Maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Suomen ... - Poliisi
Maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Suomen ... - Poliisi
Maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Suomen ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio LUONNOS<br />
Alueiden <strong>ja</strong> hallinnon kehittämisosasto 22.12.2006<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> <strong>metsätalousministeriön</strong> <strong>ja</strong> <strong>Etelä</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntien<br />
toteuttamissuunnitelmia koskeva neuvottelu<br />
Aika: 13.12.2006 klo 12 - 13<br />
Paikka:<br />
Läsnä:<br />
SM, Vuorikatu 20, Foorumi & Barents<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Kaisa-Leena Lintilä, puheenjohta<strong>ja</strong><br />
Tar<strong>ja</strong> Reivonen, sihteeri<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö<br />
Mar<strong>ja</strong> Kokkonen<br />
Jaakko Sierla<br />
Veli-Pekka Reskola<br />
<strong>Etelä</strong>-Suomi<br />
<strong>Etelä</strong>-Kar<strong>ja</strong>la: Kaskinen Susanna, Ruotsalainen Pekka<br />
Kanta-Häme: Juhani Honka, Jari Koskinen, Hannu Saarinen<br />
Itä-Uusimaa: Jaakko Mikkola, Ilmi Tikkanen<br />
Päijät-Häme: Esa Halme, Juha Hertsi<br />
Uusimaa: Olli Pekka Hatanpää<br />
Varsinais-Suomi: Juho Savo<br />
1. Neuvottelujen avaus, puheenjohta<strong>ja</strong> toteaa osanotta<strong>ja</strong>t<br />
Puheenjohta<strong>ja</strong> avasi kokouksen klo 12.05 <strong>ja</strong> totesi osallistu<strong>ja</strong>t.<br />
2. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin sekä vesistö <strong>ja</strong> vesihuoltotyöt<br />
Koskinen avasi keskustelun toteamalla, että vesihuollon kehittämisessä on yleinen<br />
pula rahoituksessa. <strong>Maa</strong>seudun vesitilanne on paikoin vaikea <strong>ja</strong> myös yleisesti ha<strong>ja</strong>asutusalueilla<br />
vesi- <strong>ja</strong> jätevesihuolto kaipaa lisää rahoitusta. Myös vesihuoltoosuuskunnat,<br />
joita perustetaan paikoin jälkijunassa, tarvitsevat tukea. Tarvitaan siis<br />
lisää rahaa <strong>ja</strong> myös avustustason nostamista nykyisestä 15 prosentista 30 prosenttiin.<br />
Savo piti erikoisena sitä, että vesihuollon rahoitus tulee kahdesta eri ministeriöstä<br />
vaikka työt tehdään yhdessä ympäristökeskuksissa. Lisäksi hän kummeksui sitä, että<br />
YM:n rahoitusta tarkastellaan toteuttamissuunnitelmissa A -listalla <strong>ja</strong> MMM:n<br />
rahoitusta B -listalla. Lopuksi hän totesi, että määrärahamomentit ovat pieniä <strong>ja</strong> niiden<br />
kokoaminen voisi järkeistää toimintaa. Halme tuki em. momentte<strong>ja</strong> koskevia<br />
kommentte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> esitti lisäksi, että maakunnan yhteistyöryhmissä tulee <strong>ja</strong>tkossa<br />
käsitellä myös maaseutua koskevat asiat.<br />
1
Mikkola nosti esiin Uudenmaan TE -keskuksen asukasmäärään suhteutettuna pienet<br />
vesihuollon resurssit. Lisäksi Itä-Uudellamaalla on erityisongelmana terveysra<strong>ja</strong>t<br />
ylittäviä arvo<strong>ja</strong> suuremmat maaperän radon- <strong>ja</strong> veden fluoriarvot ha<strong>ja</strong>-asutusalueilla,<br />
joiden hoitaminen vaatii lisäresursse<strong>ja</strong>.<br />
Sierla vastasi puheenvuoroihin yhteisesti toteamalla, että vesihuollon rahoituksen<br />
perusperiaate on kattaa investoinnit käyttömaksuilla. Tukea myönnetään<br />
vesihuoltolain mukaan erityisistä syistä mm. alueelliseen vesihuoltoyhteistyöhön,<br />
ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden sekä ympäristöparantamista tukeviin investointeihin <strong>ja</strong><br />
toimenpiteisiin. Hän totesi, että VM:n edusta<strong>ja</strong>n tulisi olla kuulemassa resurssien<br />
lisäämistä koskevia perusteluita. MMM on tietoinen tarpeista <strong>ja</strong> esittänyt niitä<br />
talousarvioesityksissään, muuta turhaan. Ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden vesihuolto tulisi saada<br />
säännösten edellyttämään kuntoon vuoden 2013 loppuun mennessä <strong>ja</strong> rahoitus siihen<br />
on tarpeen. Kehyslisäysesitys on tehty. Hän totesi, ettei ministeriössä ole tietoa<br />
käytännön ongelmia siitä, että määrärahat tulevat eri ministeriöistä.<br />
Ympäristökeskuksissa asioita hoitavat kuitenkin samat henkilöt. Yhteistyö toimii eri<br />
tahojen kanssa aluetasolla hyvin. YM:n määrärahoista on kehyspäätöksen mukaan<br />
poistumassa yksi momentti, mikä yksinkertaistaa rahoitusta <strong>ja</strong>tkossa. Se, miksi<br />
MMM:n määrärahat ovat B -listalla, johtuu määrärahan <strong>ja</strong>koperusteista, jotka ovat<br />
puhtaasti vesihuollollisia eivätkä aluepoliittisia.<br />
Saarinen nosti vielä esiin <strong>Etelä</strong> <strong>ja</strong> Länsi-<strong>Suomen</strong> erityishuolen siitä, että kuntien<br />
vesihuoltoa tulisi saada suuremmiksi seudullisiksi yksiköiksi. Uuden EUohjelmakauden<br />
alkaessa alueiden EU-rahoitus kuitenkin laskee selvästi eikä varo<strong>ja</strong><br />
investointeihin ole suunnata. Hankkeet eivät myöskään käynnisty kuntien heikon<br />
tilanteen vuoksi kuntarahalla. Tarvetta olisi 3-5 vuoden aikana rahoittaa kansallisesti,<br />
jotta investoinnit saadaan tehtyä <strong>ja</strong> sen jälkeen rahoitetaan toiminta käyttömaksuilla.<br />
Sierla oli samaa mieltä, että suurempi seudullisia toimijoita täytyi saada syntymään,<br />
joilla olisi myös kyky investointeihin. MMM haluaa niitä edistää. Hämeenlinnan seutu<br />
on hyvä esimerkki suuremman laitoksen eduista. EU-rahoitusta suuntaaminen ko.<br />
toimintaan tehdään alueen oman valinnan mukaan. Puheenjohta<strong>ja</strong> totesi, että ko.<br />
suuralueilla ongelma on se, että EU-rahoitus vähenee selvästi eikä sitä ole<br />
suunnattavissa vesihuollon investointeihin. Tarve on suunnata kansallista rahoitusta<br />
aikaisempaa enemmän ko. alueille. Sierla totesi, että se on mahdollista ottaen<br />
kuitenkin huomioon EU-rahoituksen lisäysperiaatteen muilla alueilla.<br />
3. Bioenergian käytön edistäminen<br />
Savo tiedusteli lin<strong>ja</strong>uksia valtionrahoituksesta pienimuotoisten bioenergiayksiköiden<br />
<strong>ja</strong> tuotannon sivutuotteena syntyvälle rehulle tukemiselle. Kyse on uudesta maaseudun<br />
lisäelinkeinosta.<br />
Reskola selosti ensin MMM:n <strong>ja</strong> KTM:n välistä työn<strong>ja</strong>koa. KTM:llä on<br />
kokonaisvastuu energiapolitiikasta sekä suurten laitosten tukemisesta. MMM:n<br />
vastuulle kuuluvat bioenergian raaka-aineiden <strong>ja</strong> niiden lopputuotevirtojen<br />
kehittäminen. Siten ha<strong>ja</strong>utettu pienimuotoinen bioenergiantuotannon kehittäminen<br />
kuuluu MMM:lle <strong>ja</strong> maaseutuohjelma on siinä työssä tärkeä työkalu. Metsäenergia on<br />
tuotannon peruspoh<strong>ja</strong>, maatalousenergia on nopeasti kasvava <strong>ja</strong> kehittyvä ala.<br />
2
4. Muut mahdolliset asiat<br />
Loppusyksystä asetettu bioenergiastrategiaa laativa työryhmä on lin<strong>ja</strong>amassa<br />
kehittämisen suuntaa <strong>ja</strong> antaa ensimmäisen väliraporttinsa ensi helmikuussa.<br />
Keskustelussa Ruotsalainen muistutti metsäteollisuuden tärkeästä viestistä, että<br />
puunpolttamisesta ei saa valtion tuella tehdä kannattavampaa kuin sellun teko.<br />
Kokkosen mukaan on tutkittu, että nykymuotoinen tuki vääristää kilpailua vähiten.<br />
Saarinen tiedusteli nestemäistä biopolttoaineita tuottavien alueellisten laitosten<br />
investointien tukemista valtionvaroin. Reskola totesi, että syntymässä on<br />
mosaiikkimainen paikallisista <strong>ja</strong> alueellisista tuotantoyksiköistä syntyvä ratkaisu.<br />
Valtio voi osallistua investointeihin ottaen huomioon varsinkin uudet<br />
tuotantotekniikat. Kokkonen täydensi, että suuria liikenteen biopolttoaineita tuottavia<br />
laitoksia tarvitaan muutama tuottamaan koko maan tarve.<br />
Halme nosti esiin maaseudun toimintaryhmien aseman, joka näyttäisi olevan<br />
vakiintumassa uudeksi hallinnolliseksi tasoksi. Todettiin, että toimintaryhmät ovat<br />
maaseudun kehittämisessä tärkeitä toimijoita, joiden riittävistä resursseista tulee<br />
huolehtia. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että ne ovat kehittäjätaho<strong>ja</strong>, eivät<br />
hallinnollisia toimijoita.<br />
Kokkonen muistutti, että alueelliset metsäohjelmat ovat valmiita <strong>ja</strong> sisältävät hyviä<br />
avauksia yhteisistä toimista. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus on myös valmistunut<br />
syyskuussa. Seuraavan hallituksen ohjelman poh<strong>ja</strong>-aineistoksi on laadittu lisäksi<br />
metsäpoliittiset lin<strong>ja</strong>ukset 2015 vuoteen saakka.<br />
5. Neuvottelujen päättäminen<br />
Puheenjohta<strong>ja</strong> päätti neuvottelun klo 12.55.<br />
3
Change language