hankeluettelo L998 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
hankeluettelo L998 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
hankeluettelo L998 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
GTK:n GTK :n, <strong>hankeluettelo</strong> 1998 I 998 Kallioperä K allioperti ja raaka-aineet<br />
raaka- aineet<br />
K Karttalehdet:<br />
arttalehdet:<br />
Suomen lääni; läänii Pohjois-Savo; Pohjois-Savo; Pielavesi; Pielavesil Keitele<br />
2431; 243I; 2432; 2432;2433:2434;2441.; 2433; 2434; 2441; 2443; 2443;3314: 3314; 3321 3321; ; 3322; 3322: 3411; J4tI: 3412; J4l2:<br />
3413; 3413;3414 3414<br />
Tiivistelmä:<br />
Ti,'iu'istelmci:<br />
Vihanti-Pyhäsalmi -hanke käynnistettiin <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen Väli-Suomen<br />
aluetoimistossa 1992. Hankkeen Hankkeen ensimmäinen ensimmäinen vaihe raihe päättyi 1997 ja 1998 alkanut toinen<br />
vaihe on suunniteltu päättyväksi 2002. Hankkeessa kartoitetaan kartoitetaan ja tutkitaan palaeoproterotsooista<br />
svekofennistä svekofennistä kallioperää ja sen geologista historiaa, kehitetään kartoitusja<br />
malminetsintämenetelmiä sekä tehdään tehdaan alueellisia ja kohteellisia kohteellisia malmigeologisia tutkimuksia<br />
Raahe-Laatokka-vyöhykkeellä. Raahe-Laatokka-vyöhykkeella. Tämä Tämä svekofennidien vanhimpiin kuuluva kuulura osa<br />
(1.93-1.90 Ga) on Suomen tärkein massiivisten Zn-Cu-Pb Zn-Cu-Pb -malmien -malmien esiintymisalue, joka<br />
muistuttaa geologiansa puolesta nykyisiä primitiivisiä saarikaariympäristöjä. Aktiivista<br />
kaivostoimintaa on Vihannissa ja PPyhäsalmella yhäsalmella harjoitettu harjoitettu 1950-1uvulta 1950-luvulta alkaen ja tähän tahan<br />
mennessä on tuotettu n. 60 milj. tn Zn-Cu-malmia. l\ykyisin Nykyisin alueella toimii kaksi kaivosta,<br />
Pyhäsalmi ja Mullikkoräme, joista ensin mainittu mainittu on ollut ollut tuotannossa jo 1960-1uvun<br />
1g60-luvun<br />
alusta saakka.<br />
Hankkeen tutkimusalueena tutkimusalueena on Vihannista Vihannista Pyhäsalmen Pyhäsalmen kautta Pielavedelle ulottuva<br />
sul<strong>fi</strong>dimalmivyöhyke. Hankkeen Hankkeen malmitutkimuksia painotetaan sekä tunnettujen mineralisaatioiden<br />
välittömän ympäristön malmipotentiaalisuuden arviointiin että malmiutumiseen<br />
liittyvien prosessien tunnistamiseen. tunnistamiseen. Lisäksi Lisäksi pyrkimyksenä pyrkimyksenä on ennestään tuntemattomien<br />
malmeille otollisten litologisten yksikköjen paikantaminen paikantaminen ja rajaaminen, missä<br />
käytetään kliytetään hyväksi monipuolista geofysiikalisten, geokemiallisten geokemiallisten ja ja kallioperägeologisten<br />
aineistojen tulkintaa. Tärkeimpinä malminetsintäkohteita ovat Vihannin-=\äsälänperän<br />
Vihannin-Näsälänperän<br />
alue (ns. Lampinsaari-muodostuma; Lampinsaari-muodostuma;kl kl 2434 ja 3412) 3al2) ja Pielaveden-Keiteleen alue (Kangasjärvi-Teerimäki:gasjärvi-Teerimäki;<br />
kl k13314) 3314) seke sekä Ylivieskan-Haapaveden-Pyhäjoen Ylivieskan-Haapaveden-Pyhäjoen alue, jossa selvitetään<br />
mm. tutkimusalueelta (Pyhäjoki -2432) loydetyn löydetyn kultaesiintymän laajuutta.<br />
Hankkeen toisena tärkeänä tärkeänä tehtäl'änä tehtävänä on toimialueensa toimialueensa kallioperäkartoitus ja -tutkimus.<br />
Alueen kallioperäkartat ovat suurimmaksi osaksi osaksi peräisin 1950-1970-luvuilta<br />
1950-1970-1uvuilta<br />
(GTK:n 1:100 000 000 -mittakaavainen kartoitusohjelma). Osasta aluetta tuoreimmat kartat<br />
orat ovat vielekin vieläkin vanhempia, vanhempia, peräisin 1930-luvulta 1930-1uvulta (1:400 000 -mittakaavainen kartoitusohjelma).<br />
Kallioperätutkimusten tehtävänä tehtävänä on luoda uutta uutta perustaa perustaa sekli sekä mineraalisten<br />
raaka-aineiden etsinnälle että tieteelliselle tieteelliselle tutkimukselle. Tavoitteena on oppia ymmärtämään<br />
syvällisemmin svekofennisen svekofennisen orogenian merkitys merkitys Suomen kallioperän muokkaajana.<br />
Kartoitus ja tutkimus toteutetaan toteutetaan sekä alueellisessa että kohteellisessa mittakaavassa<br />
malminetsinnän kannalta merkittävien muodostumakokonaisuuksien alueella ja kiinteässä<br />
yhteistyössä yhteistyösSä sekä malminetsijöiden että GTK:n GTK:n geofysiikan, geofysiikan, isotooppigeologian, metamor<strong>fi</strong>sten<br />
prosessien ja geokemian geokemian tutkijoiden tutkijoiden kanssa. Tuloksena saadaan yhä tarkempia<br />
karttaesityksiä ja uusia tulkintoja mm. vulkaanisen toiminnan luonteesta ja kallioperän<br />
tektonismetamor<strong>fi</strong>sesta kehityksestä kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta malminmuodostukseen<br />
Raahe-Laatokka -vyöhykkeellä.<br />
-vyöhykkeellä.<br />
24