ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hankkeen vaikutukset pohjaveden laatuun ovat tehtyjen selvitysten mukaan vähäisiä. Typpipitoisuuden<br />
lievä nousu tuskin vaikuttaa lähdekasvillisuuteen, koska emäksisillä kasvualustoilla<br />
minimiravinteena on tyypillisesti fosfori. Ravinnepitoisuuden muutoksia merkittävämpi<br />
tekijä lähdekasvillisuuden esiintymiselle on nimenomaan pohjaveden purkautuminen<br />
ja sen luoma poikkeuksellinen kasvuympäristö, missä ravinteista lähinnä korkea kalsiumpitoisuus<br />
(ja samalla korkea pH) näyttää vaikuttavan vaateliaan lajiston esiintymiseen.<br />
Pohjaveden Pohjaveden laadun laadun muuttumisen muuttumisen estäminen<br />
estäminen<br />
Pohjaveden laadun muuttumisen riskit aiheutuvat pääosin raakavedenottamon yläpuolella<br />
joessa mahdollisesti tapahtuvista haitallisista veden laadun muutoksista. Haittojen ehkäisemisen<br />
kannalta on olennaista, että häiriöt havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa<br />
ja torjuntatoimenpiteet voidaan aloittaa pikaisesti. TSV Oy:n riskienhallintaohjelma käsittää<br />
mm. seuraavat toiminnot:<br />
uhkaavan häiriön havaitseminen<br />
tiedonsiirto TSV:n organisaatiolle ja sen sisällä<br />
häiriön torjuntatoimenpiteet, joihin on varauduttu suunnittelussa prosessi- ja laiteteknisillä<br />
ratkaisuilla<br />
tiedonsiirron ja haittojen torjunnan kytkeminen alueen pelastustoimeen.<br />
Sadetusimeytys Sadetusimeytys – – allasimeytys<br />
allasimeytys<br />
allasimeytys<br />
Sadetus- ja allasimeytyksen eroista vedenlaadun kehittymisen kannalta on pitkäaikaisen<br />
kokemuksen puuttuessa ristiriitaista tutkimustietoa. Kokemäenjoen vedellä tehtyjen käsittelykokeiden<br />
johtopäätöksenä oli, ettei allas- eikä sadetusimeytyksessä tapahdu merkittävää<br />
esim. humusaineiden reduktiota. Se oli molemmissa suuruusluokkaa 8…15 % (Suunnittelukeskus<br />
2002, Kytövaara 2000). Ruotsissa tehdyissä kokeissa oli humuksen poistuma<br />
allasimeytyksessä suotuisissa oloissa jopa 50 % (Frycklund 1995) ja Utin Kuivalan<br />
tekopohjavesilaitoksella 37-44 % (Mälkki 2002). Toisaalta mm. TEMU-tutkimuksen tuloksia<br />
esitelleessä seminaariluennossa todettiin, että sen paremmin sadetus- kuin allasimeytystä<br />
käytettäessä ei humusta poistu vajovesivyöhykkeessä. Humuksen poistumisessa näyttäisi<br />
olevan keskeistä erityisesti pidättyminen pohjavesivyöhykkeessä (Helmisaari ym. 2002).<br />
Tutkimuksissa mukana olleilla sadetusimeytystä ja allasimeytystä käyttävillä laitoksilla tuotetun<br />
tekopohjaveden laatu oli humuksen suhteen moitteetonta.<br />
Eri Eri menetelmillä menetelmillä tuotettavan tuotettavan talousveden talousveden laatu<br />
laatu<br />
Tuotettavan tekopohjaveden laatu poikkeaa jonkin verran luontaisesta pohjavedestä; mm.<br />
pH on tekopohjavedessä vähän alhaisempi, kuitenkin selvästi emäksinen. Sähkönjohtavuuden,<br />
alkaliteetin, kloridin, sulfaatin, COD :n, TOC:n, hiilidioksidin ja kalsiumin pitoisuu-<br />
Mn<br />
det ovat tekopohjavedessä jonkin verran korkeampia kuin pohjavedessä. Kursiivilla esitettyjen<br />
parametrien suhteen arvot ovat kemiallisesti esikäsitellyllä vedellä tuotetussa tekopohjavedessä<br />
korkeammat kuin mekaanisesti esikäsitellyllä. Hiilidioksidin suhteen tilanne on<br />
päinvastainen ja muiden parametrien suhteen suunnilleen sama. Tekopohjaveden laatu<br />
poikkeaa paitsi esikäsittelymenetelmien välillä, myös eri kaivoalueilla, jopa yksittäisten kaivojen<br />
välillä. Kaikilla menetelmillä tuotettu talousvesi täyttää STM:n talousvedelle asettamat<br />
laatuvaatimukset ja -tavoitteet.<br />
7<br />
TIIVISTELMÄ<br />
TIIVISTELMÄ