öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200861.2 NYKYTILA JA KEHITYS1.2.1 Alueen väestö, pysyvä asutus <strong>ja</strong> elinkeinotAlueen väestö on keskittynyt lähinnä Bodöhön, Knivsundiin <strong>ja</strong> Tjäru-Sveins alueelle. Muita asutuskeskittymiäovat Mjosund, Djupsund <strong>ja</strong> Krokvik. Suunnittelualueen rantavyöhykkeellä on 34?pysyvää asuinrakennusta.Saaristoalueen tyypillisiä elinkeino<strong>ja</strong> ovat olleet kalastus <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>nhoito. Näiden merkityspääelinkeinoina on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana vähentynyt hyvin merkittävästi. Päätoimisiakalastajia on enää va<strong>ja</strong>a kymmenen.Metsätalouden harjoittamisella on alueella suuri merkitys, vaikka metsänkasvu on ilmastosta<strong>ja</strong> maaperästä johtuen hitaampaa kuin manneralueella.Pienteollisuus, julkiset palvelut, yksityisyritykset <strong>ja</strong> kehittyvät matkailupalvelut luovat perustantämänhetkiselle toimeentulolle.1.2.2 PalvelutPeruspalvelut - kuten peruskoulun ala-aste, päiväkoti, kauppa, pankki - löytyvät Bodön <strong>ja</strong> Knivsundinkyläkeskuksista. Ravintolapalvelu<strong>ja</strong> on alueen eteläosassa Hickarössä . Veneilyyn liittyviä palvelu<strong>ja</strong>on Långön satamassa, jossa on myös uimaranta, museo <strong>ja</strong> kahvila. Alue tarjoaa myös mahdollisuudenvirkistyskalastukseen. Alueella on opastettu ulkoilureitti.1.2.3 Liikenne <strong>ja</strong> liikenneverkkoVesiliikenteen kehitysTieverkkoEnsimmäiset Keskisen Poh<strong>ja</strong>nmaan asukkaat tulivat todennäköisesti Lounais-Suomesta nykyisen<strong>Kokkola</strong>n alueelle. 1200-luvun loppupuolella alueelle muutti myös väestöä Keski-Ruotsista, jokaosaltaan vaikutti vesiliikenteen kehittymiseen maiden välillä. Vil<strong>ja</strong>n tuonti, turkisten, voin, kalan <strong>ja</strong>myöhemmin erityisesti tervan vienti vaikuttivat satamatoimintojen kehittymiseen <strong>Kokkola</strong>ssa. Käräjienpöytäkirjoista vuodelta 1546 löytyy ensimmäinen maininta laittomasta satamasta. Myöhemminpuutavaran vienti oli sataman <strong>ja</strong> vesiliikenteen kehittymisen kannalta erittäin merkittävää.<strong>Kokkola</strong>n oma merenkulku oli huipussaan 1800-luvun alkupuolella, jolloin kauppalaivasto kuuluiSuomen suurimpiin. Rautatien tulo vuonna 1885 loi uuden mahdollisuuden sataman <strong>ja</strong> vesiliikenteenkehittämiselle.Tieverkon perusrunko muodostuu seututiestä 749 (<strong>Kokkola</strong> – Pietarsaari), josta erkanevat paikallistietBodön kautta aina Kåtöskatanille saakka, sekä valtatiestä 8 (<strong>Kokkola</strong>-Oulu), josta erkaneeKaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut
Change language