kansainväliset opetussuunnitelmasuuntaukset - Opetushallitus

More documents

Recommendations

Info

3 Opetussuunnitelman kehittämisen keskeiset näkökulmat 3.1 Opetussuunnitelmajärjestelmät Opetussuunnitelmajärjestelmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä laajasti ottaen kokonaisuutta, jonka erilaiset ja eri tasoilla toimivat opetussuunnitelmat tai muut vastaavat dokumentit muodostavat eri maissa. Suomessa opetussuunnitelmajärjestelmään sisältyvät laki, asetukset, kansalliset opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat. Tässä selvityksessä keskitytään ensisijaisesti erilaisiin opetussuunnitelma-asiakirjoihin ja niiden muodostamiin kokonaisuuksiin selvityksen maissa menemättä maakohtaisiin lainsäädännöllisiin elementteihin. Opetussuunnitelma-asiakirjoilla on eri maissa erilainen asema ennen kaikkea akselilla kansallinen – paikallinen opetussuunnitelma, mikä heijastelee opetussuunnitelmajärjestelmän keskusjohtoisuutta tai hajautettua luonnetta. Pääsääntöisesti ministeriö tekee kansallisen tason strategiat ja päätökset, paikallisella tasolla on erilaisia toimijoita. Australiassa, Kanadassa ja USA:ssa ei ole yhtä kansallista opetussuunnitelmaa, vaan jokaisella osa-valtiolla on omat opetussuunnitelmat, jotka toimivat sellaisinaan koulujen opetussuunnitelmina. Myös Hong Kongissa on yksi opetussuunnitelma, joka koskee kaikkia kouluja. Paikallisia, kunta- tai koulukohtaisia opetussuunnitelmia ei em. maissa siis laadita. Koulukohtaisen työn tueksi ko. maissa laaditaan erilaista tukimateriaalia ennen kaikkea opettajalle opetuksen toteuttamista koskien. 20 KESKUSJOHTOINEN HAJAUTETTU Kansallinen opetussuunnitelma Australia Kanada USA Kuva 1. Opetussuunnitelmajärjestelmät Opetussuunnitelman perusteet Hong Kong Suomi Etelä-Afrikka Skotlanti Ruotsi Englanti Singapore Uusi-Seelanti
Englannissa, Skotlannissa, Uudessa-Seelannissa, Singaporessa, Etelä-Afrikassa ja Ruotsissa on lähimpänä suomalaista järjestelmää olevat kansalliset perusteet, joilla paikallista opetussuunnitelmatyötä ohjataan. Näissä maissa opetussuunnitelmajärjestelmä on pisimmälle hajautettu. Jokaisessa ko. maassa on yksi kansallinen opetussuunnitelman viitekehys (perusteet), jonka pohjalta kunnat tai vastaavat paikalliset tahot sekä koulut laativat omat opetussuunnitelmansa. Paikallinen opetussuunnitelma on tarkastelluissa maissa kuntakohtainen, aluekohtainen tai koulupiirikohtainen. Skotlannissa ja Uudessa-Seelannissa opetussuunnitelmallinen päätösvalta on pisimmälle koulukohtaista, ja rehtoreilla on varsin suuri autonomia koulun opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Opetussuunnitelman muotoon ja ohjaavuuteen liittyen on huomioitava ero kansallisen opetussuunnitelman (engl. national curriculum) ja opetussuunnitelman perusteiden (engl. curriculum basics, curriculum rationale) välillä. Kansallinen opetussuunnitelma on asiakirja, jota ei paikallisesti sovelleta vaan noudatetaan kouluissa sellaisenaan. Kansallinen opetussuunnitelma on kirjoitettu selkeästi opetussuunnitelman muotoon ja sille ominaisella tyylillä. Opetussuunnitelman perusteet puolestaan ovat ohje paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen. Opetussuunnitelman perusteet voidaan ilmaista useina erimuotoisina asiakirjoina ja ohjeina paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Kansallisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden väliset eroavuudet ovat usein jääneet eksplikoimatta opetussuunnitelmakeskustelussa. Useimmiten opetussuunnitelman perusteiden tehtävä ja rooli kansallisessa opetussuunnitelmaohjauksessa tiedostetaan, mutta perusteet laaditaan kuitenkin kansallisen opetussuunnitelman muotoon. Itse asiassa puhtaasti opetussuunnitelman perusteiksi määriteltäviä asiakirjoja ei tämänkään selvityksen aineistosta löydy, ja tarkastelu perustuukin kansallisiin opetussuunnitelmiin ja niiden rakenteisiin. Opetussuunnitelma-ajattelu poikkeaa tarkastelluissa maissa ennen kaikkea opetussuunnitelmaan sisällytettävien pedagogisten tekijöiden suhteen, mikä luokin opetussuunnitelmille erilaisia luonteita: on hyvin yleistä, että eri maiden opetussuunnitelmissa määritellään opettajan tehtäviä ja roolia, oppilaan roolia, vanhempien roolia osana opetusta, oppimateriaalien laatua ja jopa kotitehtävien laatua. Opetussuunnitelman ohjaavuus ulotetaan siis hyvin moniin tekijöihin, joiden Suomessa ajatellaan kuuluvan selkeästi opetussuunnitelman ulkopuolelle koulun ja opettajan päätösvaltaan ja toimintaan. Jokaisessa tarkastellussa opetussuunnitelmassa esitetään jossakin muodossa opetuksen arvot, yleiset tavoitteet, keskeiset taidot, oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet. Tarkkuus ja se, missä kohdin opetussuunnitelmaa 21
Page 1 and 2: Erja Vitikka & Elisa Hurmerinta Rap
Page 3 and 4: Sisältö 1 Johdanto ..............
Page 5 and 6: Tiivistelmä Koulutusjärjestelmien
Page 7 and 8: Sammanfattning Internationella inri
Page 9 and 10: Summary International curricular tr
Page 11 and 12: 1 Johdanto Koulutusjärjestelmien k
Page 13 and 14: 2.1 Opetussuunnitelmatyypit Tietyt
Page 15 and 16: 2.2 Opetussuunnitelman tiedollinen
Page 17 and 18: maansa ja yhteiskuntansa arvoihin,
Page 19: Kuvaus Esimerkki Kansainvälinen Eu
Page 23 and 24: Tarkasteltujen maiden kansallisten
Page 25 and 26: asiakirjoja on yhtä monta kuin on
Page 27 and 28: Values Excellence; Innovation, inqu
Page 29 and 30: Singaporen opetussuunnitelma poikke
Page 31 and 32: 4 Selvityksen toteuttaminen Tämän
Page 33 and 34: nimenomaan sen pohjalta, millaisia
Page 35 and 36: 5 Opetuksen lähtökohdat opetussuu
Page 37 and 38: At the end of Primary school, stude
Page 39 and 40: 6 Oppiaineet ja opetuksen läpäise
Page 41 and 42: oppiaineiden yhteydessä useimmiten
Page 43 and 44: sisältyä liikunta ja terveyskasva
Page 45 and 46: 7 Taidot opetussuunnitelmissa Taito
Page 47 and 48: läsnä kaikissa opetussuunnitelmis
Page 49 and 50: Ontario (Kanada) Ajattelun taidot T
Page 51 and 52: • Arviointi • Hypoteesien muodo
Page 53 and 54: The suggested activities in this Un
Page 55 and 56: 8 Opetuksen ohjaus opetussuunnitelm
Page 57 and 58: “The outcomes and assessment stan
Page 59 and 60: Essential features of science as in
Page 61 and 62: differences remain? How might robot
Page 63 and 64: Seuraavassa tarkastellaan osaamisku
Page 65 and 66: arvosanalle: A, C ja E. Näissä ei
Page 67 and 68: 9.2 Arvioinnin muodot Edellä tarka
Page 69 and 70: Range of levels within which the gr
Page 71 and 72:
9.3 Osaamiskuvausten määrä Vaikk
Page 73 and 74:
LEARNING OUTCOMES …Learning Outco
Page 75 and 76:
1lk: ”1. Materials come in differ
Page 77 and 78:
osaamiskuvaukset ovat viimeisin osa
Page 79 and 80:
tai ymmärtävää käytännön osa
Page 81 and 82:
Lukuun ottamatta vapaaehtoisia ylio
Page 83 and 84:
oppilaan arvioinnin kohde. Kaksi j
Page 85 and 86:
opetuksen lähtökohtia koskevalle
Page 87 and 88:
Federal Ministry of Education and R
Page 89 and 90:
Opetushallitus. (2004). Perusopetuk
show all

kansainväliset opetussuunnitelmasuuntaukset - Opetushallitus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?