öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
öjan ja rödsöâmöllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200810VesijättömaataKALLIO- JA MAAPERÄ<strong>Kokkola</strong>n rannikko on karua maankohoamisaluetta, jolla kallioperän on mannerjää hionut melkotasaiseksi. Maa kohoaa va<strong>ja</strong>an 1 senttiä vuodessa muodostaen koko a<strong>ja</strong>n uusia puuttomia luoto<strong>ja</strong>,rantaniittyjä <strong>ja</strong> -lehto<strong>ja</strong>. Merestä irti kuroutuvat lahdet muodostavat flado<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kluuvijärviä.Pääosin kallioperää peittää ohut moreenikerros, mutta pal<strong>ja</strong>ita kallioalueitakin on etenkinKåtölandetin–Bergölandetin–Halsölandetin –alueella sekä Luodon <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n saaristoissa. <strong>Kokkola</strong>nhalki kulkevan harju<strong>ja</strong>kson liepeet ulottuvat suunnittelualueelle Sandskatanin–Laa<strong>ja</strong>lahdenalueella, missä laa<strong>ja</strong>t meren tasaamat hietikot <strong>ja</strong> fossiiliset dyynikumpareet ovat maiseman peruselementit.Eloperäistä turvemaata on pienialaisesti vain umpeen kasvavilla kluuvijärvillä ohuenakerroksena.VESISTÖTPääosa rantaviivasta on merenrantaa. Merivesi on vähäsuolaista murtovettä. Alueella on kaksi makeanvedenaltaaksi padottua entistä merenlahtea: Luodonjärvi <strong>ja</strong> Ö<strong>ja</strong>njärvi. Niiden vedenpinta on10-20 cm merenpintaa ylempänä. Suunnittelualueiden välissä laskee mereen kaukaa Suomenselältäalkunsa saava Perhonjoki. Muita virtaavia vesiä ovat lähivaluma-alueilta metsistä <strong>ja</strong> kluuvijärviltävirtaavat pikkupurot.KASVILLISUUSAlueen metsät ovat suurimmaksi osaksi karuhkoa kuusivaltaista sekametsää, joka on hakkuidenjäljiltä keskimäärin melko nuorta. Kuitenkin vaikeakulkuisilla Kåtölandetin–Bergölandetin–Halsölandetin moreenimailla löytyy pieniä rippeitä iäkkäämmästäkin metsästä. Kallioalueillapuusto on männikköä. Ranto<strong>ja</strong> reunustaa lähes kauttaaltaan koivua <strong>ja</strong> harmaaleppää sekä pihla<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> joskus myös haapaa kasvava lehtipuuvyöhyke, joka vaihettuu merelle päin loivilla rannoilla niityksitai luhdaksi. Saariston puusto on pääasiassa koivua <strong>ja</strong> harmaaleppää sekä saarten sisäosissakuusikkoa. Laa<strong>ja</strong>lahden–Sandskatanin laa<strong>ja</strong>lla hiekka-alueella kasvaa puhtaita, paikoin hyvin iäkkäitäkinmänniköitä.Rantakasvillisuuden erikoisuutena on maan kohoamisen aiheuttama vyöhykkeisyys, jokaon selväpiirteisenä havaittavissa matalilla rannoilla: vesikasvillisuus muuttuu rantaniityiksi <strong>ja</strong> edelleenpensaikon <strong>ja</strong> lehtimetsävyöhykkeen kautta päätevaiheen kuusikoiksi.Kluuvijärvien liepeillä <strong>ja</strong> Luodonjärven <strong>ja</strong> Öi<strong>ja</strong>njärven rannoilla kasvaa lehtomaisia lehtipuusekametsiä<strong>ja</strong> pienialaisia tervaleppäkorpia.ELÄIMISTÖAlueen linnusto tunnetaan hyvin jo pitkältä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolta. Suurimmat lintumäärät - pääasiassa lokke<strong>ja</strong><strong>ja</strong> tiiro<strong>ja</strong> - pesivät Luodon <strong>ja</strong> <strong>Kokkola</strong>n saariston Natura 2000 –verkostoon kuuluvilla puuttomilla<strong>ja</strong> usein louhikkoisilla luodoilla tai suurempien saarten ulkomeren puoleisilla karuilla kallioilla.Linnustoon kuuluvat mm. räyskä, suuret määrät selkälokke<strong>ja</strong>, merikihu, riskilä, merilokki,suuret harmaalokki-, naurulokki-, kala- <strong>ja</strong> lapintiirakoloniat. Mantereelle päin tultaessa luotojenKaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut
Change language