XI kaup.osa, Hakalahti - Kokkola
XI kaup.osa, Hakalahti - Kokkola
XI kaup.osa, Hakalahti - Kokkola
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong> sijaitsee <strong>Kokkola</strong>n ydinkeskustan itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä ja kuuluu Hakalahteen.<br />
Kaupungin<strong>osa</strong>a rajaavat Hakalahdenkatu, Ouluntie, Runeberginpolku ja Runeberginkatu, sekä pohjoisessa Antti<br />
Chydeniuksenkatu.<br />
Topografialtaan alue on suurimmalta osin tasaista, Runeberginkatua kohti maastossa on lievää nousua.<br />
Kaupungin<strong>osa</strong>n kulkuväylistä vilkasliikenteisimpiä ovat sitä rajaavat pääkadut; leveä Antti Chydeniuksenkatu sekä<br />
luode-kaakko -suuntainen Hakalahdenkatu molemminpuolisilla kevyenliikenteenreiteillä. Ydinkeskustasta Torikatu<br />
jatkuu <strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n halki Sorvarinkatuna ja Pitkänsillankatu Sairaalakatuna, molemmat edelleen kohti itäpuolelle<br />
sijoittuvaa <strong>XI</strong>I <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>a, jossa Sorvarinkatu muuttuu Holminkaduksi. Kaupungin<strong>osa</strong>n pienemmät kadut ovat<br />
koillinen-lounas- ja kaakko-luode -suuntaisia.<br />
<strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n puusto koostuu lähinnä tonteille istutetuista lehtipuista. Tonteilla ei ole mainittavasti muita istutuksia.<br />
Kaupungin<strong>osa</strong>an sijoittuu vain yksi hieman huonosti jäsentyvä puistoalue Välikadun ja Puusepänkadun välille.<br />
Rakennuskanta <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>ssa on erittäin voimakkaasti ajallisesti kerrostunutta. Se koostuu pientaloista ja<br />
pienkerrostaloista/ kerrostaloista, joista <strong>osa</strong> on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Alueella on myös kaksi uskonnon<br />
harjoittamiseen kuuluvaa rakennusta (mormonikirkko ja helluntaiseurakunta), päiväkoti sekä muutamia liiketiloja alueen<br />
etelä<strong>osa</strong>ssa.<br />
Historia:<br />
Vuonna 1933 <strong>Kokkola</strong>lle vahvistettiin Birger Brunilan laatima asemakaava. Siinä <strong>kaup</strong>unkiin liitettiin Hakalahden<br />
<strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>.<br />
"Hakalahden alue oli rakentunut jo aiemmin varsin <strong>kaup</strong>unkimaiseksi ja mm. <strong>kaup</strong>ungin puolelta kulkevat kadut jatkuivat<br />
Hakalahdessa saman nimisinä. Brunilan kaavassa <strong>Kokkola</strong>n <strong>kaup</strong>ungin alue laajeni huomattavasti. Kaupunkiin liitettiin<br />
Hakalahdesta VIII-XVI <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>t...Brunilan kaava oli laadittu modernin <strong>kaup</strong>unkimallin mukaan, jolloin huomattava<br />
<strong>osa</strong> kortteleista oli rakennettava kolmelta tai neljältä sivulta umpinaisiksi. Rakennusmassat olivat raskaita ja massiivisia,<br />
joskin enimmillään kolme kerrosta korkeita."<br />
(Ahmas, 1992, s. 28.)<br />
<strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>ssa Hakalahdenkadun varsi oli kaavoitettu näille enintään 3 -kerroksisille asuinrakennuksille, muu <strong>osa</strong><br />
pientaloille.<br />
Vuoden 1933 asemakaavan <strong>XI</strong>-XVI <strong>kaup</strong>unginosien pientalotontit ovat pääpiirteissään samanlaisia; tontit ovat<br />
suorakulmaisia ja niiden lyhyempi sivu on katua vasten. 1-2 -kerroksisen rakennuksen pitkän sivun ja kadun väliin jää<br />
kapea etupiha. Tontin taka- tai sivurajaa on korostamassa ulkorakennus, joka usein on rakennettu yhteen vastakkaisen<br />
tontin ulkorakennuksen kanssa.<br />
Vuonna 1975 Nils-Erik Stenmanin laatiman asemakaavamuutoksen mukaan on rakentunut <strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n<br />
pohjois<strong>osa</strong>ssa korttelissa numero 5 tontit 5 ja 6, korttelissa numero 9 tontit 9, 10 ja 21, korttelissa numero 11 tontti 3,<br />
sekä korttelissa numero 8 pientalotontti 12. Asemakaavamuutos hyväksyttiin 17.3.1975 ja vahvistettiin 8.11.1976.<br />
V-P Koivun vuonna 1999 laatimasta ja 15.2.1999 hyväksytystä asemakaavamuutoksesta korttelissa numero 9 on<br />
rakentumatta vielä suurin <strong>osa</strong> osoitetusta rakennusalasta.<br />
<strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>an on tehty useita pieniä alueita koskevia asemakaavamuutoksia.<br />
Suojelutilanne:<br />
<strong>XI</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>ssa ei ole suojeltuja alueita tai kohteita.<br />
Arviointi:
Change language