ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

Turun Turun Turun seudun seudun tekopohjavesihanke
tekopohjavesihanke
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA ARVIOINTIA TÄYDENTÄVÄT TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET
SELVITYKSET
3.3 3.3 Arvio Arvio mekaanisen mekaanisen esikäsittelyn
esikäsittelyn
tehokkuudesta
tehokkuudesta
Mekaanisen esikäsittelyn, ts. hiekkapikasuodatuksen, tehokkuus on voimakkaasti riippuvainen
käsiteltävän raakaveden laadusta. Suodatus on mekaaninen prosessi, jossa partikkelin
pidättyminen perustuu siivilöitymiseen sekä osin partikkelin ja hiekkasuodatinmateriaalin
välillä tapahtuviin fysikaalis-kemiallisiin ilmiöihin. Partikkelien pidättymiseen vaikuttaa
suodatinmateriaalin raekoko ja jossain määrin materiaalin kemiallinen koostumus.
Käsiteltävän veden partikkelikokojakautuma on merkittävässä roolissa käsittelyn tehokkuutta
ajatellen. Raakaveden sisältämien partikkelien alkuperä, pitoisuus ja koko vaihtelevat
hyvinkin paljon. Partikkelit voivat olla peräisin ilmakehästä, maaperästä tai erilaisista kemiallisista
tai biologisista prosesseista. Mekaanisen esikäsittelyn tehokkuuden arviointi perustuu
Kokemäenjoen vedellä tehtyihin suodatuskokeisiin.
Tehtyjen kokeiden mukaan (Suunnittelukeskus 1999) pikasuodatuksella saavutettiin taulukon
3-2 mukainen käsittelytulos (keskimääräiset vedenlaadut). Merkittävä havainto oli se,
että pikasuodatus poisti kiintoainetta niin tehokkaasti, että 16 kuukautta jatkuneiden pikasuodatetulla
vedellä tehtyjen imeytyskokeiden aikana harjun tukkeutumista ei havaittu lainkaan.
Raakaveden kiintoainepitoisuus vaihteli kokeissa 1…18 mg/l ja pikasuodatetun veden
0,4…2 mg/l. Suodattimissa käytettiin materiaalina pääsääntöisesti Ojakkalan hiekkaa
raekokona 0,8…1,2 mm. (Suodatinmateriaaleja vaihdeltiin kokeiden kuluessa siten, että
välillä hiekan raekoko oli 0,5…1,0 mm). Kaikkia suodattimia operoitiin samalla pintakuormalla,
6,0 m/h.
TAULUKKO 3-2. Pikasuodatuksen puhdistusteho Karhiniemessä 1997-1998
tehdyissä kokeissa (Suunnittelukeskus, 1999).
Kokeissa sameus pieneni keskimäärin noin 46 %. Kiintoaineen vähenemä oli keskimäärin
69 %. COD vähenemä oli noin 6 %.
Mn
Tehdyissä kokeissa suodatettiin Kokemäenjoen vettä Harjavallassa pikasuodattimilla ja
DynaSand suodattimilla (Suunnittelukeskus 2002, Kytövaara 2000). Kokemäenjokeen laskevan
Loimijoen vaikutus koepaikan raakaveden laatuun on huomattava. Pikasuodatuskokeiden
aikana raakaveden sameus vaihteli väleillä 4,4…27 NTU ja pikasuodatetun veden
2,5…23 NTU. Sameuden reduktio vaihteli väleillä 0,2…67 %. Keskimäärin sameuden alenema
oli 33 %. Tutkimuksissa raakaveden kiintoainepitoisuus oli 3,1…8,5 mg/l (ka. 5,7 mg/l).
Pikasuodatetun veden kiintoainepitoisuus vaihteli väleillä < 1…4,4 mg/l (ka. 2,5 mg/l). Kiintoaineen
keskimääräinen reduktio oli 55 % (vaihtelu 38…77 %). Pikasuodatus poisti bak-
14 14
14