Grönbergin lyijysulaton ympäristön kunnostus ... - Vantaan kaupunki

JULKINEN TIEDOTE
OFFENTLIGT MEDDELANDE
Tikkurilan, Hiekkaharjun ja Jokiniemen alueille
Till invånarna i Dickursby, Sandkulla och Ånäs
Postiosoite - Postadress Puhelin - Telefon Faksi - Telefax Sähköposti - E-post
Ympäristökeskus 09 839 11 (09) 8392 4280 kirjaamo.ymparistokeskus@vantaa .fi
Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa
Backasgränden 5, 01510 Vanda

Grönbergin lyijysulaton ympäristön kunnostus jatkuu
Männistönpuisto kunnostettu
Tikkurilan keskustan rakentaminen alkoi lyijypitoisen maaperän kunnostuksella.
Entisen sulaton lähialueen rakentamisen yhteydessä on kunnostettu
pilaantuneita maita. Viimevuosina on kunnostettu mm. Winterinmäen
alue sekä Valkoisenlähteentien jatke Tikkurilassa, Tennistien varressa
oleva ammattikoulun laajennusalue sekä radanvarsialueet rata-alueen
laajentamisen yhteydessä. Jokiniemen kerrostaloasutuksen, koulukeskuksen
ja Ruokopillin päiväkodin sekä Tikkurilan Ratatien varren korttelien
lyijypitoiset humusmaat poistettiin rakentamisen yhteydessä 1990-luvulla.
Entisen tehdasalueen, tämän pohjoispuolisen metsäalueen ja eteläpuolisen
pel-toalueen sekä Villa Grönbergin piha-alueen kunnostustyö saatiin
valmiiksi vuonna 2004.
Valtio ja kaupunki tukevat Grönbergin entisen lyijysulaton alueen
pientalotonttien puhdistamista
Valtio ja Vantaan kaupunki tarjoavat tukea pahimmin lyijyllä (yli 600 mg/
kg) pilaantuneiden Grönbergin vaikutusalueella olevien rakennettujen
pientalotonttien kunnostukseen tapauskohtaisesti sovittavan aikataulun
mukaan. Valtion osuus kattaa kustannuksista 50 prosenttia ja kaupungin
osuus on noin 25 prosenttia. Tuki ei koske uudisrakennettavia tontteja.
Mahdollisesti kunnostettavia tontteja on radan itäpuolella Jokiniemessä
Urheilutien, Kauratien ja radan rajaamalla alueella. Radan länsipuolella
tontteja on lähinnä aivan radan lähellä Vehkatien itäpuolella. Alueen kiinteistönomistajiin
on otettu erikseen yhteyttä vuonna 2005 ja osa tonteista
on tutkittu ja tutkimuksia jatketaan tarpeen mukaan. Yhtään tonttia ei ole
kunnostettu vuoden 2004 jälkeen. Suurimmalla osalla tutkituista tonteista
maaperän lyijypitoisuudet ovat olleet alle 600 mg/kg.
Vantaan ympäristökeskus ei suosittele edelleenkään Tikkurilan ja Jokiniemen
alueella, entisen Grönbergin lyijysulaton lähistöllä, vihannesten
ja marjojen kasvatusta eikä niiden käyttöä ravinnoksi. Suosi-

tuksen koskema alue näkyy oheisella kartalla. Myös sienien syömistä
on syytä välttää. Muita ravintokasveja voidaan käyttää, kunhan ne on
ensin huolellisesti huuhdottu tai kuorittu. Kuitenkin mikäli tontin maaperä
tai kasvit ja marjat on todettu tutkimuksissa puhtaiksi tai tontin maaperä
on kunnostettu, voidaan kasveja ja marjoja käyttää.
Kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa on luovuttajan tai vuokraajan
ympäristönsuojelulain 104 §:n mukaan esitettävä uudelle omistajalle
tai haltijalle tieto maaperässä olevasta lyijystä.
Ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä on otettava yhteyttä Vantaan
ympäristökeskukseen. Maaperän lyijypitoisuuden ollessa koholla
rakennustöissä tms. syntyvien ylijäämämassojen sijoittaminen vaatii tapauskohtaista
harkintaa.
Lyijysulatto toimi Tikkurilassa vuosikymmeniä
Tikkurilan alueella on toiminut kaksi lyijypäästöjä aiheuttanutta teollisuuslaitosta.
Päästöjen kannalta merkittävin on ollut useita vuosikymmeniä
pääradan varrella sijainnut lyijysulatto Oy Grönberg Ab, jonka toiminta
loppui vuonna 1984. Nykyisen pääkirjaston paikalla toiminut akkutehdas
siirtyi Tikkurilasta pois jo vuonna 1972.
Laitoksista ympäristöön ilmateitse päässyt lyijy on sitoutunut maan pintakerrokseen,
lähinnä humukseen, jonka lyijypitoisuudet ovat paikoitellen
suuria. Pilaantuneimmat alueet ovat entisen sulaton lähialueet Jokiniemessä
ja Tikkurilassa. Suurimmat pitoisuudet on mitattu ohuissa metsähumuskerroksissa.
Pohjavedessä ei ole havaittu merkittävää pilaantumista.
Riskinarvio maaperässä olevasta lyijystä
Vantaan kaupunki teetti vuonna 2000-2001 tutkimuksen, jossa arvioitiin
entisen lyijysulaton ympäristön maaperän lyijystä aiheutuvaa terveysriskiä
erityisesti lapsille. Herkimpiä lyijylle ovat pienet, alle kouluikäiset lapset,
joiden elimistöön lyijy imeytyy hyvin. Pienillä lapsilla tärkein altistumisreitti
on maan syöminen ja likaisten käsien laittaminen suuhun. Tutkimuksen yhteydessä
määritettiin lyijypitoisuus 63 lapsen verestä. Kaikkien tutkimuk-

seen osallistuneiden lasten veren lyijypitoisuus oli turvallisen alhainen, sillä
korkeinkin mitattu veren lyijypitoisuus (5 μg/dl) oli selvästi alle haitallisia
vaikutuksia aiheuttavan pitoisuustason (10 μg/dl).
Riskiarvioinnin perusteella VTT ja Työterveyslaitos totesivat, että kiireellistä
kunnostustarvetta ei ollut tutkitun alueen missään osassa. Tutkimusajankohtaan
mennessä tehdyt maaperän kunnostukset sekä sulattotontin ja
Winterinmäen kunnostus pienentävät riskiä omalta osaltaan. Tontin käyttö
ja mahdollinen uudelleen rakentaminen vaikuttavat kunnostusajankohdan
määrittelyyn. Maaperän lyijypitoisuuden ollessa yli 200 mg/kg tulee
maaperä pääsääntöisesti kunnostaa rakentamisen yhteydessä. Jos rakennetun
asuintontin maaperän lyijypitoisuus ylittää 600 mg/kg, on tontti
syytä kunnostaa riippumatta rakentamisesta. Maaperän lyijypitoisuuden
ollessa alle 300 mg/kg ei siitä aiheudu riskiä.
Omakoti- ja kerrostalopihoilla yli 300 mg/kg lyijypitoisuuksia todettiin
osalla tonteista, jotka ovat alle 500 metrin etäisyydellä sulatosta. Yleensä
alueilla, joilla pintamaa on sekoittunut alapuoliseen kerrokseen pelto- tai
puutarhaviljelyn takia, lyijy on levinnyt tasaisesti koko muokkauskerrokseen
ja pitoisuudet ovat näin ollen pienemmät. Runsaasti hiekkaa sisältävistä
pintakerroksista lyijyä on löytynyt hyvin vähän.
Riskiä voi pienentää omatoimisesti mm. välttämällä kotipuutarhan vihannesten
viljelyä ja käyttämistä. Lyijyä kertyy erityisesti lehtivihanneksiin.
Huolellisen huuhtelun on todettu vähentävän lyijypitoisuuksia noin 60
prosenttia. Maanpinnan peitteisyys ja maan kalkitseminen pienentävät riskiä.
Metallit eivät irtoa maaperästä muuta kuin mekaanisesti, haihtumista
ilmaan tms. ei tapahdu.
Mikäli asukkaat haluavat tutkituttaa tontin maaperän tai tontilla kasvavia
vihanneksia tai marjoja, he voivat ottaa yhteyden Vantaan ympäristökeskukseen.
VANTAAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUS
Yhteydenotot:
Ympäristökeskus, Leena Maidell-Münster
p. 8392 3028
sähköposti: leena.maidell (at) vantaa.fi

Iståndsättningen av omgivningarna kring Grön-
bergska blysmälteriet fortsätter
Männistöparken har iståndsatts
Byggnadsarbetena i Dickursby centrum har inletts genom rening av den
blyhaltiga jordmånen. I samband med byggnadsarbeten i området närmast
det tidigare blysmälteriet har förorenad mark sanerats. Under de
senaste åren har bl.a. Wintersbackens område och den fortsatta dragningen
av Vitbäcksvägen i Dickursby, området för utvidgningen av yrkesskolan
vid Tennisvägen samt områdena längs järnvägen i anknytning till
stambanans utvidgning sanerats. Blyhaltiga humuslager avlägsnades i
samband med byggnadsarbeten under 1990-talet i Ånäs höghusområde,
på platsen för skolcentrumet och daghemmet Ruokopillin päiväkoti samt
i kvarteren utmed Banvägen i Dickursby. Saneringsarbetena i det tidigare
fabriksområdet, skogsområdet norr om fabriksområdet och åkern i söder,
samt Villa Grönbergs gårdsområden blev klara 2004.
Staten och Vanda stad stödjer saneringen av småhustomterna i området
där det före detta Grönbergska blysmälteriet har legat
Staten och Vanda stad erbjuder stöd för sanering av de bebyggda småhustomter
på det Grönbergska smälteriets verkningsområde som värst
drabbats av blyföroreningar (över 600 mg/kg), detta enligt en tidtabell som
avgörs separat för varje tomt. Statens andel av stödet täcker 50 procent av
kostnaderna och stadens andel ca 25 procent. Stöder omfattar inte tomter
för nybyggnation.
De tomter som eventuellt bör saneras ligger öster om järnvägen i Ånäs
mellan Idrottsvägen, Havrevägen och järnvägen. Väster om banan ligger
tomterna främst i banans omedelbara närhet på östra sidan av Missnevägen.
Fastighetsägarna i området har kontaktats separat under 2005 och en
del av tomterna har undersökts och undersökningarna fortsätter vid behov.
Inga tomter har sanerats efter 2004. Största delen av de undersökta
tomterna har haft en blyhalt i jorden på under 600 mg/kg.

Miljöcentralen i Vanda rekommenderar fortfarande att man avstår
från att odla och äta grönsaker och bär i Dickursby och Ånäs i närheten
av det före detta Grönbergska blysmälteriet. Området som berörs
av rekommendationen framgår av den bifogade kartan. Det är också
skäl att undvika att äta svampar. Andra näringsväxter kan användas
efter det att de sköljts eller skalats ordentligt. Om det emellertid har
konstaterats att blyhalterna i marken eller växterna och bären är låga eller
tomtens jordmån har iståndsatts, går det bra att använda dessa växter och
bär.
Enligt 104 § i miljöskyddslagen ska den som säljer eller hyr ut en fastighet
meddela den nya ägaren eller innehavaren om blyet i marken.
Innan man inleder byggnadsarbeten ska Vanda miljöcentral kontaktas.
Eftersom blyhalterna i marken uppvisar förhöjda nivåer i samband
med byggnadsarbeten o. dyl. förutsätter placeringen av överskottsjord att
överväganden tas från fall till fall.
Blysmälteriet verkade i Dickursby i årtionden
I Dickursbyområdet har det funnits två industrianläggningar som gett
upphov till blyutsläpp. Den mest betydande av dem är blysmälteriet Oy
Grönberg Ab som var verksamt vid stambanan i årtionden och som avslutade
sin verksamhet 1984. Ackumulatorfabriken som låg på platsen för
det nuvarande huvudbiblioteket flyttade från Dickursby redan 1972.
Blyet som från anläggningarna spreds via luften bands i markens översta
jordlager, främst i humusen, som på sina håll uppvisar mycket höga blyhalter.
De värst förorenade områdena ligger i den omedelbara närheten av det
före detta smälteriet, i Ånäs och i Dickursby. De högsta halterna har uppmätts
i tunna lager skogshumus. Man har inte noterat någon betydande
förorening av grundvattnet.
Riskbedömning av det bly som finns i marken
Vanda stad lät 2000–2001 utföra en undersökning i vilken hälsoriskerna av
blyet i jordmånen inom det före detta blysmälteriets område bedömdes,
med särskild inriktning på barn. Små barn under skolåldern är mest käns-

liga för bly, eftersom blyet lätt upptas av barnens kroppar. Det vanligaste
sättet för barn att utsättas för bly är att de äter av jorden och stoppar sina
smutsiga händer i munnen. I samband med undersökningen fastställdes
blyhalten i blodet hos 63 barn. Blyhalten var på en betryggande låg nivå
hos alla barn som deltog i undersökningen, ef-tersom också den högsta
blyhalten som uppmättes i blod (5 μg/dl) låg klart under den haltnivå som
har skadlig effekt på hälsan (10 μg/dl).
Utifrån riskbedömningen konstaterade VTT och Institutet för arbetshygien
att det inte fanns behov av brådskande sanering i någon del av det
undersökta området. Marksaneringarna som redan gjorts och iståndsättningen
av smälteritomten och Wintersbacken minskar för sin del risken.
Tidpunkten för saneringen beror på tomternas användning och eventuellt
nybyggande. Om blyhalten i marken överskrider 200 mg/kg rekommenderas
huvudsakligen sanering i samband med byggande. Om blyhalten i
marken på en byggd tomt överskrider 600 mg/kg är det skäl att sanera
tomten oberoende av byggande. Om blyhalten i marken underskrider 300
mg/kg medför den inga risker.
På en del av småhustomterna och höghusens gårdsplaner uppmättes
blyhalter över 300 mg/kg. Dessa tomter ligger närmare än 500 meter
från smälteriet. I regel har blyet spridits jämnt i om-råden där det översta
jordlagret har blandats med underliggande jordlager i samband med åkerbruk
eller trädgårdsodling, och således är halterna mindre. Mycket lite bly
har påträffats i ytskikt som innehåller mycket sand.
Man kan själv minska riskerna genom att bl.a. undvika att odla grönsaker
i köksträdgården eller äta av dem. Bly lagras särskilt i bladgrönsaker. Noggrann
sköljning har konstaterats minska blyhalterna med ca 60 procent.
Marktäckning och -kalkning minskar risken. Metaller frigörs inte ur marken
annat än genom mekaniska ingrepp, de avdunstar t.ex. inte i luften.
Om invånarna vill låta undersöka tomtmark eller grönsaker eller bär som
växer på tomten kan de kontakta miljöcentralen i Vanda.
VANDA STADS MILJÖCENTRAL
Kontakt:
Miljöcentralen, Leena Maidell-Münster,
tel. 8392 3028
e-post: leena.maidell(at)vantaa.fi

Område, där det rekommenderas att man
avstår från att odla och äta grönsaker och
bär.