Jari 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto, Ylaankäyttö N{aankäyttö ja ympäristö ympäristö 

1998-01 ... ...1998-12 1998-12 

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTYl); (KT\,I); Suomen Akatemia 

Kansanterveyslaitos Kansanterveyslaitos (KTL); (KTL) ; Kuopion Kuopion aluetyöterveyslaitos (KATTL); 

Pohjois-Savon Pohjois-Savon ympäristökeskus; vmpäristökeskus: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 

ympäristögeologia; geokemia; geolääketiede; maankäyttö; kaivokset; 

asbestiesiintymät; asbestiesiintymät : ympäristövaikutukset 

ympäristöraikutukset 

Itä-Suomen lääni 

Tiivistelmä: 

Tiiuistelmci: 

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta uutta tietoa tietoa kavannaistoimintaan karannaistoimintaan ja maankäyttöön 

maankliyttöön 

liittyvistä ympäristötutkimuksista sovellettavaksi sovellettavaksi maksullisissa maksullisissa tutkimuksissa. Vuoden 

1998 aikana hankkeen tutkimukset painottuvat asbestiongelmaan, koska vuonna 1997 

tehdyt maksulliset toimeksiannot asbestikaivosalueilla toivat toivat esiin tarpeen selvittää asbestin 

esiintymistä myös m1ös laajemmin Itä-Suomessa. ltä-Suomessa. Maaperän Nlaaperän sisältämän asbestin ympäristöhaittojen 

arviointia varten rarten ei oIe ole käytettävissä käytettävissä tarvittavaa tan'ittavaa taustatietoa Suomesta 

eikä muualtakaan. :Ylaaperätutkimusten \'Iaaperätutkimusten kohdentamiseksi oikeille alueille tuotetaan aluksi 

ennustekartat asbestin esiintymiestä esiintymiestä Itä-Suomessa perustuen tietoihin asbestipitoisista 

lohkareista ja esiintymistä kallioperässä. 

kallioperässä. 

N,{uita Muita hankkeen tehtäviä ot'at: ovat: 

x * Kuluran Kuluvan vuoden aikana koordinoidaan ja suunnitellaan monitieteellistä projektia 

kaivostoiminnan vmpäristövaikutuksista ympäristövaikutuksista mahdollisena. mahdollisena kohdealueena Outokumpu. Koska 

kaivostoiminta Outokummussa on alkanut jo vuosisadan alussa olisi tällä kohdealueella 

mahdollista selvittää kaivostoiminnan vaikutuksia vaikutuksia pitkalla pitkällä aikavalilla. aikavälillä. 

* osallistua kaivannaistoiminnan YVA-menettelyn kehittämiseen Pampalon Pampaion esimerkkiä 

hyödyntäen. 

* tuottaa tietoa aiheesta 'Geokemiallinen ympäristö ympäristö ja sepelvaltimotauti'. Tutkimus 

on osa laajaa Suomen Akatemian rahoittamaa epidemiologista epidemiologista tutkimusta. Sen tarkoituksena 

on verrata sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden ja luonnonvmpäristön luonnonympäristön geokemiallisten 

ominaisuuksien kuten juomaveden ko'i'uuden, kovuuden, fluori- fluori- kalsium- ja magnesiumin alueellisista 

jakautumista. 



Tuloksia julkaistaan kotimaisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä sarioissa. sarjoissa. 

58

G GTK:n TK :n hankeluettelo 1 1998 998 Ympäristö Ympäristö 

MAAPERÄ- MAAPERA- JA TURVEGEOLOGIAN YMPANTSTÖCEOLOGISET YMP ÄRISTÖGEOLOGISET SO. SO 

VELLUKSET JA TUOTEKEHITYS 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenki,lö: Virtanen, Kimmo Hanke: 2304000 2304000 

Pririuastuualue: Päävastuualue: Väli-Suomenaluetoimisto,N'Iaankäyttöjaympäristö 

Väli-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö ja ympäristö 

Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: 

ympäristögeologia; ympäristögeologia; turve; kemialliset ominaisuudet; ominaisuudet; geotekniset geotekniset ominaisuudet;naisuudet; 

käyttö; sovellukset; sovellukset; geotoopit 

Saastuneet Saastuneet alueet alueet 

HAITTA-AINEIDEN SITOUTUMINEN JA JA KULKEUTUMINEN MAAPE- MAAPE 

RÄSSÄ nAssA 


Salminen, Reijo Reijo Hanke: 1305001; 1305001: 2305000 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Lehto, Lehto, Olli; Olli; Räisänen, Raisanen, Marja-Liisa; N'Iarja-Liisa; Heikkinen, Päivi 

Pritiuastuualue: Päävastuualue: Tutkimus Tutkimusjakehitys,N'Iaaperä-jaympäristögeologia 

ja kehitys, Maaperä- ja ympäristögeologia 

KKesto: esto: 

1998-01-01 1998-01-0i . ...1998-12-31 .. 1998-12-31 

Tilaaja: Ti.laaja: TEKES 

Yhteistyötahot: Yhteistgötahot: VTT VTT Kemian Kemian tekniikka 

Asiasanat: 

ympäristögeologia; ympäristögeologia: maaperä; pohjavesi; pohjavesi: saastuminen; teollisuus; sivutuotteet;vutuotteet; 

maarakennus; maarakennus: tie- ja vesirakennus 

Tutkimusalue: Tutkimusalue: Suomi Suomi 

Tiivistelmä: 

Ti'iaistelmö: 

Tutkimus Tutkimus kuuluu kuuluu osaprojektina osaprojektina TEKES:in TEKES:in rahoittamaan projektiin: Sivutuotteet 

maa- ja tierakenteissa - käyttökelpoisuuden kayttokelpoisuuden osoittaminen. 

osoittaminen. 

Tutkimuksessa selvitetään selvitetään Suomen geologisten geologisten ja ilmastollisten erityistekijöiden vaikutusta 

haitta-aineiden sitoutumiseen sitoutumiseen ja kulkeutumiseen kulkeutumiseen maaperässä maaperässä verrattuna esim. esim. 

Keski-Euroopassa vallitseviin olosuhteisiin, ja perehdytään siihen, siihen, kuinka nämä nämä tekijät on on 

yleensä huomioitu saastuneiden maa-alueiden riskinarvioinnissa. riskinarvioinnissa. Lisäksi Lisäksi projektissa testestataan kenttäolosuhteissa tierakenteessa käytetyistä käytetyistä teollisuuden teollisuuden sivutuotteista liuenneiden 

haitta-aineiden kulkeutumista kuikeutumista ja sitoutumista, sitoutumista, sekä määritetään sekventiaaliuutoilla 

haitta-aineiden liukoisuutta. liukoisuutta. Tulosten Tulosten perusteella perusteella luodaan luodaan pohja Suomen Suomen geologisten 

ja ilmastollisten tekijöiden huomioon ottamiseksi ottamiseksi käytettäessä ktiytettäessä teollisuuden teollisuuden sivutuotteita 

maa- ja tierakenteissa. 


Rap o rt o inti s uunn'it e lm a : 

Kirjallisuustutkimuksen raportti raportti ja loppuraportti. 

SAASTUNEEN ALUEEN ALUEEN TUTKIMUS TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS 

Vastuuhenkilö: Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti Hanke: 2305001 2305001 

59 

59


G T K :n hankeluettelo 1 998 Ympäristö 



Pdtiuastuualue: 

KKesto: esto: 



Asiasanat: 

Tiivistelmä: 

T'iiu'istelmä: 

Haetaan se osa-alue osa-alue saastuneiden saastuneiden alu alueiden eiden tutkimus- tutkimus- ja kunnostustöissä, josta GTK 

parhaiten jatkossa saa uusia tilaustöitä. tilaustöitä. TEKES:iltä TEKES:iltä tai muista rahoituslähteistä haetaan 

rahaa tutkimuksen menetelmäkehitykseen. menetelmäkehitykseen. Kuorille Nuorille tutkijoille haetaan GTK:n ulkopuolista 

palkkarahoitusta. Tutkijoita koulutetaan koulutetaan al alan an töihin. Tärkeä Tarkea osa vuoden 1998 

toimintaa on uusien projektien suunnittelu ja tilaustyömahdollisuuksien selvittäminen. 

Tavoitteena on saastuneiden saastuneiden alueiden tutkimuksiin erikoistuneita iskuryhmiä, iskurvhmiä, jotka jotka pystyvät 

paitsi saamaan GTK:hon ulkopuolista ulkopuolista rahoitusta rahoitusta ja tilaustöitä, tilaustöitä, myös kykenevät kvkenevät 

kansainvälisesti kansainräIisesti korkeatasoiseen alan alan tutkimukseen. tutkimukseen. Markkinoiden N,Iarkkinoiden laajentaminen ulkomaille 

on myös myöhemmin mahdollista. Uusien projektien ja ja tutkimuksen tarkoitus on 

tukea tuotekehitystä. Eri menetelmien kehittämisellä kehittamisella ja yhdistämisellä haetaan kestäviä 

ja edullisia saastuneiden saastuneiden alueiden alueiden kunnostusmenetelmiä, joilla on myös kaupallista kvkysyntää. Tavoitteen on myös tiivis yhteistyö yhteistyö muiden muiden ympäristöohjelman hankkeiden kanssa, 

kiinteä keskusteluyhteys myös ympäristöministeriöön, Suomen ympäristökeskukseen, 

teollisuuteen ym. 

Hankkeen tuloksena on on raportteja, julkaisuja ja tilaustöitä. 


o rt o inti s uunnit elma : 

Julkaisu GTK:n tutkimusraporttisarjassa v. 1999. 1gg9. 

SAASTUNEEN ALUEEN GEOFYSIIKKA 




Ptiäaastuualue: 


Kesto: 


Arkimaa, Hilkkaj Hilkka: Hyvönen, Hyvönen, Eijaj Eija; Lerssi, Jounij Jouni; Mäkilä, N,Iäkilä, 11arkkuj N.Iarkku; 

Paukola, Paukola, Tarjaj Tarja; Räisänen, Marja-Liisa; N'larja-Liisa; Sutinen, Raimoj Raimo; Tanskanen, 

Heikkij Heikki; Toivonen, Tapioj Tapio; Vanne, Jouko 

Tutkimus ja kehitys, Maaperä- Nlaaperä- ja ympäristögeologia 

1998 . ...2002 .. 2002 

alueelliset alueelliset ympäristökeskukset; ympäristökeskukset; Ympäristöministeriö; Ympäristöministeriö; Outokumpu 

Oy 

ympäristögeologia; maaperäj maaperä; saastuminen; saastuminen; tutkimus; kunnostus; 

menetelmät; meneteimät; kehittäminen 

Vanhala, Heikki Hanke: 230b002 2305002 

Lohva, Jaana; Jaana; Valli, Tirire; Tuire; Koho, Seppol Seppoj Jokinen, Tarmo; Tarmoj N{attsson, Mattsson, 

Annina 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Erityistoiminnot 

1998-01-01 1998-01-01 . . . 2002-12-3r 2002-12-31 

ympäristögeologia; geofysikaaliset geofysikaaliset menetelmät; menetelmät; sähköiset menetelmät; 

kehittaminen; kehittäminen; saastuminen; maaperä; pohjavesi: pohjavesi; seuranta 


Hankkeessa kehitetään geofysiikalisia menetelmiä menetelmiä ympäristötutkimuksen ympäristötutkimuksen tarpeisiin. 

Saastuneen maa-alueen tutkimuksessa tutkimuksessa niitä käytetäan käytetään mm. saastuneen alueen raiaami- rajaami- 

60


GTK :n hankeluettelo 1 998 Ympöri,stö 

seen, metallirakenteiden metalliräkenteiden paikallistamiseen, paikallistamiseen, pohjaveden syvyyden syvvvden ja kalliopinnan määrittämiseen 

ja maalajien maalajien luokitteluun. luokitteluun. Geofysiikalisten tutkimusten tutkimusten tulokset tulokset ovat tärkeitä 

luotaessa kohteen geologista ja hydrogeologista hydrogeologista mallia ja arvioitaessa saastuneen alueen 

laajuutta ja saastumisen aiheuttamaa riskiä. riskiä. Lisäksi näytteenotto nä!-tteenotto voidaan kohdistaa tarkemminkemmin 

ja edullisemmin. edullisemmin. Geofysikaalisten menetelmien menetelmien avulla avulla voidaan voidaan kerrosrakenteita 

rikkomatta monitoroida kontaminaation leviämistä ja vuotoja. 

Hankkeen Hankkeen keskeisiä tutkimusaiheita ovat (1) maankamaran sähköiset ominaisuudet ja 

eri tyyppisten saasteiden vaikutus vaikutus maaperän ja kallion heikkousvyöhykkeiden sähkönjohtavuuteen,tavuuteen, 

(2) sähkönjohtavuuden sahkonjohtavuuden laboratorio- ja kenttämittausmenetelmät, (3) sähkönsahkonjohtavuusmallit, (4) kenttämittaustulosten tulkinta, tulkinta, (5) erilaisten erilaisten geofysikaalisten geofysikaalisten menemenetelmientelmien käyttö käyttö (magneettinen, (magneettinen, seisminen, seisminen,...) ... ) saastuneen alueen tutkimisessa. 



Käyttöohjeet, Kayttöohjeet, työraportit, esitelmät esitelmät koti- koti- ja ulkomailla, artikkelit koti- koti- ja ulkomaisiin 

lehtiin. Iehtiin. 

AEROGEOFYSIIKKA JÄTEALUEIDEN JATEALUEIDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUKSISSA 

YMPARISTÖTUTKIMUKSISSA 




PäöuastuuaLue: 

Kesto: Kesto: 

Tilaaja: 


Yhte'istEötahot: 


Tutkimusalue: 

Jokinen, Jokinen, Tarmo 

Hanke: Hanl;e: 1305000 

Soininen, Soininen, Heikki 

Etelä-Suomen aluetoimisto, Erityistoiminnot 

1998 . ...jatk. .. jatk. 

Culminatum Culminatum Oy Ov 

TKK; TKK; Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV YTV 

geofysikaaliset geofysikaaiiset menetelmät; lentomittaukset; sovellukset; sovellukset; ympäristögeologia;tögeologia; 

kaatopaikat; kaatopaikat; paikkatutkimus 

Etelä-Suomen lääni; Uusimaa; Uusimaa: Helsinki; Helsinki; Vuosaari; Vuosaari; Espoo; Espoo: ÄmmäsAmmässuo;suo: Mankkaa; )Iankkaa: Vantaa; Vantaa: Seutula 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmä: 

Tässä yhteistyöhankkeessa on on tarkoitus tarkoitus selvittää selvittää Helsingin Helsingin seudun kaatopaikoista 

(Ämmässuo, (Ammässuo, Mankkaa, Nlankkaa, Seutula Seutula ja Vuosaari) Vuosaari) saadun aerogeofysikaalisen aineiston aineiston avulla avulla 

kaatopaikkojen kaatopaikko j en ympäristövaikutuksia. 

Teknillisen Teknillisen korkeakoulun insinöörigeologian ja geofysiikan geofysiikan laboratorion opiskelija opiskelija MaMariri Lahti Lahti tekee aiheesta diplomityön. diplomityön. Culminatum Oy Oy rahoittaa rahoittaa tutkimusta tutkimusta vuonna vuonna 1998 

100000 markalla, joka käytetään käytetään diplomityön tekemiseen ja työssä työssä tarvittavien sähkömagneettistenneettisten 

mallinnusohjelmien hankkimiseen. 


Rap o rt o intt s uunn'it elma : 

Diplomityö. 

Diolomitvö. 

61 

ol

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 Ympäristö 

SAASTUNEIDEN ALUEIDEN KEMIA KEMIA 






KKesto: esto: 




CCA-KY C C A. KYL LLÄST T, A S TA ÄMÖIDEN VT ö ID EN TA TAU U STAPITOISUUSSELVITYS 

S TAP IT O I S UU S S E LVITYS 


Vastuuhenlai,lö: 

Muut tutkijat: tutleilat: 


Pätiaastuualue: 

KKesto: esto: 

Tilaaja: T'ilaala: 


Tutkimusalue: 




Pöäaastuualue: 



Ti,laaja: Tilaaja: 

62 

Lehto, Olli 

Hanke: 2305003 

Backman, Christian: Kontas, Esko 

Kemian laboratorio, Kuopio 

jatk. 

HA\'f i Jukka Nevalainen, Helena Dahlbo: Suomen vmpäristökeskus: 

Tampereen aluetyöterveyslaitos 7 Eero Priha; Oulun yliopisto 

/ Kauko Kujala: Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) 

Lehto, Olli Hanke: 2305003 

Backman, Christian; Kontas, Esko 


jatk. 

HAYI / Jukka Nevalainen, Helena Dahlbo; Suomen ympäristökeskus; 

Tampereen aluetyöterveyslaitos / Eero Priha; Oulun yliopisto 

/ Kauko Kujala; Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) 

ympäristögeologia; maaperä; saastuminen; saastuminen; kemialliset kemialliset ominaisuudet; 

laboratoriotutkimukset 

Lehto, Olli Olli Hanke: 1305003 

Huttunen, Timo; Saarelainen, Jouko Jouko 


1997-01-01 1997-01-01 . ...jatk. .. jatk. 

asiakkaat asiakkaat (n (n. . 50 CCA-kyllästämöä) 

ympäristögeologia; ympäristögeologial maaperä; kyllästyslaitokset; taustapitoisuus; arseeni;seeni; 

kromi; kromil kupari 

Suomi 

Tiivistelmä: 

Ti'ia'istelmä: 

Suomessa Suomessa toimii n. 50 CCA-kyllästämöä, jotka sijaitsevat sijaitserat eri puolilla Suomea ja geo- geologialtaan 

Iogialtaan erilaisissa erilaisissa ympäristöissä. Suomessa maaperän maaperän alkuaineiden alkuaineiden luonnolliset pito! pitoisuudet 

vaihtelevat eri alueilla suurissakin suurissakin rajoissa. rajoissa. CCA-kyllastystoimintaa CCA-kyllästystoimintaa harjoittavan 

yrityksen on hyvä hyvä tietää tietää arseenin, arseenin, kromin kromin ja kuparin luonnolliset taustapitoisuudet Iälähiympäristössään. Näin voidaan verrata toiminnan \'älittömässä välittömässä vaikutuspiirissä olevan 

maaperän em. em. aineiden aineiden pitoisuutta luonnollisiin tausta-arvoihin ja havaita ajoissa, mik mikäli ili 

toiminta vaikuttaa pitoisuuksiin pitoisuuksiin ympäristössä. 

ympäristössä. 


o rt o intit s uunnit elm a : 

Kyllastamtikohtaiset Kyllästämökohtaiset raportit. 

C CCA-KYLLÄST CA-KYLT,ASTAVTÖIDEN Ä M ÖIDEN MALLIKUNNO MALLIKUNNOST S TUS U S 

Lehto, Olli Hanke: 130b002 1305002 

Järvinen, Järvinen, Hanna-Liisa; Breilin, Breilin, Olli; Tikkanen, Jaakko; Hyvönen, 

Arto; Tervo, Timo; Timo; Vanhala, Heikki 

Kemian Kemian laboratorio, Kuopio Kuopio 

1996-01-01 ...1998 ... 1998 

Ympäristöministeriö; Pirkanmaan ympäristökeskus; ympäristökeskus; Keski-Suomen 

ympäristökeskus; Lammin kunta; Keski-Suomen Valo Ov Oy


GTK :n h,ankeluettelo 1 998 Ymptiristö 


Asiasanat: 


Tutkimusalue: 

T'i'iu'istelmd,: Tiivistelmä: 

Tämän tutkimuksen tavoitteena on laatia kahden toimintansa lopettaneen, lopettaneen, maaperälmaaperältään,tään, omistussuhteiltaan omistussuhteiltaan ja toiminnan laajuudeltaan erilaisen, suolakyllastamön suolakyllästämön alueen 

tutkimisen ja kunnostamisen kunnostamisen suunnitelmat, joita voidaan voidaan käyttää käyttäa ympäristöviranomaisillesille 

esitettävän esitettävän lupahakemuksen pohjana. Näitä suunnitelmia tulisi voida käyttää käiyttää mal- malleina 

Ieina muiden muiden vastaavien vastaavien kohteiden kohteiden tutkimisessa, tutkimisessa, kyllästysaineiden kyllästysaineiden aiheuttamien riskien 

arvioinnissa, arvioinnissa, kunnostuksen kunnostuksen suunnittelussa, suunnittelussa, saastuneen maan käsittelyssä käsittelyssä ja siihen siihen liittyvissä 

jätehuoltokysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena tavoitteena oli myös selvittää suolakyllästäsuolakyllästamöalueidenmöalueiden 

maaperän tutkimuksiin ja riskinarviointiin soveltuvia soveltuvia menetelmiä, tarvittavaa tarvittaraa 

tutkimusten tutkimusten määrää määrää ja niiden niiden kustannuksia kustannuksia sekä vaihtoehtoisia raihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä kunnostusmenetelmiä ja 

niiden niiden kustannuksia. kustannuksia. Tämän Tämän hankkeen loppuraportti on tarkoitettu ympäristöhallinnon, 

toiminnanharjoittajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. käyttötin. 

Hankkeeseen valittiin valittiin kaksi kohdealuetta, kohdealuetta, Lammilla sijaitseva sijaitseva Lammin kunnan sähsähkölaitoksenkölaitoksen kyllästämö kyllastamo sekä seki Saarijärvellä Saarijärvellä sijaitseva sijaitsera Keski-Suomen Keski-Suomen Valo Oy:n Kalmarin 

kyllästämö. kyllastemo. Hanke toteutettiin toteutettiin Hämeen ympäristökeskuksen (nyk. Pirkanmaan ympärisvmpäristökeskus), Geologian Geologian tutkimuskeskuksen ja Keski-Suomen Keski-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöyhteistyonä. Sitä rahoittivat toteuttajien ohella ympäristöministeriö ympäristöministerio sekä sekä hankkeen kohdekyllästäkohdekyllästämöidenmöiden 

omistajat. omistajat. Hanke käynnistyi käynnistyi vuoden vuoden 1996 alussa. Tämän hankkeen loppuraportintin 

valmistumisen lalmistumisen jälkeen kohteissa jatketaan kunnostustöiden kunnostustöiden käytännön käytännön suunnittelua 

ja toteutusta. 


Rap ort o inti s uunnit elm a : 

Raportti julkaistaan 1998 Suomen ympäristö -sarjassa. 

Ympäristön Ympäristön tila ja muutokset 

ALUEELLISEN ALUEELLISEN GEOKEMIALLISEN GEOKEMIALLISEN TIEDON YMPÄRISTÖGEOLOGI 

YMPARISTOGEOLOGI- 

SET SET SOVELLUKSET JA JA TUOTEKEHITYS 


Vastuuhenleilö: 




Ympäristöministeriö; Ympäristäministeriö; Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskus; Pirkanmaan Pirkanmaan vmpäympäristökeskus;ristökeskus; Keski-Suomen Keski-Suomen ympäristökeskus 

ympäristökeskus 

ympäristögeologia; ympäristögeologia; maaperä; maaperä; saastuminen: saastuminen; kyllastyslaitokset: kyllästyslaitokset; tutkimus; 

kunnostus; menetelmät; riskinarviointi 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen lääni: lääni; Häme; Häme; Lammi; Länsi-Suomen Länsi-Suomen laani; lääni; Keski- Keski 

Suomi; Suomi: Saariiärvi Saarijärvi 

Tarvainen, Tarvainen. Timo Hanke: 2306000 

Savolainen, Heimo; Heimo; Ahlsved, Ahlsved, Christer; Christer; Backman, Backman, Birgitta; Birgitta: Kallio, 

Eeva; Eeva; Kuusisto, Kuusisto, Erna; Lahdenperä, Anne-Maj; Lahermo, Pertti; 

Lampio, Lampio, Eero; Paukola, Tarja; Salminen, Salminen, Reijo; Tanskanen, Tanskanen, Heikki; 

Väänänen, Pauli Pauli 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Maaperä- Nlaaperä- ja ympäristögeologia 


63 

63

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 Ympäristö Ympäri,stö 

Kesto: 




Tutkimusalue: 

Tiivistelmä: 


Hanke Hanke soveltaa soveltaa ja täydentää GTK:n GTK:n geokerniallisia geokemiallisia tietopankkeja yrnpäristön vmpäristön huollon 

ja kestävän kestävän kehityksen suunnittelun tarpeisiin. tarpeisiin. Työ Työ toteutetaan joukkona tarkoin rajattuja 

osahankkeita. 

Baltic Soil Soil Survey Survey -osahanke ja erillinen FOREGS-kartoitus linkittävät iinkittävät GTK:n tiedot 

rnuiden muiden geologisten tutkirnuskeskusten tutkimuskeskusten geokerniallisten geokemiallisten tietopankkien kanssa, jonka jäljalkeen geologiset tutkirnuslaitokset tutkimuslaitokset voivat 'n'oivat rnuodostaa muodostaa kansainvälisen kansainvälisen yrnpäristöosaarnisen 

ympäristöosaamisen 

verkoston. Valtakunnallisen rnittakaavan mittakaaran geokerniallista geokemiallista kartoitusta täydennetään niiden 

rnaalajien maalajien ja alkuaineiden alkuaineiden osalta, osalta, joista vielä ei oie ole riittävästi riittävästi tietoa tietoa päätöksenteon tueksi. 

Geokerniallisesta Geokemiallisesta tiedosta tehdään tehdään johdannaistuotteita rnaa- maa- ja rnetsätalouden metsätalouden sekä sekli 

kriittisen kuormituksen kuorrnituksen rnalleja malleja varten. Kartoitustietoa Kartoitustietoa tuotteistetaan aluesuunnittelun 

tarpeisiin. Kaupunkirnittakaavaan Kaupunkimittakaaraan kehitetään kehitetään uusi uusi kartoitusrnenetelrnäpaketti. kartoitusmenetelmäpaketti. Lisäksi 

osallistutaan rnaaperänsuojelun maaperänsuojelun aihekeskuksen toirnintaan. 

toimintaan. 


ap o rt o inti. s uunnit e lrn a : 

Julkaisuja GTK:n sarjoissa sarjoissa ja kansainvälisissä julkaisusarjoissa. 

POHJAVEDEN JA JA MAAPERAN MAAPERÄN SEURANTA 


Muut tutki,lat: tutkijat: 



Kesto: Kesto: 




Tutkimusalue: 


64 

1998-01-01 ... 2002-12-31 

1998-01-01 . . . 2002-12-3I 

Metsäntutkirnuslaitos N'Ietsäntutkirrruslaitos (YIETLA); ( \,I ETLA ) ; Maatalouden N,Iaatalouden tutkirnuskeskus; tutkimuskeskus ; Suornenmen 

yrnpäristökeskus; ympäristökeskusl Baltic Baltic Soil Survey (11 rnaata); maata);European European To 

pic Centre/ Centre/Soil; Soil; Ul\ UN ECE ECE Convention Convention on Long-Range Long-Range Transboundary 

Air Pollution/ PollutionTTask Task Force on Mapping Nlapping 

yrnpäristögeologia; ympäristögeologia; geokernia; geokemia; kartoitus; kartoitus; sovellukset; tietokannat 

Suorni Suomi 

Backman, Backrnan, Birgitta Hanke: 2306001 

Paukola, Paukola, Tarja; Lahermo, Laherrno, Pertti; Pertti; Rainio, Heikki; Tanskanen, Heikki: Heikki; 

Tarvainen, Tarvainen, Timo; Tirno; Raisanen, Räisänen, Marja-Liisa; Marja-Liisa; Väisänen, Uipu; Ulpu; Lanne, 

Erkki 

Tutkimus Tutkirnus ja kehitys, Nlaaperä- Maaperä- ja ympäristögeologia 

yrnpäristögeologia 

jatk. 

Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkirnuslaitos (METLA); Suomen Suornen ympäristökeskus; yrnpäristökeskus; IlmaIlrnatieteenlaitos; Säteilyturvakeskus Säteilyturvakeskus (STUK) (STUK); ; Pohjois-Karjalan ympäyrnpäristökeskus; Keski-Suomen Keski-Suornen ympäristökeskus; yrnpäristökeskus; European Environmentrnent 

Agency (EEA) 

pohjavesi; veden laatu; radon; uraanil uraani; lähteet; kaivot; seuranta; ymyrnpäristögeologia; ihmisen ihrnisen toiminta; toirninta; vaikutukset vaikutukset 

Suomi Suorni


GT K :n hankeluettelo 1 998 Ympäristö 

Tiivistelmä: 

T'ii,uistelmö: 

Tutkimuksessa Tutkimuksessa selvitetään selvitetään ihmisen ihmisen ja luonnon luonnon aiheuttamia aiheuttamia pitkän ajan ajan muutoksia 

pohjaveden laadussa ja määrässä sekä sekli maaperässä. Työ Työ toteutetaan 4 osahankkeena: 

1. Ihmisen Ihmisen toiminnan vaikutus vaikutus pohjaveteen 

pohjaveteen 

2. Ympäristön yhdennetty seuranta 

3. Maaperän N'Iaaperän seuranta 

4. Pohjaveden uraani- uraani- ja radonpitoisuudet 

Osahankkeet 1 - 3 liittyvät hyvin hyvin tiiviisti toisiinsa. toisiinsa. Osahankkeessa 1 selvitetään selvitetään ihmiihmisen toiminnan toiminnan vaikutusta pohjaveteen pohjaveteen ja osahankkeessa 2 pohjaveden pohjaveden muutoksia muutoksia täysin 

luonnontilaisilla alueilla. alueilla. Osahankkeessa 3 tullaan tullaan selvittämään näkyykö näkyykö maaperässä pitkälläkillä 

aikavälillä aika\'älillä kemiallisia kemiallisia tai tai fysikaalisia fysikaalisia muutoksia. muutoksia. Tutkimuskohteina on 48 pohjavepohjavesialuetta erilaisissa erilaisissa geologisissa muodostumissa maan eri osissa. Sademäärä, Sademäärä, laskeuman laskeuman 

laatu Iaatu ja muutokset muutokset valuma-alueella laluma-alueella sekä geologisen muodostuman muodostuman rakenne, pohjaveden 

pohjaveden 

virtausdynamiikka, sekä sekli maa- ja kallioperässä tapahtuvat tapahtuvat geokemialliset reaktiot reaktiot vaikutraikuttavat pohjaveden pohjaveden laatuun Iaatuun ja määrään. määrään. Näitä \äitä prosesseja tutkimalla tutkimalla saadaan selville ne 

muutokset, joita pohjavedessä tapahtuu. tapahtuu. Kansainvälinen Kansainrälinen maaperän seurantahanke (osahanke 

3) on käynnistymässä Suomen osalta osalta tämän tämän vuoden vuoden aikana. 

GTK:lla ja STUK:lla STUK:lla on laaja laaja julkaisematon aineisto pohjaveden uraani- uraani- ja radonpitoisuuksistatoisuuksista 

sekä muista muista radioaktiivisista radioaktiivisista aineista. aineista. GTK:n GTK:n tulokset tulokset on tarkoitus tarkoitus yhdistää yhdistää 

STUK:n STUK:n aineiston aineiston kanssa ja raportoida ne muutaman vuoden vuoden sisällä sisällä (osahanke 4). 


Rap ort o inti suunnit elm a : 

Osahanke 4: karttoja, karttoja, raportointi v. v. 2000. 

BASYS: BASYS: SP4: SP4: NEARSHORE AND AND COASTLINE COASTLINE PROCESSES PROCESSES JA JA SP7: SP7: PA PA- 

LEOENVIRONMENT 




Pdduastuualue: 


Kesto: Kesto: 



Tutkimusalue: 

Winterhalter, Boris Boris Hanke: Hanke: 3306000; 3306001 

Kotilainen, Kotilainen, Aarno; Aarno; Vallius, Henry; Henrv: Kohonen, Kohonen, Tuula Tuula 



1996-08-01 ... .. . 1999-07-31 

BASYS-hankkeen BASYS-hankkeen 54 yhteistyöpartneria yli 10 maasta 

merigeologia; merisedimentit; sedimentaatio; ympäristögeologia; muumuutokset;tokset; ihmisen ihmisen toiminta; toiminta; kansainvälinen yhteistyö; yhteistyö; EU-hankkeet 

Itämeri Itämeri 

Tiivistelmä: 

Tüaistelmä: 

EU:n EU:n MAST NIAST 3:n Regional Seas-ohjelmaan Seas-ohjelmaan hyväksyttiin hyväksyttiin kesällä kesalla 1996 hanke nimeltään 

Baltic Baltic Sea Systems Study (BASYS), jonka tavoitteena on on tutkia tutkia ja mallintaa mallintaa Itämerta 

yhtenä yhtena kompleksisena systeeminä. Hankkeeseen kuuluu kuuluu 12 erillistä osahanketta. GTK GTK on on 

mukana mukana niistä niistä kahdessa kahdessa (SP-4 ja SP-7). SP-7). 

SP-4:ssä GTK:n osuus rajoittuu rajoittuu Suomenlahden Suomenlahden suun merenpohjan kerrostumien tuttutkimukseen. SP7:ssä tutkitaan 3 erillisen erillisen sedimentaatioaltaan sedimentaatioaltaan sedimentit sedimentit mahdollisimman 

65 

oc


GTK :n hanleeluettelo 1 998 Ympd,ri,stö 

yksityiskohtaisesti koskien aikaväliä aikaräliä nykypäivästä noin 8000 vuotta taaksepäin ja erityisesti 

viimeisen 500 vuoden aikana kerrostunutta ainesta. GTK:lla on tässä osahankkeessa 

koordinaattorin rooli. 


Rap ort o'int'is uunnit elm a : 

Aineistoa ja tutkimustuloksia julkaistaan sekä Internetissä Internetissä että tavanomaisissa taranomaisissa julkaiiulkaisuissa. TIMECHS 




Kesto: 


Asiasanat: 


Tutkimusalue: 

Saarinen, Saarinen, Timo Hanke: 3306002 

Tutkimus ja kehitys, Maaperä- ja ympäristögeologia 

ympäristögeoiogia 

1998-08-01 1998-08-01 ... ...2000 2000 

Palaeoenvironmental Palaeoenvironmental Research Unit, Department of Botany, :'\atioNational University of Ireland, Ireland, Galway (prof. (prof. M. NI. OO'Connell); 'Connell) ; School of 

Geography, Kingston University, University, UK (Dr. (Dr. J. A. Holmes); Abtailung 

fuer fuer Klima- und Umweltphysik, Umweltphysik, Universität Bern, (Dr M. NI. Leuenberger), 

Sveitsi; Centrum Centrum voor voor Isotopen Isotopen Onderzoek, Rijksuniversiteit 

Groningen, (Prof. (Prof. J van der Plicht), Plicht), Hollanti; Hollanti: Department of Geology, 

University College Dublin, Dublin, (Dr F F. . :vicDermott), McDermott), Irlanti; Irlanti: Centre 

for Environmental Change and Quaternary Research, Cheltenham 

and Gloucester Gloucester College, College, UK (Prof. (Prof. F. :vi. \,I. Chambers); Faculty of 

Biology, University of Amsterdam (Dr (Dr B van Geel); Department of 

Earth Sciences, Sciences, The The Open Open University (Prof. C. J. Hawjesworth); 

GeoForschungZentrum GeoForschungZentrum Potsdam, Potsdam, Saksa (Dr. G. Schettler) 

ilmastonmuutokset; siitepölyt; makrofossiilit; pysyvät isotoopit; holoseeni; 

EU-hankkeet 

Länsi-Eurooppa; Irlanti 

Ti,i,ui,stelmd: Tiivistelmä: 

TIMECHS on Euroopan unionin unionin rahoittama kansainvälinen kansainvälinen monitieteellinen tutkimusprojekti, 

jonka tarkoituksena on on tutkia tutkia miten miten ilmaston muutokset ovat rekisteröityneet 

järvisedimentteihin Länsi-Euroopassa Länsi-Euroopassa viimeisen viimeisen 10 000 vuoden aikana. 

Tutkimuskohteena on ainutlaatuinen ainutlaatuinen vuosilustoja kerrostava järvi Inis Oirr saarella Irlannin 

länsirannalla. Tirtkimus Tutkimus perustuu stabiilien isotooppien isotooppien määrityksiin, siitepöly- ja 

makrofossiilitutkimuksiin sek:i sekä tarkkaan kronologiaan kronologiaan (lustolaskut, 14C-AMS 14C-A 1S -kiihdytysajoitukset 

ja uraanisarjan ajoitukset). Gtk:n Gtk:n tutkijan tutkijan tehtäränä tehtävänä projektissa on sedimen- se dimentologinen 

tutkimus, joka sisältää mm. näytteiden imeytykset epoksimuoviin, röntgenkuvaukset 

ja lustojen määrän ja paksuuksien paksuuksien määrittämisen. 

määrittämisen. 

Tutkimuksessa on 10 eri yliopistoa ja tutkimuskeskusta kuudesta eri maasta. projektin Projektin 

koordinaattorina toimii prof. Nlichael Michael o'connell O'Connell Garway Galway yliopistosta. 

bo 66


GTK :n hankeluettelo 1 998 Ympär'istö 

Rap Rapor-tointisuunnitelma: 


Tulokset julkaistaan kansainrälisissä kansainvälisissä tieteellisissä tieteellisissä kokouksissa, julkaisuissa ja Ioppuraloppuraportissa EU:lle. 

SEDIMENTIN KULKEUTUMINEN - SEDIMENTOITUMINEN 



Muut Muut tutki,jat: tutkijat: 

Pd,äuastuualue: 


Kesto: 



Vallius, Henry Hanke: 2306002 2306002 

Winterhalter, \\rinterhalter, Boris 


jatk. 

Suomen ympäristökeskus 

ympäristökeskus 

merellinen ympäristö; sedimenttiset prosessit; prosessit; merisedimentit; näytteenotto:teenotto; 

akustiset akustiset tutkimukset; luotaus 

Tiivistelmä: 

Ti'iu'istelmti: 

Merenpohjan kerrostumien muodostumista säätelevät säätelerät monet monet prosessit. prosessit. Niiden Niiden ymmärtäminen 

on on ensiarvoisen tärkeätä tärkeätä arvioitaessa meriympäristön tilaa. tilaa. Useimmat Useimmat meriympäristöllepäristölie 

mahdollisesti mahdollisesti haitalliset haitalliset aineet aineet kulkeutuvat kulkeutuvat sedimentoitumisen sedimentoitumisen tuloksena tuioksena merenpohjanrenpohjan 

kerrostumiin. kerrostumiin. Kerrostumien syntytapa syntl'tapa vaikuttaa raikuttaa suuresti suuresti ni niiden iden ekologiseen 

merkitykseen merkitSrkseen ja niissä niissä vallitseviin geokemiallisiin prosesseihin. 

prosesseihirr. 

Sedimentaatioon Sedimentaatioon liittyviä liittyviä prosesseja tullaan tullaan selvittämään akustisten luotausten ja 

näytteenoton avulla. Alustavat selvitykset seivitykset tehdään tt/a ja Kaidalla täydentäen täydentäen myöhemmin 

Arandalla. 

JÄRVISEDIMENTTITUTKIMUKSET 

JARVISEDIMENTTITUTKIMUKSET 





P(iäuastuualue: 

Kesto: Kesto: 




Tutkimusalue: 

Tutkimusalue. 

Pajunen, Pajunen, Hannu Hanke: 2306003 

Lehto, Lehto. Olli; OIli: Saarinen, Saarinen. Timo 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö \,Iaankliyttö ja ympäristö 

1998 ... . . .2001 2001 

Suomen Suomen ympäristökeskus; ympäristökeskus; Etelä-Savon Etela-Savon ympäristökeskus, ympäristökeskus, Olavi Olavi Sandman;man: 

Turun Turun yliopisto, -vliopisto, Geologian Geologian laitos; laitos: Jyväskylän Jyväskylan yliopisto, Jarmo 

:vIeriläinen; Meriläinen; Kansanterveystyönlaitos, Kansanterveystyönlaitos, Terttu Vartiainen, Ylerja Merja 

Suutari Suutari 

ympäristögeologia; ympäristögeologial kartoitus; kartoitus; järvisedimentit; ominaisuudet; ominaisuudet; hiili; 

kerrostuminen; kerrostuminen ; kasvihuoneilmiö 

kasvihuoneilmio 

Suomi 

Tiivistelmä: 

T'üuistelmö: 

Hankkeen välittömänä tavoitteena tavoitteena on esittää luotettava arvio järvisedimentteihin vavarastoituneen hiilen hiilen mMrästä määrästä Suomessa ja selvittää selvittää pääpiirteissään hiilen varastoitumisnopeuden 

vaihtelu ja siihen vaikuttavat vaikuttavat tekijät jääkauden jälkeisenä aikana. Järvien Järvien mermerkitystä hiilen kierrossa ei vielä vielä tunneta tunneta riittävästi, jotta voitaisiin esittää esittaa luotettavia val- val- 

67 

67

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 1 998 Ympäristö Yrnpär'istö 

takunnallisia arvioita. Suomi on sitoutunut rajoittamaan rajoittamaan kasvihuonekaasujen päästöjä, 

joten järvien roolin selvittäminen on ensiarvoisen tärkeä ja kiireellinen tehtävä. Valtakunnallinen 

hiilitase tulee olemaan olemaan perusteena määritettäessä määritettäessä kasvihuonekaasujen maakohtaisia 

päästörajoja. 

Välittömien Välitttlmien tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan ralitaan otos Suomen ympäristökeskuksen 

aiemmin järvitutkimuksissa käyttämästä kayttämästä järvijoukosta. Valittujen järvien sedimentit kartoitetaan 

ja sedimenttien ominaisuudet selvitetään analysoimalla analysoimalla näytteitä. näl.tteitä. Välittömät 

tavoitteet pyritään saavuttamaan saavuttamaan neljässä vuodessa. Pitkän Pitkän aikavälin aikarälin tavoitteena on selvittää 

hiilen varastoitumisnopeuteen vaikuttavat vaikuttavat tekijät ja valuma-alueen ja maankäytön 

vaikutus järvisedimentteihin. Lisäksi Lisaksi selvitetään selvitetään eri sedimenttityyppien alueellinen aiueellinen levinIe','inneisyys ja aineiston pohjalta laaditaan julkaisuja ja karttoja, lopullisena tavoitteena on 

Suomen järvisedimenttiatlas. Pohjan laatua koskevia tietoja julkaistaan myös mvös maaperäkartoilla. 

Hanke on osa laajempaa Iaajempaa tutkimuskokonaisuutta, johon kuuluu hankkeita tai niiden niiclen 

osia Suomen ympäristökeskuksesta, Etelä-Savon Etelä-Savon ympäristökeskuksesta, ympäristökeskuksesta, Turun yliopistosta 

ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksesta. 



Julkaisuja, karttoja ja Suomen järvisedimenttiatlas. 

ECOGEOCHEM ECOGEOCHEMISTRY ISTRY KOLA 





Kesto: 


Yhte:istgötahot: 


Tutkimusalue: 

Äyräs, Ayräs, :vIatti \'Iatti 

Hanke: 2306004 

Niskavaara, Heikki 

Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen aluetoimisto, Maankäyttö Nfaankäyttö ja ympäristö 

1992-01-01 ... . . . 1998-12-31 

Norges geologiske undersökeise undersökelse (NGU); (NGU); Cenrral Central Kola Kola Expedition 

(cKE) (CKE) 

ympäristögeologia; geokemialliset tutkimukset; saastuminent saastuminen; raskasmetallit; 

rikki; maannoskerrokset; geokemialiiset geokemialliset kartat; ympäristögeologiset 

kartatl kartat; kansainvälinen yhteistyo yhteistyö 

Lapin Iäanit lääni; Venäjä; Kuolan Kuolan niemimaa: niemimaa; Norja; l\orja; Finmark 

Tüu'istelmti: Tiivistelmä: 

Hankkeessa selvitetään Kuolan alueen sulattojen sulattojen päästöjen päästöjen levinneisyvttä levinneisyyttä arktisella 

ja pohjoisboreaalisella alueella Barentsin Barentsin alueen keskiosassa: Pohjois-Suomessa, pohjois- Pohjois 

Norjassa ja Kuolan niemimaan länsiosassa. 

Tutkimus jakaantuu kolmeen kolmeen osaan: 

a. Pilottitutkimus, jossa harmonisoitiin tutkimusmenetelmät ja valittiin tutkimusmateriaalit 

jatkotutkimuksiin b. Vaiuma-aluetutkimus, Valuma-aluetutkimus, jossa jossa selviteltiin päästöjen vaikutusta 

ja alkuaineiden kulkeutumista valituilla valuma-alueilla - sekä saastuneilla että taustaalueilla 

- terrestrisessä ympäristössä ja maaperässä c. alueellinen kartoitus 188 188000 000 km2:n 

alueella käyttäen nävtemateriaaleina näytemateriaaleina sammalta, humusta ja maannosprofiilkerroksia. 

68

GTK GTK:n :n hankeluettelo 1998 I 998 Tiedonlmlli,nta 

Tiedonhallinta 


ap o rt o'i nti s uunnit e lrn a : 

Keskeisimmät tulokset julkaistu teoksessa: 'Environmental Geochemical Geochemical Atlas the 

Central Barents Barents Region'. 



Paikkatietoydin 

Paikkatietoydin 

GIS- GIS- JA JA KKUVANKASITTELYPALVELUT U VAN KÄSITTELYPALVELUT 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Lampio, Lampio, Eero Eero Hanke: 2401002 

Muut Muut tutkijat: Arkimaa, Arkimaa, Hilkka; Savolainen, Heimo; Heimo; Wennerström, \\iennerström, Marit Nlarit 

Pd,öuastuualue: Päävastuualue: Tutkimus Tutkimusjakehitys,Yhteiset 

ja kehitys, Yhteiset 

Kesto: Kesto: 1998-01-01 ... ...2000-12-31 2000-12-31 

As'iasanat: Asiasanat: paikkatietojärjestelmät; GIS; kuvankäsittely; numeeriset aineistot 

Tiivistelmä: 

T'i'iu'istelmä: 

Geologinen tutkimus tutkimus perustuu perustuu laajalti paikkatietoaineistojen käsittelemiseen. Geotieteellisetteelliset 

paikkatietoaineistot jakautuvat luonteensa luonteensa mukaisesti mukaisesti rasteri- ja vektoriaineistoihin,hin, 

joiden tehokas hyödyntäminen hyödyntäminen korkealuokkaisessa tutkimus- tutkimus- ja palvelutoiminnassa 

edellyttää laajamittaista laajamittaista kuvankäsittely- kurankäsittely- ja GIS-ohjelmistojen käyttöä. käyttoa. 

Hankkeen Hankkeen tavoitteena tavoitteena on tuottaa tuottaa GIS- ja kuvankäsittelypalveluja sekä sekai kehittää kehittaä välineitäneita 

tutkijoiden omaehtoisen GIS:n ja kuvankäsittelyn kuvanklisittelyn avuksi. avuksi. 

Kuvankäsittelyn Kurankäsittelyn ja GIS:n GIS:n käytön kayttin perusedellytyksenä perusedellytyksenä ovat hyvin hallitut paikkatietoaineistot. 

Merkittävä N.lerkittara osa GIS- GIS- ja kuvankäsittelypalvelujen kuvanktisittelypalvelujen tuottamiseen käytettävästä 

ajasta kuluu aineistojen aineistojen hakemiseen. Hanke Hanke tulee tekemään tekemään läheistä yhteistyötä tietokantahankkeidentahankkeiden 

ja aineistoprojektien kanssa. 

AIN AINEISTOPROJEKTI 

EISTOPROJEKTI 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenk'ilö: Kohonen, Jarmo Jarmo Hanke: 

2401004 2401004 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Virransalo, Petri; Petri; Partanen, Partanen, Matti; N'Iatti; Kairakari, Hannu 


Pdd,aastuualue: Etelä-Suomen aluetoimisto, Paikkatietopalvelut 

Kesto: Kesto: 

jatk. 

Asiasanat: As'iasanat: paikkatietojärjestelmät; paikkatietojarjestelmät; numeeriset aineistot; maaperäkartat; kalkallioperäkartat;lioperäkartat ; tietokannat 

Tutkimusalue: 

Suomi 

69

GTK:n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 Tiedonhallinta 

Ti,ed.onhalli:nta 

Tiivistelmä: 

Ti'iu'istelmö: 

Hankkeeseen Hankkeeseen kuuluu aineistojen lucttclointi luettelointi ja kuvaus sekä seuraavien aineistojen numeeristaminen:meeristaminen: 

1 : 20 000 maaperäkartat ja maa-aineskartat, maa-aineskartat, 1 : 100 000 kallioperäaineistot, 

ruhjetulkinnat, erilliset maaperäaineistot (Rainio). 

TIETOKANTOJEN KKEHITTAMINEN EHITT ÄMIN EN 





Pdtiuastuualue: 

Kesto: 


Tiivistelmä: 

Tiiuistelmä: 

Hankkeen tehtävänä on siirtää GTK:n GTK:n tietokannat tietokannat ja niihin liittyvät haku- ja ja tulostusohjelmat 

soveltuvin osin Oracle-ympäristöön. Oracle-ympäristöön. Samalla tehdään aineistojen laadun 

tarkistuksia ja virheiden korjauksia. Uusia tietokantoja tietokantoja kehitetään kehitetään resurssien mukaan. 

Hankkeessa työskentelevät työskentelevät henkilöt vastaavat lastaavat Oracle-ohjelmiston toiminnasta ja ja ohjelmistoon 

lii liittyvistä ttyvistä päivityksistä. 

GIS- JA KU KUVANKASITTELYPALVELUT 

VANKÄSITTELY PALVELUT 



Pädaastuualue: 


Kesto: 

Asiasanat: 

Rantala, Olli Hanke: 2401001 

Aalto, Anne; Ahlsved, Christer; Christer; Antikainen, Antikainen, Timo; Kähkölä, Kahkölä, Hannu; 

Lojander, Sirkka; Sirkka: Mannelin, Nlannelin, Pentti; Pentti; Pell, PelI, Julia; Sundholm, Pirjo; 

Suuronen, Jari; Tolonen, Veli-Matti Veli-Nlatti 

Etelä-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto. Paikkatietopalvelut 

jatk. 

paikkatietojärjestelmät; GIS; GIS; tietokannat; kehittäminen 

Rantala, Olli Hanke: 2401002 

Huuhtanen, Huuhtanen, Pentti; Virkki, Virkki, Hanna; Kananoja, Tapio; Virransalo, 

Petri Petri 

Etelä-Suomen Etelä-Suomen aluetoimisto, Paikkatietopaivelut 

Paikkatietopalvelut 

jatk. 

paikkatietojärjestelmät; GIS; kuvankäsittely; tietojenkäsittely: tietojenkäsittely; atkohjelmat; 

kehittäminen; hahmontunnistusi hahmontunnistus; visualisointi 

Tiiuistelmti: Tiivistelmä: 

Hankkeen tehtäviin kuuluu Etelä-Suomen aluetoimiston aluetoimiston GIS- ja ja ATK-palvelujen ylläpito 

ja kehitys ja hahmontunnistus- ja stereokuvatekniikoiden stereokuvatekniikoiden sekli sekä visualisoinnin kehitystyö. 

MAASTOTIEDON KOHDEMALLI 

KOHDEM ALLI 



70 

Kauniskangas, Kauniskangas, Esa Hanke: 2401000 

Aalto, Aalto, Annel Anne; Luukas, Jouni; Luodes, Luodes, Hannu; Kairakari, Hannu; 

Pankka, Pankka, Heikki; Perttunen, Vesa; Virransalo, Petri; Rosenberg, petPetri; Haavisto-Hyvärinen, N{aija; Maija; Huttunen, Huttunen, Timo; Timo; Luukkanen, Ari: Ari; 

Väänänen, Väänänen, Tapio; Johansson, Peter

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 Tiedonhallinta 

Ti,edonhallinta 


Prid,uastuualue: 

Kesto: Kesto: 

Asiasanat: 

Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimisto, aluetoimisto. Tietopalvelut 

1998 ... ...1999 1999 

paikkatietojärjestelmät; paikkatietojarjestelmät; GIS; GIS; geologiset kartat; kartatt numeeriset numeeriset aineistot; 

tietokannat; käsitemalli; kohdemalli kohdemalli 

Tiivistelmä: 

Ti,iu'istelmä: 

Yhtenäinen Yhtenäinen numeerinen numeerinen kartta kartta tarkoittaa tarkoittaa mm. mm. karttalehti- karttalehti- tai tai muista muista rajoista riippumatonta 

saumatonta saumatonta karttaa, karttaa, jonka perustana oleva tietokanta tietokanta sisältää kuvaavaa tietoatoa 

yksittäisistä yksittäisistä kartan kartan kohteista, kohteista, tiedon tiedon alkuperästä, alkuperästä, havainto- havainto- tai tai tulkintamenetelmistä, 

laadusta laadusta (sijaintitarkkuudesta ja sisällön oikeellisuudesta), oikeellisuudesta), ajantasaisuudesta ja ja kattavuudesta.tavuudesta. 

Tavoitteena Tavoitteena olevan numeerisen karttatietokannan toteuttamiseksi laaditaan 

karttatietokannan sisältämästä maastotiedosta kohdemalli. kohdemalli. Malli Nlalli kuvaa kerättävän kerättärän geologeologisen tiedon tiedon eli maastokohteet ja ni niiden iden ominaisuustietojen sekä sekli geometristen geometristen piirteiden 

väliset väliset suhteet. 

Kartoitustietokantojen Kartoitustietokantojen käsitemallit klisitemallit ja kartoitusohjelmien tarkistus tehdään tehdaan kartoituksesta 

ja tiedonkeruusta tiedonkeruusta vastaavien henkilöiden henkilöiden ohjauksessa. Varsinaisen Varsinaisen työn työn tekevät kartoitukseentoitukseen 

ja tiedonkeruuseen tiedonkeruuseen sekä tiedon tiedon käsittelyyn käsittelyyn perehtyneet perehtyneet geologit geologit ja tutkijat. 

Kohdemalli tehdään tehdään erikseen maaperätietojen ja kallioperätietojen osalta. Maastotiedon 

N,Iaastotiedon 

kohdemallia varten luetteloidaan geologiset geologiset kohteet, kohteet, joista kartoituksessa kartoituksessa kerätään kerätään tietoa.toa. 

Tiedon Tiedon keruuprosessista keruuprosessista tehdään tehdään tietovirtakaaviot, tietovirtakaaviot, jotka kuvaavat kuvaavat yksittäisten yksittäisten tietojentojen 

havainnointi- ja tallennusvaiheet tallennusvaiheet työn työn edetessä. Kohteista tehdään tehdaan luettelo, johon 

kirjataan kirjataan kunkin kunkin kohteen määritelmä ja siihen liittyvät liittyr,-ät ominaisuustiedot. ominaisuustiedot. Kohteista kirkirjataan myös niiden niiden laatuun liittyvää liittyr'ää metatietoa, kuten sijaintitarkkuus-, sijaintitarkkuus-, oikeellisuus- ja 

ajantasaisuusvaatimukset. ajantasaisuusvaatimukset. Kohdeluettelon pohjalta laaditaan kaavio, jossa esitetään tietiedot ja niiden niiden väliset väliset ominaisuuksiin tai tai sijaintiin sijaintiin perustuvat riippuvuussuhteet. riippuvuussuhteet. Loogisen Loogisen 

tietomallin laadinnan jälkeen kohteet sovitetaan sovitetaan fyysiseen tietokantamalliin. Tässä työssä työssä 

apuna apuna käytetään kaytetaen CASE-ohjelmistoa, CASE-ohjelmistoa, jolla looginen looginen tietomalli tietomalli on tallennettu ja joka osaa 

generoida kaavioista suoraan tietokantakuvauksia ja päinvastoin. päinvastoin. Tietokantana käytetään käytetään 

Orac1ea Oraclea ja siihen testikäyttöön testikliyttöön hankittavaa SDE-ohjelmistoa. 

Käsiteanalyysi Käsiteanalyysi ja kohdemallien kohdemallien luominen tehdään tehdään pääsääntöisesti vuoden vuoden 1998 aikana.na. 

Tietokantojen Tietokantojen suunnitteluun suunnitteluun päästään päästään loppuvuodesta loppuvuodesta 1998 ja niiden niiden rakentamiseen 

vuonna vuonna 1999, jolloin henkilötyön henkilotyon painopiste painopiste siirtyy tiedon tiedon tuottajapuolelta tietohallinnon 

henkilöstölle. 

henkilöstölle. 


Rap o rt o inti s uunn'it elma : 

julkaistavat raportit: maastotietojen kohdemalli, maastotietojen laatumalli,visio maasmaastotietojentotietojen keruu- keruu- ja tallennusmenetelmien muutoksista lähitulevaisuudessa. 

MAAPERÄKARTTA MAAPERAXARITN, 200 ZOO 





Ptiduastuualue: 

Nevalainen, Raimo Raimo Hanke: Hanke: 2401006 2401006 

Aalto, Aalto, Anne; Annel Lerssi, Jouni; Vanne, Jouko; Väänänen, Tapio 


71 

77


Ti.edonhallinta 

Kesto: 

Asiasanat: 

Tutkim Tutkimusalue: usalue: 

K Karttalehd,et: arttalehdet: 

GIS-PALVELUT 


Muut tutk'i1at: tutkijat: 

P Päävastuualue: 

ritiuastuualue: 


Asiasanat: 

1998-01 ... ...1998-12 1998-12 

maaperägeologia; maaperägeologia; kartoitus; kartoitus; maaperäkartat; maaperäkartat; numeeriset aineistot; 

kuvankäsittely; kuvankäsittely: tulkinta; tulkinta: GIS GiS 

Oulun lääni; Kainuu; Kuhmo 

4411; 44ll: 4412; 4412: 4413; 4413:4414 4414 

Tiivistelmä: 

T'üaistelmri: 

GTK:n erilaisten kartoitusaineistojen saaminen numeeriseen muotoon ja käsittelymelaisittelymenetelmien, 

etenkin GIS- ja kuvankäsittelytekniikoiden kuvanldisittelytekniikoiden kehittyminen kehittyminen tekee mahdolliseksi 

erilaisten aineistojen integroinnin integroinninja ja käsittelyn kasittelyn aivan airan uudella uudella tasolla. Hankkeen tarkoituksena 

on tehdä menetelmäkehitystä 1:200000 1:200 000 mittakaavaisen, nykyaikaisen maaperäkartan 

tuottamiseksi numeerisia numeerisia aineistoja tulkitsemalla ja analysoimalla. 

Koealueena käytetään kaytetaan neljää neljää 1:100 000 karttalehteä karttalehteä Kuhrnon Kuhmon alueelta ja paria lehteä 

Pohjanmaan alueelta. alueelta. Käytettäviä Kaytettavia aineistoja aineistoja on mm. matalalentogeofysiikka matalalentogeofysiikka (radiometri(radiometrinen 

ja sähköinen sähköinen komponentti), numeeriset numeeriset peruskarttapohjat, numeeriset korkealentoilmakuvat,makut'at, 

korkeusmalli, erilaiset satelliittiaineistot sekä muu GTK:n keräämä kallioperäja 

maaperätieto. Työvälineinä Työrälineinä käytetään käytetään kuvankäsittely- kuvanktisittel)- ja GIS-ohjelmistoja. GlS-ohjelmistoja. Koetyön 

perusteella arvioidaan menetelmän käyttökelpoisuutta ja kehitystarpeita jatkossa. jatkossa. 

Lähitulevaisuudessa Lähituievaisuudessa tulee nykyistä n-v-k1.-istä paljon tarkemman tarkemman (jopa metrin-kahden resoluution) 

kaukokartoitusaineiston tarjonta tarjonta lisääntymään lisääntymään huomattavasti huomatta.lasti avaruuteen lähetettylähetett3rjen uusien satelliittien myötä. myötä. Hankkeessa tehtävä tehtävä kehitystyö kehitystyö parantaa parantaa GTK:n mahdollisuuksia 

myös näiden uusien uusien aineistojen hyödyntämisessä. 

hyödyntämisessä. 

Kauniskangas, Kauniskangas, Esa Esa 

Hanke: 2401002 

Aalto, Anne: Anne; Koskela, Kirsti; \iskanen, l\iskanen, Hannu; Hannu: Partanen, \latti; Matti; 

Vallimies, Eija 

Väli-Suomen aluetoimisto. aluetoimisto, Tietopalveiut 

Tietopalvelut 

jatk. 

paikkatietojärjestelmät; GIS; GIS; numeeriset aineistot; tietokannat: tietokannat; ke- kehittäminen; 

sovellukset; menetelrnät menetelmät 

T'i'iuzstelmd: Tiivistelmä: 

Hankkeen päätehtäviä orat ovat yhteiskäyttöisten paikkatietoaineistojen ylläpito, ominai- omina isuustietokantojen 

ylläpito, GIS-palveluiden GIS-palveluiden järjestäminen, käyttöliittymien käyttöliittymien toteuttaminen 

ja käyttäjien koulutus sekä tukeminen väli-suomen Väli-Suomen aluetoimistossa. 

Numeeristen aineistojen yllapitoon ylläpitoon ja GTK:n GTK:n yksiköiden yksiköiden määrittelemien teemakarttatuotteiden 

tuotantoon kehitetään kehitetään automaattisia sovelluksia. GIS-analyvsimenetelmien 

GIS-analyysimenetelmien 

kehittämistä ja soveltamista geologian geologian eri aloille aloille edesautetaan mm. toteuttamalla GISohjelmiin 

niiden ohjelmointikielillä uusia toimintoja toimintoja ja testaamalla uusien ohjelmistomoduulien 

piirteita piirteitä sek:i sekä antamalla ohjelmistotukea analyysimenetelmiin analyysimenetelmiin perehtyville henki- henki 

Iöille. löille. 

72

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankel'uettelo 1998 1 998 Tiedonhallinta 

T'iedonhallinta 


Rap o rt o inti s uunnit e lm a : 

GTK:n normaalit normaalit kausiraportit. 

kausiraoortit. 

DESKTOP-GIS 


Vastuuhenki.lö: 



Pätiaastuualue: 

Kesto: 


V VALI-SUOMEN 

ÄLI-SUOMEN KUVANKÄSITTELYLABORATORIO 

K UVA NK A S ITTE LYL AB O RAT O RI O 



P Pätiuastuualue: 

äävastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: 

Partanen, Partanen. Matti Nfatti Hanke: Hanke: 2401003 2401003 

Pänttäjä, Markku; N'Iarkku; Lampio, Lampio, Eero; Eero: Kohonen, Jarmo; Jarmoi Tiainen, MarkNIarkku; Rosenberg, Petri; Petri; Kahra, Antti Antti 


Tietopah'elut 

1998 ... ...1999 1999 

paikkatietojärjestelmät; paikkatietojärjestelmät: Desktop-GIS; Desktop-GlS; AreView; ArcView; MapInfo; N'Iaplnfo: numeeriset 

aineistot; aineistot; tiedonhallinta; tiedonhallinta; sovellukset sovellukset 

Tiiuistelmä: 

Käyttöliittymien rakentamista ArcView-ohjelmistolle Arclnfon tasoihin sekä Oracletietokannoissa 

oleviin aineistoihin jatketaan. Suunniteimissa on mm. rakennuskivitutki 

jan, maaperäkartoittajan ja turvetutkijan peruskäyttöliittymien tekeminen. Tutkijoita 

koulutetaan ArcView-ohjelman kliyttöön ensisijassa ulkopuolelta ostettavalla palvelulla. 

GTK:ssa rakennetaan ArcView-yhdyshenkilöverkosto. Ensi"aiheessa tavoitteena on, että 

jokaisessa toimipisteessä on yksi päävastuuhenkilO, jonka ympärille desktop-GlS-tiimi 

rakentuu. Palveiu- ja hakemistorakenteen 1'htenäistäminen ja Tiivistelmä: 

Käyttöliittymien rakentamista AreView-ohjelmistolle ArcInfon tasoihin sekä Oracletietokannoissa 

oleviin aineistoihin jatketaan. Suunnitelmissa on mm. rakennuskivitutkijan, 

maaperäkartoittajan ja turvetutkijan peruskäyttöliittymien tekeminen. Tutkijoita 

koulutetaan Are View-ohjelman käyttöön ensisijassa ulkopuolelta ostettavalla palvelulla. 

GTK:ssa rakennetaan AreView-yhdyshenkilöverkosto. Ensivaiheessa tavoitteena on, että 

jokaisessa toimipisteessä on yksi päävastuuhenkilö, jonka ympärille desktop-GIS-tiimi 

rakentuu. Palvelu- ja hakemistorakenteen yhtenäistäminen ja kuvaaminen kuraaminen tehdään tehdään eri 

toimipisteiden paikkatietoaineistojen osalta. Sovelluskehitysympäristö rakennetaan Kuopiossa 

käynnissä olevan oleran systemointiprojektin s1'stemointiprojektin työtä työtä jatkama.lla. jatkamalla. Tavoitteena Tavoitteena on desktop desktop- 

GIS:n yhtenäinen vhtenäinen ja ia dokumentoitu sovelluskehitysympäristö soveliuskehitvsvmpäristö koko GTK:ssa. 

Vanne, Vanne. Jouko Jouko Hanke: Hanke: 2405002 


jatk. 

kuvankäsittely; ku'iank:isittely: visualisointi; visualisointi; tietojen tietojen yhdistäminen; -vhdistäminen: tulkinta; numeeriset 

aineistot; aineistot: sovellukset sovellukset 

Tiivistelmä: 

Ti'iu'istelmd: 

Kuvankäsittelylaboratorio Ku.iankäsittelylaboratorio tarjoaa paikkaan paikkaan sidotun mittausaineiston käsittely-, klisittely-, visuar'isualisointi-,lisointi-, integrointi- integrointi- ja tulkintapalveluja tulkintapalveluja sekä GTK:n GTK:n hankkeille hankkeilie että ulkopuolisille asiakkaille 

tilaustöissä. 

tilaustöissä. 

Laboratorio tarjoaa lisäksi dia-, hie-, A3- ja videodigitointipalveluja, diatulostusta ja 

CD-R-levyjen valmistuspalveluja. vaimistuspalveluja. Liäsksi Liäsksi se huolehtii huolehtii aluetoimiston toiminta-alueen lenIentogeofysiikan ja eräiden muiden muiden rasteriaineistojen ylläpidosta aluetoimiston palvelimilla. 

Lentogeofysiikan kuvankäsittelytulkinnalla kuvankäsittel)'tulkinnalla ja analysoinnilla on on kasvavia markkinoita 

saastuneiden maa-alueiden tutkimuksissa, pohjavesihuollossa ja maaperän mallinnuksessa 

yleensä. Näitä Näitä markkinoita markkinoita pyritään hyödyntämään. 

73 

lö

GTK :n hankeluettelo 1 998 Tiedonhallinta 

GTK:n hankeluettelo 1998 Tiedonhallinta 

Aerogeofysikaalisen aineiston aineiston prosessoinnin, prosessoinnin, tulkinnan tulkinnan ja visualisointimenetelmien visualisointimenetelmien kehittämistähittamistä 

tuotannolliseen tuotannolliseerr käyttöön käyttöön jatketaan. Tutkitaan Tutkitaan myös fotogrammetristen menetelmien 

käyttökelpoisuutta kävttökelpoisuutta geologisten geologisten muodostumien muodostumien mallintamisessa ja analysoinnissa. 

Kuvankäsittelymenetelmiä kehitetään kehitetään hietutkimuksissa. Osana omaa tuotekehittelyä tehdään 

yhteistyötä T&K:n hankkeiden hankkeiden 'Saastuneitten alueitten alueitten tutkimus ja tuotekehitys' 

ja 'Mustaliuskekartta' 'N'Iustaliuskekartta' kanssa. kanssa. VSA tekee toiminta-alueensa toiminta-alueensa johtavuuskartan ja osallistuu 

matalentogeofysiikan käyttöön kayttricin liittyvään tuotekehittelyyn. 

KARTANVALMISTUS- JA PIIRTÄMÖPALVELUT 

PIIFUTAMöPALVELUT 





Kesto: 

Asiasanat: 

Nevalainen, Nevalainen, Raimo Raimo 

Hanke: 2405001 


Tietopal.i'elut 

jatk. iatk. 

kartanpiirustus; numeeriset numeeriset aineistot; aineistot; paikkatietojärjestelmät; paikkatietojarjestelmät; Are/ Arc/ 

Info; AreView ArcView 

Tiivistelmä: 

Tiia'istelmö: 

Toimintavuoden alusta Väli-Suomen Väli-Suomen aluetoimiston aluetoimiston Maperan N,{aperan ja Kaperan piirtämöt 

on siirretty Tietopalvelut-toimialalle. Tietopalvelut-toimialalle. Kartanvalmistus- Kartanralmistus- ja piirtämötoimintoja kehitetään kehitetäan 

osana paikkatietopalveluja. Paikkatietojen numeeristaminen, numeeristaminen, ylläpito, yllapito, käsittely, kisittely, geologinen 

kuvankäsittely ku"ankäsittely ja karttatuotanto muodostavatkin toisiaan tukevan toimintaprosessin. 

Väli-Suomen aluetoimistossa aloitetaan vuonna vuonna 1998 aloit.taa aloittaa piirtäjien kehittämis- kehittemis- ja ja 

koulutusprojekti erillisen erillisen suunnitelman mukaisesti, mukaisesti, jotta voimavaroja saadaan suunnattua 

mm. aineistojen aineistojen siirtoon siirtoon Are/ Arc/Info-järjestelmään. Info-järjestelmään. uusien numeeristamismenetelmien 

käyttöönottoon, uusien ohjelmistojen käytttiön käyttöön ottoon (mm. (mm. ArcView) AreView) ja kevyeen atkavusteiseen 

piirtämiseen. 

GIS- JA KUVANKASITTELYPALVELUT 

KUVANKÄSITTELYPALVELUT 

Vastuuhenki;lö: 


Priciuastuualue: 


Kesto: 


LIMS 




Priciaastuualue: 


Kesto: 

Asiasanat: 

74 

Hyvönen, Eija 

Hanke: 2401002 

Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen aluetoimisto, Tietopalvelut 

jatk. 

paikkatietojärjestelmät: paikkatietojärjestelmät; GIS GIS; ; kuvanl*isittely; kuvankäsittely; numeeriset aineistot 

\Aresterberg, Westerberg, L-N{ L-M Hanke: 2401005 

Backman, Baekman, Christian; Tornivaara, Tommi; Tommi; Kahelin, Hanna 

Kemian laboratorio, laboratorio, Kuopio 

jatk. 

tiedonhallinta: tiedonhallinta; tietojenkäsittely; sovellukset; kemiallinen analyvsi analyysi


GTK :n hankeluettelo 1 998 Tiedonhallinta 

Viestinnän kehittäminen ja tukipalvelut 

VVIRTUAALIKIRJASTO IRTU AALIKIRJ ASTO 



Muut Muut tutkijat: tutkiyat: 


Pdduastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: 

Tiivistelmä: 

Tüuistelmö: 

Virtuaalikirjasto on atk-ylläpidon ja informaatiopalvelujen yhteinen yhteinen hanke, jonka tarkoituksenakoituksena 

on järjestää tietoverkkoon GTK:ta GTK:ta koskevaa koskeraa ja GTK:ssa tuotettua esittelyaineistoaneistoa 

ja varsinaista varsinaista geologista informaatiota. informaatiota. Hankkeen Hankkeen tarkoituksena on samalla edistää 

ja helpottaa tietoverkon tietoverkon käyttöä kayttöa ja parantaa myös GTK:n GTK:n ulkopuolella tuotetun aineistonneiston 

tavoitettavuutta. 

tavoitettavuutta. 

Virtuaalikirjasto-hanke Virtuaalikirjasto-hanke liittyy myös elektroniseen julkaisemiseen. GTK:n tärkeimmät 

julkaisusarjat tulevat tulevat vähitellen vähitellen olemaan tietoverkon tietoverkon kautta kautta saatavissa sekä hyperteksteinä 

että alkuperäisen tasoisina, asianmukaisesti taitettuina ja ja ladottuina ladottuina dokumentteina. 

GEIXS: GEIXS: GEOLOGICAL ELECTRONIC IN INFORMATION FORMATION EXCHANGE EXCHANGE SYS SYS- 

TEM 



Muut Muut tutkijat: tutkilat: 


Pdriuastuualue: 

Kesto: Kesto: 

Tilaaja: 




Tuikim Tutkimusalue: usalue: 

Kortman, Kortman, Caj Hanke: 2402002 

Kuronen, Kuronen, Timo; Voutilainen, Lahja; Kahra, Antti; Antti; Pennanen, MaiNIaijalja; Lauerma, Helka 

Viestintä, Viestintä, Yhteiset Yhteiset 

jatk. 

tietoliikenneverkot; tietoliikenneverkotl hypermedia; hypermedia; elektroniset elektroniset julkaisut 

Taipale, Taipale, Kalle 

Hanke: Hanke: 3400002 

Kahra, Kahra, Antti Antti 


1997-05 . ...1999-05 . . 1999-05 

Euroopan Euroopan komissio komissio 

EU-jäsenmaiden EU-jäsenmaiden kansalliset kansalliset geologiset tutkimuslaitokset 

informaatiojärjestelmät; tiedonhallinta; tiedonhallinta; tiedonsiirto; tiedonsiirto; geologia; tuttutkimuslaitokset;kimuslaitokset: tietorekisterit; tietorekisterit ; World \\iorld Wide Web; \Aieb; kansainvälinen yhyhteistyö;teistyö: EU-hankkeet 

Eurooppa 

Tiivisielmä: 

Tiiuistelmä: 

GEIXS GEiXS (Geological Elecectronic Information Exchange System)on EU:n ESPRIT -oh-ohjelmaa kuuluva kuuluva hanke, jonka tarkoituksena tarkoituksena on rakentaa eurooppalainen geotietojärjestelmä. 

Hanke Hanke alkaa geotieteellisen viitetiedon viitetiedon saatavuutta parantavan parantavan sähköisen tiedonvälitysjärjestelmänlit-vsjärjestelmän 

luomisella. luomisella. Tämän Tämän hankkeen perimmäisenä perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa 

ja lisätä lisätä Eurooppaa koskevan koskeran geotiedon geotiedon käyttöä käyttöä eli luoda geodatan saannille eräänlainen 

'yhden luukun luukun palvelupiste'. 

75 

IC

GTK:n GTK :n hankeluettelo h,ankeluettelo 1998 1 998 Tiedonhallinta 

Tied,onhalli,nta 

Järjestelmään kuuluu sen valmistuttua \almistuttua Brysseliin Br1'sseliin sijoitettava sijoitettara palvelintietokone, palvelintietokone, jota 

päästään käyttämään kayttämään www-palvelujen q'q'q-palvelujen kautta aivan airan tavallisilla tavallisilla selainohjelmiUa. selainohjelmilla. Palvelin 

tarjoaa yhtenäistetyn yhtenäistetl'n pääsyn EU-jäsenvaltioiden EU-jasenvaltioiden geologisten tutkimuslaitosten ylläpitäyllapitamiin metatietovarastoihin. Järjestelmä kykenee etsimään tietoa dataluetteloista ja ia indekseistä 

kahdessa tai kolmessa ulottuvuudessa. 

Järjestelmä yhdistää vhdistaa kansallisten kansallisten tutkimuslaitosten tutkimuslaitosten erilliset tietovarannot tietorarannot tasapainoiseksi 

ja käyttövalmiiksi käyttcivalmiiksi eurooppalaiseksi resurssiksi. resurssiksi. Geotietoa Geotietoa voivat voirat käyttää ktiyttää niin erilaiset 

teollisuuden alat, kuten energia-, mineraali-, rakennus-, kaivos- tai vesihuolto kuin 

myös kaikki julkisen hallinnon tasot. tas


Tiedonh.allinta 

johdon tietojärjestelmäksi. tietojärjestelmäksi. Sellaista Sellaista voidaan voidaan ryhtyä ryhtvä GTK:ssakin GTK:ssakin rakentamaan, rakentamaan, jos tartarpeelliseksi katsotaan. 

Johdon Johdon tietojärjestelmää palvelevat pal','elevat myös myös monet monet sisäisen tiedotuksen tiedotuksen tehostamiseen 

tehostamiseen 

tähtäävän tähtäävän hankkeen osat, osat, kuten kuten kalenteri, kalenteri, sähköinen asiakirjanhallinta, asiakirjanhallinta, sähköposti jne. 

Tavoitteena Tavoitteena on on saada aikaan aikaan toimiva toimiva yhteinen kalenteri kalenteri sekä valita valita projektinhallintaohjelmisto 

ja ylläpitää yllapitaa ajantasaista ajantasaista tutkimusrekisteriä. 

OPPIMATERIAALIHANKE 

OPPIMATERIAALIHANKE 



Ptiöuastuualue: 

Kesto: 

Asiasanat: 



Muut Muut tutkijat: tutki,lat: 


Ptiriaastuualue: 

Kesto: Kesto: 




Taipale, Taipale, Kalle Kalle 


jatk. 

opetus; opetus; populaarigeologia 

populaarigeologia 

Hanke: 2403002 

Tiivistelmä: 

Ti,iu'istelmti: 

GTK:n GTK:n satavuotiselokuvan videoversiota on on käytetty GTK:n esittelyvideona esittelyvideona huolimattata 

siitä, siitä, että että se on aikoja aikoja sitten sitten kaikin kaikin puolin puolin vanhentunut. vanhentunut. On tarpeen tarpeen tehdä tehdä uusi uusi video video 

aikaan aikaan paremmin sopivalla tyylillä. GTK:lta GTK:lta puuttuu myös kohtuullisen kohtuullisen arvokas 'omatekoinen'koinen' 

liikelahja, Iiikelahja, joka liittyisi liittyisi läheisesti laheisesti geotieteisiin, mutta mutta sopisi siitä siite huolimatta suurellerelle 

yleisölle. yleisölle. Tätä Tätä varten \arten tuotetaan tuotetaan suomalaista suomalaista maisemaa käsittelevä käsittelevä kirja kirja geologian geologian 

näkökulmasta, näkökulmasta, eräänlainen eräänlainen geotieteellinen geotieteellinen maisema-analyysi, jossa käytetään kliytetään runsaasti runsaasti 

GTK:n GTK:n vanhoja vanhoia valokuvia ralokuvia antamaan syvyyttä. 

Geomatematiikka 

HYPERSPEKTRINEN MALMI- JA TEOLLISUUSMINERAALIVIITTEI. 

DEN DEN TULKINTA 

HYPERSPEKTRINEN MALMI- JA TEOLLISUUSMINERAALIVIITTEI 

Kuosmanen, Viljo Viljo Hanke: Hanke: 2404002 

Arkimaa, Arkimaa, Hilkka; Hilkka; Kinnunen, Kinnunen, Kari; Kari: Rainio, Rainio, Heikki 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Yhteiset Yhteiset 

1998 ... ...2000 2000 

TKK; TKK; TEKES; TEKES; Partek Partek Nordkalk Nordkalk Oy Oy AB; AB: Outokumpu Outokumpu Oy; Oy: OutoOutokumpu Oy; Oy: Kemira Kemira Chemieals Chemicals Oy; O-v; Finnminerals Oy; Oy; Specim Oy; Oy; 

VTT; VTT; Metsäntutkimuslaitos N'letsantutkimuslaitos (:\1ETLA); (\'IETLA): F:\1 F\{ International International Oy; EuroGeoSurveys 

kuvankäsittely; kuvank:isittely; visualisointi; r'isualisointi; tietojen yhdistäminen; kaukokartoitus; 

mineraalivarat; arviointi; malminetsintä; kansainvälinen kansainväIinen yhteistyö yhteistyo 

Tiivistelmä: 

Tiiuistelmd: 

Hankkeen tavoitteena on luoda luoda Geologian tutkimuskeskukseen ja sen yhteistyökumppanienpanien 

käyttöön kayttoon valmiudet ralmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa (paljastuneita) mineraaleja 

mineraaleja 

77 

77

GTK :n hanlceluettelo 1 998 Tiedonhallinta 


sekä malmien ja teollisuusmineraalien teollisuusmineraalien indikaatioita indikaatioita sekä tiettyjä tiettl'jä ympäristöhaittoja pa paiikallisesti ja globaalisesti. Tavoitteena on samalla laatia myös nopea mineraalikartoitusmenetelmä, 

joka palvelee pal'l'elee paljastettujen malmiaiheiden kartoitusta/ kartoitustaTarviointia arviointia sekä varrarsinaisten malmien louhintaa ja rikastusta. Uusi tekniikka, tekniikka, hyperspektrinen hyperspektrinen kuvaus, kuraus, joka 

perustuu kuvaavan spektrometrian käyttöön, keyttöön, avaa tähän mahdollisuuden, mahdollisuuden, mutta se se ei ei 

kuitenkaan kilpaile perinteisten mineralogisten mineralogisten menetelmien menetelmien kanssa yksittäisen yksittaisen näytteen 

tapauksessa. Hanke vaatii onnistuakseen onnistuakseen sen, että alihankkeena laaditaan kuvatietokantoja, 

modernisoidaan kuvankäsittelylaitteistoja kuvank:isittelylaitteistoja ja kehitetään kehitetaan visualisointilaboratoriota. 

Hankkeessa tutkitaan ja testataan hyperspektrisen hyperspektrisen kaukokartoitusmenetelmän kaukokartoitusmenetelmän käyttöä 

geologiaan useissa eri olosuhteissa ja erikokoisilla erikokoisilla testialueilla testialueilla Suomessa: mahdollisuudet 

kivilajien ja maalajien erottelemiseen kahdella eri testialueella, testialueella, louhinta, rikastus ja 

kontaminaatio kaivosympäristössä kaivosympäristössä viidellä eri tutkimusalueella. tutkimusalueella. Mikäli EuroGeoSurveyssa 

kaavailtu suunnitelma toteutuu, muualla muualla Euroopassa Euroopassa tulee tulee olemaan 2-3 testialuetta, so. 

hyperspektrisen kuvauksen kuvauksen kohdetta, joista GTK tulee saamaan saamaan dataa, ja joissa joissa tutkitaan 

mm. paljastuneen maaperän maaperän ja kallioperän muuttumisvyöhykkeitä. 

muuttumisvyöhvkkeitä. 

Hyperspektrisen kaukokartoitusmenetelmän tarjoamat tarjoamat merkittävät merkittäv'ät edut ovat oyat nopeus, 

toistettavuus, erittäin tiheä näytteenotto ja siitä siita aiheutuva aiheutuva tarkkuuden lisääntyminen 

sekä laaja globaalinen giobaalinen käyttömahdollisuus. kiyttomahdollisuus. Tällainen Tällainen työkalu työkalu on myös GTK:n saatava, 

koska se täydentää, mutta myös osittain korvaa niitä niitä menetelmiä, jotka ovat. ovat GTK:n perinteistä 

osaamista ja kauppatavaraa. kauppatararaa. Tämä Tämä hanke varmistaa varmistaa sen, että hyperspektrinen 

kaukokartoitusmenetelmä on täällä operatiivisessa operatiivisessa käytösSä käytössä viimeistään vuonna 2000 ja 

se tullaan hyödyntämään globaalisti esimerkiksi GTK:n ja sen yhteistyökumppanien yhteistyökumppanien kansainvälisissäsainrälisissä 

projekteissa. Hanke Hanke toteutetaan EuroGeoSurveys'in EuroGeoSurveys'in Remote Sensing Topie Topic 

\etwork'in Network'in suosituksen mukaisesti. mukaisesti. 


ap o rt o i nti s u u n nit elm a : 

Loppuraportointi v. 2000. 2000. 

3D-MENETELMIEN KEHITTAMINEN 

KEHITT ÄMINEN 





Lehtonen, \,Iatti :vIatti K. Hanke: 2404001 

Koistinen, Koistinen, Esko; Esko; Parkkinen, Parkkinen, Jyrki; Jyrki; Vanne, Jouko 

Tutkimus ja kehitys, kehitys, Yhteiset 

Kesto: 

1998-01-01 1998-01-01 . .. . . 2000-12-31 

Asiasanat: tiedonhallinta: tiedonhallinta; visualisointi; tulkinta; tulkinta; atk-ohjelmatl atk-ohjelmat; kolmiulotteiset 

meneteimät: menetelmät; sovellukset 

Ti'iaistelmd,: Tiivistelmä: 

Tutkimusmenetelmien monipuolistuessa monipuolistuessa kerättävän kerättävän tiedon määrä kasvaa erittäin nopeasti. 

Suuren tietomäärän tulkinta ja hallitseminen on johtanut monidimensioisten visualisointimenetelmien 

kliyttöönottoon käyttöönottoon geotieteiden geotieteiden alueella. Käytettärät Käytettävät ohjelmat ovat 

yleensä peräisin muilta sovellusalueilta, sovellusalueilta, joten niiden niiden tiedon sisäänsyöttömenetelmät ja 

esitystavat vaihtelevat. Tuloksena on usein joukko hyvin hyvin laadukkaita tulosteita, mutta 

78

GTK:n hankeluettelo 1998 Tukipalvelut 

GTK :n hankeluettelo 1 998 Tukipahelut 

tulosten vertailu on usein vaikeaa, koska saman tiedon tiedon esittäminen eri eri ohjelmilla ohjelmilla'"'aatii vaatii 

tiedon uudelleen sisäänsyöttämisen sisäänsyöttämisen eri eri muodossa. Hankkeessa tutkitaan jo käytössä käytössa olevien 

ohjelmien ja markkinoilla olevien ohjelmien ohjelmien tiedon tiedon sisäänsyöttötapoja sisäänsyöttötapoja ja aineiston 

esittämismahdollisuuksia sekä annetaan annetaan suosituksia käytettävistä käytettävistä ohjelmista ja aineistojen 

yhteensopivista tallennusmuodoista. 


Rap o rt o'inti s uunn'it elnl a : 

Raportti. 

TILASTOLLISET JA JA MATEMAATTISET MATEMAATTISET SOVELLUKSET 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Suppala, Suppala, Ilkka Ilkka Hanke: Hanke: 2404000 2404000 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Gustavsson, Nils; Lehtonen, Lehtonen, Matti Matti K. 

Päävastuualue: Pdäuastuualue: Tutkimus ja kehitys, kehitys, Yhteiset Yhteiset 

Kesto: Kesto: 1998 ... ...2000 2000 

Yhteistyötahot: Yhte'istyötahot: TEKES; TEKES;Euroopankomissio;Kansanterveyslaitos Euroopan komissio; Kansanterveyslaitos (KTL) 

Asiasanat: 

tilastomenetelmät; matemaattiset menetelmät; menetelmät; sovellukset; sovellukset; geologeologia; tulkinta tulkinta 

Tiivistelmä: 


Hankkeessa tehdään tehdään menetelmäkehitystyönä tilastollisia tilastollisia ja matemaattisia sovelluksia sovelluksia 

GTK:n GTK:n tarpeisiin. tarpeisiin. Edistetään Edistetään GTK:n GTK:n aineistojen aineistojen hyödyntämistä ja tuotteistamista. tuotteistamista. VaVaraudutaan asiakkaiden laatuvaatimuksiin, joita asetetaan niin niin mitatuille aineistoille kuin kuin 

tulkitulle geologiselle geologiselle tiedolle. tiedolle. Annetaan Annetaan menetelmätukea ja ohjelmistokoulutusta. 


Raport o int'i s uunn'it e lm a : 

Raportointi Raportointi vuosittain, vuosittain, lisäksi 3 julkaisua. 

Tukipalvelut 

T\.rkipalvelut 

AN ANALYYSIMENETELMIEN ALYYSIMENETELMIEN LAADUNVARMISTUKSEN KEHITT KEHITTAMINEN ÄMINEN 

KANSAINV KANSAINVALISESSA ÄLISESSÄ YMP YUPARISTÖSEURANNASSA ÄRISTÖSEURANNASSA (QAEM) 

Vastuuhenkilö: Vastuuhenlei,lö: Sandström, Sandström, Harry Harry Hanke: Hanke: 3500002 3500002 

Muut Muut tutkijat: tutkijat: Backman, Backman, Christian; Christian: Gustavsson, Nils 


Pääaastuualue: Kemian laboratorio, Yhteiset Yhteiset 

Kesto: Kesto: 1997-02-01 ... ...2000-01-31 2000-01-31 

Tilaaja: Tilaaja: Euroopan Euroopan komissio komissio 

79 

79

GTK:n hankeluettelo 1998 Tukipalvelut 

G T K :n hankeluettelo 1 I 98 Ifubi;palaelut 

Muut Muut tutkijat: tutlcijat: 


Pööaastuualue: 

KKesto: esto: 

Tilaaja: Tilaaja: 


Asiasanat: 

Tutkimusalue: 

Tbtkimusalue: 

Sandström, Harry; Harry; Lindqvist, Kristian Kristian 

Kemian Kemian laboratorio, Espoo 

jatk. 

Maailmanpankki 

Maailmanpankki 

Swedish Geological AB AB (SGAB) 

laboratoriot; laatujärjestelmät; laatujärjestelmät ; konsultointi; konsultointi ; kansainvälinen yhteisyhteistyö Tansania Tansania 

Tiivistelmä: 

Tüaistelmö: 

MRD-hanke MRD-hanke (Institutional Strengthening Strengtheniug of of the YIineral Mineral Resüurees Resources Department, 

Department, 

Tanzania) Taazania) toteutetaan toteutetaan :.\!Iaailmanpankin Maailmanpankin rahoituksella ja yhteistyössä SGAB:n kanssa. 

GTK:n kemian laboratorion vastuulla on hankkeen laboratoriotoimintojen laboratoriotoimintojen kehittäminen. 

Vuodeksi Vuodeksi 1998 on on suunniteltu kolme kolme tai neljä nelje kuukauden mittaista käyntiä lräyntiä Düdümassa 

Dodomassa 

ja lisäksi noin noin kahden kahden viikon viikon mittainen mittainen laboratorion laatujärjestelmään ja hallinnüintiin 

hallinnointiin 

liittyvä liittyvä konsultointi. 

81

GTK:n hankeluettelo hanleeluettelo 1998 1 998 Tukipalvelut 

Tuk'ipaluelut 

82

GTK:n hankel'uettelo 1998 

GTK :n hankeluettelo 1 998 Henkilöhaleemisto 

Henkilöhakemisto 

A 

Aalto, Aalto, Anne, Lnne,70,71,72 70 , 71 , 72 

Aatos, Soile, Soile, 4 4 

Abels, Andreas, 10 10 

Ahlsved, Christer, 63, 70 

Ahonen, Ismo, 37, 53 53, , 54 

Ahonen, Lasse, Lasse, 48, 56 

Ahtola, Ahtola, Timo, 28 28 

Airo, Meri-Liisa, N'leri-Liisa, 10, 15 

Alviola, Reijo, 28, 30 

Antikainen, Antikainen, Timo, Timo, 70 70 

Appelqvist, Appelqvist, Hannu, 26 26, , 28 

Arkimaa, Arkimaa, Hilkka, Hilkka, 11, 60, 69, 69,77 77 

B 

Backman, Birgitta, Birgitta, 32, 32,37,46, 37, 46, 63, 64 64 

Backman, Christian, Christian, 62, 74, 79 

Blomqvist, Runar, 48 48 

Breilin, Olli, 38, 62 

Breilin, Olli, 38, 62 

C 

Chernet, Tegist, 16 16 

E 

Ekdahl, Ekdahl, Elias, 1,6, 1, 6, 11 

Eklund, Eklund, :\1ikael, lfikael, 33 

Elo, EIo, Seppo, 10, 11, 17, 18, L8,23 23 

Eriksson, Brita, Brita, 32, 34, 39, 41 41 

Eskelinen, Jukka, Jukka, 3 3 

F 

Forss, Heikki, 26 

Forss, Heikki, 26 

G 

Grönholm, Grönholm, Sari, 30, 52, 55 

Grönlund, Tuulikki, Tuulikki, 32 32,34, , 34 , 41 4I, , 42 42 

Gustavsson, _ Nils, ils, 14, 15, 15,17,79 17, 79 

H 

Haavisto-Hyvärinen, Haavisto-Hyvärinen, Maija, Maija, 33, 55, 70 

Hakala, Hakala, Pertti, Pertti, 32, 41 41 

Hanski, Hanski, Eero, 5, 21 

Hartikainen, Aimo, 20 

Hartikainen, Aimo, 20 

Hautaniemi, Hautaniemi, Heikki, Heikki, 6 6 

Havola, Havola. Matti, Nlatti. 3 3 

Heikkinen, Heikkinen. Päivi, Päivi. 59 59 

Heino, Heino. Timo, Timo. 3 3 

Heiskanen, Leena, 80 80 

Hirvas, Heikki, Heikki, 32, 41 41 

Hongisto, Hannu, 17 

Honkamo, Honkamo. Mikko, l!{ikko. 7 7 

Huhma, Hannu, 11 LL, , 13, 14 14 

Huhta, Pekka, 16, !6,26,32, 26, 32, 41 4l 

Huttunen, Huttunen, Timo, Timo, 33, 43, 43,62,70 62 , 70 

Huuhtanen, Pentti, Pentti, 70 70 

Hyvönen, Hvvönen, Arto, Arto, 62 62 

Hyvönen, Eija, Eija, 11,44, 11, 44, 45 45,60,74 , 60, 74 

Häikiö, Häikiö. Jukka, Jukka. 36 

Häkkinen, Hakkinen. Ami, Ami.40 40 

Hämäläinen, Hämäläinen. Lea, Lea. 80 80 

Hänninen, Pekka, 43 43, , 44, 45 

Härkönen, Härkönen. Ilkka, Ilkka. 27 

Härmä, Paavo, Paavo, 30 30, , 52 

Hölttä, Hölttä, Pentti, 7, 9, 13 13 

I 

Iisalo, Esko, 23, 49 

Ikonen, Liisa, Liisa, 34 34, , 41 41 

Iljina, Iljina, Markku, Markku, 11, lI,22 22 

Ilmasti, Ilmasti, Maija, Nlaija, 51, 80 80 

Isomaa, Jorma, Jotma,22 22 

J 

Jarva, Jaana, 55 

Johanson, Johanson. Bo, Bo. 16 16 

Johansson, Peter, 27, 34, 41, 70 70 

Jokinen, Jarkko, Jarkko, 10 10 

Jokinen, Tarmo, 17, 18, 26 26, , 60, 61 61 

Juntunen, Risto, 33, 37 

Juopperi, Heikki, Heikki, 21 

Juvonen, Riitta, 19, 80 80 

Järvinen, Jär'i'inen, Hanna-Liisa, Hanna-Liisa, 62 62 

K 

Kahelin, Hanna, 50, 51, 74, 80 80 

H enkilöhakemisto 

83 

83

GTK:n G TK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 Henkilöhakemisto 

Henkilöhakemi,sto 

Sarapää, Olli, OIli, 12, 28, 29 

Savolainen, Heimo, Heimo, 63 63, , 69 

Seppänen, Hannu, Hannu, 28 

Siira, Siira, Maarit, Nlaarit, 44 

Sipilä, Sipilä, Pekka, Pekka, 30, 52 

Soininen, Heikki, 14, 17, 61 67 

Sorjonen-\i'lard, Sorjonen-\Äiard, Peter, 11 17, , 12, 14 

Sten, St6n, Carl-Göran, Carl-Göran, 35, 55 

Sulkanen, Sulkanen. Kalevi, Kalevi. 10 10 

Sundberg, Jari, 33 

Sundholm, Sundholm, Pirjo, 70 

Suomela, Suomela. Pekka, Pekka. 11 

Suomi, Suomi, Timo, 18, 43 

Suominen, Veli, Veli, 7, 15 15 

Suppala, Ilkka, 14, 14, 17, 17, 79 

Sutinen, Sutinen. Heikki, Heikki. 36 36 

Sutinen, Sutinen, Raimo, Raimo, 41 47, , 43 43, , 44, 45 45,60 , 60 

Suuronen, Suuronen. Jari, Jari. 70 70 

Säävuori, Heikki, 10, 11 11, , 17 

T 

Taipale, Taipale, Kalle, Kalle,75,77 75 , 77 

Tanskanen, Heikki, 60, 60, 64 64 

Tarvainen, Tarvainen, Timo, 46, 63, 64 64 

Tenhola, Markku, 20, 47 47 

Tervo, Timo, 29, 62 62 

Tiainen, N{arkku, Markku, 12, 26 26, , 73 73 

Tikkanen, Tikkanen, Jaakko, 37, 62 

Toivonen, Tapio, Tapio, 35, 36, 60 

Tolonen, Tolonen, Veli-Matti, Veli-Matti, 70 70 

Tontti, Mikko, Mikko, 12, 12, 15 

Tornivaara, Tornivaara, Tommi, Tommi, 74 

Torssonen. Torssonen, Markus. Markus, 32 

Turunen, Turunen, Pertti, Pertti, 19, 19, 21, 22,27 22, 27 

Tyni, N{atti, Matti, 14, 14, 16, 16,29 29 

Töllikkö, Seppo, Seppo, 33 

vV 

Vaarma, Vaarma, I\{arkus, Markus, 7, 15 

Vaasjoki, Vaasjoki, N1atti, Matti, 7, 13, 15 

Valli, Tuire, Tuire, 18, 18, 26, 60 

Vallimies, Vallimies, Eija,72 Eija, 72 

Vallius, Vallius, Henry Henry, 65, 65 , 67 

Vanhala, Vanhala, Heikki, 17, 60, 60 , 62 

86 

Vanne, Vanne, Jouko, 12, 60, 71 7I, , 73 73, , 78 

Vartiainen, Vartiainen, Risto, 29 

Veki Veki, , Jaana, 4 

Veräjämäki, Arja, Arja, 2 

Virkki, Virkki, Hanna, 70 

Virransalo, Petri, Petri, 2, 9, 11 11, , 69, 70 

Virtanen, Virtanen, Kimmo, Kimmo, 36, 59 

Voutilainen, Lahja, 75 

Vuokko, Jouko, 30, 52 

Vuorela, Irmeli, Irmeli, 34 

Vuorela, Paavo, 56 

Väisänen, Ulpu, Ulpu, 34, 41, 4I, 57, 64 

Vänskä, Pentti, Pentti, 76 

Västi, Västi, Kaj, Kaj, 23 

Väänänen, Väänänen, Jukka, 4, 14, 14,27 27 

Väänänen, Pauli, 49 49, , 64 

Väänänen, Tapio, Tapio,38, 38, 70, 71 

Väätäinen, Jari, 55 

W w 

vVennerström, Marit, 1, 6, 7, 14, 15, 69 

Wennerström, Nlarit, 1,6,7,14, 1.5, 69 

Westerberg, W'esterberg, L-:\Il L-M,74 , 74 

Winterhalter, Winterhalter, Boris, 38, 39, 40, 40,65,67 65 , 67 

Yy 

Ylönen, Ylönen, Jouni, 76 

AÄ 

Aikäs, Äikäs, Olli, 4, 12 

Ayräs, Äyräs, Matti, 49, 68

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 A Asiasanahakem'isto 

sias anahakemis to 

Asiasanahakemisto 

A 

absoluuttinen ikä, ikä, 13, 42 

akustiset menetelmät, 40 

akustiset tutkimukset, tutkimukset, 67 

alkuaineiden kulkeutuminen, 49 

aluegeologia, 5, 7 7 

aluesuunnittelu, aluesuunnittelu, 56 

Are/ Arcf Info, Info,74 74 

AreView, ArcView, 73, 74 

arkeeinen, arkeeinen,20,21 20, 21 

arktinen ympäristö, 41, 50 

arseeni, 47, 47,62,80 62 , 80 

arviointi, arviointi,14,77 14, 77 

asbestiesiintymät, 58 58 

asiantuntijat, 40 40 

atk-ohjelmat, atk-ohjelmat ,70, 70, 78 78 

atomiabsorptio, 80 

atomiabsorptio, 80 

B 

biostratigrafia, 39, S9, 42 42 

boreaalinen ympäristö, 50 

boreaalinen ympäristö, 50 

C 

C-14, c-74,42 42 

D 

deformaatio, 14 

Desktop-GIS, 73 

Desktop-GIS, 73 

E 

Eem,42 

ekosysteemit, 50 

elektroniset julkaisut, 75 75 

elohopea, 47 47 

emäksinen koostumus, 21, 21 , 22 22 

emäksiset emäksiset magmat, 19 

EU-hankkeet, 17, 4L, 41 , 47, 48, 48,50, 50, 65, 66, 

75, 75 , 80 80 

FF 

Fennoskandian kilpi, 6, 6, 8, 10, 21 

FINNARP 95/96, 95 / 96, 39 

fosfaatit, 50 

fysikaaliset fysikaaliset ominaisuudet, 36, 36, 47 

G 

geofysikaaliset kartat, kartat, 1, 6 

geofysikaaliset geofysikaaliset menetelmät, menetelmät, 10, 10, 17, 17, 18, 

43,60, 43, 60, 61 

geofysikaaliset tutkimukset, tutkimukset, 6 

geokemia, 46, 47, 47,49, 49, 51, 58, 64 

geokemialliset kartat, kartat, 52, 68 

geokemialliset tu tutkimukset, tkimukset, 57, 68 

geologia, 56, 56,75,79 75, 79 

geologiset kartat, kartat, 1, 7, 6, 6,7, 7, 13, 71 77 

geologiset nähtävyydet, 54, 55 

geolääketiede, 58 

geomorfologia, 54 

geostatistiikka, 14 14 

geotekniset ominaisuudet, 43, 59 

geotoopit, 59 59 

geotraverssit, 9 9 

GIS, 38, 52 52, , 69, 70, 71, 77, 72, 74 74 

glasiaaligeologia, 32 32 

glasiaalimuodostumat, 32, 32, 34 34 

glasiaalinen ympäristö, 41 

Global Geoseienee Geoscience Transeet, Transect, 9 9 

H 

hahmontunnistus, 70 

hauras deformaatio, 15 

hiekkaesiintymät, 34 

hiertovyöhykkeet, 15 

hiiti, hiili, 67 

holoseeni. holoseeni, 34. 34, 66 

hydrogeologia, ST, 37, 57 

hypermedia, 75 75 

häiriörakenteet, 39 

häiriörakenteet, 39 

I 

ICP-AES,80 

ICP-AES, 80 

ICP-menetelmät, 80 

ICP-MS,80 

ICP-MS, 80 

ihmisen toiminta, 64, 65 

ö( 87

GTK:n hankeluettelo hankeluettelo 1998 1 998 A Asiasanahakemisto 

sias anahakemis to 

ilmastonmuutokset, 41, 66 

ilmeniitti, 28 28,29, , 29, 31 37 

indikaattorit, 16 

informaatiojärjestelmät, 75 75, , 76 

interglasiaalinen ympäristö, 34 34, , 42 

interstadiaalinen ympäristö, 34 

intrusiivikivilajit, 14 

intruusiot, 21 21, , 26 

inventointi, 30, 35, 36, 37, 38, 52 52, , 53, 54 

isotoopit, 17 17 

J 

jalokivet, 30 

jalometallit, 25 

juonet, juonet,21 21 

järvisedimentit, 50 50, , 67 

jäätiköityminen, 42 42 

K 

kaatopaikat, 61 

kaikuluotaus, 39, 40 

kaivokset, 58 

kaivot, 64 

kallioperä, 2, 4, 5,7, 11, 13, 15, 21,, 23, 

47, 52,54, 55, 56 

kallioperäkartat, 1, 2,5,6,7, 69 

kalsiitti,28, 30 

kansainvälinen yhteistyö, 1, 8, 9, 13, 1,7, 

39, 39, 42, 46,49, 65, 69, 75, 77, 

80, 8L 

kaoliini, 28, 30 

karbonaattikivet, 29, 31 

kartanpiirustus, 74 

kartastot, 52 

kartoitus, 2, 4,5, 6,2L,23,32, 33, 34, 35, 

36, 40, 46,64,67,72 

kasvihuoneilmiö, 67 

kasvillisuus, 47 

kasvuturve, 36 

kaukokartoitus, 44,77 

kehittäminen, 1, 18, 19,30,37, 50,60,20, 

72,76, g0 

kaatopaikat, 61 

kaikuluotaus, 39, 40 

kaivokset, 58 

kaivot, 64 

kallioperä, 2, 4, 5, 7, 11, 13, 15, 21, 23, 

47 , 52, 54, 55 , 56 

kallioperäkartat, 1, 2, 5, 6, 7, 69 

kalsiitti, 28, 30 

kansainvälinen yhteistyö, 1, 8, 9, 13, 17, 

38, 39, 42 , 46 , 48 , 65, 68 , 75 , 77, 

80,81 

kaoliini, 28, 30 

karbonaattikivet, 29 , 31 

kartanpiirustus, 74 

kartastot, 52 

kartoitus, 2, 4, 5, 6, 21 , 23 , 32,33, 34, 35, 

36, 40, 46 , 64 , 67 , 72 

kasvihuoneilmiö, 67 

kasvillisuus, 47 

kasvuturve, 36 

kaukokartoitus, 44, 77 

kehittäminen, 1, 18, 19, 30, 37, 50, 60 , 70 , 

72 , 76, 80 

kehitys, 9, 10 

kemiallinen analyysi, analyysi, 19, 50, 51, 74, 74 , 80 

88 88 

kemialliset kemialliset ominaisuudet, 37, 51 51, , 59 59, , 62 

kerrosintruusiot, kerrosintruusiot. 19, 19. 22 

kerrostuminen, kerrostuminen, 67 

kiteiset kivet, kivet, 48 

kiviaines, kiviaines, 30, 31 31, , 52, 52,53,54 53, 54 

koepumppaukset, 37 

kohdemalli, kohdemalli, 71 

kolmiulotteiset menetelmät, 78 

konsultointi, konsultointi, 81 

kontrollit, kontrollit, 26 

korukivet, korukivet, 30 

kromi,62 kromi, 62 

kulta, kulta, 19 19 

kultamalmit, kultamalmit,20, 20 , 21 21, , 26, 27 

kunnostus, kunnostus. 60, 60. 63 

kuori, kuori, 13 13 

kupari, kupari, 62 

kuparimalmit, 20, 23, 28 

kuvankäsittely, kuvankäsittely, 69 69, , 70, 72 72, , 73, 74 74, , 77 

kvartääri, kvartääri, 32, 32,34,38, 34 , 38, 39, 40 40, , 42 

kyllästyslaitokset, 62 62, , 63 

käsitemalli, ktisitemalli, 71 

käyttö, käyttö, 35, 59 

L 

laadunvalvonta, 80 

Laatokka-Perämeri Laatokka-Perämeri vyöhyke, 1, 18, 26 

laattatektoniikka, 10 

laatujärjestelmät, 43, 81 

laboratorioiden välinen välinen vertailu, 50 

Iaboratoriot, laboratoriot, 81 

Iaboratoriotutkimukset, laboratoriotutkimukset, 37, 43, 51, 62, 62 , 80 

Iaitteet, laitteet, lT 17 

Iantanidit, lantanidit, 80 

Ientomittaukset, lentomittaukset, 6, 61 

liikkuvuus, liikkuvuus, 47 

litosfääri.8. litosfääri, 8, 9 

Iiuskevyöhykkeet, liuskevyöhykkeet, 2, 3, 5,25,27 5, 25 , 27 

Iohkorakenteet, lohkorakenteet, 1.5 15 

Iuokittelu, luokittelu, 44 

Iuonnon luonnon analogiat, 48 

Iuonnonkivet, luonnonkivet, 31 

luonnonsuojelu, luonnonsuojelu, 52, 54 

luotaus, 67

GTK:n hankeluettelo 1998 

G TK :n h.ankeluettelo 1998 As iasanahakemisto 

luotettavuus, Iuotettavuus,42 42 

lyijy-sinkkimalmit, Iyijy-sinkkimalmit, 20 

lyijymalmit, lyijymalmit,23 23 

lähteet, Iähteet, 64 

M 

maa-aines, maa-aines, 37, 38, 38, 53, 54 

maanalainen sijoitus, 48 48 

maankuori, maankuori, 10, 11 11, , 20 

maankäyttö, 47, 55 55, , 57,58 57, 58 

maannoskerrokset, 68 

maanviljely, maanviljely, 47 

maaperä, maaperä, 32, 34, 42, 44, 47, 47, 55 55,59, , 59, 60, 

62 62, , 63 63 

maaperägeologia, 32, 33, 35, 35, 43 43, , 45, 45,72 72 

maaperäkartat, 32, 33, 69 69,72 , 72 

maarakennus, 59 59 

maastomenetelmät, maastomenetelmät, 18, 44 44 

magmaattiset prosessit, 19 19 

magmakivet, magmakivet , 21, 2I, 22 

magneettiset magneettiset menetelmät, 6 6 

makrofossiilit, 66 66 

mallit, mallit, 10, 11 11, , 14, 17, 17,26 26 

malminetsintä, 17, 18, 20 20, , 21 21, , 22 22, , 23, 25, 

26, 26,27,28,29,30, 27, 28, 29, 30, 31 31, , 77 

malmiot, 14 14 

mannerjalusta, 39 39 

mannerjäätiköt, mannerjäätiköt, 41, 4t, 42 

Maplnfo, Maplnfo, 73 

massaspektroskopia, 80 

massiiviset sulfidiesiintymät, sulfidiesiintyrl;'ät, 21 21, , 23 

matemaattiset mallit, mallit, 41 41 

matemaattiset menetelmät, 79 79 

menetelmät, menetelmät, 18, 19, 26, 37, 37 , 42 42, , 50, 50,60, 60, 63 63, , 

72,80 

merellinen merellinen ympäristö, 67 

merenpohjan merenpohjan muodot, 38, 38, 39, 40 

merigeologia, 38, 39, 40 40, , 65 

merigeologiset kartat, 38 38 

merisedimentit, 38, 39, 40, 65 65, , 67 67 

metaani, 39 

metallimalmit, 12, 13, 14, t4,22, 22 , 47 47 

metallit, 49 49, , 52 

metallogeeniset kartat, 13 13 

metallogeeniset provinssit, 12 12 

metallogenia, metallogenia, 12 12 

metamorfiset metamorfiset kivet, kivet, 14 14 

metamorfoosi, metamorfoosi, 14 14 

metsätalous, 44 

migraatio, 48 48 

mikrofossiilit, mikrofossiilit, 34 

mikrorakenne, mikrorakenne, 56 

mineraaliesiintymien synty, 3, 12, 19, 19,22 22 

mineraalivarat, 77 

mineralogia, 16, 17 17 

moreeni, 49 

mustaliuskeet, 47 47 

muutokset, muutokset, 65 

N 

nikkeli, nikkeli, 19 19 

nikkelimalmi nikkelimalmit, t , 17, 20, 21 2!, , 26 26 

numeerinen numeerinen analyysi, analy-vsi, 17 

numeeriset numeeriset aineistot, aineistot, 5, 5, 33, 33, 69 69, , 71 71,, , 72, 73, 

74 

näytteenotto, 39, 40, 42 42, , 43, 43,67 67 

o 

ohjelmat, ohjelmat, 80 80 

ominaisuudet, ominaisuudet, 44 44,67 , 67 

opetus, opetus,77 77 

orgaaniset orgaaniset sedimentit, sedimentit, 42 42 

orogenia, 8 8 

p P 

P-T P-T olosuhteet, olosuhteet, 14 14 

paikkatietojärjestelmät, 25 25, , 56, 56, 69 69, , 70, 70, 

71,72,73, 71, 72, 73,74 74 

paikkatutkimus, paikkatutkimus. 56, 56. 61 

painovoima-anomaliat, 18 

painovoimatutkimukset, 18 18 

paksuus, 40 40 

paleoekologia, paleoekologia, 34 

paleohydrogeologia, paleohydrogeologia, 56 

paleoklimatologia, 41 41 

paleoproterotsooinen, paleoproterotsooinen, 26 

paleoympäristö, 34 

pallokivet, paliokivet, 2 2 

Pb/ Pb, 13 

Pb/Pb, 13 


89 

89


GTK :n hanleeluettelo 1 998 As'iasanahakernisto 

pegmatiitit, 19 

perusmeta.llit, perusrnetallit, 25 

pigmenttimineraalit, 16, 28, 30 

piilevät, 34 

platina, 19, 80 

podsolit, 49 

pohjaveden muodostuminen, 37 

pohjaveden virtaus, 37 

pohjavesi, 38, 48, 52, 53, 54, 56 56, , 57, 59, 

60, 64 

pohjavesialueet, 37 

pohjavesitase, 37 

polttoturve, 36 

populaarigeologia, 77 

prekambri, 4, 5, 7, 9, 12, 1.2, 13, 23 

proterotsooinen, 3, 8, 22 22 

pysyvät pysy\'ät isotoopit, 13, 66 66 

R 

radioaktiivinen jäte, 48, 56 

radioaktiiviset isotoopit, 48, 50, 57 57 

radiometriset menetelmät, 6 6 

radon, 64 

rakenne, 9, 10, 10, 11 11, , 56 56 

rakennegeologia, rakennegeologia, 3, 3, 14, 23 23 

rakennusgeologia, rakennusgeologia, 15 

rakennuskivet, rakennuskivet, 30, 31 

raskasmetallit, 47, 47, 50, 57, 68 

raskasmineraalit, 16 

ravinteet, 57 

Rb/Sr, Rb/ Sr, 13 13 

rehevöityminen, 50 

rikki, 49, 68 

riskinarviointi, 63 

roudan toiminta, 44 

routa, routa,44 44 

SS 

saastuminen, 50, 59, 60, 62, 62 , 63, 68 

savimineraalit, 49 

sedimentaatio, 65 

sedimentit, 34, 42, 42,51 51 

sedimenttiset sediment ti set prosessit, prosessit, 67 

seisminen seisminen syväluotaus, 11 

90 

seismiset menetelmät, menetelmät, 40 

seismiset tutkimukset, 39 

seleeni, 47, 80 

separointi, separointi, 16 

seuranta, 44, 60 60, , 64, 80 

siitepölyt, siitepölyt,34, 34, 66 

sinkkimalmi sinkkimalmit,2S, t, 23, 28 

sivutuotteet, sivutuotteet, 59 

Skandinavian mannerjäätikkö, 32 

Sm/ Sm/Nd, :\Td, 13 

soraesiintymät, soraesiintymät, 34 

sovellukset, sovellukset, 40, 59, 61, 64, 72 72,73,74,78, 

, 73 , 74, 78, 

79 

stabiliteetti, 56 

standardiaines, standardiaines, 19, 19,50 50 

standardisointi, 80 

stratigrafia, stratigrafia, 3, 32 32, , 34, 39, 40 

stratigrafiset kartat, kartat, 3 

suojelu, suojelu, 53, 54 

suokaasu, 36 

suot, suot, 35, 36 

suunnittelu, suunnittelu, 40, 57 

SVEKA, SVEKA,99 

svekofennialainen, 8, 26 

sähköinen sähköinen viestintä, 76 

sähköiset sähköiset meneteimät, menetelmät, 17, 45, 60 

sähkömagneettiset menetelmät, 6, 17 

T 


taajama-alueet,52, taajama-alueet, 52, 57 

talkki, 29, 29, 30 

taustapitoisuus, 52, 52 , 57, 62 

teemakartat, 55, 56 

tekoäly, tekoäly, 17 

tektoniikka, 9 

tektoniset kartat, 3 

tektoniset kontrollit, kontrollit, 12 

teollisuus, teollisuus, 50, 50 , 59 

teollisuusmineraalit, 16, 28, 29, 30, 31 

tie- ja vesirakennus, 59 

tiedonhallinta, 56, 73, 74, 75, 75 , 76, 78 

tiedonsiirto, tiedonsiirto, 75 

tietojen tietojen yhdistäminen, 17, 73, 77 

tietojenkasitt tietojenkäsittely, ely, 70, 7 74 

4


GT K :n hankeluettelo 1 998 Asiasanahakemisto 

tietokannat, tietokannat, 18, 32,37, 32 , 37, 38, 51,64,69, 51, 64 , 69, 70, 70 , 

71,72 71 , 72 

tietoliikenneverkot. tietoliikenneverkot, 75. 75, 76 

tietorekisterit, tietorekisterit, 75 

tilastomenetelmät, 14, 79 

üimanttiesiintymät, timanttiesiintymät, 16, 16, 29 

tulkinta, tulkinta, 11, tl, 17, 72 72, , 73 73, , 78, 79 79 

turve, 34, 34 , 35, 35 , 36, 37, 37, 59 

turvehoito, 35 

turvekuidut, 35 35 

turvesuot, turvesuot, 35 35 

tutkimus, 40, 40 , 60, 63 

tutkimuslaitokset, tutkimuslaitokset, 46, 46, 75, 75 , 80 80 

U U 

V/ u/Pb, Pb, 13 13 

ultraemäksinen koostumus, 21 21 

uraani, 64 

uraanimalmit, uraanimalmit,48 48 

V 

vaikutukset, 64 

varat, varat, 14, 34 34,35,36, , 35, 36, 53, 54 54 

veden antoisuus, 37 37 

veden laatu, laatu, 57, 64 

vedenläpäisevyys, 36 36 

vesistöt, 50 

vesivarat, 57 

vihreäkivivyöhykkeet, 5, 20, 21 27 

virheet, 42 

visualisointi, 70, 70,73, 73 , 77, 78 

vulkaniitit, 21 

vuolukivi, vuolukivi, 29 

W w 

wollastoniitti, 28 

World Wide Web Web, , 75 

y Y 

ympäristögeologia, 40,47, 40,47,51, 51 , 54 54, , 57, 58, 

59, 60, 61, 62, 63, 64, 65 65, , 67, 68, 

80 

ympäristögeologiset kartat, kartat, 68 

ympäristövaikutukset, 47, 58 


91

GTK:n hankeluettelo 1998 Asiasanahakemisto 

GTK :n hanleeluettelo 1 998 Asiasanahakemisto 

92 

92


G TK :n hankeluettelo 1 998 Paileannimihakemisto 

Paikannimihakemisto 

A 

Ahvenlampi, 22 

Alankomaat, 47 

Alankomaat, 47 

D 

Dragsfjärd, 28 

Dragsfjärd, 28 

E 

Espoo, 35, 40, 55, 61 

Etelä-Karjala, Etelä-Karjala, 26 26 

Etelä-Pohjanmaa, 2, 35, 36 

Etelä-Savo, 4, 4,29,31 29, 31 

Etelä-Suomen lääni, 2, 9, 9, 26, 26,28, 28, 30 30, , 33, 

35 35, , 37, 40, 40,48,52,54,55, 48 , 52, 54 , 55 , 61, 63 63 

Etelämanner, Etelämanner, 10, 39 39 

Eurooppa, 46 46, , 50 50, , 75 75, , 80 

F F 

Fennoskandia, 8, 10 1-0 

Finmark, 68 

Finmark, 68 

H H 

Haapajärvi, 28 28 

Haapavesi, Haapavesi, 23 

Halsua, 28 

Haukipudas, Haukipudas, 25 25, , 34 

Helsinki, 40, 61 

Häme, 2, 2,26, 26 , 35 35, , 54, 54,63 63 

I 

Ilomantsi, Ilomantsi, 20 

Irlanti, Irlanti, 66 

Iso-Britannia, Iso-Britannia, 47 

Itä-Suomen lääni, lääni, 3, 4, 9, 20, 23, 26 26, , 28 28, , 

29, 31 31, , 36 36, , 38 38, , 47, 58 

Itä-Uusimaa, 33 33, , 40 

Itämeri, Itämeri, 38, 39 39, , 65 

J 

Jalasjärvi, 35 

Jussarö, Jussarö,40 40 

K 

Kainuu, 3,20,29,72 

3, 20, 29 , 72 

Kaleva, 26 

Karjalan tasavalta, 10, 35 35 

Kaukua, Kaukua, 22 

Kauvatsa, 26 26 

Keitele, 24 24 

Kemijärvi, 22 

Keski-Lappi, Keski-Lappi, 5, 14 14,21, , 21, 44 

Keski-Suomi, Keski-Suomi, 4, 4,29,31, 29, 31 , 35, 63 63 

Kestilä Kestilä, , 23 23 

Kiihtelysvaara, Kiihtelysvaara, 20 

Kiiminki, Kiiminki.25. 25 , 34 34 

Kisko Kisko, , 28 28 

Kitee, Kitee, 28 28 

Kittilä, 5 5 

Koitelainen, Koitelainen, 19 L9 

Kolari, Kolari,36 36 

Kreikka, Kreikka, 17 

Kuhmo, Kuhmo, 20, 72 

Kullaa, 26 26 

Kuolan niemimaa, 50 50, , 51, 68 

Kuusamo, 22 

Kuusijärvi, 22 

Kylmäkoski, Kylmäkoski, 26 

Paikannimihakemisto 

L 

Lammi, Lammi. 26, 26. 63 

Lapin Lapin lääni, 5, 14, 19, 21 21,22,27,30,34, 

, 22, 27, 30, 34 , 

36, 36,44,50, 44 , 50, 57, 68 

Lapua, Lapua, 36 

Lehtomaa, Lehtomaa, 19 19 

Liminka, Liminka, 23 

Lipeävaara, Lipeävaara, 22 

Loviisa, Loviisa, 40 

Lumijoki, Lumijoki,23 23 

Länsi-Eurooppa, Länsi-Eurooppa, 66 

Länsi-Suomen lääni, 2, 4, 4,9,26, 9, 26 , 27, 28, 

29, 30, 31, 35 35, , 36, 37, 40, 40,52,53, 52, 53, 

54,63 54. 63 

93

GTK:n GTK :n hankeluettelo 1998 I 998 Paikannimihakemisto 

Paikannünihakemisto 

U 

Utsjoki, 22 

Utö,40 utö, 40 

Uusimaa, 2, 33, 35, 40, 48 , 52 , 55 , 61 

Uusimaa, 2, 33,35, 40, 48, 52, 55, 61 

V v 

Vaala, 23 

Vaasan rannikkoseutu, 35 

Vammala,26 

Vantaa, 40, 61 

Varsinais-Suomi, 26, 35, 40, 52 52, , 53 

Venäjä, Venäjä, 6, 10, 35, 41, 41,42,50, 42, 50, 51, 68 

Vihanti, 23 

Vuosaari, 61 

Västanfjärd, Västanfjärd, 28 

W w 

vVeddelin Weddelin meri, meri,39 39 

Yy 

Ylikiiminki, Ylikiiminki,2S 25 

Ylistaro, 36 

Ylitornio,36 

Ylitornio, 36 

Ylivieska, 27 

AÄ 

Ammässuo,61 

Ämmässuo, 61 

öÖ 

Örö, 39 39 

95

GTK:n hankeluettelo 1998 Paikannimihakemisto 

GTK :n hankeluettelo 1 998 P ai,k an n imih ak e m,i s t o 

96


G TK :n hanlceluettelo 1 998 Hankenumerohakemisto 

Hankenumerohakemisto 

I1 

1202004, 36 

1301000, 49 

1302000, 53 

1302001, 1302001 , 54 

1302002, 54 

1302006, 56 

1305000, 61 

1305001, 1305001 , 59 

1305002, 62 

1305003, 62 

1500012, 81 

, 2 

2101000 , 2 

2101000, 2 

2101001,3 2101001 , 3 

2101002 2L07002,4 , 4 

2101003, 2101003 , 5 

2101004, 2101004 , 5 

2101005 2101005,1 , 1 

2102000, 6 

2103000, 2103000,11 11 

2103001 2103001, , 10 

2103002 2103002, , 8 

2103003, 2103003,12 12 

2103004 2103004, , 13 

2103005 2103005, , 7 

2103006, 6 

2103007, 2t03007, 12 t2 

2104000, 14 

2104001 2104001,19 , 19 

2104002 2t04002,75 , 15 

2104003, 18 

2104004 2104004,18 , 18 

2104005 2104005, , 17 

2104007 2104007, , 16 

2104008, 19 

2105000 2105000, , 20 

2105001 2105001, , 21 21. 

2106000 2106000, , 21 

2106001 2106001, , 22 

2107000, 23 

2t0700t,25 2107001 , 25 

2108000, 26 

2108001, 2108001 , 26 

2108002,27 2108002 , 27 

2108003, 14 

2109000, 28 

2109001, 2109001 , 29 

2L09002,29 2109002, 29 

2110000, 2110000, 30 

2110001,31 2110001 , 31 

2201000, 2201000, 32 32 

2201001, 2201001 , 33 33 

220L002,33 2201002 , 33 

2201003, 34 34 

2201004, 2207004,32 32 

2202000, 2202000,34 34 

2202001 2202001,35 , 35 

2202002, 2202002,36 36 

2202003, 2202003,36 36 

2202004, 2202004,35 35 

2202005, 2202005,36 36 

2202006, 2202006,37 37 

2203000, 37 

2203001 220300t,37 , 37 

2204000, 38 38 

2205000-1 2205000-1, , 40 

2205000-2, 38 

2205000-3, 39 

2205000-4, 220500G.4, 39 

2205001 2205001, , 40 

2206000, 43 

2206001 2206001, , 41 

2206002, 2206002,42 42 

2206003, 2206003,44 44 

2206004, 2206004,45 45 

2206005, 2206005,44 44 

2301000, 47 

2301001 2301001, , 51 5L 

2301002 230t002,49 , 49 

2301003, 51 

H ankenumerohakemisto 

97

GTK:n GTK :n hankeluettelo hankeluettelo 1998 I 998 H Hankenumerohakemisto 

ankenumerohakemisto 

2302000 2302000, , 52, 56 56 

2302001 2302001, , 52, 52, 53 

2302002, 2302002,52,54 52, 54 

2302003 2302003,52,54 , 52, 54 

2302004 2302004,54 , 54 

2302005 2302005, , 55, 57 

2302006 2302006, , 55 

2304000 2304000, , 59 

2304001 2304001, , 58 

2305000, 59 

2305001 2305001, , 60 

2305002 2305002, , 60 

2305003, 62 62 

2306000, 64 64 

2306001 2306001, , 64 64 

2306002 2306002,67 , 67 

2306003, 67 

2306004 2306004, , 68 68 

2401000, 71 

2401001 2407001,70 , 70 

2401002 2407002, , 69, 70 70, , 72 72, , 74 

2401003 2407003,73 , 73 

2401004 2401004, , 69 69 

2401005 2401005,74 , 74 

2401006 2407006,77 , 71 

2402000, 2402000,76 76 

2402001 2402007,76 , 76 

2402002 2402002,75 , 75 

2403002 2403002,77 , 77 

2404000 2404000,79 , 79 

2404001 2404001,78 , 78 

2404002 2404002,77 , 77 

2405001 2405007,74 , 74 

2405002 2405002,73 , 73 

250001 250001, , 80 

3 

3104000, 17 

3104001 3104001, , 17 

3104002, 17 

3104003, 17 17 

3104004, 17 t 7 

3206000, 41 

3301000, 48 

98 

3301001 , 46 

3301001, 46 

3301002, 50 

3306000, 65 

3306001, 65 

3306002, 66 

3400002, 75 

3500002, 79 

3500002, 79 

4 4 

4101001 4101001, , 9 9 

4301000, 46 

5 

520652656, 520652656,44 44


G TK :n hankeluettelo 1 998 K ortt al ehtihak em'is to 

Karttalehtihakemisto 

Kart talehtihakemisto 

1 I 

1031 1031, , 40 

, 

2 

2013 2013, , 40 

2023 09, 48 

203202, 2032 02,33 33 

203204,33 

2032 04,33 

2032 07, 07,33 33 

2032 11, 11,33 33 

2032 2032,40 , 40 

2034 2034,40 , 40 

2043 2043,40 , 40 

2431 2431,24 , 24 

2432 2432,24 , 24 

2433 2433,24 , 24 

2434 2434,24 , 24 

2441 2441,24 , 24 

2443 2443,24 , 24 

2533 2533,25 , 25 

2743 2743,5 , 5 

3 

3021 01,33 01 , 33 

3021 02, 02 , 33 33 

3021 03, 03 , 33 

3021 04,33 04 , 33 

3021 05, 05 , 33 33 

3021 06, 06 , 33 33 

3223, 3223,44 

3224, 3224,44 

324r,4 3241,4 

3242, 3242,44 

3243, 3243,44 

3244, 3244,44 

3314, 33t4,24 24 

3321 3321.,24 , 24 

3322,24 3322, 24 

3331,, 3331 , 4 

3332, 3332, 3 

3333, 3333, 4 

3334, 3 

3341 3341, , 3 

3342, 3342,33 

3343, 3 

3344, 3344,33 

3411, 34rr,24 24 

3412, 34t2,24 24 

3413, 3413,24 24 

3414, 3414,24 24 

3422, 3422,25 25 

3424, 3424,25 25 

3431 3431, , 3 3 

3432, 3432,33 

3433, 33 

3434, 3434,33 

3443, 3 3 

3511 351 1, , 25 

3513, 25 

3721 3727,5 , 5 

3722, 3722,55 

3724,5 

381L, 3811 , 5 

4 

4312 4312,3 , 3 

4313, 33 

4411 4411,72 , 72 

4412, 4412,72 72 

4413 4413,72 , 72 

44L4,72 4414, 72 

K arttalehtihakemisto 

99

GTK:n hankeluettelo 1998 K arttalehtihakemisto 

GTK :n hankeluettelo 1 998 K artt al eh,ti,h ak e mis t o 

100


GTK :n hankeluettelo 1 998 Yhteistyötahot 

Yhtei;styötahot 

Yhteistyötahot 


A 

A.P. Karpinski Karpinski All-Russia All-Russia Geological Research 

Institute, Natalia Bunakova, 

Venäjä, 80 

Abtailung Abtailung fuer fuer Klima- Klima- und und Umweltphysik, 

Universität Bern, Bern, (Dr M. M. Leuenberger)berger), 

, Sveitsi, Sveitsi,66 66 

Alfred Alfred Wegener Institute, Institute, Saksa, 41 41 

alueelliset ympäristökeskukset, 30 30, , 52, 60 

AMIRA, Australia, 17 

A\'IIRA, Australia, 17 

B B 

Baltic Baltic Soil Survey Surrey (11 maata), 64 64 

Bas van Geel (Hollanti), 34 34 

BASYS-hankkeen 54 54 yhteistyöpartneria 

yhteistyöpartneria 

yli 10 maasta, 65 

Bureau de Recherehes Recherches Geologiques et MiN'Iinieres (BRGM), Ranska, 17,48 

nieres (BRGM), Ranska, 17, 48 

C 

Central Central Kola Kola Expedition Expedition (CKE), 68 

Centre Centre for for Environmental Environmental Change and 

Quaternary Research, Research, Cheltenham 

and Gloucester College, UK UK (Prof. 

F. F. M. \{. Chambers), 66 66 

Centro de Investigaciones Energeticas, MeN'Iedioambientales y Tecnologicas (Cie(Ciemat),mat), Espanja, 48 48 

Centrum Centrum voor Isotopen Onderzoek, RijkRijksuniversiteit Groningen, (Prof. (Prof. J 

van der Plicht) Plicht), , Hollanti, 66 66 

Cesky Cesky Geologicky Ustav, Ustav, Vac1av Vaclav Sixta, 

Tsekki,80 Tsekki, 80 

Conterra Conterra AB, AB, Ruotsi, Ruotsi, 48 

D 

Danish Forest & Landscape Landscape Research Research Institutetitute 

(Dr Karsten Raulund-Rasmussen)mussen), 

, 46 46 

Department Department of of Earth Earth Sciences, The Open 

University (Prof. C. J. Hawjesworth), 

66 

Department of Geology, University University College 

Dublin, (Dr (Dr F. F. McDermott), 

Irlanti, Irlanti, 66 

E E 

Eestin tiedeakatemia, 13 13 

Elantoa Suosta -projekti, -projekti, 36 

Empresa Nacional Nacional de Residuos Radioactivos,activos, 

S.A. S.A. (ENRESA), (ENRESA), Pedro 

Hernan, Espanja, 48 48 

Etelä-Phjanmaan Etela-Phjanmaan TE-keskus, 36 36 

Etelä-Pohjanmaan liitto, 36 

Etelä-Savon ympäristökeskus, Olavi Sandman, 

67 67 

EU-jäsenmaiden kansalliset geologiset tuttutkimuslaitokset,kimuslaitokset, 75 

EuroGeoSurveys, 40, 77 

Euroopan geologisia tutkimuslaitoksia (lä(lahes kaikki), kaikki), 46 

Euroopan komissio, 79 

European Environment En'i'ironment Agency Agency (EEA), 

64 64 

European Topic Centre/ Centre/Soil, Soil, 64 64 

F 

Faculty Faculty of Biology, University of of Amsterdam 

(Dr (Dr B van Geel) Geel), , 66 

Finnminerals Finnminerals Oy, 77 

FM International Oy, 77 

FM International Oy, 77 

G G 

Geodeettinen laitos, 18 18 

GeoForschungZentrum Potsdam, Potsdam, Saksa Saksa 

(Dr. (Dr. G. Schettler), 66 66 

Geological Survey of Estonia, Mare N{are KalKalkun,kun, 80 80 

Geological Survey Survey of of Slovak Slovak Republic, 

Hana Mjartanova, Nljartanova, 80 

Gesellschaft fur Strahle- und und Umweltforshung 

(GSF) (GSF), , Saksa, 50 50 

Glebovitsky Glebovitsk-v (Venäjä), 8 8 

Guiraud (Ranska), 8 

Guiraud (Ranska), 8 

101


G TK :n hankelue.ttelo 1 9 98 Yhteistyötahot 

H 

HAM HAN{ / i Jukka Nevalainen, Nevalainen, Helena Helena DahlbO,62bo, 

62 

Hampurin-Harburgin tekninen yliopisto, yliopisto, 

55 CJ 

Harley (UK), 8 

Harte (U (UK), K), 8 

Helsingin Helsingin Kaupunki / P. Raudasmaa, 15 

Helsingin yliopisto, Geologian laitos, laitos, 3, 

12, 13, 17, 20 

Helsingin Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio 

(HYRL), 48, 50 

Helsingin yliopisto, Seismologian lai laitos, tos, 

11 

Helsingin Helsingin yliopisto, 10, 22 

Hensen (Australia), 8 

Hensen (Australia), 8 

Holland (Australia), 8 

Hopgood (UK), 8 8 

Hungarian Hungarian Geologieal Geological Survey, Sun'ey, Andras BartBartha, 80 

Hämeen Hämeen tiepiiri, 54 

I 

IGCP-projekti 'Organie 'Organic and mineral deposits',posits',47 

47 

IGI,'IE, IGME, Kreikka, Kreikka, 17 

Ilmatieteenlaitos, Ilmatieteenlaitos, 64 

Institute of Geology, Rieardas Ricardas Taraskevicius,vieius, 

Liettua, 80 80 

Institute of Terrestrial Terrestrial Ecology Eeology (Dr Tony 

Harrison), Harrison), UK,47 UK , 47 

Institutul Geologic Geologie al Romäniei, Romaniei , Petre 

Andar, Romania, 80 

Intera Information Tehnologies SL, SL , Espanja, 

48 

Iris Instruments, Ranska, 17 

J 

jalo- ja korukivialan korukivialan vritykset, yritykset, 30 

Johannes Johannes ran van der der Plicht Plieht (Hollanti), 34 

julkishallinnon viranomaistahot, viranomaistahot, 29 

Jyväskylan Jyväskylän yliopisto, Jarmo Nleriläinen, Meriläinen, 

67 

r02 102 

11 

K 

Kalliosuunnittelu Kalliosuunnittelu Oy, Helsinki Heisinki / i J. Roinisto 

ja J J. . Salmelainen, 15 

Kalt (Saksa), 8 

kansainväliset teollisu teollisuusmineraaliyritykset, 

usmineraaliyri ty kset, 

29 

Kansanterveyslaitos Kansanterveyslaitos (KTL), (KTL), 58, 79 

Kansanterveystyönlaitos, Kansanterveystyönlaitos, Terttu Vartiainen, 

Merja \,Ierja Suutari, 67 

Kauppa- Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), (KTNI), 

12, 30 

Kemijoki Kemijoki Oy, 45 

Kemira Kemira Chemieals Chemicals Oy, Oy,77 77 

Keski-Suomen ympäristökeskus, 63 63, , 64 

Kiinan Kiinan geoalojen organisaatiot, 8 

Kittilän Kittilän kunta, kunta, 5 

korkeakoulut, korkeakoulut. 8, 8. 14 14. , 16 

koti- koti- ja ulkomaiset malminetsintäorganisaatiot,saatiot, 

19, 21 

kotimaiset kotimaiset rakennuskivialan yritykset, 31 

kotimaiset kotimaiset teollisuusmineraaliyritykset, teollisuusmineraalivritykset, 29 

kunnat, kunnat, 1, 16, 30, 31 31, , 37, 56 

Kuopion Kuopion aluetyöterveyslaitos (KATTL), 

58 58 

Kuopion Kuopion yliopisto, yliopisto, 47 

L 

Lapin Lapin Malmi, N'Ialmi, 5 

Lapin ympäristökeskus, ympäristökeskus, 56, 57 

Leedsin Leedsin yliopisto, UK, 3 

Lounais-Suomen ympäristökeskus, 53, 54 

Lund University, Ruotsi, 41 

M 


maakuntaliitot, 30, 30 , 31, 31 , 52, 55 

Nlaanmittauslaitos Maanmittauslaitos (N{ML), (MML), 33, 33 , 34, b5 55 

Maatalouden Maatalouden tutkimuskeskus, 46, 64 

malminetsintäorganisaatiot, malminetsintäorganisaatiot, 5 

Nlarylandin Marylandin yliopisto, yliopisto, USA, USA , 3, 21 

N,Ierentutkimuslaitos, Merentutkimuslaitos, 38, 40 

Nlerivoimien Merivoimien esikunta, esikunta, Jouko Nuorteva, 

39 

Merivoimien tutkimuslaitos, tutkimuslaitos, 40 

Metsähallitus, Metsähallitus, 44, 45, 45 , 55


GTK :n hankeluettelo 1 998 Yhteistgötahot 

Swedish :\uclear Nuclear Fuel Fuel and Wäste Waste Managementgement 

Company Company (SKB), 48 

Swedish University of Forest Soils, Department 

of Forest Soils (Prof. 

Mats Olsson), 46 

Säteilyturvakeskus (STUK), 48, 50, 56, 56 , 

64 64 

T 

Tampereen aluetyöterveyslaitos / Eero 

Priha,62 Priha, 62 

Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK), 

15,62 75.62 

Tanskan Tanskan kansallinen ympäristötutkimusinstituutti,tituutti, 

55 55 

Tanskan metsä- metsä- ja maisematutkimusinstituutti, 

56 56 

TEKES, 14, 16, 76, 77, 79 79 

teollisuuden tutkimusinstituutit, 16 16 

teollisuus, teollisuus. 16, 16.30 30 

The Baltic Healthy Healthy cities cities project office, 

56 

The The Macauley Nlacauley Land Land Use Research Institute 

(Dr Derek Bain), Bain), 46 46 

Tielaitos, Tielaitos. 30, 30. 52 

tiepiirit, tiepiirit,30, 30, 52 

TKK, TKK, 10, 48 49,6r,77 , 61, 77 

Trondheimin yliopisto, yliopisto, prof. prof. Yngve Kristoffersen,toffersen, 

39 

Tukholman Tukholman Yliopisto, Yliopisto, Martin Martin Jacobson, 

39 

Turun Turun alueen kunnat, kunnat, 52 

Turun Turun tiepiiri, tiepiiri, 53, 54 

Turun yliopisto, Geologian laitos, laitos, 12, 13, 

15, 20, 52, 52,67 67 

Turun Turun yliopisto, yliopisto, 5, 10 10 

U 

ulkomaiset malminetsintMrganisaatiot, malminetsintäorganisaatiot, 5 

ulkomaisia tutkimuslaitoksia, tutkimuslaitoksia, 10 

ulkomaisia yliopistoja, 10 

UN ECE Convention on Long-Range Long-Range Transboundary 

Air Pollution/ Pollution/Task Task Force 

on Mapping, 64 

104 

University of Bergen, Bergen, J. Svendsen, Norja l\"orja 

(koordinaattori), (koordinaattori),41 41 

University of Wales, Wales, Centre for GlaciologY,gy, 

UK, 41 41 

V V 

Varsinais-Suomen liitto, 53 53 

Venäjän tiedeakatemia, tiedeakatemia, Petroskoi, 13 

Virginia Tech, Tech, USA, 13 

VTT VTT Kemian tekniikka, 59 59 

VTT, vTT, 16,48, 16, 48, 55, 55,77 77 

Vuorimiesyhdistys Vuorimiesyhdistys ry tutkimusvaltuuskunta, 

14 t4 

W w 

WrangelIsland Wrangel Island State Reserve, Reserve, Pietari, 13 13 

y Y 

Yhteistyätahot 

yliopistoiden geotieteiden laitokset, laitokset, 5 5 

yliopistot, 8 

Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriö, 30, 52, 54, 60, 63 

yritykset, 8 8 

A A 

Abo Akademi, Geologian laitos, 13, 28

= 

Tätä julkaisua myy myy 

GEOLOGIAN 

TUTKIMUSKESKUS (GTK) 

Julkaisumyynti 

PL96 PL 96 

02151 Espoo 

e o 020550 0205 50 II 11 

Telekopio: Telekopio: 02055012 

0205 50 12 

GTK, Väli-Suomen 

GTK, GTK, Distriksbyran DistrlksbyrÄn r6r ftir 

aluetoimisto 

aluetoimisto 

Kirjasto Kirjuto 

Mellersta tr'inland Finland 

Biblioteket 

PL PLI23T 1237 

PB 1237 

70211 Kuopio 

e s 

Telekopio: Iblekopio: 

0205 0205 50 11 0205 50 13 70211 Kuopio 

e a 0205 0205 50 11 ll 

Telefax: 0205 50 13 13 

GTK, Pohjois-Suomen 

Po\iois-Suomen 

aluetoimisto 

Kirjasto 

PL77 

96101 Rovaniemi 

e o 020550 0205 50 II 11 

Telekopio: Telekopio: 02055014 

0205 50 f4 

E-mail: info.gsf.fi info.gsf.li 

http://www.gsf.fi 

http://www.gsf.li 

Denna publikation säljes sä{ies av 

This publication can can be obtained obtlined 

from from 

GEOLOGISKA 

GEOLOGICAL SURVEY 

FORSKNINGSCENTRALEN(GTK) 

FORSKNINGSCENTRALEN (GTK) OF OT'FINLAND(GTK) 

FINLAND (GTK) 

Publikationsförsäljning 

Publication sales 

PB 96 

P.O.Box96 P.O.Box96 

02151 Esbo 

e s 02055011 

0205 50 11 

FIN-02151 FIN-02151 Espoo, Finland 

e @ +358 +35E 205 50 II 11 

Telefax: 0205 50 12 12 

Telefax: +358 205 50 12 12 

GTK, Distriksbyran Distriksbyrän for fdr 

Norra Finland 

Biblioteket 

PB 77 

96101 Rovaniemi 

e @ 02055011 020550 l1 

Telefax: 0205 50 14 

GTK, GTK, Regional Regional office oflice for for 

Mid-Finland 

Library Library 

P.O.Box 1237 1237 

FIN-70211 Kuopio, Finland Flnland 

e g +358 +35E 205 50 II ll 

Telefax: Telefu: +358 205 m5 50 13 13 

GTK, GTK, Regional Regional office oflice for for 

Northern Finland 

Library Library 

P.O.Box77 P.O.Box77 

FIN-96101 FIN-96101 Rovaniemi, Finland 

e q +358 +3582050 20 50 11 1l 

Telefax: +358 +358 20 50 14 

ISBN ISBN 951-690-710-5

hankeluettelo L998 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?