ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

Recommendations

Info

ESIKÄSITELLYN ESIKÄSITELLYN VEDEN VEDEN LAADUNVAIHTELUT LAADUNVAIHTELUT JA JA VAIKUTUS VAIKUTUS TEKOPOHJAVEDEN TEKOPOHJAVEDEN LAATUUN LAATUUN 3.2 3.2 I IImeytettävän II meytettävän veden veden veden ja ja tekopohjaveden tekopohjaveden laatu laatu muilla muilla laitoksilla laitoksilla Taulukossa 3-1 on esitetty muilla Suomessa sekä Ruotsissa toimivilla tekopohjavesilaitoksilla käytettävän raakaveden sekä muodostuvan tekopohjaveden laatu (Suomen ympäristökeskus ja Suunnittelukeskus Oy 1998, Blomberg 1999, Lapinlampi & Raassina 2002, Sundlöf & Kronqvist 1992, vesilaitosten suulliset tiedonannot 14.-16.4.2003). TAULUKKO 3-1. Imeytettävän veden ja puhdistetun veden laatu eräillä muilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla tekopohjavesilaitoksilla (? = ei analyysitulosta käytettävissä). 13 13 13
Turun Turun Turun seudun seudun tekopohjavesihanke tekopohjavesihanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA ARVIOINTIA TÄYDENTÄVÄT TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET SELVITYKSET 3.3 3.3 Arvio Arvio mekaanisen mekaanisen esikäsittelyn esikäsittelyn tehokkuudesta tehokkuudesta Mekaanisen esikäsittelyn, ts. hiekkapikasuodatuksen, tehokkuus on voimakkaasti riippuvainen käsiteltävän raakaveden laadusta. Suodatus on mekaaninen prosessi, jossa partikkelin pidättyminen perustuu siivilöitymiseen sekä osin partikkelin ja hiekkasuodatinmateriaalin välillä tapahtuviin fysikaalis-kemiallisiin ilmiöihin. Partikkelien pidättymiseen vaikuttaa suodatinmateriaalin raekoko ja jossain määrin materiaalin kemiallinen koostumus. Käsiteltävän veden partikkelikokojakautuma on merkittävässä roolissa käsittelyn tehokkuutta ajatellen. Raakaveden sisältämien partikkelien alkuperä, pitoisuus ja koko vaihtelevat hyvinkin paljon. Partikkelit voivat olla peräisin ilmakehästä, maaperästä tai erilaisista kemiallisista tai biologisista prosesseista. Mekaanisen esikäsittelyn tehokkuuden arviointi perustuu Kokemäenjoen vedellä tehtyihin suodatuskokeisiin. Tehtyjen kokeiden mukaan (Suunnittelukeskus 1999) pikasuodatuksella saavutettiin taulukon 3-2 mukainen käsittelytulos (keskimääräiset vedenlaadut). Merkittävä havainto oli se, että pikasuodatus poisti kiintoainetta niin tehokkaasti, että 16 kuukautta jatkuneiden pikasuodatetulla vedellä tehtyjen imeytyskokeiden aikana harjun tukkeutumista ei havaittu lainkaan. Raakaveden kiintoainepitoisuus vaihteli kokeissa 1…18 mg/l ja pikasuodatetun veden 0,4…2 mg/l. Suodattimissa käytettiin materiaalina pääsääntöisesti Ojakkalan hiekkaa raekokona 0,8…1,2 mm. (Suodatinmateriaaleja vaihdeltiin kokeiden kuluessa siten, että välillä hiekan raekoko oli 0,5…1,0 mm). Kaikkia suodattimia operoitiin samalla pintakuormalla, 6,0 m/h. TAULUKKO 3-2. Pikasuodatuksen puhdistusteho Karhiniemessä 1997-1998 tehdyissä kokeissa (Suunnittelukeskus, 1999). Kokeissa sameus pieneni keskimäärin noin 46 %. Kiintoaineen vähenemä oli keskimäärin 69 %. COD vähenemä oli noin 6 %. Mn Tehdyissä kokeissa suodatettiin Kokemäenjoen vettä Harjavallassa pikasuodattimilla ja DynaSand suodattimilla (Suunnittelukeskus 2002, Kytövaara 2000). Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen vaikutus koepaikan raakaveden laatuun on huomattava. Pikasuodatuskokeiden aikana raakaveden sameus vaihteli väleillä 4,4…27 NTU ja pikasuodatetun veden 2,5…23 NTU. Sameuden reduktio vaihteli väleillä 0,2…67 %. Keskimäärin sameuden alenema oli 33 %. Tutkimuksissa raakaveden kiintoainepitoisuus oli 3,1…8,5 mg/l (ka. 5,7 mg/l). Pikasuodatetun veden kiintoainepitoisuus vaihteli väleillä < 1…4,4 mg/l (ka. 2,5 mg/l). Kiintoaineen keskimääräinen reduktio oli 55 % (vaihtelu 38…77 %). Pikasuodatus poisti bak- 14 14 14
Page 1 and 2: Turun Seudun Vesi Oy:n julkaisu 3/2
Page 3 and 4: Turun Turun Turun seudun seudun tek
Page 13: Turun Turun Turun seudun seudun tek
Page 65 and 66:
Turun Turun Turun seudun seudun tek
Page 67 and 68:
Turun Turun Turun seudun seudun tek
show all

ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?