ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
ympäristövaikutusten arviointia täydentävät selvitykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Turun Turun Turun seudun seudun tekopohjavesihanke<br />
tekopohjavesihanke<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA ARVIOINTIA TÄYDENTÄVÄT TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET<br />
SELVITYKSET<br />
myös lämpötilasta ja tuulisuudesta; tuulisella paikalla lumipeitteen paksuus vaihtelee runsaimmin.<br />
Lumipeitteen tallaaminen taas vähentää lumipeitteen eristysvaikutusta ja edesauttaa<br />
routaantumista. Lounaissuomalaisilla pelloilla routasyvyys vaihtelee noin 30…100<br />
cm:n (Mäkelä 1982). Maan lämpötila nousee syvemmälle maanpinnasta mentäessä. Riittävän<br />
syvälle mentäessä maan lämpötila on sama kuin vuoden keskilämpötila. TSV:n suunnitteleman<br />
siirtolinjan asennussyvyydessä (1…2,20 m putken yläreunan yläpuolella) maan<br />
lämpötila maalajista ja maan kosteudesta riippuen on talvella noin 1-5oC. Maanalaisten vesiputkien jäätymisen estämiseksi on kehitetty erilaisia suojaus- ja eristysmenetelmiä<br />
sekä annettu suosituksia asennussyvyyksistä, jotka vaihtelevat eri puolilla Suomea<br />
(Mäkelä 1982). Lounais-Suomessa suositus asennussyvyydeksi lumen peittämällä<br />
maalla on 1,7 metriä putken yläreunasta (lumesta vapaana olevalla kalliopohjaisella maalla<br />
suositus on 3,2 metriä). Suositukset koskevat kuitenkin lähinnä halkaisijaltaan pieniä putkia.<br />
Maan alla risteilee erilaisia putkia ja siirtolinjoja. Mm. putkityypistä, asennustavasta ja putkessa<br />
virtaavan aineen lämpötilasta ja määrästä riippuu, mikä vaikutus sillä on maan routaantumiseen.<br />
Eniten maata lämmittävät mm. kaukolämpö- ja jätevesiputket, joissa virtaa<br />
lämmintä vettä. Myös sellaiset vesiputket, joiden ympärille on rakennettu lämmittävä järjestelmä<br />
(esim. lämmityskaapeli) lämmittävät suhteellisesti enemmän myös maaperää. TSV:n<br />
raakaveden ja tekopohjaveden siirtolinjat kuuluvat vähiten maata lämmittäviin putkiin, sillä<br />
putkissa virtaavan veden lämpötila talviaikaan on 5…7oC välillä Virttaa-Turku, ja 0,1…1oC välillä Huittinen-Virttaa, eikä putken ympärillä ei ole lämmittävää taikka lämpöä eristävää<br />
järjestelmää.<br />
Jotta putkilinjalla voisi olla oleellista vaikutusta routaantumisen estymiseen, tulisi putkessa<br />
virtaavan veden lämpötilan olla selvästi lämpimämpää kuin ympäröivä maa-aines. Näin<br />
ollen putkella ei ole routaantumista estävää vaikutusta, sillä korkeimmillaankaan, välillä<br />
Virttaa-Turku, veden keskimääräinen lämpötila ei ole korkeampi kuin maaperän keskimääräinen<br />
lämpötila asennussyvyydellä. Myös Espoon, Tampereen ja Tuusulan alueen vesilaitosten<br />
edustajille tehdyn kyselyn mukaan, vesilaitoksille ei ole tullut tietoon, että vesijohtoputket<br />
olisivat aiheuttaneet routaantumisen estymistä. Maanviljelijät eivät ole tehneet valituksia<br />
tai huomautuksia asiasta.<br />
12.3 12.3 Putkilinjan Putkilinjan vaikutus vaikutus peltojen<br />
peltojen<br />
vesitalouteen<br />
vesitalouteen<br />
Putkilinjan vaikutus peltojen vesitalouteen on riippuvainen mm. pohjavedenpinnan tasosta,<br />
putken asennussyvyydestä ja -kaltevuudesta sekä maaperän laadusta ja kaltevuudesta.<br />
Maaperä putken yläpuolella kostuu mm. sadevesien kautta. Kun putki rakennetaan pohjaveden<br />
yläpuolelle, se voi vaikuttaa hieman pohjavesien kapilaari-ilmiöön putken kohdalla estämällä<br />
pohjaveden kulkeutumista ylempiin maakerroksiin.<br />
Peltomaat ovat pääasiassa savi- ja multapohjaisia. Tällaisessa maaperässä pohjaveden<br />
virtaukset ovat olemattomat. Hiekka- tai moreenimaalla putkella voi olla vaikutuksia pohjaveden<br />
virtauksiin mikäli se asennetaan pohjavesipinnan alapuolelle. Jos putkea ympäröivä<br />
54 54<br />
54
Change language