KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.200864Mitoituslaskelmien tekeminen on vain suunnittelun yksi apuväline, jolla saadaan selville suuntaa antava rakennuspaikkojenlukumäärä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelun varmistamiseksi tarkistetaan myösÖ<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Rödsö-Möllerin <strong>rantayleiskaava</strong>n mukaisen kantatilan (emätilan) jo käytetty rakennusoikeus.Toisaalta <strong>rantayleiskaava</strong>n luonteesta <strong>ja</strong> kiinteistö<strong>ja</strong>otuksesta johtuen on <strong>rantayleiskaava</strong>-alueella lukuisillatiloilla vähäinen määrä rakennusoikeutta, joka ei ole riittänyt yleiskaavassa rakennuspaikkaan. Rantaasemakaavoituksenyhteydessä nämä rakennusoikeudet voidaan maanomistajien niin sopiessa yhdistää <strong>ja</strong>luoda näin uusia rakennuspaikko<strong>ja</strong>KaavasuunnitteluKun kaavoitta<strong>ja</strong> on mitoituslaskelmilla on saanut selville rakennuspaikkojen enimmäismäärän, alkaa varsinainenkaavasuunnittelu.Hyvä kaavasuunnittelu ottaa alueen ominaispiirteet huomioon. Kaikki tilan alueen <strong>ja</strong> sen lähiympäristönominaisuudet vaikuttavat oleellisesti kaavassa osoitettavaan rakentamisen määrään. Rakentamisen määräänvaikuttavat esimerkiksi rakennusten etäisyys rantaviivasta, selvityksissä esille tulleet arvot, maasto, maisema<strong>ja</strong> rantapuuston määrä, jätevesihuollon järjestämismahdollisuudet sekä myös vesistön laajuus <strong>ja</strong> luonne.Ranta-asemakaavalla suunnitellaan uusi rakentaminen siten, että elinympäristöstä muodostuu viihtyisä, rakennuspaikatovat rakennuskelpoisia, rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan <strong>ja</strong> muuhun ympäristöön,luontoarvot <strong>ja</strong> kulttuuriarvot otetaan huomioon, vesiensuojelu <strong>ja</strong> vesihuollon järjestäminen otetaan huomioon,yhtenäisiä, käyttökelpoisia, rakentamisesta vapaita ranta-alueita säilyy riittävästi.Rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan ranta-asemakaavalla (MRL 116§). Kaavasuunnittelulla varmistetaan,että rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias <strong>ja</strong> rakentamiseen kelvollinen (rakennuspaikalla ei ole tulvan,sortuman tai vyörymän vaaraa <strong>ja</strong> rakennukset voidaan sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista,yleisistä teistä <strong>ja</strong> naapurin maasta) sekä että rakennuspaikka on riittävän suuri.Rakennuspaikat <strong>ja</strong> kunkin rakennuspaikan rakennukset sijoitetaan sopiviin ryhmiin niin, että säästetäänmahdollisimman laajo<strong>ja</strong> rakentamattomia luonnontilaisia alueita. Hyvällä suunnittelulla on mahdollista tehdämyös houkuttelevia yhteisrantaisia ratkaisu<strong>ja</strong>, jolloin varsinaiset rakennuspaikat voivat olla pieniäkin.Rakennusten si<strong>ja</strong>inti merkitään ranta-asemakaavassa rakennusaloina. Rakennusalamerkintään liitetään merkintärakennuksen käyttötarkoituksesta <strong>ja</strong> rakennusoikeudesta kerrosalaneliömetreinä.Lähteet <strong>ja</strong> lisätieto<strong>ja</strong>:Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki (http://www.finlex.fi)Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennusasetus (http://www.finlex.fi)Rantojen maankäytön suunnittelu, 2005. YM Ympäristöopas 120Rantojen suunnittelu ha<strong>ja</strong>-asutusalueella: ranta-asemakaava, 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksenopas, toim. Mer<strong>ja</strong> Haliseva-Soila, Hannu Hyssänmäki, Heikki Saarento, Iiris Töykkälä, Pirjo Uusi-UolaKaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut
KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008655. VAIKUTUSTEN ARVIOINTIKeskeisiä <strong>rantayleiskaava</strong>n vaikutusten arviointia poh<strong>ja</strong>avia selvityksiä <strong>ja</strong> tietolähteitä ovat luvussa 1.3esitetty ympäristöselvitys, Natura 2000 –verkostoon <strong>ja</strong> Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita koskevattiedot, maanomistusta koskevat rekisterit <strong>ja</strong> näihin poh<strong>ja</strong>ava kantatilatarkastelu.Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan selvitysten on annettava riittävät tiedot,jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät <strong>ja</strong> välilliset vaikutukset:1) ihmisten elinoloihin <strong>ja</strong> elinympäristöön;2) maa- <strong>ja</strong> kallioperään, veteen, ilmaan <strong>ja</strong> ilmastoon;3) kasvi- <strong>ja</strong> eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen <strong>ja</strong> luonnonvaroihin;4) alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- <strong>ja</strong> energiatalouteen sekä liikenteeseen;5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön <strong>ja</strong> rakennettuun ympäristöön.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin <strong>ja</strong> elinympäristöönYleiskaavalla ei ole merkittävää suoraa vaikutusta elinoloihin. Kuitenkin lisääntyvän matkailun <strong>ja</strong> rakentamisenmyötä alueen lisäansiomahdollisuudet erityisesti maatalouden liitännäiselinkeinoissa paranevat <strong>ja</strong>mahdollisuus palvelujen monipuolistamiseen paranee.Uuden rakentamisen myötä mahdollisuudet loma-asumiseen <strong>ja</strong> ympärivuotiseen asumiseen lisääntyvät.Yleiskaava-alue on kokonaisuudessaan ha<strong>ja</strong>-asutusluontoisesti rakentunut, eikä suunnittelualueellaole suuria rakentamattomia alueita aivan uloimpia saaria lukuun ottamatta. Uudisrakentamisen määräverrattuna olemassa olevaan rakennuskantaan jää suhteellisen pieneksi, joten sen häiritsevä vaikutus onvähäinen <strong>ja</strong> paljolti riippuvainen liikenteen <strong>ja</strong> liikkumisen lisääntymisestä.Yleiskaava tukee elinympäristön viihtyisyyden säilymistä, sillä se edellyttää uudisrakennustensopeuttamista luonnonmaisemaan <strong>ja</strong> lähiympäristönsä rakennustapaan sekä maisemakuvan luonnonmukaisuudensäilyttämistä.Yleiskaava tuo yhä useammalle mahdollisuuden loma-asumiseen, joka on yksi merkittävimmistäsuomalaisista virkistäytymismuodoista. Virkistysalueiden vähäisyys <strong>ja</strong> heikohko saavutettavuus sekä lisääntyvästärantarakentamisesta johtuva rantojen sulkeutuneisuus rajoittavat jokamiehenoikeudella tapahtuvaavirkistäytymistä. Yleiskaava-alueen laa<strong>ja</strong>t maa- <strong>ja</strong> metsätalous alueet palvelevat edelleen mar<strong>ja</strong>stus<strong>ja</strong>sienimaina.Vesillä tapahtuvaan virkistäytymiseen alue tarjoaa hyvät olosuhteet, joita kehitetään osoittamallauusia venevalkamia <strong>ja</strong> retkisatamia. Nämä mahdollistavat uusien veneily/melontareittien käyttöönoton.5.2 Vaikutukset luontoon <strong>ja</strong> luonnonvaroihin5.2.1 Vaikutukset Natura 2000 –alueiden perusteisiin (LsL 65 § mukainen arviointi)Arvioinnin <strong>rantayleiskaava</strong>n vaikutuksista Natura 2000 –alueiden perusteisiin on tehnyt kaupungin ympäristösihteeriJuhani Hannila. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Natura-arvioinnista on liitteenä.Luonnonsuojelulain mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa taihanketta mikäli se heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvo<strong>ja</strong>, joiden suojelemiseksi alue on sisällytettyNatura 2000 –verkostoon (LsL 66 §).Tässä Natura-arvioinnissa arvioidaan <strong>Kokkola</strong>n Ö<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Rödsö-Möllerin <strong>rantayleiskaava</strong>suunnitelmaa<strong>ja</strong> sen vaikutuksia Euroopan yhteisön luontodirektiivissä mainittuihin luontotyyppeihin <strong>ja</strong> lajeihin,sekä lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin <strong>ja</strong> niiden elinympäristöihin, joita alueella tavataan.YLEISKAAVA-ALUEEN RAJAUSÖ<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Rödsö-Möllerin <strong>rantayleiskaava</strong>-alueen ulkopuolelle on jätetty uloin saaristo Luodon saaristonNatura-alueella, mm. Tankar, johon laaditaan parhaillaan ranta-asemakaavaa, sekä luonnonarvoiltaan arvokkaitaulkosaariston luoto<strong>ja</strong>. Myös <strong>Kokkola</strong>n saariston Natura-alueesta mm. Trullögrund, Savipauha,Norra- <strong>ja</strong> Södra Trutklippan, joissa on vapaa-a<strong>ja</strong>n asunto<strong>ja</strong>, ovat <strong>rantayleiskaava</strong>n ulkopuolella. Samoinkaavan ulkopuolelle on jätetty useita linnustonsuojelullisesti arvokkaita luoto<strong>ja</strong>. Näillä alueilla käyttö-Kaavoitus <strong>ja</strong> Maankäyttö Oy<strong>Kokkola</strong>n kaupunki Kaavoituspalvelut