öjan ja rödsö–möllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola

kokkola.fi
  • No tags were found...

öjan ja rödsö–möllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola

KOKKOLAÖJAN JA RÖDSÖ–MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVASELOSTUS28.10.2004, muutettu 16.06.2008 ja 25.08.2008 19.1.2009LAPPEENRANTAKOKKOLAKOKKOLAN KAUPUNKIKAAVOITUSPALVELUT


1.PERUSSELVITYKSET................................................................................................................................................ 11.1.SUUNNITTELUTILANNE ..................................................................................................................................... 11.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .......................................................................................................... 11.1.2 Keskipohjanmaan maakuntakaava 1. vaihekaava ............................................................................................. 11.1.3 Yleiskaavat......................................................................................................................................................... 21.1.4 Asemakaavat...................................................................................................................................................... 21.1.5 Ranta-asemakaavat............................................................................................................................................ 31.1.6 Rakennusjärjestys .............................................................................................................................................. 31.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset......................................................................................................................... 51.2 NYKYTILA JA KEHITYS....................................................................................................................................... 61.2.1 Alueen väestö, pysyvä asutus ja elinkeinot ........................................................................................................ 61.2.2 Palvelut.............................................................................................................................................................. 61.2.3 Liikenne ja liikenneverkko ................................................................................................................................. 61.2.4 Virkistys ............................................................................................................................................................. 71.2.5 Loma-asutus....................................................................................................................................................... 81.2.6 Maanomistus...................................................................................................................................................... 81.3. YMPÄRISTÖSELVITYS........................................................................................................................................ 81.3.1 Suunnittelualueen historiaa ............................................................................................................................... 81.3.2 Luonnonolosuhteet............................................................................................................................................. 91.3.3 Luonnonmaisema............................................................................................................................................. 111.3.4 Kulttuurimaisema ............................................................................................................................................ 121.4. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUKSET JA ALUEET........................................ 131.4.1 Muinaismuistot ............................................................................................................................................... 131.5 POHJAVESI JA VESIHUOLTO............................................................................................................................ 131.6 KASVILLISUUS JA ELIÖSTÖ ............................................................................................................................. 141.7 RAKENNETTAVUUS........................................................................................................................................... 291.7.1 Aluekohtainen kuvaus ranta-alueiden rakennettavuudesta.............................................................................. 291.8 MITOITUSPERIAATTEET................................................................................................................................... 311.8.1 Rakennusoikeuden määrittäminen ................................................................................................................... 312 TAVOITTEET............................................................................................................................................................. 352.1 PERUSSELVITYKSET TAVOITTEIDEN POHJANA......................................................................................... 352.2 YLEISET TAVOITTEET....................................................................................................................................... 392.3 SEKTORI- JA ALUEKOHTAISET TAVOITTEET - RAKENNETTU YMPÄRISTÖ.......................................... 392.3.1 Rantarakentaminen.......................................................................................................................................... 392.3.2 Ympärivuotinen asutus ja sen painopistealueet ............................................................................................... 392.3.3 Loma-asutus..................................................................................................................................................... 402.3.4 Matkailu, palvelut ja elinkeinot ....................................................................................................................... 412.3.6 Vesistö ja tekninen huolto ................................................................................................................................ 432.4 SEKTORI- JA ALUEKOHTAISET TAVOITTEET - RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET .... 432.4.1 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet........................................................... 432.4.2 Arvokkaat rakennukset..................................................................................................................................... 432.4.3 Muinaisjäännökset........................................................................................................................................... 442.5 SEKTORIKOHTAISET TAVOITTEET - LUONNONYMPÄRISTÖ JA LUONNONSUOJELU........................ 442.5.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet .......................................................................... 442.5.2 Maisemanhoito ja -suojelu............................................................................................................................... 452.5.3 Muut luonnon erityiskohteet ............................................................................................................................ 462.6 YLEISKAAVAN TAVOITTEELLISET VYÖHYKKEET JA MITOITUSNORMIT........................................... 463. RANTAYLEISKAAVA ............................................................................................................................................. 483.1 YLEISPERUSTELUT ............................................................................................................................................ 483.2 KOKONAISRAKENNE......................................................................................................................................... 483.3 ALUEVARAUKSET.............................................................................................................................................. 483.3.1 Vakituinen asuminen........................................................................................................................................ 483.3.2 Loma-asuminen................................................................................................................................................ 493.3.3 Palvelut ja työpaikka-alueet ............................................................................................................................ 513.3.4 Retkeily ja virkistys .......................................................................................................................................... 513.3.5 Liikenne ........................................................................................................................................................... 523.3.6 Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontoalueet ................................................................................... 52


3.3.7 Maisemallisesti merkittävät alueet .................................................................................................................. 533.3.8 Arvokkaat vesistöalueet ................................................................................................................................... 543.3.9 Kulttuuriympäristö........................................................................................................................................... 543.3.10 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet .............................................................................................................. 573.5 YLEISET MÄÄRÄYKSET.................................................................................................................................... 584. YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN.................................................................................................................... 604.1 RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUALUEELLA .......................... 605. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................................................................................................. 655.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön .......................................................................................... 655.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin........................................................................................................... 655.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluihin..................................................................... 705.4 Vaikutukset maisemaan, kyläkuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön..................................... 715.5 Taloudelliset vaikutukset..................................................................................................................................... 716. RANTAYLEISKAAVA JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET.......................... 727. SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................................................................................... 73LIITTEET:1. Perusselvitysaineistoon kuuluvan Rakennettavuus-kartan pienennös2. Luontoarvoiltaan merkittävät alueet3. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Natura-arvioinnista


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200811.PERUSSELVITYKSET1.1.SUUNNITTELUTILANNE1.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain24 §:ssä. Lain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaahuomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaistenon myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkannalta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkemmin selvitetty yleiskaavan tavoiteosassa.1.1.2 Keskipohjanmaan maakuntakaava 1. vaihekaavaYmpäristöministeriön vuonna 2003 vahvistamassa maakuntakaavan 1. vaihekaavassa merkittävänäseikkana on Kokkolan edustan seutukaavan virkistysalueiden poistaminen ja niiden korvaaminensuojelualueilla sekä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta merkittävillä alueilla.Maakuntakaavan aluevaraukset suunnittelualueella:Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue .• Kokkolan edustan merialue ja Kåtölandetin pohjoisosaTärkeä tai vedenhankintaan soveltuva teollisuuden prosessivesialue• ÖjanjärviNatura 2000 alue• Natura alueet FI 100003, FI 1000004, FI 1000013, FI 1000033 ja FI 0800132Kylä (at)• Knivsund• LångöLuonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo )• Vargholmsfjärden ( pohjoisosa )• Mostroträsket - Kackurträsket• Korgräven• MäraskärsbergenVirkistysalueet• Munsön• LaajalahtiSuojelualueet :Rantojensuojeluohjelma• Norra Hamnskäret ( pohjoisosa ) - Tankar, S1 ( 511, 581 ); Luodon saaristo• Kokkolan saaristo, S1 ( 512 )• Bjenögloppet - Bergöfladan, S1 ( 513 ), ( Myös soidensuojelunperusohjelman aluetta )Lintuvesien suojeluohjelma• LaajalahtiKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.20082Ote maakuntakaavasta1.1.3 Yleiskaavat1.1.4 AsemakaavatOsayleiskaava-aluetta koskevia aiemmin laadittuja yleiskaavoja ovat• Kokkolan yleiskaava 2010• Kokkolan rantayleiskaava (1981)Laadittavana on myös kyläalueita koskeva Kyläasutuksen vaiheyleiskaava.Suunnittelualueella ei ole asemakaavoja.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200831.1.5 Ranta-asemakaavat1.1.6 RakennusjärjestysAlueelle on laadittu 22 erillistä ranta-asemakaavaa. Kaava-alueet ovat usein pieniä pirstoutuneestatilajaotuksesta johtuen.Alla on esitetty keskeisiä Kokkolan kaupungin rakennusjärjestyksen rantarakentamista koskeviamääräyksiä. Rakennusjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan Internetissä osoitteessahttp://tekninen.kokkola.fi/ > Rakennusvalvonta > Lait ja määräykset > Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys.Rakentamisen määrä ja rakentamismääräykset7 § Rakennusoikeus asemakaava-alueellaJos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin rakennusoikeudesta, on rakennusoikeus omakotirakentamisessaenintään 20 % tontin pinta-alasta ja muussa asuntorakentamisessa enintään neljäsosatontin pinta-alasta kahteen kerrokseen rakennettuna.Olemassa olevan rakennuksen uudestaan rakentaminen ja peruskorjaus saadaan suorittaasen estämättä mitä edellä on määrätty.Jos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin käyttötarkoituksesta, saa tonttia käyttääsen nykyiseen käyttötarkoitukseen tai asuntotonttina.8 § Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolellaAsemakaava-alueen ulkopuolella asuin- tai tuotantorakennuksen rakentaminen ja rakennuspaikankoon määrittely edellyttää pääsääntöisesti hankekohtaista suunnittelutarveratkaisua ja/tai myöspoikkeuslupaa.Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeusluvan tarpeellisuudesta päättää rakennustarkastaja.9 § Rakennuspaikan vähimmäiskoko asemakaava-alueen ulkopuolellaSen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttöjarakennuslaissa, tulee asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan olla pinta-alaltaan 13.1.1992hyväksytyn Yleiskaava 2010:n mukainen.Vanhalla rakennuspaikalla, joka ei täytä määräyksiä rakennuspaikan vähimmäispintaalasta,on rakennusten korjausrakentaminen ja vähäinen laajentaminen sallittua.10 § Asuntorakentamisen määräKullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonkakerrosala saa olla enintään 250 neliömetriä. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintäänkaksi asuntoa.Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia.Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa ollaenintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 neliömetriä ja ainavähintään 250 neliömetriä.Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja saadaan sijoittaa maanpinnanalapuolelle tai ullakolle, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon rakennuksen käyttötarkoitusja soveltuminen ympäristöön.11 § Rakentaminen maatalouskäyttöönMaanviljelys- tai maatilalle, jonka pinta-ala on vähintään kaksi hehtaaria, voi rakennusvalvontaviranomainensallia rakennettavaksi yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista rakennusta, mikälise tilan ylläpitoon liittyvän tai muun vastaavan syyn vuoksi on tarpeen.Asuinrakennusten kerrosluku saa olla enintään kaksi ja niiden yhteen laskettu kerrosalaenintään 400 neliömetriä. Tämän lisäksi saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia.12 § Rakentaminen muuhun käyttöönMuuhun kuin asunto- tai maataloustarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan tulee olla pinta-Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.20084alaltaan käyttötarkoitukseensa riittävä, kuitenkin vähintään yksi hehtaari. Rakennuspaikalle rakennettavienrakennusten pinta-ala saa olla enintään 300 kerrosneliömetriä.Teknistä laitetta mastoa yms. palvelevan rakennuksen tai rakennelman rakennuspaikan tuleeolla tarkoitukseensa riittävä.13 § Loma-asuntorakentaminen ranta-alueella ja tulvavesialueen läheisyyteenRakennettaessa lähemmäksi kuin 150 m keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta saa asuntokäyttööntarkoitetun asuinrakennuksen kerrosala olla enintään 80 m2. Rakennuksen etäisyydenrantaviivasta tai rantapuuston vesistön puoleisesta reunasta tulee olla vähintään 30 m.Talousrakennuksia saa rakentaa enintään 40 m2, mistä saunarakennuksen osuus saa ollaenintään 25 m2 .Rannan läheisyydessä olevan saunarakennuksen tulee sopeutua maisemaan ja olla puistonsuojassa. Saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tai rantapuuston vesistön puoleisesta reunastatulee olla vähintään 10 metriä.Saunarakennukseen saa rakentaa kuistin, jonka pinta-ala on enintään puolet saunarakennuksenpinta-alasta. Saunarakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja enintään 3,5 metriä korkea.Rakennuksen alimman sallitun lattiatason tulee olla vähintään 0,5 metriä tulvavesirajanyläpuolella.Rakennuksen sijoittuminen rakennuspaikalle ja aitaaminen14 § Etäisyys naapurista ja yleisestä tiestäRakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittämetriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksirakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla (vrt. MRA 57 §).Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltavariittävä ja vähintään valtatiellä 30 metriä, maantiellä 20 metriä sekä paikallistien ja yksityistienkeskilinjasta riittävä, vähintään 12 metriä.Yleisen tien suoja-alueelle ei saa rakentaa ilman tienpitäjän lupaa. Lupa tarvitaan myösuudelle liittymälle yleiselle tielle. Tonttiliittymän suunnassa näkemän tulee olla vähintään kuusimetriä yleisen tien reunasta.15 § Sovittaminen maisemaanRakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuusmahdollisuuksien mukaan säilyy.Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee ollasellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivanvälisellä vyöhykkeellä.Avoimien peltoalueiden ja laajalle näkyvien maaston korkeimpien kohtien käyttämistärakennuspaikkoina tulee välttää.Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevienpihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävärakennuspaikan luonnonmukaisuus, säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniitayksittäispuita tai muita vastaavia luontokohteita.Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan ja jäsennyksensä puolesta yhtenäisenrakennusryhmän. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröiväänmaisemaan. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on uudisrakentamisen, lisärakentamisenja uudestaan rakentamisen sopeuduttava noudatettuun rakennuskantaan sijoituksensa, kokonsa,muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä sekä julkisivujen jäsennyksensä puolesta.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200851.1.7 Muut suunnitelmat ja päätöksetSuunnittelualueelle sijoittuvat Valtioneuvoston periaatepäätöksen (20.12.1990) mukaisen rantojensuojeluohjelmanalueet / Natura 2000 -alueet• Luodon saaristo ( FI 0800132 )• Kokkolan saaristo ( FI 1000033 )• Kåtölandet ( FI 1000013 )• Laajalahti ( FI 1000004 )Edellä mainitut kohteet sisältävät myös valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman jalintuvesien suojeluohjelman mukaisia kohteita.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200861.2 NYKYTILA JA KEHITYS1.2.1 Alueen väestö, pysyvä asutus ja elinkeinotAlueen väestö on keskittynyt lähinnä Bodöhön, Knivsundiin ja Tjäru-Sveins alueelle. Muita asutuskeskittymiäovat Mjosund, Djupsund ja Krokvik. Suunnittelualueen rantavyöhykkeellä on 34?pysyvää asuinrakennusta.Saaristoalueen tyypillisiä elinkeinoja ovat olleet kalastus ja karjanhoito. Näiden merkityspääelinkeinoina on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana vähentynyt hyvin merkittävästi. Päätoimisiakalastajia on enää vajaa kymmenen.Metsätalouden harjoittamisella on alueella suuri merkitys, vaikka metsänkasvu on ilmastostaja maaperästä johtuen hitaampaa kuin manneralueella.Pienteollisuus, julkiset palvelut, yksityisyritykset ja kehittyvät matkailupalvelut luovat perustantämänhetkiselle toimeentulolle.1.2.2 PalvelutPeruspalvelut - kuten peruskoulun ala-aste, päiväkoti, kauppa, pankki - löytyvät Bodön ja Knivsundinkyläkeskuksista. Ravintolapalveluja on alueen eteläosassa Hickarössä . Veneilyyn liittyviä palvelujaon Långön satamassa, jossa on myös uimaranta, museo ja kahvila. Alue tarjoaa myös mahdollisuudenvirkistyskalastukseen. Alueella on opastettu ulkoilureitti.1.2.3 Liikenne ja liikenneverkkoVesiliikenteen kehitysTieverkkoEnsimmäiset Keskisen Pohjanmaan asukkaat tulivat todennäköisesti Lounais-Suomesta nykyisenKokkolan alueelle. 1200-luvun loppupuolella alueelle muutti myös väestöä Keski-Ruotsista, jokaosaltaan vaikutti vesiliikenteen kehittymiseen maiden välillä. Viljan tuonti, turkisten, voin, kalan jamyöhemmin erityisesti tervan vienti vaikuttivat satamatoimintojen kehittymiseen Kokkolassa. Käräjienpöytäkirjoista vuodelta 1546 löytyy ensimmäinen maininta laittomasta satamasta. Myöhemminpuutavaran vienti oli sataman ja vesiliikenteen kehittymisen kannalta erittäin merkittävää.Kokkolan oma merenkulku oli huipussaan 1800-luvun alkupuolella, jolloin kauppalaivasto kuuluiSuomen suurimpiin. Rautatien tulo vuonna 1885 loi uuden mahdollisuuden sataman ja vesiliikenteenkehittämiselle.Tieverkon perusrunko muodostuu seututiestä 749 (Kokkola – Pietarsaari), josta erkanevat paikallistietBodön kautta aina Kåtöskatanille saakka, sekä valtatiestä 8 (Kokkola-Oulu), josta erkaneeKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.20087paikallistiet Rödsön ja Möllerin kautta Hällskäretille ja Friisin kautta Vitickholmenille. Alueellaon runsaasti päätieverkosta ranta-alueelle johtavia yksityisteitä ja metsäautoteitä.Satamat ja venevalkamatKåtölandetin koillisosassa ( Märasskäret) sijaitsee Merivartioasema.Vierassatamat:• Öja, LångöVenevalkamat:• Öja, Skomakarsviken• Kålanviken• Holmkulla• Djupsund• Mjosund• Åkoströmmen• Norrströmmen• Kvarnnabba• Märaskäret• Aggnissund• Norrströmmen• Norra Hamnskär• Gröthamnen• Vitickholmen1.2.4 VirkistysLuonnonolosuhteet ja palvelut tarjoavat erinomaiset puitteet alueen virkistyskäytölle. Veneilijöilleavautuu Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen laaja saaristoalue. Maissa tapahtuvaa virkistystäpalvelevat alueet mm. Laajalahdessa, Bodössä, Bullerörenissä ja Munsönissä. Kåtölandetissa onvaellusreitti, joka lähtee Långöstä ja kiertää Bergöfladanin.Suurelta osalta virkistyskäyttö on jokamiehen oikeuteen perustuvaa ja vapaita rantaalueitatähän tarkoitukseen on alueen pohjoisosassa riittävästi, mutta eteläosissa pitkiä vapaita rantojaon vähän.SandskatanLångöKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200881.2.5 Loma-asutusAlueen kaunis luonto ja läheiset väestökeskittymät, kuten Kokkolan kaupunki, ovat vaikuttaneetsiihen, että loma-asutusta on alueelle ollut runsaasti jo 1950-luvulta saakka. Alueella on ollut myösjonkin verran kalastusmajoja, jotka ovat sijoittuneet pääasiassa ulkosaaristoon.Ennen 70-lukua rakennetut loma-asunnot ovat olleet pieniä ja rakennuspaikoille on pystytettyuseampia rakennuksia kuten päärakennus, sauna ,vajat, jne. Rakennuspaikkojen pinta-alatvaihtelevat suuresti, osittain on rakennettu hyvin tiiviisti pienille rakennuspaikoille sekä myös pienilleluodoille.Erittäin tiheästi rakentuneita alueita ovat kaupungin läheiset saaret kuten Vattungen,Lammassaari, Hickarö, Palma, Honkaluoto ja Kräkilä sekä suunnittelualueen itäosassa Kalvholmen-Trullevinranta-alueet. Rakentaminen näillä alueilla on niin tiivistä, että niiden suunnittelu eiyleiskaavatasolla ole tarkoituksenmukaista vaan alueidenkäyttö ja mahdollinen täydennysrakentaminenedellyttävät tarkempaa kaavoitusta ja yksityiskohtaisia määräyksiä.Loma-asutusta vähiten on Kåtölandetin pohjoisosassa ja sitä ympäröivien saarten rantaalueilla.Uudemmat loma-asunnot ovat jo pinta-alaltaan suurempia, keskikoko on noin 65 k-m 2 .Merkittävää kyläalueilla on myös vanhojen asuinrakennusten muuttuminen vapaa-ajankäyttöön. Useita asuinrakennuksia on muutettu ajan myötä loma-asunnoiksi. Toisaalta myös lomaasuntojenympärivuotinen käyttö on lisääntynyt ja parempien liikenneyhteyksien myötä se tuleevieläkin lisääntymään.Suunnittelualueen rantavyöhykkeellä on tällä hetkellä noin 550 loma-asuntoa.1.2.6 MaanomistusSuunnittelualueen tilajaotus on suhteellisen pienimuotoista. Pääosa tiloista on kapeita, pitkiä kaistoja.Suurimmat tilat ranta-alueella ovat 60-70 hehtaarin kokoisia ja niiden rantaviivat 3-5 kilometriäpitkiä.Yleiskaavan ranta-alueella on noin 1450 tilaa. Rantaviivaa alueella on yhteensä noin 270kilometriä. Mitoitusrantaviivaa - poisluettuna ranta-asemakaavat, erittäin tiiviisti rakentuneet alueetkaupungin läheisyydessä (Kruununmaat ), pienet saaret, rakennuskelvottomat alueet ja valtionsuojelutarkoituksiin hankkimat alueet - on 174,5 kilometriä. Etäisyyskertoimilla muunnettua rantaviivaaon yhteensä 109,1 km.Yleiskaavatyötä varten selvitettiin alueen vuosina 1972 ja 1979 tehtyjen uusjakojen tilajako.Vuotta 1969 voidaan myös käyttää perustana silloin kun se on selvästi perusteltavissa.1.3. YMPÄRISTÖSELVITYS1.3.1 Suunnittelualueen historiaaEräiden historiantutkijoiden mukaan on todennäköistä, että alueella on ollut pysyvä asutus jo1200-luvulla. Merkkejä varhaisesta asutuksesta on löydetty mm. Kallsäretistä. Muu varhainen asutuson pääosin 1700-luvun lopulta. Kalavedet selittävät alueen vanhimman asutuksen sijoittumisen.Maatalouden kehitys oli sen sijaan hidasta mm. alavan ja kivisen maaperän takia.Öjan saaristo asutettiin todennäköisesti 1300-luvulla. Alueen vanhin asutus noudatteleemaankohoamisen vuoksi ylimpiä korkeuskäyriä. Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvun lopulla,jolloin väestö saattoi elättää itsensä muullakin kuin kalastuksella. 1900-luvulla on uusia työpaikkojasyntyi mm. verkkoteollisuuteen ja palveluelinkeinoihin. Öjan kunta liitettiin Kokkolankaupunkiin vuonna 1977.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200891.3.2 LuonnonolosuhteetYLEISTÄSuunnittelualue kattaa merkittävän osan Kokkolan saaristosta. Alue koostuu Öjan, Rödsön ja Möllerinkylistä. Alueen luontotyyppeihin kuuluu kylien mantereisten rantojen lisäksi laaja saaristo,joka ulottuu aina avomeren äärellä oleville ulkoluodoille. Pohjois- ja luoteisosa suunnittelualueestaon luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi luontokokonaisuudeksi.Luonnonpiirteisiin vaikuttavat erittäin merkittävästi alueen geomorfologinen erityisluonneja maankohoamisilmiö, jonka seurauksena alueella syntyy meren alta vapautuneelle kuivallemaalle jatkuvasti uusia pioneerilajien vyöhykkeitä edellisten vastaavasti muuttuessa kehittyneemmiksibiotoopeiksi. Alueen piirteitä luonnehtiikin monin paikoin puhdaspiirteinen eri kehitysvaiheidenjatkumo alkaen matalan veden vesikasvillisuudesta ja rantaniityistä rantalehdon tai -koivikon kautta vanhoihin kuusikoihin ja kanerva- ja katajanummiin. Pienvesistöissä näkyvät paikoinselvät kehityssarjat merenlahdista fladojen ja glo-järvien kautta pieniin sisäjärviin ja soihin.Toinen eliöstöön merkittävästi vaikuttava tekijä on alueen maantieteellinen sijainti ja erikoinenpaikallisilmasto: täällä kohtaavat toisaalta pohjoinen ja eteläinen lajisto ja toisaalta mantereinen(itäinen) ja mereinen (läntinen ja lounainen) lajisto.GEOMORFOLOGIAMannerjäätikön alustalle aiheuttama kulutus ts. kallioperän eroosio ja maaperämuodostumien syntyminenyhdessä nopean maankohoamisen kanssa on muodostanut sen saaristomaiseman, jonkame tänä päivänä näemme saaristoalueella.Luodon ja Kokkolan saaristo on merkittävä luontokokonaisuus, jolle on tunnusomaistanopea maankohoaminen ja geomorfologian erityisluonne. Lähes koko saaristo oli ajanlaskummealussa veden peittämää aluetta, mutta on 1500 vuoden aikana nopeasti kohonnut merestä.Maanpinnan muodot ja korkeussuhteetLuodon ja Kokkolan saaristo on melko tasaista aluetta. Epätasaisesti kiemurteleva rantalinja ja lukuisatsaaret osoittavat, että topografiassa on pieniä vaihteluja, vaikkakin tunnusomaista alueelleovat tasaiset pinnanmuodot ja pienet alueelliset korkeuserot. Korkeimmat alueet ovat Kåtölandet,Vändörsbergen, Högskäret ja Munsön, joissa korkeudet voivat kohota hieman yli 20 m. Suurin osaaluetta on kuitenkin korkeudeltaan vain noin 5 - 10 m.Maankohoaminen ja vesijättömaaMaankohoaminen on alueella 8-9 mm/vuosi. Matalissa lahdenpoukamissa maan kohoaminen voiolla 20-30 mm/vuosi liettymisestä johtuen. Tasaisista ranta-alueista johtuen maa kohoaa nopeastimerestä aiheuttaen joki- ja purosuiden liettymistä ja maiden soistumista. Eräiden laskelmien mukaanmaa on viimeisen jääkauden jälkeen kohonnut alueella 670 m ja kohonnee vielä noin 130 mennen kuin isostaattinen tasapaino on saavutettu. Uusia karikoita ja saaria kohoaa jatkuvasti matalistameren lahdista. Ajan myötä näistä tulee metsäisiä saaria, jotka maankohoamisen myötä yhtyvättoisiin saariin.Maankohoaminen erottaa vähitellen merenlahdet merestä. Lahti, joka saa merivesisysäyksiävain yliveden aikana, kutsutaan fladaksi. Kun flada eristetään merestä, syntyy nk. glo-järvi.Glo-järvet muuttuvat vähitellen järviksi ja soiksi. Suuri osa näistä kuroutuneista lahdista on nykyäänpeltoja tai ojitettuja turvemaita, joissa kasvaa metsää.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200810VesijättömaataKALLIO- JA MAAPERÄKokkolan rannikko on karua maankohoamisaluetta, jolla kallioperän on mannerjää hionut melkotasaiseksi. Maa kohoaa vajaan 1 senttiä vuodessa muodostaen koko ajan uusia puuttomia luotoja,rantaniittyjä ja -lehtoja. Merestä irti kuroutuvat lahdet muodostavat fladoja ja kluuvijärviä.Pääosin kallioperää peittää ohut moreenikerros, mutta paljaita kallioalueitakin on etenkinKåtölandetin–Bergölandetin–Halsölandetin –alueella sekä Luodon ja Kokkolan saaristoissa. Kokkolanhalki kulkevan harjujakson liepeet ulottuvat suunnittelualueelle Sandskatanin–Laajalahdenalueella, missä laajat meren tasaamat hietikot ja fossiiliset dyynikumpareet ovat maiseman peruselementit.Eloperäistä turvemaata on pienialaisesti vain umpeen kasvavilla kluuvijärvillä ohuenakerroksena.VESISTÖTPääosa rantaviivasta on merenrantaa. Merivesi on vähäsuolaista murtovettä. Alueella on kaksi makeanvedenaltaaksi padottua entistä merenlahtea: Luodonjärvi ja Öjanjärvi. Niiden vedenpinta on10-20 cm merenpintaa ylempänä. Suunnittelualueiden välissä laskee mereen kaukaa Suomenselältäalkunsa saava Perhonjoki. Muita virtaavia vesiä ovat lähivaluma-alueilta metsistä ja kluuvijärviltävirtaavat pikkupurot.KASVILLISUUSAlueen metsät ovat suurimmaksi osaksi karuhkoa kuusivaltaista sekametsää, joka on hakkuidenjäljiltä keskimäärin melko nuorta. Kuitenkin vaikeakulkuisilla Kåtölandetin–Bergölandetin–Halsölandetin moreenimailla löytyy pieniä rippeitä iäkkäämmästäkin metsästä. Kallioalueillapuusto on männikköä. Rantoja reunustaa lähes kauttaaltaan koivua ja harmaaleppää sekä pihlajaaja joskus myös haapaa kasvava lehtipuuvyöhyke, joka vaihettuu merelle päin loivilla rannoilla niityksitai luhdaksi. Saariston puusto on pääasiassa koivua ja harmaaleppää sekä saarten sisäosissakuusikkoa. Laajalahden–Sandskatanin laajalla hiekka-alueella kasvaa puhtaita, paikoin hyvin iäkkäitäkinmänniköitä.Rantakasvillisuuden erikoisuutena on maan kohoamisen aiheuttama vyöhykkeisyys, jokaon selväpiirteisenä havaittavissa matalilla rannoilla: vesikasvillisuus muuttuu rantaniityiksi ja edelleenpensaikon ja lehtimetsävyöhykkeen kautta päätevaiheen kuusikoiksi.Kluuvijärvien liepeillä ja Luodonjärven ja Öijanjärven rannoilla kasvaa lehtomaisia lehtipuusekametsiäja pienialaisia tervaleppäkorpia.ELÄIMISTÖAlueen linnusto tunnetaan hyvin jo pitkältä ajanjaksolta. Suurimmat lintumäärät - pääasiassa lokkejaja tiiroja - pesivät Luodon ja Kokkolan saariston Natura 2000 –verkostoon kuuluvilla puuttomillaja usein louhikkoisilla luodoilla tai suurempien saarten ulkomeren puoleisilla karuilla kallioilla.Linnustoon kuuluvat mm. räyskä, suuret määrät selkälokkeja, merikihu, riskilä, merilokki,suuret harmaalokki-, naurulokki-, kala- ja lapintiirakoloniat. Mantereelle päin tultaessa luotojenKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200811lintumäärät vähenevät ja lajistokin muuttuu. Matalien vesien ympäröimillä luodoilla pesii mm.silkkiuikku. Mantereen tuntumassa olevien luotojen eräs merkittävä laji on pilkkasiipi. Oman elementtinsälinnustoon tuovat matalat ruoikkoiset vedet kuten Laajalahden ja Kåtölandetin Natura2000 -alueet.Metsälajistosta monet vaateliaat, vanhoja metsiä suosivat lajit keskittyvät harvaan asutunKåtölandetin–Bergölandetin–Halsölandetin kuusikoihin ja kalliomänniköihin. Tällaisia lajeja ovatmm. palokärki, pohjantikka, varpuspöllö, kalasääski ja nisäkkäistä erityissuojelua vaativa liitoorava.Jäätikön kulutus ja erityiskohteetHiekka- ja sorakerrostumatHiekka- ja sorakerrostumat ovat yleensä harvinaisia saaristossa, ainoastaan Laajalahdella löytyysuuri hiekka- ja soramuodostuma.Savi-, siltti- ja turvekerrostumatSavea ja silttiä esiintyy paikoin soistuneilla alueilla sekä fladoissa ja kuroutuneissa lahdissa ja salmissa.Turvekerros on yleensä ohut.SilokalliotRantojen pehmeän muotoiset silokalliot ovat tuloksena mannerjäätikön tekemästä työstä. Silokallioillaon yleensä vaihteleva muoto riippuen kivilajin koostumuksesta, rakoilusta ja jään vaikutuksesta.Vastasivu on yleensä hioutunut ja pyöristynyt, kun taas suojasivu on jyrkempi ja rikkonainen.Silokalliot ovat melko harvinaisia alueella johtuen kallioiden vähyydestä, mutta hyvin muodostuneitasilokallioita on esim. Kåtölandetin pohjoisosassa ja ulkosaaristossaUurteet ja erilaiset jäätikön kulkussuunnatMannerjäätikön kallioperälle aiheuttamat tavallisimmat kulutusjäljet ovat uurteet, jotka osoittavatjäätikön tulosuunnan. Kivilajin raekoko ja koostumus vaikuttavat uurteiden muodostumiseen ja ulkonäköön.Uurteet ovat kapeita ja selkeitä emäksisissä kivilajeissa, kun taas karkearakeisissa kivilajeissakuten graniitissa ne ovat epäselvempiä.Jäätikön tulosuunta on alueella ollut aika muuttumaton. Mannerjää liikkui loppuvaiheessapohjoisesta-luoteesta. Vanhemmat uurteet osoittavat että mannerjää oli aikaisemmin tullut luoteestaja pohjoisen ja koillisen väliltä.HiidenkirnutJäätikkösyntyisiä hiidenkirnuja muodostui paineen alaisena jään sulamisvedestä ja kalliojauheestajäätikön sulamisen loppuvaiheessa. Jäätikkösyntyisiä hiidenkirnuja esiintyy usein paikoissa missäraot kohtaavat toisensa tai kallioperän painanteissa.1.3.3 LuonnonmaisemaKORKEUSSUHTEIDEN JA MAAPERÄN MAISEMALLINEN MERKITYSMoreeni on hyvin luonteenomainen elementti, joka tekee saaristosta omaleimaisen ja suomalaisittainainutlaatuisen meren saariston.Koko alue on suhteellisen tasaista, loivasti kumpuilevaa tai pienissä piirteissä hyvinkinepätasaista. Se on valtaosaltaan tasankomaata ja lakeutta (korkeusvaihtelut alle 5 m ja 5-10 m).Lakialueet kohoavat yli 20 metrin korkeuteen merenpinnasta. Meren syvyys on saariston alueellaalle 10 m ja syvimmillään Repskärin lähellä 22m.Alueella tapahtuvan voimakkaan maankohoamisen eri vaiheissa syntyy rikkaita rantamuodostojaja rantavyöhykkeitä. Alueella vallitsee jatkuva luonnon itsensä aiheuttama muutos.Vaikka kivikoita ja kivenlohkareita on täällä monin paikoin paljon, kalliot eivät ole (alueenpohjoisosaa lukuun ottamatta ) luonteenomaisia kuten eteläisemmissä saaristoissamme.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200812PAIKALLISILMASTOAlueen paikallisilmastoihin vaikuttaa erityisesti mereisyys sekä suojaisuus vallitsevilta tuulilta. Topografiantasaisuuden vuoksi tuulensuojaa luo nimenomaan puusto.Vallitsevia tuulensuuntia ovat etelä ja lounas (yhteensä lähes 30 % tuulista) ja luode. Tuuletpuhaltavat usein muistakin suunnista. Voimakkuudeltaan kovimmat tuulet tulevat pohjoisesta ja luoteesta.Tuulet pääsevät puhaltamaan esteettä laajasti avoimilla rannoilla. Suurilla saarilla on myösavoimia hakkuuaukeita ja nuoria taimikoita, jotka ulottuvat lähelle rantaa. Tuulelle avoimet pellotkeskittyvät kyliin. Kokonaisuudessaan alue on suureksi osaksi peitteinen, ja suojaisia paikkoja onrunsaasti etenkin kauempana rannasta. Meri tasaa lämpötiloja vuodenaikojen välillä. Aurinkoistentuntien määrä vuodessa (keskimäärin lähes 900) kuuluu Suomen suurimpiin.1.3.4 KulttuurimaisemaRakennusten sijoittuminenYleiskaava-alueen vanhemmat rakennukset keskittyvät selänteille tai joillekin saarten korkeimmillekohdille, peltojen väliin tai reunoille. Kylän ja rannan väliin jää usein metsä- tai peltoalue, joskinvuosikymmeniä sitten tämä alue oli monin paikoin avoimempi.Varsinaisia tiiviimpiä kyläkeskittymiä ei ole. Asutus on sijoittunut nauhamaisesti teidenvarsille ja Knivsundin viljelyalueiden reunoille. Haja-asutusta, jota muodostavat yksittäiset tai muutamattalot, on lähinnä teiden varsilla ja suojaisten lahtien äärellä.Pienemmät asutusryhmät sijaitsevat pitkin rantaa - lähempänä merta kuin vanhat kyläkeskukset,mutta ei niin lähellä kuin uudempi loma-asutus. Loma-asutus ja vakinainen asutus ei aina sijaitseselvästi toisistaan erillään ja osa loma-asutuksesta on kylien tuntumassa.KylämaisematAsutukselle on tyypillistä, että sulkevia ja voimakkaasti rajaavia elementtejä on vähän: pihapiirituseimmiten avautuvat ja liittyvät ympäristöön. Kylämaisemaan kuuluvat oleellisesti viljelyalueet.Pihapuustona kasvaa usein koivua ja tuomea. Pihamäntyjä on melko vähän. Pensaista esiintyy syreeneitä,jotka ovat perinteisesti tavallisia pihoissa.Vuosisadan alussa peltomaan raivaus mm. fladoista oli tehokasta. Erillisiä peltoja asutuksenulkopuolella on vain suunnittelualueen etelä osissa.Laajimpien avoimien maisemien pitäminen edelleen avoimina viljelemällä, laiduntamallatai niittämällä on maisemankannalta merkittävää.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200813Maisemahoidon yleissuosituksia• Säilytetään rakentamattomina arvokkaita ja biologisesti monimuotoisia luontokokonaisuuksiaja näiden välisiä riittävän leveitä ekologisia yhteyksiä.• Vaalitaan eheitä luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia, jotka muodostavat maisematiloja.• On tärkeää pitää laajat avoimet kulttuurimaisemat edelleen avoimina viljelemällä, laiduntamallatai niittämällä. Umpeenkasvu ja metsitys voivat uhata suuriakin peltoaloja.• Otetaan rakentamisessa huomioon pienilmasto ja tuulensuojaisuus. Mm. monet avoimet rannatovat hyvin tuulensuojattomia.• Kylissä keskeistä on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoitaminen. Tähän onkin jo paneuduttu.Tähän kuuluu rakennusten, aitojen, arvokkaiden pihapuiden ja muun arvokkaan kasvillisuudensekä perinteisten viljely- ja laidunalueiden hoitaminen.• Kylien ilmeeseen vaikuttaa se, millaisia pihakasveja uusissa ja vanhoissa pihoissa käytetään.Maaperän ravinteisuus voi houkutella koristekasvivalikoiman laajentamiseen. Hyvä ja ekologinenratkaisu on käyttää alueella luonnossakin esiintyviä puita ja pensaita (esim. kotipihlaja,koivu) sekä perinteisinä kylissä kasvavia kotimaisia lajeja (kuten metsävaahtera). Nämähänmyös kehittyvät yksittäis- tai ryhmäpuina komeammiksi kuin metsässä. (Joissakin paikoissa,positiivista kyllä, pensasaitana on käytetty harmaaleppää.)• Kylien yhtenäisyyteen vaikuttaa jatkossa se, miten maisematilojen reunoja muutetaan. Kylissäon kulttuurivaikutteisia mutta suureksi osaksi rakentamattomia metsänreunavyöhykkeitä, esim.entisiä hakamaita. Metsäalueet ovat usein asuinrakennuksista erillään, jolloin taloihin liittyyvain pihapuusto tai samalla moreeniselänteellä kasvava metsikkö. Omakotitalon ja myös mökinrakennuspaikan ympäristöä voi valmentaa jo etukäteen. Tämä voi tarkoittaa mm. puuston harventamista,vesakon raivausta, niittämistä tai reunavyöhykkeen istutusta (esim. marjovia pensaita).Näin vältetään sitä että rakennus on ikään kuin irrallinen, erillinen osa ympäristössään,ja autetaan sellaista kehitystä, että kun astutaan rakennuksesta ulos, ympäristö muuttuu askelaskelelta vaiheittain luonnonympäristöksi.1.4. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUKSET JA ALUEETAlueella ei ole tehty kattavaa rakennusinventointia tämän rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä.Aikaisemmassa rakennusinventoinnissa on mainittu Långön vanhat venevajat, jotka ovat suunnittelualueestakaupunginhallituksen 06.02.2006 § 41 tekemän päätöksen mukaan pois rajatulla kyläalueella.1.4.1 MuinaismuistotMuseoviraston inventointitiedoissa alueella on muinaismuistoiksi luokiteltu seuraavat kohteet:Grillskäret, Krokviken, Kallskäret ja Vargholmen.MuinaisrannatMuinaisrannat kertovat mannerjäätikön perääntymisestä ja Itämeren kehityshistoriasta. Kivisiä jalouhikkoisia muinaisrantoja voi paikoin esiintyä alueella, mutta niitä ei ole kartoitettu.1.5 POHJAVESI JA VESIHUOLTOPohjavesiesiintymätPohjavesi virtaa harjujen huuhtoutuneissa, karkearakeisissa välikerroksissa sekä kallioperän ruhjevyöhykkeissä.Varsinaista pohjaveden muodostumis-aluetta ei ole pystytty osoittamaan. Pohjavesion alueella noin 0.5 m syvyydessä maan pinnasta. Pohjaveden laatu ei myöskään täytä laatuvaatimuksia.Mahdollisuudet löytää hyviä pohjavesiesiintymiä alueella ovat pienet koska hiekka- ja sora-alueetovat pieniä ja hajallaan.Yksityisiä kaivoja on runsaasti loma-asutuksen yhteydessä. Kaivokartoitusta ei ole tehty.PintavedenottoalueetMerestä patoamalla makeanvedenaltaaksi tehty Öjanjärvi on tärkeä tai vedenhankintaan soveltuvateollisuuden prosessivesialue.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008141.6 KASVILLISUUS JA ELIÖSTÖLuonnontilaisuusLuonnontilaisimmillaan alue on Kåtöladetin pohjoisosassa ja ulkosaaristossa. Eteläosissa vanhaasutus ja maatalouden elinkeinotoiminta on toisaalta luonut arvokkaita monimuotoisuutta lisääviäluonnontyyppejä, mutta jotka ovat nykyisin häviämässä maatalouden tuotantotekniikassa tapahtuneidenmuutosten takia.Paikoin rannoilla on runsaasti kesämökkejä, joiden edustalle ruopatut venevalkamat ovatmuuttaneet rantaluontoa ja vaikuttaneet veden laatuun heikentävästi, tosin vain paikallisesti. Pikkulampienja järvien laskupurot ovat monin paikoin pohjoisosissa säilyneet luonnontilaisina, muttajoidenkin suurempien saaristojärvien laskuojat on perattu ja veden pinta sitä myöten laskenut.Myös metsäkasvillisuus vaihettuu vyöhykkeittäin merenrantalehdoista karumpiin moreenikankaisiin.Metsäkasvillisuus muodostaa rannan tuntumassa pienipiirteisesti vaihtelevia laikkuja,sillä vallitsevan lajiston määräytyminen on monen tekijän summa. Kasvillisuuden mosaiikkimaisuuteenvaikuttavat osaltaan ympäristöään korkeammalla olevat moreenimuodostumat ja niidenvälisten alueiden soistuminen.Mereisyys vaikuttaa suuresti alueen kasviston luonteeseen. Meri-ilmasto toisaalta leudontaatalvia, mikä suosii eteläisiä lajeja, mutta toisaalta kesä alkaa myöhemmin kuin mantereella jaon viileämpi, mikä taas suosii pohjoisia lajeja. Levinneisyydeltään pohjoisia lajeja ovat pohjanvariksenmarja,ruohokanukka, ja lapalumijäkälä, eteläisiä puolestaan kyläkellukka, punakoiso jasuomyrtti.Rantaniityt vaihettuvat tavallisesti pensaikkovyöhykkeeksi. Sen takana alkaa metsä, jokaon tavallisesti lehtoa. Rehevyytensä perusteella lehdot jaetaan kosteisiin, tuoreisiin ja kuiviin rantalehtoihin.Kosteiden lehtojen tyyppilajeja ovat puuston harmaaleppä, hieskoivu, pihlaja, tervaleppäja tuomi. Kenttäkerrosta luonnehtivat kukinta-aikana silmiinpistävät mesiangervo ja lehtovirmajuuri.Tuoreen lehdon tunnistaa harmaaleppien juurella kasvavista tesmasta, puna-ailakista, kielostaja lillukasta. Kuivat merenrantalehdot kasvavat hies- ja rauduskoivua ja kasvillisuus pohja- jakenttäkerroksessa on edellisiä tyyppejä vaatimattomampi.Edustavia kosteita ja tuoreita merenrantalehtoja tavataan esim. Vargholmsfjärdenissä.Saarten sisäosien metsät ovat pääasiassa tuoreita mustikkatyypin (MT) kuusivaltaisiakankaita. Moreenimaan harjanteiden väliin ja tasamaan painanteisiin on runsaan kosteuden ansiostasyntynyt soistumia, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti kuivempien alueiden kanssa. Metsänmaaperä on lähes kaikkialla kivikkoista moreenia. Paikoin meren rannalla ja sisälampien lähistöllävesistöjen rantavyöhykkeiden koivikot ulottuvat syvemmälle kuusikoiden lomaan. Metsien kasvilajistoon MT-tyypille tavanomaista.Pienet suo- ja korpilaikut ovat kautta koko alueen yleisiä. Tavattavia suotyyppejä ovat erirämeet, korvet, yleisimpänä suotyyppinä ehkä suursaraneva pienialaisilla avosoilla ja pinnanmyötäisestiumpeenkasvaneilla lammilla. Monien avovesilampien rantoja reunustaa nevareunus.Luhtaisuutta ilmenee yleisesti kaikkialla.Ranta- ja vesikasvillisuudessa on järviruoko yleinen ja se muodostaa laajoja ja tiheitäkasvustoja suojaisiin mataliin lahtiin. Myös sinikaisla on paikoitellen runsas. Matalassa vedessäkasvaa, leveäosmankäämiä; makeamman veden alueilla mm. ratamosarpiota, uistinvitaa, lumpeitaja ulpukkaa. Syvemmällä ahvenvitaa, hapsivitaa ja näkinpartaisia.ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEETA LUODONJÄRVEN ALUEErityiset luonnonpiirteetLuodonjärvi on entinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi.Rannat ovat matalia , moreenimaata, silokallioita siellä täällä, metsät talousmetsiä, suuri osa hiljattainhakattuja, muutamia umpeenkasvavia/kasvaneita kluuvijärviä, lähivaluma-alueella runsaastipeltoja, mikä näkyy ravinnelisäyksen aikaansaamana runsaana vesikasvillisuutena. Rannalla onmaaseudun kulttuurimaisemia ja suhteellisen paljon rantarakentamista.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200815Alörarna (SL)Koivua ja kuusta kasvava pohjoisranta, rantavyöhykkeessä leppää, moreenimaata. Niittymäiseksiumpeenkasvanut kluuvijärvi kuusikon sisällä. Lasku-uomat koivikkoa.SL, peruste: Vesilaki 15a §.Alörarna – Stenörarna – Stenörsholmen – Storstensörarna (av)Matalia ja kivikkoisia saarten välisiä salmia ja rantaniittyjä sekä ruoikoita ja kaislikoita. Runsasvesikasvillisuus. Linnuston ja kalaston kannalta merkittävä. Rantapuusto saarilla ja luotojen puustopääasiassa leppää, sekapuuna runsaasti koivua. Stenörarnan keskiosa hakattu hiljattain aukoksi.av, peruste: arvokas kasvillisuus ja linnustoAlörarnaAlörarna – StenörarnaSillvarpetin kluuvijärvi (SL)Runsaskasvistoinen kluuvijärvi rantalehtoineen.SL, peruste Vesilaki 15a § (kluuvijärvi), MetsäL 10§.Sandvikenin kluuvijärvi (SL)Umpeenkasvanut, maatalouden rehevöittämä lampi, runsas leveäosmankäämikasvusto. Naurulokkejavesilintuja. Muutama oja, peltojen ympäröimä.SL, peruste: runsas linnusto, Vesilaki 15a § (kluuvijärvi).Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200816B ÖJANJÄRVEN ALUEErityiset luonnonpiirteetEntinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi.Hyvin saman tyylinen kuin Luodonjärven alue, mutta enemmän ”pikkujärvimäinen”; kapeita, pitkiä,suojaisia vesialueita, ei suuria selkiä ja vähän saaria. Rannat matalia, luhtaisia moreenimaita,runsaasti peltoja lähivaluma-alueella. Muutama maisemallisesti merkittävä silokallioniemi. Laajalahdenlintuvesi ja Natura-alue sekä Sandskatanin dyynialue. Metsät eri-ikäisiä kuusivaltaisia talousmetsiä,Laajalahden harju ja dyynialueilla puhtaita männiköitä. Rantavyöhykkeessä lehtimetsiä.Paikoin rannat aivan täyteen rakennettuJåksholmsfjärdenin lahdet (SL)Alholmsviken ja Kaskhusviken; kaksi kapeaa, luode – kaakko –suuntaista, matalaa umpeen kasvavaalahtea. Monipuolinen ranta- ja vesikasvillisuus. Muuttolintujen levähdys- ja ruokailualuetta.Alholmsvikenin rannat on ranta-asemakaavoitettu.SL, peruste: linnustollisesti merkittävä.Jåksholmsfjärden, AhlholmsvikenJåksholmsfjärden, KaskhusvikenFurusgrundetFurusgrundet (am)Mänty-, kuusi- ja koivusekametsää kasvava silokalliorantainen niemi ja sen länsipuolella olevaluhtarantainen lahti.am, peruste: maisemallisesti merkittäväKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200817Alholmen, Kortgrunden ja niiden läheiset mannerrannat (av)Loivarantainen, matala ja kivikkoinen alue Bysundetissa. Rannoilla luhtaa ja kuivempaa niittyä.Mannerranta on varttunutta kuusikkoa, rantavyöhykkeessä on leveä harmaaleppää kasvava vyöhyke.Saaret ja luodot kasvavat harmaaleppää, mutta Alholmenin eteläpäässä on laajahko kuusikko jaKortgrundenin keskiosissa kasvaa muutama kuusiryhmä. Vesi-, kahlaaja- ja lokkilintujen kannaltamerkittävä lisääntymisalue ja muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka.av, peruste: merkittävä linnustoMattasgrundetin rantaniityt ja lehdot (SL)Entistä merenrantaniittyä. Paikoin ruoikkoa Mattasgrundetin ja mannerrannan välisessä salmessa..Rantametsät ovat karuhkoja harmaaleppää, koivua ja haapaa kasvavia lehtoja. Mattasgrundetinkeskellä on kuusikko. Kasvillisuudeltaan erikoinen. Alueella on rantakaava. Kuvat 169-172.SL, peruste: merkittävä kasvillisuus, LsL 29§ (entinen!) merenrantaniitty.Ahlholmen – KortgrundenMattasgrundetSlätsberget (am)Havupuuvaltaista sekametsää kasvava niemi, jonka rannat ovat silokalliota. Maisemallisesti merkittävä.Alueella on rantakaava.am, peruste: maisemallisesti merkittävä.Alegrundetin luoto (SL) (ei kaava-alueella)Öijanjärven paras lintuluoto.SL, peruste: linnustollisesti erittäin merkittävä.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200818Minngrundet – Kvikantsbäcken (SL)Dyyneillä kasvaa vaihtelevan ikäistä, karua mäntymetsää, puronvarsilla osittain lehtomaisia kuusikoitasekä harmaaleppämetsikkö, linnustollisesti monipuolinen alue virkistysalueen kupeessa.SL, peruste Vesilaki 2 §, 17 §, 17 a §, Mal 3§.Sandskatan (ah)Mäntyä kasvava dyynialueah, peruste MaL 3§Minngrundet - KvikantsbäckenSandskatanLaajalahti (SL)Natura – alue FI 1000004.SL, peruste NaturaLaajalahti BredvikenKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200819C VARGHOLMSFJÄRDENIN ALUEErityiset luonnonpiirteetVargholmsfjärden on matala merenlahti, jonka rantaviiva on hyvin rikkonainen. Pieniä saaria,luotoja, siirtolohkareita, kivikkoa, louhikkoa. Merenrantaniittyjä. Metsät pääasiassa kuusivaltaisia.Rannoilla on ollut joskus laajoja lehtoja, jotka on kuitenkin hakattu. Vain kesämökkitonteilla onsäilynyt alkuperäistä lehtoa. Vesi-, kahlaaja- ja lokkilinnuston kannalta merkittävä alue. Rannat lähestäyteen rakennettu. Ruopattuja veneväyliä.Vargholmsfjärdenin pohjoisosan saaret ja luodot (SL)Matalien saarten, luotojen ja mannerrantojen muodostama matalavetinen, kivikkoinen labyrintti.Luotojen ja saarien kivikoissa ja merenrantaniityillä pesii runsas ja monipuolinen kahlaaja- ja vesilintulajisto.Merkittäviin lajeihin kuuluu mm. pilkkasiipi, jonka tärkeimmät lisääntymispaikat ovattällä alueella.Saarten ja luotojen metsät ovat pääasiassa luonnontilaista lehtisekametsää. Koivu, harmaaleppäja pihlaja kasvavat yleisenä, mutta jykeviä haapoja on tasaisesti suurimmissa saarissa,joiden keskiosissa kasvaa myös kuusta. Alue sivuaa Kåtölandetin Natura-aluetta Bjenögloppetin jaFingersöflaganin suualueella.SL, peruste: arvokas linnusto, merenrantaniittyjä (LsL 29§)VargholmsfjärdenKluvisik, Kluvisikgrunden ja Kluvisik stengrundet (SL)Linnuston ja kalaston lisääntymisen sekä ympäristötutkimuksen kannalta erittäin merkittävät luodot.SL, peruste: arvokas linnustoHummelholmenin rantaniitty ja tervaleppäkorpi (SL)Kapeahko, kivikkoinen merenrantaniitty ja ruoikkoalue, johon liittyy Lillträsketin suoalueelta tulevanojan suulla oleva pienialainen tervaleppäkorpi. Rantametsävyöhyke kasvaa pajuja, koivua,harmaa- ja tervaleppää vaihettuen nopeasti kuusimetsäksi. Alueella on rantakaava.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200820D KÅTÖLANDETIN – BERGÖLANDETIN – HALSÖLANDETIN SISÄVEDETErityiset luonnonpiirteetPääasiassa kuusivaltaista sekametsää, kallioalueilla kasvaa karuja männiköitä. Metsät pääasiassatuoreita hakkuualoja tai nuoria taimikoita. Pienialaisia iäkkäitä metsiäkin löytyy. Paikoin alueellaon erämainen tuntu. Umpeen kasvavilla kluuvijärvillä luhta-alueita ja erilaisia suotyyppejä, erityisestimainiten tervaleppäkorvet. Metsä- ja maannousemarantaluonnon kannalta merkittävä alue.Kesämökki- ja metsäautoteitä. Vain muutama kesämökki. Kosteikkopainanteet pääasiassa ojitettuja.Kåtölandet (SL)Natura-alue FI 1000013SL, peruste NaturaBeröfladanFingeröfladanKåtöträsketBergölandetin kallioalue (ak)Mäntyä kasvavaa kalliota, lintutorni, retkireitti.ak, peruste: MaL 3§.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200821Kåtölandetin umpeenkasvaneet ja metsittyneet kluuvijärvet (SL)Soistuneita kluuvijärviä, pieniä avovesialueita. Tervaleppäkorpia.SL, peruste VL 15a §.Mörholmsflagan – Bastuflagan (SL)Ruoikkorantaiset kluuvijärvet eri-ikäisten pääasiassa kuusivaltaisten sekametsien keskellä. Mörholmsflaganon itäpäästään kasvanut umpeen järviruokoa.SL, peruste VL 15a §.Korgräven (SL)Sara- ja heinärantainen kluuvijärvi nuorten metsien keskellä. Kapea rantavyöhyke jätetty hakkaamatta.Kuva 207.SL, peruste VL 15a §.Mörholmsflagan - BastuflaganKorgrävenMostroträsket – Kackursträsket (SL)Kaksi kirkasvetistä kluuvijärveä, kapea rannanmyötäinen nevareunus, ympäröivät metsät melkolaajalti hakkaamattomia.SL, peruste: VL 15a §.Kåtöskatanin kluuvijärvet ja flada (SL)Viisi pientä kluuvijärveä ja flada luonnontilassa olevien kuusivaltaisten sekametsien keskellä.Snuvpottenin luoteispuoleisella rannalla on männyntaimikkoala. Kuvat 320-321.Alueella on ranta-asemakaava, eteläisin kluuvijärvi ei kuulu kaavaan, joten SL, peruste VL15a §.Siksundspotten (SL)Kaksi pientä kluuvijärveä.SL, peruste VL 15a §.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200822E AVOMEREN PUOLIErityiset luonnonpiirteetMannerrannat laajoilla alueilla mäntyä kasvavia, maisemallisesti merkittäviä kallioalueita, joidenvälillä on loivia moreenirantoja. Korkeimpien rantakallioiden laet ovat yli 15 m mpy. Lahden pohjukoissaluhtaisuutta. Pienialaisia merenrantaniittyjä. Runsaasti lähinnä lokkilintujen kansoittamialuotoja ja sokkeloisia merenlahtia. Saaristo on karu, kivikkoinen ja kallioinen, luonnonpiirteiltäänerittäin arvokas.Paikoin täyteen, pääosin harvakseltaan rakennettuja rantoja. Merkittäviä rakentamattomia osuuksiakinon.Luodon saaristo ( SL )Natura 2000 -alue FI 0800132SL, peruste: Natura 2000GrillskärKallskärKokkolan saaristo ( SL )Natura 2000-alue FI 1000033SL, peruste: NaturaHarasholmenMunakariKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200823Storgrynnan – Mellangrynnan (SL)Kivikkoisia, heinäisiä ja ruoikkoisia rantoja, pienialaisia pensoittuvia merenrantaniittyjä, runsaastilouhikkoa ja siirtolohkareita. Lahden pohjukassa on laajahko luhta-merenrantaniitty umpeenkasvaneenfladan tai oikeammin ehkä muinoin saaren halkaisseen salmen etelä päässä. Alueen metsätovat pääasiassa lehtisekametsiä, mutta pienialaisia kuusikoita on myös pikkusaarissa.Kasvillisuudessa näkyy hyvin maannousemarannan eri vyöhykkeet alkaen vesikasveistaja päätyen kuusikoihin. Sivuaa Natura-aluetta.SL, peruste: VL 15a §, LsL 29 §.Trindgrundet (av)Kaksi pientä saarta ja luoto. Saarten rannat ovat paikoin erittäin louhikkoiset ja paikoin on pienialaisiamerenrantaniittyjä. Metsät ovat tyypillisesti pienikasvuista lehtisekametsää, joka ympäröikeskiosan pienialaista kuusikkoa. Luoto on pitkä ja kapea puuton, heiniä kasvava kallio, jolla onrunsaasti kivenlohkareita. Luodolla on lisäksi muutama murtovesilammikko eli ns. plotti.av, peruste: maiseman ja linnuston kannalta merkittävä.Storgrynnan – MellangrynnanTrindgrundetYttre Fårholmen (am )Merelle päin antava avokallio ja sen edustalla oleva kallioinen ja louhikkoinen luoto. Puusto harvaakitukasvuista männikköä. Maisemallisesti merkittävä. Luodolla muutama lokkipari ja vesilintuja.am, peruste: maisema, MaL 3§, linnusto.Aligrundet (am)Avokallioinen pohjoispuoli ja ympäröivät luodot, maisemallisesti merkittäviä.am, peruste: maisema, MaL 3§,.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200824Yttre FårholmenAligrundetVästra ja Östra Trutklimpen sekä Långskäret (am, av)Saarten pohjoiset, avomeren puoleiset, kallioiset rannat. Maisemallisesti merkittäviä Natura-alueenmaisemassa.am, av, peruste: maisema, linnustoMäraskärsbergen SL, amMaisemallisesti merkittävä harvapuustoinen kallioalue ja umpeen kasvava kluuvijärvi. Retkeilyreitinvarrella. Lintutorni merelle päin.am, SL peruste: maisema, MaL 3§, LsL 29§ (kluuvijärvi).Västra TrutklimpanMäraskärbergenNyhamnssjön luodot SLMunsöhällorna SLYkspilahällorna SLSkalvspörsgrundet SLGräsholmenin luodot SLNatura-alueiden ulkopuoliset lokki-, vesi- ja kahlaajalinnuston kannalta merkittävät luodot. Lajistossamm. Etelä-Suomen sisävesiltä nopeasti katoamassa oleva, uhanalainen selkälokki.SL, peruste: arvokas linnusto, maisema.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200825Nyhamnsjön luodotMunsöhällornaYkspilahällornaSkvalspörsgrundetGräsholmenin luodotGräsholmenKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200826Gräsholmen (MU, SL)Puistomaista koivumetsää, entistä hakamaata, eteläpäässä merenrantaniittyä ja ruoikkoa.MU, SL, peruste: maisema , LsL 29§ (merenrantaniitty), VL 15a§ (kluuvijärvi).Mjosundin lahdet (av)Johansviken ja Skituviken, matalat liejupohjaiset lahdet ovat vesikasvillisuuden kannalta merkittävätalueet, joilla tavataan mm. Itämeren pohjoisimmat merihapsikan ja merinäkinruohon esiintymätav, peruste: merkittävä kasvillisuusSkvalpören (SL)Koivua, tervaleppää ja harmaaleppää kasvava lehtomainen saaren eteläosa. Eteläkärjessä merenrantaniittyä,jonka ulkoreunassa ruoikkoa.SL, peruste LsL 29§ (merenrantaniitty).MjosundinlahtiSkvalpörenMörholmen – Munsön – Grangrundet ( MU / VR )Edustava rantakasvillisuus, eteläpäässä merenrantaniittyä. Itärannalla ja pohjoispäässä laajoja, vähäpuustoisia,maisemallisesti merkittäviä, korkeita silokallioita. Metsät pääosin nuorta mäntyäkasvavaa talousmetsää. Kallioalueilla harvaa, iäkästä hidaskasvuista männikköä. mutta varttuneempaakinmetsää on. Rantavyöhykkeessä harmaaleppävaltaista lehtimetsää, sisempänä koivuvaltaisenmetsän jälkeen, puusto muuttuu alueen keskiosissa kuusikoksi. Useita pieniä umpeenkasvaneitakluuvijärviä. Merkittävä monipuolisen ranta- ja vesikasvillisuuden kannalta, mm. InrePensarvikenissä harvinaisen nelilehtivesikuusen ainoa esiintymä Kokkolan alueella. Osalla aluettaon ranta-asemakaava ja Munsönin alue on seutukaavassa osoitettu virkistysalueeksi.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200827MunsönMörholmenStora Parandören (SL)Rakentamaton kallioinen ja kivikkoinen saari. Puolet alasta harvaa männikköä kasvavaa avokalliotaMuu osa on kitukasvuista koivikkoa, tervaleppää ja kuusikkoa.Nälkäkari (SL)Silokallioluoto, jolla kasvaa pensasmaista harmaaleppää ja koivua, keskiosassa harvakseltaankuusta. Maisemallisesti merkittävä.Stora ParandörenNälkäkariKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200828F MÖLLERIN ALUEErityiset luonnonpiirteetMatalaa moreenimaata Perhonjoen suualueen itäpuolella. Pitkiä kapeita luode-kaakko–suuntaisianiemiä, lahtia, saaria ja luotoja. Rannat on lähes kokonaan rakennettu täyteen kesämökkejä.Möllersfjärden (SL)Perhojoen entinen, umpeen kasvava uoma. Kasvillisuuden ja linnuston kannalta merkittävä. Eteläpäässäpieni jyrkkärinteinen kallio (MaL 3§). Suualueella on murskakivestä tehty pato, jolla on pyrittypitämään yllä avovesialueita.SL, peruste: VL 15a §.Päiväniemen merenrantaniitty (SL)Kivikkoiset merenrantaniityt, harmaaleppäpensaikkoa ja linnustollisesti merkittäviä luotoja. SivuaaNatura-aluetta.SL, peruste: LsL 29§, linnusto.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200830Rakentamiseen heikosti soveltuvat rannatVähäpuustoiset kallioiset saaret ja matalat, kivikkoiset ranta-alueet , joilla rakentamista ei voida sijoittaa,käytetään kerrointa 0,4Rakentamiseen välttävästi soveltuvat ranta-alueetJyrkät kalliorannat, kivikot ja soistuneet ranta-alueet, joilla rakentaminen on vaikeasti toteutettavissamitoitusrantaviiva muunnetaan rakennettavuuskertoimella 0,6.Suhteellisen hyvin rakentamiseen soveltuvat rannatRanta-alueet, jotka ovat rakentamiseen suhteellisen soveltuvia, käytetään kerrointa 0,8.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200831Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueetMaastoltaan ja peitteisyydeltään rakentamiseen hyvin soveltuvilla alueilla käytetään kerrointa 1,0.1.8 MITOITUSPERIAATTEET1.8.1 Rakennusoikeuden määrittäminenKantatilatarkasteluOsayleiskaavassa on otettu huomioon vuosina 1972 ja 1979 toimitettujen uusjakojen mukainen tilajako.Tapauksissa, joissa kantatila on selvästi osoitettavissa, otetaan huomioon rakennusoikeuden käyttökantatilalla myös ennen vuotta 1969.Rakennusoikeus määritetään maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksikkö käsittää kaikkisamalle omistajalle kuuluvat alueet.Rakennusoikeuden siirtoa saarista mantereelle tulee edistää neuvottelemalla maanomistajakohtaisestimahdollisesta siirrosta.Yli 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sijaitsevat olemassa olevat lomarakennukset eivätvaikuta rakennusoikeuden määrään.MitoitusrantaviivaMitoitusrantaviiva on mitattu peruskartan numeerisesta kiinteistön rantaviivasta jättäen huomioimattaalle 50 kapeat niemet, koska niille ei voida rakentaa.MitoitusrantaviivaMuunnettu rantaviivaVastarannan vaikutus on otettu huomioon vähentävänä tekijänä lahdissa 200 metriin ja niemien osalla50 metristä 150 metriin saakkaKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200832ETÄIS YYSK ERTOIME N A RVO 0,250 - 50 METRIÄ LEVEISSÄ V ESISTÖISS ÄKOE FFICIENT 0,25 I V IKA R ELLER SUNDSMALARE ÄN 50 METE RETÄISYYSK ERTOIME N ARVO 0,50ETÄISYYS 50 - 100 M MANTE REEN PUOLELLAETÄISYYS 50 - 150 M VESISTÖN PUOLELLAKOEFFICIENT 0,50PÅ UDDAR, NÄS ELLER HOLMAR MELLAN 50 - 100 METER BREDVIKAR E LLE R S UND MEL LAN 5 0 - 15 0 BREDETÄISYYS KERTOIMEN ARVO 0,75ETÄISYYS 100 -150 M MA NTEREEN PUOLELLAETÄISYYS 150 -200 M V ESISTÖN P UOLE LLAKOEFFICIENT 0,75PÅ UDDAR, NÄS ELLER HOLMAR MELLAN 100 - 150 METER BREDVIKA R ELLE R SUND MEL LAN 1 50 - 200 ME TER BR EDMitoituskertoimet ovat muunnetun rantaviivan pituus ja rakennettavuuskerroin sekä alueellinenmitoitusnormi ( loma.as. / km ).Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200833MITOITUSVYÖHYKKEETKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200834RANTAYLEISKAAVOITUKSEN MITOITUSPERUSTEITAKantatilaperiaate rakennusoikeutta määriteltäessäKantatila on tietyn vuoden tilajaon mukainen tila. Osayleiskaavassa on otettu huomioon vuosina 1972 ja 1979toimitettujen uusjakojen mukainen tilajako. Tapauksissa, joissa kantatila on selvästi osoitettavissa, otetaan huomioonrakennusoikeuden käyttö kantatilalla myös ennen vuotta 1969. Kyseisen vuoden jälkeen erotetut rakennuspaikatkatsotaan käytetyksi rakennusoikeudeksi, joka pienentää kantatilan tai kantatilasta jaettujen uusientilojen rakennusoikeutta sen mukaan mistä tilasta rakennuspaikat on erotettu. Tämä periaate edesauttaamaanomistajien tasapuolista kohtelua.Kantatilan jakoEsimerkki 1Kantatila A on jaettu tiloiksi A1 ja A2. tila A2 on jaettuedelleen perinnönjaossa tiloiksi A2.1 ja A2.2Kantatilan A rakennusoikeus (10 rp) ositetaan nykyistentilojen A1, A2.1 ja A2.2 kesken tilojen muunnetunrantaviivan pituuden suhteessaMUUNN.RV. MIT.NORMI MITOITUS KÄYTETTY JÄLJELLÄ RYK.YHTEENSÄTILA A1 0,9 km 5 RP/km 4,5 RP 0 4,5 RP 5 RPTILA A2.1 0,8 km 5 RP/km 4,0 RP 0 4,0 RP 4 RPTILA A2.2 0,3 km 5 RP/km 1,5 RP 0 1,5 RP 2 RPYHTEENSÄ 2,0 km 10,0 RP 10,0 RP 11 RP* Tilojen A1 ja A2.2 osalta pyöristys ylöspäin. Sijoitetaan yhteensä 11.Ennen kantatilan jakoa erotetut rakennuspaikatEsimerkki 2.1Kantatilan A rakennusoikeus on 10 rakennuspaikkaa.Kantatilasta A on myyty/erotettu v. 1975 3 rakennuspaikkaaRA1, RA2 ja RA3, jotka vähentävätkantatilan rakennusoikeutta 3 rakennuspaikan verran.TILA A MUUNN.RV. MIT.NORMI MITOITUS KÄYTETTY JÄLJELLÄ RYK YHTEENSÄ2,0 km 5 RP/km 10 RP 3 RP 7 RP 10 RPEsimerkki 2.2Sama kantatila A, josta on myyty aikaisemmin rakennuspaikatRA1, RA2, RA3 jaetaan v. 1988 edelleen,jolloin muodostuu tilat A1, A2 ja A3.Kantatilan A rakennusoikeudesta (10 rp) ensin vähennetäänkantatilasta jo muodostetut rakennuspaikat(3 rp). Jäljellä olevien rakennuspaikkojenmuodostamisoikeus (7 rp) jaetaan niiden tilojenkesken, joilla on vielä rakennuspaikkojen muodostamisoikeutta.Jako tapahtuu ko. tilojen rantaviivojensuhteessa. A1: 7 x 0.46 km:1.56 km = 2,1Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200835Kantatilan A mitoitus:MUUN.RV. MIT.NORMI MITOITUS KÄYTETTY JÄLJELLÄKANTATILA A 2,0 km 5 RP/km 10 RP 3 RP 7 RPJäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan seuraavasti:MUUN.RV. MIT.NORMI TEOREET.MITOITUS.OLEMAASA RP MUOD. MUODOST.OL. LOMA-AS OIKEUS RP:TTILA A1 0,46km 5 RP/km 2,3 RP 0 2,1 RP 0 2 RPRYK YH-TEENSÄTILA A2 0,80 km 5 RP/km 4,0 RP 0 3,6 RP 0 4 RPTILA A3 0,30 km 5 RP/km 1,5 RP 0 1,3 RP 0 1 RPRA 1 0,15 km 5 RP/km 0,75 RP 1 0 RP 1 RP 1 RPYHT. 2,0kmRA 2 0,15 km 5 RP/km 0,75 RP 1 0 RP 1 RP 1 RPRA 2 0,14 km 5 RP/km 0,70 RP 1 0 RP 1 RP 1 RPKantatilan jakamisen jälkeen erotut rakennuspaikat10,0 RP 3 7,0 RP 3 RP 10 RPESIMERKKI 3Kantatila B on jaettu kahdeksi tilaksi B1 ja B2. B2:staon erotettu 6 rakennuspaikkaa RA1 – RA6MUUNN.RV. MIT.NORMI MITOITUS KÄYTETTY JÄLJELLÄ RYK YHTEENSÄTILA B1 1,0 km 5 RP/km 5,0 RP 0 RP 5 RP 5 RPTILA B2 1,0 km 5 RP/km 5,0 RP 6 BP 0 RP 6 RPYHTEENSÄ 2,0 km 10 RP 6 RP 5 RP 11 RP* Tilan B2 osalta mitoitus on ylittynyt yhdellä rakennuspaikalla. Ylitys ei kuitenkaan pienennä tilan B1 rakennusoikeutta.Kantatilalle sijoitettava rakennuspaikkamäärä muodostuu mitoitusperustetta suuremmaksi.Myös, jos kantatilasta on jaettu useita uusia tiloja, mitoituslukujen pyöristämisen yhteydessä kantatilalle sijoitettavamäärä voi muodostua kantatilan mitoitusperustetta suuremmaksi.2 TAVOITTEET2.1 PERUSSELVITYKSET TAVOITTEIDEN POHJANAYleiskaavan tärkeimpiä työvaiheita on olemassa olevan tilanteen perusteellinen inventointi ja tavoitteiden asettaminenniiden pohjalta. Aluetta tarkastellessa tulee ottaa huomioon useat eri maankäyttötarpeet, kuten asuminen,loma-asuminen, virkistys, maa- ja metsätalous, suojelu, liikenne jne. Kaava-alueeseen kuuluvat sisäjärvetmyös tulee ottaa suunnittelussa huomioon omina kokonaisuuksinaan, sillä niiden ominaispiirteet voivat ollaerilaiset.Osayleiskaavan tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet: kuinka maankäyttöä tullaanohjaamaan suunnittelualueella ja kaava-alueeseen kuuluvien pienempien järvien rantavyöhykkeellä, sekäkyläalueilla ja kuinka luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistyskäyttö, elinkeinot ja palvelut sekä yleisetmuut tarpeet tullaan ottamaan huomioon aluetta suunniteltaessa.Suuri osa suunnittelualueesta on normaalisti rakennettavissa olevaa rantaa. Ranta-alueen käyttöä kuitenkinusein vaikeuttaa maannousemasta johtuva vesi-alueiden mataluus sekä ranta-alueiden avoimuus, koskasuojapuustoa ei näille alueille ole vielä kasvanut. Suunnittelualueesta osa on eliöstön ja luonnon- sekä maisemansuojelunkannalta merkittävää aluetta, jolle uutta rakentamista tulisi rajoittaa.Yleiskaava-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, lainsäädännön säädökset, maakuntakaavanvaraukset, erilliset suojeluohjelmat ja päätökset sekä vahvistetut rantakaavat tulee ottaa huomioonyleiskaavaa laadittaessa.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200836Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 26.11.2001. Kaikissa 1.1.2002 jälkeenhyväksyttävissä kaavoissa ja valtion viranomaisten tekemissä päätöksissä tavoitteet on otettava huomioon.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin:- Toimiva aluerakenne- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto- Helsingin seudun erityiskysymykset- Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.TOIMIVA ALUERAKENNEYleistavoitteetAlueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn jakansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteitasekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä.Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössähuomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjanmonipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihinperustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATUYleistavoitteetElinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennettaja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennettakehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseenkerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviinja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueitahyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen jariskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussaolemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan javaikutuksia ehkäistään.KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARATYleistavoitteetAlueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisestivaihtelevan luonteen säilymistä.Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkienalueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetäänmahdollisuuksien mukaan.Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamallamoninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisestikestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueidenmatkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojensaatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioonluonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200837LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKONAISUUDETYleistavoitteetAlueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, maankohoamisrannikon, Lapin tunturialueiden ja Vuoksenvesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueidenerityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellistenluonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneidenomaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoonsekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaanhuomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaisemankannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen.Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristöllisetvaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetäänerityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataanmaankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus.TAVOITTEIDEN OIKEUSVAIKUTUKSESTAValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain24 §:ssä. Lain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitavatoimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.Lain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussaon huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetäänniiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta.Valtioneuvosto katsoo, että se voi antaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita rajoitetummillaoikeusvaikutuksilla kuin mihin maankäyttö- ja rakennuslaki antaa valtuutuksen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteellajaettu yleis- ja erityistavoitteisiin.Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytönsuunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteitaei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueellasuoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin.Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentissamääriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikälitavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä on erikseen maakuntakaavan sisältövaatimuksena korostettuvaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista.Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua tai maakuntakaavoitusta.Näillä tavoitteilla ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta kuntakaavoitukseen ennen kuin neovat tulleet otetuiksi huomioon maakuntakaavoituksessa. Tämän jälkeen ne tulee ottaa huomioon kuntienkaavoituksessa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaisesti.Saman periaatteen mukaisesti myöskään tavoitteilla, jotka on kohdennettu koskemaan yleiskaavoitusta,ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta asemakaavoitukseen ennen kuin ne ovat tulleet otetuiksihuomioon yleiskaavoituksessa.Maankäyttö- ja rakennuslaki1 § Lain yleinen tavoiteTämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristöllesekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelunlaatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinäolevissa asioissa.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008384 § Alueiden käytön suunnittelujärjestelmäKunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassaosoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueenkäytön ja rakentamisen järjestäminen.5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteetAlueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutustenarviointiin perustuen edistää:1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten,vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;39 § Yleiskaavan sisältövaatimuksetYleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuusja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeetja palveluiden saatavuus; 4) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 5) virkistykseensoveltuvien alueiden riittävyys; 6) elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys; 7) ympäristöhaittojenvähentäminen; 8) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen,sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen jatalouden kannalta kestävällä tavalla; 9) mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseenelinympäristöön; sekä 10) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset.Yleiskaavassa ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutontarajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksiasyrjäyttämättä voidaan välttää.LuonnonsuojelulakiLuonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden jamaiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Laintarkoitus on myös säilyttää suojeltavia luontotyyppejä (§ 29) sekä lintu- ja ympäristödirektiivin (§ 64) mukaisialajeja ja kohteita Natura 2000 verkon esityksen mukaisesti.Metsälain ja vesilain säädökset tulee huomioida kaavaa laadittaessa.Metsälain avainbiotoopitMetsälain (12.12.1996/1093) 10 §:ssä todetaan, että ”Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytyksetmetsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan.”Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä:1.lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampienvälittömät lähiympäristöt2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot3. rehevät lehtolaikut4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla5. rotkot ja kurut6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoisetsuot ja rantaluhdatElinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 §:ssä.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200839Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypitVesilain 15 a §:n mukaan ”toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan taikluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järvensäilymisen luonnontilaisena, on kielletty…”.Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkäänaikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassamäärin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Samaon voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2 §, 17 §, 17 a §).InventointitiedotRakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien jne. inventointiantaa suuntaviitan, mille alueille uutta pysyvää asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä pääasiassa lisäämään. Seantaa myös suuntaviitan, mihin virkistysalueet ja -reitit tulee ohjata.Luonnonympäristön ja luontoselvitysten perusteella voidaan tavoitteisiin asettaa alueiden uuden rakennusoikeudenmäärä eli mitoitus ja mille alueille uutta rakennusoikeutta tai muita toimintoja ei tule lainkaanosoittaa.2.2 YLEISET TAVOITTEETTavoitteiden päätarkoituksena on ohjata ja määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoittuva rantarakentaminenloma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen sekä myös alueen matkailun ja elinkeinojen osalta.Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyskäyttö sekämaanomistajien tasapuolinen kohtelu.Yleiskaavan tulee selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Yleiskaavan mukaisen rantarakentamisenrakennusluvat voidaan myöntää pääsääntöisesti yleiskaavan perusteella. Rantayleiskaavassaesitettävien tiiviimpien matkailu- ja mökkikyläalueiden toteuttaminen edellyttää yleensä osayleiskaavaa tarkempiasuunnitelmia.Yleiskaavaratkaisuilla ohjataan suunnittelualueelle sijoittuvan pysyvän asutuksen kehittämistä japalvelujen saatavuuden parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksenja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä. Matkailupalvelujen tukemiseen ja kehittämiseenkiinnitetään erityistä huomiota.Yleiskaava tulee laatia yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa siten, että kaava tyydyttääalueen maanomistajien enemmistön toivomuksia kuitenkaan ympäristö- ja virkistysarvoja vaarantamatta.Yleiskaavalla säilytetään alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot.2.3 SEKTORI- JA ALUEKOHTAISET TAVOITTEET - RAKENNETTU YMPÄRISTÖ2.3.1 RantarakentaminenRakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys tilan rannanpuoleisesta rajasta on enintäännoin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta (puustoisen alueen rajasta) oleva rantaan rajoittumattomanalueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti.Rantarakentamiseen tulee liittää määräykset mm. rakennuspaikan koosta, rantaviivan pituudesta,rakennusten etäisyydestä rannanpuoleisesta rajasta ja soveltuvuudesta luonnonympäristöön. Maankäyttö- jarakennuslain määräykset rakennuspaikan soveltuvuudesta tulee ottaa huomioon.2.3.2 Ympärivuotinen asutus ja sen painopistealueetYmpärivuotinen asutus keskittyy kyläalueille, jotka sijaitsevat rantavyöhykkeen läheisyydessä. Kylienmaankäyttötarpeet ulottuvat ranta-alueelle asti. Satama-alueiden palvelujen monipuolistaminen sekä kylienvirkistysalueiden kehittäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Ympärivuotista asutusta sijoittuu paikoitellenmyös ranta-alueelle. Lisäksi pysyvää asutusta sijoittuu hajanaisesti suunnittelualueelle maanteidenvarteen.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200840Pysyvän asumisen osalta otetaan huomioon aluevarauksina nykyiset ympärivuotiset asuinalueet.Rantayleiskaavan tavoitteena ei ole pysyvän asutuksen laajentumisen suunnittelu. Pysyvää asumista suunnitellaanja ohjataan jatkossa käynnistymisvaiheessa olevalla Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavalla.Rakennusjärjestyksen mukaisesti asuinrakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m 2 . Kullekin rakennuspaikallesaa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa ollaenintään 250 m 2 . Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa.Rakennuspaikan suurin yhteen laskettu kerrosala, joka sisältää kaikki rakennukset saa olla enintään10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2 ja kuitenkin aina vähintään 250 m 2 .Ympärivuotisen asutuksen sijoittamisesta ranta-alueelle tulee laatia määräykset, jotka ohjaavat sensijoittelua, rakentamistyyliä sekä erityisesti jätevesien käsittelyä.Pysyvän asumisen sijoittamista saariin, joihin ei ole tieyhteyttä, ei suositella.Pysyvän asumisen nykyiset painopistealueet rantavyöhykkeellä:• Knivsund• Sveins• MjosundUusia asuinrakennuspaikkoja sekä palveluja tulee suosia näillä alueilla jo olemassa olevien asuinrakennusten,yleisten ja yksityisten palvelujen ja teiden läheisyyteen nk. rakennusvalmiille alueelle ja toissijaisestiasuinrakennuspaikkoja tulee suosia myöhemmin käytettävällä alueella, jolle joudutaan rakentamaan myöstieyhteydet.2.3.3 Loma-asutusRantayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen, pääasiassa lomarakentamisen,suurin sallittu kokonaismäärä ja sijainti.Loma-asutuksen osalta tavoitteina on maanomistajien rakennusoikeuden turvaaminen ja sen osoittaminenmahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti maanomistajien kesken ympäristöarvoja vaarantamatta sekälomarakentamisen ohjaaminen loma-asumiseen soveltuville alueille ja alueille, joilla jo ennestään on loma-asutusta.Uudisrakentamista keskitetään mannerrannoille ja rakennettuihin saariin .Uutta loma-asutusta tulee ohjata ryhmiin, jolloin rantaviivaa jää vapaaksi yleisiin tarpeisiin, jokamiehen oikeudella tapahtuvaan ulkoiluun sekä virkistykseen.Mikäli yhdellä maanomistajalla on yhtenäistä mitoitusrantaviivaa useammalle kuin yhdelle uudellerakennuspaikalle ja rantaviivaa on enintään 1 kilometri, tulee tilan ranta-alueesta jättää vähintään 40% rakentamiseltavapaaksi yhtenäiseksi ranta-alueeksi. Mikäli maanomistajalla on yhtenäistä mitoitusrantaviivaaon yli 1 km, rakentamiselta vapaata yhtenäistä jokamiehen oikeuden mukaiseen käyttöön soveltuvaa rantaatulee jättää kyseiselle alueelle vapaaksi vähintään 500 m.Yhteisrantaisten loma-asuntoalueiden, matkailuelinkeinojen ja tiiviimmin rakennettavien alueidenosalta suositellaan ranta-asemakaavan laatimista.Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet tulee jättää maisemallisista syistä rakentamisenulkopuolelle. Myös pienten lampien soveltuvuus rakentamiseen tulee tarkoin harkita.Vahvistetut rantakaavat ja sekä rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon sellaisenaan ellei pakottavaasyytä muuhun ole.Rakennusoikeuden siirroilla saman maanomistusyksikön sisällä tulee sallia tiivistä lomarakentamistapalvelujen ja hyvien yhteyksien läheisyydessä sijaitsevalle, luontosuhteiltaan soveltuvallealueelle.Uudisrakentamista ei tule sallia suojapuustoa vailla oleville alle hehtaarin saarille eikä avoimiinniemiin.Uudisrakentamisessa rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m 2 ja suoraan mitatunrantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 metriä. Loma-asunnon rakennuspaikan suurin yhteen laskettu kerrosala,joka sisältää kaikki rakennukset saa olla enintään 175 m 2 . Asuinrakennuksen ja vierasmajan suurinyhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 km 2 . Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään25 k-m 2 . Alueilla, joilla on erityisiä ympäristöarvoja käytetään tarvittaessa pienempiä rakennusoikeuksia.Mikäli uusia loma-asuntoja sijoitetaan vanhojen lomarakennuspaikkojen läheisyyteen, tulisi ympäröivärakennuskanta ottaa huomioon uutta rakennusta suunniteltaessa.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008412.3.4 Matkailu, palvelut ja elinkeinotJulkiset ja yksityiset palvelutKyläalueiden palveluja ja elinkeinoja tulee tukea ja kehittää. Olemassa olevien palvelujen säilymistä tuleeedistää maankäyttöratkaisuissa. Tavoitteena on myös uusien rinnakkaiselinkeinojen ja sitä kautta lisätulojenhankkimisen mahdollistaminen.MatkailuMatkailupalvelujen kehittäminen on yksi yleiskaavan päätavoitteista. Alueen luonnonolosuhteet mahdollistavatmonipuolisten palvelujen tarjonnan. Alueen luonteeseen soveltuvat parhaiten pienimuotoiset palveluyksiköt,jotka täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimintojen kehittämiskohteitaovat esim.:* Majoitus ja ravintolapalveluja voidaan joustavasti kehittää esim. maatilamatkailun jamökinvuokraus toiminnan yhteydessä.* Veneilypalveluja voidaan edelleen kehittää olemassa olevien veneväylien merkitseminen ja ylläpitoturvaa myös liikkumista alueella.Elämysmatkailua ja itsensä toteuttamista tukevia virkistysmahdollisuuksia kehitettäessä on syytä kiinnittäähuomiota seuraaviin asioihin:* Kalastusretkien ja virkistyskalastuksen puitteet* Leirintä- ja telttailualueet* Alueen historiasta kertova näyttely ( jääkausi , maankohoaminen, kalastus, jne.)* Melontareitit ja leiripaikat* Vaellus ja ulkoilureititMaatilamatkailua ja loma-asuntojen vuokraamista elinkeinonaan harjoittaville yrittäjille tulee luoda mahdollisuudettoiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen merkitsemällä ne yleiskaavaan matkailualueina,joille laaditaan tarvittaessa tarkemmat toteuttamissuunnitelmat.KalastusPerinteiset ja käytössä olevat tärkeät apajapaikat sekä kutupaikat tulee säilyttää joko merkitsemällä ne yleiskaavaansuojelukohteina tai jättämällä ne muuten rakentamiselta ja muulta maankäytöltä vapaaksi.Virkistyskalastuksen mahdolliset kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon. Kalastuksen kannaltamerkittävää on myös veneväylien parantaminen.Maa- ja metsätalousMetsänhoidon tulee perustua Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suosituksiin. Maa- ja metsätaloudenharjoittamisen edellytyksiä ei tulisi muulla maankäytöllä vaikeuttaa. Rantamaiseman kannalta merkittävilläalueilla noudatetaan erityisesti rantametsien käsittelyä koskevia suosituksia.Muut elinkeinotTeollisuustoimintojen sijoittamista ranta-alueelle tulee välttää. Kuitenkin asumiseen liittyvää pienteollisuustoimintaa- kuten esimerkiksi puuverstaita ja myllyjä sekä erikoisviljelyä - tulee kaavaratkaisuilla tukea.2.3.5 Virkistys ja veneily sekä vesi- ja maantieliikenneRantojen yleinen virkistyskäyttö ja muut yleiset tarpeet tulee turvata osoittamalla riittävät aluevaraukset niihinsoveltuville ja hyvin saavutettavissa oleville alueille. Virkistykseen tarkoitettuja alueita sijoitettaessa onotettava huomioon niiden saavutettavuus kuntalaisten, loma-asukkaiden ja mahdollisesti ulkopuolisten matkailijoidenkannalta. Alueita sijoitettaessa tulee ottaa huomioon sekä maitse tapahtuva käyttö että veneilyntarpeet ja alueiden sijainti esimerkiksi laivaväyliin nähden.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200842Yleinen virkistyskäyttö tulee ohjata alueille, joilla se ei vaaranna luonnonarvoja. Virkistysalueiksiosoitetuilla alueilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa riittävä palveluvarustus leiriytymisen ja veneilyn tarpeisiin(nuotiopaikat, jätehuolto, käymälät, laituri, palvelupiste jne.). Kulutuskestävyydeltään aroilla alueillaliikkumista ohjataan merkityin reitein.Virkistyskäytön kannalta merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman maanomistajanrakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle.Virkistysalueena (VR) tulee yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:Manneralue• Vitickholmen• Laajalahti• Furusgrundet ( RNK )• Träskminnet• Bodö, Krokvik• Munsön• Märasskärsbergen• Bullerören ( RNK )Saaret• Kallskäret• Kallskärsreveln• Grillskäret, Lilla Grillskäret• Trindgrundet• Norra Hamnskäretin koillisosa• Repskäret• Stora Parandören• Munakari• NälkäkariGrillskäretMunakariMaantieyhteydet ja venevalkamatUusia tieverkon kehittämishankkeita ei ole tullut esille. Liikenneolojen kehittämisen yhteydessä tulee parantaatienvarren paikoitus- ja levähdysalueita. Alueita sijoitettaessa maisema- ja vesistönäkymät tulee huomioida.Yleiskaavassa tulee turvata liikenneyhteydet kaikille rakennuspaikoille. Mikäli saariin osoitetaanrakennusoikeutta, tulee varata tarpeelliset venevalkamat ja satamat.Kantatilalla on velvollisuus järjestää venevalkama, mikäli rakennusoikeutta osoitetaan kantatilansaariin, joilla ei ole tieyhteyttä.VesiliikenneVesiliikenteen ja sen palvelujen kehittämiseen tulisi yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:LV-2 Satamat:• Öja, SkomakarsvikenLV-3 Vierassatamat:• Öja, KrokvikenLV-r Suoja/Retkisatamat:Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200843• Kallskäret• Grillskärs sund• RepskäretLV-k Venevalkama/kylärantavarauksia ehdotetaan :• Kålanviken• Holmkulla• Djupsund• Mjosund• Åkoströmmen• Norrströmmen• Kvarnnabba• Märaskäret• Aggnissund• Norra Hamnskär• Gröthamnen• Vitickholmen2.3.6 Vesistö ja tekninen huoltoYleiskaavaratkaisuissa tulee ottaa huomioon vesistön ekologinen tila ja kuormitus. Rantojen roskaantumistaon vältettävä jätehuoltoa ja jätehuoltopisteillä varustettuja rantautumiskohteita ja retkisatamia kehittämällä jalisäämällä. Ranta-asutuksen jätevesien käsittelyssä noudatetaan Kokkolan vesihuollon kehittämissuunnitelmaaja ympäristönsuojelumääräyksiäLomarakennuspaikkoja ei tule osoittaa sellaisille alueille, joissa jätevesien imeytys ei ole käytännössämahdollista.Vesistön suojelua voidaan siis turvata mm. rantarakentamisen suunnittelulla, erilaisten elinkeinoym. toimintojen sijoittamisella sekä antamalla suosituksia rantametsien hoitoon, vesakkomyrkkyjen käytöstäranta-alueilla, hakkuista sekä ojituksesta, karjanhoidosta ja lannoituksesta ranta-alueiden läheisyydessä sekäsuojavyöhykkeen jättämisestä rantavyöhykkeelle.2.4 SEKTORI- JA ALUEKOHTAISET TAVOITTEET - RAKENNETUN YMPÄRISTÖNERITYISPIIRTEET2.4.1 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueetKulttuuriympäristö/maisema-alueiden luonne ja maisema-arvot tulee voida säilyttää antamalla yleiskaavassamääräyksiä rakentamiseen ja rakennusten säilyttämiseen liittyen sekä ottamalla huomioon maisemallisestiarvokkaiden alueiden säilyminen rakentamattomina. Kulttuurimaisema-alueilla tulee antaa suojelumääräyksiäympäristön ja rakennusten suhteenKulttuurimaisema-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuuriympäristöön, uudisrakennustensijoitteluun sekä rakennusten soveltumiseen arvokkaaseen ympäristöönsä sekä rantavyöhykkeidenmaisemallisten arvojen säilyttämiseen.2.4.2 Arvokkaat rakennukset• Kokkolan edustan ja Kåtölandetin pohjoisosa• Tjäry – Bodö asutusraitti• Knivsund – Djupsund peltoalueet.Historiallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet tulee ottaa yleiskaavassa huomioon ja tarvittaessaosoittaa suojeltaviksi kohteiksi. Perusselvityksissä on mainittu Långön vanhat venevajat, jotka ovatsuunnittelualueesta kaupunginhallituksen 06.02.2006 § 41 tekemän päätöksen mukaan pois rajatullekyläalueelle.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008442.4.3 MuinaisjäännöksetKiinteät muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon rakentamisen sijoittelussa ja ne tulee esittää yleiskaavassasäilytettäviksi muinaismuistolain nojalla.• Grillskäret• Krokviken• Kallskäret• VargholmenYleiskaavassa tullaan huomioimaan kiinteät muinaisjäännökset tehtyjen inventointien pohjalta suojelukohteina.Yleiskaava-alueen rantavyöhykkeellä ei juurikaan sijaitse muinaismuistoja maankohoamisesta johtuen.2.5 SEKTORIKOHTAISET TAVOITTEET - LUONNONYMPÄRISTÖ JA LUONNONSUOJELU2.5.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueetSuunnittelualueella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat suojelutoimenpiteitä.Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön säilyttämiseksi tulee varata riittävät alueet, joillavoidaan turvata valtakunnallisten ja seudullisten ohjelmien sekä luontoinventoinnin osoittamat tarpeet.Luonnonsuojelulain perusteella perustettujen sekä seutukaavan suojeluvarausten sekä muinaismuistolainja maa-aineslain mukaisten suojeluvarausten lisäksi suunnittelualueella on myös perusselvitystyön yhteydessäkartoitettuja arvokkaita alueita.Perusselvityksissä todetut eläimistönsuojelun kannalta merkittävät alueet, saaret ja luodot tulee o-soittaa luonnonsuojelualueiksi ja uutta rakennusoikeutta näille alueille ei tule osoittaa.Luonnonsuojelualueina tulee yleiskaavassa osoittaa:• Sillvarpet• Minngrundet-Kvikantsbäcken• Laajalahti• Kluvisik, Kuluvisikgrunden ja Kluvisik sund• Sorgrynnan-Mellangrynnan• Nyhamnsjönin luodot• Munsöhällorna• Yxpilahällorna• Skvalpörsgrundet• Grässholmenin luodot• Varissaaren luoto• Tirgrundet• Frimodigsgrundet• Stora Pärandören• Räpinkallio• Kåtölandet• Märaskärsklacken• Skörpholm ja luoto• Stångskäret• Långskärsberget• Äggholmen ja vasemmanpuoleinen luoto• Skitugrundet• Ådberget• Finngräven• Tankarkubborna• SvinbådanKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200845• SvartstenarnaSuojelukohteena / alueena jotka tulee säilyttää luonnontilaisina ( /s, av ja am ) tulee varata• Korvgräven• Mostroträsket• Siksundspotten• Gräsholmen• Skvalpören• Möllersfjärden• Päiväniemen merenrantaniityt ja saaret• Kluuvijärvet (Halsölandet)• Kåtöskatin kluuvijärvet ja flada• Vitickholmen• Munakari• Grytskäret• Klubbviken• Laggnäshålet• Laitakari• Alörarna (kluuvijärvi)• Sandviken• Jäksholmsfjärden• Vargholmsfjärdenin pohjoisosan saaret ja luodot• Mörholmsfladan-Bastufladan• Mattasgrundet• Bullerören• Alörarna-Stenörarna-Stenörsholmen-Storst• Alholmen-Kortgrunden• Trindgrundet• Mjosundin lahdet• Trullofjärden• Grytskäret• Kistvarphålet• Furusgrundet• Slätsberget• Västra ja Östra Trutklimpen sekä Lånskäret• Yttre Fårholmen• Aligrundet2.5.2 Maisemanhoito ja -suojeluMaisemallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ovat pääasiassa jyrkkiä kalliorantoja, maisemallisesti arvokkaitasaariryhmiä. Maisemansuojelun kannalta merkittäviä alueita sijoittuu myös yleiskaavassa varattavienluonnonsuojelualuevarausten sisäänMaisemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat metsätalouden harjoittaminen, maa-ainestenottoja rantarakentaminen.Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja maisemallisestiarvokkailla ranta-alueille erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia.Rantarakentamisessa maisemallisesti merkittävillä alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaansoveltumiseen.Kulttuurimaisema-alueilla on uudet rakennuspaikat sijoitettava rikkomatta kasvillisuuden reunavyöhykkeitäja mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa täydentäen.Maisemallisesti erittäin merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman maanomistajanrakentamiseen paremmin soveltuvalle alueella.Luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueelta on rajattu maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet,jotka eivät sijoitu muiden suojeluohjelmien aluerajauksiin. Näitä kohteita ovat:• FurusgrundetKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200846• Slätsberget• Västra ja Östra Trutklimpen sekä Lånskäret• Yttre Fårholmen• Aligrundet2.5.3 Muut luonnon erityiskohteetAlueella on myös joitakin yksittäisiä luonnonsuojelukohteita esim. arvokkaat kallioalueet, lehdot, arvokkaatsuot ja pienvesistöt, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavan aluevarauksia suunniteltaessa. Luontoselvityksessäon arvokkaiksi kohteiksi on suojeluohjelmiin sisältyvien kohteiden lisäksi todettu:Arvokkaat kallioalueet• BergölandetArvokkaat harjualueet• SandskatanArvokkaat pienvesistöt/alueet• Alörarna - Stenörarna - Stenörsholmen - Storstensörarna• Skatören - Gåsörenin rantalehto• Alholmen, Kortgrunden ja niiden läheiset mannerrannat• Tridgrundet2.6 YLEISKAAVAN TAVOITTEELLISET VYÖHYKKEET JA MITOITUSNORMITYleiskaava-alue jakautuu luontoarvojensa, maiseman ja rakennettavuutensa perusteella erityyppisiin vyöhykkeisiin.Yleiskaavan tavoiteasettelussa on esitetty seuraavat vyöhykkeet (rp/MR = rakennuspaikkaamuunnettua rantaviivakilometriä kohden):Erityisten luonnonarvojen vyöhyke (EV)Yleiskaava-alueelle on suojeluohjelmien ja luontoselvityksen perusteella rajattu eliöstön-, maiseman- ja geologistenmuodostumien kannalta erittäin merkittävä vyöhyke, jolla rantarakentaminen aiheuttaisi huomattavaahaittaa luonnon monimuotoisuudelle .Vyöhyke säilytetään nykytilassaan. Uusia rakennuspaikkoja vyöhykkeelle ei tule muodostaa. Aluetulee osoittaa luonnonsuojelualueeksi. Mikäli rakennusoikeutta ei voida siirtää osoitetaan se valtion korvattavaksiAlueen mitoitusluku on 3, 0 rp / MRLinnuston ja kasvillisuuden kannalta arvokkaat vesistöt, suot ja saaret (SL)EV-vyöhykkeen ulkopuolella olevat kohteet on rajattu luontoselvityksen perusteella ja ne on lueteltu tavoiteraportinkohdassa 2.51Tavoitteena edellä mainitun alueen osalta on alueiden säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan rakentamiseltavapaina ja ympäristöltään oleellisesti muuttumattomina alueina. Alueiden mahdolliset rakennusoikeudettulee siirtää maanomistajan muille rakentamiseen paremmin soveltuville alueille tai merkitävaltion korvattaviksi.Alueen mitoituksena käytetään 3, 5 rp/MRKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200847Maisemansuojelun kannalta arvokkaat saariryhmät ja rannat, joiden luonne ja maisema-arvot tulee säilyttää(am)Maiseman kannalta arvokkailta alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuvillealueille. Kohteet on lueteltu kohdassa 2.52Mitoituksena käytetään 4,0 rp/MRArvokas vesistöalue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena (av)SaaretTavoitteena edellä mainitun alueen osalta on alueiden säilyttäminen luonnontilaisena. Alueiden mahdollisetrakennusoikeudet tulee siirtää maanomistajan muille rakentamiseen paremmin soveltuville alueille.Mitoituksena käytetään 4,0 rp/MRSaaristoalueilla mitoituksena käytetään alla olevan Taulukon 1. mukaisia mitoituslukuja.1-5 ha:n saarten osalta rakennusoikeus määräytyy joko pinta-alan tai mitoitusrantaviivan mukaan.Alle 50 m leveitä saaren osia ei lasketa pinta-alaan. Näiden perusteella lasketuista rakennusoikeuksista valitaanpienempi. Alle 20 ha:n saarilta pyritään rakennusoikeus siirtämään mannerrannoille.Yli 20 ha:n saarten osalta rakennusoikeus määritetään normaalisti mitoitusrantaviivan ja mitoitusvyöhykkeenmukaan.TAULUKKO 1. Rakennusoikeuden määrittäminen saaren pinta-alan mukaan.SAAREN PINTA-ALA (ha)ha >1 1-2 2-5 5-10 10-15 15-20kpl 0 1 2/MR 3/MR 3,5/MR 4/MRLammet ja pienet järvetAlle 4 hehtaarin lammille ei muodostu rakennusoikeutta. 1 - 20 ha:n suuruisilla lampi- ja järvialueilla mitoitustulee olla 4,0 rp/MRKåtölandet ja muu saaristoManneralueKåtölandetille ja sen läheiseen saaristoon loma-asumista voidaan sijoittaa kohtuullisessa määrin. Kuitenkinalueen luonnonolosuhteiden ja paikoitellen jo melko runsaan rantarakentamisen vuoksi sekä virkistyskäytönturvaamiseksi rakentamista tulee sijoittaa harkiten, jotta vielä vapaina olevia ranta-alueita jäisi edelleen rakentamiseltavapaiksi vesistön ekologian sekä nykyisiä ja tulevia virkistystarpeita silmälläpitäen.Alueen mitoituksena käytetään 6,5 rp /MR.Kylät ja kylien läheiset osittain tiiviisti jo rakentuneet alueet, joilla on jo rakentunut infrastruktuuri voidaansuunnitella hieman korkeammalla mitoituksella.Alueen mitoituksena käytetään 7,5 rp/ MRKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008483. RANTAYLEISKAAVA3.1 YLEISPERUSTELUTYleiskaavan päätehtävänä on rakentamisen, virkistyskäytön ja luonnon- sekä maisemansuojelun tarpeidenyhteensovittaminen. Lisäksi kaavan laadinnan perusteena on ollut rakennusoikeuden turvaaminen ja tasapuolinenjakaminen vielä vapaana oleville ranta-alueille.Suunnittelualueen tilojen ranta-alueiden pieni koko ja hajanaisesti rakentunut loma-asutus on huomattavastivaikeuttanut mahdollisuuksia keskittää rakentamista ryhmiin ja näin säilyttää laajempia rantaalueitavapaana rakentamiselta.Rakentamisen mitoituksessa ja sijoittamisessa alueella on otettu huomioon alueen erityiset luonnonarvot.Pääsääntöisesti merkittävien luonnonarvojen alueille ei ole osoitettu rakentamista. Rakennusoikeuson siirretty maanomistajan muille alueille.Rakentamista ei ole myöskään osoitettu rantojen avoimiin osiin eikä saariin, joilla ei ole suojapuustoa.Yleensä saarten rakennusoikeus on pyritty siirtämään paremmin rakennettavissa oleville manneralueille.3.2 KOKONAISRAKENNEYleiskaava-alueen mitoitusrantaviiva - pois lukien ranta-asemakaavoitetut alueet, erittäin tiiviisti rakentuneetalueet kaupungin läheisyydessä (Kruununmaat), pienet saaret, rakennuskelvottomat alueet ja valtionsuojelutarkoituksiin hankkimat alueet - on 174,5 kilometriä. Etäisyyskertoimilla muunnettua rantaviivaaon yhteensä 109,1 km.Yleiskaavassa on osoitettu yhteensä 724 rakennuspaikkaa. Pysyvän asutuksen rakennuspaikkojaon 40 kpl, joista uusia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja on viisi.Loma-asuntojen rakennuspaikkoja on yhteensä 684 kpl. Uusia loma-asunnonrakennuspaikkojaniistä on 128 kpl.Kartalta mitattua rantaviivakilometriä kohden mitoitus on 4,1 rakennuspaikkaa ja muunnettuarantaviivakilometriä kohden 6,6.3.3 ALUEVARAUKSET3.3.1 Vakituinen asuminenPysyvää asutusta sijoittuu hajanaisesti kylien läheisille ranta-alueille. Uutta pysyvää asutusta on rantaalueelleosoitettu vain viisi rakennuspaikkaa. Rakentaminen yli 200 metrin etäisyydellä keskiveden korkeudenmukaisesta rantaviivasta voi tapahtua normaalilla rakennusluvalla.Långön kyläalue on rajattu pois suunnittelualueesta kaupunginhallituksen 06.02.2006 § 41 tekemänpäätöksen mukaisesti. Rakentamisen ohjaaminen Långön kyläalueella ratkaistaan vireillä olevassa Kyläasutuksenvaiheyleiskaavassa. Suunnittelualueesta on edelleen rajattu pois muutamia tiloja Krokvikissakaupunginhallituksen 14.01.2008 § 12 tekemän päätöksen mukaisesti.AO, ASUINRAKENNUSTEN ALUELuku A-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojenenimmäismäärän.Rakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhdenenintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 m2. Tällaiseenasuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuspaikan rakennustensuurin sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta tai korkeintaan400 kerrosalaneliömetriä (k-m2). Talousrakennusten rakentamista ohjaa rakennusjärjestys.Yleiskaavassa on annettu lisäksi yleisiä määräyksiä, jotka ohjaavat myös ympärivuotisessa käytössä olevienasuinrakennusten rakentamista:Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200849Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat tilan rannanpuoleisesta rajastatai rantapuuston rannanpuoleisesta reunasta:- rantasaunat 10 m.- muut rakennukset 30 m.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, josse on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rakennuspaikan kerrosalasta, mikälimuseoviranomaisen lausunnossaan kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi arvioima rakennusja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään rakentamisen yhteydessä.Rakennusten tulee sopeutua koon, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä puolestaluonnonmaisemaan ja lähiympäristön rakennustapaan.Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena.Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävästi suojapuustoa. Rakennuksia ei tulesijoittaa rantavyöhykkeen avoimiin osiin.Alin sallittu rakentamiskorkeus kastuessaan vaurioituville rakennuksille on minimiaaltoiluvarallaN60-tasossa 165 cm. Mikäli ranta on jyrkkä tai etäisyys vastarantaan on yli yksi kilometri,on alin rakentamiskorkeus määritettävä paikkakohtaisesti.Yleiskaavassa on osoitettu kyläalueina Mjosund sekä osa Kvarnnabban ja Knivsundin kylistä. Kyläalueitakoskee seuraava merkintä ja siihen liittyvä määräys:BO, KYLÄALUEAlueen lisärakentaminen pysyvän asutuksen tarpeisiin suunnitellaan oikeusvaikutteisessayleiskaavassa.Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu Kräkilän, Honkaluodon, Vattungenin, Palman, Hällotin ja Mallotinmuodostama kokonaisuus sekä Trullevin tien varsi yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua vaativaksi alueeksimerkinnällä3.3.2 Loma-asuminenTAAJA-ASUTUSALUEAlueen lisärakentaminen edellyttää yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua.Loma-asuntojen alueille on osoitettu pääsääntöisesti omarantaisia rakennuspaikkoja. Mikäli mahdollista,uudet rakennuspaikat on keskitetty ryhmiin ja lähelle olemassa olevia rakennuksia. Loma-asuntojen alueilleon annettu määräyksiä rakennuspaikasta ja rakennuksista.Luonnonarvoiltaan merkittäviltä alueilta on rakennusoikeuksia siirretty rakentamiseen soveltuvillealueille 30 kpl.Kallskäretillä on yksi ja Munakarilla kaksi laskennallista rakennuspaikkaa SL-alueella, koskakiinteistölle on kuulunut rakennusoikeus, eikä rakennuspaikkaa ole voitu sijoittaa Natura-alueen ulkopuolelle.Niiden korvaamisesta valtion toimesta päätetään suojelupäätöksen yhteydessä.Olemassa olevat rakennetut rakennuspaikat on merkitty karttaan keltaisella kolmiolla ja uudetrakennuspaikat mustalla pallolla. Loma-asuntojen alueita koskevat seuraava merkintä ja siihen liittyvämääräys:RA, LOMA-ASUNTOJEN ALUELuku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 2000 m2.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200850Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa:- Yhden loma-asunnon, jonka kerrosala on enintään 80 m2.- Saunan, jonka kerrosala on enintään 25 m2.- Vierasmajan, jonka kerrosala on enintään 25 m2.- Muita talousrakennuksia.Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 160 m2.Mikäli rakennuspaikka on maanmittaustoimituksella muodostettu ennen 1.6.1998 onrakennuspaikan vähimmäiskokoa tutkittava tuolloin voimassa olleen lainsäädännönmukaan. Tällöin rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 10 %rakennuspaikan pinta-alasta.Lisäksi jo rakennetuille rakennuspaikoille, jotka sijaitsevat maiseman- tai eliöstönkannalta tärkeilläpienillä saarilla ja luodoilla, on annettu seuraava määräys:RA-1, LOMA-ASUNTOALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJALuku RA-1-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.RA-1 alueelle saa rakentaa yhden lomarakennuksen sekä tarpeelliset sauna- jatalousrakennukset siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei ylitä 60 m2.Rakennuspaikat, joilla ei ole omaa rantaa (ns. sisämaan tontit) ja jotka sijaitsevat alle 200 metrinlevyisellä rantavyöhykkeellä on osoitettu merkinnällä :RA-2, EI OMARANTAINEN LOMA-ASUNTOJEN ALUELuku RA-2-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.RA-2 alueelle saa rakentaa:- Yhden loma-asunnon, jonka kerrosala on enintään 80 m2.- Saunan, jonka kerrosala on enintään 25 m2.- Vierasmajan, jonka kerrosala on enintään 25 m2.- Muita talousrakennuksia.Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 160 m2.Olemassa olevaa rakennuspaikkaa koskee seuraava määräys:Mikäli rakennusluvan hakuvaiheessa ilmenee, ettei rakennuksella ole laillista lupaa, tuleeluvan myöntäminen ratkaista poikkeamisluvalla.Yleiskaavassa on annettu lisäksi yleisiä määräyksiä, jotka ohjaavat myös lomarakentamista:Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat tilan rannanpuoleisesta rajastatai rantapuuston rannanpuoleisesta reunasta:- rantasaunat 10 m.- muut rakennukset 30 m.Loma-asunnon ja vierasmajan katetun terassin pinta-ala saa olla enintään 30 % rakennuksenkerrosalasta.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen,jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon jamaisemaan.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rakennuspaikan kerrosalasta, mikälimuseoviranomaisen lausunnossaan kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi arvioima rakennusja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään rakentamisen yhteydessä.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200851Rakennusten tulee sopeutua koon, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä puolestaluonnonmaisemaan ja lähiympäristön rakennustapaan.Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena.Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävästi suojapuustoa. Rakennuksia ei tulesijoittaa rantavyöhykkeen avoimiin osiin.Alin sallittu rakentamiskorkeus kastuessaan vaurioituville rakennuksille on minimiaaltoiluvarallaN60-tasossa 165 cm. Mikäli ranta on jyrkkä tai etäisyys vastarantaan on yli yksikilometri, on alin rakentamiskorkeus määritettävä paikkakohtaisesti.Ranta-asemakaava-alueita koskee seuraava määräys:3.3.3 Palvelut ja työpaikka-alueetAlueella on ranta-asemakaavan vahvistamisen yhteydessä vahvistamatta jääneitä alueita.Näiden alueiden käyttö tulee tutkia ranta-asemakaavaa muutettaessa.Märaskäretilla sijaitseva Merivartioasema on julkisten palvelujen alueena osoitettu merkinnälläPY, JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUEAligrundetille on varattu matkailupalvelujen alue merkinnälläRM, RETKEILY- JA MATKAILUPALVELUJEN ALUEAlueen toteuttaminen edellyttää ranta-asemakaavan laatimista.Knivsundin kylällä Korsörenissä sijaitseva yritys ja sen lähipiiri on osoitettu merkinnälläTY, TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLEERITYISIÄ VAATIMUKSIA3.3.4 Retkeily ja virkistysRetkeily- ja virkistysalueina yleiskaavassa on osoitettu: Furuholmsgrundet, Norra Hamnskäretin koillisosa,Remmargrundet, osia Aligrundetista, Skatören, Nälkäkari ja Repskäret. Näitä alueita koskee merkintäja määräysVR, RETKEILY- JA VIRKISTYSALUEMRL 41 ja 72 §:n nojalla määrätään, että alueella on 200 metriä leveällä keskivedenkorkeudenmukaisella rantavyöhykkeellä rantarakentamiseksi katsottava rakentaminen kielletty.Repskäretillä alue tulee säilyttää luonnontilaisena rakentamattomilta osiltaan, mistä kertoo lisämerkintä/s. Päiväniemenkareille on yleiskaavassa varattu uimaranta-alue (VV).Kåtölandetin ulkoilureitti on merkitty yleiskaavaan ohjeellisena retkeilyreittinä. Sen varrella oleva vanhakarjamaja on merkitty VIRKISTYSKOHTEEKSI.Lisäksi suunnittelualueen sisällä on vahvistettuja ranta-asemakaavoja, joissa on virkistysaluevarauksia.Näistä merkittävin on Laajalahden virkistysalue. Virkistyskäyttöä palvelee myös laaja maa- ja metsätalousalue.Myös olevat venereitit on merkitty kaavakartalle.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008523.3.5 LiikenneYleiskaavassa seututienä (st) on osoitettu Uusikaarlepyystä Kokkolaan johtava st 749 ja yhdysteinä (yt)suunnittelualueella sijaitsevat paikallistiet. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu ohjeellinen pääsytie kullekinmantereen rakennuspaikalle olevia yksityisteitä pitkin. Liittyminen uusille rakennuspaikoille tulee tapahtuaolemassa olevien liittymien kautta. Mikäli uusia liittymiä tai liittymäjärjestelyjä on tarpeen tehdä, tuleeniihin hakea lupa Vaasan tiepiiriltä.Yleiskaavassa on osoitettu pienvenesatama Päiväniemeen. Pienvenesatamaa koskee merkintä ja määräys:LV, PIENVENESATAMAAlueelle saa sijoittaa kalastusta ja veneilyä palvelevia rakennuksia.Retki /suojasatamia on varattu Remmargrundetiin,, Norra Hamnskäretin koillisosaan, Östra Trutklimpenilleja Repskäretiin. Suoja-/retkisatamia koskeva merkintä ja määräys:LV-r, SUOJA-/RETKISATAMAAlueelle voidaan sijoittaa vesiliikenteen tarvitsemia rakenteita, talousrakennuksia ja retkeilyäpalvelevia rakennuksia.Kyläranta/valkama on osoitettu seuraaviin paikkoihin : Kålanviken, Holmkulla/Hemming, Träskminnet,Mjosund, Åkoströmmen /Vattunga, Kvarnnabba, Aggnissund, Gröthamnen, Vitickholmen, Aligrundet,Aligrundet, Hällviken, Träskminnet, Lillkrokvik. Kyläranta/valkama on osoitettu merkinnällä:LV-k, KYLÄRANTA/VALKAMA3.3.6 Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontoalueetSuunnittelualueella on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat suojelutoimenpiteitä.Natura 2000 –verkoston kohteista saatujen tietojen ja luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueeltaon rajattu luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet sekä myös maisemansuojelun kannalta tärkeätalueet. Maisemallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ovat pääasiassa maisemallisesti arvokkaita korkeitakallioalueita, niemenkärkiä ja saariryhmiä. Kaavakarttaan on merkitty myös rantojensuojeluohjelman alueet(RSO).Kaavakartalla on esitetty Natura 2000-verkoston suunnittelualuetta koskevat, Länsi-Suomen ympäristökeskuksentoimittamat aluerajaukset. Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet on yleiskaavassa pääsääntöisestiosoitettu luonnonsuojelualueiksi.Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita, jotka on osoitettu luonnonsuojelualueiksimerkinnällä SL ovat : Norra Hamnskäretin pohjoisosa, Kallskärsreveln, Grillskäret, Kallskäret, Laajalahti,Räpinkallio, Kåtölandet, Märaskärsklacken, Skörpholm ja luoto, Stångskäret, Långskärsberget,Äggholmen ja vasemmanpuoleinen luoto, Skitugrundet, Ådberget, Finngräven, Tankarkubborna, Svinbådan,Munakari, Haraldsholmen, Kackursbådan, Trullofjärden – Revelsändan ja Svartstenarna. Alueita koskeeseuraava merkintä ja määräys:SL, LUONNONSUOJELUALUEAlue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu.Alueella on merkittäviä luonnonarvoja.MRL 41 §:n nojalla määrätään, että SL-alueella on kielletty rakennusten ja rakennelmien tekeminen,maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, turvemaiden ojittaminen, vesistön muuttaminensekä muut maisemaa oleellisesti muuttavat toimenpiteet, kunnes alueesta on maanomistajanhakemuksesta tai valtion toimesta muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue,kuitenkin enintään viisi vuotta kaavan vahvistamisesta alkaen.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200853Luonnonsuojelualueella sijaitsevat laskennalliset rakennuspaikat, jotka on tarkoitettu valtion hankinta- taikorvauspäätöksen perustaksi, on merkitty kaavakarttaan mustalla kolmiolla. Tällaisia laskennallisia rakennuspaikkojaon Kallskäretillä ja Munakarilla.Yleiskaavassa on huomioitu uhanalaisten lajien reviirialueet luonnonsuojelulain mukaisina kohteina. Näitäkohteita koskevat merkintä ja määräys:luo, LUONNONSUOJELULAIN MUKAINEN KOHDE TAI ESIINTYMÄAlueen ominaispiirteet tulee säilyttää.Luonnonarvoiltaan merkittävinä yleiskaavassa vaalitaan seuraavia alueita: Luodonjärven alueella Kilogrundet,Alörarna (kluuvijärvi), Sillvarpet, Björkbacka, Sandviken ja Kilpotten; Öijanjärven alueeellaJåksholmsfjärdenin lahdet, Mattasgrundet, Längrevalsströmmenin alue ja Minngrundet-Kvikantsbackan;Vargholmsfjärdinin alueella Kluvisik, Kuluvisikgrunden ja Kluvisik sund, Oxgrundanin luoto, Vargholmsfjärdeninpohjoisosan saaret ja luodot 1 , Laggnäshålet ja Klubbvikenin alue; Kåtölandetin-Bergölandetin-Halsölandetin sisävesien alueella Bulleröron, Kåtöskatin kluuvijärvet ja flada, Siksundspotten Halsölandetinkluuvijärvet , Märaskärbergen, Mörholmsfladan-Bastufladan, Grytskäretin alueet, Korvgräven jaMostroträsket-Kackursträsket; avomeren puolella Storgrynnan-Mellangrynnan, Repskäret, Stora Päransören,Vitfuruskäret – Nyhamn, Nyhamssjön luodot, Munsö Norrskaten, Munsöhällorna, Skvalpören, Skvalpörsgrundet,Yxpilahällorna, Gräsholmen ja Gräsholmenin luodot; Ykspilagloppetin alueella Varissaarenluoto, Tirgrundet ja Frimodigsgrundet; sekä Möllerin alueella Nisulaspotten, Trullöfjärdenin rannat Perhonjoensuistossa, Möllersfjärden, Laitakarin alueet, Fiskviken, Vitickholmen ja Päiväniemen merenrantaniitytja saaret. Näitä alueita koskee merkintä ja määräys:/s, LUONNONARVOILTAAN MERKITTÄVÄ ALUEAlue tulee säilyttää luonnontilaisena rakentamattomilta osiltaan.Olemassa olevien veneväylien, kanavien ja ojien ylläpito on sallittu.3.3.7 Maisemallisesti merkittävät alueetMaisemallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ovat pääasiassa jyrkkiä kalliorantoja, maisemallisesti arvokkaitasaariryhmiä. Maisemallisesti merkittäviä alueita sijoittuu myös yleiskaavassa varattavien luonnonsuojelualuevaraustensisään.Maisemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat metsätalous, maa-ainestenotto ja rantarakentaminen.Metsänkorjuussa olisi hyvä noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoidonsuosituksia ja maisemallisesti arvokkailla ranta-alueille erityisesti rantametsien käsittelyä koskevia suosituksia.Rantarakentamisessa maisemallisesti merkittävillä alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaansoveltumiseen. Kulttuurimaisema-alueilla on uudet rakennuspaikat sijoitettava rikkomatta kasvillisuudenreunavyöhykkeitä ja mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa täydentäen. Maisemanhoidonyleissuositukset on kirjattu kappaleeseen 1.3.4.2Maisemallisesti erittäin merkittävillä alueella oleva rakennusoikeus on pyritty siirtämään rakentamiseenparemmin soveltuvalle, saman maanomistajan omistamalle alueelle. Lisäksi maiseman arvoja suojaayleinen määräysSL-, av-, am-, luo-, ak-, ah-, /s- ja /sk-alueilla maisemaa muuttavalle toimenpiteelle tulee hakeaMRL 128 §:n mukainen maisematyölupa.Luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueelta on rajattu maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet, jotka eivätsijoitu muiden suojeluohjelmien aluerajauksiin. Näitä kohteita ovat: Öijanjärven alueella Furusgrundet,Slätsberget; Bergölandetilla Märaskärsbergen; avomeren puolella Yttre Fårholmenin pohjoisosa ja Fårholmsgrundet,Aligrundetin pohjoisosa ja luodot, sekä Västra Trutklimpen, Östra Trutklimpen ja Lånskäret,joka muodostaa myös arvokkaan vesistöalueen. Alueita koskee merkintä ja määräys:am, ARVOKAS MAISEMA-ALUERakentamisen tulee sopeutua maisemaan.1 Kaupunginvaltuusto poisti /s-merkinnän 25.08.2008 § 71.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200854Arvokkaina kallioalueina, joilla on myös maisemallista merkitystä, on yleiskaavassa osoitettu: kaksi Bergölandetinkallioaluetta ja Munsön itärantaa. Näitä alueita koskee merkintä ja määräys:ak, ARVOKAS KALLIOALUEAlueella on voimassa maa-aineslain 3 §:n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset.Laajalahti (Sandskata) on yleiskaavassa osoitettu arvokkaana harjualueena, jota koskee merkintä ja määräys:ah, ARVOKAS HARJUALUEAlueella on voimassa maa-aineslain 3 §:n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset.3.3.8 Arvokkaat vesistöalueetArvokkaat vesistöalueet muodostuvat pääosin saariryhmistä, joilla on myös eliöstön kannalta merkitystä.Arvokkaita vesistöalueita ovat: Luodonjärven alueella Alörarna-Stenörarna-Stenörsholmen-Storst; Öijanjärvenalueella Alholmen-Kortgrunden ja Laajalahden lintuluodot; Vargholmsfjärdenin alueella Näcksundträsketinlaskupuro; avomeren puolella Svinbådan, Kallskäret – Kallskärreveln, Tankargubborna, Trindgrundet,Kålanviken, Gubbasnabban, Prästasholmen, Vändörsgrunden, Nygrundet, Grytskäret, Kistvarphålet ja Mjosundinlahdet. Näitä vesistöalueita koskee merkintä ja määräys:av, ARVOKAS VESISTÖALUEav-alueella rakennusten sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee ollariittävän kaukana rannasta ja suojapuustoa tulee jättää rannan ja rakennusten väliin. Alue tuleesäilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Olemassa olevien veneväylien, kanavien ja ojienylläpito on sallittua.3.3.9 KulttuuriympäristöRakennetun kulttuuriympäristön arvoja suojaa yleinen määräys:MRL 127 § nojalla määrätään, että alueella olevia ennen vuotta 1969 rakennettuja rakennuksiaei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää purkamislupaa. Luvastaon myös pyydettävä museoviranomaisen lausunto, jos purkaminen saattaa merkitä rakennettuunympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lupa onmyös tarpeen kun purkamista haetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Purkamisluvan edellytyksistämäärätään MRL 139 §:ssä.Lisäksi valtakunnallisesti merkittävän Palman alueen huvila-asutuksen Villa Palman, Villa Marockon,Villa Carlshamnin ja Villa Slotten pihapiirit on merkitty Museoviraston 11.4.2008 kirjatun lausuntopyynnönliitteen rajauksia täsmentäen Alueeksi, jolla arvokas rakennettu kulttuuriympäristö säilytetään(/sk). Aluetta koskee määräys:”Arvokkaan huvila-asutusalueen yleiskaavaa tarkempaa suunnitelmaa laadittaessa on alueenkulttuurihistoriallinen ominaisluonne ja erityispiirteet selvitettävä ja huomioitava siten, ettätäydentävä rakentaminen sopeutuu sekä rakennustavaltaan että sijoitukseltaan olemassa olevaanrakennuskantaan ja ympäristöön.Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekätäydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennustenja alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella eisaa myöntää lupaa sellaisille toimenpiteelle, jotka vähentävät kulttuuriympäristön arvoa.Päärakennuksiin sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 139 § 1. momentin mukaisia perinnekauneus-tai muita arvoja, joten niiden purkamiselle ei ole edellytyksiä.”Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200855Näitä alueita koskee myös yleinen määräys ”SL-, av-, am-, ak-, ah-, /s- ja /sk-alueilla maisemaa muuttavalletoimenpiteelle tulee hakea MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa.”Villa Palma on osoitettu kohdemerkinnällä Rakennussuojelulain nojalla suojeltu kohde (SRS-1) ja sitäkoskee määräys:”Kohdetta koskevat suojelumääräykset on annettu sitä koskevassa rakennussuojelulain mukaisessasuojelupäätöksessä.”Kulttuurimaisemakokonaisuudet Knivsund–Djupsund sekä Tjäru–Bodö on yleiskaavassa osoitettu merkinnälläkma, KULTTUURIMAISEMA-ALUERakentamisen tulee sopeutua maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.Museoviraston inventointitietoihin pohjaten yleiskaavassa on osoitettu 11 kiinteää muinaisjäännöstä. Kaavakartallaosoitetut muinaisjäännökset ovat:SM-1 Grillskäret, 272 01 0014Muinaisjäännöstyyppi: muinaisjäännösryhmätAjoitus: historiallinenKuvaus: Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarellaon useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumustenperustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovatsaaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa.Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall,gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita onvaikea havaita.Kohteessa on neljä erilliskohdetta:Grillskäret A, jatulintarhan jäännöksiäGrillskäret B, tomtnig-asumuksiaGrillskäret C, gistvallarGrillskäret D, tomtningarSM-2 Kallskäret, 272 01 0017Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat - eräsijatAjoitus: historiallinenKuvaus: Kallskäret on matala, karu ulkosaari Kokkolan luoteispuolella; saari tunnetaan nimellä"Kallskärsborg". Keskellä kivikkoista saarta, suojaisessa notkelmassa on useita kallioseinämien viereenkivistä koottuja "tomtning" -asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä,useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijanjäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämätovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja/gistgård.Oppaat kertoivat saarella olevasta "ryssänuunista", jota ei tarkastuskäynnillä 1996 kuitenkaan löytynyt.Varsinainen "Kallskärsborg" on kahden ison siirtolohkareen väliin jääneeseen noin 2,5 x 3 metrinkokoiseen tilaan tehty "tomtning", jossa pohjoista aukkoa sulkee noin 80-90 cm korkea ladottu,osaksi hajonnut seinämä. Eteläpuolella aukossa on selvästi ladottu portti/oviaukko. Nimitys borgjohtunee isoista lohkareista.SM-3 Vargholmen, 272 04 0001Muinaisjäännöstyyppi: löytöpaikatAjoitus: historiallinenKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200856Kuvaus: Vuonna 1996 Öjassa tarkastettiin löytöpaikka, josta oli löytynyt ison, karkeatekoisen saviastian,ilmeisesti historiallisen ajan "kivivadin" paloja. Paikka on Vargholmenin koillisrannalla,noin 100 metriä rannasta oleva korkeahko, kivikkoinen rinne, jossa on mahdollisesti kerättyjä kivikasoja.Alueella tehdyt hakkuut tekivät maanpinnan tarkastelun vuonna 1996 mahdottomaksi. Tietojakiinteistä muinaisjäännöksistä ei saarelta ole.Löydöt olivat löytäjällä, joka käynnin aikana ei ollut tavattavissa. Långö byagilletillä oli keramiikastavideonauha, joka katsottiin.SM-4 Gamla varvet, 1000 01 0114Muinaisjäännöstyyppi: muinaisjäännösryhmätAjoitus: historiallinenKuvaus: Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassaja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekäkaksi huvilaa.Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka(?) sekä kivipenger.Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoistaon suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa.1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadanlopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustajaJohan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin.Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön.Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupunginkauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimivielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakinkolmen tai neljän puulaivan hylyn osia,40 perimätiedon mukaan alueella olisi hylkyjä vieläkinuseampia. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa.SM-5 Kåtö Storträsket N, 1000 01 1381Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - röykkiötAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 6,5 km pohjoisluoteeseen, Kåtö Storträsketistä luoteeseenkalliotasanteella. Röykkiön koko on noin 3 x 3 metriä, muoto ovaali, keskellä pieni kraatteri.Röykkiön funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa.SM-6 Vändörsbergen, 1000 01 1382Muinaisjäännöstyyppi: muinaisjäännösryhmätAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 6 kilometriä pohjoiseen, kivisellä Vändörsbergen -nimisellä mäellä. Mäen korkeimmalla kohdalla on pirunpelto. Paikalla on ns. tomtning -asumus,jonka sisämitat ovat 2,5 x 2 metriä, muoto ovaali, oviaukko on itään. Tomtningin sisäpuoli on kivetön.Edellisestä noin 50 metriä pohjoiseen on noin 5,5 x 2,5 metrin suuruinen matala röykkiö. Kohteenajoituksesta ja funktiosta ei ole tietoa.SM-7 Mostrolandet 1, 1000 01 1396Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikatAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta 2,4 kilometriä koilliseen, luontopolulta noin 25 metriä länteen.Paikalla on mahdollinen ns. tomtning, jonka koko on 2,5 x 2 metriä, muodoltaan se on nelis-Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200857kulmainen. Sen kaakkoisreunalla on suuri maakivi (koko 2 x 1,5 metriä). Kohteen läheisyydessä onluontainen kivikko, pirunpelto. Kohteen ajoituksesta ja funktiosta ei ole tietoa.SM-8 Sorghusberget 1, 1000 01 1397Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rakkakuopatAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,5 kilometriä pohjoiskoilliseen, Sorghusbergetin eteläosassa.Paikalla on viisi kuoppaa luontaisessa kivikossa. Niiden halkaisija on noin 1-3 metriä ja syvyysnoin 60-70 cm. Kuoppien funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa.SM-9 Sorghusberget 2, 1000 01 1398Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - röykkiötAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,5 kilometriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on noin 20metrin päässä toisistaan kaksi röykkiötä, halkaisijaltaan noin 2,5-3,5 metriä. Röykkiöiden funktiostaja ajoituksesta ei ole tietoa.SM-10 Kåtö Storrumlet, 1000 01 1399Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikatAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 6 kilometriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on ns. tomtning,kooltaan noin 3 x 2 metriä. Sen oviaukko on länteen. Tomtningista etelään näyttäisi olevan ikäänkuin raivattu alue, jonka koko on noin 6 x 2-3 metriä. Kohteen funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa.SM-11 Munsön, 1000 01 1400Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - röykkiötAjoitus: ajoittamatonKuvaus: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,8 kilometriä koilliseen, Munsönin koillisosassa. Paikallaon röykkiö, jonka koko on noin 6 x 4,5 metriä. Röykkiö on turpeen peittämä, mutta siinä ei olekraatteria. Kohteesta noin 3 metriä pohjoiseen on toinen mahdollinen röykkiö (3 x 2 metriä), joka onkuitenkin epämääräisempi. Röykkiöiden funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa.Näitä kohteita koskee seuraava merkintä ja määräys:SM-1 MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖSIlman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen,peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen onkielletty.Muinaisjäännösten laajuus tulee selvittää Museovirastosta ja aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmistaon neuvoteltava Museoviraston kanssa.Numero viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon.Lisäksi Päiväniemenkarien itäpuolella Kokkolan ja Kälviän rajalla on paikallisesti merkittävä Viinakallio, jossa on1930-luvun alussa kieltolain aikaan uponneen saksalaisen pirtulaiva Roslinin jäännökset.3.3.10 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueetSuurin osa yleiskaavasta on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Ranta-alueilla ei ole todettu merkittäviäluonnonarvoja, jotka vaikuttaisivat alueiden käyttöön maa- ja metsätalousalueina. Maa- ja metsätalousvaltaisiaalueita koskeva merkintä ja kaavamääräykset:Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200858M, MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUEAlue on pääasiassa varattu maa- ja metsätalouskäyttöön.MRL 72 §:n nojalla määrätään, että alueella on 200 metriä leveällä keskivedenkorkeuden mukaisellarantavyöhykkeellä rantarakentamiseksi katsottava rakentaminen kielletty.MRL 41 ja 43 §:n nojalla määrätään, että avoimilla peltoalueilla on muu kuin maa- ja metsätalouttavarten tarpeellinen rakentaminen kielletty.Ulkoilua on tarvetta ohjata erityisesti vain pienellä osalla maa- ja metsätalousvaltaisista alueista. Näitäalueita on yleiskaavassa osoitettu Mörholmeniin ja Munsöniin. Näitä alueita koskeva merkintä ja määräys:MU, MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUNOHJAAMISTARPEITAMRL 41 ja 43 §:n nojalla määrätään, että alueella on 200 metriä leveällä keskivedenkorkeudenmukaisella vyöhykkeellä muu kuin yleistä ulkoilua ja retkeilyä varten tarpeellisten rakennelmienrakentaminen kielletty.Suunnittelualueella on myös maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Nämäalueet sijaitsevat Storgrynnan-Mellangrynnanin alueella, Stora Pärandörenillä, Bjenöskatanilla, Kluvisiksgrundenilla,Maisarören–Storstenarna-alueella, Mingrundetissa ja Kilpottenissa. Nämä alueita alueitakoskee seuraava merkintä ja määräys:MY, MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJAAlue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa.MRL 41 ja 72 §:n nojalla määrätään, että alueella on 200 metriä leveällä keskivedenkorkeudenmukaisella rantavyöhykkeellä rantarakentamiseksi katsottava rakentaminen kielletty.3.5 YLEISET MÄÄRÄYKSETYleiskaavassa on annettu yleisiä määräyksiä rakentamisesta, joita on osittain esitelty jo edellä. Jätevesienjohtamisen ja käsittelyn ja jätehuollon osalta on tyydytty viittaamaan lakiin ja sen nojalla annettuihin säädöksiinsekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksiin. Yleiset määräykset kokonaisuudessaan:RAKENTAMINENRakennusluvan A-, RA-, RA-1, RA-2-alueilla saa myöntää tämän yleiskaavan perusteella.Voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyn luvan perusteella rakennetun rakennuksensaa peruskorjata ja tuhoutuneen rakennuksen korvata vastaavalla uudella rakennuksella.MRL 127 § nojalla määrätään, että alueella olevia ennen vuotta 1969 rakennettuja rakennuksiaei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää purkamislupaa. Luvastaon myös pyydettävä museoviranomaisen lausunto, jos purkaminen saattaa merkitä rakennettuunympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lupa onmyös tarpeen kun purkamista haetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Purkamisluvan edellytyksistämäärätään MRL 139 §:ssä.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rakennuspaikan kerrosalasta, mikälimuseoviranomaisen lausunnossaan kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi arvioima rakennusja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään rakentamisen yhteydessä.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200859SL-, av-, am-, ak-, ah-, /s- ja /sk-alueilla maisemaa muuttavalle toimenpiteelle tulee hakeaMRL 128 §:n mukainen maisematyölupa.Luvalliset rakennukset, jotka ovat samanaikaisesti Natura 2000 –verkoston alueella ja osakaskunnanyhteisellä alueella, voi säilyttää ja niitä voi korjataRakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimustenpuitteissa, mikäli teiden tai rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät.Poikkeaminen ei saa johtaa yleiskaavassa esitettyjen rakennuspaikkamäärien ylittymiseen.M-, MU-, MY-, VR- ja SL-alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirrettymaanomistajakohtaisesti RA-, RA-1-, RA-2- ja A-alueille tai osoitettu valtion korvattavaksi.Liittyminen uusille rakennuspaikoille tulee tapahtua olemassa olevien liittymien kautta. Mikäliuusia liittymiä tai liittymäjärjestelyjä on tarpeen tehdä, tulee niihin hakea lupa Vaasan tiepiiriltä.Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat tilan rannanpuoleisesta rajastatai rantapuuston rannanpuoleisesta reunasta:- rantasaunat 10 m.- muut rakennukset 30 m.Loma-asunnon ja vierasmajan katetun terassin pinta-ala saa olla enintään 30 % rakennuksenkerrosalasta.Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, josse on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan.Rakennusten tulee sopeutua koon, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä puolestaluonnonmaisemaan ja lähiympäristön rakennustapaan.Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena.Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävästi suojapuustoa.Rakennuksia ei tule sijoittaa rantavyöhykkeen avoimiin osiin.Alin sallittu rakentamiskorkeus kastuessaan vaurioituville rakennuksille on minimiaaltoiluvarallaN60-tasossa 165 cm. Mikäli ranta on jyrkkä tai etäisyys vastarantaan on yli yksi kilometri,on alin rakentamiskorkeus määritettävä paikkakohtaisesti.Alinta sallittua rakentamiskorkeutta koskeva määräys perustuu Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriönja Maa- ja metsätalousministerin julkaiseman Ympäristöoppaaseen nro 52 Ylimmät vedenkorkeudetja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Oppaan mukaan kerran 200 vuodessa esiintyvänmerenrantatulvan perusteella on alin suositeltava rakentamiskorkeus minimiaaltoiluvaralla (n.30 cm) sivun33 taulukon 5 mukaan N60-tasossa seuraava: Pietarsaari 155 cm ja Raahe 190 cm. Suoraviivaisestiinterpoloiden Kokkolassa korkeudeksi muodostuu 165 cm.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008604. YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINENTämä yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto ja yleiskaavamääräysten mukaiset omarantaisten asuinrakennustenja loma-asuntojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän rantayleiskaavan perusteella.Oikeusvaikutteisen yleiskaavan, jollainen tämäkin rantayleiskaavan on, asema rakentamista ohjaaviensäännösten hierarkiassa on seuraava:1. Lait ja asetukset2. Asemakaavat (ranta-asemakaavat)3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat4. Rakennusjärjestys5. Maakuntakaava/ Vahvistettu seutukaava6. Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat7. Muut suunnitelmatRakennusjärjestyksen säädökset ovat voimassa yleiskaava-alueella vain, jos ne eivät ole ristiriidassayleiskaavamääräysten kanssa. Vahvistettu seutukaava ei ole enää voimassa tämän oikeusvaikutteisen rantayleiskaavanalueella. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 2003 vahvistama Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava ja valtioneuvoston vuonna 2007 vahvistama Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava.Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 §:ssä:• Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutointoimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 §).• Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessäänniiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista(MRL 42.2 §).• Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista.Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestäaiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottavavaratuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullistakorvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissayleiskaavan vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavantoteuttamista varten (MRL 43.1 §).4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUALUEELLARanta-asemakaavan suunnittelualueMaankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentin mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavanalueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Suunnittelualueen on oltava niin suuri,että siinä voidaan osoittaa niin rakennettavia kuin rakentamattomaksi jääviä alueita.Rakentamista ohjaavan kaavan alue on tarkoituksenmukaista rajata niin, että rantamaan omistajien kiinteistötsisältyvät kokonaisuudessaan tai ainakin pääosin samaan kaavaan. Rakennusoikeuksien siirrotedellyttävät sekä alueiden, joilta siirretään, että alueiden, joille siirretään, mukanaoloa kaavassa.Tarvittavat selvityksetTarvittavia selvityksiä voivat olla:• asemakaavatasoinen luontoinventointi• kulttuuri- ja rakennusperinnön arvot• maisema-arvot• rakennuslupatilanneKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200861• mitoituslaskelmat ja selvitys jo käytetystä rakennusoikeudesta koko Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava-alueella(emätilat)• rakennuskelpoisuus• vesihuollon, erityisesti jätevesihuollon järjestämisen mahdollisuudetTarvittavista selvityksistä sovitaan tapauskohtaisesti ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa.Rakennusoikeuden laskeminen ranta-asemakaava-alueellaRakentamisen määrän sopeuttamiseksi rantamaisemaan ja ympäristöön, käytetään mitoituslaskelmissavakiintuneesti käsitettä muunnettu rantaviiva eli mitoitusrantaviiva. Yhtenä periaatteena on mitata todellinenrantaviiva 50 metrin murtoviivalla 1:20 000 peruskartalta, josta saadaan tilan mitoitusrantaviiva käyttämällävastarannan etäisyyteen liittyviä kertoimia (Selostus s.32). Rakentamiseen täysin soveltumatontarantaa, kuten tulva-aluetta tai laajahkoja kosteikkoja, ei yleensä lasketa mukaan rantaviivaan.ETÄIS YYSK ERTOIME N A RVO 0,250 - 50 METRIÄ LEVEISSÄ V ESISTÖISS ÄKOE FFICIENT 0,25 I V IKA R ELLER SUNDSMALARE ÄN 50 METE RETÄISYYSK ERTOIME N ARVO 0,50ETÄISYYS 50 - 100 M MANTE REEN PUOLELLAETÄISYYS 50 - 150 M VESISTÖN PUOLELLAKOEFFICIENT 0,50PÅ UDDAR, NÄS ELLER HOLMAR MELLAN 50 - 100 METER BREDVIKAR E LLE R S UND MEL LAN 5 0 - 15 0 BREDETÄISYYS KERTOIMEN ARVO 0,75ETÄISYYS 100 -150 M MA NTEREEN PUOLELLAETÄISYYS 150 -200 M V ESISTÖN P UOLE LLAKOEFFICIENT 0,75PÅ UDDAR, NÄS ELLER HOLMAR MELLAN 100 - 150 METER BREDVIKA R ELLE R SUND MEL LAN 1 50 - 200 ME TER BR EDKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200862Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan kertomalla muunnetun rantaviivan pituus mitoitusluvulla, perustuuÖjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan mitoitusvyöhykkeisiin (kartta, Selostus s.33).Koska ranta-asemakaava perustuu yleiskaavatasoa yksityiskohtaisempaan luontoselvitykseen ja suunnitteluun,voi rakennuspaikkojen lukumäärä muunnettua rantaviivakilometriä kohden olla korkeampi kuin rantayleiskaavassa.Luonnonympäristön ja maiseman hyvin huomioonottavan ja rakentamatonta aluetta säästeliäästikäyttävän kaavaratkaisun ansiosta rantayleiskaavan rakennuspaikkojen lukumäärää eri mitoitusvyöhykkeillävoidaan Kokkolan olosuhteissa enimmillään korottaa kertoimella 1,33. Rakennuspaikkojenmaksimimäärä eri mitoitusvyöhykkeillä Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavassa:1. Luonnonsuojelullisesti merkittävä alueella (SL) 3,5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.2. Erityisten luontoarvojen alueella (EV) 3,0 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.3. Maisemallisesti tärkeällä alueella (am) 4,0 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.4. Arvokkaalla vesistöalueella (av) 4,0 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.5. Manneralueella (Fz) 7,5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.6. Kåtölandetilla ja muussa saaristossa (ei rasterointia) 6,5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriäkohden..Mitoitusvyöhykkeet Rödsössä ja Möllerissä.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200863Mitoitusvyöhykkeet Öjassa.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200864Mitoituslaskelmien tekeminen on vain suunnittelun yksi apuväline, jolla saadaan selville suuntaa antava rakennuspaikkojenlukumäärä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelun varmistamiseksi tarkistetaan myösÖjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan mukaisen kantatilan (emätilan) jo käytetty rakennusoikeus.Toisaalta rantayleiskaavan luonteesta ja kiinteistöjaotuksesta johtuen on rantayleiskaava-alueella lukuisillatiloilla vähäinen määrä rakennusoikeutta, joka ei ole riittänyt yleiskaavassa rakennuspaikkaan. Rantaasemakaavoituksenyhteydessä nämä rakennusoikeudet voidaan maanomistajien niin sopiessa yhdistää jaluoda näin uusia rakennuspaikkojaKaavasuunnitteluKun kaavoittaja on mitoituslaskelmilla on saanut selville rakennuspaikkojen enimmäismäärän, alkaa varsinainenkaavasuunnittelu.Hyvä kaavasuunnittelu ottaa alueen ominaispiirteet huomioon. Kaikki tilan alueen ja sen lähiympäristönominaisuudet vaikuttavat oleellisesti kaavassa osoitettavaan rakentamisen määrään. Rakentamisen määräänvaikuttavat esimerkiksi rakennusten etäisyys rantaviivasta, selvityksissä esille tulleet arvot, maasto, maisemaja rantapuuston määrä, jätevesihuollon järjestämismahdollisuudet sekä myös vesistön laajuus ja luonne.Ranta-asemakaavalla suunnitellaan uusi rakentaminen siten, että elinympäristöstä muodostuu viihtyisä, rakennuspaikatovat rakennuskelpoisia, rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön,luontoarvot ja kulttuuriarvot otetaan huomioon, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen otetaan huomioon,yhtenäisiä, käyttökelpoisia, rakentamisesta vapaita ranta-alueita säilyy riittävästi.Rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan ranta-asemakaavalla (MRL 116§). Kaavasuunnittelulla varmistetaan,että rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen (rakennuspaikalla ei ole tulvan,sortuman tai vyörymän vaaraa ja rakennukset voidaan sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista,yleisistä teistä ja naapurin maasta) sekä että rakennuspaikka on riittävän suuri.Rakennuspaikat ja kunkin rakennuspaikan rakennukset sijoitetaan sopiviin ryhmiin niin, että säästetäänmahdollisimman laajoja rakentamattomia luonnontilaisia alueita. Hyvällä suunnittelulla on mahdollista tehdämyös houkuttelevia yhteisrantaisia ratkaisuja, jolloin varsinaiset rakennuspaikat voivat olla pieniäkin.Rakennusten sijainti merkitään ranta-asemakaavassa rakennusaloina. Rakennusalamerkintään liitetään merkintärakennuksen käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta kerrosalaneliömetreinä.Lähteet ja lisätietoja:Maankäyttö ja rakennuslaki (http://www.finlex.fi)Maankäyttö ja rakennusasetus (http://www.finlex.fi)Rantojen maankäytön suunnittelu, 2005. YM Ympäristöopas 120Rantojen suunnittelu haja-asutusalueella: ranta-asemakaava, 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksenopas, toim. Merja Haliseva-Soila, Hannu Hyssänmäki, Heikki Saarento, Iiris Töykkälä, Pirjo Uusi-UolaKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008655. VAIKUTUSTEN ARVIOINTIKeskeisiä rantayleiskaavan vaikutusten arviointia pohjaavia selvityksiä ja tietolähteitä ovat luvussa 1.3esitetty ympäristöselvitys, Natura 2000 –verkostoon ja Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita koskevattiedot, maanomistusta koskevat rekisterit ja näihin pohjaava kantatilatarkastelu.Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan selvitysten on annettava riittävät tiedot,jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöönYleiskaavalla ei ole merkittävää suoraa vaikutusta elinoloihin. Kuitenkin lisääntyvän matkailun ja rakentamisenmyötä alueen lisäansiomahdollisuudet erityisesti maatalouden liitännäiselinkeinoissa paranevat jamahdollisuus palvelujen monipuolistamiseen paranee.Uuden rakentamisen myötä mahdollisuudet loma-asumiseen ja ympärivuotiseen asumiseen lisääntyvät.Yleiskaava-alue on kokonaisuudessaan haja-asutusluontoisesti rakentunut, eikä suunnittelualueellaole suuria rakentamattomia alueita aivan uloimpia saaria lukuun ottamatta. Uudisrakentamisen määräverrattuna olemassa olevaan rakennuskantaan jää suhteellisen pieneksi, joten sen häiritsevä vaikutus onvähäinen ja paljolti riippuvainen liikenteen ja liikkumisen lisääntymisestä.Yleiskaava tukee elinympäristön viihtyisyyden säilymistä, sillä se edellyttää uudisrakennustensopeuttamista luonnonmaisemaan ja lähiympäristönsä rakennustapaan sekä maisemakuvan luonnonmukaisuudensäilyttämistä.Yleiskaava tuo yhä useammalle mahdollisuuden loma-asumiseen, joka on yksi merkittävimmistäsuomalaisista virkistäytymismuodoista. Virkistysalueiden vähäisyys ja heikohko saavutettavuus sekä lisääntyvästärantarakentamisesta johtuva rantojen sulkeutuneisuus rajoittavat jokamiehenoikeudella tapahtuvaavirkistäytymistä. Yleiskaava-alueen laajat maa- ja metsätalous alueet palvelevat edelleen marjastusjasienimaina.Vesillä tapahtuvaan virkistäytymiseen alue tarjoaa hyvät olosuhteet, joita kehitetään osoittamallauusia venevalkamia ja retkisatamia. Nämä mahdollistavat uusien veneily/melontareittien käyttöönoton.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin5.2.1 Vaikutukset Natura 2000 –alueiden perusteisiin (LsL 65 § mukainen arviointi)Arvioinnin rantayleiskaavan vaikutuksista Natura 2000 –alueiden perusteisiin on tehnyt kaupungin ympäristösihteeriJuhani Hannila. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Natura-arvioinnista on liitteenä.Luonnonsuojelulain mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa taihanketta mikäli se heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytettyNatura 2000 –verkostoon (LsL 66 §).Tässä Natura-arvioinnissa arvioidaan Kokkolan Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavasuunnitelmaaja sen vaikutuksia Euroopan yhteisön luontodirektiivissä mainittuihin luontotyyppeihin ja lajeihin,sekä lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin ja niiden elinympäristöihin, joita alueella tavataan.YLEISKAAVA-ALUEEN RAJAUSÖjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle on jätetty uloin saaristo Luodon saaristonNatura-alueella, mm. Tankar, johon laaditaan parhaillaan ranta-asemakaavaa, sekä luonnonarvoiltaan arvokkaitaulkosaariston luotoja. Myös Kokkolan saariston Natura-alueesta mm. Trullögrund, Savipauha,Norra- ja Södra Trutklippan, joissa on vapaa-ajan asuntoja, ovat rantayleiskaavan ulkopuolella. Samoinkaavan ulkopuolelle on jätetty useita linnustonsuojelullisesti arvokkaita luotoja. Näillä alueilla käyttö-Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200866muodot tulee määritellä suojelualueen perustamispäätöksessä sekä suojelualueille erikseen laadittavissahoito- ja käyttösuunnitelmissa.Luodon saariston alueelle ollaan parhaillaan laatimassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksessahoito- ja käyttösuunnitelmaa.YLEISKAAVA-ALUEEN NATURA 2000 KOHTEETRantayleiskaavan vaikutusalueella on neljä Natura 2000 –kohdetta: Luodon saaristo (FI0800132), Kokkolansaaristo (FI1000033), Kåtölandet (FI1000013) sekä Laajalahti (FI1000004). Natura-alueiden rajat,samoin kuin rantojensuojeluohjelman mukaiset rajat on merkitty kaavaan.Luodon saaristo (FI0800132)EU:n luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä ja lajeista alueella esiintyy:Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:*Rannikon laguunitItämeren boreaaliset luodot ja saaret*Itämeren boreaaliset rantaniitytEurooppalaiset kuivat nummet*Boreaaliset luonnonmetsät*Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheidenluonnontilaiset metsätBoreaaliset lehdot* = priorisoitu luontotyyppiLuontodirektiivin liitteen II lajit:Pteromys volans* = priorisoitu laji*liito-oravaEU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista alueella tavataan:Lintudirektiivin liitteen I linnut:Aegolius funereusAsio flammeusBubo buboCircus aeruginosusCircus cyaneusCygnus cygnusDryocopus martiusFalco columbariusFicedula parvaGavia arcticaGavia stellataGlaucidium passerinumGrus grusLanius collurioMergus albellusPhilomachus pugnaxPicoides tridactylusPodiceps auritusSterna caspiaSterna hirundoSterna paradisaeStrix uralensisSurnia ululaTetrao urogallusTringa glareolahelmipöllösuopöllöhuuhkajaruskosuohaukkasinisuohaukkalaulujoutsenpalokärkiampuhaukkapikkusieppokuikkakaakkurivarpuspöllökurkipikkulepinkäinenuivelosuokukkopohjantikkamustakurkku-uikkuräyskäkalatiiralapintiiraviirupöllöhiiripöllömetsoliro2 uhanalaista lajiaKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200867Kokkolan saaristo (FI1000033)EU:n luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä alueella esiintyy:Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:*Rannikon laguunitAtlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliotItämeren boreaaliset luodot ja saaret*Itämeren boreaaliset rantaniityt*Aapasuot*Boreaaliset luonnonmetsät*Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheidenluonnontilaiset metsätBoreaaliset lehdot* = priorisoitu luontotyyppiEU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista alueella tavataan:Lintudirektiivin liitteen I linnut:Gavia stellataLanius collurioMergus albellusPhilomachus pugnaxSterna caspiaSterna hirundoSterna paradisaeTringa glareolakaakkuripikkulepinkäinenuivelosuokukkoräyskäkalatiiralapintiiraliroKåtölandet (FI1000013)EU:n luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä ja lajeista alueella esiintyy:Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:*Rannikon laguunitVaihettumissuot ja rantasuot*Boreaaliset luonnonmetsät*Fennoskandian metsäluhdat*Puustoiset suot* = priorisoitu luontotyyppiLuontodirektiivin liitteen II lajit:Pteromys volans* = priorisoitu laji*liito-oravaEU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista alueella tavataan:Lintudirektiivin liitteen I linnut:Aegolius funereusBonasa bonasiaBubo buboCircus aeruginosusDryocopus martiusGavia arcticahelmipöllöpyyhuuhkajaruskosuohaukkapalokärkikuikkaKaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200868Gavia stellataGlaucidium passerinumGrus grusPicoides tridactylusSterna paradisaeTringa glareolakaakkurivarpuspöllökurkipohjantikkalapintiiralirouhanalainen lajiLaajalahti (FI1000004)EU:n luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä ja lajeista alueella esiintyy:Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:Kostea suurruohokasvillisuusBoreaaliset lehdotEU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista alueella tavataan:Lintudirektiivin liitteen I linnut:Aegolius funereusBonasa bonasiaBotaurus stellarisBubo buboChlidonias nigerCircus aeruginosusCygnus cygnusDryocopus martiusGlaucidium passerinumGrus grusLanius collurioPhilomachus pugnaxPicoides tridactylusPodiceps auritusPorzana porzanaSterna hirundoSterna paradisaeTetrao urogallusTringa glareolahelmipöllöpyykaulushaikarahuuhkajamustatiiraruskosuohaukkalaulujoutsenpalokärkivarpuspöllökurkipikkulepinkäinensuokukkopohjantikkamustakurkku-uikkuluhtahuittikalatiiralapintiirametsoliroVaikutukset merkinnöittäin eri Natura –alueisiinNatura-alueille osoitettuja merkintöjä ovat: Luonnonsuojelualue (SL), Virkistysalue (VR), Suoja/retkisatama(LV-r), luonnonarvoiltaan merkittävä alue (/s), arvokas vesistöalue (av), olemassa olevat(RA) ja korvattavat rakennuspaikat sekä ohjeellinen retkeilyreitti.Luonnonsuojelualue (SL)Suunnittelualueen luonnonarvojen turvaaminen on ollut yksi keskeisistä kaavan tavoitteista. Lähes kaikkiNatura-alueet on osoitettu SL-merkinnällä, eikä niille ole pääsääntöisesti osoitettu uusia toimintoja.SL: ”Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alueella on merkittäviäluonnonarvoja. Alueella on voimassa MRL 128 § mukainen toimenpiderajoitus.MRL 41 §:n nojalla määrätään, että SL –alueella on kielletty rakennusten ja rakennelmien tekeminen,maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, turvemaiden ojittaminen, vesistön muuttaminen sekämuut maisemaa oleellisesti muuttavat toimenpiteet, kunnes alueesta on maanomistajan hakemukses-Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200869ta tai valtion toimesta muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkinenintään viisi vuotta kaavan vahvistamisesta alkaen.”SL -merkintä turvaa kohteiden luonnonsuojelulliset arvot. Alueet perustetaan luonnonsuojelualueiksi sitämukaa, kun valtion maanhankinta ja vapaaehtoiset luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitukset yksityismaillaetenevät. Osa alueista on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Toimenpiderajoitus SL-alueilla onvoimassa viisi vuotta kaavan vahvistumisesta, jona aikana suojelualuepäätökset tulisi tehdä. Alueiden tarkempikäyttö, rajoitukset ja luonnonarvojen säilyttämisen edellyttämät mahdolliset hoitotarpeet tullaanesittämään kaikille alueille laadittavissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa, kun suojelualueet on perustettu.Retki/suojasatama (LV-r)Olemassa olevat retki/suojasatamat (luonnonsatamia) on merkitty kaavaan LV-r merkinnällä joka mahdollistaavesiliikenteen tarvitsemien rakenteiden, talousrakennusten ja retkeilyä varten tarvittavien rakennustensijoittamisen. Retkisatamia on osoitettu Natura -alueille kaksi kappaletta, Repskäriin ja Munakariin.Retkisatamien alueella ei esiinny luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä tai lajeja eikä lintudirektiivinliitteessä I mainittuja lajeja.Virkistysalue (VR)Repskärin saari (Kokkolan saariston Natura-alueella) on merkitty Virkistysalueeksi (VR/s), joka on saarennykyinen käyttömuoto. Lisämerkintä -s osoittaa, että alue on luonnonarvoiltaan merkittävä (alue tuleesäilyttää luonnontilaisena rakentamattomilta osiltaan). Saaren luoteisrannalle on osoitettu retki/suojasatama.Satamapaikan alueella on olemassa olevia retkeilyä palvelevia rakenteita (mm. grillikatos,laavu, käymälä ja roskapiste). Repskärissä on luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ja saaren länsi-,pohjois- ja itärantojen kallioalueilla pesii lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja (mm. lapin- jakalatiirat). Virkistyskäytön ja suojelun yhdistäminen edellyttää tarkempaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa,jossa määritellään mm. tarvittavat liikkumisrajoitukset.Munakarin saarella on yksi vapaa-ajan asunto. Saaren länsirannalle olemassa olevan rakennuksenläheisyyteen on esitetty retki/suojasatama (LV-r). Koko saari on muutoin osoitettu luonnonsuojelualuettatarkoittavalla merkinnällä (SL). Saaren pohjoispäässä ja eteläkärjessä pesii runsas linnusto. Retkisatamansijoitus länsirannalle ei aiheuta häiriötä alueella pesiville lintudirektiivin liitteessä I mainituille lajeille (lapin-ja kalatiirayhdyskunnat). Alueen tarkempi käyttö ja mm. liikkumisrajoitukset tulee määritellä alueellelaadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.Rakennuspaikat (RA)Luodon saariston, Kokkolan saariston ja Kåtölandetin Natura -alueilla on yhteensä kolmetoista olemassaolevaa rakennuspaikkaa, jotka jäävät alueelle kaavaan merkittyinä vanhoina rakennuspaikkoina (RA).Rakennuspaikat Natura alueilla eivät lisäänny.Luodon saariston Natura -alueelle on osoitettu 2 laskennallista rakennuspaikkaa SL-alueille, koskakiinteistöille on kuulunut rakennusoikeus, eikä rakennuspaikkoja ole voitu sijoittaa Natura -alueen ulkopuolelle.Niiden korvaamisesta valtion toimesta päätetään suojelupäätöksen yhteydessä.Arvokas vesistöalue (-av) ja luonnonarvoiltaan merkittävä alue (-s)Merkinnällä on osoitettu myös Natura-alueilla luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti arvokkaita mataliavesialueita, kivikoita ja ranta-alueita, jotka tulee säilyttää luonnontilaisina rakentamattomilta osiltaan.Merkintä ei vaaranna Natura-alueiden luonnonarvoja ja turvaa matalien ranta-alueiden luontaisen kehittymisenmaankohoamisen ja kasvillisuuden sukkessiokehityksen myötä.Ohjeellinen retkeilyreittiYleiskaavassa on osoitettu Öjassa Kåtölandetin Natura-alueen läpi kolmessa kohdassa olemassa oleva jamaastoon opastein merkitty retkeilyreitti. Lisäksi Bergöflagan ja Gölenin välissä Natura-alueella on retkeilyreitinvarrella taukopaikka, jossa on opastuspiste ja nk. Jääkäritupa, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja.Retkeilyä palvelevat rakenteet ja ohjattu retkeily reitillä eivät vaaranna tai heikennä luontodirektii-Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200870vissä mainittujen luontotyyppien säilymistä eivätkä lintudirektiivin liitteessä I mainittujen alueella esiintyvienlintulajien esiintymistä Kåtölandetin Natura-alueella.YhteenvetoÖjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava ja Natura 2000 alueille osoitetut merkinnät turvaavat luonnonsuojeluntavoitteet, ohjaavat riittävällä tavalla toimintoja eikä yleiskaava vaaranna tai heikennä niitä luonnonarvoja(luontodirektiivin liitteen I luontotyypit) tai niiden lajien esiintymistä (luontodirektiivin liitteessäII mainitut priorisoidut lajit ja lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit), joiden perusteella alueet onliitetty Natura –ohjelmaan.5.2.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja pienilmastoonVaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäisiä. Rakentaminen on ohjattu pois alueen merkittäviltä kallioesiintymiltäja harjualueilta sekä sellaisilta alueilta, joilla rakentaminen edellyttäisi maaperän voimakastamuokkausta. Yleiskaavan uudet rakennuspaikat on suurelta osin voitu sijoittaa jo rakennettujen tieyhteyksienläheisyyteen, joten uusien tieyhteyksien rakentaminen jää vähäiseksi. Vesialueen ruoppaamisen minimoimiseksirantarakentamista on pyritty ohjaamaan alueille, joilla vedensyvyys on riittävä rantautumiseen.Yleiskaava-alueelle ei sijoitu merkittäviä pohjavesialueita. Rakentamisen vaikutus pohja- ja pintavesiinalueella riippuu merkittävästi jätevesien johtamisesta ja käsittelystä, josta on määrätty Kokkolankaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä ja lainsäädännössä. Yleiskaavan mukaisella uudisrakentamisellaei ole vaikutusta alueen pienilmastoon.5.2.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteenYleiskaava-alueen luonnonsuojelun kannalta merkittävimmät alueet sijoittuvat Kåtölandetin keskiosiin,Trullofjärdenille sekä ulkosaaristoon. Uutta rakentamista tai muuta toimintaa, joka vaarantaisi alueidenluonnonarvoja ei näille alueille ole sijoitettu. Luonnonarvot on turvattu osoittamalla alueet luonnonsuojelualueeksitai säilytettäväksi luonnontilaisina.Yleiskaavassa esitetyt luonnonsuojelualueet ja muut rakentamisen ulkopuolelle jäävät, luonnonarvoiltaanmerkittävät alueet ja arvokkaat maisema- ja vesistöalueet (noin 80 % ranta-alueesta ) turvaavatpääosin luonnon monimuotoisuuden säilymisen suunnittelualueella. Kajoamista tiedossa oleviin metsätailuonnonsuojelulain mukaisiin kohteisiin tai esiintymiin yritetään hillitä lausuntomenettelyllä.Uudis- ja lisärakentaminen rakennuspaikoilla ja uusien teiden rakentaminen vaikuttavat joidenkinlajien esiintymiseen (kasvillisuus, pieneliöstö), mutta luo taas toisaalta edellytyksiä lajistolliseen lisääntymiseenrakennettujen alueiden läheisyydessä (esim. linnusto ja kasvillisuus).5.2.4 Vaikutukset luonnonvaroihinAlueen tärkein luonnonvara on metsä. Suurin osa suunnittelualueesta on varattu maa- ja metsätalousmaaksi.Yleiskaava ei sanottavasti heikennä metsätalouden harjoittamismahdollisuuksia, koska luonnontilaisinasäilytettävät alueet ovat häviävän pieniä ja käsittävät mannermaalla pääosin kosteikkoja.5.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluihinYleiskaavalla ohjataan rakentamista noin 200 m:n levyisellä rantavyöhykkeellä, jonne voi sijoittua 128uutta loma-asuntoa ja viisi uutta asuinrakennusta. Yleiskaava tiivistää nykyisiä loma-asutusalueita.Liikenneverkkoon yleiskaavalla on vähäinen merkitys, koska uudet yhteydet ovat pääsääntöisestins. pistoteitä nykyisiltä paikallis- ja yksityisteiltä. Vesiliikenne alueella tulee uuden rakentamisen myötälisääntymään ja yleiskaavassa on osoitettu veneväylät, jotka välttämättä tulee voida pitää yllä.Matkailupalvelujen kehittäminen ja lisääntyvä loma-asutus parantavat mahdollisuuksia palvelujensäilymiseen ja kehittymiseen alueella.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008715.4 Vaikutukset maisemaan, kyläkuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöönYleiskaavalla pyritään vähentämään rakentamisen kielteisiä vaikutuksia maisemakuvaan. Yleiskaavassarakentaminen on mahdollisuuksien mukaan siirretty pois maisemansuojelun kannalta merkittäviltä alueilta.Alueelle on kuitenkin laadittu ranta-asemakaavoja, jotka on otettu sellaisenaan yleiskaavaan.Yleiskaavassa ei rakentamista ole sijoitettu kapeisiin niemiin eikä avoimille alueille. Yleiskaavassaon myös pyritty vähentämään rakentamisen vaikutusta maisemaan sijoittamalla rakentaminen olemassaolevien rakennettujen alueiden sisälle tai viereen. On kuitenkin huomattava, että alueen pirstoutunuttilajako vaikuttaa rakentamisen hajanaiseen sijoittumiseen rantavyöhykkeellä.Yleiskaava-alueen topografia on vaihtelevaa ja rantaviiva yleensä loivaa, mikä parantaa rakentamisensopeutumista maisemaan. Yleiskaavan mukaan rakennukset on sijoitettava etäälle tilan rannanpuoleisestarajasta tai rantapuustosta. Yleiskaavan yleisissä määräyksissä kielletään rakennuksen sijoittaminenrantavyöhykkeen avoimiin osiin ja edellytetään rakennetun alueen maisemakuvan säilyttämistäluonnonmukaisena. Lisäksi määrätään, että rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävästi suojapuustoa.Maisemaan kohdistuvia häiriöitä pyritään estämään määräämällä, että rakennusten tulee sopeutuakoon, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä puolesta luonnonmaisemaan ja lähiympäristön rakennustapaan.Vaikutukset kyläkuvaan ovat vähäisiä, sillä kyliin tai niiden lähistölle ei ole osoitettu kuin muutamayksittäinen uusi rakennuspaikka.Yleiskaava tukee muinaisjäännösten ja rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Tiedossa olevakiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan. Rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä tukeeennen vuotta 1969 pysytettyjen rakennusten purkamisen luvanvaraisuus ja museoviranomaiselle varattulausunnonantomahdollisuus. Lisäksi rakennuslupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rakennuspaikankerrosalasta, mikäli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja sen kulttuurihistoriallisetarvot säilytetään rakentamisen yhteydessä.Valtakunnallisesti merkittävän Palman alueen huvila-asutuksen Villa Palman, Villa Marockon,Villa Carlshamnin ja Villa Slotten pihapiirit on suojeltu alueina, joilla arvokas rakennettu kulttuuriympäristösäilytetään.Rakennetun ympäristön muodostumista ohjataan kaavamääräyksillä rakennusten suurimmastasallitusta kerrosalasta ja sopeutumisesta lähiympäristön rakennustapaan.5.5 Taloudelliset vaikutuksetYleiskaavan mahdollistamien 128 uuden rakennuspaikan ja matkailupalveluiden kehittämisen taloudellinenmerkitys on huomattava niin kuntatasolla kuin myös yksityisten maanomistajien kannalta.Yleiskaavan mahdollistama omarantaisten loma-asuinrakennuspaikkojen monipuolinen tarjontaja alueen virkistyskäytön kehittämisen turvaaminen voi houkutella kaupunkiin uusia asukkaita ja parantaavälillisesti kaupungin taloutta.Suurimmalla osalla rakennuspaikoista vesi- ja jätehuolto toteutetaan kiinteistökohtaisena, jolloinkustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Osa rakennuspaikoista on liitettävissä olemassa olevaan vesihuoltoverkkoon,jolloin sen käyttökapasiteetti nousee.Asemakaavoitettavien alueiden osalla kunnalle muodostuu kustannuksia alueiden toteuttamista(raakamaan hankinta, kunnallistekniikka jne.). Kustannuksia voidaan kuitenkin myös jakaa maanomistajienja kunnan kesken kaavoitussopimuksilla.Alueen erityiset luonnonarvot ja niiden säilyminen tuovat lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja lomakiinteistöilleja erityinen merkitys niillä on Kokkolan kaupungin imagolle.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008726. RANTAYLEISKAAVA JA VALTAKUNNALLISETALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEETAlla tarkastellaan vain suunnittelualuetta koskevien tavoitteiden edistämistä.Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuYleiskaava hyödyntää ja eheyttää suunnittelualueen rakennetta tiivistämällä nykyisiä loma-asutusalueita.Yleiskaava ohjaa uudisrakentamisen laajojen arvokkaiden luontoalueiden ulkopuolelle. Se ohjaa rakentamistamaisemaan ja lähiympäristöön sopivaksi. Yleiskaava tukee suunnittelualueen olevan tiestön hyväksikäyttöä.Alueen veneilymahdollisuudet paranevat retkisatama- ja venevalkamavarausten myötä. Jätevesihaittojenehkäisy perustuu Kokkolan ympäristönsuojelumääräyksiin.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvaratYleiskaava tukee kulttuurimaiseman säilymistä määrittelemällä erityiset kulttuurimaisema-alueet ja määräämällä, ettänäillä alueilla rakentamisen tulee sopeutua maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennusperinnönsäilymistä tukee ennen vuotta 1969 pystytettyjen rakennusten purkamisen luvanvaraisuus ja rakennuslupaviranomainenmahdollisuus myöntää poikkeus rakennuspaikan kerrosalasta, mikäli kulttuurihistoriallisestimerkittävä rakennus ja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään rakentamisen yhteydessä. Valtakunnallisestimerkittävän Palman alueen huvila-asutuksen Villa Palman, Villa Marockon, VillaCarlshamnin ja Villa Slotten pihapiirit on suojeltu alueina, joilla arvokas rakennettu kulttuuriympäristösäilytetään.Yleiskaava-alueella korostuu alueen monimuotoisuus kuin myös toisaalla ranta-alueiden karuus.Monimuotoisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät kuten maankohoaminen (fladat ja kluuvijärvet ), murtovesialueet,suot, pienvedet, purot ja niiden eliöstö, vedenpinnan vaihtelut alavilla ranta-alueilla, avoimenmeren vaikutus jne. Alueen voidaan sanoa olevan jatkuvassa muutostilassa. Yleiskaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet,luonnonarvoiltaan merkittävät alueet sekä arvokkaat maisema-, kallio- ja harjualueetedesauttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Natura 2000 –verkostoon kuuluvat alueet on pääosinosoitettu luonnonsuojelualueeksi.Yleiskaavassa on varattu laajahkoja retkeily- ja virkistysalueita ja laaja metsäalue, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta. Yleiskaavakarttaan on merkitty ohjeellinen retkeilyreitti, joka kulkee muun muassaKåtölandetin Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella. Veneilyä ja melontaa tukevat useat suoja/retkisatama-sekä kylien venevalkamavaraukset. Saariston virkistäytymismahdollisuuksia lisää retkeily-ja matkailualuevaraus Aligrundetin saarella. Suunnittelualueen Öjan puoli kytkeytyy Kokkolan kevyenliikenteenverkkoon Kälviä-Pietarsaari pyörätien kautta.Rantaan tukeutuvan loma-asutuksen mitoitus on erilainen ympäristöarvoiltaan erilaisilla vyöhykkeillä.Viihtyisyyteen vaikuttavien, riittävän pitkien rakentamisesta vapaiden rantavyöhykkeidenmuodostamista ovat vaikeuttaneet pirstaleinen maanomistus ja jo rakennetut kesämökit.Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Pintavesien suojelusta määrätään Kokkolan kaupunginympäristönsuojelumääräyksissä.Yleiskaava ei estä metsätalouden harjoittamista suunnittelualueella. Metsätalouden ja ulkoilunsekä toisaalta metsätalouden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseksi yleiskaavassa on annettu erityisiämääräyksiä. Myös toimenpiteet kaavoittajan tiedossa olevissa metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisissakohteissa edellyttävät ympäristöviranomaisen lausuntoa. Hyviä ja laajoja metsätalousalueita ei ole pirstottumuulla maankäytöllä.Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudetSuunnittelualue on maankohoamisrannikkoa, mikä osaltaan vaikeuttaa omarantaisten rakennuspaikkojenkäyttöä. Rakennuspaikkoja onkin pyritty keskittämään niille rannoille, jossa rantaveden syvyys on riittäväveneilyyn. Perhojoen suisto on pääosin varattu suojelualueeksi. Luonnon kehityskulut on otettu huomioonluonnonsuojelualueita, luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita sekä arvokkaita maisema-, kallio- jaharjualueita rajattaessa.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008737. SUUNNITTELUVAIHEETKokkolan kaupunginvaltuusto teki päätöksen rantayleiskaavan laatimisesta tammikuussa 2001.MRL 66 §:n mukainen viranomaispalaveri järjestettiin 8.6.2001.Ensimmäinen yleisötilaisuus kaavan laadinnasta pidettiin 8.6.2001.Perusselvitykset esiteltiin 18.6.2002 yleiskaavan laatimista ohjaavalle kaupunkisuunnitteluryhmälle, jokakäsitteli myös suunnitteluperusteet ja tavoitteet. Ryhmä keskusteli 3.10.2002 yleiskaavan mitoitusperusteistaja rakennusoikeuksista sekä kävi läpi rantayleiskaavaehdotuksen.Yleisötilaisuus perustieto- tavoiteosasta ja alustavasta kaavaluonnoksesta järjestettiin 31.10.2002 ja kaavoittajanvastaanottopäivä 1.11.2002.Rantayleiskaava luonnos pidettiin MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 4.11. – 29.11.2002.Luonnoksesta annettiin 76 huomautusta.Huomautuksia käsiteltiin työryhmässä 11.4.2003.Rantayleiskaava luonnos pidettiin toisen kerran MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 1.7.2003 – 15.8.2003.Luonnoksesta annettiin 36 huomautusta.Huomautuksia käsiteltiin työryhmässä 21.10.2003.Ympäristökeskuksen edustajien kanssa käytiin neuvottelu luontokohteista 2.4.2004.Viranomaisneuvottelu luonnoksesta pidettiin 22.4.2004.Rantayleiskaavaehdotus pidettiin MRA 19 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 30.8.2004 – 29.9.2004. Ehdotuksestaannettiin 41 muistutusta.Kaupunkisuunnitteluryhmässä todettiin 17.3.2005 rantayleiskaavan käsittelyvaihe.Kaupunginhallitus käsitteli rantayleiskaavaehdotuksesta tehtyjä muistutuksia ja niistä annettuja vastineita19.12.2005 ja päätti panna asian pöydälle.Kaupunginhallitus hyväksyi 6.2.2006 kaavoituspalvelujen vastineet yleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä saatuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja muiden kannanottoihin sekä vastineissa esitetytmuutokset yleiskaavaehdotukseen.Ympäristöpalvelujen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustajat neuvottelivat yleiskaavaehdotukseentehdyistä tarkistuksista 31.1.2007.Kaupunkisuunnitteluryhmä totesi 15.2.2007, että yleiskaavaehdotus on valmis asetettavaksi uudelleennähtäville.Rantayleiskaavaehdotus oli MRA 19 §:n mukaisesti toisen kerran julkisesti nähtävillä 14.6.-16.7.2007.Ehdotuksesta annettiin määräaikaan mennessä 50 muistutusta ja Kruunupyyn kunnan lausunto. Lisäksi16.7.2007 jälkeen saapui kahdeksan maanomistajan kirjettä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen täydentävälausunto.Lyhyt yhteenveto kaavoituspalvelujen valmistelemista vastineista ja esittämistä muutoksista rantayleiskaavaehdotukseenesiteltiin kaupunkisuunnitteluryhmälle 15.11.2007.Kaupunginhallitus hyväksyi 14.01.2008 (§ 12) kaavoituspalveluiden laatimat, kaavaehdotuksen nähtävilläolon 14.6. – 16.7.2007 aikana saapuneiden muistutusten, 16.7.2007 jälkeen saapuneiden maanomistajienkirjeiden ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen täydentävän lausunnon vastineet ja vastineissa esitetytmuutokset sekä muut edellä esitetyt ja kaavaehdotusta päivittävät ja selkeyttävät muutokset sekä päättiasettaa tarkistetun rantayleiskaavan kaavaehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville ja pyytää kaavaehdotuksestamaankäyttö- ja rakennuslain § 20 mukaiset lausunnot.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut


KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200874Rantayleiskaavaehdotus oli MRA 19 §:n mukaisesti kolmannen kerran julkisesti nähtävillä 13.2.-18.3.2008. Ehdotuksesta annettiin määräaikaan mennessä 27 muistutusta ja viisi lausuntoa.Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.4.2008. Neuvottelussaesiteltiin kaavoituspalvelujen laatimat vastineet ja yleiskaavaehdotukseen esittämät muutokset.Kaavoituspalvelujen valmistelemat vastineet ja yleiskaavaehdotukseen esittämät muutokset esiteltiin kaupunkisuunnitteluryhmälle24.4.2008.Kaupunginhallitus hyväksyi 16.06.2008 päivätyn Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavaehdotuksen23.06.2008 § 350.Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.06.2008 päivätyn Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavaehdotuksen25.08.2008 § 71 sillä muutoksella, että Vargholmsfjärdenin pohjoisosasta poistettiin /s-merkintä.Kokkolassa 25.08.2008KOKKOLAN KAUPUNKIKAAVOITUSPALVELUTTämä selostus perustuu DI Pekka Mäkiniemen 28.10.2004 päiväämään Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavanselostukseen, jota on täydennetty ja muutettu.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut

More magazines by this user
Similar magazines