lisalmen kartta-alueen kalliopera - arkisto.gsf.fi - Geologian ...

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000
GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1:100 000
KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3341
EXPLANATION TO THE MAPS OF
PRE-QUATERNARY ROCKS
SHEET 3341
forma Paavola
lisalmen kartta-alueen kalliopera
Summary: Pre-Quaternary rocks of the lisalmi
map-sheet area
GEOLOGIAN TUI'KIMUSKESKUS
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
ESPOO 1991

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA -
GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000
Kallioper'ikarttojen selitvkset, Lehti 3341
Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheet 3341
forma Paavola
IISALMEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA
Summary : Pre-Quaternary rocks of the lisalmi map-sheet area
Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland
Espoo 1991

2
Paavola, Jorma 1991 . lisaluicn kartta aduccn kalliopcra . Summary : Prc-(~uaternare
rocks of the Iisalmi map-sheet area . Geological ,11611) o/ Finland 1 100 000 . Lxpluttuiion
to the Maps o/ Pre-Qnulerourt rocks . 33 11 Iisalmi . 43 pages, 24 figurs and s
tables .
The Iisalmi map-sheet area is located in northern Sa o . Its bedrock consists mainly
of amphibolite-handed tonalitic-trondltjemitic migmatites . 1)illerent levels of lovrer
crust are exposed as a consequence of thrusting with (11)1)0 accompanied by intense
block faulting of the Archaean hedrock . Archaean granulizes, predominantly hyper :sthene
quartz dioritic granitoids and two-pyroxenc antphiholites . arc therefore coon
mon, especially in the eastern and middle parts of the area . In some areas, the basement
rocks ate cataclastic or intensely epidotized and alhitized . Jatulian diahase dykes
are particularly abundant in these high-grade metatnoiphic blocks . Prominent faults
and fractures with hlastomylonitic quart/-epidote rocks and amphiholites occur between
the blocks . Proterozoic intrusions, ,g anise-granodioritcs and quart diorite-tonalttes
arc mainly concentrated in the western part of the map-sheet area . Largely
unexposed Proterozoic schists and gneisses extend to the western margin of the area .
Basic and intermediate dykes are abundant in the southwest of the snap-sheet area .
Chemical whole rock analyses and petrophysical data on the rocks are presented .
The text is in Finnish . with figure and table captions and a summary in English .
Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Archean, Proterozoic, Iisalmi,
Finland
Jorma Paat'ola
Geological Survey, q/Finlancl
P. 0 . Box 1257
70701 Kvopio
Finland
ISBN 951-690-441-6
Vainnala 1991 Vammalan Kirjapaino Oy

Paavola, Jorma 1991 . Iisalmcn kartta-aluccn kalliopcra . Sununarv : Prc-Quattrnarv
rocks of the lisaluti map- .,hrrt area . Saolnell colu,4iur•u hail/u 1 : 100 000 . K"allioperYikzar-liojeuseliltkse(,
iitl IisalmiI I i sivua . 4 kuvaa ja 5 taulukkoa .
Iisalmcn Lima-aloe ,ipitscc Pohjois-Savossa, ja sen kallioper ;i kooS0IU p iliasiassa
amliholnttu-aitaisista tonalnttisi,,ta tai tron

SISALTO-CONTENTS
Tutkimusvaiheet 5
Kallioperan paapiirteet 5
Arkceiset kivet 8
RubjevvOhykkeiden kivet 13
1'rote rotsooiset kivet 19
Liuskeet ja gneissit 19
Ilappamat syvakivet 20
Intermediaariset syvakivet 22
Emaksiset syvakivet 24
Juonikivet 25
Metarnorfinen ja rakenteellinen kehitys 32
Radiometriset ianmaaritykset 4
Petrofysikaalisia mittaustuloksia 35
Rakennuskivet ja malmimineralisaatiot 35
Retkeilykohteita 38
Summary : Pre-Quaternary rocks of the lisalmi map sheet area 39
Introduction 39
Archaean area 39
Proterozoic rocks 40
Metamorphic and structural evolution 41
Kirjallisuutta-References 42

TI?TKI M t'SVAIHEFT
Iisalmen kallioperakartta (Paavola 1990) sis'ilta :i Suomen kantakartaston 1
100 000 lchden n :o 3351 alueen . Lchti kaisitt62 osia Tisalmen, Sonkajarven, Lapinlahden,
Varpaisjarven ja Viereman kunnista . Tisalmen karttalchti jakaantuu
Kajaanin (Wilkman 1929) ja Kuopion (Wilkman 1935) 1 : 400 000 -mittakaavaisille
geologisille yleiskartoille . iMolemmille kivilajikartoille on myos selitys (Wilkman
1931 ja 1938) . Kauppinen (1973) on tarkastellut lisalmen alucen kallioperan
lohkorakenteita . Saari (1963) on kuvannut Soinlahden alueen kallioperaa .
1 1 , oivola (1988) on tutkinut Sonkajarven Varpaisj irven alueen diahaascja niiden
petrogralian ja geokennan pohjalta .
lisalmen kartta-alueen kallioper4i2 peittavan irtomaan syntya ja koostumusta
seka vesistojen kehitysta on kasitelty alueen maaperakartan (Kukkonen 1982)
selityksessa (Kukkonen ja Sahala 1988) .
Kaiytettavissani ovat olleet Outokumpu ON - :n kartoitusmateriaali lehdilta 02,
03, 04 ja 05 seka GTK :n malmiosaston tutkimusaineisto lehdelta 11 .
Geofysiikan osaston tekema aeromagneettinen matalalentokartta on ollut merkittavana
tukena alueen karttakuvan hahmottamisessa . Kemialliset analyysit on
teetetty Rautaruukki Ov :ssa .
lisalmen kallioperakartan kenttatyo on tehty kesina 1984 88 seka tarkistusk
:iynnit kesalla 1989 . Kausiapulaisina ovat kenttatoihin osallistuneet Vesa Toivola
198 i 87, Hannu Makkonen 1986-8 7 seka Tua Welin ja Suvi Vesanto 1985 .
Tut kimusavustaja Jukka Eskelinen on ollut Riheisesti mukana koko karttalehtityon
ajan niin kartoituksessa kuin kartoitusaineiston kasittelyssakin . Kartoitukseen
osallistuneiden tybskentelyalueet on esitetty kuvassa 1 . lisalmen (3341)
kallioperakartan on piirtanyt puhtaaksi kartanpiirtaja Anni Vuori . Kasikirjoituksen
on tarkastanut valtiongeologi Tlkka Laitakari . Suomen kielen on tarkastanut
Eila Santapukki ja englanninkieliset kaannbstvot on tehnyt Gillian Hakli .
Esitan kaikille tyohon osallistuneille ja siina avustaneille parhaat kiitokseni .
KALLIOPERAy PAAPIIRTEET
Tisalmen kartta-alueen kalliopera on osa nk . kratonin reunavyohyketta . Valtaosa
siit:i (n . 85 %) kuuluu arkeeiseen pohjakompleksiin . Sen silmiinpistavin

6
IISALMI 3341
Kuva 1 . Fri tutkiloxlcn kanoutamat alueet lisilmen karttalehdella .
I-i,, . 1 . Areas mapped /)v di%/ei'eul rewcn hcrs . JJF = Jukka FskcIinen, I IAbI = I lannu Mkakko nrn . I\ P
= forma Paatola . ATI = Vr,a roivola, K\ = tuvi Acs ;mto ja I'C\\ = tua Avclin .
piirre on rikkonaisuus, ts . jakaantumincn erik(>koisiin lohkoihin, joita crottavat
toisistaan voimakkaat ruhjemyloniitit . Lohkorakenr1c on selvii lnvos aeromagneettisilla
kartoilla (kuva ?) .
Arkccisen kalliopcran rakenne v aihtelee vallitsevasta amfiholiittiraitaisesta tonaliitti-trondhjemiitista
kohdakkoiII homooccniseen granitoidho . PaikOin on tronclhjemiittivaltaisia
osia, paikoin graniittiutumista . Alucen kinsireunalla, samoin kuin
suurten siirrosruhjeiden liihist6llii, on voimakas epidoottiutuminen seLi alhiit-
Iiutumincn muuttanut kiven l(2ukokraattiseksi ja hiivittiinyt kivesta rakenteita .
Amfiholiittia on paitsi raitoina, mv6s laajempina yhtenitisinii ev

O=A 0=8 o=C
Kuva 2 . Iisalmen (3343) kartta-alue . Symbolit: A = kemiallisen analyysin numero (taulukot 1,3 ja
4), B = valokuvan numero, C = isotooppiajoitus (K-Ar, biotiitti tai sarvivalke) .
Fig. 2 . The area of the Iisalmi (3343) map sheet . Symbols: A = chemical analysis No . (Tables 1, 3
and 4), B = Fig . No ., C = isotopic dcuiirg (K-Ar, biotite or hornblende) .
liskolle . Kauppilanmaen-Ryhdldnmaen-Laukkumaen alueella (06) on laaja graniitti-intruusio,
jossa on runsaasti kookkaita kvartsidioriittisia ja dioriittisia, osin
assimiloituneitakin murskaleita . Iisalmen kaupungin tuntumassa (05A) on homogeenista,
ns . Paloisvuoren graniittia . Kirmanjdrven alueella (04) on karkeaa
graniittia, jossa on emdksisia ja intermediaarisia sulkeumia . Tamdn graniitin itdpuolella,
Heinajoen-Niemisen vdlill3 (04, 07) on kvartsidioriittia, joka on yleensb
homogeenista, mutta kohdakkoin siinb ovat sekoittuneet hieno- ja keskirakeiset
osat . Sikomaen-Kadrianmden alueella (01) on niinikddn suhteellisen laajalti
heterogeenista graniittia .
Viinamden-Itd-Kaijan valilla (08) on ilmeisesti pohjois-eteldsuuntaisia, leveitd,
homogeenisia dioriittisia-tonaliittisia juonia .
Kartta-alueen ldnsirajalla on paljastuneena konglomeraatteja ja kiilleliusketta,
jotka kuuluvat ns . Vierem in liuskejakson etelapaahan .
7

8
Kuv .i 3 . Amfiboliittiraitainen tonaliittis-tiondhjemiittinen arkeeinen ti,
Fig . >, A/nphibolitc-barrel d to nalitic-trondbjeruiiit Arc hacau nri,'rnaIile .
Soidinpuro . 1?C, s = -00 .120 . v = 3538 .300 .
Alueen Iounaisnurkassa alkact esiintya proterotsooisia gn~iSSCja ja amliholiitteja
.
Kallioperan Suuriin siirrosruhjeisiin liittyvia hlastomyloniitteja on paljastuneena
uscissa paikoissa kartta-alueella, parhaimii in Polljoisvuoren Kilpomaen alueella
(0 ;) .
Paljastuneisuus kartta-alueella rtitt.i :i yleensa 1 : 100 000 -mittakaavaiscen kallioperakartoitukseen
. Laajoja haiju- tai nx)reeniainekscn peittamia alueita on esim .
Kauppilanmaen (06), Pcltosalmen (01), Suolahden (08) ja Sopenmiien (02) ymparistoissa,
missy lisapaljastumilla olisi voitu tarkcntaa proterotsooisten kivilajien
kontakteja arkeeiseen kallioperakin .
ARKEEISET KTVET
lisahnen kartta-alLice n arkeeisessa kallioperassa on huomattavien liikuntojeii
ja lohkoutumisen vuoksi merkittavaa eroosiotason vaihtelua (vrt . Lapinlahden
kartta-aloe ; Paavola 1988a) . Taman vuoksi alueen granitoidien ja migmatiittien
rakenteissa ja metamorfoosiasteessa on 111V6 ,S melkoista vaihtelevuutta .
Alueellc tyypillinen arkeeinen kivilaji on amfiholiittiraitaista tonaliittis-trond-

KLl\ J i . ' , chollen-rakenteista m - kcci , ia mignimiatLi, iota lc , ikl L potcrotsooincil graniittiJU0111 .
I Arcbacelll Schd/ell iii ~i wlfflc r 1// ht , a Molemi- i( grallile
suwvnki%( , nmakj, 00A, x - T)01, -- O . N = 3513 .050
hielmittista III ig'llwt i ittia ( km t 3) . tie % oi kLtitenkin olla \",III% asti kataklastista .
epicloottiLIUMUMI j',I I1hiittiLItLII1Llttt . Korkean mettinorfoosiasteen lohkoilLi, jot-
La CCILI,';tt\',It syvempa ,.i croosiotasoa (kLtoren alaosaa), on kivi
ykensl lypeweenipitoistm raitaista tai homogeenisla kvartsiclioriittia tai clio-
QW .
Ainfihohittintitaista toti ,iliittis-troticllijeiiiiittist , I
arkeuista migmatiittia on Lilies
koko kartta-ALICCIIJ, %'11tCnJisimmin sen koillisosassa . Paikoin kivi on hy\in neo-
SOnli\AltAiSt',t, mutta MVC), ; Mnf'ih0liittiStI J)J1COSOtIIi,t on usein laajoina yhtcnJi-
siriii \ 0*)h\kkcimi . Tietyissi vv6liykkcissJ on Llltraeimiksisidkin SLACUIllia, jot-
ka voivat olla esim . clefornwatioissi Lakcilleita juonia . Thilhincn vy6hyle on
111111 . 1AILlsankylill-LUppamlien alueelb (12) .
Akeeimen ~nigmatiittiun rakenne on Oeensfi Wainen, stmmajainen tai
phIcNittinen, mutta paikallisesti on mm . schollen- (kLt\",l 4) . schlieren- ja nChLl-
hittistyyppisiJ (kLIVJ 5) ',tlLtCitt .
N'ligin',itfitit mat cleforin0itUtICCt uscita kerloja ja ne ovat siksi polyfaasisesti
pofinuttuneita . Deforniaatioissa on 111LIOCIOSUMLIt ULIttJ IICOSOl_nkliI-ICSLl ja enti-
nen nines on 1110hil0itUnUt . Neosom i ,i i nes on \ , Iecns ,.i keskirakeista tai Lirkea-
i-Acista trondlijeniiittia . Graniittinen neosomiaines on harvinaisempaa . Graniit-
tiLltuncita osia on tosin paikoin : ne on kartAle merkitty punaisilla All',ICIOHLt» .

1 0
huv'a ~; . Aehuliitt t,t :u -kccisai mi"nrmrtt 1 . A-1Ittakaavan pit uus 13 cm .
ki," 5 Achulilic Archrtccru mi,rrtctlilcm j r,;lh scale 1-2 cnr,
hauntskangas, OAR . y = 0 ;6 .560 . v = 3~13 .43tt .
Tavallinen arkeeisen kalliopcr :in migmatiitu kOOStUU plagioklaasista, Icv irtsista,
sarvivalkkccstii ja hiotiitista . Lisaksi on vaihtelevia m'Eiria sekundaarisia minctaaleja
kuten epicloottia, k1oriittia, vaaleaa amliholia tai karhonaattia . Raitoina
oleva amfiholiitti voi muodostaa my6s laajoja, vaihtelevan levyisia vyOhvkkeitli
. Yksi laaja amfiholiittivaltainen vyblryke on Sonkajarven kirkonkyliin (09) lahistblla
. Amfiboliitit sisaltiivat paaasiassa plagioklaasia, tummaa sarviv :ilketta ja
v0han kvartsia . Amfiholi on monin paikoin muuuumtt osin tai tiiysin sekundaarisiksi
mineraaleiksi . Osa muuttuneista rakcista Hence alun perin allot pyrokseenia
. Paikoin amfiholiitit sisaltavat I insaasti granaattia, kuten Levkimaen (04O)
tai Kumisevanmaen (10B) alueella (km a 6) . Amfiboliitit ovat vaihtelevasti migmatiittiutuneita,
yleensa stromaattisesti . Koostumuksen vaihtelu heijastuu wigmatiittiutumiscen
.
Salpionm6cn alueella (091)) on yksi paljastuma hyvin granaattirikasta kivea .
Sc sisaltaii lisaksi kvartsia, hiotiittia, vaaleaa amfibolia, kordieriittia, sillimaniitiksi
muuttuvaa kyaniittia ja stauroliittia . L iheiset paljastumat eivat kuitenkaan
poikkea arkeeisen kallioperan tavallisesta mineraalikoostumuksesta .
Kartta-alueen l insilaidalla (02, 03), lahella proterotsooista aluetta, ja suurten
ruhjeiden ymparilla tyypillinen arkeeisen raitainen kalliopcr6 muuttuu leukokraat-

Ku\ t , oxmmthikas pyiokscenianifihohitti . Mittakaavan hall ti ja 6 cm .
/, 1 ,, ( (,(ImclIlclolts llvo-l~) roaow (Imphibohic, 1)iamclcrol scah , 0 ( III
Kumisc\ annu I, i, 6116 - 0-40 .900,
tiscksi . J'Acosomios',it o\ At kUill LIUHLMcCt 1)1-()-
scssciss ,i pois tai o vat mikyViSSJ vain IlChUlflitisina . Kivcss ,'i t"tj)AlltULl L'ill6ill IILI()-
111Att,l\ AJ AlhiittiLltLl111iStt jA ej)iClO()ttiLltLlMiStl . Kartt'.1-ALICC11 10LlllljSllLirk'.iss,.i ,ir-
keeinen kallioper,i on ollut SCI\ ',iStj mukana liikLl111lOiSSa VIICICSsi 1)rOterotsooistcli
ki\ ihiien kanssa . Sic]Li nii(len crott',iminen toisistaan onkin usein \ aikcia . Kart-
t,11clitien (3323 10-33 ii O1) nJytu*i\ ,itkin arkeeiset migimthitit ole-
van rakentucHbesti konformcin ,i kidoin',i 1) rote rotsooist c n ,inifiho1jittien j ,i kiil-
leglicissicil
Paikoin arkecincn Ldhoper,i on livvin vahvasti hicrtynytu'i . T','im ,i nLikyy rai-
tJiSLILKIC11 suuntaisina . vicri vicrcss/i olcOmt haarniskapintoina tai llicl -10,SaL11110111A,
,selvimmin tieleikk- Miksiss .i esim . lisalmen ja Sonk ,ij ,'irvcn valilla . Kalliopera njytta/i
liukuneen Pykk&5 lwaoWa toistensa suhteen n ,Jit/i hiertopintoja pitkin, vaik-
ka varsinaiset lolikokikUnnot ovat selvasti tapahtuneet omissa myloniittivy6hyk-
kcjssaan (ks . s . 13) .
INAmen alueen aeromagneettinen kartta (kma 7) paljastaa etenkin iNoWs-
SAMI useita \oimakLiasti lMlgllCtOitLincita lohkoja . Ne rajoittuvat tCraVJSti III\'-
loniftteilfin . Lolikot edustavat vmpJrist6Jin syvemj)aLi kuoren OSLIJ, ja niiclen
kivilaicissa on \aihtclcv .tsti s',Jilyneftj granuliittifasieksen mhwmaUseumew . K&

1 2
Kuva 7 . lisalmen kartta-alueen aeromagneettinen kartta . Harmaasavyversion ovat laatineet
Korhonen ja Airo (1987) .
Fig . 7. Aeromagnetic map of the Iisalmi map sheet area . The grey tone version compiled by
Korhonen and Airo (1987) .
lioperakartalla nama granuliittilohkot on esitetty ortopyrokseenin paallemerkinnoin
.
Granuliittilohkojen yleisin kivilaji on raitainen tai homogeeninen migmatiitti
tai granitoidi . Korkeammasta metamorfoosiasteesta (syvemmasta eroosiotasosta)
johtuvasta hypersteenipitoisuudesta huolimatta nama kivilajit ovat selvasti
kogeneettisia alueen muun arkeeisen kallioperan kanssa . Amfiboliittiraidat ja -
vyohykkeet sisaltavat usein seka orto- etta klinopyrokseenia ja ovat monin paikoin
myos granaattipitoisia . Granuliittilohkojen yleisin kivilaji on koostumukseltaan
hypersteenipitoista kvartsidioriittia-leukodioriittia, jota on kutsuttu myos
enderbiitiksi (Paavola 1984 ; 1988a) .
Homogeenisimmat osat, kuten Peltomaen, Varpasenmaen, Kallisenmaen, Romonmaen
ja Petayksen alueella (07C, 10), muistuttavat heikosti deformoitunutta
intrusiivikivea . Se vaihettuu asteittain ymparistonsa raitaisempiin osiin . Pyrokseeniamfiboliittista
tai paikoin ultraemaksistakin ainesta on siina joskus nebuliittisina
sulkeumina . Homogeeninen enderbiitti on plagioklaasivaltaista . Muut
paamineraalit ovat sarvivalke, biotiitti, hypersteeni ja kvartsi . Joskus on vahan
klinopyrokseenia . Opaakkia (paaasiassa magnetiittia) ja apatiittia on melko run-

3341 IISALMI
Ktna H . 1isaIrn n kartta-aIuecn kaIIiopcr : ill mcrkitt :ivinunat ruItjeet ja siirrokset . VI - t . ',I IL I CC fl
aeromagneettisern karrtaan tI'm l ) . Arkcci,en I,alliol>rran v - tIIitsCv ;i raitai,uu(Icn suunta on n1V8s
c'silctU - .
Fi,- 8 7/r ma/or/rctc(/tn's aucl /at//[s ill t/c° bc-rlruck u/ the /isalmi nx//) s/c,el area . ( Il/prn -c- /ri/b
1/c- acrumcr,,urlrc map 7/e prera/l///, rlurctluu u/ bcnlclul,, Ill lbc Arcbaca/l basen/eul /s
a/so sbattvl .
saasti . lecns i kip i on 1ivvin tcrv c, Illtltta pyroksceni on joskus osin tai tiiysin
uraliittiLitunutta .
RIfHIFV1'OIIYKKEIDEN KIVET
Iisalmen kartta-aluecn kallioperaa pirstovat Illkuisat mittavat ja picncmmat siir-
rosruhjcct, jotka siirkcvat scn kaikenkokoisiksi lolikoiksi (kuva 8) . Aluccn loh-
korakenne on hyvin selviina mybs aeromagncLttisclla hannaasivykartalla (kuva
7) . i\Ionet rulljeet nakyv iit siina minilneinai . Kalliopcraikartalla on havaitut ruh-
jeet esitetty katkoviivoilla .
Ruhjeet ovat intensivitectiltaan hvvin vailitelevia . NIcrkittavin ruhjevy(ihykc
kulkee kartta-alueen poikki Hirvijarvvlta (()7A) Viitaj :irven (05) ja Ison-lin (02,
H

1 4
Kuva 9 . Ruhjeeseen liittyvaa myloniitin poimutusta .
Fig . 9. Folded mylooaae , . sheaood zones,
a), b) ja c) Hirvijarvi, 07A, x = 7040 .910, y = 3523 .750, d) Hankamaki, 07A, x = 7042 .910
3522 .920 .
03) kautta Vieremklle . Sama ruhje jatkuu kaakkoon Nilsian alueelle anti . Tkmdn
suuren ruhjeen blastomyloniitit ja breksiat ovat parhaiten paljastuneet Hirvijarven
(07A) (kuva 9) ja etenkin Pohjoisvuoren-Kilpomaen (05) (kuvat 10 ja 11)
alueella, misty on esitetty havainnollistava piirros kuvassa 12 . Toinen merkittdvk
siirrosruhje on alueen itklaidalla suunnassa 150° . Sen ruhjeliuskeisuuden kaade
on 45 ° lounaaseen, vaikka ruhjeiden kaateet yleensd ovat hyvin pystyjk . Sunk
havaittava pienoispoimutus on vasenkktistk, mikk osoittaa ruhjeen suhteellisen
liikkeen . Useimmat lannempkna olevat suuret strike-slip-tyyppiset, likimain luode-

Kuva 10 . Blastomyloniittista kvartsiepidoottikivea . Mittakaavan pituus 12 cm .
F* ' ; . 10. Blaston, to tic,, u ri _-epidote rock. Le th of scale 12 crn .
Koukunjoki, 05C, x = 7051 .000, y = 3516 .920 .
kaakkosuuntaiset ruhjeet (kuten Pohjoisvuori-Kilpomaki) ovat taas oikeakatisia
.
Suuret ruhjeet eivat yleensa ole suoria . Useimmat niista kaartelevat loivasti ja
katkeilevat nuorempien siirrosten leikkaamina . Namakin piirteet nakyvat selvina
aeromagneettisella kartalla (kuva 7) . Vertikaalisiirtymien dimensioita on tosin
vaikea arvioida, vaikka ne ovat ilmeisia jo em . korkean metamorfoosiasteen
lohkojenkin esiintymisen vuoksi, etenkin kartta-alueen itapuoliskolla .
Vieremajarvelta (03B) Ylemmaisen (02C) kautta Sourunsaloon (01D) kulkee
niin ikaan ilmeisen merkittava siirros, vaikkei se ole kovin selvasti havaittava .
Kuitenkin se nayttaaa rajaavan 01-lehdella todella runsaina olevat tonaliittiset -
dioriittiset juonet lansipuolelleen . Suurin osa siirrosruhjeista onkin ollut aktiivisia
luultavasti viela myohaan proterotsooisella ajalla .
Vaikka proterotsooiset intruusiot leikkaavatkin ruhjeiden blastomyloniitteja,
ovat ruhjeet selvasti elaneet myos intruusioiden kiteytymisen jalkeen jaykkina
siirroksina (vrt. esim . 04) . Suuri osa ruhjeista on epailematta syntynyt jo myohais-arkeeisena
aikana kallioperaan muodostuneisiin heikkousvyohykkeisiin .
Blastomyloniitit nayttavat kuitenkin kehittyneen paljolti proterotsooisissa ylityontoliikunnoissa
ym . liikunnoissa .
15

Ku, a I I . RU h cvv hvkk son Inttyca tcktonmen Ilrc1 ia .
FI", l l- 7rc/o/ru - /,/(ecru m ct /rcreln (zuui
I ohIOisnu>n .()$I $a13,05O .
!V1vos ruhjciden yhtcydessii olevista todennakoisist i jatulidiahaaseista sai vaikutclman
liikuntojen pitkaaikaisesta ja railttclevasta aktiivisuudest t . C)sa diahaaseista
on osittain myIoniittiutunut ja osa Icikkaa myloniittia, l maksisihvkkcescen liittyviii trivia . Poh-joisvuorcn
(05) ti ktonisessa hreksiassa (kuva . 11) on fragnlenttina john aikaiscrnpi
hrck .sia . Siinii on III urskalcena nyiis apliittigraniittia, joka toisaa1la sclvastt
avistaa my onuttra . '\amii havanlnot kcrtovat ruhjccn vnme vathcen lnkuntojen
moninaisuudesta . Paikoin mvloniiui n

Kuva 12 . Kaavamainen kartake Pohjoisvuoren-Kilpomaen (05) alueen myloniittivyohykkeesta .
Symbolit: 1 . Arkeeinen migmatiitti, 2 . blastomyloniittinen kvartsi-epidoottikivi, 3 . emaksinen juoni,
4 . tektoninen breksia, 5 . arkeeisen migmatiitin raitaisuuden suunta, 6 . myloniitin liuskeisuus, 7 .
kemiallinen analyysi .
Fig. 12 . Schematic map of the mylonile zone in the Pohjoisvuori-Kilpomdki (05) area . Symbols: 1 .
Archaean migmatite, 2. blastomylonitic quartz-epidote rock, 3 . basic dyke, 4 . tectonic breccia, 5 .
direction of banding in the Archaean migmatite, 6. mylonilic schistosity, 7 . chemical analysis .
17

18
Taulukko 1 . Tektono-metasomaattisesti muuttuneiden myloniittisten kivien kemiallisia koostumuk-
sia lisalmen kartta-alueella .
Table 1 . Chemical compositions of tectono-metasomatically altered mylonitic rocks from the Iisalmi
map sheet area .
1 2 3 4 5 6 7 8 9
SiO, 74,10 75,40 75,30 71,50 69,90 77,20 66,10 63,70 58,50
TiO, 0,16 0,12 0,21 0,46 1,54 0,40 0,55 0,59 0,73
A1,0 3 14,80 14,20 13,50 13,10 6,66 7,61 12,40 14,60 15,10
Fe,O 3tot 1,29 1,10 1,52 3,25 4,43 2,73 4,94 4,52 4,81
MnO 0,02 0,01 0,01 0,03 0,02 0,01 0,03 0,02 0,03
MgO 0,64 0,32 0,69 1,77 4,25 1,89 1,04 0,83 3,49
CaO 2,66 2,84 3,52 5,27 10,30 7,75 13,20 13,60 14,10
Na,O 5,13 5,59 4,37 3,53 0,01 0,42 0,08 0,16
K,O 0,55 0,10 0,37 0,24 0,01 0,03 0,08 0,09
P 20 5 0,07 0,04 0,08 0,06 0,15 0,22 0,24 0,26 0,37
Summa 99,42 99,72 99,57 99,20 97,27 98,27 98,50 98,28 97,39
V 10 20 30 60 200 120 110 100 120
Cr 10 10 10 140 60 80 90 110 160
Cu 10 10 10 10 10 10 10 10 10
Zn 10 10 n . d . 10 10 n .d. n . d. n .d . n .d .
Ni 20 10 20 60 90 30 40 30 80
S 280 300 350 540 280 290 410 380 330
Ba 230 40 90 80 n . d . 20 20 40 30
Sr 300 260 320 360 250 250 490 440 450
Zr 150 90 210 90 160 120 210 220 200
1 . Graniittigneissi (mylon .) - granitic gneiss (mylonite) Pikkuvuori, Iisalmi . 05B . x=7055895, y=3513660 .
2 . Graniittigneissi (mylon .) - granitic gneiss (mylonite) Pikkuvuori, lisalmi . 05B . x=7055885, y=3513650 .
3 . Graniittigneissi (mylon .) - granitic gneiss (mylonite) Pikkuvuori, lisalmi . 05B . x - 7055875, y=3513640 .
4 . Graniittigneissi (mylon .) - granitic gneiss (imylonite) Pikkuvuori, Iisalmi . 05B . x=7055875, y=3513620 .
5 . Kvartsi-epidoottikivi - quartz-epidote rock Pohjoisvuori, lisalmi . 05B . x=7055965, y=3513270 .
6 . Kvartsi-epidoottikivi - quartz-epidote rock Pohjoisvuori, Iisalmi . 05B .x=7055945, y=3513265 .
7 . Kvartsi-epidoottikivi - quartz-epidote rock Pohjoisvuori, Iisalmi . 05B .x=7055925, y=3513255 .
8 . Kvartsi-epidoottikivi - quartz-epidote rock Pohjoisvuori, lisalmi . 05B .x=7055915, y=3513255 .
9 . Epidoottikivi - epidote rock Pohjoisvuori, lisalmi . 05B .x=7055905, y=3513250 .
moliittia ja joskus vahan kiisuja . Plagioklaasia on vain satunnaisesti . Puhtainta,
kvartsiittimaista myloniittia on ruhjeen keskiosassa . Ndiden myloniittivyohykkeisiin
liittyvien kivien kemiallisia koostumuksia on esitetty taulukossa 1 ja kuvan 13
kolmiodiagrammissa, misty ndkyy kvartsi-epidoottikivien alkalipuutteisuus ja sijoittuminen
lahelle CaO-kdrkea .
Ruhjeissa on lahes saannollisesti gabromaista tai vahvasti liuskettunutta amfiboliittia
. Se lienee enimmdkseen naihin heikkousvyohykkeisiin purkautunutta
diabaasiainesta . Tavallisesti sita on ruhjeen keskella, jolloin kvartsi-epidoottiki-
vea on symmetrisesti taman emaksisen aineksen molemmin puolin (kuva 11) .
Se koostuu yleensa sekundaarisista mineraaleista, vahvasti saussuriittiutuneesta
plagioklaasista, epidootista, biotiitista, kloriitista, paaosin sekundaarisesta amfibolista,
kvartsista ja karbonaatista . Osa ruhjeiden emaksisista kivista saattaa olla
arkeeisen kallioperan hiertynytta amfiboliittia . Ruhjeisiin liittyvista diabaasimai-

Na 2 0+ K20
CaO
FeO tot + MgO
Kuva 13 . Ruhjevybhykkciden tektonometasomaattisesti muuttunciden kivien kemiallinen
koosuunu, C',10-(NaU+K,O)-(I eO+IVI O) -diagratnmilla . I'isteel : Ilia .vtomyloniittisia kvarLeiepidoottikivia
. Yntpyrat : Ruhjeen hihivmpiiristun
Fi,c . /3 . Chemical comyiposi/iorr of ieckmnntetna ntalical/I' a//e red rocks Irom the shear zoizes ill
C'u(--(,A'(i,O+K,O)-(F(,O,+,11/0) dianrunt . Sjmta : l3lctadun/l'lo/iitic yriartz-ef)ido/e rods . Circles :
(ircntiie/ueiss uext to theshearzoue'
sista kivista on esitetty kemiallisia koostumuksia taulukossa i (numerot 27
31) . Koostumukset on esitettty mybs kuvien 20 ja 21 ciiagrammeissa .
PROTEROTSOOIS01' KIVET
Liuskeet ja gneissit
Proterotsooisia liuskeita ja gneisseja on alueella hyvin vahan . Vicreman (tai
Salahmin) proterotsooisen liuskejakson etelap : ia pistha kartta-alueelle sen kinsilaidalta
(0213) . Nahtavissa siita on vain pari pienta intensiivisesti detormoitunutta
metapeliittipaljastumaa 0213-lehdelhi . Tama vahvasti mikropoimuttunut hienorakeinen
kiilleliuske sis-iltaa kvartsia, biotiittia, nntskoviittia ja vahan maasalpaa
.
IIyvia paljastumia liuskejakson kivista on heti Kiuruveden kartta-alucella (3323
111)), jota Marttila (1977 & 1981) on tutkinut . Korkiakoski ja Laajoki (1988) ovat
tutkineet taman liuskealueen paleosedimentologiaa seka Laajoki ja Luukas (1988)
1 9

?(I
scn sU - atigrafiaa . HCICIan jaottclussaan lisalmcn I :artta-aluccn ntctal)Cliitit kUUlnvat
Hotimuloki-muoclostunru) turl)iLIIItlrihin . 1'arnan muoci( stuman ala1)noICIIc
tulev ;n II jauncn-nmoclostumart konglomcraattt ja a koostt . joIka scly - :isti vltiat
Lartta-aIuCLIlc . niut.ta ctvat olc I>allastuncita .
Ivartan IounaL,nurkkaan on ntcrkitty kiillcgnctssia ja atntil>oltitua . kttllcgnetsi
on nttt .nsta . mtgt)>afill uitunutta Ia Irtikoin ;UranaattIpit oista . lalla rcuna-alucclla
at t( )stn :rkccisct If iof wit iItitkin selvasti clcfonrnoituncct vhclcss :i pr( tcrotsootscn
kalliol)er;ui kanssa .')iksi if iiclcn crottamtncn toisistaan onktn p,tikoittain
v aiLL it
lmliholiitti on ,u()ora ;t jatkctta 1_1 inLiIld n k ;trtta--alueclta (3 2) . 'h:im :in air
Iil)oliiuijal:,( )n L1viaini on t)knn :iki>iscsti ainalcin osaksi samaa alkulxr :i :i Loin
oI-Irhciclla c>Icvat Itkutsat ctnakstsct lu( nct (k ., . s ?1) ) .
Happamat syvakivet
t'1 nit()oicitt keskinv - v~it lahcs kokouaan kartta-aluccn kinsihuoliskolle . Laajin
~htcnaincn ,Ut;u)uttt on 00-Ichdlclla . hau11 ilannrtcu Latuk .ut Rrhalanmacn
alucclla . 5nna, samoin kuirn Ohcnnrtcn graniitissa (Ut) vot hav :uta acroinagnccttischa
kartalla ren asrakcnncl)iirtcit :i (kuv - a ~) . AiilikyLin Porosnorn aluccIla (ItI t
on osin hetcroUccntst :t UrantttUa 1'aHi,vuoret ; (U .A) h :un)aa (raniitti Itsalnion
kaui)unl :ttaal unan rt il)uolcha on 1) :iaosut ltvv in tasalaatuista .
Haplxm)at svv - aktvcI on kartalla 1)vritty csitt :tnt :ian Sclvyvclcn vuoL i hunatsclla
grannun poltlavarilia . vaikka fill] uusiot ovAt uscinuuiten osakst of uiochonitti,ta
. ')trcckcr,cnin I I9-o) nntkaan laaclttut Iciv ilajtluoi .ittcluchagr unnut on (.stt(-,
tty kuma,sa 1(> .
Itviuil :inm :icn--hauhlailanm :icn 'raniitti (((U) 1)aikoittain runstasti CI ikokoi,ia
ciioriittisia tai kyartsiclioriittisia Ill urskalcit t . 1)aikoin hvviii laajoina vhtcttiiisin
:i alucinakin, joilla gru)iitti vain lcikkaa tai hrcksioi niwi . AIvos arkccisct
kallioi)cran ntigntatiittikal)1)alcita on tict}ill, aincilla runsaasti . Aluc on hcik(sti
1)uncrtavaa tat l)unertavtill :uniaatu . lxiaosin kc,kiraicista
. I olia,ttio 1)uuttuu tai on :i :irimm :iisrn hcikko . l'aamincraaleina o% , It
by art,i . 1)lagtol.laasi . Ittittt . ,arvivalke on haurv inaincn . Ltsitksi
c,untvv c1 -icioottta . mwHkov nttta . kloriittia . titan>ilUa . tpatitti :t ja ohaakkta .
)hcrtnrten Uranntti on haltastunccna vain n)uutanrtssa lrukassa . I'arhaimnun
c on tutktuav1tnuanntacn (t) IA t aluccn louhohsessa . htvt on kokonaisuutcna
hctcrowccnista koosnicn mttutamista hoitogccnisista gru)iitlitvvl)eista . A'anhin
la sclv .ut! clonunoiva komlxmentti on kcskt-karl:c .uakcinrn, 1)uncrtavt granuttt
. lo, ;,t on tin - vita al>lmttluonia . II nnrta kc,i:nakcux°n granitti hrcksiot vlciscsti
arhaiscmpaa graniittia . Ilarnrtassa graniitissa on nurntn 1)aikoin cliortittisia, hicno>takcista
tragn>cnttcja eknva 1+1 . jolt, ct olt havaittu 1)unerlavassa ~gr .uuittssa .
I-ragntc ntit licncv - ;it I'alomacn t

Kuva 14 . 1) riittisia murskaIeita graniitissa . Mittakaavan I)ituus 12 crn .
/ 1„ l t /hnn/tc urcliciuuc III ,grruri!< /(Ii , //) u/ co,Ic 1' cnt
ohcnmifki . 0-t 1 . .y = U-ii 1 O, c = ; ;1 4 . SO ),
10 diagrunmiin 1 . Harrnaa ;rtniitti Icikkaa paikoin itsea :in r titaisina liikuntoon
Iiitt}viinii juoninu>hilaattina . Nuorimpana on apliittijuor1ia, joita 1uikk,t,t vain my-
1( niittisauma JA siihcn Iiittvviit kvartsijuonet . y'Iitaan suuntautuncisuutta graniitiissa
ci v - oi h,tvait 1
Paloisvuoren gr,u~iitti-granodioriitti on hvvin ta .s,tlaatuista, harmaatai ja ke .skirakcista
. Siclla taalla on kuitenkin pienia cmiiksisia .sulkeumia seka pienia lcikka,tvia
graniittijuonia . Liinsireunaltaan innusiivi nututtuu yahan hctcrogceniscmmaksi
ja rikkonaiscksi . Sen pa :imincraalit ovat kvartsi, plagioklaasi, kalimaas ilpa
ja hiotiitti . Epidoottia, titaniittia, karhonaatti,t, kloriittia ja opaakkia on aksessorisesti
.
K iiiri0inmiien graniitti (01) on heikosti paljastunutta . Sc on osin homogeeni .sta,
harmaata tai punah,uma,tta . Mnnin paikoin se on kuitenkin heterogeenista
ja tackooltaan vaihtclevaa . Siihcn licnec assimi1oitunut jonkin vcrran arkeeista
ainesta . Pilstcisvys oil tnonin paikoinn havaittaviss,t . Graniittia kivist i i noin metrin
levvinen pohjois-etelasuuntainen plagioklaasiporfyvrijuoni .
'hecrimacn granodioriitti ( 110 on keskirtkeista tai karkeahkoa, punertavaa
ja suuntautumatont,t tai paikoin licikosti suuntautunutta . Scn italaidan kontakti
on paljastuneen,t, l insilait,t n ivu i i rajoittuvan ruhjecscen . kivi on hyvin Icu-

Kuva 15 . Hienorakeista ja k( Kirakeista ky artsidioriitti-t, raliitt ._ . . Mittakaa% an pituus 1? cut .
J'i,L, l ) . Fnrc-krablcel curtd coarse -grained gltarlz (i/o/ilc luuul7/c . Lcuri/Ii u%scole f-, cur .
Kalliosaari . 041) . X -- ?Oak .+?0 . v - 3~, Ik .100 .
kokraattista . Sc sis i1t :i ;i kvartsin ja maasiilpien lis ;iksi muutaman prosentin hiotiittia
ja muskoviittia sek ;i hivcncn epidoottia ja kloriittia .
Intermediaariset syvakivet
Palomaen rengasrakenteinen (ks . acromagneettincn kartta . kuva ?) Ksartsidioriitti
(04-07) on laajalti homogccnista, keskirakeista ja suuntautumatonta tai
hyvin heikosti pilsteista . Paikoin siin~i on tummia, hicnorakeisia kappalcita, jotka
ovat osin tcravasarmaisia murskaleita, osin reunoiltaan assimiloituneita . v'Jiden
kappaleiden mineraalikoostumus on kuitcnkin analoginen keskirakeisen isantakiven
kanssa . Rakenne licneckin jonkinlaista autohreksiaa (kayo 15) . Parissa
paikassa on hienorakeinen nines juonimaisena ja siinJ on runsaasti kookkaita
plagioklaasihajarakeita . Leukokraattiittiset suonet oval vleisia . Kvartsidioriittityyppien
paamineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, biotiitti ja sarvivalkc . Epidoottia,
apatiittia, titaniittia ja opaakkia on my6s silmiinpistavan runsaasti . Satunnaisesti
on karbonaattia, kloriittia ja kalimaasalpaa . L insipuoleinen Ohenmaen graniitti
lavistaa sclvasti Palomacn kvartsidioriittia .
Kauppilannaen-Ryhalanmaen graniitin ticty issa osissa on runsaasti p iaosin
intermediaarisia murskaleita, jotka ovat etenkin Kauppilanmaen (06B) ymparis-

tbss"i I1y -vIn laaja-alaisia . Ac ja :iviit kuitenkin grtniitin keskc1le, j,t graniitti .vet ill( met
()v at II iissi vIcisi3I v,Iurskalcct oat ltlcno- tai kcskirakcisia, ja niiclcn kO(>stu-
mus vaihtclce (IiOriitista tonaliittiin (kii a I6) . Alin'nialikoo tumus on hlagioklaa-
sivct1tainnn (n . ~)O "ii ) . Aluina 1)i imincraaleina Ov,tt kvartsi M-20 "o), sale i~ :ill :c
ja hiOtiitti . 1 .pidootti,t . titaniittia, alruiiui i ja Olrtaliscs-
ti poi jOis-ctel :istuuntaisia, v aihtclcv an I(_'\ v isi(i tonaliittisi,t tai kv ar[sidiOriittisi,t
juOnit~ hl>isi(i intruusiOita . Aildell lcvcrs ()n suurinunillaan uscita satOja nletrc-
j :i . tilincra,tIikO()stulnukscItaan It c vaihteIcv It It ikO ahrOSt,I /3tanOdiOriittiitI (kuv - a
116), Ill utta,tsultaan nc kuuluyat UCIviistI sanla,ui dittercntiOituneescen IIiIlLiiin .
jollc ()n ominaista mm . ()Iiittisesti kitcm - ncet hi()tiitti ja saniviiIkc . [rilaket au-
t()hrcksi,nakcntcct ()v at vIci,i(i . 1()skus hrcksiakahhalcet O at ()sin sulautuncct
ICukokraattiscmhaan, Icikkimaan aineksecn . Aluccll ' tvVpillinen tonaliitti
hla~iOklaasia ,It (i On n() in h1_1( )1(!t kircst :i hi()tiittia, kv artsia ja sarv iv iilkct-
t'i . I .i akusimmist"i ()sista Inluttuu k\ artsi, j,t hapI n)u missy ()sissy ()n kalimaasilp,i~i
. AI Itiittia ja ehi(IOOttia on ylccnsi muutama hrOSCnui . l,i .Siiksi on karhO-
naattia, kloriittia, Ill usk Ov iittia, titaniittia ja ()paakkia .
Tauluko' u 2 ja kuv- asst 16 on csitcttV - n2iiden interli diaariscit kivilajien mi-
ncraalikOOStunntksia ja niiden Ixrustc .'Ila tchtyj3i TaulukOS-
taulukktr 2 . Iis,Inlcn kArua-aluccn kivIIajicn mincraalipituisuuksicn kcskiJlv()ja .
1( b/c -2 At 0a,,,,(' it ImcraI (omposlhoIis o/ rot/"s /ruur lb(' 1r .KrhIi Ill/(//' shat'/ (I rc'u .
\lincr,ctlii iliuc°rals 1 2 3 0 8
In=0) (n=3) (n=3) ( n=8) ( o=15) 1n= I3) (n=4) In=121
1
1
Ks,trtsi OIUrr1_ 9, 1 2 - .0 36 .1 28 .11 s,U - .2 1 t.9 10 .E
I'lagic)I .laaSi 1'la,;iu(l(rsc 2, 38 .9 10 . 1 11 .2 10 .0 51 .-+ 52' :' :12
Kaalima,0 itp;i -- Polassutm
/c'lc/spa 1 13") 25 .5 9 .8 19 .2 2 I . ,
U,1ry iv ;ilkc - 1lorrrblc nclc' (I (I I t, 1 12 .2 13 .2 0, -
I3ioliitti - Motile IO .- 5 .5 2 .9 5 .9 23,9 22,0 1-,0 1 .5
Lpitkxxti Lpiclc>lc- 2 .' 1 .0 O .3 i,O 1 . 2, (( .0 2,3
hL ;iill i (hlurilc 1 (( .2 0 .0 0 .- (1 0 .2 1 . -
i IY1(urih' (1, 1 (I O .1 t .-t .3 2 .1 u .S
,-lp(rlilc' t1 0 .1 U .1 3 .11 2 .- 1 .3 1.8
n IitII 11Iscorlh> 2 H 1 3 .9 0 .3 44
k uininaatti CUrhurralc O,2 3 (1 .3 3
()paakkl Opaipte (I 0 .5 U .1 0,8 0 .8 (( .8 O .'
Summa Ib/u/ 10 (0 IO0,0 100, 0 100 .0 100,0 100,0 100,0 100 .0
1 . Gcl,11111 ,4culxhon ill --gr(arrre"Srcaco(Ironle
2- 61,mmm - , amile
3 . Gianochonall i,ranodtonh •
+ . Graniitti- ''ruuilc
~ . I)iotiirti.,ia-tunaliilt si t sulkcunua 'rums sa -
(/)fl /llc-tuualitic ill, 111simls ill
6 . Kcun .,i(honuu - gr(arlz clrc)rrrr
Ks,iu15iclu>till) a µcanna - (/au/i< I11011iir (1) ,kes
a . 'S ///IIIttisIa juoniu - rthophitlc dl'k('s
Paloisvuon . hsaimi .
0henmaki_ lisalmi
I,ciineiki . )oiikaj~u\i .
KauppilanmIki - Rchalanmaiki . lisulmi .
Kauppilanmuki - K/ hal:'innrlki . IisaImL
I'ahan :iki, lisalmi .
Konto ii, lisalmi .
I-longiklco, Sonicaj,in i .
23

24
Kuva 16 . Iisalmen kartta-alueen proterotsooisten syvakivien mineraalikoostumuksia Streckeisenin
(1976) kvartsi kalimaasalpa-plagioklaasi kolmioissa . Symbolit : 1 . Teerimaen (risti), Ohenmaen
(ympyra) ja Paloisvuoren (nelio) graniitti-granodioriitit, II . Hongikon (risti) dioriittisetgranodioriittiset
ja Kotikylan (ympyra) kvartsidioriittiset juonet III . Kauppilanmaen graniittigranodioriitti
(risti) ja sen dioriitti- ja tonaliittisulkeumat (ympyra), IV . Palomaen kvartsidioriitti .
Fig. 16 . Mineral compositions of Proterozoic igneous rocks from the Lapinlahti ntap-sheet area .
Qttartz-alkali feldspar-plagioclase diagrams by Streckeisen (1976) . Symbols: I. Teerimaki (cross) .
Ohenmaki (circle) and Paloisvuori (square) granite-granodiorites, 11 . Hongikko (cross) and
Kotikyla (circle) diorite-tonalile dykes, III. Kauppilanmaki granite (cross) and its dioritictonalitic
inclusions, IV. Palomaki quartz diorite .
sa 3 on samoista naytteista tehtyja kemiallisia koostumuksia . Niita on tarkasteltu
myos kuvien 17 ja 18 kolmiodiagrammeissa .
Emaksiset syviikivet
Poskimaen alueella (05A) on arkeeisia migmatiitteja selvasti lavistavaa ultramafista,
suhteellisen homogeenista kivilajia . Diabaasijuonet lavistavat sita ja se
nayttaa olleen mukana melko voimakkaissa liikunnoissa . Sen koostumus vaihtelee
sarvivalkepyrokseniitista pyrokseenihornblendiittiin . Lahes puhtaita horn-

lendiittisia kuin myos pyrokseniittisia osia on havaittu . Kiven paamineraalit ovat
sarvivalke, klino- ja ortopyrokseeni . Sekundaarisena on kummingtoniittia, tremoliittia,
kloriittia ja biotiittia . Opaakkia on paikoin melko runsaastikin . Taulukossa
4 on esitetty Poskimaen sarvivalkepyrokseniitista yksi kemiallinen analyysi
(n :o 35) .
Juonikivet
Vaihtelevasti hydrautuneet jatuliset diabaasijuonet lavistavat arkeeista kallioperaa
koko kartta-alueella . Kaiken kaikkiaan juonia on kartalle merkitty yli 600 .
Taulukko 3 . Proterotsooisten intermediaaristen intrusiivikivien kemiallisia koostumuksia Iisalmen
kartta-alueella .
Table 3 . Chemical compositions of Proterozois intermediate intrusive rocks from the lisalmi map
sheet area .
10 11 12 13 14 15 16 17 18
SiO, 55,30 56,10 56,90 54,20 55,90 57,80 58,10 52,20 55,70
TiO, 1,00 0,99 1,17 1,15 0,84 1 .06 1,05 1,13 1,59
Al_O, 17,90 17,40 17,50 17,70 18,10 17,20 17,40 18,40 17,20
Fe2O3 tot 9,46 8,60 8,14 8,91 8,50 7,95 7,98 10,06 8,50
MnO 0,15 0,11 0,11 0,13 0,13 0,12 0,11 0,14 0,13
MgO 2,16 3 .09 2,34 3,55 2,66 2,37 2,14 3,17 2,83
CaO 4,95 5,34 5,27 6,36 5,61 5,39 5,14 6,08 6,34
Na,O 4,64 4,07 4,67 4,35 4,48 4,35 4,51 4,39 4,21
K,O 2,90 2,90 2,58 2,48 2,21 2,37 2,42 2,93 2,17
P,0 . 1,00 0,87 0,76 0,68 0,99 0,90 0,66 0,94 0,86
Summa 99,45 99,47 99,44 99,51 99,41 99,51 99,50 99,43 99,52
Q 1,75 3,82 4,10 4,15 7,44 6,95 4,98
Or 17,14 17,14 15,25 14,66 13,06 14,01 14 .30 17,32 12,82
Ab 39,26 34,44 39,52 36,81 37,91 36,81 38,16 37,15 35,63
An 18,05 20,65 19,17 21,45 21,40 20,41 20,09 21 .85 21,63
V 8 0 100 150 150 110 130 110 120 180
Cr 20 20 20 30 20 20 10 20 20
Cu n . d, n . d . n . d . n .d . 20 n .d . n .d . fl . d . n .d .
Zn 130 100 90 100 90 90 90 130 100
Ni 20 20 20 30 10 10 10 10 20
S 110 110 430 160 1080 250 100 90 120
Ba 2970 2720 2650 1970 2660 2710 3130 2930 1860
Sr 1490 1240 1100 1200 1580 1230 1180 1400 1180
Zr 380 130 320 280 240 160 300 240 260
10 . 'lbnaliittl - tonalite Palomaki, lisalmi . 04D,x=7046000, y=3519860 .
11 . Kvartsidioriitti - quartz diorite Palomaki, lisalmi . 04D .x=7046000, y=3519860 .
12 . Kvartsidioriitti - quartz diorite Paloharju, lisalmi . 041) .x=7046120, y=3519550 .
13. Dioriitti - diorite Paloharju, lisalmi . 04D .x=7046120, y=3519550 .
14 . Kvartsidioriitti - quartz diorite Polohmaki, lisalmi. 04D .x=7045600, y=3519360 .
15 . Dioriitti - diorite Paloharju, lisalmi . 04D .x=7045940, y=3519410 .
16 . Kvartsidioriitti - quartz diorite Kivimaki, lisalmi . 07B .x=7045380, y=3520800 .
17 . Tonaliitti - tonalite Kivimaki, lisalmi . 07B .x=7045380, y=3520800 .
18 . Kvartsidioriitti - quartz diorite Palomaki, lisalmi . 04C .x=7044640, y=3519460 .
2 5

26
1'aulukko 3 . jatkoa .
!able 3 . coat .
SiO,
Ti0
AI,O,
Fe 0 tot
M110
MgO
Ca0
Na,O
K,O
Summa
(3
Or
Ah
An
V
Cr
Cu
Zn
Ni
S
Ha
Sr
Zr
19 20 21 22 2,3 21 25 26
v1,00
1,06
18,30
9,08
0, 1'1
2,61
6,09
4,60
2,36
1,12
99,=+0
0,31
13 .95
38 .95
22,32
130
20
n .d .
100
10
S70
2 810
1710
270
53,50
1 .27
18,20
9,28
O, l-1
2,92
6,26
1 .6=1
2 .19
0,85
9955
1 1 .72
39 .26
21, 18
150
20
10
120
20
800
2010
1150
400
63,40
0 .98
15,10
6 .31
0 . 13
2 .41
1 .74
3 .91
2 ,10
0 .51
9958
18 .23
12 .41
33 09
17 .45
ISO
20
n .d .
90
20
180
1850
830
100
51,90
1 .10
18,11
10,16
0,18
3 .27
5,83
4 .46
3 .02
1,09
99 .11
1- .85
3",7I
21 .27
130
20
n_d .
130
20
180
2970
16 -0
270
59,80
1,23
15,80
8,18
0,14
2,75
5,16
3,40
2,61
0,61
59,90
() , 87
18,10
6,57
0,08
1,71
4,56
4,77
2,51
0 .50
59 .1(1
1,28
16,80
7,57
0,10
2,20
5,35
-3,58
1,78
(),58
60,20
1 .03
17 .10
6 .75
0 .09
),62
5,60
1, 11
1,96
0,32
Runsaitnmin niita on alucilla, missy aicmmin mainitut (s . 12) arkeeisen kuoren
syvemman osan lohkotkin oval Diahaaseja nayttaisi siis olevan sit a runsaammin
mita syvemmalta arkeeinen kuori on paljastunut Naiden kuivien granuliittilohkojen
alueella oval diahaasit my6s selvasti sailyttaneet alkuperaisen mineraalikoostumuksensa
toisin kuin arkeeisella alucella yleensa, missy ne ovat hydrautuneet
metadiahaaseiksi .
Juonet oval yleensa luode-kaakkosuuntaisia, mutta vaihtelevat joidenkin lohkojen
osalta jonkin verran, mika viittaa arkeeisten lohkojen kadntyilemiseen toistensa
suhteen protcrotsooisena aikana . l)iahaasien ja arkeeisten kivilajien valisia
kontakteja on paljastuneena useissa paikoissa . Ne ovat joskus yll

FeO t0t
Kuva 17 . lisalmen kartta-alueen intermediaaristen syvakivicn kemiallinen koostumus AFMdiagrammilla
. Tholciittisen ja kalkki-aIkaIisen kentan rajaviiva : Irvine & Baragar 1971)
Ft; . 17. Chemical composition of intermediate igneous rocks,/rom the lisalmi map-sheet area in an
41711 diagram . I be horde-line between the tholeiitic and cud(-alkalic fields is a%ter Irvine la llaragar
1971,
nia (kuva 1)) . Ruhjeiden vaikutuspiirissa cliabaasit ovat monin paikoin hiertyncet
amhholiiteiksi .
Diahaasien tavalliset primaariset paamineraalit oval plagioklaasi (An,_,), klinopyroksceni
sekd joissakin naytteissd my< s ruskehtava sarvivdlke, ortopyroksee-
CaO
K 2O Na 2 0
Kuva 18 . lisalmen kartta-alueen intermediaaristen syv kivien kemiallinen koostumus csitettyna
CaO K,O Na,0 -diagiarnmilla .
Fig . 18 . Chemical composition o% the intermediate iQneou5 rocks from the Iisalmi map-sheet area in
the CaC-K,C-Na,O diagram .
27

2 ti
,
Ku%j 1 1 ), fficnoiAcincn diA),tai lcikkaa kcskimkuma ,m\k,iikcdcihaa,ia . Jynect
p\ ),ice t ll :ik\ \,It \ a,11ulllj ljil'!'Llilla I'll
Ii,'- "/ 1 ) , I low (li(lbaw L /1/~ a Inc(Illu'l /)(,r11/)/c ;Wc il(10ase /)wsca u,/
Lintl'ImAki, I - 90() . ;52Q
1) 1 tai ( ) 11 N it Ili . L scat SC k L I I I cl ,t t ri Set I I I I it c ra a I it, k L It(' tl c 1) 1 d()( it t i , Lt 1 - 1 )011 "t "It I i . Sat,
\ i v , i I ke . \ aj I c I a I it I I N )I I , se rp, I it t I , k I( )I- i it I I , k \ a I - I S I . h I ( ) t I itt I tai tit, it) I I It I , ( )\ at k LI I -
Icnkill LlSeiSS,t t,t 1),l LILSISSA OSit tA ill tai tA VSill 111LI LittalleCt ditha',ISICII ',11k LIJ)CLt i, , ,-
J I I I i it L! rat I i k ),t L I I I ILI Sta
To ) I \ ( ) Lt (1985) ( ) it kti\ allMit tiOllkaj ,ir\ cn-\ ,it paison en Awn -I Whynien
pcti - Ogyrafiaa jt tarkaStelkit iiii(Icn gcokciniaa ,(:k ,i hasalttisctl illagnian svlltya,
diff(2I- CIlhoitLIIIliS1A jA KoOSt1_IIIILIS on lly\ in
IIHICII j',t OSoitta,t kaikkiCll t1_ItkittLljcI1 diaha'ASICII Ok'\ an kantamagmaltaan t1IO-
1ciittiSia hasalttcja . jOill't on suhAkalinen Itionne . Nun Sar\ I\ rokscelli-
kLlitl Gli, iitlidiahaaSiLkin kLiLIILI\ al kaikki SCk aSti ,Jlllaatl
Kontaniinaaliota (!i j1_lOlli(2Il kOOStL1Il1LIkSiSS,t ole junri ha\ aitta\ L',Sa . TaLlluko„t
t on cSit(_ , ttN F()i\ Olall ( 1988) ti-Itkimicii diahaasicn kcmialtisen koOstLitIILIkm_'1l
kuSkian 0 . t)iahaa,cista 2~ on IiSallllell ka1_t1a-a11 .IMtJ . K( )OStLI III LILS('t on uSitct-
ty moos kM ten 20 ja 2 1 di-agi -animcissa, Pima niille luonteenomainen Wic-
t_(2l1ttI,S1_I1_IS on Si1lllliI - 1j)iSt,i\ a .
Kal- t0itLikscssa oil ha\ aittu kaksi cdclki kLl\ atUiSLt diahaaSCiStA SCk asti pOik-
kca\ aa ()It\ iininkasta todcnnJko)iSt ,.i j1_1011tA . TOiIlCII Sijaitsee Oillasj", in ell etela-
rannalla, Kok Unicnicti Liricss"'i (I II)) ja toil -let] Pitk .italicten jt IlOskitaninien puo-

livalissa (1OD), missy ainakin etelakontakti nayttaa olevan ita-lansisuuntainen .
Juonten koostumus poikkeaa taysin jatuli-diabaaseista . Oinasjarven juoni koostuu
valtaosin vaaleasta amfibolista . Muina mineraaleina ovat serpentiiniytynyt
oliviini, ortopyrokseeni ja herkyniittinen vihred spinelli seka opaakki . Toinen
juoni sisaltaa ortopyrokseenia ja vahvasti muuttunutta oliviinia . Juonten kemiallinen
koostumus on esitetty taulukossa 4 ja ne ovat diabaaseja selvasti primitiiviselnpaa
materiaalia . Ne saattavat myos edustaa jatulijuonten kumulantteja .
Soidinvuoren alueella (05D) on hyvin homogeeninen leukodioriitti-leukogabrokoostumuksinen
juoni, joka kulkee levean, karkeahkon gabromaisen diabaasin
keskella . Juoni on muutaman kymmenen metrin levyinen ja sita voi seurata
useita satoja metrejd . Se koostuu paaasiassa plagioklaasista ja seka primaarisesta
etta sekundaarisesta sarvivalkkeesta ja biotiitista . Kvartsia ja kalimaasdlpaa
on niukasti .
Kartta-alueen lounaisnurkassa on runsaasti gabrokoostumuksisia, vahvasti suuntautuneita
juonia, jotka ovat todennakoisesti kogeneettisia Korpisjoen-Levamaen
Taulukko 4 . Diabaasien ja muiden emaksisten kivien kemiallisia koostumuksia lisalmen karttaalueella
.
Table 4. Chemical composi ions of diabases and other basic rocks from the lisalmi map sheet area .
27 28 29 30 31 32 33 34
Sio, 44,60 46,20 52,80 53,10 46,80 51,10 51,00 51,90
TiO, 2,70 1,98 2,25 1,75 2,38 0,82 1,70 1,34
A1,0 3 12,10 12,60 11,60 11,80 13,90 13,40 12,60 13,60
Fe,O,tot 20,17 17,60 16,17 9,26 8,58 13,48 15,88 14,19
MnO 0,22 0,15 0,14 0,05 0,05 0,21 0,22 0,22
MgO 4,24 4,88 4,45 9,50 5,06 6,83 5,37 5,17
CaO 9,94 10,80 10,90 7,45 16,50 10,80 9,57 9,46
Na,O 1,10 0,71 0,85 0,29 1,31 2,45 2,66 3,18
K,O 0,39 0,26 0,23 0,14 0,21 0,66 0,68 0,67
P,0 5 0,39 0,26 0,26 0,50 0,30 0,07 0,18 0,15
Summa 95,86 95,45 99,65 93,84 95,09 99,82 99,85 99,89
V 340 390 450 180 340 320 420 350
Cr 70 100 120 430 70 180 130 50
Cu 20 10 360 n .d . 10 n .d 70 150
Zn 80 40 50 50 20 110 120 110
Ni 70 80 90 270 90 110 100 70
S 300 330 670 590 340 70 80 110
Ba 50 50 n . d . 20 20 20 110 160
Sr 140 210 250 250 510 90 150 220
Zr 320 230 210 210 310 40 120 90
27 . Diabaasi (mylon .) - diabase (mylonitic) Pohjoisvuori, Iisalmi . 05t1 .x=7056015, y=3513300 .
28 . Diabaasi (mylon .) - diabase (mylonitic) Pohjoisvuori, Iisalmi . 05B .x=7055980, y=3513280 .
29 . Diabaasi (mylon .) diabase (mylonitic) Kilpomaki, lisalmi . 05A .x=7054380, y=3514400 .
30 . Diabaasi (mylon .) - diabase (myloni ic) Pikkuvuori, Iisalmi . 05B .x=7055870, y=3513615 .
31 . Diabaasi (mylon .) - diabase (rnylonit ) Pikkuvuori, lisalmi . 05B .x=7055930, y=3513550 .
32 . Amfiboliittinen Juoni-amphiboliti, Haukivuori, lisalmi . O1A .x=7040300, y=3501140 .
33 . Amfiboliittinen Juoni - amphibolitic c1 i he Soidinmaki, lisalmi . 01A .x=7041380, y=3502380 .
34. Amfiboliittinen Juoni amphibolitic drlee Pienimaki, Iisalmi . OIA .x=7040560, y=3502260 .
29

30
Taulukko 4 . jatkoa
Table 4 . cons .
39. 50 kerniallisen analyysin keskiarvo Sonkajiirven -
Varpaisjarven kartta-alueen jatulidiabaaseista .
The a era,5e of 50 the rtical rra'tses oj;Jatulian
diabases tram the Sunka - . .p . .sjCin'i
map-sheet area ('l ok ola, 1
35 36 38 39
Si0, 50,20 48,10 44,48 52,06 49,31
TiO, 0,20 2,22 0,24 0,93 1,42
Al 6 2,21 13,50 7 . 2 6 20,06 13,98
Fe,O,tot 9,99 17 .17 14 .29 10,36 15 .86
MnO 0,21 025 0,24 0,15 0,24
MgO 19 .60 4,86 25 .85 4,68 6 .13
CaO 11,70 9,41 4,08 5 .76 10,11
Na,O 0,48 2,27 0,+0 3,47 2,15
K,O 0,05 0,69 0,08 1,98 0,35
P O 0,01 0,26 0,02 0 .22 0,13
Summa 94,64 98,72 96,94 99,67 99,68
v 140 440 110 180 349
Cr 1430 100 3180 100 120
Cu 70 450 30 50 118
Zn 100 150 160 100 117
Ni 500 80 850 40 85
S 2860 450 380 100 709
Ba 30 210 40 700 12-
Sr 30 100 20 500 118
Zr 20 180 20 110 104
35 . Sarvivalkepyrokseniitti-bornblendepyroxeizile Poski riiki, lisahni . 05Ax 7054210, v=3510870 .
36 . Pvrokseenidiabaasi - p'roxene diabase Lehtolanvuori, Sonkajarvi, 05D .x5057740, v=3519200 .
37 . Ullraemaksinen juoni - ultra basic dike Oinaslarvi, Sonkajarvi . 11D .-Y '057120, v-3538 400,
38 . Oliviinirikas ernaksinen juoni - olivine-rich
basic dike Sammakkolampi, Sonkajarvi .10I) .s=7047760 . N-3535430 .
(3332 03) amfiboliittijakson kanssa . Ne saattavat olla jatulijuonia nuorempia .
Koostumukseltaan (ks . taul . 4, numerot 32-34) nama juonet eivat tosin juuri
poikkea alueen jatulisista juonista . Vain SiO,-pitoisuus on hieman korkea (51-
52%) . Lievia poikkeavuuksia jatulidiabaaseista on havaittavissa myos kuvien 20
ja 21 diagrammeilla . Naiden juonien kulku on niin ikaan luode-kaakkoinen .
Juonet koostuvat paaasiassa sarvivalkkeesta ja plagioklaasista, casein myos klino-
ja ortopyrokseenista, jotka oval paljolti muuttuneet vaaleaksi amfiboliksi .
Biotiittia on sekundaarisena, kvartsia on satunnaisesti .
Samalla alueella kuin em . emaksiset juonet on runsaasti dioriitti-tonaliittikoostumuksisia,
hieno- tai keskirakeisia juonia . Ne leikkaavat kyseisia emaksisia juonia
. Samoja intermediaarisia juonia on myos Levamaen-Kotikylin alueella (3332
03) (Paavola, 1988h) . Juonten suunta vaihtelee, ja ne nayttavat keskittyvan 01lehden
kallioperaa leikkaavan pohjois-etelasuuntaisen ruhjeen lansipuolelle .

O
a
I
Na 2 0 + K 2 0 MgO
Kuv'a 20 . Sunkajanen Alarpai~jiiraen ItIueen (ki Ioiculj 1 1)88) jIlluli-dilIhaa,ien ipist/c t)
kcn)iallincn k(1(1,IlIInLi A1- \I-(]I r,nnmill .i AI(ILni(1 ('n nl ul I(11 cIi ivnihv1.11
/la niv l/mliuicil O ,kt 11'( )I,\ Ill c ri , :c,cla I uc u~I i I lOHi-IT[, I-, .I 6 .Ill .iu ;L k .iii, n 11 ' II'm
,I] .\n .i IrvInc11 .I IS .naq .inn t I n iuh .i .i n
/-~ .~ ?u . l .hlunrlll I Ill/% (/II1n i~1 . 1a1ulhin ~l/alla~r( ( ;/~~~ ; •i In~~r~ lh .- ~~~ir:~~/ < i

NIF"1' ;111ORPI\F\ JA RWFNTFFLLINFN RIIII
Arkeci,crI halIIOI>rtan " :irkv11( s-I -, la IohkoLItnnlitlen ovAt Ii,alnlen kartta-alucclla
critvi,cn silnliinpi,tavia pIirtmit :i . Nvkvi,cll :i mroosiopinna1Ia onkin eri Iohkoi„a
pal, ;t,nmcena Iuikkaul.,la Ikuoren cri svv vvk,ilt :i . Frilaisesta eroo,iotau ,ta
1ohtuv :t,,ta met uuortoo,ia,tc cn 1a kei i Il ,mn koo,tun)uk,c11 v :tihtcluista huoltniatta
on ,lumen mi matiiitcja ja raniloicicja picletty alkujer :ilt :ilin ko~eneetticna
. hitlloClaali,cna ,a jana (em :ik,i,i :i vulkaniitlc°ia ja ,v v - akiv is sek :i t(°15i,iii
ulkaniitteja . tonaliitleja j,t tr( n0hjrmiitteja) .
Alucen anhui nrt nruisnti (tat I tannn - foo,i) on :ihintaiin 3 .I Ga :n ik ;tista .
\iagntati,rni otl oIlut koosiunntk,elta,tn cn iik,ist i ja intern eiiaarista . Lapinlahclclta
on nlaantcm - kahclm,ti paika,ta arkeeiscn nugnlauitin kv ;Irt,ichornttlsmn
pitlco,)ill tn ,irkonlllc (-ill . t'-Ph -tka (PaavOla 1980) .
Alucmn aikecist I kaiiiopmrli :i nlcrkitt :iv 1111M ill nluokannut tekt( notcrmInmn 1"l-
)a luuma oli noin ? .- Ga ,itten . Sit :i Iuonnehti intensiivinen dcfornlaatio ja mctamortoo
.,i ,ckli ,iihmn liittyv "I magmatislni ja run,,, nmo,ominluodo,w, . 'I' :im :in
il: :irvhm :in i,otooppitttlokset nv,ttkin hv - vin vlei,ili arl:eci .miia alueella llvi>s Ii-
, ;tlmcn-A' u - pli,j :irvmn ,lumen enclc •r lliIItiset (h)nto('ceni,eU arkeeisen kaIIioperan
o,at kuuluvat t :ih :Ill nvhnl :1 :in (PaavolI 198() . AIueen gntnuliittilohkojen kivilajei„a
olcvat mct .ullorfi,et mineraaIirmktiot viittaavat kuorcn paksuntunli,mmn
ja nou,uun tvaihce,sa (IIbilt :I * Paav) la 1989) . FriIaiset paincmnalenctni,rmaktiot
ov at t kiwi„ :t vlcisi :i . l?sinlerkik,i varhainmn granaatti on vIcIsc ti hajoanla,sa
(kuva ?? ) .
t?ic°nkin rIrhaisintnmat kaIIiopcr :i„ii havaitt .nat arkcciset rakentect o~ - ,it pit-
Ulti analo isia Kainutt,ta Luukko,mn (198 ;, 1988) kuva.nllic'tl mastaa~anlaisten
kivien rakenteiclen kans,a .
Arkccincn kalliopcra ,talliloitui mvo, lisahnmn vmparistb,sa ilmcism,ti 2 .0
Ga :mmn mcnnes,ii ja jarkkvi nrthdollismsti ,umi,ariola-v tihmmssa (n . ? .-t5 Ga sitten)
. mu(t, ,clOsti viinlet,taan jalult-vaihee„a (?,?-?,I Ga ,Ittcn) . TJs,a mittctv
- asa ckstunsionaali,css,t kuorcn s :irl .vnli,ess:i intrucjoituivat ,lumen dliahaa,it
l oivola 1988) . joita nhvttali olmv-an sit :i mnemman nlit :i S\ \(21111)i Icikkan, eronsiota,osta
on .
8muraavat mk,tmnsionaalinen vaihm alkoi runs,, 100 Ma mvbhenimin, jolloin
lisalmcn mikromannen crkaantui ltii-Suomen mnusta tikecisesta kaiIiopmr :ist :t .
Tastli tapahtumasta on nlmrkkinh 1 .9- 1,90 Ga vanhan otioliittijakson j :i :intcmt
jornwan Hor,manahon v'viihvkkeella (hontinen IPB- : Koistincn 1981) . Nilsihn
Rah tsnlaen all>iittihajarakeinen cliahaasi, jonka zirkonin ('-Ph -ika on 190 " Ma
(Paavola 198-1 ), eclustanmc mvo, sunan aukeamiscn 1 : intisetnp :i :in rako,v,tme-
Illltll Iiittvvaa 117a rgmatistllta .
Run,aat I .9 G,t Bitten alkoi ilmeise,ti kopres,ionaalinen vlitvi)ntb- ja kuorcn
kohoanli,v aihc . Frkaantunut mikrotnannei tvkntvi tool nnakoi,csti lantiscn proterotsooismn
ag retionaalismn massan painanlana, kiilautumn itaist :i kratonia vastrn
ja ()sill sun paallc: . Inunu,iivinen ja ukstmusiivinen ntagmatismi aktivoitui . Liki-

Fuv a 22 . 1'ainccn alenc°mista t ittLiya granatin hai tin or t( , roksccni
)II ioklaasis'mplcktii(iksi . Aalukuv ;i : Pcntti Hiiltt :i .
" . .1 tt ur1/(,/)(v'u.ec I(--IVagioc lam , ~ 1 1,111/Vetale /)) ('(/It( ctI hr lpo . lI l :rtt'tt(t . 1'htdo hi'
l't nlti llolll(i
hunu,cc uunaki . 1013 . x = () if . ,)Oo, v - =
7>>i .35U
main pohjois etclasuuntainen puristus hajoitti kallioperan viinte vaihecssa
viipaleiksi ja Iohkoiksi . ylonia suuria ja picnic myloniittisia hierlosautuoja
(vrt . s . 13) svntvi, monet olemassa olleet reaktivoituivat. suurimmat luodc-kaakkosuuntaisesti
. Epidoottiutuminen, alhiittiutuninen ja moot retrogradiset muutokset
ovat yleisi :i reaktivoituneissa vy6hykkeissi . Karjalaisia sedimenttikiviai on
rutistunut Iiukupinnoiksi hiertosaumoihin .
SVEKA-prohilin seismiset luotaukset paljastavat lisalmen laatassa nopean Paallon
kappaleen vlemm :iss :i kuorcssa (Grad & Luosto, 1()87) . Kuoren on lisaksi
havaittu olevan alueell t poikkeuksellisen paksua . Naidenkin havaintojen voidaan
tulkita tukevan mallia kohonneesta alcmman kuoren gr .nuliittikiilasta, joka
on osittain paljastuneena nykyisella eroosiotasolla .
Suurtektonisilla Iiikunnoilla on ollut it :iiseen kratoniin naihden myos vasenkatinen
horisontaalikontponentti (ks . s . 1-4) . Puristus on purkautunut paitsi valiinjaaneita
proterotsooisia liuskeliukupintoja my(iten mybs nuualla jaykkinii
strike- ja dip-slip -sinroksina . lisahnen alueen tektonisia kiiloja rajoittavissa myloniiteissa
onkin nahtavissa seka vasen- etta oikeakatisia luode-kaakkosuuntaisia
stirty mi :i (ks . kuva 8) .

0 10 km
J f
AN
, LIJ
ArZAA
Kuva 23 . Kaaviokuva Ilsalmen laatan arkeelsten granuluttten toclennakoisnnmasta
unt ontcnusmel:anisnusta m - kviscltc erx>siotasollr .
/'( s( /u tt/alu lltc .h'ulmu a/'the runs/ probable evllnnrct/t1)n n1c-rbuulsm n/ lbe .-1 rc/'cu'uu
galmiI1t('s tH lbc'preccIII/ c'rosluu /ere/ nc lbc' /,calm urea .
Kuorcn kohottua ja Ixtksunnuttua tal)All tLii nohca terminen ja I'S( staattillcn
tasal)ainottuminen . Erooslo I)aljasti ev iiIta arkceisen kuoren granuliittilohkot .
joissa kiyien korkean hT-olosuhteiden mineraaliscuruect nain s :iilviv :it valtaosin .
liealmen aluecllakin ()vat granuliitit siis haljastuneet kuten arkeeisilla alueilla
vleene is vista useiden satojcn miljoonicn vuosicn kuluttua varsinaisesta highgrade
-mctamorfoosista ja scllaisen prose sin aiheuttamana, jolly ci n

h-Ar -mincraaliajoituksia On kaksi . liutnpikin ajoitus on tcetctty I C( kin yli-
OpistOSSa, I'll Iam1 tssa . SOnlcajirycn \lukchnnutcn (O5I)) alucclla On tchty sarvivalLCik(i
arkcctscn raitaiscn mi

Taulukko 5 . Petrofysikaalisten mittaustulosten keskiarvoja lisalmen kartta-alueen yleisimmista kivilajeista .
Table 5. Average values of some petrophysical parameters of the main rock types from the Iisalmi map-sheet area .
Lkm
number of
samples
Keskiarvo
average
Keskihajonta
standard
deviation
Tiheys
Density
Suskeptibiliteetti
Susceptibility
X1 0' SI
Reman, ''si
R( ° mum,n,
kg/ml x lO . I n2
Min Max
Keskiarvo
average
Keskihajonta
standard
deviation
Min Max Keskiarvo
average
Keskihajonta
standard
deviation
Min Max
84 2714 114 2543 3147 3123 5629 20 21670 104 166 10 890
2 . 13 2631 65 2484 2752 4001 5246 30 14450 126 237 20 890
3 . 28 2763 130 2559 3121 1054 1675 40 7330 490 2305 10 12250
4 . 64 2774 69 2640 3071 40727 20950 4080 90500 2701 3680 110 21770
5 . 20 2963 135 2625 3205 3670 6093 630 25110 471 1158 20 5160
6 . 8 2957 86 2821 3076 38038 18582 8270 73040 3329 2731 310 6580
7 . 10 3105 209 2738 3379 530 212 170 880 73 39 10 140
8 . 32 3035 81 2706 3122 48763 22636 12000 101700 5531 8048 290 29510
9 . 39 3008 72 2778 3153 1154 704 360 4990 109 318 10 2020
10 . 8 3052 69 2993 3203 2349 2594 690 8350 345 742 20 2170
11 . 21 2818 81 2686 3087 1542 2530 170 9560 57 45 10 220
12 . 16 2792 48 2685 2865 1138 1433 230 5840 49 25 10 100
13 . 16 2792 66 2709 2996 1061 1703 260 7370 64 41 20 160
14 . 50 2613 35 2543 2686 2071 2363 70 9230 49 32 10 150
.
.
. .
.
1 .
2 .
3 .
Arkeeista amfiboliraitaista tonaliiuis-trondhjemiitista granitoidia ja migmatiittia .
Archaean amphibolite-banded tonalitic-trondhjemitic granitoid and migmatitet
Sama kuin no . 1, mutta selviisti granuiittiutunutta
Same as no . 1, but clearly granitized .
Sama kuin no . 1, mutta selvisti hiertynytta, epidoottiutunutta
8.
9.
10 .
Pyrokseenidiabaasia (p)Oasiassa granuliittialueita) (jatuli)
Pyroxene diabase (mainly from the granulite areas) (iatulian) .
Metacliabaasia (paaasiassa ylemman kuoren alueelta) (jatuli) Metadiabase (mainly from the upper crust) (Jatulian) .
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Same as no . 1, but clearly sheared, epidotized
.
Suunnittunutta gabromaista diabaasia (3341 01 alueelta)
Foliated gabbroic cliahase (in 3341 01 sheet area)
4 .
5 .
6 .
Yleensa hypersteenipitoista leukodioriittista -
kvartsidioriittista arkeeista kallioperaa (enderbiittia) kuoren alemmista osista .
Generally hypersthene-bearing leucodioriticquartz
diorite Archaean basement (enderhite) from the lower crust
Arkeeista amfiboliittia
Archaean amphibolite .
Sama kuin no . 5, mutta granuliittilohkojen alueelta, osin pyrokseeniamfiboliittia .
Same as no . 5, but from the areas of the granulite blocks,
partly pyroxene amphibolite
11 . Proterotsooista dioriittia
Proterozoic diorite .
12 . Proterotsooista kvartsidioriittia
Proterozoic quartz cliorite .
13 . Proterotsooista tonaliittia .
Proterozoic tonalite .
14 Proterotsooista granodioriittia - gran t a
Proterozoic granocliorite - granite .
Proterozoic granodiorite - granite .
7. Blastomyloniittista kvartsi-epidoottikivea .
Blastomylonitic quartz-epidote rock .

kutsutuissa kivissa on homogenisoituneita osia, joiden voisi ajatella sopivan ra-
kennuskivimateriaaliksi . Tallaisia alueita on mm . Romonmaen Kallisenm :ien
alueilla (10 AS) .
Kartta-alueen graniittisia intruusioita on paikoin louhittu rakennustarpeiksi . N iin
mm . Paloisvuorella (05A) ja Sail

3 8
N
a
v
100000
1000
100
100000
y 10000
5
100000 -
1 2
• r•
10 - r rrrT~T
2400 2600 2800 3000 3200 3400
3
•
•
0
tiheys (kgim)
0
00 0 0
2400 2600 2800 3000 3200 3400
0
tiheys (kg , M3 )
tiheys (kgim )
100000 -
y 10000 -
000
100 -
4
100000 -
N 10000 -
1000
1
0
3 •A mt
5
0
00 0
v
10
2400 2600 2800 3000 3200 3400
0
tiheys (kgim )
0
0 Amf (py)
4 • Md 0 Py do
• Dr kvdr,'ton 0 Gr
vv v, v v
10 -f-rT I TT >Tr-,--r-1-T , 1
2400 2600 2800 3000 3200 3400
tiheys (kgim )
• Grgn 0 End
2 • Grgn (my[) 0 Grgn (gr) v Ep-myl
• 5,

huca ?- . li,,,ilmcn Lima -aluccrn kllhupc°r :in clci,mipicn kicilajicn pctrOtv,ikaalisia t)minai,uulc,ia
csit( , ttv'n3 lihc s ,uskcptihilitcetti clia< ranunrilla I ) Alcnunan arkcci,cn kuurcn granuliittilohkojen
2Mlajuja (cmhv - I it) sck :i ya,Ciacia alenlntan ntetanIOrliu),,ia,trcn raniu)icluja ja mi matiittcja
pNccl) . 2) GraniittiutunLIta ( I11jv11t) sek :i hicrIynLII2 a

+0
Summary :
YRF-Q JA"I'FRNAR)' ROCKS OE THF IISALMI MAP SHEET AREA
Introduction
The area covered by the lisalmi nrtp sheet is situated in northern Savo, halfway
between Kuopio and Kajaani . The bedrock of the area was previously mapped
by Wilknlan (1929 & 1935) at I : -400 000 scale . Some special surveys . e .g .
of block structures (Kauppinen 1973) and diahases (Toivola 1988), have also
been made in the area .
The map sheet area consists predominantly (ca 5Kb) of Archaean amphiholite-banded
tonalitic and trondhjemitic mignlatites . Relatively extensive Proterozoic
intrusive',, granites . granodiorites . tonalites and quartz diorites, are concentrated
in the western part of the map sheet area, close to the craton border .
Proterozoic schists are mainly unexposed . The only mica schist and gneiss
outcrops are ill the western Illargin area .
The Archaean bedrock shoves very intense block faulting in the Tisalmi area .
The blocks are usually separated front each other by blastomylonites . Abrupt
changes in the erosion level and concequently in the nletamorphir grade between
the blocks are also characteristic of the area .
Archaean area
because of the substantial block movements, the Archaean rocks in the lisalnli
area vary' greatly in appearance and metamorphic grade . The most typical
Archaean rock in the area is an amphiholite-handed tonalitic-tiondhjenlitic nligmatite
or granitoid, which play he strongly cataclastic, epidotized and alhitized
. This type of basement is characteristic of the western border zone, next
to the Proterozoic area and around the intense fractures . Neosonle is locally
predominant . hut large coherent amphiholitic palaeosome horizons also occur .
Stronlatic and schollen migmatites are predominant but the nehulitic type
frequently occurs in the western border zone .
Well-preserved granulite facies mineral assemblages are met with in the highgrade
blocks . which are clearly distinguished on the magnetic map (Fig . 7) as
strong positive anomalies . The rocks of the high-grade blocks are handed or
honogeneous hypersthene-hearing quartz diorites leucodiorites (enderbites), rich
in plagioclase . Amphiholite hands and broader horizons mostly contain two pyroxenes
and are often garnetiferous .
Blastonlvlonitic quartz-epidote rocks and amphiholites occur in the zones between
the blocks . These fracture and fault zones have clearly been active several
times, probably ever since the late Archaean .

Proterozoic rocks
The Proterozoic supracrustal rocks in the map sheet area are mainly unexposed,
only a couple of metapelitic outcrops occurring in the western margin
and a few mica gneiss outcrops in the southwestern corner of the area .
However, several Proterozoic intrusions and dyke rocks cut the Archaean
basement . Jatulian diabase dykes are common throughout the map sheet area .
They seem to be most abundant in the high-grade blocks, where they have
usually preserved their primary pyroxene-hearing mineral composition while
the diabases in the basement usually tend to have been rehvdrated into metadiabases
.
The Kauppilanmaki-Ryhalanm'iki granite (06) is the most extensive intrusive
in the map-sheet area . Like the OhenmOki granite (04), it shows a ringstructure
on the aeromagnetic map (Fig . 7) .
The Kauppilanmaki-Ryhalanmaki granite contains locally abundant dioritic
quartz dioritic inclusions differing in size . The rock is a reddish, massive and
homogeneous hiotite granite .
The Ohenmaki granite consists of different types of homogeneous granite,
reflecting the rock's multistage magmatic history . The Paloisvuori granite
granodiorite (05A) is very homogeneous, grey and massive .
The average modal compositions of these acid intrusives are given in Table
2 and Figure 16 .
The Palomaki quartz diorite (04-07) is homogeneous and massive over a
wide area . In places it contains . fine-grained, dark fragments, but the main mineral
composition, plagioclase, quartz, biotite, hornblende, epidote, sphene, apatite
and opaque, is the same in both the host rock and the fragments . Big and small
dioritic-quartz dioritic inclusions with similar chemical and modal compositions
(Tables 2-3 and Figures 16-18) are also common in the Ryhalanmaki-
Kauppilanmaki granite .
In the Hongikko area (08) there are several, mainly intermediate, dykes or
narrow N-S -trending intrusions . They are massive, usually ophitic and differentiated,
varying from gabbroic to granodioritic in composition .
Metamorphic and structural evolution
Fracturing and block faulting are conspicuous features of the bedrock in the
Iisalmi map-sheet area . Blocks of different metamorphic grade deriving from
different depths in the crust have been exhumed .
The oldest magmatism (or high-grade metamorphism) occurred at least 3 .1
Ga ago (Paavola 1986) . The tectonothermal phase at about 2 .7 Ga heavily
modified the Archaean crust of the area . The accompanying crustal thickening

1 2
and magmatism is indicated by metamorphic mineral reactions and isotope
dates .
The lisalmi microplate was detached from the eastern basement during the
Proterozoic 1 .97-1 .96 Ga ago (Kontinen 1987) . The compressional phase followed
some tens of million years later . The microcontinent was thrusted from
the west and vyedged against the eastern craton . Later compression in the north
south direction broke the bedrock into slices and blocks . Numerous mvlonites,
both large and small were formed and many of the pre-existing ones were reactivated
Owing to the Proterozoic overthrust the Archaean crust underwent intense
thickening and uplifting . This was followed by rapid isostatic and thermal equilibration
. The granulate blocks from the deeper levels of the overthrust crust
were exhumed contributed by later faulting . "Thus, the Archaean granulite blocks
of, the lisalmi-Varpaisjarvi area were exposed, like granulites in general (Bohlen
~S, Mezger, 1989), several hundred million years after high-grade metamorphism
by processes that seem to he unrelated to those that caused metamorphism)'
.

KTRJALLISL ; UTTA-REFERENCES
.
. .
.
.
. I
.
.
.
.
.
:
.
:
.
Bohlen, S .R. & Mezger, K ., 1989 . ()ri,t;in of granulitr terranes and the forurttion of the I(\(21-most
continental crust . ticirncc 211, 320-329
Ellis, D .J ., 1987 . Origin and evolution of granulites in normal and thickened crust . Geology 13 .
10--I - 0,
Grad, M . & Luosto, U ., 1987 . Srisnic models of thr crust of the Baltic shield along the SV'FKA
profile in Finland . Annales Geophysicae 511 (6) 039-05n
Hoffman, P.F., 1989 . Precanthrian geology and tectonic history° of North America . ht fully, A .A\ .
and Palmer . A .ll ., eds . The Geology of North America
Iogical Society of America -44 -- 512,
An overview : Boulder . Colorado, Ceo-
Holtta, P . & Paavola, J ., 1989 . Kornerupine-hearing gtanulites and ecfdence of uplift in the Atchaean
Varpaisjatvi area Central Finland, Gcol_ Sun . Finland . Current Research 1900 . Ell . he
Sini Autio . Special Paper 11) . 11-1 -
Irvine, T.N . & Baragar, W .R .A ., 1971 . A guide to the chemical classification of conunon volcanic
rocks . Can . Faith Sri . 0 . 523 5-10 .
Kauppinen, H ., 1973 . liralnx'n alueen loltkorakenteis a . Pro grade -tutlcielnta . Turun yliopisto
102 s .
Koistinen, T .J ., 1981 Structural ci olution of an early Proterozoic strata-hound Cu-Co-%n deposit,
Outokumpu . Finland . Prat . . If . Soc . Edinburgh, Earth Sc i . 72 . 115 170 .
Kontinen, A., 1987. An early Proterozoic ophiolite the Jormua mafic-ultramafic complex, northeastern
Finland . Precambrian Res . 35 . 313-341
Kontinen, A ., Paavola, J . & Lukkarinen, H ., (tekeilla) . K-Ar dates from late Archaean rocks of
eastern Finland discussion of tectonic implications . Geol . Sure- . Finland . Bull .
Korhonen, J . & Airo M-L ., 1987 . Acromagneettinen kartta 33 .11 . lisalmi . Geologian tutkinnrskeskus,
Geofysiikan osasto . I : 100 000 Q22 .812 133 11 198- .
Korkiakoski, E .A. & Laajoki, K., 1988. Tile Palaeosedintentology of the cans Proterozoic Salahmi
Schist Belt . central Finland . Eds . Kauko laajoki and juhani Paakkola, Geol . Sure . Finland,
Special Paper 5 . 0-73
Kukkonen, E., 1982 . Maaperakartta Quaternary deposits, lehti-sheet 33-41 . lisalmi . Suomen geologinen
kartta Geological map of Finland 1 100 000 .
Kukkonen, E . & Sahala, L ., 1988 lisalmen kartta-alueen maapera . Summary : Quaternary deposits
in the lisalmi map-sheet area . Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 100
000, Maaperakarttolen selitykset-Explanation to the maps of Quaternary- deposits, Ichu sheet
3341 lisalmi, 45s,
Laajoki, K. & Luukas, J ., 1988 . Early Proterozoic stratigraphy of the Salahmi Pvhanta area, central
Finland . with an emphasis on applying the principles of lithodentic stratigraphy to a complexly
deformed and metamorphosed bedrock . Bull . Gcol . Soc . Finland 00, Part 2, 79-100
Luukkonen, E.J ., 1985 .
Structural and U-Ph isotopic study of late Archaean migmatitic gneisses of
.
.
:
.
.
.
.
the Presvecokarelides, Lyl y vaara . eastern Finland . 'l'rans . R . Soc . Edinburgh Earth Sci . 70 . 101-
410
Luukkonen, E . J ., 1988 The structure and stratigraphy in the northern part of the late Archaean
Kuhmo greenstone belt, eastern Finland . Geol . Sure . Finland, Spec . pap . t . 71-96 .
Marttila, E ., 1977 . Kallioperakarttu Pre-Quaternary rocks, leltti sheet 3323 . Kiuruvesi . Suomen
,cologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 .
Marttila, E., 1981 . Kiuruveden kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kiuruvesi
map-sheet area . Suomen geologinen kartta - Geological map of Finland 1 100 000,
Kallioperakarttojen selitykset - Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, lehti sheet
3323, 48s
Muhling, J .R., 1990 The Narryer Gneiss Complex of the Yilgarn Block, Western Australia : a segment
of Archaean lower crust uplifted during Proterozoic orogeny . J . metamorphic Geoi . 8, 47-
64
Paavola, J ., 1984 . Nilsian kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of tire Nilsia
map sheet-area . Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000, Kallioperakarttojen
selitykset-Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, lehti-sheet 3334, 57s .
Paavola, J ., 1986 . A communication on the U-Pb and K-Ar age relations of the Archaean basement
in the Lapinlahti Varpaisjarvi area, central Finland . Geol . Surv . Finland, Bull . 339, 7-15 .
Paavola, J ., 1987 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks, lehti-sheet 3332, Lapinlahti . Suomen
geologinen kartta - Geological map of Finland 1 : 100 000
1 3

1+
.
.
.
:
.
.
. .
: .
:
Paavola, J ., 1988a . The Archacan bedrock of the Lapinlahti Varpaisj irci area, central Finland
Fd . I'rkki :blarttiLi, Gcol . Sum . Finland, Special Paper t, 101-169 .
Paavola, J ., 1988b Lapinlahdcn kartta-aluecn kalliopera . Sununa0 : Pre-Quaternary rocks of the
Lapinlahti map sheet area . Suomen geologincn kartta Geological map of Finland 1 : 100 000,
Kalliopcriikarttojen seIit\ ksct
$33 2 00s .
- LypI ination to the map of Pre-Quaternary rocks . lehti sheet
Paavola, J ., 1990. K ;tllioperaikartta Pre-Quaternary rocks, lehti sheet 33 1 1 . Tis iimi. Suomen geologinen
kartta-Geological map of Finland 1 100 000 .
Saari, E ., 1963 . II ;naintoja Iisalmen urcdaiskunnan Soinlahden aluecn kallioperJista . Pro grade -
tutkicluta, Helsingin sliopisto . 59 s .
Sheraton, J .W ., Tingey, R .J ., Black, L .P ., Offe, L.A . & Ellis D .J., 1987 . Geology of an unusual
Ptec :unhrian Itigli-grade metamorphic terrine Fnderhy Land and ss-esters Kemp Land, Antarctica
. bureau of mineral resources . geology and geophysics, Australia [cull . 223, 51p .
Sipila, E ., 1979 . Sonkajarsen rautanral nitutkimukset vv . 19-7-19 . 9 . Gcologian tntkimnskeskus,
keskusaiki .sto, raportti : iA-1 19 . 33 11 ^9,'1 ; 10 . 13s
Streckeisen, A ., 1976 . "I'o each plutonmc rock its proper name . Larch-Sci . Rev . t2 1-33
Toivola, V ., 1988 . Sonkajarcen Varpaistarsen alueen diahaasit . Pro grade -tutkalma, Helsingin
cliopisto . -3 s .
Wilkman, W. W., 1929 . Kieilajikanta Pre-Quaternary , Rocks, Lchti-Sheet Gi, Kajaani . Suomen
gcologinen N leiskartta - General geological map of Finland . I : 400 000 .
Walkman, W. W ., 1931 . Kbilajikartan selitys, Lehti-Sheet C4 . Kajaani . Resume en Francais . Suomen
gcologinen \leiskartta General geological map of Finland 1 -400 000 . 249 s
Wilkman, W. W., 1935 . Kivilajikartta - Pre-Quaternary rocks, Lehti Sheet C3 . Kuopio .Suomen
gcologinen tileiskartta - General geological map of Finland . 1 : 400 000 .
Wilkman, W : W ., 1938. Kb ilajikartan selitvs, Lehti Sheet C3, Kuopio . English summit\ . Suomen
gcologinen vleiskartta - General geological trap of Finland I 400 000, 171 s .
Winchester, J .A. & Floyd, P.A., 1976 . Geot,hemical magma type discrimination : application to
altered and metamorphosed basic igneous rocks . Earth Planet Sci . Lett . 28, 459-469 .

Julkaistut kallioperakartat (1 :100 000) ja selitykset (*), Tilapaiskartta [ ]
Published maps of pre-Quaternary rocks (1 : 100 000) and explanations (*), Temporary map [ ]
*0034+0043 Signilskar, 1978 .
Lagskar, 1978 .
*1012 Maarianhamina, 1979 .
1013 KOkar, 1981 .
1014 Foglo, 1980 .
*1021 Geta, 1978 .
* 1023 Kumlinge, 1978 .
1031 Uto, 1983 .
1032 Korppoo, 1987 .
*1033 NOW, 1954 .
*1034 Nagu, 1973 .
1041 IniO, 1986 .
* 1242 Korsnas, 1960 .
1343 Vexala, 1981 .
1832 Ropi, 1988 .
2011 Hanko, 1970 .
2012 Pernio, 1955 .
2013 Jussaro, 1973 .
[2014 Tammisaari]
*2021 Salo, 1955 .
*2022 Marttila, 1957 .
*2023 Suomusjarvi, 1955 .
*2024 Somero, 1955 .
*2032 Siuntio, 1960 .
*2034 Helsinki, 1967 .
*2042 Karkkila, 1953 .
*2043 Kerava, 1969 .
*2044 Riihimaki, 1956 .
*2111 Loimaa, 1953 .
*2112 Huittinen, 1976 .
*2113 Forssa, 1954 .
*2114 Toijala, 1973 .
*2121 Vammala, 1967 .
*2122 Ikaalinen, 1952 .
*2123 Tampere, 1961 .
*2124 Viljakkala-Teisko, 1953 .
*2131 Hameenlinna, 1949 .
*2132 Valkeakoski, 1970 .
*2133 Kark6la, 1961 .
*2134 Lammi, 1964 .
*2141 Kangasala, 1964 .
2142 Orivesi, 1986 .
2143 Padasjoki, 1971 .
2144 Kaipola, 1973 .
*2213 Kuru, 1960 .
*2214 Virrat, 1965 .
2221 Jalasjarvi, 1990 .
2222 Seinajoki, 1961 .
*2223 Alavus, 1970 .
*2224 Kuortane, 1971 .
*2231 Mantra, 1976 .
*2232 Keuruu, 1963 .
1 . 11 . 1991
*2241 Ahtari, 1970 .
2313 Alajarvi, 1979 .
2321 Pietarsaari, 1981 .
2322 Kokkola, 1980 .
2323 Kaustinen, 1971 .
*2324 Kannus, 1961 .
2332 Perho, 1976 .
*2334 Kinnula, 1962 .
*2341 Lestijarvi, 1964 .
*2342 Sievi, 1962 .
*2343 Reisjarvi, 1963 .
*2344 Nivala, 1962 .
*2413 Kalajoki, 1955 .
*2431 Ylivieska, 1955 .
*2432+2414 Pyhajoki, 1957 .
*2433 Haapavesi, 1958 .
*2434 Vihanti, 1958 .
*2441 Raahe, 1959 .
*2443 Paavola, 1959 .
*2533 Haukipudas, 1986 .
*2541 Kemi, 1971 .
*2542+2524 Karunki, 1972 .
*2543 Simo, 1975 .
*2544 Runkaus, 1971 .
2713 Kolari, 1984 .
2714 Kihlanki, 1981 .
*2723 Muonio, 1980 .
2732 Kittila, 1984 .
*3012 Pellinki, 1965 .
*3021 Porvoo, 1964 .
*3022 Lapinjwrvi, 1962 .
*3023+3014 Kotka, 1970 .
*3024 Karhula, 1965 .
*3041+3043 Haapasaari, 1972 .
*3042 Hamina, 1973 .
*3044 Vaalimaa, 1979 .
*3111 Lahti, 1964 .
*3112 Heinola, 1970 .
*3113 Kouvola, 1963 .
*3114 Vuohijarvi, 1969 .
*3121 Sysma, 1977 .
*3122 Joutsa, 1982 .
*3123 Mantyharju, 1978 .
3124 Hirvensalmi, 1988 .
*3131 Luumaki, 1975 .
*3132 Savitaipale, 1965 .
*3133 Ylamaa, 1979 .
*3134 Lappeenranta, 1964 .
*3141 Ristiina, 1990 .
*3142 Mikkeli, 1980 .
*3144 Sulkava, 1966 .
3231 Haukivuori, 1984 .
Julkaisuja myy / Publications may be purchased at :
Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Julkaisumyynti
02150 Espoo
Karttakeskus
PL 85
00521 Helsinki
3232 Pieksamaki, 1971 .
3233 Rantasalmi, 1973 .
*3234 Varkaus, 1980 .
*3311 Viitasaari, 1966 .
*3312 Pihtipudas, 1969 .
*3313 Vesanto, 1985 .
*3314 Pielavesi 1977 .
*3323 Kiuruvesi, 1977 .
*3332 Lapinlahti, 1987 .
*3334 Nilsia, 1980 .
*3341 lisalmi, 1990 .
*3422 Oulujoki, 1983 .
3433 Sotkamo, 1981 .
3442 Puolanka, 1990 .
3443 Hyrynsalmi, 1989 .
*3511 Kiiminki, 1984 .
3531 Jonku, 1977.
3541 Rytinki, 1979 .
3543 Loukusa, 1980 .
3642 Pelkosenniemi, 1979 .
3643 Kursu, 1967 .
3644 Vuotostunturi, 1983 .
*3713 Sodankyla, 1979 .
*3714 Sattanen, 1980 .
3733+4711 Savukoski, 1986 .
*4112+4111 Imatra, 1966 .
*4121 Virmutjoki, 1987 .
*4123+4114 Parikkala, 1982 .
*4124+4142 Punkaharju, 1980 .
*4213 Kerimaki, 1975 .
*4214 Raakkyla, 1985 .
*4222 Outokumpu, 1971 .
4223 Joensuu, 1985 .
*4224 Kontiolahti, 1971 .
(Polvijarvi)
*4231 Kitee, 1973 .
*4232+4234 Tohmajarvi, 1967 .
*4241 Kiihtelysvaara, 1971 .
4242 Eno, 1983 .
*4243 Oskajarvi, 1975 .
4244+5222Ilomantsi, 1973 .
*4311 Sivakkavaara, 1971 .
*4411 Ontojoki, 1976 .
*4412 Hiisijarvi, 1973 .
*4413 Kuhmo, 1978 .
*4421 Moisiovaara, 1986 .
*4423+4441 Ala-Vuokki, 1987 .
4522 Vasarapera, 1989 .
*4524+4542 Kuusamo, 1973 .
*4613 Rukatunturi, 1982 .
4621+4623 Salla, 1967 .

0043
003,
1022 1a
67°
77 •
21-
391 3913 3931 933 4911 4913
18 2
N382 3824 3842
843 2 28433821 823 811
87 2812
B 3812 3e,< 38
:
38444822
3843482
.12
®270 37
66°
744 4722 4724
2743 721 370 4721
64-
66'
24°
60°
27°
3941
2773 37 3 3 47 3874
1
®®
®®®
®®® ®®~
®~'_®®
®®~
®®®
--®
II'
®®®
13JyRLL i __
2734 3712 37 4 12
~® ®®®® ®®
~~®~®®® ®®®
®®®®®® ®®
®®®®®® _
®®~®®
a1 :
3914
3932 3934 912 4914
3ou
Karttalehtijako 1 :100 000
Map division 1 :100 000
7U
34 3
30,
6
6
44
30
64°
6
ISBN 951-690-441-6