KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008141.6 KASVILLISUUS JA ELIÖSTÖLuonnontilaisuusLuonnontilaisimmillaan alue on Kåtöladetin pohjoisosassa <strong>ja</strong> ulkosaaristossa. Eteläosissa vanhaasutus <strong>ja</strong> maatalouden elinkeinotoiminta on toisaalta luonut arvokkaita monimuotoisuutta lisääviäluonnontyyppejä, mutta jotka ovat nykyisin häviämässä maatalouden tuotantotekniikassa tapahtuneidenmuutosten takia.Paikoin rannoilla on runsaasti kesämökkejä, joiden edustalle ruopatut venevalkamat ovatmuuttaneet rantaluontoa <strong>ja</strong> vaikuttaneet veden laatuun heikentävästi, tosin vain paikallisesti. Pikkulampien<strong>ja</strong> järvien laskupurot ovat monin paikoin pohjoisosissa säilyneet luonnontilaisina, muttajoidenkin suurempien saaristojärvien laskuo<strong>ja</strong>t on perattu <strong>ja</strong> veden pinta sitä myöten laskenut.Myös metsäkasvillisuus vaihettuu vyöhykkeittäin merenrantalehdoista karumpiin moreenikankaisiin.Metsäkasvillisuus muodostaa rannan tuntumassa pienipiirteisesti vaihtelevia laikku<strong>ja</strong>,sillä vallitsevan lajiston määräytyminen on monen tekijän summa. Kasvillisuuden mosaiikkimaisuuteenvaikuttavat osaltaan ympäristöään korkeammalla olevat moreenimuodostumat <strong>ja</strong> niidenvälisten alueiden soistuminen.Mereisyys vaikuttaa suuresti alueen kasviston luonteeseen. Meri-ilmasto toisaalta leudontaatalvia, mikä suosii eteläisiä laje<strong>ja</strong>, mutta toisaalta kesä alkaa myöhemmin kuin mantereella <strong>ja</strong>on viileämpi, mikä taas suosii pohjoisia laje<strong>ja</strong>. Levinneisyydeltään pohjoisia laje<strong>ja</strong> ovat poh<strong>ja</strong>nvariksenmar<strong>ja</strong>,ruohokanukka, <strong>ja</strong> lapalumijäkälä, eteläisiä puolestaan kyläkellukka, punakoiso <strong>ja</strong>suomyrtti.Rantaniityt vaihettuvat tavallisesti pensaikkovyöhykkeeksi. Sen takana alkaa metsä, jokaon tavallisesti lehtoa. Rehevyytensä perusteella lehdot <strong>ja</strong>etaan kosteisiin, tuoreisiin <strong>ja</strong> kuiviin rantalehtoihin.Kosteiden lehtojen tyyppilaje<strong>ja</strong> ovat puuston harmaaleppä, hieskoivu, pihla<strong>ja</strong>, tervaleppä<strong>ja</strong> tuomi. Kenttäkerrosta luonnehtivat kukinta-aikana silmiinpistävät mesiangervo <strong>ja</strong> lehtovirmajuuri.Tuoreen lehdon tunnistaa harmaaleppien juurella kasvavista tesmasta, puna-ailakista, kielosta<strong>ja</strong> lillukasta. Kuivat merenrantalehdot kasvavat hies- <strong>ja</strong> rauduskoivua <strong>ja</strong> kasvillisuus poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong>kenttäkerroksessa on edellisiä tyyppejä vaatimattomampi.Edustavia kosteita <strong>ja</strong> tuoreita merenrantalehto<strong>ja</strong> tavataan esim. Vargholmsfjärdenissä.Saarten sisäosien metsät ovat pääasiassa tuoreita mustikkatyypin (MT) kuusivaltaisiakankaita. Moreenimaan har<strong>ja</strong>nteiden väliin <strong>ja</strong> tasamaan painanteisiin on runsaan kosteuden ansiostasyntynyt soistumia, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti kuivempien alueiden kanssa. Metsänmaaperä on lähes kaikkialla kivikkoista moreenia. Paikoin meren rannalla <strong>ja</strong> sisälampien lähistöllävesistöjen rantavyöhykkeiden koivikot ulottuvat syvemmälle kuusikoiden lomaan. Metsien kasvilajistoon MT-tyypille tavanomaista.Pienet suo- <strong>ja</strong> korpilaikut ovat kautta koko alueen yleisiä. Tavattavia suotyyppejä ovat erirämeet, korvet, yleisimpänä suotyyppinä ehkä suursaraneva pienialaisilla avosoilla <strong>ja</strong> pinnanmyötäisestiumpeenkasvaneilla lammilla. Monien avovesilampien ranto<strong>ja</strong> reunustaa nevareunus.Luhtaisuutta ilmenee yleisesti kaikkialla.Ranta- <strong>ja</strong> vesikasvillisuudessa on järviruoko yleinen <strong>ja</strong> se muodostaa laajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tiheitäkasvusto<strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>isiin mataliin lahtiin. Myös sinikaisla on paikoitellen runsas. Matalassa vedessäkasvaa, leveäosmankäämiä; makeamman veden alueilla mm. ratamosarpiota, uistinvitaa, lumpeita<strong>ja</strong> ulpukkaa. Syvemmällä ahvenvitaa, hapsivitaa <strong>ja</strong> näkinpartaisia.ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEETA LUODONJÄRVEN ALUEErityiset luonnonpiirteetLuodonjärvi on entinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi.Rannat ovat matalia , moreenimaata, silokallioita siellä täällä, metsät talousmetsiä, suuri osa hil<strong>ja</strong>ttainhakattu<strong>ja</strong>, muutamia umpeenkasvavia/kasvaneita kluuvijärviä, lähivaluma-alueella runsaastipelto<strong>ja</strong>, mikä näkyy ravinnelisäyksen aikaansaamana runsaana vesikasvillisuutena. Rannalla onmaaseudun kulttuurimaisemia <strong>ja</strong> suhteellisen paljon rantarakentamista.Kaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut
KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200815Alörarna (SL)Koivua <strong>ja</strong> kuusta kasvava pohjoisranta, rantavyöhykkeessä leppää, moreenimaata. Niittymäiseksiumpeenkasvanut kluuvijärvi kuusikon sisällä. Lasku-uomat koivikkoa.SL, peruste: Vesilaki 15a §.Alörarna – Stenörarna – Stenörsholmen – Storstensörarna (av)Matalia <strong>ja</strong> kivikkoisia saarten välisiä salmia <strong>ja</strong> rantaniittyjä sekä ruoikoita <strong>ja</strong> kaislikoita. Runsasvesikasvillisuus. Linnuston <strong>ja</strong> kalaston kannalta merkittävä. Rantapuusto saarilla <strong>ja</strong> luotojen puustopääasiassa leppää, sekapuuna runsaasti koivua. Stenörarnan keskiosa hakattu hil<strong>ja</strong>ttain aukoksi.av, peruste: arvokas kasvillisuus <strong>ja</strong> linnustoAlörarnaAlörarna – StenörarnaSillvarpetin kluuvijärvi (SL)Runsaskasvistoinen kluuvijärvi rantalehtoineen.SL, peruste Vesilaki 15a § (kluuvijärvi), MetsäL 10§.Sandvikenin kluuvijärvi (SL)Umpeenkasvanut, maatalouden rehevöittämä lampi, runsas leveäosmankäämikasvusto. Naurulokke<strong>ja</strong>vesilintu<strong>ja</strong>. Muutama o<strong>ja</strong>, peltojen ympäröimä.SL, peruste: runsas linnusto, Vesilaki 15a § (kluuvijärvi).Kaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut
Change language