Ammattina rikostutkija - Poliisi
Ammattina rikostutkija - Poliisi
Ammattina rikostutkija - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ammattina</strong> <strong>rikostutkija</strong><br />
<strong>Poliisi</strong>opiskelijan viikko<br />
Haluaisitko <strong>rikostutkija</strong>ksi, järjestyksen ylläpitäjäksi, liikenteen<br />
valvojaksi tai vaikkapa koirapoliisiksi? Etsimme<br />
aivan tavallisia suomalaisia miehiä ja naisia – vaatimukset<br />
eivät ole ylivoimaiset. Jos olet kaikin puolin tasapainoinen,<br />
sinulla on sydämen sivistystä, hyvä<br />
psyykkinen ja fyysinen kunto, haluat auttaa<br />
muita ja tulet erilaisten ihmisten kanssa<br />
toimeen, tervetuloa joukkoomme.<br />
Vinkkejä valintakokeeseen<br />
På svenska<br />
1•2003
"Hyvä poliisi on rauhallinen, mutta kuitenkin jämäkkä.<br />
Täytyy olla avoin ja suvaitsevainen. Vaikka itsellä olisi huono päivä,<br />
pitää muistaa hyvä asiakaspalvelu."<br />
Terhi Heikkilä, poliisiopiskelija<br />
Voiko valintakokeeseen harjoitella? Entä, jos kokeessa yksi osa menee<br />
pieleen? Hakijan mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Ylitarkastaja<br />
Jouko Pohjoismäki valintayksiköstä vastaa muutamiin yleisiin kysymyksiin.<br />
Mitä kaikkea valintakokeeseen sisältyy?<br />
Valintakoe on kolmivaiheinen. Kokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu<br />
kuntokoe, äidinkielen koe, persoonallisuus- ja kykytestejä sekä kirjallisuustentti.<br />
Toinen vaihe sisältää psykologisia testejä ja henkilökohtaisen<br />
haastattelun, johon liittyy myös ryhmätehtävä. Valintakokeen kolmas<br />
vaihe on terveystarkastus huumetesteineen.<br />
Kuinka suuri osa hakijoista pääsee valintakokeeseen?<br />
Noin 80 prosenttia hakeneista eli käytännössä kaikki hakukelpoiset<br />
pääsevät valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen.<br />
Miten valintakokeeseen voi harjoitella etukäteen?<br />
Ennen valintakoetta kannattaa perehtyä huolellisesti valintakoemateriaaliin<br />
sekä harjoitella kuntokoetta ja äidinkielen kirjoitelmaa varten. Valintakokeeseen<br />
ei kannata lähteä liian rennolla asenteella, sillä jos hakija<br />
ei menesty kokeessa, hän pääsee yrittämään uudelleen vasta vuoden<br />
kuluttua valintakokeesta. Hakija voi osallistua valintakokeeseen enintään<br />
kolme kertaa.<br />
Miten valintakoe pisteytetään?<br />
Valintakokeesta voi saada yhteensä 24 pistettä. Eri osioiden enimmäispisteet<br />
vaihtelevat kolmesta viiteen. Koepisteiden lisäksi hakija voi<br />
saada enintään kolme lisäpistettä työkokemuksesta, koulutuksesta ja<br />
kielitaidosta. Valintapäätös tehdään kokonaispisteiden perusteella.<br />
Voidaanko hakija hylätä kesken valintakokeen?<br />
Kuntokokeessa hakija karsiutuu, jos hän keskeyttää jonkin osatestin<br />
tai tekee kahdessa osatestissä hylätyn suorituksen. Kuntokokeessa on<br />
viime vuosina karsiutunut lähes joka kymmenes kokeeseen osallistujista.<br />
Kuntokokeen tarkat vaatimukset voi lukea muun muassa <strong>Poliisi</strong>koulun<br />
nettisivuilta.<br />
Kauanko valintaprosessi kestää yhteensä?<br />
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään noin kahden kuukauden<br />
kuluttua hakujakson päättymisestä. Valintakokeen toinen vaihe järjestetään<br />
parin viikon kuluttua ensimmäisestä vaiheesta ja kolmas vaihe<br />
parin viikon kuluttua toisesta vaiheesta. Koulutus alkaa noin kahden<br />
kuukauden kuluttua kolmannesta vaiheesta. Haku- ja valintaprosessi<br />
kestää siis kaikkiaan noin neljästä kuukaudesta seitsemään kuukauteen<br />
riippuen siitä, missä vaiheessa hakujaksoa hakija jättää hakemuksensa.<br />
Peten unelma on toteutumassa:<br />
hänen nimensä lukee <strong>Poliisi</strong>kouluun<br />
päässeiden listalla. Mutta miten<br />
Pete oikein teki sen? Mitä pitää<br />
tehdä, että pääsee opiskelemaan<br />
poliisiksi?<br />
Pete huomaa sanomalehdestä<br />
ilmoituksen: <strong>Poliisi</strong>kouluun on haku<br />
päällä. Pete päättää etsiä lisätietoa<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun nettisivuilta osoitteesta<br />
www.poliisikoulu.fi.<br />
"Vähintään 19-vuotias, Suomen<br />
kansalainen, miehillä pituus vähintään<br />
175 senttiä", Pete mutisee ja<br />
huomaa lopulta, että kaikki listan<br />
hakuehdot täyttyvät.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulu ei kuulu yhteishakuun,<br />
vaan kouluun voi hakea ympäri<br />
vuoden. Hakupapereita ja todistuksia<br />
ei voi lähettää postitse,<br />
vaan pitää mennä itse käymään<br />
oman asuinpaikan poliisilaitoksella.<br />
Pete soittaa siis poliisilaitokselle.<br />
Hän saa varattua ajan hakemista<br />
varten seuraavan viikon tiistaiksi.<br />
Ennen tiistain tapaamista Petellä<br />
on vielä tekemistä: hakemuksen<br />
liitteeksi tarvittavat todistukset on<br />
saatava ajoissa kasaan ja lisäksi<br />
Peten on käytävä optikolla näöntarkastuksessa.<br />
Tiistaina Peteä vähän jännittää.<br />
"Pitäisi näyttää hakemuksen vastaanottajalle,<br />
että on kunnollinen<br />
ja poliisiksi sopiva mies", Pete<br />
miettii. "Mutta eiköhän parhaiten<br />
menesty, kun on vain oma itsensä."<br />
<strong>Poliisi</strong>laitoksella Pete täyttää<br />
hakemuksen <strong>Poliisi</strong>kouluun. Sen<br />
jälkeen hakemuksen vastaanottava<br />
poliisi keskustelee Peten kanssa:<br />
hän haluaa tietää, miksi Pete haluaa<br />
poliisiksi. Samalla Pete kysyy, millaista<br />
poliisin työ on.<br />
Parin kuukauden kuluttua hakemuksen<br />
jättämisestä Pete on näyttämässä<br />
taitojaan <strong>Poliisi</strong>koulussa<br />
Tampereella. Valintakokeen ensimmäisessä<br />
osassa testataan ketteryyttä,<br />
uimataitoa ja kestävyyttä juoksuradalla.<br />
Välillä hypätään myös<br />
vauhditonta pituutta. Lisäksi Pete<br />
ja parisataa muuta valintakokeeseen<br />
osallistuvaa kokeilevat vuorollaan<br />
voimiaan nukenkannossa, penkkipunnerruksessa<br />
ja leuanvedossa.<br />
Kaikki osuudet sujuvat Peteltä<br />
mukavasti, vaikka ennen leuanvetoa<br />
Peteä väsyttää jo hiukan – onhan<br />
takana jo monta muutakin fyysistä<br />
ponnistusta.<br />
Kuntokokeen jälkeen Pete pääsee<br />
tauolle ja syömään. Edessä on kuitenkin<br />
vielä psykologisia testejä,<br />
äidinkielen koe ja kirjallisuustentti.<br />
"Onneksi tuli luettua hyvin se kirja<br />
ja ne monisteet, jotka tulivat valintakoekutsun<br />
mukana", Pete miettii<br />
mielissään.<br />
Pete menestyi valintakokeen<br />
ensimmäisessä vaiheessa niin hyvin,<br />
että hän on mukana kokeen toisessa<br />
vaiheessa kolmen viikon kuluttua.<br />
Tällä kertaa Pete ei matkaakaan<br />
Tampereelle, sillä hakijat kutsutaan<br />
asuinpaikasta riippuen joko Tampereelle,<br />
Ouluun, Kuopioon tai Espooseen.<br />
Vuorossa ovat ryhmätehtävä,<br />
loput psykologiset testit ja henkilökohtainen<br />
haastattelu.<br />
Myös valintakokeen toinen vaihe<br />
menee hyvin. Pete odottaa jännittyneenä<br />
postia joka päivä, ja muutaman<br />
viikon päästä kotona odottaakin<br />
kirjekuori <strong>Poliisi</strong>koulusta: Pete<br />
on päässyt valintakokeen kolmanteen<br />
vaiheeseen. Jäljellä on siis enää<br />
terveystarkastus, josta Pete selviää<br />
helposti.<br />
On kulunut noin viisi kuukautta<br />
siitä, kun Pete jätti hakemuksensa<br />
poliisilaitokselle. Ja siellä se nyt<br />
komeilee, Peten nimi <strong>Poliisi</strong>kouluun<br />
päässeiden listalla.<br />
"<strong>Poliisi</strong>n työ on monipuolista<br />
ja vaihtelevaa:<br />
mikään päivä ei ole<br />
ihan samanlainen."<br />
Jussi Rissanen, poliisiopiskelija<br />
"Opinnot <strong>Poliisi</strong>koulussa<br />
ovat olleet mielenkiintoisia.<br />
Erityisen hienoa on,<br />
että pääsemme testaamaan<br />
opittua käytännössä.<br />
En ole katunut ammatinvalintaani<br />
hetkeäkään."<br />
Kaj Karhapää, poliisiopiskelija<br />
Luokkaopetusta, harjoituksi<br />
– <strong>Poliisi</strong>koulun opiskelijan k
Rikostutkijasta tulee yhdelle<br />
mieleen vanhanajan salapoliisi, joka<br />
kulkee kumarassa tutkien nurkkia<br />
suurennuslasilla. Toiselle ammattinimike<br />
tuo mieleen televisiosarjan<br />
<strong>rikostutkija</strong>n, joka ratkoo tapaukset<br />
kovin ottein sekä DNA-testien ja<br />
muiden hienouksien avulla.<br />
Viihdemaailmasta tutut rikostenselvittelijät<br />
viilettävät jatkuvasti<br />
paikasta toiseen, mutta oikeat <strong>rikostutkija</strong>t<br />
viettävät suuren osan<br />
työpäivästään sisätiloissa: he kuulustelevat<br />
sekä käyttävät paljon<br />
tietokonetta ja puhelinta. Todellinen<br />
työ on arkisempaa kuin televisiosarjoissa<br />
ja elokuvissa, joissa tutkijat<br />
eivät taida koskaan tehdä esimerkiksi<br />
pöytäkirjoja valmiiksi.<br />
Toki <strong>rikostutkija</strong>t käyvät myös<br />
oikeassa elämässä rikospaikoilla ja<br />
käyttävät apunaan viihdesarjoista<br />
tuttuja teknisen tutkinnan välineitä.<br />
Rikospaikoilta etsitään muun muassa<br />
jalkineen jälkiä folion avulla sekä<br />
sormenjälkiä erilaisten sormenjälkijauheiden<br />
avulla. Tutkijan salkussa<br />
on lisäksi välineet esimerkiksi silikonivalujen<br />
tekemiseen ja verijälkien<br />
imeyttämiseen DNA-määrittelyä varten.<br />
Rikostutkija ei ole virallinen nimike,<br />
vaan rikoksia selvittelevät poliisit<br />
ovat esimerkiksi vanhempia konstaapeleja<br />
tai rikoskonstaapeleja.<br />
Rikostutkijan työ on erittäin<br />
monipuolista. Jokapäiväisiä tutkittavia<br />
ovat esimerkiksi erilaiset varkaudet,<br />
petokset ja pahoinpitelyt. Harvinaisempia,<br />
mutta tutkijan kannalta<br />
haastavimpia ovat henkirikokset ja<br />
muut törkeät rikokset.<br />
Yhdellä tutkijalla voi olla yhtä<br />
aikaa jopa kymmeniä juttuja selvitettävänä,<br />
joten on tärkeää osata<br />
organisoida työt. Esimies ei määrää,<br />
mitä pitää tehdä ja milloin, vaan<br />
<strong>rikostutkija</strong>lla on vapaus ja vastuu<br />
omien aikataulujensa suunnittelusta.<br />
Tutkijan työ on itsenäistä ja vaatii<br />
pitkäjänteisyyttä. Jokin tapaus saattaa<br />
ratketa yhdessä päivässä, mutta<br />
joidenkin tutkittavien juttujen, kuten<br />
konkurssirikosten ja muiden talousrikosten,<br />
selvittäminen voi kestää<br />
useita kuukausia. Joskus katoamistapaus<br />
tai surmatyö saattaa selvitä<br />
vielä vuosiakin tapahtumahetken<br />
jälkeen – murha ei vanhene koskaan.<br />
Hyvä <strong>rikostutkija</strong> on sinnikäs ja<br />
järjestelykykyinen. Hän osaa myös<br />
hoitaa työn kirjallisen puolen hyvin<br />
ja on luonteeltaan sopivan rauhallinen.<br />
Tutkijoiksi sopivat ihmiset,<br />
jotka ovat kiinnostuneita ongelmien<br />
ratkaisemisesta sekä asioiden selvittämisestä<br />
ja jotka eivät aseta<br />
mielikuvitukselleen rajoja.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulussa opiskellaan<br />
sekä tutkinnan teoriaa että käytäntöä.<br />
Kahden ja puolen vuoden opintojen<br />
aikana käsitellään esimerkiksi<br />
huumerikostutkintaa ja harjoitellaan<br />
sormenjälkien ottamista. Käytännössä<br />
opiskelijat pääsevät tutustumaan<br />
rikostutkintaan myös työharjoittelussa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n perustutkinnon jälkeen<br />
ammattitaitoa voi syventää esimerkiksi<br />
väkivalta-, tietotekniikka- ja<br />
ympäristörikos- sekä kuulusteluopin<br />
kursseilla.<br />
Hyvä <strong>rikostutkija</strong> osaa yhdistää<br />
työssään koulutuksesta saamansa<br />
opit ja käytännön kokemukset.<br />
valmistuu vanhemmaksi konstaapeliksi<br />
– Olen viihtynyt poliisin työssä<br />
todella hyvin, kehuu Sini Pöyry,<br />
poliisiopiskelija ja Suomea maailmallakin<br />
edustanut moukarinheittäjä.<br />
Sini on päässyt kokeilemaan<br />
poliisin ammattia käytännössä työharjoittelussa<br />
Seinäjoella. Työhön<br />
on kuulunut monenlaisia tapauksia,<br />
esimerkiksi kotihälytyksiä ja kolareiden<br />
selvittelyä.<br />
– Työskentelen yhdessä kokeneemman<br />
poliisimiehen kanssa.<br />
Harjoittelija on täysin toimivaltainen<br />
nuorempi konstaapeli, mutta tottakai<br />
varsinkin aluksi kokeneempi poliisimies<br />
päättää, miten tilanteissa toimitaan.<br />
Olen tehnyt vuoroja useiden<br />
henkilöiden kanssa, mikä on hyvä,<br />
sillä siinä näkee erilaisia tapoja<br />
tehdä työtä.<br />
Sini on oppinut harjoittelun aikana<br />
paljon. <strong>Poliisi</strong>opiskelijoiden<br />
seitsemän kuukauden pituiseen työharjoitteluun<br />
kuuluu liikenteenvalvontaa,<br />
tutkintatehtäviä, kenttä- ja<br />
hälytystoimintaa sekä yleisöpalvelua<br />
ja ilmoitusten vastaanottoa.<br />
– Työharjoittelun aikana näkee,<br />
millaisiin tilanteisiin poliisin työssä<br />
voi joutua. Kerrankin olin ohjaamassa<br />
liikennettä yöllä neljän aikaan,<br />
kun rekka oli kaatunut tiellä, Sini<br />
muistelee.<br />
Opinnot poliisikoulussa ovat<br />
olleet Sinin mielestä monipuolisia.<br />
Koulutus on sisältänyt sekä teoriaa<br />
että käytännön harjoituksia.<br />
– Teoriapuoli opetetaan koulussa<br />
todella hyvin. Lakitekstin opiskelu<br />
tuntui joskus tylsältä, mutta lakien<br />
osaaminen on käytännön työssä<br />
välttämätöntä – perustuuhan<br />
poliisitoiminta lakiin.<br />
<strong>Poliisi</strong>koululaiset harjoittelevat<br />
käytännön työtilanteita<br />
<strong>Poliisi</strong>koulussa ennen työharjoitteluun<br />
lähtemistä.<br />
Harjoituspoliisiasemalla<br />
opiskelijat kokeilevat muun<br />
muassa turvallisuustarkastuksen<br />
tekemistä.<br />
– Harjoittelimme lavastetuissa,<br />
mutta todentuntuisissa<br />
tilanteissa ennen kentälle lähtöä<br />
myös kotihälytystilannetta ja kolaripaikalla<br />
toimimista. Lisäksi olimme<br />
pitämässä ratsiaa julkisella tiellä.<br />
<strong>Poliisi</strong>opiskelijat ovat kahden<br />
ja puolen vuoden opintojen aikana<br />
yhteensä reilun vuoden työharjoittelussa<br />
ja kenttätyöjaksolla. Sini<br />
lähtee kenttätyöjaksolle Helsinkiin.<br />
– On hyvä, että pääsen näkemään<br />
myös, millaista poliisin työ on isossa<br />
kaupungissa.<br />
Valmistuttuaan Sini haluaisi kuitenkin<br />
työskennellä pienemmällä<br />
paikkakunnalla. Harjoittelun aikana<br />
ainakin järjestyspoliisin työt ovat<br />
tuntuneet kiinnostavilta. Tulevaisuus<br />
on kuitenkin vielä epävarma.<br />
– Voisi olla kiva kokeilla vähän<br />
aikaa ihan kokopäiväisenä urheilijana<br />
olemista. Mutta aivan varmasti<br />
haluan tulevaisuudessa tehdä poliisin<br />
työtä. Olen tosi tyytyväinen,<br />
että päätin opiskella <strong>Poliisi</strong>koulussa,<br />
Sini hymyilee.<br />
Sini Pöyryn mielestä <strong>Poliisi</strong>koulussa on parasta monipuolisuus.<br />
Teoriapuoli opetetaan koulussa todella hyvin, ja käytännön töitä<br />
pääsee kokeilemaan esimerkiksi työharjoittelussa.<br />
a, itseopiskelua ja iltamenoja<br />
alenteri voi näyttää vaikka tällaiselta.
•<strong>Poliisi</strong>ksi voi valmistua Suomessa<br />
vain <strong>Poliisi</strong>koulusta. Myös esimerkiksi<br />
ratsupoliisit, koirapoliisit ja<br />
moottoripyöräpoliisit ovat suorittaneet<br />
ensin poliisin perustutkinnon.<br />
•<strong>Poliisi</strong>koulu sijaitsee Tampereella<br />
Hervannan kaupunginosassa.<br />
•Koulutusta järjestetään <strong>Poliisi</strong>koulussa<br />
suomeksi ja ruotsiksi.<br />
•Suomenkieliseen koulutukseen<br />
voi hakea ympäri vuoden. Ruotsinkieliseen<br />
koulutukseen haetaan opiskelijoita<br />
tarvittaessa, noin kerran<br />
vuodessa.<br />
•Hakujaksolta valitaan opiskelijoita<br />
yhdelle tai kahdelle kurssille. Suomenkielisiä<br />
kursseja alkaa kuuden viikon<br />
välein. Kerralla aloittaa 48 opiskelijaa.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n perustutkintokoulutus kestää<br />
noin kaksi ja puoli vuotta. Tästä<br />
ajasta opiskelijat ovat yhteensä reilun<br />
vuoden ajan työharjoittelussa ja kenttätyöjaksolla<br />
poliisilaitoksissa tai<br />
valtakunnallisissa yksiköissä eri puolilla<br />
Suomea.<br />
•<strong>Poliisi</strong>koulun opiskelijat käyttävät jo<br />
opiskeluaikana poliisin virkapukua.<br />
•Perustutkinto antaa kelpoisuuden<br />
vanhemman konstaapelin virkaan.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n perustutkinnon suorittaneet<br />
poliisimiehet voivat jatkaa opintojaan<br />
<strong>Poliisi</strong>koulussa Tampereella tai <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />
Espoossa.<br />
Ammattitaitoa kehitetään erilaisissa<br />
täydennys- ja erikoiskoulutuksissa.<br />
Myös opiskelu poliisimaisteriksi<br />
yliopistossa on mahdollista.<br />
"En bra polis skall vara<br />
en empatisk, självsäker och<br />
självständig person."<br />
Tove Behm, aspirant<br />
När Kristian Mickelsson var liten<br />
drömde han om att en dag bli polis<br />
eftersom polisbilarna såg spännande ut.<br />
Nu är han 21 år och studerar på Polisskolan.<br />
Grunderna till varför han idag vill bli<br />
polis har ändrats under åren: Kristian<br />
tycker att polisen har möjligheter både<br />
att påverka samhället och att arbeta med<br />
olika slags människor.<br />
Innan åbobon Kristian började sina<br />
studier fullgjorde han värnplikten och<br />
skaffade sig den arbetserfarenhet som<br />
behövs till Polisskolan.<br />
Enligt Kristian var urvalsprovet inte för<br />
svårt. Det som han mest oroade sig för<br />
var provets första del med fysiska och<br />
psykologiska tester, modersmålsprov och<br />
skriftliga tentamen. Allt gick bra för Kristian<br />
för han hade tränat på förhand.<br />
– Jag förberedde mig genom att läsa<br />
materialet för urvalsprovet och att styrketräna<br />
inför konditionsprovet. Den fysiska<br />
delen var faktiskt lätt eftersom min kondition<br />
är bra tack vare mitt volleybollintresse.<br />
Kristian tycker att det tredelade urvalsprovet<br />
är ett bra sätt att få lämpliga<br />
eleverna till polisutbildningen.<br />
På den svenskspråkiga utbildningen<br />
studerar man samma saker som på den<br />
finskspråkiga. Till studierna hör till exempel<br />
psykologi, modersmål, finska och engelska,<br />
självförsvar och fordonshantering samt<br />
straffrätt och polisförvaltning.<br />
– Vi har studerat mycket lagparagrafer,<br />
skrattar Kristian. – Men vi har också haft<br />
praktiska övningar där vi har använt till<br />
exempel vapen och annan utrustning inom<br />
maktmedel.<br />
Årligen blir 24 elever valda till den<br />
svenskspråkiga kursen. Kristians kurskamrater<br />
kommer från olika håll i Finland, och<br />
åldersskillnaderna bland eleverna är ganska<br />
stora; Kristian är själv den yngsta i<br />
klassen, och en del av eleverna är över<br />
30 år gamla. Oavsett de olika bakgrunderna<br />
har de blivit en grupp med en bra<br />
sammanhållning.<br />
– Vi har ett och annat gemensamt,<br />
säger Kristian.<br />
Kristian kan ännu inte säga vilket<br />
slags polisarbete han vill göra i framtiden.<br />
Polisaspiranterna har arbetspraktik efter<br />
ett års studier på skolan, och i slutet av<br />
studierna går de på en fältperiod. Kristian<br />
har alltså tid att pröva de olika sidorna<br />
av polisyrket innan han blir färdig.<br />
Nu koncentrerar han sig på skolan<br />
och tänker inte för mycket på framtiden.<br />
Hittills har han varit mycket nöjd med<br />
studierna på Polisskolan.<br />
– Det har varit fint på alla möjliga<br />
sätt. På skolan finns det många möjligheter<br />
för olika intressen, så jag har varit<br />
här mycket även på fritiden. Jag går på<br />
gym och tränar. Det finns många olika<br />
restauranger och diskotek i Tammerfors<br />
centrum, och skolan har även en egen<br />
restaurang, puben Blå Ljuset.<br />
Vad skulle Kristian vilja säga till dem<br />
som tänker på att söka sig till Polisskolan?<br />
– På Polisskolan skaffar du dig ett<br />
uppskattat yrke, och det är mycket<br />
trevligt här. Livet på skolan är rätt<br />
så bekymmerfritt eftersom vi bor och<br />
äter gratis här under grundstudierna.<br />
Allt fungerar bra här!<br />
Kristian Mickelsson valde<br />
att studera på den svenskspråkiga<br />
utbildningen<br />
på Polisskolan.<br />
– Jag hoppas att mina<br />
kunskaper i svenska<br />
är en fördel när jag<br />
söker jobb.<br />
•Man kan utbilda sig till polis bara på<br />
Polisskolan. Även de som är ridande<br />
poliser, hundpoliser och motorcykelpoliser,<br />
har först gått polisens<br />
grundutbildning.<br />
•Polisskolan ligger i Hervanta<br />
i Tammerfors.<br />
•Utbildningen anordnas både på<br />
svenska och finska på Polisskolan.<br />
•Till den svenskspråkiga utbildningen<br />
söker man vid behov elever en gång<br />
om året. Till den finskspråkiga utbildningen<br />
kan man söka året runt.<br />
• År 2003 påbörjar 360 elever sin grundutbildning.<br />
Av dessa väljs 24 till den<br />
svenskspråkiga utbildningen.<br />
•Polisens grundutbildning tar cirka två<br />
och ett halvt år. Av den här tiden är<br />
eleverna drygt ett år på arbetspraktik<br />
i olika polisdistrikt eller riksomfattande<br />
enheter runt om i Finland.<br />
•Eleverna på Polisskolan använder<br />
polisuniform redan under studietiden.<br />
•Grundutbildningen ger kompetens<br />
till en äldre konstapels tjänst.<br />
•Den som utfört polisens grundexamen<br />
kan fortsätta sina studier på Polisskolan<br />
i Tammerfors eller på Polisyrkeshögskolan<br />
i Esbo. Yrkesfärdigheterna<br />
utökas på olika special- och<br />
fortbildningskurser. Även att studera<br />
till polismagister på universitet är<br />
möjligt.<br />
www.poliisikoulu.fi<br />
PL 123 (Hervannan valtaväylä 93), 33721 Tampere<br />
p. (03) 285 0111 • f. (03) 285 0297<br />
Valintayksikkö: p. (03) 285 0345 • f. (03) 285 0398<br />
valinnat@pk.poliisi.fi<br />
Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää<br />
osoitteeseen palaute.poliisikoulu@pk.poliisi.fi.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n perustutkintoon on vuosittain<br />
noin 2000 hakijaa. Noin joka viides<br />
hakukelpoisista hyväksytään koulutukseen.<br />
•<strong>Poliisi</strong>kouluun hakijoista noin<br />
29 prosenttia on naisia.<br />
•<strong>Poliisi</strong>koulutukseen hakijoiden keskiikä<br />
on 24 vuotta. Perustutkinnon<br />
aloittaneet naiset ovat keskimäärin<br />
24,5-vuotiaita ja miehet keskimäärin<br />
23,5-vuotiaita.<br />
•<strong>Poliisi</strong>n perustutkinnon<br />
aloittaa 360 opiskelijaa<br />
vuonna<br />
2003. Heistä 24<br />
opiskelee ruotsinkielisessä<br />
koulutuksessa.<br />
•<strong>Poliisi</strong>koulusta<br />
valmistuu noin<br />
360 uutta poliisia<br />
vuodessa.<br />
Koulutuksen<br />
aloittaneista<br />
naisia on noin<br />
22 %.<br />
<strong>Poliisi</strong>koulun alue on yhteensä noin 20 hehtaaria. Alueella on pää- ja<br />
lisärakennus, ajoharjoittelurata, ajoneuvokoulutustilat, harjoitustalo ja kaksi<br />
ampumarataa. Lisäksi <strong>Poliisi</strong>koulun alueella on liikuntahalli, jossa on<br />
kuntosali, uimarata, painisali sekä liikunta- ja palloilusali. Asuntolataloja<br />
on seitsemän, ja niissä on vuodepaikkoja kaikkiaan 776.<br />
Toimitus: <strong>Poliisi</strong>koulun tiedotus • Käännös: Maritta Salminen ja Ritva Lyytinen • Ulkoasu: Ahoy! • Valokuvat: Sami Helenius, Tommi Anttonen ja Auvo Mäkinen • Paino: Edita Prima Oy, 2003
Change language