ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Turun Turun Turun seudun seudun tekopohjavesihanke<br />
tekopohjavesihanke<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA ARVIOINTIA TÄYDENTÄVÄT TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET<br />
SELVITYKSET<br />
Humuksen poistuminen on tehokkainta ensimmäisen 20 vuorokauden aikana, minkä jälkeen<br />
se selvästi hidastuu (Kytövaara 2000). Noin kahden kuukauden viipymällä saavutetaan<br />
yleisesti riittävä puhdistustulos.<br />
6.2 6.2 Tekopohjaveden Tekopohjaveden muodostumis-<br />
muodostumismuodostumis-<br />
prosessi prosessi talvella<br />
talvella<br />
Pohjoismaiden oloissa pitkäaikaisimmat kokemukset tekopohjavesilaitosten toiminnasta<br />
on saatu Ruotsissa, jossa kokemusta on kertynyt 1900 luvun alusta asti. Allasimeytyksessä<br />
talvi voi aiheuttaa ongelmia, mikäli imeytysallas tarvitsee puhdistusta talven aikana. Toisaalta<br />
mm. Uppsalassa on käytössä menetelmä, jossa puhdistettava allas tyhjennetään ensin,<br />
ja annetaan tukkeutuneen pintaosan jäätyä kiinni jäähän. Veden uudelleen noston jälkeen<br />
saadaan nousseen jään mukana poistettua siihen kiinnittynyt tukkeutunut altaan pintaosa<br />
(Hanson 2000). Suunnittelemalla altaiden huolto- ja puhdistustöiden ajoitus voidaan talvikaudet<br />
yleensä kuitenkin imeyttää ongelmitta.<br />
Sadetusimeytyksen talvikokemuksia on saatu mm. Kouvolan Haukkajärven, Utin Kuivalan ja<br />
Jyväskylän Vuonteen laitoksilta. Niissä ei ole todettu ’talviongelmia’. Myös Virttaankankaalla<br />
on tehty talven 2002-2003 aikana koeimeytyksiä, joissa imeytysalueelle on sadetettu pohjavettä.<br />
Joulu-tammikuun yli kaksi viikkoa jatkuneen kylmän jakson aikana, jolloin lämpötila<br />
pysytteli pitkään -20 ja -30 asteen välillä, muodostui Virttaankankaan sadetusimeytysalueelle<br />
näyttävä jääkansi. Jääkannen alla veden imeytyminen jatkui entiseen tapaan (kuva 6/1).<br />
Raakavetenä käytettävä jokivesi on talvella ajoittain alle yksiasteista, mikä saattaa pakkasjaksoina<br />
lisätä jääkannen muodostumisherkkyyttä. Virttaankankaalle rakennettaviin sadetusputkiin<br />
tullaan tekemään tyhjennysmahdollisuus riittävän tiheään, jotta putket voidaan<br />
mahdollisissa pumppauskatkoksissa tyhjentää jäätymisen estämiseksi.<br />
KUVA 6/1. Koeimeytysalue Virttaankankaalla tammikuussa 2003.<br />
Kuva: Juha Kääriä<br />
30 30<br />
30
Change language