ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.3 6.3 6.3 Vedenpinnan Vedenpinnan nousu nousu<br />
nousu<br />
tuotantotilanteessa<br />
tuotantotilanteessa<br />
TEKOPOHJAVEDEN TEKOPOHJAVEDEN MUODOSTUMINEN MUODOSTUMINEN JA<br />
JA<br />
VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET MAAPERÄSSÄ<br />
MAAPERÄSSÄ<br />
Vedenpinnan muutoksia tuotannon aikana on käsitelty YVA-selostuksessa (Maa ja Vesi Oy<br />
ja SCC Viatek 2001). Periaate on selkeä; luonnontilaan verrattuna vedenpinnat nousevat<br />
imeytysalueiden läheisyydessä ja vastaavasti laskevat vedenottoalueiden läheisyydessä.<br />
Mm. veden riittävän viipymän takaamiseksi imeytysalueet on sijoitettu muodostuman keskiosiin<br />
alueelle, jossa pohjavedenpinta on syvällä maakerroksissa (n. 20…30 metrin syvyydessä<br />
maanpinnasta). Vedenottoalueet taas on sijoitettu harjun parhaiten vettä johtaviin<br />
vyöhykkeisiin. Imeytys- ja vedenottokapasiteetit ja niiden alueellinen jakautuminen määräävät<br />
tasaisessa tuotannossa syntyvän vedenpinnan tasapainotilan.<br />
Pohjavesimallilla tuotantotilanteen simuloidut vedenpinnan muutokset on esitetty esimerkin<br />
omaisesti YVA-selostuksen liitteessä X sekä Maa ja Vesi Oy:n laatimassa erillisraportissa<br />
(liite 1). Pohjavedenpinnan nousu esim. yhdellä metrillä ei keskellä muodostumaa aiheuta<br />
vettymistä tai muita ongelmia, sillä kohonneenakin vedenpinta on edelleen hyvin syvällä<br />
maanpinnan alapuolella ja esimerkiksi puitten juurien ulottumattomissa. Vedenpinnan<br />
lievä nousu harjun keskialueella saa aikaan lievän pohjaveden virtauksen lisääntymisen<br />
Harjunkylän suuntaan (YVA-selostuksen liite XI).<br />
6.4 6.4 Imeyttämisen Imeyttämisen pitkäaikaisvaikutukset<br />
pitkäaikaisvaikutukset<br />
pitkäaikaisvaikutukset<br />
6.4.1 6.4.1 Kiintoaineen Kiintoaineen ja ja ravinteiden ravinteiden ravinteiden kertyminen kertyminen ja<br />
ja<br />
käyttäytyminen käyttäytyminen käyttäytyminen maaperässä<br />
maaperässä<br />
Kun Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella imeytettävän esikäsitellyn raakaveden määrä<br />
on 105 000 m3 /d ja vuosittain käytössä olevien imeytysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala<br />
noin 6 ha (1/3 imeytykseen varatusta kokonaisalasta), on maan pintaan hehtaaria kohti<br />
aiheutuva kiintoaineen ja ravinteiden pitkäaikaiskuormitus taulukossa 6-1 esitetyn kaltainen.<br />
TAULUKKO 6-1. Sadetuksen seurauksena maan pinta-alayksikköä kohti aiheutuva<br />
kiintoaine- ja ravinnekertymä Virttaankankaan imeytysalueilla.<br />
Kirjallisuustietojen mukaan keskimääräinen lehtien ym. karikkeen ”sadanta” maaperään<br />
on eteläsuomalaisella OMT* -metsätyypillä 3 t/ha/a ja pohjoissuomalaisella EVT**-kankaalla<br />
noin 1 t/ha/a (Ukonmaanaho ym. 2001). Virttaankankaan harjualueella maahan putoavan<br />
aineksen määrä vastannee lähinnä havupuuvaltaista EVT-kangasta.<br />
* Oxalis-Myrtillus -tyyppi, lehtomainen kangas<br />
** Empetrum-Vaccinium -tyyppi, kuivahko kangas<br />
31 31<br />
31
Change language