ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset

ESIKÄSITELYSSÄ ESIKÄSITELYSSÄ MUODOSTUVAT MUODOSTUVAT LIETTEET LIETTEET LIETTEET JA JA HUUHTELUVEDET
HUUHTELUVEDET
4.3 4.3 Yhteenveto Yhteenveto esikäsittelyssä
esikäsittelyssä
muodostuvista muodostuvista muodostuvista vesilaitoslietteistä
vesilaitoslietteistä
Erilaisilla esikäsittelymenetelmillä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on vertailtu seuraavassa
yhteenvetotaulukossa.
4.3.1 4.3.1 Lietteiden Lietteiden jatkokäsittelymahdollisuudet
jatkokäsittelymahdollisuudet
jatkokäsittelymahdollisuudet
Sekä mekaanisessa että kemiallisessa raakaveden käsittelyssä muodostuu lietteitä. Kemiallisessa
esikäsittelyprosessissa muodostuvan lietteen määrä on suurempi ja jatkokäsittely
on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin mekaanisessa muodostuvan. Tyypillisesti vesilaitoslietteen
jatkokäsittely- tai loppusijoitusvaihtoehtoja ovat (Leboucher ja Patria 2001):
Johtaa liete takaisin vesistöön tai luontoon (Suomessa 25 % vesilaitoksista)
Johtaa liete viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle (Suomessa 75 % vesilaitoksista)
Liete tehostaa fosforin poistoa jätevedenpuhdistamolla, jos saostuksessa
on käytetty rautasuoloja.
Liete täytyy yleensä tiivistää ennen johtamista viemäriin, jotta minimoidaan
verkoston ja puhdistamon hydraulinen kuormitus.
Rautapitoinen liete voi olla tehokas hajujen ja korroosion vähentäjä viemäriverkostossa,
koska rauta saostuu sulfidina (FeS) vähentäen rikkivedyn
(H 2 S) ja rikkidioksidin (SO 2 ) muodostumista. Rautapitoista lietettä voidaan
myös johtaa mädättämöön, jossa se niinikään vähentää H 2 S ja SO 2 muodostumista.
Mikäli saostuksessa käytetty kemikaali on alumiinipohjainen, alumiinijäämät
saattavat olla ongelmallisia jätevesilietteen jatkosijoitusta ajatellen
(maatalous).
25 25
25