Toimintakertomus 2010 [pdf, 13,8 mt] - MTK

Toimintakertomus 2010 31
TEHO-HANKE
TEHO-hankkeen projektikoordinaattorina toimi Airi
Kulmala (31.12. asti) sekä suunnittelijoina Anu Lillunen,
Kimmo Rasa (25.4. asti), Kaisa Riiko, Kimmo
Härjämäki (3.5. alk.), Maria Yli-Renko (10.5. alk.)
ja Päivi Rinta (19.5. asti). Lisäksi Eriika Lindström
ja Pasi Salmi toimivat erityisalojen suunnittelijoina.
Joni Koskinen oli harjoittelijana Turun yliopistolta
(10.5.-9.8.), jonka jälkeen hän toimi loppuvuoden
suunnittelijana 80 % työajalla. Kirsi Rastas toimi
hankkeessa harjoittelijana 1.6.-31.8. ja jatkoi 1.9.-
31.10. osa-aikaisena (35 h/kk).
MTK-Satakunnalta ostettiin 31.5. asti Anne Sopan
ja MTK-Varsinais-Suomelta Susanna Kaasisen työpanosta
12 kuukautta. Lisäksi MTK-Varsinais-Suomelta
ostettiin 1,5 kk Kimmo Härjämäen erityistukineuvontaa
keväällä 2010. Aurajokisäätiöltä, ProAgria
Satakunnalta, Olli-Pekka Ruposelta, Ilona ja Urho
Kojolta, Marko Erlanderilta sekä MTT Kasvintuotannon
tutkimukselta hankittiin myös ostopalveluita.
Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Suomen ympäristökeskuksen,
YARA:n, Luode Consulting Oy:n ja Turun
yliopiston kanssa.
Valtakunnallinen ohjausryhmä kokoontui kolmesti
(18.3., 17.8. ja 8.11.) ja alueellinen ohjausryhmä
samoin kolmesti (9.3., 23.8. ja 5.11).
Hankkeen tilat, kokeilutoiminta
ja sopimukset
Hankkeessa jatkoi 122 tilaa, joista 50 sijaitsi Satakunnassa
ja 72 Varsinais-Suomessa. Tiloista 16:sta
harjoitettiin luomutuotantoa ja 51 oli kotieläintiloja.
Alkuvuodesta 2010 valmisteltiin ympäristökäsikirjan
ulkoasu lopulliseen muotoonsa ja näitä toimitettiin
tiloille 2. tilakäynnin yhteydessä. Tilakäyntien yhteydessä
kerättiin palautetta ja mielipiteitä ympäristökäsikirjan
soveltamismahdollisuuksista ja tilaneuvontajärjestelmästä.
Tilakohtaisista kokeiluista laajimpana yksittäisenä
kokeiluna toteutettiin lietelannan separointikokeilu.Lisäksi
jatkettiin kipsikokeiluun liittyvää maanäytteisiin
perustuvaa seurantaa yhteistyössä YARA:
n kanssa. Maanäytteitä otettiin myös yhden viljelijän
RTV-lohkoilta, joista maanäytteet oli viimeksi otettu
vuonna 2008. Peltomaan laatutestien tekoa jatkettiin
syksyllä 2010.
Tiloille tarjottiin mahdollisuutta kerääjäkasvikokeiluun
hankkeen kustantamilla siemenillä. Kokeilu
käynnistyi 4 tilalla. Kokeilun kokemuksia dokumentoitiin
mm. valokuvaamalla ja haastattelemalla
viljelijöitä. Tietojen ja kokemusten vaihtoa tehtiin
myös RaHa-hankkeen kanssa.
Tiloja avustettiin suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen
suunnittelussa sekä muissa erityisympäristötukiin
liittyvissä asioissa. Hankkeen omana tai
ostopalvelutyönä tehtiin 38 suojavyöhyke-, 5 kosteikko-,
27 lumo-maisema-, 2 perinnebiotooppi- ja
3 ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
-suunnitelmaa sekä yksi perinnebiotooppeihin
liittyvä yhdistyksien ei-tuotannollisten investointien
tukihakemus. Hanke laati kaksi laajempaa monivaikutteisten
kosteikkojen yleissuunnitelmaa Liedon
Vuohenojaan ja Turun Jaaninojaan.
ProAgria Satakunnalla teetettiin ostopalveluina
27 tilalle porttitaselaskelmat. Olli-Pekka Ruposelta
ostettiin Peltomaan laatutestien tulosten ja kokemusten
koontityö. EU-maiden ympäristötukijärjestelmien
ja vesiensuojelutoimenpiteiden yhteenvetoselvitys
tilattiin Kati Berningeriltä. Sakari Lehtiseltä
tilattiin separointikokeilun toteuttaminen ja raportointi.
Heikkilän tilan kanssa tehtiin sopimus lannan
vetoletkulevityskokeilusta. MTT Kasvintuotannon
tutkimus toimitti hankkeelle fosforilannoituksen
laskentamallin. Suomen ympäristökeskuksen kanssa
solmittiin sopimus vesistöjen kuormituslaskennasta.
Luode Consulting Oy:n kanssa jatkettiin sopimusta
vedenlaadun mittaus- ja sääasemista. Mittarit
mittasivat veden nitraattipitoisuutta ja sameutta
Aurajoessa, Savijoessa, Eurajoessa ja Loimijoessa.
Tuloksia voi seurata lähes reaaliaikaisesti TEHO:n
internetsivuilla. Hankkeessa jatkettiin myös muutaman
kosteikon vedenlaadun seurantaa.
Veden laadun seuranta
TEHO-hankkeessa jatkettiin vedenlaadun seurantaa
S::canin jatkuvatoimisilla mittareilla, jotka mittasivat
veden nitraattipitoisuutta ja sameutta Aurajoessa,
Savijoessa, Eurajoessa ja Loimijoessa. Lisäksi
sääoloja seurattiin kolmella sääasemalla. Tuloksia
voi seurata lähes reaaliaikaisesti TEHO:n internetsivuilla.
Hankkeessa jatkettiin myös muutaman
kosteikon vedenlaadun seurantaa.
Tiedotus, raportit ja julkaisut
Vuonna 2010 julkaistiin 5 julkaisua painettuina
ja sähköisenä versiona: 1) Käytännön kosteikkosuunnittelu
(uusintapainos), 2) Hevostoiminnan
ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais-
Suomessa, 3) Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen
4) Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä
niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-
Suomessa ja 5) Täsmäviljely ja ravinteiden käytön
tarkentaminen. Raportteja ilmestyi yhteensä 6 kpl:
1) Pientareiden ja suojavyöhykkeiden vaikutukset
viljelyn taloudelliseen tulokseen ja työnmenekkiin,
2) Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus,
3) Typpilannoituksen tarkentaminen, 4) TEHOhankkeen
skenaariot SYKE-WFSF-VEMALA-mallilla,
5) Vuohenojan yleissuunnitelma ja 6) Kipsikokeilu
TEHO-hankkeessa.
Lehdissä ja muissa erilaisissa julkaisuissa ilmes-