Kansalaisuusilmoituksella kiire Suomen kansalaisuuslaki uudistui 1.6.2003 ja mahdollisti kaksoiskansalaisuuden saamisen. Laissa annettiin viiden vuoden määräaika Suomen kansalaisuuden takaisin ottamiseksi niille, jotka olivat sen menettäneet ottamalla toisen maan kansalaisuuden. Myös entisen ja nykyisen Suomen kansalaisen jälkeläinen on voinut saada Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta, vaikka hänellä ei kansalaisuutta koskaan olisi ollut. Nyt kansalaisuusilmoituksen määräaika on menossa umpeen. Ilmoitus on laitettava vireille viimeistään 31.5.2008. Tämän jälkeen Suomen kansalaisuuden saaminen ulkomailla asuvalle entiselle Suomen kansalaiselle ja hänen jälkeläiselleen ei enää ole mahdollista. KOLU M N I Jos asenteet eivät muutu, talousjuna hidastuu Adrián Soto Suomen Pakolaisapu valitsi Sambeau Sam-Koskitantereen vuoden pakolaisnaiseksi. Sinnikäs pakolaisnainen Teksti Sanna Ala-Seppälä Kuva Olli-Pekka Härmä Vaikeita asioita kokenut Sambeau Sam-Koskitanner rakastaa kotimaataan ja elämää. Nainen on hyvä esimerkki siitä, kuinka sinnikkyydellä pääsee eteenpäin. Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Sam-Koskitanner, 29, ilahtui kuullessaan hänelle myönnetystä nimityksestä. Hän uskoo, että tunnustuksen avulla rohkaistaan myös muita pakolaisia jaksamaan. – Olen hyvä esimerkki selviytymisestä. Pakolaisuus ei ole este hyvälle elämälle ja tulevaisuudelle, hän toteaa. Sam-Koskitanner on kotoisin Kambodzhasta. Hän joutui pakenemaan Kambodzhan ja Thaimaan rajamaiden viidakkoon, kun kotimaassa alkoi olla turvatonta. – Niistä ajoista minulla on surullisen vahvat muistot, hän hiljenee. Tyttö joutui kantamaan paljon vastuuta siihen saakka, kunnes perhe pääsi Punaisen ristin ja YK:n hallinnoimalle pakolaisleirille. Suomeen hän tuli vuonna 1988. – Meidän yhteiskunnassamme mentiin nuorena naimisiin ja perustettiin perhe. Kun sitten 9-vuotiaana tulin Suomeen, sain kuulla olevani vielä lapsi. Kotimaassa minua kohdeltiin nuorena aikuisena. Vuodenajat tärkeitä Suomi tuntui aluksi pelottavalta. Hän oli kuullut, että kaduilla kulkee jääkarhuja ja taivaalta putoaa jäälohkareita. Aikaa myöten hän tottui maahan. Erityisen paljon nainen pitää vuodenajoista. – Olen huomannut, ettei syksyn ja talven harmaus ole pahasta, sillä niiden avulla osaan arvostaa kevättä ja kesää. Sitä voi verrata myös omaan elämääni: ilman vaikeita kokemuksiani en osaisi arvostaa elämää, hän pohtii. Vuoden pakolaisnainen viihtyy metsän keskellä olevassa kodissaan Muurlan Kaukolassa. Nainen työskentelee khmerin kielen tulkkina, opastaa Suomeen tulleita uusia pakolaisia ja luennoi pakolaisuudesta eri tahoille. Tulevaisuudensuunnitelmiakin hänellä on. – Minulla on haave, että voisin jonakin päivänä palvella suomalaisia Arkadianmäeltä, hän paljastaa. g Pakolaiskiintiön kohteet selvillä Suomen pakolaiskiintiö on tänä vuonna edellisvuoden tapaan 750 henkilöä. Suomi vastaanottaa 300 irakilaista pakolaista ensisijassa Syyriasta. Thaimaasta otetaan myanmarilaisia ja niin sanottuja urbaanipakolaisia yhteensä 200. Urbaanipakolaiset ovat Thaimaassa uudelleensijoittamista odottavia eri kansalli- Lähtömaahanke etenee Suomessa ulkomaisen työvoiman tarve on ilmeinen. – Unionin alueella liikkuvuus tapahtuu vapaasti. Unionin ulkopuolelta suomalainen työntekijä rekrytoi kenet rekrytoi. Siihen ei valtiota tarvita väliin, hallitusneuvos Eero Koskenniemi sisäasiainministeriöstä sanoo. Valtio joutuu kuitenkin pohtimaan, onko sillä uudessa tilanteessa roolia ja millainen rooli on. Sisäasiainministeriön vetämässä ministeriöiden välisessä lähtömaahankkeessa selvitetään, minkälaisia viranomaisyhteistyömuotoja kolmansien maiden kanssa voitaisiin käyttää ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ja suuksia edustavia pakolaisia. Kongolaisia pakolaisia otetaan Ruandasta 150. Lisäksi hätätapauksia otetaan vastaan 100. Hätätapauksiin sisältyvät kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Jugoslavian kansainvälisen rikostuomioistuimen uudelleen sijoittamista tarvitsevat todistajat. minkälaisia viranomaistoimenpiteitä se edellyttäisi Suomelta. – Pohdimme, mitä yhteistyö ja potentiaaliset lähtömaat voisivat olla. Keskustelemme myös aivovuodosta, eettisestä rekrytoinnista, kotoutumisesta ja maahanmuuttokehitysaspekteista. Työryhmä kuulee eri osapuolia, kuten työnantajien, työntekijöiden, maahanmuuttajien, valtion ja muiden eri tahojen edustajia. – Näin saamme selville myös muiden näkemyksen asiasta, Koskenniemi jatkaa. Hankkeen määräaika päättyy syyskuun lopussa, jonka jälkeen työryhmä antaa oman työskentelynsä osalta loppuraportin. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste putosi helmikuussa 6,4 prosenttiin. Reilun prosentin lasku vuoden aikana on merkittävä parannus, ja pitkästä aikaa Suomi on EU-maiden työttömyystilastojen keskiarvon paremmalla puolella. EU: n 27 jäsenmaan keskiarvo on 7,7 prosenttia. Hyvä näin. Olemme kuulleet, että Suomen taloudella menee todella hyvin. Talouskasvulle on ennustettu tälle vuodelle 2,9 prosentin vauhtia, se on edelleen hyvä. Ruusuinen kuva ei kuitenkaan ole kaikkien todellisuutta. Maahanmuuttajat, joiden määrä alkaa olla jo lähes kolme prosenttia väestöstä, ovat edelleen kaukana hedelmäpuutarhasta. Työministeriön viimeisimmän selvityksen mukaan maahanmuuttajista joka neljäs on työtön, eli määrä on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Jos työtä vailla oleviin lisätään kaikki kurssilaiset, nousee todellinen luku lähelle 50 prosenttia. l l l Kaikki työnantajat eivät toki suhtaudu torjuvasti maahanmuuttajiin. Pääkaupunkiseudulta löytyy muutamia aloja, joilla muualta tullut työvoima näyttelee merkittävää osaa. Esimerkiksi Helsingin bussiliikenteen kuljettajista kolmasosa on maahanmuuttajia. Toinen esimerkki on SOL-siivouspalvelu, jonka työntekijöistä joka neljäs on muualta tullut. Lisäksi yksi kokonainen taloussegmentti, rakennustoiminta, alkaa olla maahanmuuttajien varassa. Mutta rakennusalalta ei ole olemassa luotettavia lukuja, koska suuri osa työntekijöistä on vuokratyövoimaa, joka sukkuloi Suomen ja Baltian välillä. Kannattaa mainita, että rakennustoiminta on merkittävä tekijä, kun mitataan talouskasvua. Jos katsotaan tarkemmin, voidaan löytää kaksi hyvin keskeistä toimintaaluetta, joiden panos näkyy suoraan talousindeksissä. Molemmissa kohteissa muualta saapunut työvoima tekee leijonan osan työpanoksesta. Ensimmäinen on Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen. Olkiluodon 2 700 työntekijästä peräti 1 800 tulee muualta, suurin ryhmä Puolasta. Toinen esimerkki on Turun Aker Yardin telakka, jossa tehdään suuria risteilyaluksia. Telakalla työskentelee ainakin 2 000 työläistä, joista yli puolet on Baltian maista tai Puolasta. Nämä kolme kohdetta, rakennusala, ydinvoima ja telakat, ovat suomelle tärkeitä, mutta tällä hetkellä näiden alojen työntekijät eivät maksa veroa tai sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Toisin sanoen tällä politiikalla voi tulla hyvää jälkeä vain lyhyellä tähtäimellä. Se ei pelasta Suomea pitkällä aikavälillä. l l l Samaan aikaan meillä on työttömiä, joita työantajat eivät halua. He eivät ymmärrä, että Suomen maassa on työvoimareservi, joka on käytettävissä. Monet työnantajat toistavat toistamistaan, että eivät voi palkata maahanmuuttajia, koska nämä eivät hallitse Agricolan kieltä. Sekä SOL ja HKL näyttävät esimerkkiä siitä, että kaikkialla ei tarvita Suomen kielen maisterinpapereita. Nuorista maahanmuuttajista työttömänä on useampi kuin joka neljäs. On paljon somali-, venäläis- ja irakilaistaustaisia nuoria, jotka ovat käyneet läpi suomalaisen koulujärjestelmän. Heidän kielitaidossaan ei ole vikaa, mutta silti he eivät pääse sisään työelämään. Syitä on vain yksi. Työantajien ennakkoluulot. Suomi on ollut etnisesti ja kulttuurisesti homogeeninen maa. Mutta nyt, kun maan väestö ikääntyy kovaa vauhtia, tilanne on muuttumassa. Työantajien täytyisi ymmärtää, että meillä on edessä win–win -tilanne. Jos maahanmuuttajat kelpasivat työelämään, siitä hyötyisi työantajien ja -tekijöiden lisäksi koko Suomi. Ainoa mitä tarvitaan on, että työnantajat – julkinen sektori mukaan luettuna – vapauttaisivat itsensä ennakkoluuloista. Työelämän kautta myös integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu paljon sujuvammin. Jos Saksassa, Australiassa, USA:ssa tai Brasiliassa integroituminen kestää 3–5 vuotta, miksi sen Suomessa täytyy viedä toistakymmentä vuotta? monitori www.monitori-lehti.fi monitori www.monitori-lehti.fi