öjan ja rödsö–möllerin rantayleiskaava selostus - Kokkola

KOKKOLAN KAUPUNKIÖJAN JA RÖDSÖ - MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVA 16.06.2008, 25.08.2008141.6 KASVILLISUUS JA ELIÖSTÖLuonnontilaisuusLuonnontilaisimmillaan alue on Kåtöladetin pohjoisosassa ja ulkosaaristossa. Eteläosissa vanhaasutus ja maatalouden elinkeinotoiminta on toisaalta luonut arvokkaita monimuotoisuutta lisääviäluonnontyyppejä, mutta jotka ovat nykyisin häviämässä maatalouden tuotantotekniikassa tapahtuneidenmuutosten takia.Paikoin rannoilla on runsaasti kesämökkejä, joiden edustalle ruopatut venevalkamat ovatmuuttaneet rantaluontoa ja vaikuttaneet veden laatuun heikentävästi, tosin vain paikallisesti. Pikkulampienja järvien laskupurot ovat monin paikoin pohjoisosissa säilyneet luonnontilaisina, muttajoidenkin suurempien saaristojärvien laskuojat on perattu ja veden pinta sitä myöten laskenut.Myös metsäkasvillisuus vaihettuu vyöhykkeittäin merenrantalehdoista karumpiin moreenikankaisiin.Metsäkasvillisuus muodostaa rannan tuntumassa pienipiirteisesti vaihtelevia laikkuja,sillä vallitsevan lajiston määräytyminen on monen tekijän summa. Kasvillisuuden mosaiikkimaisuuteenvaikuttavat osaltaan ympäristöään korkeammalla olevat moreenimuodostumat ja niidenvälisten alueiden soistuminen.Mereisyys vaikuttaa suuresti alueen kasviston luonteeseen. Meri-ilmasto toisaalta leudontaatalvia, mikä suosii eteläisiä lajeja, mutta toisaalta kesä alkaa myöhemmin kuin mantereella jaon viileämpi, mikä taas suosii pohjoisia lajeja. Levinneisyydeltään pohjoisia lajeja ovat pohjanvariksenmarja,ruohokanukka, ja lapalumijäkälä, eteläisiä puolestaan kyläkellukka, punakoiso jasuomyrtti.Rantaniityt vaihettuvat tavallisesti pensaikkovyöhykkeeksi. Sen takana alkaa metsä, jokaon tavallisesti lehtoa. Rehevyytensä perusteella lehdot jaetaan kosteisiin, tuoreisiin ja kuiviin rantalehtoihin.Kosteiden lehtojen tyyppilajeja ovat puuston harmaaleppä, hieskoivu, pihlaja, tervaleppäja tuomi. Kenttäkerrosta luonnehtivat kukinta-aikana silmiinpistävät mesiangervo ja lehtovirmajuuri.Tuoreen lehdon tunnistaa harmaaleppien juurella kasvavista tesmasta, puna-ailakista, kielostaja lillukasta. Kuivat merenrantalehdot kasvavat hies- ja rauduskoivua ja kasvillisuus pohja- jakenttäkerroksessa on edellisiä tyyppejä vaatimattomampi.Edustavia kosteita ja tuoreita merenrantalehtoja tavataan esim. Vargholmsfjärdenissä.Saarten sisäosien metsät ovat pääasiassa tuoreita mustikkatyypin (MT) kuusivaltaisiakankaita. Moreenimaan harjanteiden väliin ja tasamaan painanteisiin on runsaan kosteuden ansiostasyntynyt soistumia, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti kuivempien alueiden kanssa. Metsänmaaperä on lähes kaikkialla kivikkoista moreenia. Paikoin meren rannalla ja sisälampien lähistöllävesistöjen rantavyöhykkeiden koivikot ulottuvat syvemmälle kuusikoiden lomaan. Metsien kasvilajistoon MT-tyypille tavanomaista.Pienet suo- ja korpilaikut ovat kautta koko alueen yleisiä. Tavattavia suotyyppejä ovat erirämeet, korvet, yleisimpänä suotyyppinä ehkä suursaraneva pienialaisilla avosoilla ja pinnanmyötäisestiumpeenkasvaneilla lammilla. Monien avovesilampien rantoja reunustaa nevareunus.Luhtaisuutta ilmenee yleisesti kaikkialla.Ranta- ja vesikasvillisuudessa on järviruoko yleinen ja se muodostaa laajoja ja tiheitäkasvustoja suojaisiin mataliin lahtiin. Myös sinikaisla on paikoitellen runsas. Matalassa vedessäkasvaa, leveäosmankäämiä; makeamman veden alueilla mm. ratamosarpiota, uistinvitaa, lumpeitaja ulpukkaa. Syvemmällä ahvenvitaa, hapsivitaa ja näkinpartaisia.ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEETA LUODONJÄRVEN ALUEErityiset luonnonpiirteetLuodonjärvi on entinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi.Rannat ovat matalia , moreenimaata, silokallioita siellä täällä, metsät talousmetsiä, suuri osa hiljattainhakattuja, muutamia umpeenkasvavia/kasvaneita kluuvijärviä, lähivaluma-alueella runsaastipeltoja, mikä näkyy ravinnelisäyksen aikaansaamana runsaana vesikasvillisuutena. Rannalla onmaaseudun kulttuurimaisemia ja suhteellisen paljon rantarakentamista.Kaavoitus ja Maankäyttö OyKokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut