Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Maahanmuuttoasioiden ammattilehti 3/2009<br />
MONITORI<br />
Lakikikkailu –<br />
poliittinen<br />
paniikkireaktio?<br />
Laitosasuminen<br />
lamauttaa<br />
Yksin Suomessa,<br />
perhe kateissa<br />
Turvapaikanhakija Sceima Tahasmail:<br />
Elämää leimaa<br />
odottaminen<br />
MONITORI 3/2009
PÄÄKIRJOITUS<br />
Unohda epäonnistumisen pelko<br />
Uutena päätoimittajana otan mielenkiinnolla Monitorin ohjat käsiini.<br />
Aloitin sisäasianministeriön viestinnässä kesäkuussa ja olen ilokseni huomannut,<br />
että lehden lukijakunta on varsin aktiivista. Posti tuo säännöllisesti<br />
lukijapalautetta sekä juttuideoita. Palautteen määrä osoittaa maahanmuuttoaiheiden<br />
kiinnostavan ja myös sen, että tiedontarve eri puolilla<br />
toimivien ammattilaisten<br />
keskuudessa on suuri.<br />
Palautteissa osa lukijoista<br />
haluaisi tietää lisää vanhustyöstä<br />
tai somalikulttuurista,<br />
kun taas toiset kaipaavat<br />
enemmän tukea työhönsä. Jälkimmäiset<br />
peräänkuuluttavat<br />
esimerkiksi tietojenvaihtoa hyvistä<br />
käytännöistä opetuksessa<br />
tai kotoutuksessa.<br />
Tarvetta aktiivisempaan<br />
tietojenvaihtoon on ilmennyt<br />
myös maahanmuuttohallinnossa.<br />
Monitori pyrkiikin<br />
omalta osaltaan edistämään<br />
toimijakentän hahmottamista;<br />
ketä kaikkia maahanmuuton<br />
parissa toimii ja mitä kukakin<br />
osapuoli tekee.<br />
Apuvälineitä keskustelun<br />
käymiseen on nykyään monia.<br />
Ruotsissa maahanmuuttovirasto<br />
testaa Facebookin käyttöä<br />
projektissa, joka käsittelee<br />
maahanmuuttoa<br />
ja sukupuolivähemmistöjä.<br />
On muistettava, että sosiaalisten medioiden<br />
käyttäjäkunta on rajattua. Nuorille suunnatuissa<br />
kampanjoissa se on osoittautunut toimivaksi.<br />
Maahanmuuttajia tavoitettaessa tulee kuitenkin<br />
huomioida, että kaikilla ei ole pääsyä internetiin<br />
tai osa suosii suullista viestimistä. Ylläpitäjältä<br />
sosiaalinen media vaatii puolestaan aktiivisuutta:<br />
ryhmäläisten kyselyihin tulee vastata suhteellisen<br />
nopeassa ajassa ja helposti ymmärrettävällä arki-kielellä.<br />
Mikäli Ruotsin projekti kiinnostaa, kannattaa<br />
lukea siitä lisää heidän kotisivuillaan osoitteesta<br />
www.migrationsverket.se tai hakea viraston sivu<br />
Facebookista.<br />
* * *<br />
Kaupallisella puolella eräs hittiteesi on<br />
nykyään ”do it wrong quickly”. Kokeile,<br />
testaa ideoitasi ja opi nopeasti virheistä – näin saavutat tehokkaasti<br />
hyvän toimintamallin. Voisiko tätä soveltaa maahanmuuttajiin liittyvän<br />
työn parissa? Kun tilanne tuntuu umpikujalta, unohda epäonnistumisen<br />
pelko, kaivele esiin maalaisjärkeä ja kokeile toista tapaa.<br />
Ensimmäiseksi tulee mieleen, ettei teesi sovi ainakaan asioihin, missä<br />
panoksina ovat suuret resurssit<br />
ja ihmisten hyvinvointi.<br />
Mutta sosiaalisen median käytössä<br />
lausumaa voisi hyödyntää,<br />
koska kustannukset ovat<br />
pienet. Facebook tai vaikkapa<br />
blogi ei vaadi juurikaan aloituskustannuksia,<br />
sillä verkkotilaa<br />
tai graafikon palveluita ei<br />
tarvitse hankkia.<br />
Maahanmuuton aiheissa<br />
sosiaalinen media voisi toimia<br />
otakantaa.fi -tyyppisenä foorumina<br />
tai kansalaiskampanjoissa.<br />
Uuden foorumin välityksellä<br />
voisi tehdä kyselyitä,<br />
synnyttää keskustelua tai kutsua<br />
halukkaita henkilöitä työryhmiin<br />
ja tapahtumiin ilman<br />
postituslistojen ostamista tai<br />
vaivalloista keräämistä.<br />
Entäpä teesin hyödyntäminen<br />
muussa vuorovaikutuksessa?<br />
Voisiko haastavan työtehtävän<br />
edessä siirtää paperipinkat<br />
syrjään, soittaa toisaalla<br />
toimivalle kollegalle ja kysäistä,<br />
miten asia on heillä hoidettu?<br />
Myös asiakasviestinnässä eri keinoja voisi rohkeasti testata, oppia virheistä<br />
ja jakaa tietoa hyvästä metodista muille.<br />
<strong>Lehden</strong> tämän kertaisista aiheista olisi kiinnostava jatkaa keskustelua<br />
Monitorin Facebook-ryhmässä – mikäli sellainen olisi olemassa. Ryhmässä<br />
lukijakunta voisi vaihtaa ajatuksia myös työhön tai julkiseen keskusteluun<br />
liittyvistä asioista sekä tiedottaa tutkimuksista tai tapahtumista. Ehkäpä<br />
oma foorumi olisi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto?<br />
Kaisa Huikuri<br />
päätoimittaja<br />
Piirros: Adam Korpak<br />
<strong>Lehden</strong> julkaisu- ja tilaustiedot löytyvät sivulta 31. Edelliset numerot www.monitori-lehti.fi<br />
MONITORI 3/2009
TEEMA: Tässä numerossa kerromme<br />
turvapaikanhakijoiden vastaanotosta<br />
ja yksintulleista nuorista.<br />
SISÄLLYS<br />
Vilja Tamminen<br />
Pääkirjoitus 2<br />
Yhä useamman tie vie maalle 4<br />
Linus Atarahin kolumni 5<br />
TURVAPAIKANHAKIJAT<br />
Dublin-tapauksia yhä enemmän 6<br />
Hakijan vaitonaisuus haasteena 8<br />
Keinottelijat ruotuun lakimuutoksilla 9<br />
Mitä tehdä ”mummoille”? 10<br />
KANSAINVÄLISYYS<br />
Pohjoismaiden vastaanotossa<br />
kirjavia käytäntöjä 12<br />
Münchenin vastaanottokeskus<br />
pullistelee hakijoista 13<br />
MONITORIN VIERAANA<br />
Rajkumar Sabanadesanin tie asiakkaasta<br />
vastaanottokeskuksen johtajaksi 14<br />
KOHTAAMISIA<br />
Tahasmailien perhe pelkää palautusta 16<br />
TURVAAN TULLEET<br />
Pakolaispolitiikan historia 18<br />
EU-POLITIIKKA<br />
Yhteiset pelisäännöt kuumentavat tunteita 19<br />
YKSINTULLEET<br />
Monet palvelut ja oikeudet riippuvat iästä 20<br />
Rashid Haji Absiye:<br />
äiti lähetti turvaan 22<br />
ETNO<br />
Järjestöjen ääni kuuluviin lakiuudistuksessa 24<br />
S.14<br />
Vastaanottokeskuksen johtaja<br />
Rajkumar Sabanadesan:<br />
”Jos minä saisin päättää,<br />
ketään ei sijoitettaisi<br />
laitokseen. Kokemuksesta<br />
tiedän, että itsenäisesti<br />
asuvat voivat paremmin.”<br />
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Ajatustenvaihtoa virolaisten kanssa 26<br />
Ministeri Astrid Thorsin kolumni 27<br />
KULTTUURI<br />
Eva Neklyaeva johtaa<br />
persoonallista teatterifestivaalia 28<br />
LYHYESTI<br />
Uusia kirjoja ja julkaisuja 30<br />
Lukijapalaute 31<br />
Palautekortti 31<br />
Pippuria pataan 32<br />
SEURAAVASSA NUMEROSSA<br />
Ensi numerossa kerromme yhteisöjen<br />
ja järjestöjen keinoista tukea kotoutumista.<br />
MONITORI 3/2009
LYHYESTI<br />
Monikulttuurisuusoppia<br />
uusiin kuntiin<br />
Yli 40 kuntaa on saanut Opetushallitukselta tukea koulujen monikulttuurisuustaitojen<br />
kehittämiseen. Tänä syksynä hanke laajenee vanhojen lisäksi<br />
kymmeneen uuteen kuntaan. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä<br />
-hanke alkoi vuonna 2007.<br />
Esimerkiksi Oulussa opettajat ovat hankkeen turvin luoneet yhtenäisiä käytäntöjä<br />
opetukseen. Aluksi opettajat pohtivat Opetushallituksen noin sata kysymystä<br />
sisältänyttä lomaketta.<br />
– Se oli työlästä ja opettajat olivat kauhuissaan. Toisella tapaamisella he kehuivat,<br />
että kysymykset saivat miettimään monikulttuurisuutta uusista näkökulmista,<br />
maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Raimo Salo Oulun<br />
opetustoimen erityistuen keskuksesta muistelee.<br />
Jokainen työpari kartoitti oman koulunsa käytännöt. Sen jälkeen opettajat<br />
yhdessä keskustelivat siitä, ”mitä te teette, kun meillä tehdään näin”. Pohdinnan<br />
ansiosta löydettiin asiat, joita Oulussa painotetaan.<br />
Nyt kouluissa tiedetään, missä vaiheessa tehdään päätös oppilaan siirtymisestä<br />
valmistavasta opetuksesta yleisopetusryhmään ja mikä taho sen tekee.<br />
Hanke sai aikaan yhteisen oppilastietolomakkeen, jossa kysytään kaikki<br />
oleelliset asiat. Hyvä käytäntö on, että valmistavan opetuksen opettajat tiedottavat<br />
lukukauden aluksi koulun henkilökunnalle, missä valmistavan opetuksen<br />
kanssa mennään.<br />
– Oulussa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita vähän, jos vertaa esimerkiksi<br />
Helsinkiin, joten koulujen työyhteisöilläkin on ollut asiaan totuttelemista,<br />
Salo kertoo.<br />
Nyt osaamista tarvitaan kuitenkin lisää. Oulu vastaanottaa alaikäisiä, yksinsaapuvia<br />
turvapaikanhakijoita, joten afgaani- ja somalioppilaiden määrä<br />
kouluissa on kasvanut.<br />
Oulun kaupungin opetustoimen tapaa organisoida kehittämistoimintaa on<br />
esitelty myös muille hankkeessa toimiville kunnille.<br />
Katja Palhus<br />
Omakielistä neuvontaa<br />
Suomeen muuttaville<br />
Väestöliitto kehittää kuntien ja järjestöjen kanssa uusia palveluita Suomeen<br />
muuttaville. Welmig-hankkeen tuottamat palvelut suunnataan erityisesti EU:n<br />
ulkopuolelta tuleville. Palvelujen tarkoituksena on auttaa Suomeen saapuvia heti<br />
muuton alkuvaiheessa sekä antaa neuvoja myös muuttoa suunnitteleville.<br />
Kunnat ja muut yhteistyötahot ovat keränneet yksityiskohtaista tietoa eri<br />
alueiden palveluista. Väestöliiton joulukuussa aloittavat puhelinneuvojat hyödyntävät<br />
kerättyä tietoa antaessaan neuvoa ja ohjausta. Monikielisen palvelun<br />
tarkoitus on ohjata soittaja yksilöllisesti ja omalla kielellään oikeiden palvelujen<br />
ääreen.<br />
Jatkossa asiakkaita neuvotaan myös sähköpostitse. Suunnitteilla on myös<br />
monikielinen, interaktiivinen internet-radio, jossa tiedotettaisiin Suomessa<br />
asumiseen ja elämiseen liittyvistä aiheista.<br />
Yhä useampi<br />
muuttaa maalle<br />
Futureimagebank<br />
Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat perinteisesti jääneet pääkaupunkiseudulle<br />
ja muihin isoihin kaupunkeihin, mutta nykyään<br />
tie vie yhä useammin myös maaseudulle. Asuinpaikalla on<br />
kuitenkin yllättävän vähän merkitystä kotoutumiselle. Tämä käy<br />
ilmi maa- ja metsätalousministeriön selonteosta.<br />
Kotoutumisen onnistumisen kannalta kielen oppiminen, työpaikan<br />
löytäminen, sosiaalisen verkoston muodostuminen sekä suomalaisen<br />
yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen ovat avainasemassa.<br />
Kotouttaminen on sujunut hyvin etenkin länsirannikon pienillä<br />
paikkakunnilla, mikä selittyy pitkälti ihmislähtöisellä kotoutuspolitiikalla.<br />
Ruotsinkielisellä rannikkoseudulla on myös aina<br />
suhtauduttu positiivisesti maahanmuuttajiin.<br />
Erityisesti Närpiö on kuuluisa onnistuneesta kotouttamisesta.<br />
Kaupungissa on ollut maahanmuuttajia jo parikymmentä vuotta:<br />
ensin pakolaisia ja nykyään työperäisiä muuttajia. Hyvä työllistyminen<br />
on yksi merkittävimmistä syistä sopeutumiseen ja viihtymiseen<br />
seudulla.<br />
MamaTree Café Kajaanissa<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin monikulttuurinen<br />
äiti-lapsi-kohtaamispaikka MamaTree Café on käynnistänyt<br />
syyskauden Kajaanissa. Rouva Zainab Karamalla näyttää<br />
kävijöille aromikkaan sudanilaisen pannukahvin salat. Lisäksi<br />
kahvilassa voi tehdä somalialaista ryijyä ja tutustua uusiin<br />
ihmisiin, tapoihin ja kulttuureihin. MamaTree Café on avoinna<br />
maanantaisin osoitteessa Väinämöisenkatu 12, Kajaani.<br />
MONITORI 3/2009
Kursseja<br />
lapsille<br />
ja aikuisille<br />
Millainen olisi sarjakuva elämästäsi?<br />
Kassandra ry:n syksyn kursseilla on<br />
mahdollista kokeilla luovuuttaan niin<br />
sarjakuvien, bollywood-tanssin kuin<br />
rumpurytmienkin parissa. Pääkaupunkiseudulla<br />
pidettävien kurssien<br />
lisäksi Kassandran ohjelmistossa on<br />
myös keskusteluiltoja keskiviikkoisin<br />
sekä erilaisia jameja ja klubeja Kulttuuritehdas<br />
Korjaamolla. Lue lisää sivulta<br />
www.kassandra.fi.<br />
Ihmiskaupan<br />
uhrien<br />
oikeusapua<br />
parannettava<br />
Ihmiskaupan uhrien oikeudellista<br />
apua ja neuvontaa tulisi kehittää,<br />
kertoo Vähemmistövaltuutetun selvitys.<br />
Vähemmistövaltuutettu Johanna<br />
Suurpää aloitti vuoden alussa toimintansa<br />
kansallisena ihmiskaupparaportoijana.<br />
Mahdolliset uhrit eivät välttämättä<br />
tunne oikeuksiaan, mikä voi vaikeuttaa<br />
uhrien tunnistamista sekä heidän<br />
oikeuksiensa toteutumista. Oikeusapu<br />
voi jäädä toteutumatta erityisesti<br />
silloin, kun rikossyytettä ei nosteta<br />
esimerkiksi siksi, ettei tekijä ole<br />
maassa.<br />
Ihmiskaupparaportoija suosittelee,<br />
että uhrien oikeuksista tehtäisiin kirjallinen<br />
tietopaketti. Raportoija suosittaa<br />
myös uhrien yksilöllisten tarpeiden<br />
parempaa huomioimista ja<br />
oikeusavun ulottamista kaikille ihmiskaupan<br />
uhreille.<br />
Heikoin lenkki<br />
Linus Atarah<br />
Freelance-toimittaja<br />
Kun päättäjät<br />
joutuvat<br />
tekemään<br />
kovia valintoja,<br />
maahanmuuttajat<br />
putoavat<br />
ensimmäisenä<br />
pelistä.<br />
Daniel Ademba (nimi muutettu) on turhautunut. Syytä ei ole vaikea arvata, sillä hän<br />
on akateeminen pitkäaikaistyötön. Työpaikan löytyminen on ollut vaikeaa, mutta Ademba<br />
on huomannut, että aivan yhtä vaikeaa on päästä uudelleen koulutettavaksi.<br />
Ongelmat alkoivat, kun Ademba näki TE-keskuksen ilmoituksen. Siinä markkinoitiin<br />
projektinjohtoon valmentavaa kurssia.<br />
Hanke tuntui houkuttelevalta, sillä Ademba oli aina halunnut työskennellä konsulttiyrityksessä.<br />
Hänellä ei kuitenkaan ollut riittävää työkokemusta. Kuusi kuukautta kestävä kurssi<br />
olisi avannut lupaavia näkymiä, koska siihen olisi kuulunut työharjoittelu yrityksissä.<br />
Ademba pyrki kurssille, ja hänet kutsuttiin haastatteluun.<br />
Haastateltavia oli yhtä aikaa seitsemän: kuusi syntyperäistä<br />
suomalaista sekä Ademba ainoana maahanmuuttajana.<br />
Varsinaisen haastattelun sijaan kyseessä oli<br />
ennemminkin ryhmäkeskustelu. Hakijat kertoivat hiukan<br />
itsestään ja tekivät selkoa siitä, miksi he olivat valinneet<br />
juuri tämän kurssin. Ei sanaakaan pätevyydestä, työkokemuksesta<br />
tai muusta asiaan liittyvästä. Keskustelu käytiin<br />
pelkästään suomen kielellä.<br />
Viikon kuluttua Ademba sai kirjeen, johon oli kirjoitettu<br />
yksi ainoa lause. Hänelle ilmoitettiin, ettei häntä kelpuutettu,<br />
koska hakijoita oli paljon enemmän kuin kurssille<br />
voitiin ottaa. Pettyneenä Ademba soitti kurssin järjestäjälle.<br />
”Jonkinlaisilla perusteillahan hyväksytyt oli valittu. Vai<br />
oliko tässä vain heitetty arpaa? Halusin tietää, miksi en<br />
päässyt mukaan.”<br />
Syyt eivät koskaan selvinneet. Ademballe vain todettiin,<br />
että kurssin opetuskieli on suomi. Kouluttajat olivat<br />
tämän vuoksi päätelleet, ettei hän hyötyisi kurssista,<br />
vaan turhautuisi ennen aikojaan.<br />
Kurssin järjestäjät eivät halunneet todentaa Ademban<br />
suomen kielen taitoa, vaikka tällä oli kielitaitotodistus.<br />
He eivät liioin tiedustelleet, uskoiko hän suoriutuvansa<br />
kurssista. Ademba lukee ja puhuu suomea sujuvasti<br />
ja hankkii jopa osan toimeentulostaan kääntämällä tekstejä<br />
suomesta englanniksi. Järjestäjät olettivat silti, ettei<br />
hän pärjää kurssilla ja käyttivät hylkäämisen tekosyynä<br />
kielitaitoa.<br />
Ademballe kerrottiin edelleen, että kurssille oli pyrkinyt<br />
64 henkeä, joista 18 oli hyväksytty. Olisiko ollut liikaa<br />
pyydetty, että näistä 18 kurssilaisesta esimerkiksi kolmasosa<br />
olisi ollut maahanmuuttajia? Näin myös heidän asemaansa<br />
työmarkkinoilla olisi kohennettu. Asiaa koskevaa<br />
lakia ei ole, eivätkä maahanmuuttajat ole sellaista vaatineet.<br />
Mutta herää kysymys, mikseivät viranomaiset käytä<br />
harkintakykyään silloin, kun tarjoutuisi tilaisuus auttaa<br />
maahanmuuttajaa pääsemään eteenpäin yhteiskunnassa?<br />
Kysymys tuntui entistä ajankohtaisemmalta, kun<br />
Ademba yritti hakea toiseen koulutusohjelmaan. Haastattelu<br />
noudatti samaa kaavaa kuin edellinenkin, ja Ademba sai jälleen tutun yhden lauseen<br />
ilmoituksen: hänet oli hylätty – lähinnä siksi, että hakijoita oli liikaa.<br />
Maahanmuuttajat ovat Ademban mielestä suomalaisen yhteiskunnan heikoin lenkki.<br />
Silloin, kun päättäjät joutuvat tekemään kovia valintoja, maahanmuuttajat putoavat ensimmäisenä<br />
pelistä.<br />
KOLUMNI<br />
MONITORI 3/2009
TURVAPAIKANHAKIJAT<br />
Suojelua Suomesta<br />
Turvapaikanhakija on eri asia kuin pakolainen.<br />
Suomeen saapui viime vuonna 29 000 maahanmuuttajaa.<br />
Heistä vain pieni osa haki kansainvälistä<br />
suojelua. Turvapaikanhakijoita tulijoista oli 4 035<br />
ja kiintiöpakolaisia 749. Suurin osa saapui Suomeen<br />
työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi.<br />
Turvapaikanhakijoita kuitenkin saapui Suomeen<br />
viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.<br />
Myös tänä vuonna tulijoita näyttää olevan runsaasti.<br />
Jos turvapaikanhakijoita saapuu loppuvuonna<br />
samaa tahtia kuin alkuvuonna, hakijamäärä nousee<br />
tänä vuonna uuteen ennätykseen eli yli 5000:een.<br />
– Hakijoiden lähtömaiden joukossa selkeimmät<br />
ryhmät ovat Irak ja Somalia. Nyt myös Afganistan<br />
on nousussa, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön<br />
johtaja Esko Repo kertoo.<br />
Dublin-tapaukset kasvussa<br />
Peräti puolet kaikista alkuvuoden turvapaikkapäätöksistä<br />
oli Dublin-päätöksiä.<br />
Dublin-asetuksen pääperiaate on, että turvapaikkahakemuksen<br />
käsittelystä on vastuussa se jäsenmaa,<br />
jossa hakija on ensimmäisen kerran jättänyt turvapaikkahakemuksen<br />
tai jolla on ollut merkittävin<br />
rooli hakijan saapumisessa EU:n alueelle.<br />
Osalla hakijoista ei ole alun perinkään ollut tarkoitus<br />
jäädä ensimmäiseen saapumismaahansa,<br />
vaan kohteena on esimerkiksi Pohjoismaat, Saksa<br />
tai Ranska.<br />
– Tietyt muiden maiden päätökset, esimerkiksi<br />
Ruotsin päätös aloittaa palautukset Irakiin, on lisännyt<br />
hakijamääriä meillä, Esko Repo sanoo.<br />
Taakanjako puhuttaa EU:ssa<br />
Kreikan, Italian ja Maltan osuus Dublin-palautusten<br />
kohdemaina on lisääntynyt. Näiden maiden kautta<br />
kulkevat vakiintuneet tuloreitit Eurooppaan.<br />
Esko Repo toteaa, että olosuhteet turvapaikan-<br />
hakijoille voivat näissä maissa olla sellaiset, että ne<br />
kannustavat hakijoita liikkumaan.<br />
Suomi ei tällä hetkellä palauta Kreikkaan alaikäisiä<br />
eikä haavoittuvassa asemassa olevia, vaikka<br />
Dublin-kriteerit täyttyisivätkin.<br />
– EU-tasolla keskustellaan jatkuvasti siitä, miten<br />
Etelä-Euroopan valtioiden hakijataakkaa voitaisiin<br />
jakaa. Se on kuitenkin hankala kysymys, Repo<br />
sanoo.<br />
Ruotsi aikoo nostaa käsiteltäväksi taakanjakokysymyksen<br />
meneillään olevalla puheenjohtajakaudellaan<br />
EU:ssa.<br />
Kiintiöpakolaiset suoraan kuntiin<br />
Kiintiöpakolaiset ovat henkilöitä, joilla on YK:n pakolaisjärjestö<br />
UNHCR:n antama pakolaisstatus ja<br />
joiden kansainvälisen suojelun tarve on todettu jo<br />
ennen heidän saapumistaan maahan.<br />
Suomen jokavuotisen pakolaiskiintiön kohdentaminen<br />
valmistellaan työryhmässä, jossa ovat mukana<br />
sisäasiainministeriö, ulkoministeriö, Maahanmuuttovirasto<br />
ja suojelupoliisi. Työryhmä valmistelee<br />
alustavan esityksen siitä, mitä pakolaisryhmiä<br />
ja mistä maista Suomi vastaanottaa seuraavana<br />
vuonna.<br />
Seuraavaksi esityksestä keskustellaan UNHCR:n<br />
kanssa kahdenvälisesti.<br />
Pakolaiskiintiön kohdentamisesta päättää Eurooppa-<br />
ja maahanmuuttoministeri, ja sitä ennen<br />
asia käsitellään maahanmuuttopoliittisessa ministeriryhmässä.<br />
Kohdentamispäätöksen täytäntöönpanosta huolehtii<br />
Maahanmuuttovirasto.<br />
Virasto valmistelee yhteistyössä UNHCR:n kanssa<br />
valintamatkat pakolaisleireille tai kaupunkeihin,<br />
joista pakolaisia vastaanotetaan.<br />
Valintamatkoille lähtee valtuuskunta, johon kuuluu<br />
edustajia Maahanmuuttovirastosta ja suojelu-<br />
Valittujen kiintiöpakolaisten<br />
kansalaisuus 2008<br />
1. Irak 282<br />
2. Kongo 151<br />
3. Myanmar 150<br />
Yhteensä 737<br />
Lähde: Maahanmuuttovirasto<br />
poliisista sekä kotoutumisasiantuntijoita TE-keskuksista<br />
tai kunnista.<br />
Kiintiöpakolaisten valinnan kriteerit on kirjattu<br />
ulkomaalaislakiin. Tärkeimmät ovat kansainvälisen<br />
suojelun ja uudelleen sijoittamisen tarve.<br />
Suomi ottaa heikoimpia<br />
– Suomi painottaa valinnoissaan haavoittuvia ryhmiä,<br />
esimerkiksi yksinäisiä naisia lapsineen, neuvotteleva<br />
virkamies Arja Kekkonen sisäasiainministeriöstä<br />
kertoo.<br />
Suomi vastaanottaa myös paljon lapsiperheitä.<br />
Lisäksi Suomi ottaa kiintiössään vuosittain 100<br />
henkeä hätätapauksina. Hätätapaukset ovat kiireellistä<br />
lääketieteellistä hoitoa vaativia tai poliittisista<br />
syistä välittömässä uudelleen sijoittamisen tarpeesta<br />
olevia pakolaisia. Heidän valintansa käsitellään<br />
asiakirjojen pohjalta korkeintaan viidessä arkipäivässä.<br />
Minna Suihkonen<br />
Piirros: Eeva Korvola<br />
FAKTA<br />
Turvapaikanhakijat tammi–kesäkuu 2008<br />
1. Irak 288<br />
2. Somalia 119<br />
3. Venäjä 91<br />
4. Bulgaria 69<br />
5. Serbia 59<br />
Lähde: Maahanmuuttovirasto<br />
Turvapaikanhakijat tammi–kesäkuu 2009<br />
1. Irak 851<br />
2. Somalia 638<br />
3. Afganistan 184<br />
4. Venäjä 168<br />
5. Bulgaria 98<br />
Lähde: Maahanmuuttovirasto<br />
MONITORI 3/2009
FAKTA<br />
Turvapaikan hakeminen<br />
1. Turvapaikanhakija saapuu Suomeen.<br />
2. Turvapaikkahakemus Suomen rajavartijoille<br />
tai poliisille.<br />
3. Siirtäminen vastaanottokeskukseen.<br />
4. <strong>Poliisi</strong> tai rajavartija<br />
selvittää henkilöllisyyttä ja matkareittiä.<br />
5. Maahanmuuttovirasto ottaa<br />
turvapaikkapuhutteluun.<br />
6. Maahanmuuttoviraston päätös<br />
a) myönteinen päätös: sijoitus kuntaan<br />
tai hakeutuminen yksityismajoitukseen<br />
b) kielteinen päätös: käännytys lähtömaahan<br />
c) Dublin-päätös: palautus toiseen EU-maahan<br />
7. Hakija voi valittaa päätöksestä<br />
Helsingin hallinto-oikeuteen<br />
ja sen jälkeen hakea valituslupaa<br />
korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br />
Kiintiöpakolainen<br />
1. Henkilö pakenee kotimaastaan<br />
ja saa UNHCR:n myöntämän<br />
pakolaisstatuksen.<br />
2. UNHCR esittää henkilöä<br />
uudelleensijoitettavaksi Suomelle.<br />
3. Suomen valintadelegaatio<br />
haastattelee ja esittää,<br />
että henkilö vastaanotetaan<br />
Suomeen pakolaiskiintiössä.<br />
4. Maahanmuuttovirasto<br />
myöntää oleskeluluvan<br />
ja pakolaisstatuksen.<br />
5. Pakolainen sijoittuu suoraan<br />
vastaanottavaan kuntaan.<br />
6. Kotouttaminen kunnassa<br />
alkaa pakolaisen saavuttua<br />
Pakolainen<br />
on henkilö jolle on myönnetty kansainvälistä<br />
suojelua kotimaansa ulkopuolella, ja joka<br />
oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa<br />
ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on<br />
perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä<br />
vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden,<br />
tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään<br />
kuulumisen tai poliittisen mielipiteen<br />
johdosta.<br />
Turvapaikanhakija<br />
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee<br />
suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta.<br />
Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen.<br />
Hakijalle myönnetään pakolaisstatus,<br />
jos edellä mainittu pakolaisuuskriteeristö<br />
täyttyy. Jos todetaan, että hakijaa uhkaa kotimaassaan<br />
kidutus tai epäinhimillinen kohtelu,<br />
hän voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen<br />
perusteella. Hakijan voidaan katsoa olevan<br />
suojeluntarpeessa myös silloin, kun hän<br />
ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen<br />
vuoksi.<br />
Kiintiöpakolainen<br />
Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman<br />
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR<br />
on vahvistanut ja joka uudelleensijoitetaan<br />
Suomeen. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön<br />
määrän. Suomen kiintiö on<br />
2000-luvulla ollut 750 henkeä vuodessa.<br />
MONITORI 3/2009
TURVAPAIKANHAKIJAT<br />
Moniosainen palapeli<br />
Turvapaikkapäätökset vaativat kulttuurientuntemusta,<br />
sujuvia haastattelutilanteita ja eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamista.<br />
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet.<br />
Vielä alkuvuodesta hakemus käsiteltiin Maahanmuuttovirasto<br />
Migrissä keskimäärin seitsemässä<br />
kuukaudessa.<br />
– Nyt olemme päässeet käsittelemään viime syksyllä<br />
saapuneita hakemuksia, eli käsittelyaika on pidentynyt<br />
jopa vuoteen, turvapaikkayksikön johtaja<br />
Esko Repo Migristä vahvistaa.<br />
Sama näkyy poliisissa. Helsingissä poliisin kuulusteluun<br />
pääsee keskimäärin 47 päivässä, muualla<br />
Suomessa 57 päivässä.<br />
– <strong>Poliisi</strong>asemilla ei ole aina tarpeeksi resursseja.<br />
Syynä voi olla myös poliisien kokemuksen puute<br />
turvapaikanhakuasioissa, ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön<br />
johtaja, komisario Juha Holopainen<br />
listaa.<br />
Paikallispoliisit hoitavat niille hakemuksen jättäneiden<br />
kuulusteluita. Vaikka poliisilla ei olisikaan<br />
juuri kokemusta turvapaikkakuulusteluista,<br />
hän saa niihin apua valmiista, strukturoidusta kysymyspohjasta.<br />
Hakijoiden kertomuksiin luotetaan<br />
<strong>Poliisi</strong>n ja Migrin kannalta suuri haaste on selvittää<br />
turvapaikanhakijan tietojen todenperäisyys.<br />
FAKTA<br />
<strong>Poliisi</strong>n rooli:<br />
• turvapaikkahakemuksen voi jättää<br />
mille tahansa poliisilaitokselle<br />
• paikallispoliisi selvittää hakijan<br />
henkilöllisyyden ja matkareitin<br />
turvapaikkakuulustelun aikana<br />
• ulkomaalaispoliisi vastaa maasta<br />
poistamisesta, jos hakija ei saa<br />
kansainvälistä suojelua<br />
Maahanmuuttoviraston rooli:<br />
• varmistaa puhuttelussa hakijan<br />
lähtöpaikan ja etnisen alkuperän<br />
• päättää turvapaikasta<br />
tai oleskeluluvasta<br />
Vain harvalla on ajantasaisia dokumentteja.<br />
<strong>Poliisi</strong>kuulustelut ja Migrin<br />
puhuttelut ovat yleensä<br />
ohi muutamassa tunnissa,<br />
mutta ne saattavat kestää<br />
myös päiviä. Iso haaste<br />
on hakijan vaitonaisuus<br />
tai väärinkäsitykset.<br />
Esko Revon mukaan<br />
lähtökohtana on, että hakija<br />
puhuu totta.<br />
– Tavoitteenamme on<br />
saada hakija luottamaan<br />
meihin. Hänen on uskallettava<br />
kertoa traumaattisistakin<br />
kokemuksista.<br />
Matkareittiä ja kotiseutua tutkittaessa<br />
hakijan kertomusta peilataan<br />
Migrin ajantasaisiin maatietoihin.<br />
Apuna käytetään myös kielianalyyseja.<br />
Tulkkausta videon välityksellä<br />
Kertomuksista voi välillä löytyä aukkoja tai ristiriitaisuuksia,<br />
esimerkiksi keksittyjä väitteitä poliittisesta<br />
toiminnasta, jonka perusteella suojelua haetaan.<br />
– Kokemuksesta sekä maatietoudesta ja kulttuurintuntemuksesta<br />
on kuulusteluissa hyötyä, Juha<br />
Holopainen huomauttaa.<br />
Eri tahojen aikataulujen yhteensovittaminen on<br />
hankala tehtävä.<br />
– Puhutteluajan on sovittava sekä hakijalle, viranomaiselle,<br />
tulkille että oikeudelliselle avustajalle,<br />
jos turvapaikanhakija haluaa sellaista käyttää, Esko<br />
Repo toteaa.<br />
Tavallisimpien kielten kuten somalin, kurdin tai<br />
darin tulkkien saanti ei ole ongelma pääkaupunkiseudulla.<br />
Muualla Suomessa tulkki saatetaan tilata<br />
Migrin alueelliseen turvapaikkayksikköön tai poliisiasemalle<br />
koko päiväksi ja hoitaa useampi puhuttelu<br />
saman päivän aikana tai käyttää videotulkkausta.<br />
Odottaminen stressaa<br />
Jatkuva odottelu, kulttuurin tuntemattomuus ja järjestelmän<br />
vieraus rasittavat eniten turvapaikanhakijoita,<br />
projektikoordinaattori Minna Siitonen Pakolaisneuvonnasta<br />
arvioi.<br />
– Miten selittää luku- ja kirjoitustaidottomalle,<br />
Somalian maaseudulta tulevalle Schengenit ja Dublin-asetukset,<br />
kun hänen kielessään ei edes ole käsitteitä<br />
niiden ymmärtämiseen.<br />
Joskus voi käydä niin, että hakija luulee suomalaisviranomaisten<br />
tietävän lähtömaan ihmisoikeustilanteesta<br />
enemmän kuin hän itse, joten hän ei<br />
halua tai jaksa kertoa kaikkea ihmisoikeusloukkauksista.<br />
– Päätökseen kuitenkin vaikuttaa se, mitä hakija<br />
itse kertoo, Siitonen sanoo.<br />
Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijällä ja terveydenhoitajalla<br />
sekä luotettavalla tulkilla on suuri<br />
rooli. Tieto henkilön traumaattisista kokemuksista<br />
kuten raiskauksesta tai kidutuksesta tulisi tuoda<br />
esille jo ennen Migrin puhuttelua.<br />
– Jos hakija ei kykene kertomaan puhuttelussa<br />
esimerkiksi raiskauksesta, jälkikäteen toimitettu<br />
lääkärinlausunto saattaa vaikuttaa epäuskottavalta,<br />
Siitonen toteaa.<br />
Turvapaikanhakijoita voi rasittaa se, että heitä<br />
siirrellään vastaanottokeskuksesta toiseen.<br />
– Jos hakija on matkustanut läpi yön junalla paikkakunnalta<br />
toiselle, hänen keskittymiskykynsä ei ole<br />
välttämättä hyvä ja se voi vaikuttaa vastauksiin.<br />
Tuomo Tarvas<br />
Kuva: Futureimagebank<br />
MONITORI 3/2009
Vauhtia hakemuskäsittelyyn<br />
Aiheettomat pyrkijät hidastavat suojelua<br />
aidosti tarvitsevien turvapaikanhakuprosessia.<br />
Viime vuonna Suomeen tuli huomattavasti enemmän<br />
turvapaikanhakijoita kuin edellisvuosina.<br />
Ruuhkautuminen hidasti käsittelyaikoja ja vastaanoton<br />
kustannukset kasvoivat.<br />
Turvapaikkaprosessin tehostamiseksi maahanmuuttolainsäädäntöön<br />
ollaan tekemässä tarkennuksia.<br />
Sisäasiainministeriön viime keväänä tekemässä<br />
selvityksessä on ehdotuksia prosessin kehittämiseksi,<br />
jotta viime vuoden kaltaiset ruuhkat voitaisiin<br />
välttää.<br />
– Uudistukset ovat haastavia tiukan aikataulun<br />
ja taloustilanteen takia, maahanmuutto-osaston ylitarkastaja<br />
Sanna Sutter arvioi. Lakiehdotukset on<br />
kuitenkin tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäviksi<br />
jo syksyn aikana.<br />
Kuntapaikoista pulaa<br />
Pitkä turvapaikkaprosessi on hakijalle henkisesti<br />
raskas. Uudistusten toivotaan nopeuttavan prosessia.<br />
Kun perusteettomien hakemusten määrä saadaan<br />
vähenemään, kansainvälistä suojelua aidosti<br />
tarvitsevien hakemukset saadaan käsiteltyä sujuvammin.<br />
Hakemusten käsittelyaika ei kuitenkaan ole ainoa<br />
asia, joka vaikuttaa keskuksissa vietettyyn aikaan.<br />
Tälläkin hetkellä niissä odottaa kuntapaikkaa noin<br />
250 myönteisen päätöksen saanutta.<br />
Kunnat saavat korvauksen sijoittamistaan hakijoista.<br />
Rahat on tarkoitettu kotouttamista edistävään<br />
toimintaan. Määrä ei kuitenkaan nykyisellään<br />
kata vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia.<br />
Luvan saaneille onkin ollut vaikea löytää kuntapaikkoja,<br />
vaikka heidän sijoittamisensa vastaanottokeskuksiin<br />
tulee paljon kalliimmaksi.<br />
FAKTA<br />
Keinoja tehostaa turvapaikanhakuprosessia<br />
Ministeriön selvityksessä korvauksia ehdotetaan<br />
korotettaviksi, jotta oleskeluluvan saaneet pääsisivät<br />
kotoutumaan mahdollisimman nopeasti.<br />
Turvapaikkaprosessin tehostaminen vaatii resursseja.<br />
Pitkällä tähtäimellä kustannukset kuitenkin<br />
laskisivat, kun hakijoiden vastaanottokeskuksissa<br />
viettämä aika lyhenisi.<br />
Väärinkäytöksiä halutaan rajoittaa<br />
Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi hakea<br />
lupaa myös perheenjäsenilleen. Useissa EU-maissa<br />
• keskitetään asiantuntemus tietyille alueille kuten pääkaupunkiseudulle sekä Saimaan,<br />
Oulun ja Turun seuduille<br />
• lisätään poliisin, rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, vastaanottokeskusten<br />
ja hallinto-oikeuksien välistä yhteistyötä<br />
• ohjataan turvapaikanhakijat pienistä poliisilaitoksista niihin,<br />
joista löytyy asiantuntemusta<br />
• lisätään resursseja kansainvälistä suojelua koskevien valitusten käsittelemiseen<br />
• lisätään tulkkaus-, oikeusapu- ja edustajaresursseja, jotta turvapaikkapuhuttelujen<br />
järjestäminen sujuisi tehokkaammin<br />
• vahvistetaan teknisiä valmiuksia kuten tietoliikenneyhteyksiä<br />
• esitetään turvapaikkatutkintaan ja -päätöksentekoon arviomäärärahaa<br />
• korotetaan kunnille maksettavia korvauksia<br />
– Nopeat päätökset ja<br />
turhien hakemusten<br />
vähentäminen vaikuttavat<br />
hakijamääriin.<br />
Suurin tekijä on<br />
kuitenkin Suomen<br />
ulkopuolella, ja se on<br />
lähtömaiden tilanne,<br />
Sanna Sutter sanoo.<br />
ydinperheen katsotaan muodostuvan vanhemmista<br />
ja heidän alaikäisistä lapsistaan. Perhesiteen perusteella<br />
tehtyjen hakemusten määrä on noussut oleskeluluvan<br />
saaneiden henkilöiden tahdittamana.<br />
Maahanmuuttoviraston eli Migrin mukaan perheenyhdistämisiin<br />
on kuitenkin liittynyt väärinkäytöksiä.<br />
Sisäasianministeriö työstää parhaillaan Migrin<br />
kanssa lakihankkeita, joissa korostetaan oikean<br />
tiedon merkitystä.<br />
– Eri perheenjäsenten tarinat eivät saa olla ristiriidassa<br />
keskenään, ja vääriä tietoja antaneiden henkilöiden<br />
perheenkokoamismahdollisuuksia pyritään<br />
rajoittamaan, Sanna Sutter sanoo.<br />
Perheenjäseniksi ilmoitettujen kasvattilasten<br />
määrä on myös noussut. Kasvattilapsi katsotaan<br />
perheenjäseneksi, jos huoltajuudesta on esitetty<br />
riittävä selvitys. Ulkomaalaislakiin aiotaan lisätä<br />
säännös, jossa vaaditaan näyttöä siitä, että kasvattilapsi<br />
on ollut osa kiinteää perhe-elämää jo ennen<br />
Suomeen tuloa.<br />
Ruotsissa perusteet höllempiä<br />
Ruotsi kiinnostaa turvapaikanhakijoita. Yksi syy<br />
tähän on maan perheenyhdistämispolitiikka. Perheenyhdistämisen<br />
perusteeksi voi riittää se, että hakija<br />
aikoo naimisiin. Hakijoille ei myöskään ole asetettu<br />
toimeentuloedellytyksiä.<br />
Tanskassa toimeentuloedellytys koskee kaikkia<br />
turvapaikanhakijoita ja perheenyhdistämispolitiikka<br />
on muutenkin tiukempi kuin muissa Pohjois-<br />
MONITORI 3/2009
TURVAPAIKANHAKIJAT<br />
• GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALL<br />
FAKTA<br />
Perheenyhdistämisiin<br />
tehtäviä tarkennuksia<br />
• perhesiteen perusteella myönnetty<br />
oleskelulupahakemus voidaan hylätä,<br />
jos perheenkokoaja on aiemmin antanut<br />
vääriä tietoja perhesuhteistaan ja<br />
niillä on ollut merkitystä hänen oleskelulupaansa<br />
myönnettäessä<br />
• perheenyhdistämiselle asetetaan<br />
vuoden asumisaikaedellytys, joka ei kuitenkaan<br />
koske pakolaisaseman saaneita<br />
• perhesideluvan saamiseen asetetaan<br />
toimeentuloedellytys, jos kansainvälistä<br />
suojelua saaneen perhe on perustettu<br />
vasta Suomeen tulon jälkeen<br />
maissa. Esimerkiksi perhesiteen perusteella myönnetty<br />
oleskelulupa on aluksi aina tilapäinen. Sen voi<br />
uusia vain, jos alkuperäisen luvan perusteet ovat<br />
yhä voimassa.<br />
Jos kyseessä on humanitaaristen syiden perusteella<br />
oleskeluluvan saanut henkilö, hän saa mahdollisuuden<br />
perheenyhdistämiseen vasta neljän<br />
maassa hankitun koulutus- tai työkokemusvuoden<br />
jälkeen.<br />
Samaa mallia mukaileva ehdotus on ollut esillä<br />
myös Norjassa, missä parhaillaan valmistellaan laki-<br />
ja asetusmuutoksia perheenyhdistämispolitiikan<br />
kiristämiseksi.<br />
Työnteko-oikeus yhteistyöhaluisille<br />
Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden<br />
kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.<br />
Työnteko-oikeus jatkuu turvapaikkahakemuksen<br />
lainvoimaiseen ratkaisemiseen asti. Jatkossa hakijan<br />
työnteko-oikeus aiotaan sitoa henkilöllisyyden<br />
selvittämiseen.<br />
– Työnteko-oikeuden saisi pääasiassa hakija, joka<br />
on halukas tekemään yhteistyötä viranomaisen<br />
kanssa henkilöllisyytensä selvittämiseksi, Sanna<br />
Sutter sanoo.<br />
Asiakirjaa henkilöllisyydestä ei vaadita, sillä kaikista<br />
maista niitä ei ole edes mahdollista saada.<br />
Uudistus muistuttaa Ruotsin mallia. Siellä työnteko-oikeuden<br />
saamiseksi vaaditaan todistus henkilöllisyydestä<br />
tai yhteistyötä henkilöllisyyden selvittämiseksi.<br />
Tanskassa turvapaikanhakija ei voi tehdä<br />
ansiotyötä turvapaikkaprosessin aikana. Norjassa<br />
puolestaan hakijat saavat väliaikaisen työntekoluvan<br />
hakuprosessin ajaksi, jos he pystyvät todistamaan<br />
henkilöllisyytensä.<br />
Kielianalyysejä lisätään<br />
Kielianalyysien avulla pyritään selvittämään turvapaikanhakijan<br />
kotiseutu ja se, onko turvapaikalle<br />
riittävät perusteet. Viime aikoina irakilaiset ovat olleet<br />
yksi suurimmista hakijaryhmistä.<br />
Maahanmuuttovirasto pitää välttämättömänä<br />
teettää kielitestit niille irakilaisille, jotka sanovat<br />
tulevansa maan turvattomista lääneistä. Sanna<br />
Sutter kertoo, että kielitestejä on esitetty tehtäväksi<br />
kolmesta suurimmasta hakijamaasta kotoisin oleville<br />
vääriä tietoja antaneiden seulomiseksi.<br />
Suomessa kielianalyysejä on tehty harvoin – viime<br />
vuonna toistakymmentä. Ruotsissa analysoitavia<br />
oli reilut kaksituhatta. Siellä kielitestien tuloksiin<br />
ollaan oltu tyytyväisiä.<br />
– Turvapaikkapäätöstä ei kuitenkaan voida tehdä<br />
pelkän kielianalyysin perusteella, sillä analyysiin<br />
liittyy aina väärän tulkinnan riski, Sutter muistuttaa.<br />
Kielitestien teettäminen vie aikaa ja vaatii resursseja.<br />
– Se on kuitenkin tarpeellista hakijoiden oikeusturvan,<br />
kustannussäästöjen ja maahanmuuttohallinnon<br />
yleisen tehokkuuden kannalta.<br />
Teksti ja kuva: Eeva Korvola<br />
Leena-Kaisa Åberg<br />
Ville Niinistö<br />
SPR / Niklas Rautio<br />
FAKTA<br />
Anu Wikman-Immonen<br />
Apua kielianalyyseista<br />
• Kielianalyysejä lisätään turvapaikanhakijoiden kotimaan ja -seudun selvittämiseksi.<br />
Analyysejä teettävät pääosin rajaviranomaiset ja poliisi osana henkilöllisyyden selvittämistä.<br />
• Vain poliisille on myönnetty arviomääräraha kielitestien teettämistä varten:<br />
nyt arviomäärärahaa esitetään myös rajavartiolaitokselle ja Maahanmuuttovirastolle.<br />
• Testit tilataan ulkopuolisilta riippumattomilta asiantuntijoilta.<br />
• Kielianalyysejä tekevät kielitieteilijät sekä äidinkielenään kieltä puhuvat.<br />
• Kielianalyysien teko ei edellytä lakimuutoksia.<br />
Teemu Lahtinen<br />
10 MONITORI 3/2009
UP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP • GALLUP<br />
Keskustelua<br />
turvapaikkapolitiikasta<br />
Monitori kysyi kahdelta päättäjältä ja kahdelta<br />
asiantuntijalta mielipiteitä maahanmuuttolakien<br />
uudistamisesta. Aihe on arka, ja keskustelua käydään<br />
kieli keskellä suuta. Moni poliitikko kieltäytyi<br />
haastattelusta vedoten asiantuntemattomuuteensa.<br />
1<br />
Mihin suuntaan lakia<br />
pitäisi kehittää?<br />
Into uudistaa turvapaikkapolitiikkaa<br />
on Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja<br />
maahanmuuttotyön päällikön Leena-Kaisa Åbergin<br />
mielestä poliittinen paniikkireaktio.<br />
– Meidän hakijamäärämme ovat edelleen sekä<br />
pohjoismaisittain että eurooppalaisittain hyvin<br />
kohtuullisia.<br />
Pakolaisasiantuntija pelkää, että hakijoita vähennetään<br />
lakikikkailulla, joka voi johtaa kohtuuttomiin<br />
tilanteisiin.<br />
– Esimerkiksi ikätesteistä kieltäytyminen ei saa<br />
tarkoittaa, että henkilö katsotaan automaattisesti<br />
täysi-ikäiseksi, hän sanoo.<br />
Åbergista hakijan pitäisi saada myös mahdollisuus<br />
osoittaa alaikäisyytensä, vaikka toinen EU-maa<br />
olisi merkinnyt hänet täysi-ikäiseksi. On tärkeää, että<br />
tutkintamenetelmiä kehitetään, sillä tutkinnan<br />
tulokset eivät usein ole yksiselitteisiä, hän sanoo.<br />
– Esimerkiksi Tanskassa aika harva todetaan testeillä<br />
yli-ikäiseksi, vahvistaa Vihreiden kansanedustaja<br />
Ville Niinistö.<br />
Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattori<br />
Anu Wikman-Immonen uskoo, että iänmääritysten<br />
käyttö voi vähentää alaikäisiksi ilmoittautuvia<br />
tulijoita. Hänestä väärinkäytösten karsiminen on<br />
todellisten avuntarvitsijoiden etu. Porsaanrei’illä<br />
keinottelevat henkilöt nostattavat rasistisia ennakkoluuloja.<br />
Espoon kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtisen<br />
(perus.) mielestä ongelma on turvapaikanhakijoiden<br />
kasvava määrä. Tähänastisilla lakimuutoksilla<br />
on hänestä hoidettu vain sen oireita.<br />
Lahtinen on kuitenkin tyytyväinen, että nyt myös<br />
tilapäisellä oleskeluluvalla saa tehdä töitä, ja että viranomaisilla<br />
on entistä paremmat valtuudet tarkistaa<br />
hakijan ilmoittamia tietoja.<br />
2Miten herättää<br />
kuntien kiinnostus?<br />
Vastaanottokeskukset ovat turvoksissa,<br />
ja kunnat suhtautuvat uusiin vastaanottokeskuksiin<br />
varauksella. Keskusten lähikuntiin<br />
kohdistuu paine tarjota Suomeen jääville myös<br />
kuntapaikka.<br />
Wikman-Immosen mukaan kotouttamiseen<br />
tarvitaan lisää rahaa. Moni jo oleskeluluvan saanut<br />
asuu vielä vastaanottokeskuksessa, koska kuntapaikkaa<br />
ei ole löytynyt.<br />
Valtio on houkutellut kuntia sijoittamaan tulijoita<br />
maksamalla heistä laskennallisia korvauksia,<br />
mutta vuoden 1993 tasolle jääneet summat ovat<br />
menettäneet porkkana-arvonsa.<br />
Teemu Lahtinen etsisi ruuhkien purkamiseen<br />
muita keinoja kuin verorahat. Ville Niinistö korottaisi<br />
ensisijaisesti kuntakorvauksia. Osa tehokasta<br />
ja reilua turvapaikkajärjestelmää on valitusten jälkeen<br />
hylättyjen hakijoiden nopea käännyttäminen,<br />
hän huomauttaa.<br />
– Kuuluu hakijan oikeusturvaan, ettei hän joudu<br />
odottamaan epävarmuudessa, milloin hänet lähetetään<br />
pois.<br />
Kuntien korvaussummia on myös SPR:n Åbergin<br />
mielestä korotettava, mutta kuntia voidaan auttaa<br />
myös tukemalla vapaaehtoistyötä.<br />
– Luulen, että monissa kunnissa viranomaiset<br />
ovat jääneet aika yksin, hän sanoo.<br />
Åbergista on tärkeää saada mukaan niin kantasuomalaisia<br />
kuin maahanmuuttajien omia yhdistyksiä<br />
ja järjestöjä.<br />
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa voisi Åbergin<br />
mielestä keskittää alueille, joilla on parhaat viranomaisresurssit<br />
ja lyhyet välimatkat. Näin tutkimukset<br />
on helpompi järjestää.<br />
Ville Niinistö tukisi etenkin pieniä kuntia vastaanotossa,<br />
sillä pienissä piireissä suomalaisiin olisi<br />
helpompi tutustua.<br />
– On perusteltua arvioida työnsaantinäkökulmaakin,<br />
kun mietitään vastaanottokeskusten sijoittelua.<br />
On erittäin tärkeää madaltaa maahan sopeutumisen<br />
kynnystä.<br />
Kuntaliiton Wikman Immosen mielestä kunnan<br />
palvelukyky pitää huomioida. Vaikka valtio maksaa,<br />
palvelut järjestää usein kunta.<br />
– On tärkeää, että kunnassa osataan varautua palvelutarpeisiin,<br />
jotka ovat joskus vaativiakin.<br />
3<br />
Kuka kuuluu<br />
perheeseen?<br />
Kesällä julkisuuteen nousi egyptiläinen<br />
isoäiti, jonka pojat lupasivat hoitaa häntä,<br />
jos hän saisi jäädä Suomeen. Nykylain mukaan<br />
vain ydinperhe – aviopuoliso ja huollettavat lapset<br />
– voivat saada oleskeluluvan perheen yhdistämisen<br />
perusteella. Poikkeukset harkitaan tarkkaan.<br />
Teemu Lahtisesta muutkin sukulaiset ovat tervetulleita,<br />
jos he pystyvät varmistamaan itselleen yksityisen<br />
elatuksen. Lahtinen ja Niinistö pitävät mahdollisena<br />
myös mallia, jossa esimerkiksi Suomen<br />
kansalaisen vanhemmat saisivat oleskeluoikeuden<br />
ilman sosiaaliturvaa tai rajoitetulla turvalla.<br />
– Se kuitenkin edellyttää, että kyseinen kansalainen<br />
ottaa heidän elatuksensa vastuulleen, Lahtinen<br />
pohtii.<br />
Leena-Kaisa Åberg varoittaa, että turvajärjestelmästä<br />
pois sulkeminen voisi luoda syrjäytyneiden<br />
vanhusten ryhmiä.<br />
– Ei pidä luoda lupakategorioita, joissa on heikompia<br />
oikeuksia, hän sanoo.<br />
Niinistö kehottaa pohtimaan omaa motivaatiota<br />
sopeutua vieraaseen maahan, jos omia vanhempia<br />
ei saisi luokseen. Häntä huolettavat myös kasvattilapset,<br />
joiden huoltajuus aiotaan selvittää entistä<br />
tarkemmin. Todisteiden puute ei saisi jättää hätää<br />
kärsivää turvapaikatta.<br />
Kirsi Salo<br />
MONITORI 3/2009 11
KANSAINVÄLISYYS<br />
Skandinavian<br />
kirjavat käytännöt<br />
Turvapaikanhakuprosessit näyttävät melko samanlaisilta<br />
eri Pohjoismaissa. Eroja on esimerkiksi vastaanottokeskusten<br />
koossa ja hakijoiden määrässä.<br />
Suomen lisäksi turvapaikanhakijoiden määrä on<br />
kasvanut Tanskassa ja Norjassa. Norjassa hakemuksia<br />
jätettiin viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän<br />
kuin vuonna 2007. Ruotsissa turvapaikanhakijamäärä<br />
kuitenkin sukelsi yli kymmenellä tuhannella<br />
vuoden aikana. Viranomaisten mukaan huima<br />
lasku johtuu lähinnä siitä, että Ruotsi myöntää<br />
irakilaisille turvapaikkoja selvästi entistä vähemmän,<br />
koska se katsoo maan turvallisuustilanteen<br />
parantuneen.<br />
Suurimmat hakijamäärät maittain vuonna 2008<br />
Ruotsi: Norja: Tanska:<br />
Irak Irak Irak<br />
Somalia Entisen Jugoslavian Afganistan<br />
Palestiina alueelta tulevat Iran<br />
Afganistan<br />
Kuntatuet vaihtelevat<br />
Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on käytössä turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanottokeskusten verkosto.<br />
Keskusten paikkamäärät vaihtelevat muutamasta<br />
kymmenestä useisiin satoihin.<br />
Pääosin keskukset ovat kunnallisia, mutta esimerkiksi<br />
Norjassa kaikki uudet vastaanottokeskukset<br />
kilpailutetaan. Keskuksen voi perustaa kunta,<br />
yksityinen yritys, vapaaehtoisjärjestö tai eri tahot<br />
yhdessä.<br />
Läheskään kaikki turvapaikanhakijat eivät odota<br />
päätöstä viranomaisten hoteissa. Ruotsissa vastaanottokeskuksiin<br />
on rekisteröitynyt 35 000 hakijaa,<br />
mutta todellisuudessa yli puolet heistä asuu sukulaisten<br />
tai ystävien luona.<br />
Valtio tukee turvapaikanhakijoita majoittavia<br />
kuntia eri tavoin. Norjassa ja Ruotsissa kunnat saavat<br />
tietyn könttäsumman vastaanottokeskusta kohti<br />
ja sen lisäksi tietyn summan asukasta kohti.<br />
Ruotsin maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että<br />
kunnat eivät aina ole kovin innokkaita ottamaan<br />
vastaan oleskeluluvan saaneita hakijoita. Ne kuitenkin<br />
yleensä hyväksyvät tosiseikan, että kuntien on<br />
kannettava oma vastuunsa, jotta ruotsalainen järjestelmä<br />
toimisi.<br />
Avustusta elämiseen<br />
Ruoan, hygieniatarvikkeiden ja muiden henkilö-<br />
kohtaisten tarpeiden ostamiseen hakijat saavat joka<br />
maassa rahaa valtiolta. Ruotsissa aikuiset saavat<br />
61–71 Ruotsin kruunua (6–7 euroa) päivässä, lapset<br />
hieman vähemmän.<br />
Norjassa turvapaikanhakijat saavat 3 000 kruunua<br />
eli noin 350 euroa kuussa. Tanska myöntää<br />
6,5 euron perusavustuksen päivässä niille hakijoille,<br />
jotka eivät saa vastaanottokeskuksesta ilmaista<br />
ruokaa. Lisäavustusta voi saada, jos osallistuu vastaanottokeskuksen<br />
siivoamiseen ja muuhun kunnossapitoon.<br />
Tuomo Tarvas<br />
Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa:<br />
Ruotsi Norja Tanska<br />
Vuonna 2009 10 135 (30.6. asti) 9 900 (31.7. asti) 1 456 (31.5. asti)<br />
Vuonna 2008 24 353 14 431 2 380<br />
Vuonna 2007 36 207 6 528 2 246<br />
Keskimääräinen<br />
turvapaikkaprosessin<br />
kesto vuonna 2008 450 pv 226 pv 150 pv<br />
0–17-vuotiaita ilman<br />
vanhempia saapuneita<br />
vuonna 2008 1 510 1 374 302<br />
Vastaanottokeskuksia 30 133 12<br />
Majoituspaikkoja 35 000 20 000–25 000 2 200<br />
FAKTA<br />
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ”maan alla”<br />
asuvien maahanmuuttajien määrä vaihtelee<br />
suuresti. Ruotsin poliisi arvioi, että maassa<br />
asuu lähes 8 000 entistä turvapaikanhakijaa,<br />
joiden olinpaikkaa ei tiedetä. Norjan tilastokeskus<br />
arvioi vastaavaksi määräksi peräti<br />
18 000. Tanskan maahanmuuttovirastolla ei<br />
ole arviota maan alla asuvien määrästä.<br />
Kielitestien merkitys vaihtelee maittain.<br />
Ruotsin viranomaisten mukaan testeillä ei<br />
ole isoa roolia turvapaikkapäätöksenteossa,<br />
mutta niitä käytetään henkilöllisyyden selvittämisessä.<br />
Näin on myös Tanskassa. Norjassa<br />
taas testien merkitys on suuri.<br />
Lähteet: Migrationsverket (Ruotsi), Utlendingsdirektoratet (UDI, Norja), Udlændingeservice (Tanska)<br />
12 MONITORI 3/2009
Saksassa yhteistyötä<br />
hiertää epäluulo<br />
Osa Helsingin Metsälän vastaanottokeskuksen työntekijöistä kävi<br />
Münchenissä tutustumassa sikäläisiin turvapaikanhakijoiden<br />
palveluihin. Vastaava ohjaaja Aune Hovi kertoo matkan annista.<br />
Tutustumismatka Müncheniin oli suomalaisille<br />
melko hämmentävä, sillä Saksassa koko sosiaalityön<br />
pohja on erilainen.<br />
Tavoitteena on, että kolmas sektori hoitaisi kolmasosan<br />
sosiaalitoimen palveluista. Turvapaikanhakijoiden<br />
palveluiden osalta osuus on vieläkin<br />
suurempi.<br />
Suomalaisten tutustuminen paikalliseen vastaanottokeskukseen<br />
kariutui sovitun vierailun epäämiseen.<br />
Vieraat pääsivät kuitenkin tutustumaan läheiseen<br />
neuvontatoimistoon, josta vastaanottokeskuksen<br />
asukkaat saavat niitä palveluita, joita Suomessa<br />
antavat vastaanottokeskusten ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.<br />
Viranomaisepäluulo vaivaa<br />
Neuvontatoimiston työntekijä kertoi suomalaisvieraille<br />
parhaansa mukaan saksalaisesta vastaanottokeskustoiminnasta,<br />
mutta turvapaikanhakijoiden<br />
arjen kuvaus jäi viranomaisten ja systeemin moittimisen<br />
alle. Vastakkainasettelu toimiston työntekijöiden<br />
ja oleskelulupa- ja turvapaikkapäätöksiä<br />
tekevien viranomaisten kanssa kuulsi vahvasti läpi<br />
puheista. Viranomaisten yhteistyötä nakertavat<br />
myös Saksan sisäiset poliittiset valtasuhteet ja erimielisyydet.<br />
Työntekijän mielestä suomalaisten vierailu vastaanottokeskukseen<br />
estettiin, koska hän oli vierailua<br />
edeltävällä viikolla esitellyt taloa televisiossa. Ohjelmasta<br />
oli noussut kohu olosuhteiden karmeuden<br />
takia.<br />
Kyseinen keskus majoittaa paljon enemmän<br />
asukkaita kuin sen kuuluisi ja on muutenkin huonokuntoinen.<br />
Keskuksessa on 250 paikkaa, mutta<br />
vierailuajankohtana siellä asui 350 asukasta. Enimmillään<br />
heitä on ollut jopa 500.<br />
Muun ahtauden lisäksi saniteetti- ja keittiötilat<br />
ovat kovassa käytössä. Kun paikkatilanne on vaikea,<br />
perheitä ei välttämättä majoiteta yhdessä: äiti lapsineen<br />
saattaa jakaa huoneen toisen äidin ja tämän<br />
lasten kanssa. Isät voidaan sitten majoittaa perheettömien<br />
miesten huoneisiin.<br />
Suomalaisvieraita müncheniläisessä neuvontatoimistossa.<br />
Pienillä tuloilla tultava toimeen<br />
Turvapaikanhakijoiden toimeentuloturva poikkeaa<br />
melkoisesti Suomen mallista. Toimeentulotuki on<br />
40 euroa kuukaudessa. Lisäksi hakijat saavat kaksi<br />
kertaa viikossa ruokatarvikkeita tekemiensä tilausten<br />
mukaan. Ruokatilauskaavakkeita ei kuitenkaan<br />
ole saatavilla kaikilla kielillä. Pahimmillaan osa ruksailee<br />
niitä arpomalla.<br />
Asukkaat voivat työskennellä euron tuntipalkalla<br />
neljä tuntia päivässä. He myös vastaavat itse siivouksesta.<br />
Kesävaatteisiin voi saada tukea 120 euroa<br />
ja talvivaatteisiin 173 euroa. Kaikki pienemmät<br />
väliaikaiset lääkkeet on maksettava itse, mutta pitkäaikaisen<br />
sairauden hoitoon tarvittaviin kalliisiin<br />
lääkkeisiin saa tukea.<br />
Turvapaikanhakijat ovat ensimmäisessä vastaanottokeskuksessa<br />
enimmillään kolme kuukautta.<br />
Sen jälkeen he siirtyvät sinne, minne heidät lähetetään.<br />
Maassa mutta maan alla<br />
Saksassa asuu paljon ihmisiä ”maan alla”. Kun maassa<br />
laittomasti oleva tarvitsee vaikkapa sairaalapaikkaa,<br />
sosiaalitoimesta kirjoitetaan hänelle nimetön<br />
maksusitoumus. Muussa tapauksessa henkilö paljastuisi<br />
viranomaisille asiakkuuden perusteella, ja<br />
esimerkiksi odotettavissa oleva käännytys voitaisiin<br />
panna toimeen.<br />
Hyvin kyseenalaiseksi tilanne muuttuu silloin,<br />
kun sairaalapaikkaa tarvitsee esimerkiksi synnyttävä<br />
äiti. Nimettömän maksusitoumuksen ansiosta<br />
lapsen voi synnyttää niin, että häntä ei kirjata<br />
mihinkään. Sosiaalitoimen työntekijät pitävät tätä<br />
oikeutettuna käännytyksen pelon takia. Maassa on<br />
siten paljon jopa kouluiässä olevia rekisteröimättömiä<br />
lapsia, joiden katoamista tai kotimaahan lähettämistä<br />
ei valvo kukaan. Joidenkin koulujen rehtorit<br />
hyväksyvät paperittomat lapset kouluihinsa, mutta<br />
näin ei ole kaikkialla.<br />
Turvapaikanhakijat eivät saa yhteiskunnan puolesta<br />
lakipalveluita, mutta niitä antavat erilaiset yhdistykset.<br />
Ne eivät saa antaa lakipalveluita ilmaiseksi,<br />
mutta maksamalla yhdistyksen nimellisen jäsenmaksun<br />
on oikeutettu apuun. Yhdistykset voivat<br />
neuvoa niin rikos-, riita- kuin turvapaikka-asioissa.<br />
Ohjauksen lisäksi asiakkaille voidaan esimerkiksi<br />
kirjoittaa ohjeita lapuille, jotta viranomaisasiointi<br />
olisi helpompaa.<br />
Aune Hovi, vastaava ohjaaja<br />
Metsälän vastaanottokeskus<br />
Kuva: Hanne Niukkanen<br />
MONITORI 3/2009 13
MONITORIN VIERAANA<br />
Rajkumar<br />
Sabanadesanin<br />
mielestä Suomessa<br />
ollaan<br />
turvapaikkaasioissa<br />
menossa<br />
taaksepäin.<br />
Turvapaikanhakijasta<br />
vastaanottokeskuksen johtajaksi<br />
Rajkumar Sabanadesan tietää mistä puhuu ottaessaan kantaa Suomen<br />
turvapaikka-asioihin. Hän näkee järjestelmän hallinnon näkökulmasta,<br />
mutta on tutustunut siihen myös asiakkaana.<br />
Rajkumar Sabanadesanilla on takanaan työntäyteinen<br />
puolivuotinen. Maaliskuussa hän aloitti<br />
Lammin vastaanottokeskuksen johtajana. Huhtikuussa<br />
hän sai lisäksi hoitaakseen hallinnollisesti<br />
samaan piiriin kuuluvan Ruoveden vastaanottokeskuksen<br />
johtajan tehtävät. SPR perusti molemmat<br />
vastaanottokeskukset varsin kiireisellä aikataululla<br />
turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun<br />
takia.<br />
– Meillä oli SPR:n Hämeen piiritoimiston työryhmän<br />
kanssa seitsemän viikkoa aikaa perustaa<br />
kaksi keskusta reilulle kolmellesadalle asiakkaalle ja<br />
laatia talous- ja toimintasuunnitelmat. Iso haaste oli<br />
myös rekrytoida lyhyessä ajassa yli kuusikymmentä<br />
työntekijää. Onneksi pyörää ei tarvinnut keksiä uudelleen,<br />
koska saimme konsultointiapua SPR:n kokeneilta<br />
vastaanottokeskusten johtajilta.<br />
Sabanadesan osasi varautua siihen, että keskuksen<br />
perustaminen herättää ympäristössä tunteita.<br />
Lammillakin kuultiin soraääniä.<br />
– Valitettavasti sijoituspaikkaa vastustavien ääni<br />
14 MONITORI 3/2009
”Tulijamäärä<br />
yllättää aina,<br />
aivan kuten<br />
talvi yllättää<br />
kesärenkailla<br />
ajavan<br />
autoilijan.”<br />
RAJKUMAR SABANADESANIN TARINA<br />
kuuluu aina paremmin kuin neutraalisti suhtautuvien,<br />
joita valtaosa ihmisistä on. Toiminnan alettua<br />
vastaanotto täällä Lammilla on kuitenkin ollut positiivinen.<br />
Yhteistyö toimii hyvin sekä Hämeenlinnan<br />
kaupungin viranomaisten että poliisin ja paikallisen<br />
koulun kanssa.<br />
Ammatillisuus avaintekijä<br />
Rajkumar Sabanadesan korostaa tiedottamisen ja<br />
paikallisen median positiivisen suhtautumisen merkitystä<br />
etenkin vastaanottokeskuksen perustamisvaiheessa.<br />
– Olen tehnyt median kanssa paljon yhteistyötä.<br />
Lähtökohta on se, että asioista puhutaan niiden oikeilla<br />
nimillä. Haluan tuoda kaikille turvapaikanhakuasioiden<br />
kanssa tekemisissä oleville tahoille<br />
esille, että me keskuksen työntekijät emme pelasta<br />
maailmaa, emmekä tee hyväntekeväisyystyötä, vaan<br />
olemme vastaanottoalan ammattilaisia.<br />
Työntekijöiden vahva ammatillisuus on Sabanadesan<br />
mukaan avaintekijä asiakkaiden kanssa toimittaessa.<br />
Ammattilainen tekee asiakkaalle alusta<br />
alkaen selväksi, että turvapaikanhakija voi majoittua<br />
myös omatoimisesti. Kenenkään ei ole pakko<br />
asua vastaanottokeskuksessa, jos ei halua käyttää<br />
sen tarjoamia palveluita.<br />
– Minun roolini johtajana on huolehtia siitä, että<br />
asiakkaille tarjotaan tasapuolisesti laadukkaita palveluita<br />
ja toimitaan eettisesti oikein. Tavoite on saada<br />
lakisääteiset palvelut toimimaan niin hyvin kuin<br />
mahdollista, mutta samalla velvollisuuteni on katsoa,<br />
että verorahoja käytetään järkevällä tavalla.<br />
• syntyi Sri Lankassa 1975, josta pakeni sotatilanteen vuoksi<br />
• saapui keväällä 1994 turvapaikanhakijana Suomeen Turun vastaanottokeskukseen<br />
• syyskuusta 1994 vuoden 1997 loppuun asiakkaana Tampereen<br />
vastaanottokeskuksessa<br />
• opiskeli lähihoitajaksi 1995–1997<br />
• sai 1998 oleskeluluvan sairaanhoidon opiskelua varten<br />
• 2000-luvulla toimi yövalvojana, ohjaajana ja<br />
vastaavana ohjaajana Tampereen vastaanottokeskuksessa<br />
• opiskeli sairaanhoitajaksi ja sosionomiksi<br />
• Suomen kansalaisuus vuonna 2007<br />
• vuonna 2007 sosiaali- ja terveysalan johtamistutkinto<br />
Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa<br />
• osastonhoitajana ja esimiehenä Helsingin kaupungin huumekatkaisuyksikössä<br />
vuosina 2007–2008<br />
• keväällä 2009 Medivirestä palvelutalon johtajan tehtävistä SPR:n<br />
Hämeen piirin Lammin ja Ruoveden vastaanottokeskusten johtajaksi<br />
Laitostuminen lamauttaa<br />
Lammin vastaanottokeskus on mitoitettu 150 asiakkaalle.<br />
Osa turvapaikanhakijoista asuu itsenäisesti<br />
kerrostalossa Lammin keskustassa, josta on kuutisen<br />
kilometriä Ronnin kylässä sijaitseviin toimitiloihin.<br />
– Jos minä saisin päättää, ketään ei sijoitettaisi<br />
laitokseen. Kokemuksesta tiedän, että itsenäisesti<br />
asuvat voivat paljon paremmin.<br />
Rajkumar Sabanadesan huomauttaa, että laitosmaisissa<br />
olosuhteissa asuvat ikään kuin kasvatetaan<br />
vaatimaan ympärivuorokautista palvelua. Toisaalta<br />
monen on vaikea sopeutua keskuksen sääntöihin.<br />
Suomeen saapuvan odotukset saattavat kokea<br />
pahan kolauksen, kun hän joutuu täällä vastaanottokeskukseen.<br />
– Henkilö saattaa olla todella iloinen ja uskoa, että<br />
elämä muuttuu, kun hän pääsee Suomeen. Ensimmäinen<br />
isku on poliisin kuulusteltavaksi joutuminen<br />
ja keskus, jossa on ehkä kuusi henkeä samassa<br />
huoneessa. Päätösvaltaa omista asioista ei<br />
ole: hakija voidaan esimerkiksi siirtää toiseen keskukseen.<br />
Laitosasuminen on Sabanadesanin mielestä paitsi<br />
kallis myös inhimillisestä näkökulmasta huono<br />
vaihtoehtoehto, sillä se lamauttaa ihmisen toimintakyvyn<br />
ja tekee hänestä helposti epäitsenäisen.<br />
Hakuprosesseja nopeutettava<br />
Sri Lankasta viitisentoista vuotta sitten turvapaikanhakijana<br />
Suomeen saapunut Rajkumar Sabanadesan<br />
ymmärtää asiakkaittensa hädän. Ja sen, että<br />
joskus lähes kaikki keinot ovat sallittuja hengen säilymiseksi<br />
tai turvallisten olosuhteiden luomiseksi<br />
itselle ja perheelle.<br />
– Joka ikisen keskuksen asiakkaan tavoite on saada<br />
turvapaikka. Epätietoisuus ja odottaminen on<br />
todella raskasta. Me pyrimme toimimaan siten, että<br />
asiakkaan odotusvaiheen arkeen syntyy struktuuri.<br />
Opetus on siinä tärkeä osa-alue.<br />
Pitkä odotusaika aiheuttaa monille mielenterveysongelmia,<br />
joiden ehkäisemiseen ei kiinnitetä<br />
tarpeeksi huomiota. Sabanadesanin mielestä turvapaikka-asioissa<br />
ollaan Suomessa menossa taaksepäin.<br />
– Vuosituhannen alussa oli käynnissä useita projekteja,<br />
joilla tuettiin turvapaikanhakijoiden opiskelua<br />
ja ylläpidettiin toimintakykyä. Poliittisella päätöksenteolla<br />
on iso merkitys. On kysymys valinnoista,<br />
kun kriteerejä tiukennetaan ja turvapaikanhakijoiden<br />
oikeuksia rajoitetaan.<br />
Lammin vastaanottokeskuksen johtaja ihmettelee,<br />
ettei Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden<br />
määrän lisääntymiseen osattu varautua, vaikka kokemusta<br />
on vuosien ajalta.<br />
– Tulijamäärä yllättää aina, aivan kuten talvi yllättää<br />
kesärenkailla ajavan autoilijan, Sabanadesan<br />
naurahtaa.<br />
Turvapaikka-anomusten käsittelyajan pidentyminen<br />
on ongelma sekä inhimillisestä että taloudellisesta<br />
näkökulmasta. Sabanadesan korostaa, että hakuprosessin<br />
nopeuttaminen on ainoa järkevä keino<br />
vastata turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.<br />
Tuula Ainasoja<br />
Kuva: Vilja Tamminen<br />
MONITORI 3/2009 15
ELÄMÄÄ KESKUKSESSA<br />
KOHTAAMISIA<br />
Lammin vastaanottokeskuksen<br />
ohjaaja Ulla<br />
Vuorenpää tukee<br />
asiakkaitten henkistä<br />
jaksamista<br />
ja oman elämän<br />
hallintaa. Tahasmailin<br />
perheen<br />
Chunem-äidin<br />
ja Scheimatyttären<br />
kanssa<br />
hän etsii keinoja<br />
arjesta suoriutumiseen,<br />
jotta<br />
perheen elämä<br />
sujuisi mahdollisimman<br />
hyvin.<br />
16 MONITORI 3/2009
Nauru kumpuaa<br />
jälleen sydämestä<br />
Odottaminen on leimannut kurdiperheen<br />
elämää jo vuosia.<br />
Tahasmailin kuusihenkinen perhe saapui Suomeen<br />
kuluvan vuoden alussa. Heidät sijoitettiin ensin neljäksi<br />
viikoksi Turun vastaanottokeskukseen, missä<br />
perhe asui yhdessä huoneessa. Parhaillaan he elävät<br />
Lammilla, vastaanottokeskuksen itsenäisen asumisen<br />
yksikön kerrostaloasunnossa.<br />
– Kun avasimme Lammin kolmen huoneen<br />
asunnon oven, emme ensin uskoneet, että se olisi<br />
vain meidän perheemme käyttöön, 34-vuotias perheenäiti<br />
Chunem Tahasmail iloitsee.<br />
Pitkään pakosalla epävarmuudessa<br />
Irakin kurdialueelta kotoisin oleva perhe on ollut<br />
yhdeksän vuotta pakosalla kotimaansa epävakaita<br />
olosuhteita. Ensiksi he hakivat turvapaikkaa Saksasta,<br />
jonne Chunem Tahasmailin veli oli muuttanut<br />
jo vuosia aikaisemmin.<br />
– Olin kolmen vanhimman lapsen kanssa seitsemän<br />
kuukautta itäsaksalaisessa Magdeburgin<br />
vastaanottokeskuksessa. Mieheni oli töissä automaalaamossa<br />
Münchenissä, jonne oli yli kymmenen<br />
tunnin junamatka. Se oli vaikeaa aikaa, kun tapasimme<br />
vain kerran kuussa.<br />
Myöhemmin perhe sai asunnon Keski-Saksassa<br />
sijaitsevassa Braunschweigin kaupungissa, mutta<br />
epävarmuus leimasi edelleen yhteiseloa. Maahanmuuttovirasto<br />
tuli tutuksi, ja perhe kohtasi syrjintää<br />
arjessa eri tavoin.<br />
Turvapaikanhakijoita<br />
riipovat usein ristiriitaiset<br />
tunteet.<br />
Turvallisiin oloihin pääsy<br />
helpottaa, mutta kotiseudulle<br />
jääneitä läheisiä<br />
on ikävä.<br />
Karkottamisuhka jäytää mieltä<br />
Todella tukalaksi tunnelma muuttui, kun Irakiin<br />
palauttamisen uhka alkoi varjostaa perheen arkea.<br />
– Miehelleni ei myönnetty enää työlupaa, vaikka<br />
hänellä oli työpaikka automyyjänä. Ulkomaalaisvirastossa<br />
sanottiin, että voimme pakata laukkumme<br />
valmiiksi, jonain yönä oveen koputetaan ja koko<br />
perhe haetaan Irakiin lähtevään koneeseen.<br />
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ehkä siksi, että<br />
Chunem Tahasmail oli karkottamispäätöksen aikaan<br />
raskaana. Tahasmailien nuorimmainen ehti<br />
täyttää Saksassa neljä vuotta. Vanhemmat ovat huolissaan,<br />
sillä poika on elänyt koko pienen elämänsä<br />
pelon täyttämässä kodissa.<br />
Viime vuoden lopussa kauhukuvasta tuli totta.<br />
Perheen isä otettiin kymmeneksi päiväksi säilöön.<br />
Viranomaiset takavarikoivat vanhempien passit ja<br />
kaupunkialueelta poistuminen kiellettiin. Päätös<br />
lähteä Saksasta syntyi hädän hetkellä.<br />
– Istuimme koko perhe neuvottelemaan ja olimme<br />
kaikki sitä mieltä, että meidän on parasta lähteä,<br />
15-vuotias Scheima-tytär kertoo.<br />
Perhe pakkasi siltä istumalta tarpeellisimmat tavarat,<br />
lähti Ruotsia kohti ja sieltä edelleen laivalla<br />
Turkuun.<br />
Sairaus hallitsee arkea<br />
Alussa Chunem Tahasmail jännitti, kuinka arki alkaisi<br />
sujua vieraassa maassa, kun kaupassa käyntikin<br />
tuntui ilman suomen kielen taitoa vaikealta.<br />
Ruoanlaitto on keskeinen turvapaikanhakijaperheen<br />
päivärytmiä ylläpitävä puuha, kun vanhemmilla<br />
ei ole töitä eivätkä lapset käy vielä koulua.<br />
Arjen askareet helpottavat tuskaisaa odottamista,<br />
joka on leimannut jo vuosia Tahasmailin perheen<br />
elämää.<br />
Suin päin Suomeen lähtö ei ole kaduttanut, mutta<br />
lapset ikävöivät Saksaan jääneitä kavereita. Perhekeskeisten<br />
Tahasmailien aika kuluu pääasiassa kotona,<br />
mutta suomen kielen opiskelu on yksi hyvä<br />
syy poistua kodin seinien sisäpuolelta. Vanhemmat<br />
ja lapset opiskelevat yhtä lailla innokkaina samassa<br />
aloittelijoiden ryhmässä, jossa on myös muita Lammin<br />
vastaanottokeskuksen asukkaita.<br />
11-vuotiaan tyttären astmasairaus hallitsee perheen<br />
arkea. Useamman kerran kuussa pitää käydä<br />
lääkärillä Hämeenlinnan keskustassa, jonne on<br />
Lammin kuntakeskuksesta matkaa lähes neljäkymmentä<br />
kilometriä. Tahasmailit ovat kiitollisia saamastaan<br />
hyväntahtoisesta kohtelusta.<br />
– Suomessa lääkäritkin ovat niin ystävällisiä.<br />
MONITORI 3/2009 17
Myös kylällä tapaamamme ihmiset tervehtivät ja<br />
hymyilevät ystävällisesti, Chunem Tahasmail iloitsee<br />
ja kiittelee vastaanottokeskukselta saatua monenlaista<br />
käytännön tukea.<br />
Scheima Tahasmail (oik.) opiskelee suomea<br />
ja toivoo pääsevänsä suomalaiseen kouluun.<br />
Turvallisille raiteille<br />
Tahasmailien elämä on vihdoin asettumassa turvallisille<br />
raiteille. Viime vuosien ahdistuksen piina<br />
tuntuu vähitellen hellittäneen otettaan.<br />
– Nyt vasta pystyn taas nauramaan sydämeni<br />
pohjasta, Chunem Tahasmail sanoo.<br />
Toisinaan perheen toiveikkaat tunnelmat kuitenkin<br />
särkyvät kuin saippuakupla. Takaisin Irakiin<br />
joutuminen pelottaa, sillä kurdit ovat siellä edelleen<br />
usein väkivallan kohteena.<br />
– Myös tyttären astman takia pelottaa. Hän tarvitsee<br />
lääkettä kahdesti päivässä. Irakissa meidän<br />
kylässämme ei ole lääkehuoltoa, eikä edes sähköä<br />
kuin muutaman tunnin päivässä. Emme pärjäisi<br />
muutenkaan, kun lapset eivät osaa lukea ja kirjoittaa<br />
äidinkieltään, Chunem Tahasmail sanoo.<br />
Edessä on kutsu Maahanmuuttoviraston haastatteluun,<br />
jonka jälkeen perhe saa vastauksen turvapaikkahakemukseensa.<br />
Entä jos Maahanmuuttovirasto<br />
päättää, että perhe lähetetään takaisin Saksaan?<br />
– Emme halua missään tapauksessa palata sinne.<br />
Toivon todella, että Suomi ottaa meidät vastaan.<br />
Haluamme vihdoin viettää turvallista perhe-elämää<br />
ja tavallista arkea, opiskella suomea, mennä töihin<br />
FAKTA<br />
Kurdit ovat asuneet samalla maantieteellisellä<br />
alueella Lähi-idässä jo<br />
4 000 vuotta. Ensimmäisen maailmansodan<br />
jälkeen Kurdistan jaettiin Irakin,<br />
Iranin, Syyrian ja Turkin hallintoon.<br />
Kurdit ovat maailman suurin kansa,<br />
jolla ei ole omaa valtiota.<br />
ja saada lapset kouluun, Chunem Tahasmail sanoo<br />
toiveikkain mielin.<br />
Tuula Ainasoja<br />
Kuvat: Vilja Tamminen<br />
TURVAAN TULLEET<br />
Osa 12: Pakolaispolitiikan historia<br />
Suomeen saapui pakolaisia jo 1920-luvulla<br />
Monitori on esitellyt kolmen edellisen vuoden aikana yksitoista suurinta Suomen<br />
vastaanottamaa pakolaisryhmää tulojärjestyksessä. Suurten ryhmien lisäksi<br />
Suomi on vastaan ottanut myös pienempiä ryhmiä. Vuosien 1992 ja 2008<br />
välisenä aikana Suomi on vastaanottanut pakolaisia Venäjältä, Kroatiasta, entisen<br />
Neuvostoliiton muilta alueilta, Angolasta, Etiopiasta, Sri Lankasta, Syyriasta,<br />
Liberiasta, Kiinasta, Kambodzhasta ja Ruandasta. Kustakin maasta on<br />
tullut yli 90 pakolaista.<br />
Itsenäisyyden alkuaika<br />
Pakolaisuus ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Suomen pakolaispolitiikan voi katsoa<br />
alkaneen 1920-luvun alussa, jolloin Suomeen tuli Neuvostoliitosta yli 33 000<br />
pakolaista. Taustalla oli Venäjän vallankumous ja yhteiskunnan muuttuminen<br />
Neuvostoliitoksi. Suomi oli tuolloin vasta toipumassa vuoden 1918 sisällissodasta.<br />
Venäläisistä pakolaisista ainoastaan osa jäi Suomeen. Huomattava osa heistä<br />
käytti Suomea kauttakulkumaana Pohjois-Amerikkaan, Ranskaan ja muualle<br />
Länsi-Eurooppaan. Talvisodan alkaessa vuonna 1939 Suomessa asui 13 000<br />
pakolaista eli enemmän kuin 1970-luvulla.<br />
Suomi otti vastaan myös poliittisia pakolaisia natsi-Saksasta. Pakolaisten<br />
määrät olivat pieniä, mutta tätä vaihetta voidaan pitää ensimmäisenä poliittisten<br />
pakolaisten suunniteltuna vastaanottovaiheena.<br />
Pakolaisten vastaanotosta vastasi tuolloin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön<br />
SAK:n ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen SDP:n yhteinen organisaatio.<br />
Pakolaiset työllisti osuuskauppaliike ja Elanto sekä niiden tuotantolaitokset<br />
ja työväenliikkeen lehdistön kirjapainot. Pääosa saksalaisista pakolaisista<br />
ohjattiin kuitenkin Suomesta turvaan Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan.<br />
Sodan jälkeiset vuodet<br />
Viisi sodan vuotta olivat suurten kansallisten uhrausten ja menetysten aikaa.<br />
Suomi joutui sijoittamaan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutettujen<br />
alueiden väestön, yli puoli miljoonaa ihmistä.<br />
Tämä vaikutti monien suomalaisten maahanmuuttokielteisiin asenteisiin.<br />
Suomi ei vastaanottanut pakolaisia muiden pohjoismaiden tapaan diktatuuriin<br />
suistuneista Länsi-Euroopan maista: Espanjasta, Portugalista ja Kreikasta.<br />
Suomi ei myöskään ottanut vastaan pakolaisia Unkarista vuonna 1956 tai<br />
Tsekkoslovakiasta vuonna 1968.<br />
Toisen maailmansodan jälkeisen ensimmäisen pakolaisryhmän Suomi vastaanotti<br />
Chilestä vuonna 1973. Sotilasdiktatuurista vastaanotetut pakolaiset<br />
olivat pienestä lukumäärästään huolimatta historiallinen alkuvaihe nykyiselle<br />
kansalliselle pakolaispolitiikalle. Tosin muut pohjoismaat ottivat suuria määriä<br />
pakolaisia myös muista Etelä-Amerikan tuolloisista diktatuurivaltioista.<br />
Pakolaisvirrat vain kasvavat<br />
Maapallon aineelliset voimavarat ja resurssit ovat rajalliset. Monet itsestään<br />
selvinä ja jatkuvina varantoina pidetyt raaka-aineet ja varannot tulevat ehtymään.<br />
Globalisoitunut maailma tarvitsee nopeita yhteisiä toimenpiteitä, jotta<br />
nykyinen trendi saataisiin pysähtymään ja kääntymään yhteisen vastuun suuntaan.<br />
Ilman tätä pakolaisvirrat kasvavat entisestään.<br />
Pakolaisvirran katkeaminen edellyttää myös ihmisoikeustilanteen paranemista<br />
ja yhä kasvavaa huolta koko ajan kasvavista elintasoeroista ja -kuiluista<br />
rikkaiden ja köyhien maiden välillä.<br />
Risto Laakkonen<br />
Kirjoittaja on kanslianeuvos, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan<br />
ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläs ja pitkäaikainen pääsihteeri<br />
18 MONITORI 3/2009
EU-TURVAPAIKKAPOLITIIKKA<br />
Yhteinen turvapaikkapolitiikka<br />
kuumentaa tunteita<br />
EU:n yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu,<br />
myös turvapaikanhakijoiden.<br />
Euroopan unionissa käydään kovaa kädenvääntöä<br />
siitä, miten yhtenäistää turvapaikkapolitiikkaa. Toiset<br />
kannattavat kansainvälistä lainsäädäntöä, jota<br />
sovellettaisiin jäsenmaissa yhdenmukaisesti. Toisille<br />
riittäisi käytännön yhteistyö.<br />
Syksyllä 2008 unionissa hyväksyttiin maahanmuutto-<br />
ja turvapaikkasopimus. Sen yksi tavoite<br />
on saada aikaiseksi yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä.<br />
Maahanmuutto-osaston ylitarkastajan<br />
Tuomas Koljosen mielestä yhteisen linjauksen<br />
suurin hyöty on, että sen myötä<br />
hakijoita kohdeltaisiin eri jäsenmaissa<br />
samalla tavoin.<br />
– Kun käytännöt ovat yhtenevät, turvapaikan<br />
hakeminen useasta maasta todennäköisesti<br />
vähenee. Myöskään hakijoita<br />
maahan vetäviä tekijöitä ei pääse<br />
syntymään yhtä helposti.<br />
Samalla ne henkilöt, jotka aidosti<br />
tarvitsevat kansainvälistä suojelua, saavat<br />
sitä. Väärinkäytökset puolestaan vähenevät.<br />
Kohti yhtenäisempää linjaa<br />
Muiden EU-maiden ja etenkin Pohjoismaiden<br />
lainsäädäntö ja päätöksenteko<br />
vaikuttavat siihen, miten paljon Suomeen<br />
tulee turvapaikanhakijoita.<br />
EU:ssa on jo hyväksytty joitakin turvapaikkapolitiikkaa<br />
yhtenäistäviä direktiivejä.<br />
Näitä ovat esimerkiksi vastaanotto-olosuhteita<br />
yhtenäistävä direktiivi sekä<br />
turvapaikkamenettely- ja turvapaikkamääritelmädirektiivit.<br />
Jäsenmaat ovat<br />
jo jossain määrin yhtenäistäneet lainsäädäntöjään<br />
niiden pohjalta.<br />
Käytännössä yhteinen linja ei kuitenkaan<br />
ole vielä kovin pitkällä, sillä direktiiveillä<br />
on luotu vain vähimmäissäännökset.<br />
Ne antavat jäsenmaille vielä varsin<br />
paljon liikkumavaraa, Tuomas Koljonen<br />
sanoo.<br />
Yhteistyö Pohjoismaiden välillä on<br />
tiivistä, jos vertaa esimerkiksi Keski-Euroopan<br />
maihin. Pohjoismaiden lakien<br />
ja käytäntöjen vertailu kuitenkin osoittaa,<br />
ettei yhtä yhdenmukaista politiikkaa<br />
ole.<br />
– Tietoja vaihtamalla pyrimme kuitenkin yhtenäistämään<br />
linjauksia.<br />
Tuomas Koljosen<br />
mielestä kansainvälinen<br />
yhteistyö nostaa turvapaikkaprosessin<br />
laatua.<br />
Lainsäädäntö jakaa mielipiteet<br />
EU on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen,<br />
että jäsenmailla olisi yhteinen turvapaikkamenettely<br />
vuoteen 2012 mennessä. Tuolloin myös kansainvälistä<br />
suojelua saavien aseman pitäisi olla yhdenmukainen.<br />
Monet jäsenmaat kuitenkin katsovat,<br />
ettei uutta lainsäädäntöä tarvita vaan tavoitteeseen<br />
päästään parhaiten käytännön yhteistyötä<br />
tiivistämällä.<br />
Etenkin vastaanotto-olosuhteita yhtenäistävä direktiivi<br />
on kuumentanut tunteita – varsinkin esillä<br />
ollut ehdotus turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta<br />
jo hakemuksen käsittelyn aikana. Suomessa<br />
tämä mahdollisuus on, mutta joissain maissa sen<br />
katsotaan vetävän hakijoita maahan.<br />
Tuomas Koljonen arvioi, että jäsenmaiden skeptisyyden<br />
ja direktiivien keskeneräisyyden takia tavoitteeseen<br />
ei välttämättä päästä vielä lähivuosina.<br />
Turvapaikkavirastolta tukea<br />
EU:hun ollaan perustamassa turvapaikkavirastoa,<br />
jonka on määrä valmistua<br />
vuoden 2009 aikana.<br />
Virasto tulee muun muassa keräämään<br />
lähtömaatietoa, jota jäsenmaat<br />
voivat hyödyntää. Se on myös keskeisessä<br />
roolissa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän<br />
kehittämisessä ja<br />
käytännön yhteistyön tukemisessa.<br />
– Yhteistyön lisääminen ja parhaiden<br />
käytäntöjen jakaminen viranomaisten<br />
kesken nostavat turvapaikkaprosessin<br />
laatua, Tuomas Koljonen uskoo.<br />
Suomi haluaa saada EU-säädökset<br />
voimaan mahdollisimman pian.<br />
– Yhteistyössä täytyy usein tehdä<br />
kompromisseja. Tämä tarkoittaa, että<br />
ajoittain voidaan joutua hyväksymään<br />
säädöksiä, jotka eivät välttämättä ole<br />
meidän näkökulmasta parhaita mahdollisia,<br />
Koljonen sanoo.<br />
Hänen mielestään ongelmat ovat kuitenkin<br />
pieniä, jos niitä katsoo pidemmällä<br />
aikavälillä saavutettavan hyödyn<br />
valossa.<br />
Teksti ja kuva: Eeva Korvola<br />
MONITORI 3/2009 19
ELÄMÄÄ YKSINTULLEET KESKUKSESSA<br />
Lapsi vai aikuinen?<br />
Nuorten turvapaikanhakijoiden iänarviointi on poikinut eripuraa.<br />
Yhdestä asiasta ollaan yhtä mieltä. Laki on saatava ajan tasalle.<br />
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden todellisesta iästä<br />
on käyty kuumaa keskustelua tänä vuonna.<br />
Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa joka<br />
kolmannen alaikäisen antaneen vääriä tietoja iästään.<br />
Lehti viittasi kuitenkin vain Etelä-Karjalan poliisin<br />
ulkomaalaistutkinnan lausuntoon. Etelä-Karjalassa<br />
sijaitsee Parikkalan tukiasumisyksikkö, jossa<br />
on paikka 80 alaikäiselle turvapaikanhakijalle.<br />
Osa Suomeen tulleista nuorista on käynyt läpi oikeuslääketieteellisen<br />
iänarviointitutkimuksen.<br />
Tutkimuksia tehtiin tänä vuonna ennätysmäärä,<br />
yli sata, kunnes apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt<br />
toukokuussa suositteli niiden keskeyttämistä.<br />
Suositus perustui siihen, että iänarviontien tekemisestä<br />
ei säädetä laissa, vaikka niissä puututaan henkilökohtaiseen<br />
koskemattomuuteen.<br />
Lainsäädäntöä iänarvioinneista valmistellaan<br />
parhaillaan, ja se pitäisi saada eduskunnan käsittelyyn<br />
tämän syksyn aikana.<br />
Lisäksi tukiasumisyksikön palvelut on suunniteltu<br />
nimenomaan alaikäisille, Hyvönen toteaa.<br />
Hän toivoo iänarviointeihin lisää varoja valtiolta,<br />
jotta aikuiset saataisiin nykyistä nopeammin siirrettyä<br />
muihin vastaanottokeskuksiin. Siirtoja hidastaa<br />
myös vastaanottopaikkojen puute, sillä aikuisten<br />
vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet.<br />
Hyvönen arvelee nuorten antavan vääriä tietoja<br />
iästään siksi, että heitä on tulomatkallaan neuvottu<br />
tekemään niin. Nuoret saattavat luulla, että vain<br />
alaikäisillä on mahdollisuus jäädä Suomeen.<br />
Minna Suihkonen<br />
Piirros: Eeva Korvola<br />
Lapset maksavat enemmän<br />
Tähän mennessä iänarvioinnin tekeminen tai tekemättä<br />
jättäminen on riippunut täysin turvapaikanhakijan<br />
sijaintipaikkakunnan poliisista, kertoo tulosalueen<br />
johtaja Susanne Tengman Maahanmuuttoviraston<br />
turvapaikkayksiköstä. Maahanmuuttovirasto<br />
ei ole pyytänyt iänarviointeja, koska virastolla<br />
ei ole siihen valtuutusta ulkomaalaislaissa.<br />
– On turvapaikanhakijan yhdenvertaisuuden<br />
kannalta tärkeää, että lakiin saadaan selkeät säädökset<br />
siitä, kuka iänarviointeja tekee ja milloin niitä<br />
tehdään, Tengman toteaa.<br />
Hän korostaa, että oman iän tietäminen on turvapaikanhakijan<br />
itsensä kannalta tärkeää. Osa nuorista<br />
hakijoista ei tiedä tarkkaa ikäänsä lainkaan. Suomessa<br />
monet palvelut ja oikeudet, esimerkiksi naimisiinmeno<br />
ja eläkkeelle pääsy, kytkeytyvät ikään.<br />
Toisaalta aikuisilla ei ole oikeutta samoihin etuihin<br />
kuin lapsilla, ja lasten vastaanottaminen maksaa<br />
enemmän, Tengman muistuttaa.<br />
”Arviointiin lisää rahaa”<br />
Parikkalan alaikäisten tukiasumisyksikön johtaja<br />
Heli Hyvönen toteaa, että vastaanottokeskuksen<br />
arjen kannalta olisi tärkeää, että alaikäisille tarkoitetussa<br />
keskuksessa todella asuisi alaikäisiä.<br />
Lastensuojelulain mukaan alaikäisiä ja täysi-ikäisiä<br />
ei saa majoittaa samoihin tiloihin. Parikkalassa<br />
kitkaa on syntynyt aikuisten ja alaikäisten erilaisista<br />
oikeuksista.<br />
– Täysi-ikäisillä on esimerkiksi oikeus ostaa alkoholia.<br />
20 MONITORI 3/2009
Tarkka ikä ei selviä<br />
Iänarviointitutkimukset tehdään Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen<br />
laitoksella. Tutkimus alkaa haastattelulla, jossa<br />
selvitetään, onko tutkittava kärsinyt nälästä, vakavista kuumejaksoista<br />
tai luusto- ja lihassairauksista kasvuaikanaan.<br />
Nämä tekijät voivat vaikuttaa luuston ja hampaiston kehitykseen.<br />
Varsinainen tutkimus tehdään hampaista ja vasemman<br />
käden ranteen luista otettavien röntgenkuvien ja vertailuaineiston<br />
perusteella. Röntgenkuvien ottaminen edellyttää<br />
turvapaikanhakijan ja hänen edustajansa suostumusta.<br />
Tutkimuksen tekee kaksi eri tutkijaa aluksi erikseen. Jos he<br />
päätyvät erilaisiin tuloksiin, he käyvät tutkimuksensa yhdessä<br />
läpi päästäkseen yhteisymmärrykseen. Iänarviointitutkimuksista<br />
vastaava professori Helena Ranta tarkistaa jokaisen<br />
tutkimuksen.<br />
Ranta korostaa, että tarkkaa syntymävuotta tutkimuksella<br />
ei ole mahdollista saada selville.<br />
– Kysymys ei ole tutkimuksen virhemarginaalista, vaan<br />
yksilöiden välisestä biologisesta vaihtelusta.<br />
Parikymppisillä tutkimustulosten vaihteluväli on plusmiinus<br />
kaksi vuotta. Alle 17-vuotiaiden tutkimustulokset ovat<br />
tarkempia, koska hampaat kehittyvät vielä.<br />
Miten Maahanmuuttovirasto sitten ratkaisee henkilön iän,<br />
jos iänarviointitutkimus kertoo hänen iäkseen esimerkiksi<br />
16–18 vuotta?<br />
– Epäselvissä tapauksissa tulos tulkitaan asiakkaan eduksi,<br />
kertoo ylitarkasta Ritva Laakso-Liukkonen Maahanmuuttovirastosta.<br />
Iänarviointitutkimuksia on tehty 1990-luvun puolivälistä<br />
saakka. Säteilyturvakeskus on myöntänyt oikeuslääketieteen<br />
laitokselle luvan testien tekemiseen.<br />
Helena Rannan mukaan oikeuslääketieteen laitos on jo<br />
pitkään toivonut, että iänarviointitutkimuksen oikeudellinen<br />
perusta selvitettäisiin.<br />
Turvapaikanhakijan<br />
toimeentulotuki<br />
Turvapaikanhakija saa toimeentulotukea<br />
toimeentulotuki- ja kotouttamislakien mukaisesti.<br />
Tuen perusosa on aikuisilla 10 ja<br />
alaikäisillä 15 prosenttia alempi kuin muilla<br />
tukea saavilla.<br />
Perusosa on alennettu, koska vastaanottokeskukset<br />
tarjoavat majoituksen ja palveluja,<br />
jotka tavallinen tuen saaja hankkii itse.<br />
Näitä ovat esimerkiksi lehdet ja televisio,<br />
siivous, käyttövesi ja sähkö. Jos keskus tarjoaa<br />
ruoan, tukea alennetaan enintään 49<br />
prosenttia. Lisäksi tukea saadakseen hakijan<br />
on osallistuttava vastaanottokeskuksen<br />
järjestämään palkattomaan työ- tai opintotoimintaan,<br />
jos sitä on tarjolla.<br />
Aikuisen perusosa vaihtelee 9,14 eurosta<br />
12,52 euroon päivässä. Eniten tukea saavat<br />
yksin asuvat ja yksinhuoltajat. Lasten päiväsumma<br />
on 7,10–8,28 euroa iästä ja lukumäärästä<br />
riippuen. Keskuksen ulkopuolella<br />
asuva on myös oikeutettu perusosaan, mutta<br />
vuokrat hänen on maksettava itse.<br />
Täydentävää toimeentulotukea turvapaikanhakijat<br />
voivat saada samoin perustein<br />
kuin muutkin, esimerkiksi silmälaseja varten.<br />
Entiseen kotimaahansa tai lähtömaahansa<br />
palaavalle voidaan myöntää myös<br />
matkarahat toimeentulotukena.<br />
Suomen tukitason arvellaan muuttuneen<br />
muita Pohjoismaita houkuttelevammaksi<br />
muun muassa valuuttakurssien vaihtelun takia.<br />
Tuen mahdollinen houkutteleva vaikutus<br />
selvitetään tänä vuonna.<br />
Kirsi Salo<br />
FAKTA<br />
Alaikäiset turvapaikanhakijat<br />
Nuoria, ilman huoltajaa saapuvia turvapaikanhakijoita on tullut<br />
Suomeen alkuvuonna reilusti yli puolet enemmän kuin<br />
edellisvuonna samaan aikaan. Kesäkuun loppuun mennessä<br />
Suomeen oli saapunut 338 alaikäistä turvapaikanhakijaa.<br />
Alaikäisten yleisimmät lähtömaat ovat tänä vuonna olleet<br />
Irak, Somalia ja Afganistan. Muista maista on tullut lähinnä<br />
yksittäisiä turvapaikanhakijoita. Suurin osa hakijoista on 15–<br />
19-vuotiaita poikia.<br />
Viime vuonna suojelua haki 706 alaikäistä yksin tullutta<br />
turvapaikanhakijaa. Tuolloin hakijamäärä kasvoi vuodesta<br />
2007 peräti 620 prosenttia.<br />
Lähde: Maahanmuuttovirasto<br />
Esimerkki<br />
Suomalainen<br />
perhe,<br />
tuki/kk<br />
Turvapaikanhakija<br />
perhe,<br />
tuki/kk<br />
isä 354,83 € 319,35 €<br />
äiti 354,83 € 319,35 €<br />
1. lapsi 271,34 € 230,64 €<br />
0–9 v.<br />
2. lapsi 271,34 € 230,64 €<br />
10–17 v.<br />
yli 18-v.<br />
kotona 304,74 € 274,26 €<br />
asuva<br />
Yhteensä 1557,09 € 1374,25 €<br />
MONITORI 3/2009 21
YKSINTULLEET<br />
Pitkä taival Paltamoon<br />
Kotimaansa levottomuuksia paennut Rashid Haji Absiye<br />
jatkaa Suomessa kesken jäänyttä koulua<br />
ja ikävöi kadoksissa olevaa perhettään.<br />
Paltamon Mieslahdessa sijaitseva Kainuun Opisto<br />
on ollut 16-vuotiaan Rashid Haji Absiyen koti viime<br />
huhtikuusta lähtien. Yhdessä 11 muun alaikäisen<br />
turvapaikanhakijan kanssa hän opiskelee suomen<br />
kieltä ja muita elämisen taitoja päätöksiä odotellessaan.<br />
Mieslahdessa nuoret elävät sisäoppilaitoksessa.<br />
Herätys on kello kahdeksan, ja aamupalan jälkeen<br />
alkaa koulu. Illalla kaikkien pitää olla yhdeksältä<br />
takaisin asuntolassa tai ainakin valvojilla pitää olla<br />
tieto, jos joku viettää iltaa jossain muualla.<br />
Opiston henkilökunnan mukaan Absiye on ryhmän<br />
miksi-poika – tiedonhaluinen nuorukainen,<br />
joka haluaa tietää asioista aina vain enemmän.<br />
Somaliassa Absiye kävi koulua vain muutaman<br />
vuoden. Sen jälkeen hän on opiskellut asioita itsekseen,<br />
myös englantia.<br />
– Somaliassa olisi pitänyt maksaa opetuksesta, ja<br />
meillä ei ollut rahaa.<br />
Tällä hetkellä Absiye odottaa turvapaikkapäätöstä.<br />
Jos päätös on myönteinen, hän haluaa opiskelemaan<br />
suomalaiseen oppilaitokseen.<br />
– Haluan ekonomiksi ja päästä pankkiin töihin,<br />
Absiye nauraa leveästi.<br />
Äiti järjesti matkan<br />
Somalian epävakaat olot saivat Rashid Haji Absiyen<br />
jättämään kotimaansa. Mogadishussa asuneen<br />
perheen äiti järjesti poikansa matkan turvallisempiin<br />
oloihin.<br />
– En tiedä, paljonko matka maksoi, sillä äiti hoiti<br />
asiat matkan järjestäneen miehen kanssa.<br />
Absiye meni ensiksi Etiopiaan ja tuli sieltä Ruotsin<br />
kautta Suomeen.<br />
Mutta miksi Suomi eikä Ruotsi?<br />
–Matkan järjestänyt mies käski tulla Suomeen,<br />
hän toteaa.<br />
Suomessa tie on kulkenut Espoon, Ylöjärven ja<br />
Parikkalan kautta Kainuuseen. Vaikka elämä Kainuussa<br />
on hyvällä mallilla, paras paikka löytyy muualta.<br />
–Ylöjärvi oli paras. Tampere oli vieressä, ja pääsimme<br />
käymään siellä.<br />
Moni haluaa pois Somaliasta, vaikka pakoreitit<br />
erityisesti Saharan ja Välimeren kautta ovat hyvin<br />
vaarallisia. Osa myös kuolee matkalla. Absiyen oma<br />
matka Suomeen sujui onneksi hyvin.<br />
– Minulla oli onnea, kun pääsin Suomeen turvallisesti.<br />
Ei tietoa perheestä<br />
Kun puhe kääntyy Somaliaan jääneeseen perheeseen,<br />
nuorukaisen ilme vakavoituu. Viimeksi Rashid<br />
Haji Absiye on saanut yhteyden äitiinsä viime<br />
keväänä.<br />
– En tiedä, missä he ovat tällä hetkellä. Minulla<br />
on kova ikävä äitiä ja sisaruksiani, hän tunnustaa.<br />
Pojan isä on kuollut, mutta Mogadishuun jäivät<br />
äiti, kaksi veljeä ja kaksi siskoa. Koko Kainuussa<br />
olonsa aikana hän ei ole saanut äitinsä puhelinta<br />
vastaamaan.<br />
– Olen ollut Suomesta yhteydessä perheeseeni<br />
ehkä viisi kertaa. Heidän puhelimensa ei kuitenkaan<br />
enää toimi, ja en ole kuullut heistä moneen<br />
kuukauteen.<br />
Vaikka nuorten saamat käyttörahat eivät ole suuria,<br />
heiltä löytyy halua auttaa kotimaihinsa jääneitä<br />
sukulaisiaan. Myös Absiye voisi auttaa perhettään,<br />
mutta ei pysty siihen.<br />
– En voi lähettää heille apua, koska en tiedä, missä<br />
he ovat.<br />
Paikka koko elämäksi<br />
Kainuun Opiston nuorten maahanmuuttajien ykkösharrastus<br />
on jalkapallo. Pallo saa kyytiä, ja välillä<br />
nuoret pelaavat ystävyysotteluita myös opiston<br />
muita kurssilaisia vastaan.<br />
– Jalkapalloa pelaamme 4–5 iltana viikossa. Sitä<br />
haluavat pelata kaikki, Rashid Haji Absiye kertoo.<br />
Kaikki vapaa-aika ei kuitenkaan kulu palloa potkien.<br />
– Luen kirjoja, surffaan internetissä ja käyn punttisalilla.<br />
Joskus käymme poikien kanssa Kajaanissa.<br />
Nuorilla oli kesällä vain viikko kesälomaa opintojen<br />
lomassa. Pelkkää luokkahuoneessa istumista<br />
ei kesä kuitenkaan ole ollut. Välillä asioita pohdittiin<br />
luonnon helmassa ja erilaisilla retkillä.<br />
– Haluan löytää itselleni paikan, missä voisin<br />
asua koko elämäni ja tulla onnelliseksi.<br />
Teksti ja kuva: Pekka Moliis<br />
Rashid Haji Absiye<br />
haluaa löytää itselleen<br />
paikan, jossa voi elää<br />
onnellista elämää.<br />
22 MONITORI 3/2009
Nuorilta löytyy<br />
halua auttaa<br />
kotimaihin<br />
jääneitä<br />
sukulaisia.<br />
MONITORI 3/2009 23
ETNO<br />
Yksilölliset tarpeet huomioon<br />
Kotouttamisprosessi kaipaa kehittämistä ja lakia<br />
ollaan uudistamassa. Etelä-Suomen ETNO etsi työpajassa<br />
keinoja parantaa kotouttamista. Esille nousi myös<br />
kaksisuuntaisuus – kantaväestönkin on kotouduttava<br />
monikulttuuriseen yhteiskuntaan.<br />
Alueellisen ETNOn lakityöpajaan osallistui parisenkymmentä<br />
järjestöjen ja viranomaisten edustajaa.<br />
Tarkoituksena oli saada Uudenmaan maahanmuuttajajärjestöjen<br />
ääntä kuuluviin kotouttamislain<br />
uudistuksessa, jonka avulla halutaan pureutua<br />
kotouttamistoiminnan kehitystarpeisiin.<br />
Etelä-Suomen ETNOn puheenjohtaja ja Uudenmaan<br />
TE-keskuksen edustaja Merja Ekqvist<br />
toi avaussanoissaan esiin pääkaupunkiseudun erityislaatuisuuden<br />
maahanmuuton suhteen. Kaikista<br />
Suomen maahanmuuttajista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla,<br />
ja määrä on tasaisessa kasvussa.<br />
Helsingissä TE-toimistoon ilmoittautuva saattaa<br />
joutua suurien asiakasmäärien takia odottamaan<br />
kotoutumissuunnitelman tekoa yli laissa mainitut<br />
kaksi kuukautta. Tämä saattaa viivästyttää esimerkiksi<br />
kielikoulutukseen pääsyä. Ekqvist esittikin toivomuksen,<br />
että alueen erityislaatuisuus huomioitaisiin<br />
kotouttamislain uudistuksessa.<br />
Kotoutusta yhä useammalle<br />
Työpajassa syntyi vilkasta keskustelua nykyiseen<br />
kotouttamislakiin toivotuista muutoksista, maahanmuuttajien<br />
osallisuuden ja kulttuurien välisen<br />
vuoropuhelun vahvistamisesta sekä kotoutumissuunnitelmien<br />
toimivuudesta ja kotoutumiskoulutuksesta.<br />
Lain uudistamisen taustalla on valtioneuvoston<br />
lokakuussa 2008 eduskunnalle antama selonteko<br />
kotouttamislain toimeenpanosta. Selonteossa on<br />
useita kehittämisehdotuksia lain uudistamiseksi.<br />
Yhtenä keskeisimmistä kehittämisehdotuksista<br />
ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi sisäasiainministeriöstä<br />
mainitsi, että kotouttamislain soveltamisalaa<br />
on ehdotettu laajennettavaksi. Ehdotuksessa<br />
laki koskisi maahantulon perusteesta riippumatta<br />
henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan<br />
kestävän vähintään vuoden.<br />
Juha-Pekka Suomen esille nostamassa toimintamallissa<br />
myös vaikkapa työn myötä Suomeen<br />
muuttaneiden perheenjäsenet olisivat oikeutettuja<br />
viranomaisten kotouttamistoimenpiteisiin. Lisäksi<br />
uudistuksen tarkoitus olisi huomioida entistä paremmin<br />
heikompiin ryhmiin kuuluvat, kuten iäkkäät<br />
sekä luku- ja kirjoitustaidottomat.<br />
Uusi laki kannustaa itsenäisyyteen<br />
Tavoitteena on, että kotouttamislain uudistuksessa<br />
huomioidaan maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet<br />
Sabah Abbas Alin mukaan maahanmuuttajan on voitava<br />
kokea itsensä tärkeäksi uudessa yhteiskunnassa. Kielellisten<br />
ja yhteiskunnallisten taitojen opettelun kautta yksilö tulee<br />
osaksi yhteiskuntaa ja motivoituu toimimaan siinä.<br />
24 MONITORI 3/2009
ETELÄ-SUOMEN ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA<br />
• perustettu helmikuussa 2009<br />
• kokoonpanoon kuuluvat alueen TE-keskukset, kansalaisjärjestöjä,<br />
maahanmuuttajia, Etelä-Suomen lääninhallitus, kuntia, työ- ja elinkeinoelämän<br />
osapuolia sekä etnisiä vähemmistöjä<br />
• neuvottelukunnan tarkoituksena on kehittää viranomaisten,<br />
kansalaisjärjestöjen sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen<br />
välistä vuorovaikutusta Etelä-Suomen alueella<br />
• vuosien 2009 ja 2011 välisenä aikana sen tavoitteena on vaikuttaa<br />
työyhteisöjen asenteisiin, parantaa vähemmistönuorten asemaa<br />
ja lujittaa Etelä-Suomen kuntien välistä yhteistyötä<br />
Järjestöillä on<br />
merkittävä<br />
rooli kotouttamisessa.<br />
Niiden tekemä<br />
konkreettinen<br />
työ täydentää<br />
viranomaisten<br />
kotouttamistoimenpiteitä.<br />
FAKTA<br />
Laki pohdinnassa<br />
eri puolilla maata<br />
Kotouttamislain uudistamisen taustalla<br />
on valtioneuvoston lokakuussa 2008<br />
eduskunnalle antama selonteko kotouttamislain<br />
toimeenpanosta. Selonteossa<br />
on useita kehittämisehdotuksia lain uudistamiseksi.<br />
Lakiuudistuksen valmistelua<br />
varten on asetettu poikkihallinnollinen<br />
ohjausryhmä, jonka jäseninä on<br />
muun muassa ministeriöiden, kuntien,<br />
työmarkkinaosapuolten, järjestöjen ja<br />
ETNOn edustajia. Tavoitteena on, että<br />
lakiesitys annetaan eduskunnalle kevään<br />
2010 aikana.<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunnat<br />
pohtivat ehdotuksia eri puolilla Suomea<br />
lakityöpajoissa: Etelä-Suomen lisäksi<br />
Pohjois-Suomen ETNO kokoontui tänä<br />
keväänä Oulussa ja syksyn aikana työpajojen<br />
järjestämistä jatkavat Itä- ja Länsi-Suomen<br />
ETNOt.<br />
taa olla hyvinkin rankkoja ja traumaattisia kokemuksia<br />
lähtömaastaan, Abbas Ali korosti.<br />
Järjestöjen edustajat suhtautuivat pääosin myönteisesti<br />
selonteossa esitettyihin kotouttamislain kehittämisehdotuksiin.<br />
Abbas Ali on kuitenkin huolissaan<br />
siitä, että kotouttamislain uudistuksen käytännön<br />
merkitys jää maahanmuuttajalle vähäiseksi.<br />
Hänen mukaansa viranomaisten resurssien puute<br />
voi vaikuttaa kotouttamislain toteutumiseen käytännön<br />
tasolla. Lakityöpajaan osallistuneet Etelä-<br />
Suomen ETNOn jäsenet arvelivatkin, että juuri resurssien<br />
löytäminen tulee olemaan keskeinen haaste<br />
kotouttamislain täytäntöönpanossa.<br />
Järjestöillä tärkeä rooli<br />
Maahanmuuttajien kotouttamista ja kotoutumiskoulutusta<br />
kehitetään tällä hetkellä useissa<br />
valtakunnallisissa ja alueellisissa projekteissa.<br />
– Järjestöjen rooli on erityisen merkittävä kotouttamisessa,<br />
Abbas Ali korosti.<br />
– Ne tekevät konkreettista kotouttamistyötä, joka<br />
täydentää viranomaistahojen kotouttamistoimenpiteitä.<br />
Yhdistyksille pitäisikin hänen mukaansa tarjota<br />
enemmän resursseja vapaaehtoistoimintansa vahvistamiseksi.<br />
Lisäksi Abbas Ali peräänkuulutti järjestöjen<br />
ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen<br />
kehittämistä: viranomaiset voisivat huomioida kotouttamistyötä<br />
tehdessään maahanmuuttajajärjestöt<br />
nykyistä aktiivisemmin. Hän toivoi viranomaisten<br />
ottavan aktiivisesti yhteyttä maahanmuuttajayhteisöjen<br />
ja -yhdistysten edustajiin ja osallistavan<br />
heidät kotouttamistyön suunnitteluun ja toteutukseen.<br />
Kuntien ja TE-toimistojen laatimien kotoutumissuunnitelmien<br />
tärkein anti Abbas Alin mukaan<br />
on, että ne sitouttavat maahanmuuttajan omaan kotoutumiseensa<br />
eli uudessa maassa tarvittavien yhteiskunnallisten<br />
taitojen, kielen ja kulttuurin oppimiseen.<br />
Abbas Ali haluaisi, että myös kotoutumissuunnitelmien<br />
laatimisessa toteutuisi yksilökohtaisempi<br />
lähestymistapa.<br />
Kotoutumiskoulutuksen osalta työpajassa kai-<br />
nykyistä paremmin sekä kannustetaan heitä hakeutumaan<br />
itsenäisesti koulutukseen ja työhön.<br />
Sabah Abbas Ali oli yksi kotouttamislakityöpajan<br />
osallistujista. Hän edusti suomalais-kurdilaista<br />
ystävyysseuraa ja kannatti lainsäädännön muutosta<br />
yksilökohtaisempaan suuntaan. Abbas Ali näki<br />
myös tarpeelliseksi pidentää kotouttamisaikaa.<br />
– Kolme vuotta on monelle liian lyhyt aika uuteen<br />
kulttuuriin ja yhteiskuntaan perehtymiseksi.<br />
Tämä pätee etenkin pakolaisten kohdalla, joilla saatvattiin<br />
monipuolisuutta ja maahanmuuttajan elämäntilanteen<br />
parempaa huomioimista. Tämä valmentaisi<br />
parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan<br />
ja työelämän vaatimuksiin. Abbas Ali arveli, että<br />
kotoutumiskoulutuksen avulla voidaan lisätä maahanmuuttajan<br />
yhteiskunnallista aktiivisuutta: Kun<br />
saa kielelliset ja kulttuuriset valmiudet ymmärtää<br />
ja jäsentää ympärillä olevaa yhteiskuntaa, motivoituu<br />
myös toimimaan siinä.<br />
Tavoite: kaksisuuntainen kotoutuminen<br />
Maahanmuuttajan kotoutumisen suurimmiksi<br />
haasteiksi Abbas Ali nimesi kulttuurierot. Esimerkkinä<br />
tästä hän toi esiin suomalaisen yhteiskunnan<br />
yksilökeskeisyyden, joka on monelle maahanmuuttajalle<br />
vierasta. Maahanmuuttajat saattavat myös<br />
kokea, että kantasuomalaisten kanssa on hankala<br />
ystävystyä. Abbas Ali arvioi kuitenkin kantasuomalaisten<br />
ja maahanmuuttajien välisten suhteiden<br />
parantuneen pääkaupunkiseudulla, missä maahanmuuttajat<br />
ovat tulleet yhä näkyvämmin esille yhteiskunnan<br />
eri osa-alueilla.<br />
Kulttuurierojen aiheuttamaa kitkaa on mahdollista<br />
vähentää kansainvälisyyskasvatuksella. Sen<br />
avulla voidaan edistää niin sanottua kaksisuuntaista<br />
kotoutumista, jonka myötä sekä maahanmuuttaja<br />
että ympäröivä yhteiskunta ja kantaväestö mukautuvat<br />
monikulttuuriseen tilanteeseen.<br />
Abbas Ali ehdotti, että kantaväestön ja maahanmuuttajien<br />
välistä vuoropuhelua voisi lisätä erilaisilla<br />
monikulttuurisilla tapahtumilla. Ne voisivat<br />
sisältää virallisen ohjelman lisäksi vapaamuotoista<br />
toimintaa.<br />
Minkälaiset terveiset Sabah Abbas Ali haluaisi lähettää<br />
uutta kotouttamislakia valmistelevalle työryhmälle?<br />
– He voisivat ottaa yhdistysten edustajia mukaan<br />
ja panostaa yhä enemmän kotouttamislain toteutuksen<br />
seurantaan ja arviointiin<br />
Heini Aaltonen<br />
Kuva: Sabah Abbas Alin arkisto<br />
MONITORI 3/2009 25
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Virolaisia viranomaisia vierailulla<br />
Naapurissa on vain vähän turvapaikanhakijoita.<br />
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston suhteita<br />
Viroon vahvistettiin kesäisellä vierailulla. Etelänaapurista<br />
vieraiksi saapuivat neuvonantajat Kaili<br />
Didrichson ja Gerly Kaljuvee sisäasiainministeriön<br />
maahanmuutto- ja rajaosastolta. Vierailulla vaihdettiin<br />
tietoja ajankohtaisimmista maahanmuuttoasioista.<br />
Viron sisäasiainministeriön maahanmuuttoja<br />
rajaosastolla työskentelee 20 henkeä. Maahanmuuttoon<br />
perehtyneitä viranomaisia on<br />
maassa siis melko vähän. Toisaalta Euroopan<br />
unionin maista juuri Virossa on<br />
myös vähiten ulkomaalaisia.<br />
Kymmenen viime vuoden aikana Virosta<br />
on hakenut turvapaikkaa reilut sata<br />
henkeä. Heistä parikymmentä on saanut<br />
myönteisen päätöksen. Viron ainoa turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanottokeskus sijaitsee<br />
Illukassa, lähellä Venäjän rajaa. Vastaanottotoiminnan<br />
käynnistämiseksi maa sai<br />
vuonna 2000 apua Suomen maahanmuuttoviranomaisilta.<br />
Virossa on yksi suurimmista Venäjän ulkopuolisista<br />
venäläisvähemmistöistä. Noin kolmannes<br />
maan asukkaista on venäjänkielisiä. Huomattavan<br />
moni heistä on hakenut ja saanut Viron kansalaisuuden,<br />
mutta liki 100 000:lla sitä ei ole. Maan muita<br />
merkittäviä kieliryhmiä ovat ukrainan-, valkovenäjän-<br />
ja suomenkieliset vähemmistöt.<br />
Tapaamisia ja tiedonvaihtoa Viron ja Suomen<br />
maahanmuuton asiantuntijoiden kesken on tarkoitus<br />
jatkaa säännöllisesti vuosittain.<br />
Sisäasiainministeriöiden asiantuntijoita<br />
Suomesta ja Virosta. Vas. Eero Koskenniemi,<br />
Tarja Rantala, Wivi-Ann Wagello-Sjölund<br />
ja Tuomo Kurri. Viroa edustivat oik.<br />
Gerly Kaljuvee ja Kaili Didrichson.<br />
Kallion läpikulkukeskus<br />
aukesi<br />
Turvapaikanhakijoiden uusi vastaanottokeskus<br />
aloitti toimintansa kesäkuussa Helsingin<br />
Kalliossa. Kiinteistössä on majoitustilaa noin<br />
200 turvapaikanhakijalle.<br />
Helsingissä toimi entuudestaan Metsälän<br />
46- ja Kyläsaaren 233-paikkaiset vastaanottokeskukset.<br />
Helsingin kaupunginhallitus<br />
päätti alkuvuonna 2009 lisätä turvapaikanhakijoiden<br />
paikkamäärää enintään 400:lla.<br />
Metsälän ja Kyläsaaren vastaanottokeskusten<br />
paikkamäärää ei kuitenkaan ollut mahdollista<br />
lisätä.<br />
Turvapaikanhakijat asuvat uudessa keskuksessa<br />
poliisin ja Maahanmuuttoviraston<br />
tutkinnan ajan. Sen jälkeen heille etsitään pysyvämpi<br />
paikka jostain toisesta keskuksesta.<br />
Myös Helsingin keskustaan ollaan avaamassa<br />
uutta keskusta. Sen toiminta on tarkoitus<br />
saada alkamaan vielä syksyn aikana.<br />
Tehostettua tietojenkeruuta Afganistanista<br />
Maahanmuuttovirastossa eli Migrissä on alkanut vuoden loppuun kestävä Afganistan-hanke. Sen<br />
tarkoituksena on tuottaa nykyistä luotettavampaa ja ajantasaisempaa tietoa maan turvallisuustilanteesta.<br />
Afganistan on yksi keskeisimmistä maista, joista tulee Suomeen pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.<br />
Vuosina 2004–2008 turvapaikkaa haki 850 afganistanilaista.<br />
Euroopan paluurahaston tukeman hankkeen avulla päivitetään Migrin maatietoa. Se on keskeisin<br />
tekijä, kun Migri arvioi Afganistanista tulevien tarpeen saada kansainvälistä suojelua.<br />
Migrin ja poliisin edustajat lähtevät syksyllä Afganistaniin tiedonkeruumatkalle. Tietoa kerätään<br />
muun muassa paikallisilta ja kansainvälisiltä viranomaisilta sekä kansalaisjärjestöiltä.<br />
Hanketta on määrä hyödyntää myös Suomen, Afganistanin ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n<br />
välisissä neuvotteluissa, joissa pyritään saamaan aikaan sopimus niin turvapaikanhakijoiden, kielteisen<br />
päätöksen kuin myös oleskeluluvan saaneiden paluusta.<br />
Lokakuussa Migri järjestää seminaarin, jossa esitellään matkalla kerättyä tietoa niin virkamiehille<br />
kuin Suomessa asuville afgaaneille. Hankkeen tulosten pohjalta Migri päivittää maata koskevan soveltamisohjeensa,<br />
joka ohjaa afganistanilaisten turvapaikkahakemuksia koskevia ratkaisuja.<br />
26 MONITORI 3/2009
Kunnille lisää<br />
rahaa kiintiöpakolaisten<br />
sijoittamiseen<br />
Sisäasiainministeriö aloittaa Euroopan<br />
pakolaisrahaston (ERF) rahoituksella<br />
hankkeen, jonka tavoitteena<br />
on tukea haavoittuviin ryhmiin kuuluvien<br />
kiintiöpakolaisten sijoittamista<br />
kuntiin. Haavoittuviksi ryhmiksi lasketaan<br />
muun muassa lapset ja naiset,<br />
jotka ovat joutuneet henkisen, ruumiillisen<br />
tai seksuaalisen väkivallan<br />
tai hyväksikäytön uhreiksi, sekä henkilöt,<br />
joilla on vakavia terveydenhoitoon<br />
liittyviä tarpeita.<br />
Suomi saa vuosien 2009–2011<br />
aikana pakolaisrahastosta yli puolitoista<br />
miljoonaa euroa. Rahoituksella<br />
voidaan helpottaa kuntiin sijoittamista<br />
kehittämällä ja järjestämällä<br />
sijoitettaville terveys-,<br />
mielenterveys-, ja kuntoutuspalveluja.<br />
Hankkeessa luodaan<br />
ja testataan uusia palveluja ja<br />
palvelukokonaisuuksia. Erityisesti<br />
siinä panostetaan kuntien<br />
henkilöstön kouluttamiseen ja<br />
esimerkiksi hoito- ja terapiamenetelmien<br />
kehittämiseen.<br />
Hanke pyrkii siihen, että erityisesti<br />
niin sanottujen hätätapausten<br />
ja muiden vaikeassa<br />
asemassa olevien pakolaisten<br />
kuntiin sijoittaminen<br />
nopeutuisi ja helpottuisi.<br />
Kansalaisuus<br />
aiempaa<br />
useammalle<br />
Tilastokeskuksen mukaan Suomen<br />
kansalaisuuden sai vuoden 2008 aikana<br />
6 700 Suomessa vakinaisesti asunutta<br />
ulkomaan kansalaista. Heistä<br />
5 900 oli kotoisin EU:n ulkopuolelta.<br />
Kansalaisuuksia myönnettiin 1 800<br />
enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />
Uusista suomalaista naisia oli 3 800<br />
ja miehiä 2 900. Alle 15-vuotiaita oli<br />
1 750 ja 65 vuotta täyttäneitä 200.<br />
Suomen kansalaisuuksia myönnettiin<br />
eniten Venäjän, Somalian ja Irakin<br />
kansalaisille.<br />
Vaihtopenkiltä maalintekijöiksi<br />
Maahanmuutto on julkisessa keskustelussa ollut tapetilla viimeisen vuoden. On väitelty<br />
turvapaikanhakijoiden määristä ja kustannuksista. Lehtijutuissa vastaanottokeskukset on<br />
nähty vain kulueränä, turvapaikanhakijat potentiaalisina sosiaalitapauksina ja perheenyhdistäminen<br />
mahdollisuutena saada koko laaja suku Suomeen.<br />
Keskustelu on keskittynyt pitkälti turvapaikanhakijoihin, vaikka maahanmuuton kokonaiskuva<br />
on huomattavasti laajempi ja moninaisempi. Suomeen tullaan pääosin työn ja<br />
rakkauden perässä, ei turvapaikanhakijoina.<br />
Keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle järjestöjen, kuntien ja yksittäisten ihmisten<br />
maahanmuuttajien parissa tekemä jokapäiväinen ruohonjuuritason työ. Esimerkiksi Monika-Naiset<br />
liitto on auttanut maahanmuuttajanaisia jo kymmenen vuotta. Punkalaitumella<br />
kunta on ottanut aktiivisen roolin ja näkee maahanmuuton<br />
ja vastaanottotoiminnan osana kunnan<br />
strategiaa. Närpiöstä löytyy työnantajia, jotka ovat ottaneet<br />
vastuuta kotouttamisesta.<br />
Suomeen tulleille pakolaisille on haasteista huolimatta<br />
pystytty turvaamaan turvallinen määräaikainen koti.<br />
Siitä kaikille vastaanottotyötä tekeville valtava kiitos.<br />
Samoin ministeriön väki on työskennellyt valtavan paineen<br />
alla, kun vastatuulesta huolimatta on löydetty uusia<br />
majoituspaikkoja.<br />
Maahanmuuttajista löytyy myös paljon menestyneitä.<br />
On maakunnan vuoden yrittäjiä ja arvostettuja työntekijöitä<br />
ympäri Suomea. Hyvä esimerkki on Hetemaj´n<br />
perhe, jonka melkein kaikki tuntevat. Hetemaj´t saapuivat<br />
pakolaisina Suomeen, ja nyt perheen pojat, Perparim<br />
ja Mehmet, ovat maajoukkueessa pelaavia huippujalkapalloilijoita.<br />
It-alalla työskentelevä tytär, Fatbardhe,<br />
valittiin Vuoden Pakolaisnaiseksi. Ilman maahanmuuttajia<br />
miesten jalkapallo olisi vielä suurempien haasteiden<br />
edessä!<br />
Mutta valitettavasti näyttää siltä, että asenneilmasto<br />
on koventunut. Lehdistössä ilmaistaan vihaa toisella tavalla<br />
kuin aikaisemmin. Minua on syytetty liian liberaaliksi<br />
ja naiviksi, kun en kuulemma näe maahanmuuton<br />
ongelmia. Sellainen todistus on väärä; olen avoimesti<br />
puhunut kotouttamisen puutteista – mutta päinvastoin<br />
kuin kriitikot, näen myös maahanmuuton mahdollisuudet.<br />
Tiedän, että Suomesta turvapaikkaa hakevien joukossa<br />
on sellaisia, jotka eivät täytä kriteerejä saada kansainvälistä<br />
suojelua. Mutta ei voi lähteä siitäkään kyynisestä ajattelusta,<br />
että he kaikki olisivat huijareita. Minusta on tärkeintä,<br />
että Suomi turvaa jokaiselle oikeuden oikeudenmukaiseen<br />
prosessiin ja asiansa käsittelyyn. Siitä emme oikeusvaltiossa<br />
voi tinkiä.<br />
Kesäkuussa egyptiläisen isoäidin käännytysuhka toi esiin<br />
toisen puolen keskustelusta. Laaja joukko suomalaisia oli sitä<br />
mieltä, että isoäidin tulisi antaa jäädä sukulaistensa luokse<br />
Suomeen. Sain itsekin asiasta paljon palautetta kansalaisilta.<br />
Mielestäni keskustelu toi esiin suomalaisten perusarvot.<br />
Suomalaiset haluavat auttaa hätää kärsiviä ja tarjota<br />
heille turvaa sekä rakentaa maata, jossa jokaisella on mahdollisuus<br />
elää ja onnistua yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.<br />
Meidän tulee jatkaa työtä näiden arvojen puolesta<br />
ja nähdä maahanmuuttajat yhä enemmän voimavarana,<br />
ei ongelmana. Jalkapallotermein haluaisin kannustaa heitä<br />
vaihtopenkiltä maalintekijöiksi.<br />
Astrid Thors<br />
Maahanmuutto- ja<br />
eurooppaministeri<br />
KOLUMNI<br />
Keskustelu<br />
egyptiläisen<br />
isoäidin<br />
käännytysuhasta<br />
toi esiin<br />
suomalaisten<br />
perusarvot.<br />
Suomalaiset<br />
haluavat<br />
auttaa hätää<br />
kärsiviä.<br />
MONITORI 3/2009 27
KULTTUURI<br />
Yllättävää<br />
teatteria<br />
yli rajojen<br />
Eva Neklyaeva johtaa Suomen kenties persoonallisinta<br />
teatterifestivaalia, jonka modernia ja kokeilevaa ilmettä<br />
sävyttää aito kansainvälisyys.<br />
Eva Neklyaeva<br />
Syntynyt Valko-Venäjällä 1980.<br />
Saapunut Suomeen pakolaisena<br />
2000-luvun alussa perheensä mukana.<br />
Miten itse koet oman<br />
kansallisen identiteettisi nykyään?<br />
– En usko enää kansalliseen identiteettiin.<br />
Mitä haluaisit kertoa Valko-Venäjän<br />
kulttuurista. Mikä siinä on olennaista?<br />
– Ehkä huumoritaju – ilman sitä on vaikea<br />
selvitä diktatuurimaassa.<br />
Työskentelet taiteen parissa.<br />
Millaista taidetta itse arvostat?<br />
– Arvostan taidetta, joka on rehellistä,<br />
eikä pelkää etsiä uusia teemoja ja kokeilla<br />
uusia keinoja. Tärkeintä on, että pystyy<br />
vastaamaan kysymykseen, miksi tämä teos<br />
on tehty juuri nyt.<br />
Eva Neklyeava tuli Suomeen 2000-luvun alussa Valko-Venäjältä.<br />
Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa<br />
tuottajaksi (MA), ja katsoo, että hänen nykyisessä<br />
tehtävässään maahanmuuttajataustasta on<br />
hyötyä.<br />
– Minulla on erilainen näkemys, koska katson<br />
asioita tavallaan ulkopuolisena, luonnehtii tammikuussa<br />
Baltic Circle -verkoston toiminnanjohtajana<br />
aloittanut Neklyeava.<br />
Festivaaliin johtoon päätymistä auttoi myös se,<br />
että hänellä oli valmiina teatterialan kansainvälisiä<br />
kontakteja.<br />
Baltic Circle -festivaalin erikoispiirteisiin kuuluva<br />
yhteiskunnallisen näkökulman korostaminen on<br />
niin ikään Neklyeavalle tavanomaista tutumpi asia.<br />
Taiteen vapaus kun ei Valko-Venäjällä ole lainkaan<br />
yhtä itsestään selvä asia kuin Suomessa.<br />
– Ero on selkeä. Esimerkiksi minskiläinen Belarus<br />
Free Theatre on kotimaassaan kielletty, joten se<br />
joutuu esiintymään laittomasti jopa yksityisasunnoissa<br />
tai käyttämään levityskanavana internetiä.<br />
Syynä on se, että esitysten yhteiskunnallinen näkemys<br />
ei miellytä valtiovaltaa.<br />
Kulttuuritaustat näkyvissä<br />
Baltic Circle rikkoo totuttuja ympyröitä monella<br />
tavalla. Festivaalin esitykset, seminaarit ja näyttelyt<br />
ovat kerta kerran jälkeen kaivaneet esiin vaikeiksi<br />
koettuja aiheita. Hyvä esimerkki on viime vuonna<br />
nähty norjalaisen Morten Traaviikin Miss Landmine<br />
2008 -näyttely, joka esitteli maamiinojen vuoksi<br />
raajansa menettäneille naisille järjestetyn kauneuskilpailun.<br />
Kulttuurieroja ei häivytetä, vaan ne saavat olla<br />
näkyvissä teosten rakennuspalikoina. Oblivia -ryhmän<br />
Entertainment Island -projektin yhteydessä tämä<br />
periaate on puettu selkeästi sanoiksi niin, että<br />
tekijöiden erilaiset taustat ja kansallisuudet näkyvät<br />
lopputuloksessa – performanssissa, kuvassa tai<br />
tekstissä – joka on aina koko kollektiivin yhteinen<br />
luomus.<br />
Festivaali on perusidealtaan henkilösuhteisiin<br />
perustuva verkosto ja ammattilaisten kansainvä-<br />
– Baltic Circle tulee<br />
tarjoamaan yllätyksiä.<br />
Esiintyjien joukossa<br />
nähdään taiteilijoita,<br />
jotka eivät tavallisesti<br />
kiipeä näyttämöille,<br />
lupaa Eva Neklyaeva.<br />
28 MONITORI 3/2009
Baltic Circle<br />
18.–22. marraskuuta<br />
Vuonna 1996 käynnistetty Baltic Circle on vapaamuotoinen<br />
verkosto Itämeren alueen teattereiden<br />
ja teatterintekijöiden välillä.<br />
Hankkeen taustayhteisönä on helsinkiläinen<br />
Q-teatteri ry yhteistyökumppaneinaan sekä<br />
Helsingin kaupungin Kulttuuriasiainkeskus että<br />
opetusministeriö. Festivaali- ja esitysvierailuiden<br />
sekä yhteistuotantojen lisäksi hanke sisältää<br />
koulutusta, näytelmien kääntämistä ja lukuteatteria<br />
sekä taiteilijavaihtoa.<br />
Marraskuussa käynnistyy Helsingissä jo kuudes<br />
Baltic Circle -festivaali, jonka ohjelmisto julkistetaan<br />
syyskuun kuluessa.<br />
Järjestelyistä vastaavat yhteistyössä<br />
Q-teatteri, KokoTeatteri ja Smeds Ensemble.<br />
Lisätietoja: www.q-teatteri.fi/baltic_circle.<br />
linen kohtauspaikka, jopa suomalaisen kulttuuriviennin<br />
työkalu. Samalla tapahtumasta kehkeytyy<br />
kenelle tahansa nykyteatterista kiinnostuneelle katsojalle<br />
hengästyttävä elämyskeitos, ilmaisun ilotulitus,<br />
luovuuden poikkitaiteellinen ja monikulttuurinen<br />
sekametelisoppa.<br />
Ympyrä laajenee<br />
Tänä vuonna Baltic Circle laajentaa maantieteellistä<br />
ympyräänsä. Aikaisemmin esityksiä oli vain Baltiasta<br />
ja Pohjoismaista. Niiden tarjonta muodostaa<br />
edelleen festivaalin rungon, mutta nyt esityksiä tulee<br />
myös kauempaa.<br />
– Tarkkoja maantieteellisiä rajoja ei ole vedetty.<br />
Pääasia on, että produktio sopii festivaalin profiiliin,<br />
Eva Neklyaeva linjaa.<br />
Oman profiilin löytäminen on tämän tyyppiselle<br />
tapahtumalle pysyvästi haasteellista.<br />
– Kokeilevan festivaalin on pakko reagoida<br />
muutoksiin ja lunastaa paikkansa joka vuosi uudelleen.<br />
Neklyeavan mukaan teatteri elää nyt kansainvälisesti<br />
nousukautta.<br />
– Nuoret tekijät ovat lopullisesti murtautumassa<br />
esiin niin meillä kuin muuallakin.<br />
Suomalainen teatteri on myös noussut selkeästi<br />
kansainväliselle tasolle.<br />
– Meillä on omaa ponnistuspohjaa, mutta toisaalta<br />
voimme oppia rikastamaan ilmaisuamme<br />
hyödyntämällä muita kulttuureja.<br />
Jaakko Asikainen<br />
Kuva: Satu Haavisto<br />
MONITORI 3/2009 29
KIRJOJA JA JULKAISUJA<br />
Syrjintä tunnistettava<br />
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksesta selviää,<br />
että viidesosa vuonna 2008 vähemmistövaltuutetun<br />
toimistossa käsitellyistä tapauksista sisälsi<br />
etnisen alkuperän lisäksi muitakin syrjintäperusteita.<br />
Lasten kohdalla eri tekijöiden yhteisvaikutus<br />
näkyi esimerkiksi koulunkäynnin häiriöinä. Naiset<br />
taas saattoivat jäädä eristyksiin ja palveluiden<br />
ulottumattomiin. Haavoittuvuutta lisäsi muun muassa<br />
terveydentila tai asunnottomuus.<br />
Moniperusteisen syrjinnän parempi tunnistaminen<br />
olikin yksi vähemmistövaltuutetun vuoden<br />
2008 painopisteistä. Myös kysymys vähemmistöjen<br />
vähemmistöistä nousi vuoden aikana esiin. Vähemmistövaltuutetun<br />
mukaan oikeus tasa-arvoiseen<br />
kohteluun tulee ulottua kaikkiin yksilöihin.<br />
Vuosikertomus on luettavissa kokonaisuudessaan<br />
osoitteessa www.ofm.fi.<br />
Kielikoulutusta<br />
elämänhallintaan<br />
Kotoutumiskoulutuksen kielenopetuksen vahvuutena<br />
pidetään työelämälähtöisyyttä. Kotoutuminen<br />
tulisi kuitenkin nähdä myös elämänhallinnan näkökulmasta,<br />
todetaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan<br />
kielentutkimuksen keskuksen selvityksessä.<br />
Selvityksessä todetaan, että luokkahuonelähtöinen<br />
ja kielioppiin keskittyvä opetustapa ei harjaannuta<br />
kielenkäyttöön. Kielenopetus tulisikin integroida<br />
myös toimimiseen yhteiskunnassa.<br />
Kotoutumiskoulutus on murrostilassa kaikilla<br />
hallinnon tasoilla. Myös eri hallinnonalojen rooleja,<br />
vastuita ja resursseja tulisi selkiinnyttää ja yhteistyötä<br />
tiivistää siten, että pitkäjänteinen suunnittelu<br />
olisi mahdollista.<br />
Pöyhönen, S., Tarnanen, M., Kyllönen, T., Vehviläinen,<br />
E.-M. ja Rynkänen, T.: Maahanmuuttajien<br />
kielikoulutus kotoutumiskoulutuksessa.<br />
Tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen<br />
yhteistyö. Jyväskylän yliopisto. 2009.<br />
Julkaisu löytyy sähköisenä osoitteesta<br />
www.solki.jyu.fi/julkaisee/maahanmuuttajienkielikoulutus.<strong>pdf</strong><br />
Työntekijöiden yksilöllisyys huomioon<br />
Työntekijöiden yksilöllisyyttä voidaan hyödyntää tai jättää hyödyntämättä. Moninaisuutta käsittelevä kirja<br />
kuvaa suomalaista työlämää ja tarjoaa malleja moninaisuuden toimivaksi johtamiseksi.<br />
Moninaisuuden lisääntyminen työyhteisöissä haastaa organisaatiot kehittämään toimintaansa. Yksilöllisyyden<br />
huomioon ottaminen ja erilaisuuden arvostaminen sekä hyödyntäminen ovat työyhteisöjen<br />
hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta keskeisiä asioita.<br />
Moninaisuus kuvaa työyhteisössä toimivien ihmisten erilaisuutta esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutuksen,<br />
työkyvyn, työsuhteiden laadun, elämäntilanteiden, etnisen taustan, kulttuuritaustan, uskonnon<br />
tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella. Kyky johtaa moninaista työyhteisöä voi olla tärkeä tekijä<br />
kilpailtaessa työvoimasta.<br />
Colliander, Annaliisa; Ruoppila, Isto ja Härkönen, Leena-Kaisa: Yksilöllisyys sallittu.<br />
Moninaisuus voimaksi työpaikalla. PS-kustannus. 2009.<br />
Kulttuurit perheen sisällä<br />
Kun kaksi kulttuuria kohtaa samassa perheessä,<br />
aviopuolisot ja muut<br />
perheenjäsenet luovat<br />
oman yhteisen kulttuurin.<br />
Teoksessa kuvataan<br />
asiantuntevasti elämää<br />
perheessä, jossa elää eri<br />
kulttuurien edustajia.<br />
Kirja käsittelee kaksikulttuurisen<br />
avioliiton<br />
ongelmakohtia<br />
ja ilon aiheita sekä sitä,<br />
millaista lapsen on<br />
kasvaa perheessä, joka<br />
poikkeaa maan valtaväestöstä.<br />
Kirjassa on<br />
tietopaketti niille, jotka suunnittelevat avioitumista<br />
toisen kulttuurin edustajan kanssa.<br />
Oksi-Walter, Päivi; Roos, Jonna ja<br />
Viertola-Cavallari, Ritva: Monikulttuurinen<br />
perhe. Kustannus Oy Arkki. 2009.<br />
Suomea oppimaan<br />
Kausityöntekijät<br />
palkkakuopassa<br />
Ulkomaista tilapäistyövoimaa rekrytoidaan ensisijaisesti<br />
aloille, joille ovat ominaisia kausivaihtelut.<br />
Suurin osa työntekijöistä on lähetettyjä tai tilapäisiä,<br />
kausiluonteisia työntekijöitä, kuten marjanpoimijat.<br />
Myös työntekijät itse kokevat työnteon väliaikaiseksi,<br />
ja kontaktit suomalaisiin ovat vähäisiä.<br />
Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksesta,<br />
jossa selvitettiin ulkomaalaisten tilapäistä<br />
työntekoa Suomessa.<br />
Työntekijöistä suurin osa työskentelee tietyillä<br />
toimialoilla ja alueilla. Yleisimpiä ovat rakennus-,<br />
puutarha- ja viljely- sekä metalli- ja konepaja-alat.<br />
Tilapäiset tekevät tutkimuksen perusteella töitä<br />
huonommilla työehdoilla kuin suomalaiset. Ulkomaisen<br />
työvoiman valvontaresurssit eivät ole kasvaneet<br />
samassa määrin kuin työntekijöiden määrä.<br />
Tilapäistä työntekoa ei suoranaisesti mielletä työperusteiseksi<br />
maahanmuutoksi, minkä vuoksi sen<br />
katsotaan usein myös jäävän kehittämistoimenpiteiden<br />
ulkopuolelle.<br />
Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko<br />
Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön<br />
julkaisuja. 37/2009.<br />
Mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun Helsingin seudulla -esitteestä on valmistunut uusi <strong>versio</strong>. Se kuvaa<br />
lyhyesti maahanmuuttajien kielikoulutusjärjestelmää ja kertoo eri kouluttajien koulutustarjonnasta.<br />
Esite on saatavilla suomeksi ja englanniksi, verkko<strong>versio</strong>na ja painettuna. Ilmainen esite on tuotettu<br />
Infopankki-SELMAn ja pääkaupunkiseudun oppilaitosten yhteistyönä.<br />
Esitteen voi tulostaa osoitteesta www.selma-net.fi/temporary/file.asp/data_id=1261/S2fin2008.<strong>pdf</strong><br />
TILAA MAKSUTON<br />
MONITORI sähköpostitse<br />
osoitteesta monitori@intermin.fi<br />
tai soita (09) 1604 2358.<br />
Saat tuhdin paketin tietoa<br />
maahanmuutto- ja pakolaisasioista<br />
neljä kertaa vuodessa.<br />
Islam Pohjolassa ja Baltiassa<br />
Vaikka muslimiyhteisöillä on pitkä historia Euroopassa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisöistä on<br />
vähän tietoa saatavilla. Uudessa kirjassa käydään läpi muslimien historia Pohjoismaissa ja Baltiassa, islamilaisten<br />
yhteisöjen kehitys sekä ryhmien kasvu. Tutkimuksessa ovat mukana Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi,<br />
Viro, Latvia, Liettua, Islanti ja Färsaaret.<br />
Larsson, Göran (toim.) Islam in the Nordic and Baltic Countries. Routledge. 2009.<br />
30 MONITORI 3/2009
LUKIJAPALAUTE<br />
MONITORI<br />
16. vuosikerta<br />
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa<br />
Edelliset osoitteessa www.monitori-lehti.fi<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Sisäasiainministeriö<br />
PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO<br />
Toimitusneuvosto<br />
Pentti Visanen, pj, sisäasiainministeriö<br />
Kaisa Huikuri, sisäasiainministeriö<br />
Tarja Rantala, sisäasiainministeriö<br />
Veikko Pyykkönen, sisäasiainministeriö<br />
Elina Setälä, sisäasiainministeriö<br />
Sinikka Keskinen, sisäasiainministeriö<br />
Hanna Lukkari, Maahanmuuttovirasto<br />
Kai Koivumäki, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Arja Tiirikainen, Uudenmaan TE-keskus<br />
Tuula Kanerva, opetusministeriö<br />
Sanna Penttinen, Opetushallitus<br />
Keijo Sahrman, Suomen Kuntaliitto<br />
Meri-Sisko Eskola, sisäasiainministeriö<br />
Sari Haavisto, ETNO<br />
Aleksis Kouros, SixDegrees -lehti<br />
Elina Huhta, Infopankki<br />
Vastaava päätoimittaja<br />
Kaisa Huikuri<br />
Sisäasiainministeriö<br />
monitori@intermin.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
Natasha Petrell<br />
Unionimedia Oy<br />
natasha.petrell@unionimedia.fi<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
Sisäasiainministeriö<br />
Monitori-lehti/Kaisa Huikuri<br />
PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO<br />
monitori@intermin.fi<br />
Puhelin (09) 1604 2358<br />
<strong>Lehden</strong> tilaaminen on maksutonta.<br />
Julkaisuehdot<br />
Lehti pidättää itselleen oikeuden päättää<br />
julkaistavasta aineistosta. Toimitus ei vastaa<br />
lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin<br />
säilyttämisestä eikä palauttamisesta.<br />
Lainaaminen<br />
<strong>Lehden</strong> sisältö on vapaasti lainattavissa<br />
lähde mainiten. Jos lainaus koskee<br />
koko artikkelia, on otettava<br />
yhteys päätoimittajaan.<br />
Seuraava numero<br />
Nro 4/2009 ilmestyy 7.12.<br />
Ulkoasu<br />
Maarit Kattilakoski<br />
Unionimedia Oy<br />
Painos<br />
15 000<br />
Painopaikka<br />
Painoyhtymä Oy, Porvoo 2009<br />
ISSN 1237-0029<br />
Kannessa<br />
Scheima Tahasmail, kuva Vilja Tamminen<br />
&<br />
Monitorin toimitus ottaa mielellään vastaan<br />
palautetta. Liitä mukaan yhteystietosi,<br />
jos haluat osallistua palkinnon arvontaan.<br />
Kiitos vastauksestasi!<br />
Anna<br />
Mikä oli lehden paras juttu?<br />
Miksi?<br />
palautetta<br />
Minkä jutun jätit väliin ja miksi?<br />
Mitä jäit kaipaamaan?<br />
Muita viestejä lehden toimitukseen?<br />
Nimi<br />
Yritys tai yhteisö<br />
Lähiosoite<br />
Postinumero ja -toimipaikka<br />
Puhelinnumero<br />
Sähköposti<br />
&<br />
Kiitos lukijapalautteesta<br />
Kiitämme jälleen lukijoitamme palautteesta. Viime lehden parhaimmiksi<br />
jutuiksi mainittiin Muhamed Alista kertova artikkeli sekä<br />
maisteri Hawa Aallon haastattelu. Myös ghettorähinää Ruotsissa<br />
sai parhaan artikkelin mainintoja. Samainen juttu oli kuitenkin<br />
muutaman lukijan mielestä ollut myös tylsin.<br />
<strong>Lehden</strong> toivottiin kirjoittavan perussuomalaisten menestyksen<br />
syistä, ikäihmisistä sekä kielikoulutuksen todellisista vaikutuksista<br />
työllistymiseen. Myös uskonnoista ja eri tavoista toivottiin juttuja.<br />
Monitori aikoo ensi vuoden aikana kertoa uskontojen roolista kotouttamisessa.<br />
Myös muista toivomistanne aiheista aiomme kirjoittaa<br />
jatkossa.<br />
Palautearvonnan voitti Jukka Kuopanportti Harjavallasta. Hän<br />
saa Fabrizio Scarpatin kootut Hirviö-sarjakuvat vuosilta 2000–2006.<br />
Lukijapalautteessa Hirviöt-sarjakuvaa toivottiin takaisin lehteen. Se<br />
ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä Scarpati on lopettanut kyseisen<br />
sarjakuvan piirtämisen.<br />
Palautetta voi kortin lisäksi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen<br />
monitori@intermin.fi.<br />
Monitori-lehdestä<br />
MONITORI 3/2009 31
MAKUPALOJA<br />
•ruokaohjeita •piirustuksia •runoja •kulttuurivinkkejä<br />
Munakoisoa ja kesäkurpitsaa<br />
jogurttikastikkeessa<br />
Kurdiaamupala kizartma sopii erinomaisesti myös alkupalaksi tai lisukkeeksi.<br />
Tämä Yusuf Kartin maukas ruokaohje löytyy oheisesta kirjasta.<br />
1 munakoiso<br />
1 kesäkurpitsa<br />
noin 7 dl ruokaöljyä uppopaistamiseen<br />
4 dl jogurttia<br />
2 valkosipulin kynttä<br />
1 rkl tuoretta minttua tai vajaa 1 rkl tuoretta oreganoa silputtuna<br />
1 tl suolaa<br />
mintun tai oreganon oksia koristeluun<br />
Leikkaa munakoiso ja kesäkurpitsa puolen sentin viipaleiksi.<br />
Paista uppoöljyssä, kunnes ne ruskistuvat hieman. Asettele palat<br />
lautaselle ja kaada päälle murskatulla valkosipulilla, suolalla<br />
ja yrttisilpulla maustettu jogurtti niin, että kasvikset peittyvät siihen.<br />
Koristele yrtinoksilla.<br />
Mitä synnyinmaansa<br />
ruokia vietnamilainen,<br />
chileläinen, kurdi, venäläinen<br />
ja somali kokkaavat<br />
Suomessa? Entä<br />
mistä ja millaisia raaka-aineita<br />
he löytävät<br />
keitoksiinsa? Tämä selviää<br />
Elina Huhdan ja<br />
Anna Talasniemen kirjoittamasta<br />
Siellä missä<br />
pippuri kasvaa -kirjasta.<br />
Kirjassa viisi uussuomalaista<br />
kutsuu lukijan<br />
vierailulle kodin sydämeen,<br />
keittiöön.<br />
Parhaiden reseptiensä<br />
lisäksi he kertovat<br />
oman tarinansa.<br />
&<br />
Postimaksu<br />
MONITORI<br />
Maahanmuuttoasioista<br />
poikkihallinnollisesti<br />
• Sisäasiainministeriö<br />
www.intermin.fi<br />
Maahanmuutto-<br />
ja pakolaisasioita<br />
käsittelevä ammattilehti<br />
• Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
www.tem.fi<br />
• Opetusministeriö<br />
www.minedu.fi<br />
• Oikeusministeriö<br />
www.om.fi<br />
• Opetushallitus<br />
www.oph.fi<br />
MONITORI<br />
Sisäasiainministeriö<br />
PL 26<br />
00023 Valtioneuvosto<br />
&<br />
Anna palautetta<br />
32 MONITORI 3/2009<br />
• Maahanmuuttovirasto<br />
www.migri.fi<br />
• Uudenmaan TE-keskus<br />
www.te-keskus.fi<br />
• Suomen Kuntaliitto<br />
www.kunnat.net<br />
ISSN 1237-0029
Change language