ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

Recommendations

Info

ESIKÄSITELYSSÄ ESIKÄSITELYSSÄ MUODOSTUVAT MUODOSTUVAT LIETTEET LIETTEET JA JA HUUHTELUVEDET HUUHTELUVEDET Huuhteluvedet voidaan joko johtaa sellaisenaan takaisin vesistöön tai jatkokäsitellä esikäsittelyrakennuksen yhteydessä. Jatkokäsittelyn mahdollisuuksia on esim. huuhteluvesien konsentrointi ensin gravitaatiotiivistimessä, jolloin arvioidaan päästävän lietteen kuiva-ainepitoisuuteen 1…2 %. Tiivistetty liete voidaan edelleen tiivistää esim. lingoilla tai suotonauhapuristimella, jolloin päästään kuiva-ainepitoisuuteen 15…20 % (polymeerilisäyksen kanssa). Muodostunut liete/sakka (arviolta noin 2,5 m3 /d) voidaan loppusijoittaa esim. lähimmälle kaatopaikalle tai maa-ainesten läjitysalueelle, jolla on vastaanoton mahdollistava ympäristölupa. 4.1.2 4.1.2 Kemiallinen Kemiallinen esikäsittely esikäsittely Kemiallisessa käsittelyprosessissa raakavesi käsitellään siivilöinnin ja hiekkasuodatuksen lisäksi kemiallisesti saostamalla. Käytettävät saostuskemikaalit ovat joko alumiini- tai rautapohjaisia. Prosessissa kiintoainetta sisältäviä jakeita syntyy siivilöiden huuhteluvesien mukana, poistetun flotaatiolietteen mukana ja hiekkasuodatuksen huuhteluvesien mukana. Muodostuva liete koostuu raakaveden orgaanisten- ja mineraalisten ainesten lisäksi myös alumiini- tai rautasakasta (käytettävästä saostuskemikaalista riippuen). Kemiallisessa esikäsittelyprosessissa muodostuva flotaatioliete- ja huuhteluvesimäärä on riippuvainen raakaveden kiintoainemäärästä sekä orgaanisen aineksen määrästä, jotka määräävät suodattimien huuhtelutarpeen. Suodattimien huuhteluväliksi arvioidaan noin 1,5 vrk. Raakaveden orgaanisen aineksen määrän kasvaessa kasvaa myös syötettävän saostuskemikaalin määrä. Kokemäenjoesta otettavan raakaveden KMnO -kulutus on tasolla 30…40 mg/l. Täl- 4 löin rautasuolojen syötöntarve on tasolla 80…100 mg/l tai vastaavasti alumiinipohjaista TAULUKKO 4-2. Kemiallinen esikäsittely; arvioidut raakaveden määrä ja laatu, lietteen määrä sekä huuhteluveden määrä ja laatu. 19 19 19
Turun Turun Turun seudun seudun tekopohjavesihanke tekopohjavesihanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA ARVIOINTIA TÄYDENTÄVÄT TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET SELVITYKSET saostuskemikaalia käytettäessä tasolla 30…45 mg/l. Alumiinipohjaista saostuskemikaalia käytettäessä muodostuva lietemäärä on pienempi, joten taulukossa 4-2 oleva esimerkkilaskelma on tehty rautapohjaisen saostuskemikaalin perusteella. Lietteiden ja huuhteluvesien jatkokäsittely voidaan järjestää kuten mekaanisen esikäsittelyn yhteydessäkin. 4.2 4.2 Huuhteluvesien Huuhteluvesien Huuhteluvesien vaikutukset vaikutukset Loimijoessa Loimijoessa Huuhteluvesien käsittelyssä muodostuvat kirkastevedet johdetaan Loimijokeen Punkalaitumenjoen yhtymäkohdan alapuolelle. Purkupaikka sijaitsee Vanhakosken Natura-alueen alapuolella. 4.2.1 4.2.1 Purkupaikan Purkupaikan nykytila nykytila Virtaamat Virtaamat Loimijoesta on virtaamamittauksia Maurialankoskesta, joka on Punkalaitumenjoen luusuan yläpuolella (kuva 4/1). Esikäsittelylaitos sijaitsee Punkalaitumenjoen luusuan alapuolella, joten siinä virtaama on jonkin verran suurempi kuin Maurialankoskessa Punkalaitumenjoen tuomien lisävesien vuoksi. Punkalaitumenjoen valuma-alueen pinta-ala on F= 425,06 km2 , mikä on noin 16 % Maurialankosken valuma-alueen pinta-alasta (F= 2651,53 km2 ) (taulukko 4-3). TAULUKKO 4-3. Loimijoen ja Punkalaitumen joen valuma-alueiden koko ja järvisyys. Kirkasteveden laimenemisolot arvioitiin Maurialankosken virtaamien perusteella, mutta edellä esitetyn perusteella todellisessa tilanteessa kirkastevesi laimenee hiukan suurempaan vesimäärään Punkalaitumenjoen tuomien lisävesien vuoksi (taulukko 4-4). TAULUKKO 4-4. Maurialankosken virtaaminen pitkäaikaiset ääri- ja keskiarvot (Hyvärinen 1996). Kirkasteveden laimenemisolot Loimijoessa ovat keskimääräisen ja sitä suurempien virtaamien aikana hyvät. Keskimääräisinä vuosina laimenemisolot ovat alhaisen virtaaman kausinakin kohtuulliset, mutta kuivina vuosina melko heikot. 20 20 20
Page 1 and 2: Turun Seudun Vesi Oy:n julkaisu 3/2
Page 3 and 4: Turun Turun Turun seudun seudun tek
Page 19: Turun Turun Turun seudun seudun tek

ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?