Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
3 • 2005
POLIISIN YLIJOHTO<br />
KUVAILULEHTI<br />
Julkaisun päivämäärä<br />
12.1.2005<br />
Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)<br />
<strong>Poliisin</strong> ylijohto<br />
Julkaisun laji<br />
Toimeksiantaja<br />
Toimielimen asettamispäivä<br />
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
Julkaisun osat<br />
Tiivistelmä<br />
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong> on asiakirja, jolla poliisin ylijohto ohjaa päihdetyötä poliisihallinnossa. Päihdeohjelman<br />
tarkoitus on ohjata sekä ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista että menettelytapojen yhtenäistämistä<br />
päihdehaitoja käsiteltäessä.<br />
Päihdeohjelmassa on kuvattu päihdehaittojen ehkäisyä, varhaista puuttumista, kuntoutukseen ja hoitoon<br />
ohjaamista ja seurantaa sekä työyhteisön tukemista. Ohjelmassa on myös kuvattu henkilöstön, esimiesten ja<br />
päihderyhmän toimintaa ja vastuita. Toimintamallien lisäksi ohjelmaan sisältyy lomakkeet puheeksioton ja<br />
hoitoonohjaamisen dokumentoimiseksi.<br />
Päihdeohjelma on osa poliisin työsuojelun toimintaohjelmaa ja sen toteutus on kytketty tiiviisti poliisin<br />
työsuojeluorganisaation toimintaan. Virastojen päihderyhmät nimetään työsuojelutoimikuntien esityksestä ja<br />
niiden toimintaa seurataan osana työsuojelutoimintaa.<br />
Avainsanat (asiasanat)<br />
alkoholi, päihteet, päihdetyö, puheeksiotto, hoitoonohjaus, kuntoutus<br />
Muut tiedot<br />
ISBN 951-734-637-9 (pdf)<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
<strong>Poliisin</strong> ylijohdon julkaisusarja 3/2005<br />
Kokonaissivumäärä<br />
20<br />
Jakaja<br />
Sisäasiainministeriö, poliisiosasto<br />
Kieli<br />
suomi/ruotsi<br />
ISSN<br />
1459-7829<br />
Hinta<br />
-<br />
Kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö, poliisiosasto<br />
ISBN<br />
951-734-636-0 (sid.)<br />
Luottamuksellisuus<br />
julkinen
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY POLIISISSA<br />
1 Johdanto ................................................................................................................. 1<br />
2 Päihdetyö, sen organisointi ja vastuut poliisissa..................................................... 2<br />
2.1 Päihdetyön organisointi................................................................................... 2<br />
2.2 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä ........................................................... 2<br />
3 Päihdehaittojen ehkäisy.......................................................................................... 4<br />
4 Päihdeongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ................................... 4<br />
5 Päihdehaittoihin puuttuminen ................................................................................. 5<br />
5.1 Puheeksiottomenettely.................................................................................... 5<br />
5.2 Hoitoonohjausmenettely ................................................................................. 5<br />
5.3 Hoitoyksiköt ja –ohjelmat ................................................................................ 6<br />
5.4 Seuranta ja jatkohoito ..................................................................................... 6<br />
5.5 Työyhteisön tuki .............................................................................................. 6<br />
6 Palvelussuhdeasiat................................................................................................. 7<br />
7 Päihdeohjelman seuranta ....................................................................................... 7<br />
Liitteet ............................................................................................................................. 8
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
1 Johdanto<br />
Suomalaiseen työelämään on vakiintunut käytäntö, ettei päihteiden käyttöä tai<br />
päihtyneenä esiintymistä hyväksytä työpaikalla eikä työaikana. Myös alkoholin<br />
merkitys osana virallisia tilaisuuksia, juhlia ja kokouksia on vähentymässä.<br />
Tehokkuuden ja tuottavuuden merkitystä korostetaan entistä enemmän. Nämä<br />
edellyttävät työelämältä myös päihteettömyyttä. Päihteiden käyttö heikentää myös<br />
työhyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla.<br />
Vapaa-aikana tapahtuva lisääntynyt päihteiden käyttö heijastuu monina haittoina<br />
myös työelämään. Toisaalta on todettu, että työyhteisö voi merkittävästi edistää<br />
päihteiden käytön hallintaa sekä ehkäistä ja korjata päihteistä aiheutuvia haittoja.<br />
Poliisiorganisaatio on päihdeasioiden suhteen toisaalta samassa tilanteessa kuin<br />
muutkin työyhteisöt. Toisaalta sille ja sen jäsenille asetetaan jo toimintaa<br />
säätelevissä normeissa erityisvaatimuksia. Tämän lisäksi sekä organisaatio itse että<br />
ympäröivä yhteisö asettavat erityisiä vaatimuksia organisaation jäsenten<br />
toimintaan sekä työ –että vapaa-aikana. Poliisihallinnossa edellytetään, että<br />
työtehtävissä ei toimita päihteiden vaikutuksen alaisena. Tämä huomioiden on<br />
päihteiden käytöstä aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi katsottu<br />
tarpeelliseksi laatia poliisihallintoon yhteiset ohjeet.<br />
Tämä <strong>päihdeohjelma</strong> perustuu poliisihallinnossa vuosina 1999-2001 toteutetun<br />
päihdeprojektin tuottamaan toimintamalliin ja koskee poliisihallinnon kaikkia<br />
virastoja (poliisilaitoksia, poliisin valtakunnallisia yksiköitä, poliisin oppilaitoksia,<br />
poliisin tekniikkakeskusta ja poliisin tietohallintokeskusta). Tässä ohjelmassa<br />
päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tarkoituksessa käytettäviä aineita<br />
kuten alkoholia, lääkkeitä ja huumausaineita.<br />
Päihdeohjelman on tarkoitus antaa tukea päihdeasioiden käsittelyyn<br />
poliisihallinnossa. Ohjelman avulla ohjataan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan<br />
toteuttamista että menettelytapojen yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä.<br />
Ohjelman tavoitteena on tila, jossa päihteiden käyttö ei vaikuta työtehtävistä<br />
suoriutumiseen poliisissa.<br />
Päihdeohjelman käynnistämisen yhteydessä järjestetään koulutusta virastojen<br />
päihderyhmille. Nämä järjestävät jatkossa koulutusta virastonsa henkilöstölle ja<br />
esimiehille. Päihdekoulutusta annetaan myös poliisin oppilaitoksissa virkatutkintojen<br />
ja täydennyskoulutuksen yhteydessä. Koulutussuunnitelma on ohjelman liitteenä 1.<br />
Päihdeohjelmasta tiedotetaan aktiivisesti poliisin organisaatiossa. Päihdeohjelma<br />
tulee voimaantulonsa jälkeen käydä läpi henkilöstön kanssa kaikissa virastoissa.<br />
Lisäksi se tulee sisällyttää virastojen perehdyttämisohjelmaan.<br />
1
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
2 Päihdetyö, sen organisointi ja vastuut<br />
poliisissa<br />
Päihdetyötä toteutetaan poliisissa osana työsuojelutoimintaa ja <strong>päihdeohjelma</strong> on<br />
osa poliisin työsuojelun toimintaohjelmaa. <strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong>an sisältyy<br />
päihdehaittojen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, kuntoutukseen ja hoitoon<br />
ohjaaminen ja seuranta sekä työyhteisön tukeminen.<br />
Päihdetyöhön osallistuvat ovat salassapitovelvollisia, eivätkä saa ilman<br />
asianomaisen lupaa antaa mitään tähän toimintaan liittyviä tietoja sivullisille.<br />
Päihdetyössä laadittavat asiakirjat ovat salassapidettäviä ja niiden asianmukaisesta<br />
säilytyksestä ja arkistoinnista on huolehdittava.<br />
2.1 Päihdetyön organisointi<br />
Jokaiseen virastoon nimetään päihderyhmä työsuojelutoimikunnan esityksestä.<br />
Ryhmän minimikokoonpano on johdon edustaja (päällystötaso),<br />
päihdeyhdyshenkilö ja työterveyshuollon edustaja. Päihderyhmän toiminta kirjataan<br />
viraston työsuojelun toimintaohjelmaan ja sen toteutumista seuraa viraston<br />
työsuojelutoimikunta. Vastaavat päihderyhmät nimetään myös poliisin ylijohtoon ja<br />
lääninhallitusten poliisiosastoille työsuojelun keskustoimikunnan ja läänien yttoimikuntien<br />
esityksestä.<br />
Viraston päihderyhmän tehtävänä on koordinoida päihdetyötä virastossa, järjestää<br />
henkilöstölle tiedotusta ja koulutusta sekä toimia esimiesten tukena<br />
päihdehaittatapausten hoitamisessa. Viraston päihderyhmä perehdyttää<br />
työterveyshuoltonsa poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>an ja kutsuu sieltä edustajan viraston<br />
päihderyhmään. Päihderyhmä vastaa viraston päihdetyön suunnittelusta,<br />
toteutuksesta ja seurannasta osana viraston työsuojelun toimintaohjelmaan<br />
sisältyvää työkykyä ylläpitävää toimintaa. Erityisesti on huomioitava, että<br />
esimiehillä on riittävät valmiudet <strong>päihdeohjelma</strong>n toteuttamiseen.<br />
Yhtenäisvirastoissa on paikallisesti päätettävä poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n<br />
soveltamisesta koko virastossa.<br />
Ylijohdossa toimivan päihderyhmän tehtävänä on poliisin päihdetyön<br />
valtakunnallinen ohjaus ja seuranta. Läänitason päihderyhmien tehtävänä on tukea<br />
ja ohjata virastojen päihderyhmiä. Ylijohdon ja läänien päihderyhmät järjestävät<br />
päihdekoulutusta ja -seminaareja sekä vastaavat ylempien esimiesten<br />
päihdeongelmien puheeksiotto- ja hoitoonohjausmenettelystä.<br />
2.2 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä<br />
Ensisijainen vastuu työkykyisyydestä on henkilöllä itsellään. Ellei hän itse kykene<br />
tai halua puuttua päihteiden käyttöönsä, ovat esimies ja työtoverit velvollisia näin<br />
2
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
tekemään. Ylimpien esimiesten kohdalla päihdeongelmaan puuttuminen on<br />
ensisijaisesti päihderyhmän vastuulla.<br />
Esimies vastaa siitä, että työpaikalla olevat työntekijät ovat työkunnossa, ja hän<br />
vastaa myös sen määrittelemisestä. Esimiehen tehtävä on myös aktiivisesti<br />
havainnoida henkilöstön päihteiden käyttöä ja puuttua siihen mahdollisimman<br />
varhain haittojen ilmetessä. Esimies vastaa <strong>päihdeohjelma</strong>n toimintamallin<br />
mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden<br />
käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Esimiehen tehtäviin kuuluu myös<br />
keskustella henkilön suhteesta päihteisiin kehityskeskustelussa osana työkykyä.<br />
Tässä yhteydessä esimies voi esittää haasteen päihteiden käytön muuttamiseksi.<br />
Työtoverit havaitsevat yleensä ensimmäisenä ongelmat päihteiden käytössä. Usein<br />
ensimmäinen epävirallinen puheeksiottaja onkin lähin työtoveri. Puheeksioton<br />
peruste on työtoverista välittäminen sekä haittojen näkyminen työssä. Työtoverin<br />
kanssa keskustelu voi olla kimmoke hakea apua ennenkuin tilanne pahenee.<br />
Työtoverin tehtävä on kertoa näkemästään, ehdottaa muutosta sekä antaa tukea<br />
sen toteuttamisessa. Työtoverin velvollisuus ei kuitenkaan ole olla hoitaja eikä<br />
suojelija. Mikäli muutosta ei tapahdu, on työtoverin velvollisuus viedä asia<br />
käsittelyyn esimiehelle tai päihderyhmälle.<br />
Päihdeasioiden aktiivinen käsittely kuuluu myös työterveyshuollon tehtäviin. <strong>Poliisin</strong><br />
työterveyshuollon valtakunnallisen toimintasuunnitelman mukaisesti päihteiden<br />
käytön seulontatutkimukset kuuluvat poliisin terveystarkastuksiin ja<br />
työterveyshuollolta edellytetään valmiuksia mini-inverventio –toimintamallin<br />
toteuttamiseen päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi.<br />
Työterveyshuolto toimii osaltaan myös hoitoonohjaajana, seuraa hoidon<br />
toteutumista sekä antaa tai järjestää jatkohoitoa. Työterveyshuollon puoleen voi<br />
kääntyä myös oma-aloitteisesti tuen ja hoidon järjestämiseksi. Työterveyshuolto<br />
tuottaa päihderyhmälle tietoa viraston henkilöstön päihdetilanteesta<br />
salassapitosäädökset huomioiden.<br />
3
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
3 Päihdehaittojen ehkäisy<br />
Poliisissa päihdehaittoja ehkäiseviä toimintoja ovat:<br />
• päihdeasioiden käsittely poliisin koulutuksessa (perus-, alipäällystö- ja<br />
päällystötutkintokoulutus, erikoistumis- ja täydennysopinnot sekä<br />
ammatillinen koulutus)<br />
• tiedotus päihdekysymyksistä osana tyky-toimintaa<br />
• päihdeseulonta osana työterveyshuollon toteuttamia terveystarkastuksia<br />
• päihdeasioiden liittäminen poliisin kuntoutuskursseihin (ASLAK- ja TYKkurssit)<br />
• päihdetietopainotteiset kuntokurssit (esim. Kuntomylly)<br />
• päihteiden käytön käsittely kehityskeskustelussa osana työkykyä<br />
• päihteettömyyden huomioiminen viraston yhteisissä tilaisuuksissa<br />
varaamalla tarjolle aina myös alkoholiton vaihtoehto<br />
Päihdetietopainotteisille kuntokursseille voidaan ohjata poliisin henkilöstöä, joilla on<br />
todettu työelämään tai vapaa-aikaan vaikuttavia päihteiden käytöstä aiheutuvia<br />
haittoja. Päätöksen kuntokurssista tekee toimivaltainen esimies ja kustannuksista<br />
vastaa kurssille lähettävä virasto. Kuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa ja<br />
kurssin ajalta voidaan hakea Kelalta kuntoutusrahaa.<br />
Ohjeet kurssille hakeutumisesta on liitteessä 2.<br />
<strong>Poliisin</strong> päihdeprojektin yhteydessä kehitettiin Myllyhoitoyhdistyksen kanssa poliisin<br />
tarpeisiin räätälöity kuntokurssi. Kuntomylly-kurssi on tarkoitettu henkilöille, joilla<br />
on tarvetta pohtia kriittisesti omaa suhdettaan päihteisiin. Kurssin tavoitteena on<br />
käynnistää henkilökohtainen prosessi päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen<br />
poistamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kurssin ohjelmaan sisältyy<br />
henkilön päihdetilanteen tutkiminen, henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman<br />
laatiminen, fyysisen kunnon tilannekartoitus ja suositus perusliikuntaohjelmaksi.<br />
4 Päihdeongelmien tunnistaminen ja<br />
varhainen puuttuminen<br />
Työtoverit ja esimiehet ovat avainasemassa päihdeongelman varhaisessa<br />
tunnistamisessa. Ensimmäisenä näkyvä merkki alkavasta ongelmasta on<br />
tunneriippuvuuden voimistuminen. Esimerkki tästä on päihteiden käytön liittyminen<br />
lähes kaikkiin harrastuksiin. Tämän havaitsevat ensimmäisenä työyhteisössä<br />
työtoverit, joiden vastuulla on suora ja asiallinen asiasta puhuminen jo tässä<br />
vaiheessa. Tästä varhaisesta puheeksiotosta ei laadita asiakirjoja.<br />
Päihteiden käytöstä aiheutuu vähitellen ongelmia, jotka näkyvät myös<br />
työyhteisössä. Muutokset näkyvät usein sekä kyseisen henkilön<br />
työkäyttäytymisessä että työyhteisön sisäisissä suhteissa. Nämä molemmat<br />
vaativat esimieheltä toimenpiteitä. Esimerkkejä päihdeongelman varhaisista<br />
tunnusmerkeistä sekä yksilö- että yhteisötasolla on kuvattu liitteessä 3.<br />
4
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
5 Päihdehaittoihin puuttuminen<br />
Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen johdosta tapahtuvassa puuttumisessa<br />
esimies noudattaa poliisin puheeksiotto- ja hoitoonohjausmallia (liite 4). Työtä<br />
haittaava päihteiden käyttö voi ilmentyä esim. työtehtävien laiminlyöntinä,<br />
työaikojen noudattamatta jättämisenä tai työtehtävissä päihtyneenä esiintymisenä.<br />
5.1 Puheeksiottomenettely<br />
Esimiehen toteuttamasta havahduttavasta puheeksiotosta laaditaan aina muistio,<br />
joka allekirjoitetaan. Puheeksioton osana on aina kehittämishaaste ja sille sovittu<br />
aikataulu sekä seuranta. Tämän tarkoituksena on tukea henkilöä muutoksen<br />
toteuttamisessa ja antaa vastuu hänelle itselleen. Puheeksioton yhteydessä<br />
tarjotaan myös mahdollisuutta hakeutua työterveyshuoltoon. Tukihenkilöinä<br />
työpaikalla voivat toimia yksikön päihderyhmän jäsenet, työsuojeluhenkilöstö,<br />
kuntoutusyhdyshenkilö tai luottamusmies.<br />
Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssä olemisesta tai päihteiden käytöstä<br />
työaikana, on esimiehen välittömästi poistettava epäilty työpaikaltaan. Tällöin<br />
henkilö voidaan määrätä virkamieslain mukaiseen työkyvyn arviointiin<br />
päihtymyksen selvittämiseksi.<br />
Esimies järjestää työpaikalta poistetulle puheeksiottokeskustelun heti hänen<br />
palattuaan työhön päihteettömässä tilassa. Keskustelussa selvitetään päihteiden<br />
käytön tilanne sekä siitä työn tekemiseen aiheutuvat haitat. Keskustelussa sovitaan<br />
myös jatkotoimenpiteistä. Useimmiten työssä päihtyneenä esiintyneen<br />
päihdeongelma on niin vaikea, että tarvitaan hoitoonohjausta.<br />
5.2 Hoitoonohjausmenettely<br />
Jos päihdehaitat jatkuvat em. havahduttavan puheeksioton jälkeenkin tai mikäli<br />
ilmenee vakavia haittoja (esim. henkilö esiintyy päihtyneenä työpaikalla), henkilö<br />
ohjataan hoitoon. Jokainen voi myös hakeutua hoitoon oma-aloitteisesti mm.<br />
työterveyshuollon kautta. Hoitoonohjauksen tavoitteena on kuntoutuminen<br />
päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja<br />
työkykyisenä jäsenenä.<br />
Hoitoonohjaus tapahtuu sovitun mallin mukaan ja se on pääsääntöisesti päällystöön<br />
kuuluvan esimiehen tehtävä. Hoitoonohjaukseen osallistuu myös viraston<br />
työterveyshuolto. Hoitoonohjaussopimus tehdään viraston ja henkilön kesken.<br />
Työterveyshuollon kanssa tehdään hoitoonohjaussopimuksen liitteeksi<br />
hoitoonohjaussuunnitelma. Mikäli henkilö kieltäytyy hoidosta tai rikkoo<br />
hoitoonohjaussopimusta tai -suunnitelmaa, käsitellään tilanne palvelussuhdeasiana.<br />
Poliisikokelaiden kohdalla hoitoonohjaus tapahtuu Poliisikoulun ja<br />
opiskelijaterveydenhuollon yhteistyönä ja hoidosta vastaa poliisikokelaan<br />
kotipaikka.<br />
5
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
5.3 Hoitoyksiköt ja –ohjelmat<br />
Hoitoyksikkö tai-ohjelma pyritään järjestämään muualta kuin oman kotikunnan tai<br />
virkapaikkakunnan käyttämistä hoitopaikoista. Tämä antaa poliisin henkilöstölle<br />
mahdollisuuden nimettömyyden säilyttämiseen ja hoitoon keskittymiseen.<br />
Kullekin henkilölle optimaalisen hoitopaikan järjestäminen edellyttää viraston<br />
päihderyhmän ja työterveyshuollon aktiivista verkottumista paikkakunnan<br />
sosiaalitoimen tai A-klinikan kanssa. Laitoshoidon kustannuksista vastaa yleensä<br />
hoitoonohjattavan kotikunta. Päihdehuoltolain nojalla annettavan kuntouksen ajalta<br />
on mahdollisuus hakea myös Kelan kuntoutusrahaa.<br />
Hoitopaikkaa valitessa kiinnitetään huomiota hoidon rakenteeseen ja tavoitteisiin,<br />
hoitotuloksiin, yhteistyöhön työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, henkilökunnan<br />
moniammatillisuuteen sekä jatkohoitoon ohjaamiseen. Läänien päihderyhmät voivat<br />
avustaa hoitopaikan valinnassa, koska niille kertyy tietoa kuntien<br />
maksusitoumuskäytännöistä sekä alueellaan toimivien hoitopaikkojen valmiuksista<br />
hoitaa poliisin henkilöstöä.<br />
5.4 Seuranta ja jatkohoito<br />
Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto<br />
hoitoonohjaussopimuksen mukaan. Seurannan kesto määritellään tapauskohtaisesti<br />
hoitoonohjaussuunnitelman laatimisen yhteydessä ja sen tarkoituksena on tukea<br />
sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä. Päihderiippuvuuden yhteydessä seurannan<br />
tulee olla riittävän pitkä (suositus noin kolme vuotta).<br />
Päihderiippuvuussairauden vakavuus ja sairauden uusiutumisen mahdollisuus<br />
edellyttää onnistuneenkin hoitojakson jälkeen pitkäkestoista toipumisohjelmaa,<br />
jonka toteuttamista poliisissa tuetaan. Sekä hoitoonohjattua että hänen läheisiään<br />
rohkaistaan käyttämään monipuolisella tavalla yhteiskunnan tarjoamia palveluja.<br />
Näitä tarjoavat mm. A-klinikka, itseapuliike (AA), kirkko, perheneuvola ja kunnan<br />
sosiaalitoimi.<br />
Mikäli sairaus tukitoimista huolimatta uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä<br />
ja päihderyhmällä mahdollisuus harkita uutta hoitojaksoa. Jos henkilö siitä<br />
kieltäytyy, on se pääsääntöisesti palvelussuhteen päättämisperuste.<br />
5.5 Työyhteisön tuki<br />
Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä,<br />
päihderyhmältä, työterveyshuollosta tai työnohjauksesta. Tukea tarvitaan myös<br />
hoitoonohjatun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen<br />
tukemisessa.<br />
6
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
6 Palvelussuhdeasiat<br />
Päihdehoito pyritään toteuttamaan työajan ulkopuolella. Ellei hoitoa voida näin<br />
järjestää, voidaan asianomaiselle myöntää vapautusta virka- tai työtehtävistä<br />
hoidon vaatimaksi ajaksi. Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi<br />
työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä.<br />
Näitä sovelletaan laitoshoidon aikana myös silloin, kun asianomainen on hakeutunut<br />
hoitoon oma-aloitteisesti sovittuaan asiasta työnantajan kanssa. Tällöin on syytä<br />
tehdä kirjallinen hoitositoumus.<br />
Poliisissa ei hyväksytä lomapäiviksi ennaltasopimattomia yksittäisiä poissaolopäiviä<br />
tai –jaksoja, jos on syytä epäillä niiden johtuvan päihteiden käytöstä.<br />
Vastaavanlaisista poissaoloista voidaan vaatia esittämään myös lääkärin tai<br />
työterveyshuollon todistus.<br />
Päihdehaitat voivat johtaa tilanteisiin, jotka tulee käsitellä palvelussuhteen<br />
jatkuvuuteen liittyvinä asioina. Nämä käsitellään aina tapauskohtaisesti valtion<br />
virkamieslain edellyttämällä tavalla. Huumeiden käyttö käsitellään aina<br />
palvelussuhdeasiana.<br />
Jos päihdehaittojen ensimmäinen käsittely tapahtuu suoraan palvelussuhdeasiana,<br />
on sen yhteydessä tarjottava mahdollisuutta myös tämän ohjelman mukaiseen<br />
hoitoonohjaukseen.<br />
7 Päihdeohjelman seuranta<br />
Päihdeohjelman toteutumista seurataan poliisin työsuojeluorganisaation eri tasoilla<br />
vähintään vuosittain. Lisäksi ohjelmaan liittyviä teemoja on tarkoitus selvittää<br />
seuraavan poliisin henkilöstöbarometrin yhteydessä vuonna 2005.<br />
Poliisiammattikorkeakoulu käynnistää <strong>päihdeohjelma</strong>n vaikuttavuutta selvittäviä<br />
tutkimushankkeita myöhemmin.<br />
7
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
Liitteet<br />
1 Koulutussuunnitelma<br />
2 Kuntokurssille hakeutuminen<br />
3 Päihdeongelman varhaisia tunnusmerkkejä<br />
4 Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli<br />
5 Lomakkeet puheeksiottoon ja hoitoonohjaukseen<br />
- H29 Puheeksiottomuistio<br />
- H30 Puheeksioton keskustelumuistio<br />
- H31 Hoitoonohjaussopimus<br />
- H32 Hoitoonohjaussuunnitelma<br />
8
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
LIITE 1<br />
KOULUTUSSUUNNITELMA<br />
1 POLIISIOPPILAITOSTEN VIRKATUTKINTO- JA TÄYDENNYSKOULUTUS<br />
1.1 Peruskoulutus<br />
- koulutuksen alussa oppilaat perehdytetään poliisikoulun ja<br />
poliisihallinnon perussääntöihin päihteiden käytön osalta:<br />
• koulun sisäiset säännöt<br />
• poliisiasetuksen poliisin vapaa-aikaa koskevat säännökset<br />
• koulutuksen kesto 1 h<br />
- opintojaksolla 7 ennen työharjoittelujaksoa käydään läpi poliisin<br />
<strong>päihdeohjelma</strong>n pääperiaatteet:<br />
• varhainen puuttuminen<br />
• lähimmän työkaverin vastuu<br />
• esimerkki poliisilaitosten päihdeorganisaatiomallista<br />
• VES- ja virkamieslaki lyhyesti koskien päihteiden haittakäyttöä<br />
• poliisihallinnon uusi päihdekulttuuri<br />
• opintotyönä tutustuminen harjoittelupaikan <strong>päihdeohjelma</strong>an ja<br />
päihdeorganisaatioon<br />
• koulutuksen kesto 2 h + etätyö<br />
1.2 Alipäällystökoulutus<br />
- uusimuotoista alipäällystötutkintoa suorittavien poliisien, vanhan<br />
alipäällystötutkinnon johtamistaidon opinnoissa sekä alipäällystön<br />
täydennyskoulutusopinnoissa painotetaan puheeksiottoa ja<br />
hoitoonohjausmenettelyn esittelyä<br />
• poliisin uusi päihdekulttuuri<br />
• poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n esittely<br />
• päihdeongelman olemassaolo poliisihallinnossa<br />
• päihderiippuvuuden syntymekanismit<br />
• puheeksiottamisen esteet ja vaikeudet<br />
• esimiehen vastuu<br />
• puheeksiottomenettely/case<br />
• hoitoonohjausmenettely<br />
• koulutuksen kesto 4 h<br />
1.3 Päällystökoulutus<br />
- päällystökoulutuksessa keskitytään puheeksiottoon ja<br />
hoitoonohjaukseen sekä VES – ja virkamieslainsäädäntöön<br />
päihdetapauksissa<br />
• poliisin uusi päihdekulttuuri<br />
• poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n esittely<br />
• puheeksiottomenettely/ case<br />
• hoitoonohjausmenettely
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
• virkamieslaki ja VES<br />
• koulutuksen kesto 4 h<br />
1.4 Toimistoesimieskoulutus<br />
- toimistoesimieskoulutuksessa keskitytään puheeksiottoon,<br />
hoitoonohjaukseen sekä VES – ja virkamieslainsäädäntöön<br />
päihdetapauksissa<br />
• poliisin uusi päihdekulttuuri<br />
• poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n esittely<br />
• päihdeongelman olemassaolo poliisihallinnossa<br />
• päihderiippuvuuden syntymekanismit<br />
• puheeksiottamisen esteet ja vaikeudet<br />
• esimiehen vastuu<br />
• puheeksiottomenettely/case<br />
• hoitoonohjausmenettely<br />
• koulutuksen kesto 4 h<br />
2 LÄÄNEISSÄ TOTEUTETTAVA KOULUTUS<br />
2.1 Päälliköt<br />
- läänien päihderyhmät perehdyttävät päälliköt <strong>päihdeohjelma</strong>an esim.<br />
läänien päällikköpäivillä ja jatkossa päällikköpäivillä raportoidaan<br />
päihdeasioista säännöllisesti<br />
• poliisin uusi päihdekulttuuri<br />
• poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n esittely<br />
• hoitoonohjausmenettely<br />
• virkamieslaki ja VES<br />
• perehdytyksen kesto 2h<br />
• seuranta 1-2h<br />
2.2 Päihderyhmät<br />
- päihderyhmille annetaan peruskoulutus, jonka toteuttamiseen haetaan<br />
hankerahoitusta vuodelle 2005<br />
- peruskoulutuksen jälkeen toteutetaan vuosittain päihdeasioiden<br />
kertaus ja seuranta läänien työsuojelukoulutustilaisuuksien yhteydessä<br />
2.3 Esimiesten puheeksiottokouluttajat<br />
- em. peruskoulutuksen käyneistä valmennetaan lääneihin ja yksiköihin<br />
henkilöitä, jotka yhdessä viraston päihderyhmän kanssa toteuttavat<br />
esimiesten puheeksiottokoulutusta<br />
- puheeksiottokouluttajien valmennukseen haetaan hankerahoitusta<br />
vuodelle 2006
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
3 VIRASTOJEN TYÖPAIKKAKOULUTUS<br />
3.1 Henkilöstö<br />
- virastojen päihderyhmät vastaavat työpaikoilla tapahtuvasta<br />
päihdekoulutuksesta, jonka tavoitteena on työpaikan alkoholikulttuurin<br />
muuttaminen<br />
• poliisin uusi päihdekulttuuri<br />
• poliisin <strong>päihdeohjelma</strong>n esittely<br />
• työpaikan päihderyhmän esittely<br />
3.2 Esimiehet<br />
- virastojen päihderyhmät järjestävät esimiehille puheeksiottokoulutusta<br />
yhdessä läänien ja yksiköiden esimiesten kouluttajien kanssa<br />
- koulutuksen sisältö vastaa alipäällystön ja toimistoesimiesten<br />
virkatutkintokoulutukseen sisältyvää päihdekoulutusta (ks. kohdat 1.2<br />
ja 1.4)
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
LIITE 2<br />
KUNTOKURSSILLE HAKEUTUMINEN<br />
1. Aloite kuntokurssille hakeutumisesta voi tulla kuntoutujalta itseltään,<br />
esimieheltä, työtoverilta tai työterveyshuollosta<br />
2. Kuntokurssille ohjaaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä kuntoutujan<br />
kanssa<br />
3. Kuntoutuja keskustelee asiasta ensin esimiehensä tai päihderyhmän jäsenen<br />
kanssa<br />
4. Virastossa päätöksen kuntokurssille lähtemisestä tekee toimivaltainen<br />
esimies<br />
5. Kuntoutujaehdokas ohjataan työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan<br />
ehdokkaan sopivuus ko. kurssille ja tehdään kuntoutuspäätös<br />
6. Viraston päihdeyhdyshenkilö ilmoittaa kuntoutujan kurssille saatuaan tiedon<br />
kuntoutuspäätöksestä<br />
Kelan kuntoutusrahan hakemiseksi:<br />
7. Työterveyshuolto tekee kuntoutuspäätöksen työterveyshuoltolain nojalla ja<br />
täyttää sekä allekirjoittaa ilmoituksen kuntoutuspäätöksestä (Kelan lomake<br />
Ku 114). HUOM! kuntoutuspäätös tulee tehdä ENNEN kurssin alkamista<br />
8. Kuntoutuja täyttää kuntoutusrahahakemuksen (Kelan lomake Ku 112).<br />
HUOM! kuntoutusrahaa voidaan hakea myös takautuvasti 4 kk aikana<br />
9. Työnantaja/palkkatoimisto täyttää ilmoituksen työnantajan maksamasta<br />
palkasta (Kelan lomake Y 17)<br />
10. Kaikki ym. lomakkeet sekä kopio kurssin ohjelmasta toimitetaan Kelan<br />
paikallistoimistoon, joka tekee päätöksen kuntoutusrahasta<br />
Em. lomakkeita saa Kelan paikallistoimistoista ja ne löytyvät myös verkosta<br />
www.kela.fi > lomakkeet > kuntoutus. Lomakkeet voi täyttää verkossa ja<br />
tulostaa paperille.
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
LIITE 3<br />
ESIMERKKEJÄ PÄIHDEONGELMAN VARHAISISTA TUNNUSMERKEISTÄ<br />
Päihdeongelmaisen fyysinen olemus<br />
- Ulkonäön muutoksia<br />
- Sairastelua<br />
- Levon ja läsnäolon ongelmia<br />
- Muistikatkoja, unihäiriöitä<br />
- Alttiutta tapaturmiin ja vahinkoihin<br />
- Välipitämättömyyttä ympäristöstä<br />
Päihdeongelmaisen psyykkinen tila<br />
- Mielentilan ailahtelua<br />
- Masentuneisuutta<br />
- Kielteistä ajattelua, itsetuhoisuutta<br />
- Matala ärsytyskynnys, hermostuneisuutta<br />
- Todellisuuden kieltoa, harhoja<br />
- Vihamielisyyttä, väkivaltaisuutta<br />
- Pelko, viha, syyllisyys ja häpeä kasvavat<br />
Päihdeongelmaisen arvomaailma<br />
- Kapeutuminen<br />
- Elämänarvot päihteen ympärillä<br />
- Epäluulo, uskonpuute<br />
- Omavoimainen elämäntapa<br />
- Omanarvontunne heikkenee<br />
- Luovuuden ja toivon menetys<br />
Päihdeongelmaisen työkäyttäytyminen<br />
- Työtehon heikkeneminen, poissaolot<br />
- Jatkuvat myöhästelyt<br />
- Vahingot ja onnettomuudet<br />
- Sopimaton käytös<br />
- Sääntöjen noudattamattomuus<br />
- Kuluista piittaamattomuus<br />
- Heikentynyt arviointikyky<br />
- Päättämättömyys<br />
- Nopeat mielialan muutokset<br />
Työyksikön sisäiset muutokset<br />
- Epäluottamus<br />
- Kyräily<br />
- Yhteistyökyvyttömyys<br />
- Ärtymys<br />
- Kielteisyys<br />
- Itsekkyys<br />
- Jaksamattomuus<br />
- Poissaolot<br />
- Sairastelu
<strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
LIITE 4<br />
POLIISIN PÄIHDEOHJELMA<br />
Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli<br />
Varoitus<br />
Irtisanominen<br />
Virkasuhteen purku<br />
Palvelussuhdeasia<br />
Vakava virkavelvollisuuksien<br />
vastainen toiminta<br />
Hoitoonohjauksesta<br />
kieltäytyminen<br />
Hoitoonohjaus<br />
Hoitoonohjaussopimus<br />
Seuranta<br />
Hoitoonohjaussopimuksen<br />
rikkominen<br />
Työtä haittaava<br />
päihdekäyttö<br />
Oma arvio<br />
Haitat jatkuvat<br />
Varhainen<br />
puheeksiotto<br />
Haitat jatkuvat<br />
Havahduttava<br />
puheeksiotto<br />
Haitat jatkuvat<br />
Haittojen uusiutuminen<br />
Muistio<br />
Uusi hoitoonohjaus<br />
Hoitoonohjaussopimus<br />
Toipuminen / Haittojen poistuminen<br />
Hoitoonohjauksesta<br />
kieltäytyminen
POLIISIN PÄIHDEOHJELMA<br />
PUHEEKSIOTTOMUISTIO<br />
Henkilön tiedot<br />
Sukunimi<br />
Syntymäaika<br />
Etunimi<br />
Virka tai tehtävä<br />
Osasto/yksikkö<br />
Esimies<br />
Henkilön<br />
vakuutus<br />
Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty mahdollista päihdeongelmaani.<br />
Minulle on selvitetty viraston toimintatavat päihdeasioiden käsittelyssä sekä annettu mahdollisuus hakea apua<br />
ongelmaani työterveyshuollon kautta.<br />
Annan luvan toimittaa tämän muistion tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille<br />
Sovitut toimenpiteet<br />
ja aikataulu<br />
Tukihenkilö<br />
Nimi<br />
Virka tai tehtävä<br />
Yhteystiedot<br />
Päiväys<br />
Paikka<br />
Aika<br />
Allekirjoitukset<br />
Henkilö<br />
Työnantajan edustaja<br />
Seuranta<br />
Päivämäärä, osallistujat ja toimenpiteiden toteutuminen<br />
Jakelu<br />
asianomainen henkilö<br />
työnantajan edustaja<br />
esimies<br />
poliisipäällikkö /erillisyksikön päällikkö<br />
tukihenkilö<br />
luottamusmies<br />
työterveyshuolto<br />
SM-2004-01277/Ty-4<br />
373.014.016.004 / 10.11.2004<br />
Liite<br />
keskustelumuistio<br />
H29
POLIISIN PÄIHDEOHJELMA<br />
PUHEEKSIOTON KESKUSTELUMUISTIO<br />
Keskustelun<br />
osapuolet<br />
Henkilö<br />
Osasto/yksikkö<br />
Virka tai tehtävä<br />
Työnantajan edustaja<br />
Virka tai tehtävä<br />
Osasto/yksikkö<br />
Keskustelun sisältö<br />
Työnantajan edustajan havainnot työssä esiintyneistä päihdehaitoista<br />
Henkilön käsitys päihdehaitoista<br />
Päiväys<br />
Paikka<br />
Aika<br />
Allekirjoitukset<br />
Henkilö<br />
Työnantajan edustaja<br />
SM-2004-01277/Ty-4<br />
373.014.014.002 / 09.11.2004<br />
H30
POLIISIN PÄIHDEOHJELMA<br />
HOITOONOHJAUSSOPIMUS<br />
Sopijaosapuolet<br />
Henkilö<br />
Virka tai tehtävä<br />
Osasto/yksikkö<br />
Työnantajan edustaja<br />
Virka tai tehtävä<br />
Osasto/yksikkö<br />
Sopimuksen sisältö<br />
Lupaudun osallistumaan minulle työterveyshuollon kautta järjestettyyn hoitoon ja jatkohoitoon<br />
hoitoonohjaussuunnitelman mukaisesti ja noudattamaan hoitopaikan antamia ohjeita.<br />
Ilmoitan olevani tietoinen siitä, että mikäli en hyväksy hoitoonohjaussopimusta tai en noudata<br />
hoitoonohjaus- ja jatkohoitosuunnitelmaani tai päihteiden käyttöni jatkuu, virkamies-/työsopimuslain<br />
mukaiset seuraamukset voidaan käynnistää (kirjallinen varoitus, irtisanominen, virkasuhteen purku).<br />
Työterveyshuollolla on oikeus saada hoitopaikasta tiedot hoidon toteutumisesta ja hoitosuunnitelman<br />
noudattamisesta.<br />
Hoitopaikalla on oikeus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoidon toteutumisesta.<br />
Esimiehellä on oikeus saada tietää, käynkö hoitoonohjaussopimuksen mukaisesti hoidossa ja<br />
jatkohoidossa.<br />
Työnantajalla on oikeus työpaikan vaihtamisen yhteydessä toimittaa tämä hoitoonohjaussopimus sekä<br />
hoitoonohjaussuunnitelma niiden voimassaoloaikana poliisihallinnon uuteen työpaikkaan.<br />
Sopimuksen päättyessä järjestetään arviointineuvottelu esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.<br />
Annan luvan toimittaa tämän sopimuksen tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille.<br />
Kieltäydyn hoitoonohjauksesta.<br />
Sopimuksen<br />
voimassaolo Hoitoonohjaussopimus on voimassa kuukautta allekirjoittamispäivämäärästä.<br />
Päiväys<br />
Paikka<br />
Aika<br />
Allekirjoitukset<br />
Henkilö<br />
Työnantajan edustaja<br />
Luottamusmies (nimen selvennys ja virka-asema)<br />
<br />
Sihteeri/kirjaaja (nimen selvennys ja virka-asema)<br />
Jakelu<br />
sopijaosapuolet<br />
esimies<br />
poliisipäällikkö/erillisyksikön päällikkö<br />
tukihenkilö<br />
luottamusmies<br />
työterveyshuolto<br />
SM-2004-01277/Ty-4<br />
373.014.008.003 / 09.11.2004<br />
Liitteet<br />
hoitoonohjaussuunnitelma<br />
H31
POLIISIN PÄIHDEOHJELMA<br />
HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA<br />
Henkilön<br />
tiedot<br />
Sukunimi<br />
Etunimi<br />
Syntymäaika<br />
Virka tai tehtävä<br />
Osasto/yksikkö<br />
Esimies<br />
Hoitosuunnitelman<br />
sisältö<br />
Hoitoonohjauskeskustelussa on sovittu seuraavaa:<br />
Käynnit avohoidossa<br />
Hoitopaikka<br />
Hoitoaika<br />
Käyntien tiheys<br />
Laitoshoito<br />
Hoitopaikka<br />
Hoitoaika<br />
Käynnit AA:ssa<br />
Hoitoaika<br />
Käyntien tiheys<br />
Käynnit tukihenkilön<br />
luona<br />
Käynnit<br />
työterveyshuollossa<br />
Muu tukitoiminta<br />
Kesto<br />
Käyntien tiheys<br />
Kesto<br />
Käyntien tiheys<br />
Mitä<br />
Kesto<br />
Tiheys<br />
Seuranta- ja<br />
tukihenkilöt<br />
Työterveyshoitaja<br />
Työterveyslääkäri<br />
Puhelin<br />
Puhelin<br />
Tukihenkilö<br />
Puhelin<br />
Muu<br />
Puhelin<br />
Päiväys<br />
Allekirjoitukset<br />
Paikka<br />
Henkilö<br />
Aika<br />
Työnantajan edustaja<br />
Työterveyshuollon edustaja (nimen selvennys ja virka-asema)<br />
SM-2004-01277/Ty-4<br />
373.014.006.004 / 09.11.2004<br />
H32
Vuonna 2005 ilmestyneet poliisin ylijohdon julkaisut:<br />
1 • 2005 Talousrikostutkinnan koulutustarve<br />
2 • 2005 Rekisteritietojen käytön laillisuusvalvonta<br />
3 • 2005 <strong>Poliisin</strong> <strong>päihdeohjelma</strong><br />
ISSN 1459-7829<br />
ISBN 951-734-636-0 (sid.)<br />
ISBN 951-734-637-9 (pdf)<br />
<strong>Poliisin</strong> ylijohdon julkaisut verkossa:<br />
www.poliisi.fi/julkaisut<br />
Sisäasiainministeriön monistamo<br />
Helsinki 2005
Change language