Maistraatit ja verkkoasiointi. Visio, strategia ja ... - Poliisi

Sisäasiainministeriön julkaisu 6 2003 

Maistraatit ja 

verkkoasiointi 

Visio, strategia ja 

kehittämistoimet 2003–2010 

ISSN 1236-2840 

ISBN 951-734-583-6

SISÄASIAINMINISTERIÖ 

KUVAILULEHTI 

Julkaisun päivämäärä 

31.12.2002 

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) 

Maistraattien verkkoasioinnin kehittämisryhmä 

puheenjohtaja kehittämispäällikkö Anneli Kupari 

sihteeri projektisihteeri Miira Lehto 

Julkaisun laji 

raportti 

Toimeksiantaja 

Sisäasiainministeriö 

Toimielimen asettamispäivä 

26.4.2002 

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) 

Maistraatit ja verkkoasiointi. Visio, strategia ja kehittämistoimet 2003–2010 

Julkaisun osat 

Työryhmän raportti 

Tiivistelmä 

Sisäasiainministeriö asetti 26.4.2002 maistraattien verkkoasioinnin kehittämisryhmän, jonka tehtävänä oli laatia 

maistraattien kaikki tehtävät huomioiva verkkoasioinnin kehittämissuunnitelma. 

Työryhmän raportissa tarkastellaan maistraattien verkkoasioinnin kehittämisessä huomioitavia asioita, verkkopalvelujen 

mahdollisuuksia, teknisiä ja tietoturvavaatimuksia sekä verkkopalvelujen kustannuksia ja hyötyjä. 

Raportissa esitetään myös maistraattien verkkoasioinnin visio, strategia ja kehittämistoimet vuosille 2003 - 

2010. 

Työryhmä pitää tärkeänä, että maistraatti tarjoaa vuorovaikutteisia, helppokäyttöisiä ja turvallisia verkkopalveluita, 

joissa on huomioitu asiakkaan koko palvelukokonaisuus. Verkkoasioinnin edelleen kehittämiseksi osallistutaan 

alue- ja paikallishallinnon sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa seutuverkkojen ja yhteispalvelun 

toimintaan. 

Raportissa ehdotetaan, että osa maistraateista erikoistuu verkkoasiointiin. On kuitenkin tärkeää, että kaikki 

maistraatit varautuvat verkkoasiointiin ja henkilöstö sitoutuu verkkopalveluiden tuottamiseen. Oppimisen ja 

tiedonjakamisen välineeksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön maistraattien intranet. Työryhmän ehdottamiin 

kehittämistoimiin kuuluu myös virkamiehen sähköisen asiointikortin käyttöönotto. Maistraattien tietojärjestelmiä 

kehitettäessä varaudutaan verkkoasiointiin ja verkkopalveluja rakennettaessa hyödynnetään perusrekistereitä. 

Työryhmä esittää, että verkkoasiointia kehitetään niin, että asiakas voi seurata asiansa etenemisen vaiheita 

sähköisesti ja saada päätöksen sähköisesti esimerkiksi lomake.fi-palvelua hyödyntäen. 

Maistraattien verkkoasioinnin kehittämisryhmän raportissa tavoitteeksi asetetaan, että viimeistään vuonna 

2009 verkkoasiointi on mahdollista lähes kaikissa maistraattien palveluissa ja että asiakkaiden ja viranomaisten 

antamat tiedot viedään ilman erillistä tallentamista suoraan perusjärjestelmiin (maistraattien hyväksynnän 

jälkeen). 

Avainsanat (asiasanat) 

verkkoasiointi, verkkopalvelut, tietoturva, maistraatit 

Muut tiedot 

Sarjan nimi ja numero 

Sisäasiainministeriön julkaisu 6/2003 

Kokonaissivumäärä 

43 

Jakaja 


Kieli 

suomi 

ISSN 

1236-2840 

Hinta 

Kustantaja 


ISBN 

951-734-583-6 

Luottamuksellisuus

Sisäasiainministeriölle 

Sisäasiainministeriö asetti 26.4.2002 maistraattien verkkoasioinnin kehittämisryhmän, jonka 

tehtävänä oli 

- kehittää holhoustoimen ja julkisen notaarin sähköisiä asiointipalveluja 

- etsiä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta kumppaneita kehittämään maistraattien 

verkkoasiointipalveluita ottaen huomioon asiakkaan ongelma kokonaisuutena 

- kehittää vähintään kaksi verkkoasioinnin palvelua 

- laatia maistraattien kaikki tehtävät huomioiva verkkoasioinnin kehittämissuunnitelma 

- arvioituttaa suunnitellut verkkoasiointipalvelut keskeisillä asiakkailla 

- etsiä keinoja maistraattien johdon ja henkilöstön sitouttamiseen verkkoasiointiin 

- arvioida asiointikortin käyttöönottoa maistraateissa sekä 

- pyrkiä edistämään verkkolomakkeiden siirtoa myös Kansalaisen verkkolomakepalveluun 

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kehittämispäällikkö Anneli Kupari 

sisäasiainministeriöstä ja jäseninä henkikirjoittaja Pirkko Anttila Ylä-Savon maistraatista, 

toimistosihteeri Katri Asikainen Hyvinkään maistraatista, projektipäällikkö Joonas Kankaanrinne 

Väestörekisterikeskuksesta, ylitarkastaja Esa Kosonen Patentti- ja rekisterihallituksesta, 

tietohallintopäällikkö Lauri Latva-Äijö Länsi-Suomen lääninhallituksesta, hallitussihteeri Maaria 

Leskelä oikeusministeriöstä, webmaster Veli-Matti Tukio Jyväskylän maistraatista ja 

henkikirjoittaja Jorma Viljanen Seinäjoen maistraatista. Työryhmän sihteerinä on toiminut 

projektisihteeri Miira Lehto sisäasiainministeriöstä. 

Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. 

Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa oheisen raporttinsa sisäasiainministeriölle. 

Helsingissä 31.12.2002 

Anneli Kupari 

Pirkko Anttila 

Katri Asikainen 

Joonas Kankaanrinne 

Esa Kosonen 

Lauri Latva-Äijö 

Maaria Leskelä 

Veli-Matti Tukio 

Jorma Viljanen 

Miira Lehto

SISÄLLYSLUETTELO 

1. JOHDANTO..........................................................................................................1 

1.1 Käsitteet................................................................................................................................1 

2. SÄÄDÖKSET JA KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET...................4 

2.1 Verkkoasiointi ja säädökset..................................................................................................4 

2.2 Toimivaltasäädökset.............................................................................................................5 

3. KUMPPANUUDET..............................................................................................6 

3.1 Väestörekisterikeskus...........................................................................................................6 

3.2 Patentti- ja rekisterihallitus...................................................................................................7 

3.3 Seutuyhteistyö ......................................................................................................................8 

4. MAISTRAATTIEN VERKKOASIOINTI ...........................................................9 

4.1 Verkkopalveluiden kehittäminen .........................................................................................9 

4.2 Verkkoasioinnin luokittelutasot ja tunnistautuminen...........................................................9 

4.3 Väestötietojärjestelmän hyödyntäminen maistraattien verkkopalveluissa.........................10 

4.4 Maistraattien verkkopalveluiden mahdollisuudet ..............................................................11 

4.4.1 Omien tietojen tarkistus ...........................................................................................11 

4.4.2 Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen ................................................................11 

4.4.3 Muuttoilmoitus.........................................................................................................12 

4.4.4 Rakennus- ja toimitilailmoitus .................................................................................12 

4.4.5 Nimenmuutos ...........................................................................................................13 

4.4.6 Ulkomaalaisen rekisteröinti .....................................................................................14 

4.4.7 Venerekisteri ............................................................................................................15 

4.4.7.1 Veneen rekisteröinti.....................................................................................16 

4.4.7.2 Venerekisterin tietopalvelun kehittäminen..................................................17 

4.4.8 Siviilivihkimisen ja parisuhteen rekisteröinnin verkkopalvelu................................17 

4.4.9 Julkinen notaari ........................................................................................................18 

4.4.10 Uskonnonvapaus ja uskontokunnan muutos ..........................................................19 

4.4.11 Perukirjan osakasluettelon vahvistaminen .............................................................20 

4.4.12 Sukuselvityspalvelu................................................................................................21 

4.4.13 Holhoustoimi..........................................................................................................22 

4.4.14 Tietopalvelu............................................................................................................23 

4.4.15 Kaupanvahvistaminen............................................................................................24 

4.4.16 Uudet tehtävät 1.3.2003 lähtien .............................................................................25 

4.4.16.1 Isyyden tunnustamisen vahvistaminen ......................................................25 

4.4.16.2 Avioehtojen, lahjoitusten sekä muiden sopimusten ja ilmoitusten 

rekisteröinti................................................................................................26 

4.5 Maistraattien intranet..........................................................................................................27 

4.6 Maistraattikohtaiset www-sivut .........................................................................................28 

4.7 Maistraattien asiointikortti .................................................................................................29 

5. TEKNISET VAATIMUKSET JA TIETOTURVAVAATIMUKSET...............30 

5.1 Vaatimukset tietojärjestelmille ja dokumenteille...............................................................30 

5.2 Vaatimukset maistraateille .................................................................................................31 

5.3 Vaatimukset asiakkaille ja asiakkaan oikeudet ..................................................................32 

5.4 Asiakkaan luottamuksen säilyttäminen..............................................................................32 

5.5 Sähköisten palveluiden tietoturvallinen toteutus................................................................32 

5.6 Maistraattien verkkopalveluarkkitehtuuri ..........................................................................33

5.6.1 Kaavio maistraattien lähiajan tietopalveluarkkitehtuurista......................................34 

5.6.2 Kaavio maistraattien (2–5 vuotta) verkkopalveluarkkitehtuurista..........................35 

6. VERKKOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT........................36 

6.1 Kustannukset ......................................................................................................................36 

6.2 Hyödyt................................................................................................................................37 

6.3 Maistraattien erikoistuminen..............................................................................................38 

7. TYÖRYHMÄN ESITYKSET MAISTRAATTIEN VERKKOASIOINNIN 

VISIOKSI, STRATEGIAKSI JA KEHITTÄMISTOIMENPITEIKSI..............40 

7.1 Yhteenveto etenemislinjoista .............................................................................................40 

7.2 Maistraattien verkkopalveluvisio 2010 ..............................................................................41 

7.3 Maistraattien verkkopalvelustrategia 2003–2009 ..............................................................41 

7.3.1 Kehittämistoimet 2003.............................................................................................42 

7.3.2 Kehittämistoimet 2004–2005...................................................................................42 

7.3.3 Kehittämistoimet 2006–2009...................................................................................43

1. JOHDANTO 

1 

Maistraatit toimivat eri tehtäväkokonaisuuksien ja hallinnonalojen paikallishallintoviranomaisina 

väestötietojen, holhousasioiden, kauppa- ja yhdistysrekisterin sekä venerekisterin 

osalta. Maistraattien muita tehtäviä ovat mm. avioliiton ja parisuhteen 

rekisteröinnin esteiden tutkinta, nimenmuutosasiat ja perukirjojen osakasluetteloiden 

vahvistaminen. Maistraatin henkikirjoittaja suorittaa siviilivihkimisiä ja parisuhteen 

rekisteröintejä sekä toimii julkisena notaarina ja kaupanvahvistajana. 

Maistraattien yhteiset Internet-sivut on avattu marraskuussa 2001 osoitteessa 

www.maistraatti.fi. Sivut tarjoavat yhdensuuntaista informaatiopalvelua maistraatilta 

asiakkaalle. Sieltä löytyvät maistraattien tarjoamat palvelut toimintaohjeineen ja yhteystietoineen, 

palautelomake ja tulostettavia lomakkeita. 

Väestörekisterikeskus ja Patentti- ja rekisterihallitus ohjaavat maistraatteja omalla 

toimialallaan ja kehittävät myös verkkoasioinnin palveluita. Maistraattien tehtävistä 

erityisesti holhous- ja yleishallintoasioiden verkkopalveluita olisi edelleen kehitettävä. 

Maistraattien www-sivujen kautta voi näiden tehtäväkokonaisuuksien osalta tulostaa 

ja täyttää näytöllä lomakkeita, jotka toimitetaan maistraattiin. 

Lääninhallitukset toimivat maistraattien tulosohjaajina yhteistyössä eri tahojen kanssa 

ja vastaavat osaltaan maistraattien tietoteknisistä tuki– ja kehittämispalveluista. 

Lähivuosina maistraattien tehtävät tulevat todennäköisesti lisääntymään ja tämä edellyttää 

voimakasta panostusta verkkopalvelustrategian laadintaan ja jatkuvaan ylläpitoon. 

Tässä raportissa kuvataan maistraattien verkkoasioinnin kehittämisessä huomioitavia 

asioita. 

1.1 Käsitteet 

Verkkoasioinnissa käytetyt käsitteet on eri lähteissä esitelty eri tavoin. Aluksi onkin 

syytä määritellä, miten verkkoasiointiin liittyviä käsitteitä määritellään tässä raportissa. 

Lähtökohtana on käytetty Hallinnon sähköisen asioinnin jaoston ehdotusta julkisen 

hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002–2003 1 , Sisäasiainministeriön 

hallinnonalan verkkoasioinnin kehittämisohjelmaa vuosille 2002–2005 2 , Sähköisten 

palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuuden yleisohjetta 3 , Kohti verkkoasiointia 

ja e-hallintoa –opasta 4 sekä Hallinnon sähköisen asiointipalvelun viitearkkitehtuuri 

-työryhmämuistiota. 5 

Sähköisellä asioinnilla tai verkkoasioinnilla voidaan tarkoittaa samaa asiaa. Se on 

lähtökohta myös tässä raportissa. Suppeimmillaan sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan 

asian vireillepanoa (viranomaisessa tai yksityisessä organisaatiossa) tietoverkon välityksellä. 

Laajasti määriteltynä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia 

täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa palvelujen tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin 

liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen. 1 

1 http://www.infosoc.fi/toimintasuunnitelma2002-2003.pdf 

2 http://www.intermin.fi/julkaisut 

3 http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti42001.pdf 

4 http://www.intermin.fi/suom/juna/julkaisut/verkkoasiointi_opas.pdf 

5 http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/4050.pdf

Verkkopalvelut ovat tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja 

hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka voivat ulottua yksinkertaisesta tietojen 

etsinnästä ja tarkistamisesta aina vuorovaikutteisten palvelujen tarjoamiseen ja 

mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. 1 

2 

Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa määrittelee sähköisen asiakirjan. Se on 

sähköinen viesti, jolla on jokin hallintoasiana käsiteltävissä oleva sisältö. Sähköisellä 

asiakirjalla on tallennettavuuden vaatimus. Esimerkiksi tavalliseen GSM-puhelimeen 

tullut SMS-tekstiviesti ei ole sähköinen asiakirja, ellei se ole tallennettavissa. 5 

Verkkolomakkeita on kahdenlaisia: selaimessa täytettäviä ja lähetettäviä verkkolomakkeita 

sekä tulostettavia Word- ja PDF-lomakkeita. Tulostettavat lomakkeet on 

lähetettävä vastaanottajalle postitse. 

Sähköinen allekirjoitus on laissa määritelty tietojoukoksi, joka varmistaa asiakirjan 

eheyden ja alkuperäisyyden julkisesti tarkastettavissa olevan menetelmän avulla. 5 

Henkilön sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan sitä, että henkilöllisyyden tunnistaminen 

ja todentaminen tietoverkossa tapahtuu tunnistusmenetelmän avulla. Tunnistusmenetelminä 

voidaan käyttää joko julkisen avaimen menetelmään pohjautuvaa 

varmennetta ja käyttäjätunnus-salasana–menetelmää. Tunnetuimpia tunnistamismenetelmiä 

Suomessa ovat Väestörekisterikeskuksen julkisen avaimen menetelmään 

pohjautuva HST-varmenne tai pankkien tarjoamat käyttäjätunnukseen ja kertakäyttösalasanaan 

pohjautuvat tunnistusmenetelmät. 1 

Sähköisen henkilökortin (HST) avulla sekä palvelun tarjoaja että sen käyttäjä voivat 

varmistua oikeasta henkilöllisyydestä. Kortti mahdollistaa myös sähköisen allekirjoituksen. 

Kortti toimii myös virallisena matkustusasiakirjana viidessätoista Euroopan 

maassa. Korttia hallinnoi Väestörekisterikeskus. 

Julkisen avaimen menetelmä on epäsymmetrinen salausmenetelmä, jossa toinen 

avaimista on yleisesti tiedoksi annettu julkinen avain ja toinen on vain käyttäjän tiedossa 

oleva oma (ns. salainen) avain.¹ 

Perusrekisterit ovat yhteiskunnan perusyksiköt yksilöiviä tietojärjestelmiä. Perusyksiköiksi 

on määritelty luonnolliset henkilöt, yhteisöt, rakennukset ja kiinteistöt. 

Oleellista on, että rekisteröinnin yhteydessä rekisteröinnin kohde saa virallisen tunnuksen 

ja sille tallennetaan kyseistä kohdetta kuvaavia tietoja. Perusrekistereiksi luetaan 

mm. väestötietojärjestelmä (henkilötietojen osalta), yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 

sekä rakennustietojärjestelmä, joka koostuu kuntien rakennus- ja huoneistorekistereistä 

sekä kunnan rekistereistä kopioiduista väestötietojärjestelmän rakennus- ja 

huoneistotiedoista. 1 

Portaalilla tarkoitetaan tietoverkon palvelua (näkymä, solmukohta), joka yhdistää 

useiden toisiaan täydentävien toimittajien ja kumppaneiden tuotteita ja palveluja yhdeksi 

toimivaksi kokonaisuudeksi asiakkaiden tarpeiden pohjalta.¹ 



3 

Varmenteella osoitetaan viestinnän osapuolet kiistämättömästi aidoiksi. Tämän tiedon 

todentaa ulkopuolinen, luotettava taho. Varmenteen aitous on todennettavissa 

avaamalla se varmentajan julkisella avaimella. Tyypillisesti varmennetiedosto sisältää 

tietoja varmenteen antajasta, omistajasta ja voimassaolosta. Varmenne voi sijaita 

erilaisilla fyysisillä alustoilla kuten toimikortin sirussa, matkapuhelimen SIM-kortilla 

tai tietokoneen kovalevyllä. Varmenteen tietosisältö ja käyttötarkoitus voi vaihdella. 

Esimerkiksi henkilövarmennetta (tai kansalaisvarmennetta) käytetään henkilön tunnistamiseen, 

digitaaliseen allekirjoitukseen ja viestin salakirjoittamiseen. Roolivarmennetta 

(tai työvarmennetta) käytetään todisteena organisaatioon kuulumisesta tai 

tietyistä käyttövaltuuksista. 1 Mobiilivarmenteella viitataan ainoastaan varmenteen sijaintipaikkaan 

kuten edellä on todettu. 

Laatuvarmenne täyttää SAkL:ssa (laki sähköisistä allekirjoituksista) säädetyt vaatimukset 

ja sen on myöntänyt SAkL:ssa säädetyt vaatimukset täyttävä varmentaja. 

Mobiililla laitteella suoritetulla verkkoasioinnilla tarkoitetaan matkapuhelimella 

tai matkapuhelinverkossa tehtyjä asiointeja. Mobiilipalvelun päätelaitteena voi siis 

olla matkapuhelimen lisäksi esimerkiksi matkapuhelinverkkoon kytketty taskutietokone. 

Virkamiehen sähköisellä asiointikortilla tarkoitetaan viranomaisen palveluksessaan 

olevalle virkamiehelle hankkimaa henkilökohtaista korttia, jota virkamies voi 

käyttää verkkoasiointiin liittyvissä tehtävissä sekä organisaatiokohtaisissa tai organisaatioiden 

välisissä toiminnoissa kuten sähköisessä allekirjoituksessa, tietojärjestelmiin 

tunnistauduttaessa ja kulunvalvonnassa. Sirulla varustetulle asiointikortille tallennetaan 

virkamiehen virka- tai työtehtäviin liittyvät varmenteet, joiden avulla henkilö 

voidaan yksilöidä ja tunnistaa viranomaisen edustajaksi. 4 

Digi-tv:n palvelut perustuvat digi-tv:n ohjelmakaruselliin toteutettuihin sovelluksiin. 

Ohjelmakarusellin sovellukset ovat jatkuvasti käyttäjän poimittavissa oman digivastaanottimensa 

käynnistettäväksi. Sovellus voi olla itsenäinen palvelu tai se voi 

hakea osan palvelusta esimerkiksi Internet-verkosta, jolloin käytössä on oltava paluukanavalla 

varustettu vastaanotin. Esimerkiksi väestökirjahallinnon palveluissa 

käyttöliittymä voi olla toteutettu ohjelmakaruselliin ja varsinaiset henkilötietopalvelut 

haetaan paluukanavan kautta www-järjestelmistä. 

Monikanavatuella tarkoitetaan palvelujen tarjoamista eri päätelaitteiden välityksellä 

(kuten mobiililaitteet, digi-tv jne.) niille ominaisin sanoma-, yhteys- ja turvakäytännöin. 

6 


4 http://www.intermin.fi/suom/juna/julkaisut/verkkoasiointi_opas.pdf 

6 Poliisin verkkopalvelut. Visio, strategia ja kehittämistoimenpiteet 2002-2010, s. 5. 

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/AD4011D0362153C0C2256B80003EDD46/$file/verkkopalvelut.pdf

2. SÄÄDÖKSET JA KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT 

LINJAUKSET 

4 

2.1 Verkkoasiointi ja säädökset 

Lainsäädäntö rinnastaa sähköisen ja paperimuotoisen asiakirjan avulla tapahtuvan 

hallintoasian vireillepanon. Sähköinen vireillepanoprosessi poikkeaa kuitenkin manuaalisesta 

prosessista joiltain osin: 

Asiakkaalle on lähetettävä vastaanottokuittaus asiakirjan saapumisesta. 

Asiakirja on kirjattava tai rekisteröitävä siten, että on osoittaa asiakirjan saapumisajankohta. 

Verkkoasioinnin on oltava mahdollista ympäri vuorokauden. 

Päätöksen valmistumisesta ilmoitetaan sähköisesti asiakkaalle. Kuitenkin varsinainen 

tiedoksiantoasiakirja säilytetään viranomaisen palvelimella, josta asiakirjan 

nouto kuitataan. Kuittauksen ajankohta on myös pystyttävä jälkikäteen todentamaan 

mahdollisen valitusajan laskentaa varten. 5 

Sähköistä viranomaisasiointia koskeva yleislaki laki sähköisestä asioinnista hallinnossa 

(1318/1999) tuli voimaan 1.1.2000. Lakia sovelletaan hallintoviranomaisten ja 

välillisen julkisen hallinnon toimintaan. Laissa säädetään hallintoasioiden sähköisestä 

vireillepanosta, käsittelystä ja päätösten tiedoksi antamisesta. Lakiin sisältyy myös 

henkilön tunnistautumiseen liittyvät keskeiset vaatimukset. 

Laki on tarkoitus korvata maaliskuussa 2002 eduskunnalle annetulla lakiesityksellä 

sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (HE 17/2002) sekä lokakuussa 2001 

eduskunnalle annetulla lakiesityksellä sähköisistä allekirjoituksista (HE 197/2001). 

Uusi laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa koskee sähköistä asiointia 

hallintoviranomaisissa, välillisen julkisen hallinnon toimielimissä, tuomioistuimissa, 

muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosottoviranomaisissa. Lakiesityksessä otetaan huomioon 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 1999/93/EY johtuvat muutokset, 

jotka koskevat erityisesti sähköisiin allekirjoituksiin liittyvän varmentamistoiminnan 

sääntelyä. Laissa säädettäisiin jonkin verran aikaisemmasta poikkeavasti 

allekirjoitusvaatimuksen täyttymisestä. 

Sähköisistä allekirjoituksista annettu lakiesitys koskee sähköistä allekirjoitusta ja siinä 

tarvittavia laatuvarmenteita. Lailla pyritään edistämään sähköisen allekirjoituksen 

käyttöä, sähköistä kaupankäyntiä, tietosuojaa ja tietoturvaa sekä varmennepalveluiden 

tarjontaa. 

Sähköisistä allekirjoituksista annettu lakiesitys on otettu huomioon marraskuussa 

2002 eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain 

muuttamisesta (HE 236/2002). Lakeihin ehdotetaan tehtäväksi myös 

muutokset, jotka johtuvat verkkoasioinnin kehittämistarpeista. 

Verkkoasiontia hallinnossa koskevissa erityissäännöksissä mahdollistetaan asiakirjojen 

tai tietojen toimittaminen sähköisenä viestinä. Kotikunta-asetuksen (351/1994) 

mukaan rekisteritoimisto voi erityisestä syystä hyväksyä myös sähköisen viestinnän 

avulla tehdyn muuttoilmoituksen, jos henkilön oikeus ilmoituksen tekemiseen voi- 


daan varmistaa ja ilmoitusta voidaan pitää luotettavana. Kaupanvahvistaja-asetuksen 

(958/1996) mukaan kaupanvahvistaja voi ilmoittaa luovutuksen vahvistamisesta 

maanmittaustoimistolle ja kunnalle lomakkeella tai sopimuksen mukaan sähköisenä 

viestinä. 

5 

Viranomaisille on annettu myös useita verkkopalvelujen kehittämiseen ja verkkoasiointiin 

liittyviä ohjeita, suosituksia ja oppaita. Verkkoasioinnin tietopaketti, jossa on 

kattava listaus ohjeista, suosituksista ja oppaista, löytyy sisäasiainministeriön nettisivuilta 

osoitteesta http://www.intermin.fi/e-asiointi. Tuorein verkkoasiointia koskeva 

suositus on valtiovarainministeriön elokuussa 2002 antama suositus (VM 

27/01/2002) tunnistamisesta sähköisiä asiointipalveluita käytettäessä. 7 

2.2 Toimivaltasäädökset 

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti 

ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa 

tai muussa viranomaisessa. Maistraattien hoitamat tehtävät ovat säädösten 

perusteella perinteisesti olleet toimialuesidonnaisia. Asiat siis on käsiteltävä alueellisesti 

toimivaltaisessa maistraatissa. Alueellista toimivaltaa koskevia säädöksiä on 

kaikilla maistraatin tulosalueilla, niin väestötietojärjestelmän (mm. väestötietolaki), 

kauppa- ja yhdistysrekisterin (mm. kaupparekisterilaki), holhoustoimen (holhoustoimilaki) 

kuin yleishallinnon (mm. nimilaki ja perintökaari) piirissä. Jos sellaisia tehtäviä, 

joiden osalta laissa on alueellinen toimivaltasäännös, halutaan ohjata käsiteltäväksi 

ja ratkaistavaksi muuhun kuin alueellisesti toimivaltaiseen maistraattiin, se 

edellyttää muutoksia kulloisessakin laissa. Lainmuutokset, jos ne katsotaan tarpeellisiksi, 

on tehtävä hallitusti. Asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon 

toimivaltasäännösten perusteet ja muutoksista aiheutuvat resurssivaikutukset. 


6 

3. KUMPPANUUDET 

Maistraattien tehtävistä erityisesti väestötietoihin ja kauppa- ja yhdistysrekisteriasioihin 

liittyvissä tehtävissä tietojärjestelmien kehittäminen tehdään keskitetysti ohjaavissa 

virastoissa. Luonnollisesti myös verkkopalveluiden rakentaminen on keskitetty 

näiden tehtävien osalta. 

3.1 Väestörekisterikeskus 

Yleistä 

Väestörekisterikeskus (VRK) kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista 

väestötietojärjestelmää (VTJ) yhdessä maistraattien kanssa. Virasto 

vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tietopalveluista. Väestörekisterikeskuksen 

tehtäviin kuuluvat myös varmenneviranomaistehtävät, vaalit, julkishallinnon 

yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisterin ylläpito ja kehittäminen. 

Väestörekisterikeskus kehittää verkkopalveluitaan oman verkkopalveluhankkeensa 

puitteissa. VRK osallistuu myös mahdollisuuksien mukaan julkishallinnon yhteiseen 

verkkopalveluiden kehittämiseen. 

Tavoitteet 

Tavoitteena on toteuttaa luotettava verkkoasiointi ja monikanavapalvelut VRK:n 

palveluissa. Nykyisiä tietopalveluita ja tietojen keruujärjestelmiä kehitetään jatkuvasti 

sekä liitetään ne uusiin palveluihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Ensisijaisena tavoitteena on laajentaa perustehtäviä viranomaisille ja muille suurille 

tahoille suunnatuissa palveluissa. Kansalaisille suunnatut palvelut muotoutuvat 

sen ohessa. 

Verkossa ja muilla jakelukanavilla avataan monipuolisia palveluja kansalaisille ja 

VTJ:n tietojen käyttäjille ja tuottajille. Tavoitteena on, että tieto tulee järjestelmään 

ja sitä kautta myös käyttäjille nopeammin. Myös sidosryhmät hyötyvät. 

VRK pyrkii tulemaan kansalaiselle paremmin esille ja tarjoamaan hallinnon läpinäkyvyyttä. 

Kansalaispalveluita kehitetään kuitenkin tapauskohtaisesti, sillä 

laajemmat palvelut vaativat nykyistä enemmän viranomaisyhteistyötä. 

Uudeksi keskeiseksi alueeksi ja teemaksi on noussut rekisterisuojelu, jonka puitteissa 

suunnitellaan, miten henkilö voi suojella tietojensa käyttöä, ja miten henkilöiden 

erilaisia tietojen käyttökieltoja käsitellään. 

VRK:n pyrkimyksenä on tarjota monikanavapalveluita. VRK on aktiivisesti kehittämässä 

mobiilivarmenteita. Ensimmäiset toteutukset tulevat vuonna 2003. 

Mobiilivarmennetta hyödynnetään jatkossa myös maksamisen välineenä. Lisäksi 

monikanavaisuuden vaatimukset otetaan huomioon myös tulevan VTJ:n kyselypalvelun 

toteutuksessa. 

VRK:lla on oma verkkopalveluhanke, jonka raportissa tullaan jo mainittujen asioiden 

lisäksi kehittämään laajemminkin web-pohjaisia väestötietojärjestelmään 

liittyviä sekä yksittäisiä että massakyselypohjaisia tietopalveluita.

Kehittämistoimet vuosille 2003–2005 

7 

Uudistetut Internet-sivut otetaan käyttöön. 

Kuolintietojen konekielinen ilmoittaminen mahdollistetaan. 

Vuoden 2002 avoimien projektien jatkaminen 

VTJ:n kyselypalveluhanke jatkuu toteutusprojektina syksyllä 2003. Tulevaisuudessa 

palvelu korvaa vuonna 2002 käyttöönotetun selainpohjaisen 

e-väestösuoran. 

VRK:n kansalaisvarmenne tulee OKO:n pankkikortille vuonna 2003. Alustavat 

sopimukset vastaavasta yhteistyöstä on tehty useimpien pankkien kanssa. 

VRK ottaa käyttöön tekstiviestipohjaisen (SMS) mobiilivarmenteen vuonna 

2003, jolloin myös ensimmäiset loppuasiakaspalvelut julkistetaan. 

VRK ottaa käyttöön uusia sisäisen hallinnon sähköisiä lomakkeita, joissa hyödynnetään 

vuonna 2003 käyttöönotettavaa virkamiehen sähköistä asiointikorttia. 

Toteutetaan VTJ:n aineistonhallintaan liitettävä standardoitu muutostietojen 

XML–vastaanottorajapinta sekä käsittelyjärjestelmä, joka mahdollistaa eri tietoaineistojen 

vastaanoton ja automaattisen käsittelyn maistraatissa. Tämä on mahdollista 

vuoden 2003 aikana. 

Vuodenvaihteessa 2003 uudistettavan Internet-osoitepalvelun käyttöönotto ja jatkokehitys. 

Äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkapalvelu otetaan käyttöön kevään 2003 eduskuntavaalien 

yhteydessä. Palvelun kautta on mahdollista tarkastaa oma äänestyspaikka 

ja ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet. 

3.2 Patentti- ja rekisterihallitus 

Yleistä 

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä 

otettiin käyttöön 1.4.2001. Tietojärjestelmällä on kolme päätarkoitusta: 

Se hallinnoi kaikkia yritys- ja yhteisötunnuksia. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä 

PRH luopui kaupparekisteri- ja säätiörekisterinumeron käytöstä ja verohallinto 

LY-tunnuksen käytöstä. Yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) korvasi 

nämä eri numerot. Kaikki Y-tunnukset annetaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmän 

kautta. Se hallinnoi myös tunnuksissa tapahtuvat muutokset. 

Sitä kautta kirjataan molemmille viranomaisille tehtävät perustamis-, muutos- ja 

lakkaamisilmoitukset sekä osoite- ja yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset. Yritys 

voi samalla lomakkeella ilmoittaa tietoja molemmille viranomaisille. 

Se tarjoaa tietopalvelua. Kansalaisille avoin tietopalvelu (www.ytj.fi) avattiin 

1.6.2001. Sivuilta saa myös kaikki yhteiset lomakkeet. Sivujen suosio kasvaa 

koko ajan. Tietopalvelua voi käyttää myös mobiilipalveluna. 

Tuleva sähköinen ilmoittaminen kaupparekisteriin tullee tapahtumaan YTJ:n kautta. 

Toistaiseksi verkkoasiointi ei ole mahdollista kaupparekisterissä.

8 

Aikataulu 

Sähköisessä ilmoittamisessa on päätetty lähteä etenemään asteittain. Porrastus on 

seuraava 

1. Osoite- ja yhteystietomuutokset. Tavoiteaikataulu on saada sovellus tuotantoon 

viimeistään vuoden 2004 alusta. Suunnittelutyö käynnistyy keväällä 2003. 

2. Muut muutokset. Määrittely aloitetaan vuonna 2003. 

3. Perustamiset. Aikataulusta päätetään myöhemmin. 

3.3 Seutuyhteistyö 

Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa ja toimivat 59 pisteessä eri puolella 

Suomea. Lisäksi maistraatin tehtäviä Ahvenanmaalla hoitaa lääninhallitus. Yhteistyötä 

olisi edistettävä erityisesti kuntien ja seutuverkkojen kanssa. Jokaisessa maistraatissa 

on nimettynä verkkoyhdyshenkilö, jonka tehtäväksi yhteistyön edistäminen 

soveltuu. Yksinkertaisimmillaan yhteistyö voi olla sitä, että kerrotaan kuntien ja seutuverkkojen 

sivujen ylläpitäjille maistraattisivujen olemassaolosta ja linkitetään sivustot 

kuntien palvelukokonaisuuksiin. Jatkossa olisi pyrittävä uudistamaan myös 

mahdollisia yhteisiä prosesseja niin, että kansalaisen olisi mahdollisimman helppo 

toimia sähköisesti. 

Kihlakunnanvirastoille valmistellaan omia Internet-sivuja osoitteessa 

www.kihlakunta.fi, joissa maistraattien sivut palveluineen tulevat näkymään.

9 

4. MAISTRAATTIEN VERKKOASIOINTI 

4.1 Verkkopalveluiden kehittäminen 

Verkkoasioinnin kehittämisessä ensisijaisena tarkastelukohteena tulee olla asiakas. 

Asiakkaan palvelukokonaisuus olisi kuvattava paitsi yhden yksittäisen viranomaisen 

kannalta myös eri viranomaisten yhteistyöllä. Viranomaistarkastelun lisäksi olisi palvelukokonaisuus 

kuvattava myös asiakkaan näkökulmasta. Maistraattien asiakkaita 

ovat kansalaiset, yritykset ja muut yhteisöt sekä viranomaiset. Näin pystytään havaitsemaan 

nykyisen palvelukokonaisuuden puutteet ja mahdolliset ongelmat sekä löytämään 

viranomaisyhteistyön muodot siten, että asiakkaan palvelukokonaisuudesta 

saadaan toimivampi. Verkko tarjoaa mahdollisuuden oikaista joitain prosesseja ja sitä 

olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän. Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmassa 

vuosille 2002-2003 1 korostetaan sitä, ettei manuaalisia asiointipalveluja 

tulisi viedä sellaisenaan verkkoon vaan olisi löydettävä myös uusi tapa toimia. 

Käynnissä olevat kehittämishankkeet sisäasiainhallinnossa 

Sisäasiainministeriö on asettanut ns. verkkoasiointipoolin seuraamaan ja tukemaan 

verkkopalveluiden rakentamista 1.4.2002–31.5.2004 väliseksi ajaksi. Työryhmä on 

asetettu jatkamaan hallinnonalan verkkoasioinnin kehittämisohjelmaa vuosille 2002- 

2005 työstäneen työryhmän työtä. Työryhmässä on nimettynä maistraattien edustaja. 

Sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön ja eri viranomaisten yhteistyöhankkeena 

on kehitetty verkkoasiointipalvelu lomake.fi (www.lomake.fi), joka avattiin 

yleisölle 28.11.2002. Lomake.fi-palvelu tarjoaa sekä tulostettavia lomakkeita että 

sähköisiä verkkolomakkeita. Verkkolomakkeet voidaan täyttää, tarvittaessa allekirjoittaa 

ja lähettää sähköisesti. Palvelun kautta voidaan lähettää myös lomakkeisiin integroituja 

liitteitä tai asiakkaan vapaamuotoisia liitteitä. Maistraattien word- ja pdf– 

muotoiset lomakkeet ovat tulostettavissa palvelun kautta. Myöhemmin palveluun on 

tarkoitus liittää myös maistraattien palveluiden osalta vuorovaikutteisempia verkkopalveluita. 

Palvelun ylläpito siirtyy valtiovarainministeriön tietohallintoyksikölle 

vuoden vaihteessa 2002-2003. 

Sisäasiainministeriössä on käynnissä myös virkamiehen sähköinen asiointikortti 

-hanke. Hanke on tuottanut kolme määrittelydokumenttia käyttöoikeuksien hallinnasta, 

rekisteröinnistä ja hallinnoinnista sekä hankinnasta. Vuoden 2003 aikana on ensinnäkin 

tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä sekä käynnistää 

erilaisia asiointikorttiin liittyviä pilotteja. Virkamiehen sähköinen asiointikortti on 

tarkoitus ottaa sisäasiainhallinnossa käyttöön vuoden 2005 alussa. 

4.2 Verkkoasioinnin luokittelutasot ja tunnistautuminen 

Maistraattien verkkopalveluita tarkastellaan valtiovarainministeriön suosituksen 7 

mukaisesti, jossa valtionhallinnon verkkopalvelut jaetaan palvelun vuorovaikutteisuuden 

mukaan neljään ryhmään: 


7 Valtiovarainministeriön suositus tunnistamisesta sähköisiä asioinipalveluita käytettäessä 20.8.2002, VM 

27/01/2002, http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/20110.pdf

1. Tietopalvelut (informaatiopalvelut) ja tiedottaminen, jossa asiakkaalle tarjotaan 

tietoa hallinnosta ja hallinnon palveluista. 

10 

2. Asiakaspalaute ja kansalaisen osallistuminen, jossa kansalaiset voivat antaa palautetta. 

3. Vireillepano, jossa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus täyttää hakemuslomake 

sähköisesti ja lähettää se sähköisesti viranomaiselle. Viranomainen voi kuitenkin 

vielä käsitellä asian manuaalisesti tällä tasolla. 

4. Vuorovaikutteinen asiointi, jossa asiakas voi: 

tarkastella viranomaisen järjestelmässä olevia omia tietoja 

täyttää hakemuslomakkeita niin, että osa tiedoista täydentyy lomakkeelle viranomaisen 

järjestelmästä 

jättää hakemuksen sähköisesti 

seurata asiansa käsittelyn etenemistä sekä 

saada päätöksen hakemukseensa sähköisesti. 

Valtiovarainministeriön suosituksessa palvelun käyttäjä olisi tunnistettava silloin, jos 

käyttäjä pääsee suojattaviin tietoihin, esimerkiksi henkilötietoihin, tai käyttäjä voi 

laittaa vireille asioita, joilla on oikeudellista tai huomattavaa taloudellista merkitystä. 

Pääsääntöisesti kaikissa maistraattien palveluissa käsitellään henkilötietoja ja niillä 

on oikeudellista merkitystä. 

Tunnistautumisen tarpeesta eri tasoilla on suosituksessa lähdetty siitä, että informaatiopalvelut- 

ja asiakaspalaute-tasoilla asiakkaan tunnistautumisen ja rekisteröinnin on 

oltava vapaaehtoista. 

Suosituksen mukaan kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta voidaan vaatia ainoastaan 

silloin, kun vireillepanoasiakirja on lain mukaan henkilökohtaisesti allekirjoitettava. 

Jos käsiteltävällä asialla ei ole oikeudellista merkitystä voidaan asian vireillepano 

hoitaa ilman tunnistautumista. Vuorovaikutteisessa palvelussa asiakas on tunnistettava 

aina vahvaan tunnistautumismenetelmään perustuen. Suositeltavia vahvoja tunnistautumismenetelmiä 

ovat laatuvarmenteisiin ja julkisen avaimen menetelmään perustuva 

tunnistautuminen tai pankin tunnistautumismenetelmiin perustuva tunnistautuminen, 

joka perustuu käyttäjätunnukseen ja vaihtuvaan salasanaan. 

Maistraattien palveluissa käsitellään pääasiassa henkilötietoja ja palveluilla on henkilölle 

oikeudellista vaikutusta. Tämä tarkoittaa edellä kuvatun suosituksen mukaisesti 

sitä, että pääasiassa maistraattien palvelut edellyttävät vahvaa tunnistautumista. 

Tässä raportissa tarkastellaan maistraattien verkkoasioinnin palveluita ja pohditaan, 

mikä suosituksen taso maistraattien palveluiden osalta olisi käyttökelpoisin. Lisätasona 

suositukseen verrattuna tarkastellaan myös konekielistä tiedonvälitystä. 

4.3 Väestötietojärjestelmän hyödyntäminen maistraattien verkkopalveluissa 

Väestötietojärjestelmä on yksi maamme perusrekistereistä. Väestötietojärjestelmässä 

on tiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista sekä 

rakennuksista, rakennushankkeista ja huoneistoista. Lisäksi järjestelmässä on kiinteistö- 

ja toimitilatietoja. Väestötietojärjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja 

maistraatit. Tietojen rekisteröinti perustuu kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin 

ilmoituksiin.

11 

Väestötietojärjestelmässä olevia perustietoja olisi hyödynnettävä enemmän myös 

maistraattien verkkopalveluissa. Näitä perustietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi 

lomakkeissa, joissa asiointijärjestelmään tuodaan väestötietojärjestelmästä henkilön 

perustiedot ja asiakas täyttää lomakkeessa ainoastaan tarvittavan osuuden. Esimerkiksi 

nimenmuutosasioissa henkilön ei tarvitsisi täyttää väestötietojärjestelmässä jo 

olevaa nykyistä nimeä vaan riittää, että hän kertoo uuden nimen. 

Väestörekisterikeskus on kehittänyt palvelun, jossa Internet-yhteydessä toimiva sovellus-sovellus–palvelu 

mahdollistaa asiakkaan henkilötietojen tuomisen väestötietojärjestelmästä 

kolmannen osapuolen asiointijärjestelmään HST-tunnistautumisen yhteydessä. 

Tällöin asiakas voidaan esimerkiksi ohjata väestötietojärjestelmän avulla 

oikeaan maistraattiin. Palvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi palautteen ohjautuvuudessa 

suoraan oikean maistraatin palvelusähköpostiosoitteeseen. 

4.4 Maistraattien verkkopalveluiden mahdollisuudet 

Väestötietojärjestelmään liittyviä ylläpitotapahtumia käsiteltiin maistraateissa vuonna 

2001 yhteensä n. 2,5 milj. kpl ja julkisoikeudellisia maksullisia tapahtumia yhteensä 

n. 600 000 kpl ja liiketaloudellisia tapahtumia yhteensä n. 1,1 milj. kpl. Kauppa- 

ja yhdistysrekisterin ylläpitotehtäviä oli vuonna 2001 yhteensä lähes 100 000 kpl. 

Maistraatissa hallinnolliseen diaariin kirjataan yleishallinto- ja holhoustoimen tehtäviä. 

Kirjattavia asioita tulee olemaan vuoden 2003 alussa yhteensä n. 120 000–150 

000. Luvussa ovat mukana jo vuoden 2003 maaliskuussa siirtyvät tehtävät: isyyden 

tunnustamisen vahvistaminen ja avioehtojen ja lahjoitusten rekisteröimistehtävät. 

4.4.1 Omien tietojen tarkistus 

Jokaisella kansalaisella on oikeus kerran vuodessa ilmaiseksi tarkistaa omat tietonsa 

väestötietojärjestelmästä. Nykyisellään se tapahtuu menemällä joko Väestörekisterikeskukseen 

tai maistraattiin. 

Väestörekisterikeskus julkisti sähköisen omien tietojen tarkastuspalvelun 9.1.2002 

osoitteessa www.vaestorekisterikeskus.fi. Palvelusta on HST-kortin avulla mahdollista 

tarkistaa väestötietojärjestelmän henkilötieto-osuutta. Palveluun on lisätty loppuvuodesta 

2002 osuus, jossa asiakkailla on palvelun kautta mahdollisuus muuttaa 

tietoja. Muutostiedot välitetään toimivaltaisen maistraatin käsiteltäväksi. 

4.4.2 Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen 

Jokaisella on oikeus kieltää henkilö- ja osoitetietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä 

suoramainontaan, etämyyntiin ja muuhun suoramarkkinointiin, markkina- ja 

mielipidetutkimukseen, osoitepalveluun tai sukututkimusta tai henkilömatrikkelia 

varten. 

Prosessi asiakkaan kannalta nykyisin 

Tietojen luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla asiasta puhelimitse, lomakkeella tai 

vapaamuotoisella kirjeellä maistraattiin tai Väestörekisterikeskukseen. Maistraattien

ja Väestörekisterikeskuksen sivuilta sekä lomake.fi–palvelusta löytyy näytöllä täytettävä 

ja tulostettava lomake. Lomake toimitetaan Väestörekisterikeskukseen tai maistraattiin. 

12 

Prosessin sähköistäminen 

Prosessin sähköistämisessä voidaan edetä vaiheittain. 

Vaihe 1. Koska luovutuskielloilla ei katsota olevan oikeudellisia vaikutuksia, voidaan 

prosessin sähköistäminen hoitaa alkuvaiheessa ilman tunnistautumista. Sähköinen 

palvelu toteutettaisiin lomake.fi–palveluun. Asiakas täyttää kieltolomakkeen lomake.fi–palvelussa 

ja lähettää tiedon eteenpäin lomake.fi:ssä, joka lähettää asiakkaalle 

kuittauksen lomakkeen vastaanottamisesta. Samalla lomake.fi–palvelu lähettää asiakkaan 

täyttämän kuntatiedon perusteella sähköpostiviestin lomakkeen vastaanottamisesta 

toimivaltaiselle maistraatille. Maistraatti hakee lomake.fi–palvelun hallinnointiliittymän 

kautta tiedon uudesta kiellosta ja tallentaa muutokset manuaalisesti 

väestötietojärjestelmään. Väärinkäytösten välttämiseksi suositellaan lähetettäväksi 

postitse tieto asiakkaalle kiellon vastaanottamisesta. 

Vaihe 2. Prosessin sähköistämisessä voidaan siirtyä vuorovaikutteiselle tasolle. Prosessiin 

liitetään mukaan tunnistautuminen, jonka avulla lomake ja henkilön perustiedot 

siirretään väestötietojärjestelmästä ja tiedot lähetetään maistraatin hyväksyttäväksi. 

Hyväksymisen jälkeen tiedot siirtyvät automaattisesti ilman ylimääräistä tallentamista 

väestötietojärjestelmään VRK:n kehittämän VTJ:n ylläpitorajapinnan avulla. 

Väestörekisterikeskus on toteuttanut kieltojen ilmoittamisen myös omien tietojen 

tarkastuksen yhteyteen. 

4.4.3 Muuttoilmoitus 

Muuttoilmoituksen voi tehdä joko puhelimella tai kirjallisesti täyttämällä sitä varten 

tehty lomake ja palauttamalla se joko maistraattiin tai postiin. Muuttoilmoituksen voi 

tehdä myös sähköisesti. Palvelu edellyttää HST-kortin käyttöä. Sähköinen muuttoilmoituslomake 

löytyy myös lomake.fi–palvelun kautta. 

4.4.4 Rakennus- ja toimitilailmoitus 

Tiedot rakennushankkeista välitetään n. 80 % konekielisesti kuntien kautta suoraan 

väestötietojärjestelmään. Loput kunnat välittävät tiedot lomakkeella maistraattiin, joka 

tallentaa tiedot väestötietojärjestelmään. Rakennushankeilmoitus löytyy sähköisesti 

sekä lomake.fi–palvelusta että Väestörekisterikeskuksen sivujen kautta. 

Toimitilatiedot ovat väestötietojärjestelmässä puutteelliset. Nykyisellään n. 15 000 

toimitilailmoituksen tiedot toimitetaan vuosittain väestötietojärjestelmään. 

Vaihe 1. Lisätään toimitilailmoitus lomake.fi–palveluun. Asiakas täyttää lomakkeen 

lomake.fi–palvelussa ja lähettää tiedon eteenpäin lomake.fi:ssä, joka lähettää asiakkaalle 

kuittauksen lomakkeen vastaanottamisesta. Samalla lomake.fi-palvelu lähettää 

asiakkaan täyttämän kuntatiedon perusteella sähköpostiviestin lomakkeen vastaanottamisesta 

toimivaltaiselle maistraatille. Maistraatti hakee lomake.fi–palvelun hallinnointiliittymän 

kautta tiedon ja tallentaa muutokset manuaalisesti väestötietojärjestelmään.

13 

Vaihe 2. Koska lukumääräisesti toimitilailmoituksia on vähän, ei tämän lomakkeen 

osalta ole syytä ensimmäisenä rakentaa automaattista tiedon välitystä väestötietojärjestelmään. 

4.4.5 Nimenmuutos 

Nimenmuutoksiin liittyvien kysymysten on havaittu olevan sekä maistraattien 

(www.maistraatti.fi) että Hyvinkään maistraatin (www.hyvinkaanmaistraatti.fi) sivuilla 

kysytyimpiä asioita ja siksi tämän palvelun sähköistämiseen olisi panostettava. 

Väestötietojärjestelmään on ilmoitettava lapsen nimi kahden kuukauden kuluessa 

lapsen syntymästä. Nimen voi muuttaa tekemällä asiasta riippuen nimenmuutosilmoituksen 

tai -hakemuksen kotipaikan maistraatille. Etunimen voi muuttaa pelkällä 

ilmoituksella kerran, sen jälkeen muutosta on haettava kirjallisesti. Sukunimenkin 

voi tietyissä tapauksissa muuttaa maistraatille tehdyllä kirjallisella ilmoituksella tai 

muutoin hakemuksella. Maistraatit ratkaisevat ja tallentavat kaikki henkilöiden etuja 

sukunimen muuttamista koskevat asiat. 

Asiakas voi ilmoittaa myös kutsumanimensä väestötietojärjestelmään maistraateista, 

maistraattien verkkosivuilta tai lomake.fi–palvelusta saatavan lomakkeen avulla. 


Asiakas täyttää lomakkeen ja palauttaa sen maistraatin käsiteltäväksi. Nimenmuutosilmoitukset 

tehdään Väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella 

lomakkeella. Nimenmuutoshakemus voidaan tehdä sitä varten laaditulla lomakkeella 

tai vapaamuotoisesti. Ilmoituksiin ei yleensä tarvitse oheistaa liitteitä. Nimenmuutoshakemukseen 

on oheistettava tarpeellinen selvitys, joka useimmiten on sukuselvitys 

haettaessa uudeksi sukunimeksi esivanhemman sukunimeä. Osassa nimenmuutosilmoituksia 

ja -hakemuksia vaaditaan lisäksi useamman kuin yhden henkilön allekirjoitus. 

Maistraatin ratkaisemat nimenmuutosilmoitukset ovat asiakkaalle maksuttomia. Nimenmuutoshakemuksesta 

maistraatit perivät suoritemaksun. 

Verkkoasioinnin palvelun voisi helpoimmin kehittää niissä nimenmuutoksissa, joissa 

vaaditaan ainoastaan omaa allekirjoitusta. Lomake.fi–palvelun kautta on mahdollista 

toimittaa lomakkeen mukana myös liitteitä. Prosessin sähköistäminen nimenmuutoshakemusten 

osalta vaatii kuitenkin verkkopankkiyhteyden luomista. Prosessin sähköistämisessä 

on syytä alkuvaiheessa keskittyä nimenmuutosilmoituksiin, joita lukumääräisestikin 

on enemmän kuin nimenmuutoshakemuksia. 


Vaihe 1. Maistraattien sivuille ja lomake.fi–palveluun on tuotettu tulostettavat ja näytöllä 

täytettävät nimenmuutoshakemus ja -ilmoituslomakkeet. Samalla tulisi mm. 

etunimenmuutosta koskevan ilmoituslomakkeen sisältöä uudistaa vastaamaan voimassaolevaa 

lainsäädäntöä. 

Vaihe 2. Asiakkaalla on mahdollisuus laittaa nimenmuutosilmoitus vireille lomake.fi–palvelun 

kautta. Koska nimenmuutoksilla on oikeudellista vaikutusta ja käsitellään 

henkilötietoja, edellyttää palvelu tunnistautumista. Tunnistautumisen jälkeen

henkilön perustiedot haetaan lomakkeelle väestötietojärjestelmästä ja lomake.fi– 

palvelu vastaanottaa nimenmuutosilmoituksen. Asiakkaalle ja maistraatille lähtee 

lomake.fi–palvelusta ilmoitus nimenmuutosilmoituksen vastaanottamisesta ja maistraatti 

käsittelee tiedon manuaalisesti kuten nytkin. Asiakkaalle ilmoitetaan nimenmuutoksesta 

sähköpostilla tai muutoin. 

14 

Vaihe 3. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolle, jossa nimenmuutos viedään maistraatin 

hyväksymisen jälkeen väestötietojärjestelmään ilman maistraatin manuaalista tallennustyötä. 

Asiakkaalla on mahdollisuus laittaa nimenmuutoshakemus vireille lomake.fi–palvelun 

kautta ja maksaa suoritemaksu verkkopankkiyhteyden avulla. 

Maistraatti allekirjoittaa päätöksen sähköisesti ja välittää päätöksen sovittuun paikkaan 

palvelimella ja ilmoittaa päätöksen valmistumisesta asiakkaalle sähköpostilla. 

Asiakas hakee päätöksen sovitusta paikasta palvelimelta. 

Vireillepanon yhteydessä asiakkaalta on syytä kysyä, suostuuko hän päätöksen sähköiseen 

tiedoksiantoon, koska lain mukaan päätöksen antaminen sähköisesti edellyttää 

asiakkaan nimenomaista suostumusta. 

Nimenmuutos verkon välityksellä 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

30 % 

9 

53 

25 % 

14 

38 

17 % 

16 

19 

24 % 

24 

25 

3 % 

4 

3 

Mies 

Nainen 

hyvin 

todennäköisesti 

melko 


en osaa sanoa 

tuskin käyttäisin 

jatkaisin 

nykyisenkaltaista 

asiointia 

Kuvio 1. Maistraattien Internet-sivuilla oli elokuussa 2002 kysely, jossa kartoitettiin 

mm. asiakkaiden halukkuutta tehdä nimenmuutos verkon välityksellä. 205 vastaajasta 

55 % käyttäisi tätä palvelua hyvin tai melko todennäköisesti. 

4.4.6 Ulkomaalaisen rekisteröinti 

Ulkomaalaisen on lain mukaan rekisteröidyttävä, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään 

vuoden. Väestötietojärjestelmään rekisteröitäviä tietoja ovat mm. nimi, syntymäaika, 

kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite. Rekisteröinnin perusteella ulkomaalaiselle 

annetaan henkilötunnus. 

Suomeen muuttaneelle henkilölle rekisteröidään kotikunta Suomessa, jos hänellä on 

tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan ja hänellä on vähintään yhden vuoden 

oleskelulupa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa.

Myös tilapäisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada henkilötunnuksen, jos 

hän tarvitsee sitä esimerkiksi työtekoa varten. Hänelle ei kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa 

Suomessa. 

15 


Rekisteröinti tapahtuu asuinpaikan maistraatissa. Ulkomaalaisen on täytettävä ja allekirjoitettava 

paikan päällä ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoituslomake. Muutettaessa 

on tehtävä virallinen muuttoilmoitus. Pohjoismaiden kansalaisten ei tarvitse ilmoittautua 

henkilökohtaisesti maistraattiin, mutta heidän on toimitettava yhteispohjoismainen 

muuttokirja. Rekisteröinnissä tarvittavia asiakirjoja ovat passi ja oleskelulupa 

sekä todistus mahdollisesta avioliitosta, ero- ja kuolintodistukset sekä lasten 

syntymätodistukset. Asiakirjojen on oltava alkuperäisiä ja laillistettuja ja usein myös 

virallisen kielenkääntäjän kääntämiä. 

Verkossa on informaatiota ulkomaalaisen rekisteröinnistä maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen 

sivuilla. Hyvinkään maistraatin sivuilla on myös tulostettava ulkomaalaisen 

rekisteröinti-ilmoituslomake. Tietoa maahanmuuttoasioista löytyy esimerkiksi 

Ulkomaalaisviraston (www.uvi.fi) ja työministeriön (www.mol.fi/migration) 

www-sivuilta sekä Suomi.fi–palvelusta (www.suomi.fi). 


Rekisteröinti vaatii useimmissa tapauksissa henkilökohtaista asiointia maistraatissa. 

Prosessin sähköistämisen palvelutasoksi riittää informaatiotaso, jossa asiakkaalla on 

mahdollisuus tulostaa näytöllä täytettävä lomake. 

Maistraattien Internet-sivujen asiasisältöä olisi kehitettävä ja tuotettava informaatiopalvelua 

myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Sivut olisi myös linkitettävä muihin 

maahanmuuttoasioita käsitteleviin Internet-sivuihin. 

4.4.7 Venerekisteri 

Rekisteröitävän veneen omistajan on ennen veneen käyttöönottoa tehtävä veneestä 

rekisteri-ilmoitus kotikuntansa maistraattiin. Rekisteri-ilmoituksen voi jättää myös 

mille tahansa maistraatille tai sen palveluyksikölle. 

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2002 moottorivenerekisteröinnin 

kehittämistyöryhmän. 

Rekisteröinnin uudistamisessa pyritään ottamaan huomioon rekisterin ja rekisteröintitehtävien 

osalta henkilörekisterilain ja EU-säädösten velvoitteet sekä kattavasti tietosuojaan 

liittyvät määräykset. Lakitasoisesti määritellään myös rekisteröinnin tavoitteet 

ja tietojen käyttö sekä eri viranomaisten käyttötarpeet ja –oikeudet. Rekisteröinti 

pyritään mahdollistamaan missä tahansa maistraatissa. Nyt vain omistajan kotikunnan 

maistraatti on toimivaltainen. Rekisteritunnuskäytäntöä kehitetään asiakasystävälliseen 

suuntaan. Sama tunnus säilytetään koko veneen elinkaaren ajan 

kunnasta tai läänistä riippumatta. 

Uudistustyön tavoitteena on myös koko rekisterin tietosisällön oikeellisuuden parantaminen 

ja samalla henkilötunnuksen käyttöönotto, jolla mahdollistettaisiin automaattinen 

osoitetietojen päivitys VTJ:stä. Työryhmä pyrkii ottamaan kantaa ja esittämään 

parannuksia myös todistuksen ulkoasuun, omistusketjujen ja –historian seu-

antaan ja tietojen säilytysaikoihin sekä yleisiin siirtymäsäännöksiin lain mahdollisesti 

voimaan tullessa. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan uusi 

lainsäädäntö astuisi voimaan aikaisintaan vuoden 2003 jälkipuoliskolla. 

16 

Nykyisessä asetuksessa on määrätty Länsi-Suomen lääninhallitus vastaamaan rekisterin 

atk-teknisestä ratkaisusta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. 

4.4.7.1 Veneen rekisteröinti 


Asiakas joko täyttää maistraatissa lomakkeen tai täyttää ja tulostaa lomakkeen maistraattien 

www-sivujen kautta. Lomake toimitetaan maistraattiin. Asiakas joutuu tarvittaessa 

todistamaan omistusoikeutensa veneeseen esimerkiksi kauppakirjalla tai 

luovutustodistuksella. Myös osoitetietojen muutos joudutaan ilmoittamaan erikseen 

asiakkaan toimesta maistraatin venerekisteriin. Pahimmillaan veneen tunnus voi 

muuttua kotikunnan muuttuessa läänistä toiseen, vaikka esimerkiksi veneen käyttöpaikka 

säilyisi täysin samana. Prosessi on koettu usein kohtuuttomaksi, työlääksi ja 

byrokraattiseksi. 


Veneen rekisteröinnin olisi jatkossa tapahduttava mahdollisimman paljon konekielisesti 

veneen myyjän toimesta. Tätä on mm. Venealan keskusliitto esittänyt liikenneja 

viestintäministeriölle moottorivenerekisteröinnin kehittämistyön yhteydessä järjestetyllä 

kuulemiskierroksella. Tiedot saataisiin rekisteriin luotettavasti ja ajallaan eikä 

asiakasta vaivattaisi käynneillä maistraatissa. Veneyrittäjät ovat tämän lisäksi alan 

ammattilaisia. Tiedot tulisivat todennäköisesti oikein ja luotettavasti veneen teknisistä 

ominaisuuksista. 

Edellä kuvattu tapa toimii ainoastaan tilanteissa, joissa veneliike on myyjänä tai välittäjänä. 

Muussa tapauksessa ostaja on velvollinen rekisteröimään veneen omiin nimiinsä. 

Vaihe 1. Pyritään edistämään sitä, että veneliikkeet suorittavat veneen rekisteröinnin. 

Turvattu tiedonsiirto veneliikkeeltä venerekisteriin voidaan toteuttaa esimerkiksi 

VRK:n turvapostipalvelimen kautta. Tunnistautumisessa voidaan käyttää HSTkorttia 

tai mobiilivarmennetta. 

Yksityinen henkilö voi rekisteröidä veneen käyttäen hyväkseen lomake.fi-palvelua. 

Koska veneen rekisteröinnissä voi olla suurtakin taloudellista merkitystä, edellyttää 

palvelu vahvaa tunnistautumista. Tunnistautumisen jälkeen asiakas lähettää rekisteröintitiedon 

lomake.fi–palveluun ja tieto ilmoituksesta välittyy sähköpostilla maistraatin 

asiointisähköpostiin. Ilmoitustieto viedään manuaalisesti venerekisteriin. Näissäkin 

tapauksissa saatetaan asiakkaalta joutua pyytämään lisätietoja, esimerkiksi 

kauppakirjojen oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. 

Vaihe 2. Yksityisen henkilön tekemä venerekisteröinti viedään venerekisteriin ilman 

manuaalista lisätallennusta. Tähän liittyvät tekniset ratkaisut edellyttänevät myös uuden 

lainsäädännön voimaantuloa ja ovat toteutettavissa aikaisintaan vuoden 2004 

alusta lähtien.

4.4.7.2 Venerekisterin tietopalvelun kehittäminen 

17 

Venerekisterin tietopalvelua viranomaistarkoituksiin hoidetaan sisäasiainministeriön 

hallinnonalan verkon sisäisenä palveluna (poliisi, rajavartiolaitos, tulli). Satunnaisiin 

viranomaiskyselyihin tarjotaan liittymäksi sähköpostiliittymää. Esimerkiksi verohallinnon 

ja ulosottoviranomaisten rekisteröidyille käyttäjille tietopalvelu mahdollistetaan 

sähköpostin välityksellä. Sisäasiainhallinnon verkon nykyiset palvelut ja infrastruktuuri 

mahdollistavat nopeankin etenemisen näiden palvelujen osalta. 

Yritys- ja kansalaispalvelun liittymä rakennetaan maistraattien www-sivujen yhteyteen. 

Vaihe 1: joulukuu 2002–tammikuu 2003 

Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaalle tarjotaan tietopalveluna mm. lukumäärä- ja 

trenditietoa venemerkeistä, alueellisia muutosanalyyseja, tietoja uusrekisteröinnin 

kehittymisestä ja moottorimerkeistä. Tarkoitukseen on hankittu WebFocus-tuote 

maistraattien Internet–palvelun yhteyteen. Järjestelmän testaus on jo loppuvaiheessaan 

ja palvelua on tarkoitus kehittää jatkossa asiakaspalautteen ja saatujen kokemusten 

pohjalta. Kansalaisten ja yritysten lisäksi palvelun kohderyhmänä ovat ympäristöviranomaiset, 

yhdyskuntasuunnittelijat ja ylipäätänsä kaikki veneilystä kiinnostuneet. 

Palvelulla haetaan myös laajempaa konseptia siihen, miten viranomaistietoja 

voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää koko yhteiskunnan ja veronmaksajien hyötykäyttöön. 

Vaihe 2: vuosi 2003–2004 

Toisessa vaiheessa tarjottaisiin myös maksullista henkilötietoihin liittyvää palvelua 

kuten määritellyn veneen tiedot omistajien osoitetiedot mukaan lukien. Toteutus vaatii 

verkkomaksamisen liittämistä palveluun. VRK:n osoitepalveluhankkeen verkkomaksamisen 

ratkaisuja voidaan mahdollisesti hyödyntää tässä yhteydessä. 

Palvelua voidaan kehittää trendi- ja kohderyhmittäin kuten VTJ:hin liittyvissä markkinointipalveluissakin 

on tehty. Markkinointipalvelun käynnistäminen edellyttää uuden 

lainsäädännön voimaantuloa ja tietosuoja- henkilörekisterilainsäädännön asianmukaista 

huomioon ottamista rekisteröinnin ja tietorekisterin osalta. Myös rekisterin 

tietosisältöä tulee ehdottomasti tarkistaa ennen kuin henkilötietojen hyödyntämistä 

tietopalvelussa laajennetaan. 

4.4.8 Siviilivihkimisen ja parisuhteen rekisteröinnin verkkopalvelu 

Avioliittoasiat ovat suosituimpia sähköpostitse ja puhelimitse tulevia tiedustelujen 

aiheita maistraateissa. Maistraattien henkikirjoittajat suorittavat siviilivihkimisiä ja 

parisuhteen rekisteröintejä. 

Prosessi nykyisin 

Tällä hetkellä on mahdollista tulostaa verkosta avioliiton esteiden sekä parisuhteen 

rekisteröinnin esteiden tutkintapyyntölomakkeet. Lomakkeet toimitetaan maistraattiin 

molempien osapuolten allekirjoittamina. Lisäksi vaaditaan kahden todistajan allekirjoitukset, 

mikäli tutkintalomaketta ei jätetä henkilökohtaisesti. Verkossa on informaatiota 

vihkimisistä ja parisuhteen rekisteröimisestä maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen 

sivuilla.

Verkkopalveluiden kehittäminen 

18 

Vaihe 1. Tietopalvelua vihkimisestä laajennetaan. Maistraattien sivuille on mahdollista 

luoda tilastoja vihkimisten määristä alueittain. Tilastotietoja voidaan hakea väestötietojärjestelmästä. 

Lisäksi sivuille laitetaan muita kysytyimpiä lisäpalveluja sekä 

kuvia maistraattien vihkitiloista. Sivustoa tarjotaan linkitettäväksi vihkiaiheisiin portaaleihin 

sekä seutuportaaleihin. Parisuhteen rekisteröinnin sivuja kehitetään vastaavasti. 

Tutkitaan mahdollisuutta pilotoida Hyvinkään maistraatissa liikkuvan kuvan lähettämistä 

Internetiin vihki- ja parisuhteen rekisteröintitilaisuuksista. Keskustelut yhteistyöstä 

on aloitettu Hyvinkään ja Riihimäen seudun portaalin Hyrinetin ja Ekes- 

Yrityspalvelujen kanssa. Heidän asiantuntemustaan nettikameratoteutuksista pyritään 

hyödyntämään. Tilaisuudesta voidaan välittää kuvaa Internetin välityksellä mm. hääparin 

sukulaisille ja tuttaville. 

Hyvinkään maistraatissa vihityistä pareista arviolta 20 %:ssa ainakin toinen puolisoista 

on ulkomaalainen. Verkossa välitettävä kuva mahdollistaa tilaisuuden katselemisen 

myös ulkomailla. 

Vaihe 2. Esteiden tutkinta toteutetaan sähköisesti. Tämä edellyttää sähköistä tunnistautumista 

ja molempien osapuolten sähköistä allekirjoitusta. 

Vihkihuoneen valinta, varaus ja kuva Internetin 

kautta 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

17 % 

9 

27 

28 % 

19 

40 

20 % 

13 

28 

33 % 

29 

40 

2 % 

2 

Mies 

Nainen 

hyvin 


melko 


en osaa sanoa 

tuskin käyttäisin 

jatkaisin 

nykyisenkaltaista 

asiointia 

Kuvio 2. Maistraattien Internet-sivuilla elokuussa 2002 olleessa asiakaskyselyssä kysyttiin 

myös halukkuutta varata vihkiaika ja lähettää vihkikuvaa verkossa. 209 vastaajasta 

45 % käyttäisi tämänkaltaista palvelua hyvin tai melko todennäköisesti. 

4.4.9 Julkinen notaari 

Maistraatissa toimivia julkisia notaareja ovat maistraatin päällikkö ja hänen määräämänsä 

maistraatin virkamies. Julkisen notaarin kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen 

kandidaatin tutkinto.

Julkisen notaarin tehtävänä on mm. allekirjoitusten, asiakirjajäljennösten ja ansioluetteloiden 

oikeaksi todistaminen. Julkinen notaari toimittaa lisäksi vekseliprotesteja, 

toimii todistajana tallelokeroiden avaamisessa ja sulkemisessa, valvoo arvontoja ja 

antaa erilaisia todistuksia. Maistraatissa toimiva julkinen notaari voi antaa Apostille– 

todistuksen eli todistaa yleisen asiakirjan oikeaksi, jos asiakirja on tarkoitus esittää 

sellaisessa valtiossa, joka on liittynyt Haagin kansainväliseen asiakirjojen laillistamista 

koskevaan sopimukseen. Julkisen notaarin antaman todistuksen on oltava varustettu 

leimalla tai sinetillä. 

19 


Tietyt julkisen notaarin antamat todistajapalvelut edellyttävät henkilökohtaista käyntiä 

notaarin luona. Toimiessaan todistajana tallelokeron avaamisessa tai sulkemisessa 

ja valvoessaan arvontoja notaari on läsnä ao. tilaisuudessa. Sähköistä asiointia rajoittaa 

myös se, että julkisen notaarin antamissa todistuksissa on oltava leima tai sinetti. 


Prosessin sähköistämisessä olisi tässä vaiheessa keskityttävä informaatiopalveluihin. 

Verkkoasioinnin yleistyessä ongelmana tulee olemaan se, miten ja millä edellytyksillä 

julkinen notaari voi antaa sähköisestä varmenteesta notaarin todistuksen. 

Tulevaisuudessa on myös ratkaistava, miten leima tai sinetti liitetään sähköiseen 

asiakirjaan, ellei lainsäädäntöä tältä osin muuteta. 

4.4.10 Uskonnonvapaus ja uskontokunnan muutos 

Uskonnonvapauslain mukaan kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö on oikeutettu 

eroamaan uskontokunnasta taikka liittymään sellaiseen uskontokuntaan, jonka järjestys 

sen sallii. Uskontokuntaan liittyminen on tehtävä henkilökohtaisesti aina asianomaiseen 

uskontokuntaan. Liittymispäiväksi katsotaan ilmoituksen jättöpäivä. 

Uskontokunnasta eroaminen on tehtävä henkilökohtaisesti missä tahansa maistraatissa 

tai omassa uskontokunnassa. Eroilmoituksen tehnyt katsotaan eronneeksi uskontokunnasta 

kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Jos ilmoituksen tehnyt harkinta-ajan 

kuluessa peruuttaa ilmoituksen, eroaminen raukeaa. 

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä 

uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. 


Asiakas allekirjoittaa eroamisilmoituksen henkilökohtaisesti maistraatissa. Jos 

eroamisilmoitus on jätetty muulle kuin henkilön kotikunnan maistraatille, tämä toimittaa 

ilmoituksen kotikunnan maistraatille. Kotikunnan maistraatti tallentaa tiedon 

eroamisesta väestötietojärjestelmään sekä toimittaa tiedon eroamisesta asianomaiselle 

uskontokunnalle kuukauden kuluttua ilmoituksen allekirjoittamisesta. 

Nykyinen uskonnonvapauslaki on tarkoitus korvata lokakuussa 2002 eduskunnalle 

annetulla lakiesityksellä uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 

170/2002). Uudessa uskonnonvapauslaissa uskontokunnasta eroamista koskevia 

säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että eroilmoituksen henkilökohtaisuuden 

vaatimuksesta ja eroamiseen liittyvästä kuukauden harkinta-ajasta luovuttaisiin.

Eroaminen voitaisiin tehdä kirjallisesti asianomaiselle yhdyskunnalle tai mille tahansa 

maistraatille. Kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen uskonnollisen aseman muuttaminen 

vaatisi lapsen omaa kirjallista suostumusta. Ero tulisi voimaan heti, kun yhdyskunta 

tai maistraatti on saanut ilmoituksen. Maistraatin olisi toimitettava uskontokunnasta 

eronneelle vahvistus eroamisesta. Uudistus mahdollistaa eroamisen uskontokunnasta 

myös sähköisesti tietoliikenneyhteyksien välityksellä. 

20 


Vaihe 1. Prosessin sähköistämisessä olisi keskityttävä informaatiopalveluihin ja viranomaisten 

välisen konekielisen tiedonsiirron lisäämiseen. 

Vaihe 2. Uuden uskonnonvapauslain voimaantultua tuotetaan maistraattien sivuille ja 

lomake.fi–palveluun tulostettava ja näytöllä täytettävä uskontokunnasta eroamisilmoituslomake 

liitteineen. Asiakkaalla on mahdollisuus lähettää eroamisilmoitus ja 

mahdolliset huoltajien ja lapsen kirjalliset suostumukset lomake.fi–palvelun kautta. 

Palvelu edellyttää tunnistautumista, jonka jälkeen henkilön perustiedot haetaan lomakkeelle 

väestötietojärjestelmästä ja ilmoitus ohjautuu asiakkaan kotikunnan tai 

väestökirjanpitokunnan mukaan asianomaiselle maistraatille. Maistraatti toimittaa 

uskontokunnasta eronneelle vahvistuksen eroamisesta ja uskontokunnalle tiedot 

eroamisilmoituksen tehneistä sähköpostilla. 

Vaihe 3. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolle, jossa eroilmoitus viedään maistraatin 

hyväksymisen jälkeen väestötietojärjestelmään ilman maistraatin manuaalista tallennustyötä. 

4.4.11 Perukirjan osakasluettelon vahvistaminen 

Perukirjan osakasluettelon vahvistamista voi hakea vainajan kotikunnan maistraatista. 

Maistraatti vahvistaa päätöksessään, että vainajan aviopuoliso ja kaikki pesän 

osakkaat on merkitty perukirjaan lain edellyttämällä tavalla samoin kuin sen, että 

heidän henkilötietonsa ovat oikeat. Lain mukaan maistraatin on tehtävä vahvistuksen 

antamisesta merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen. 

Vahvistamispäätöstä varten maistraattiin on toimitettava alkuperäinen perukirja tai 

oikeaksi todistettu jäljennös siitä. Lisäksi perukirjaan on liitettävä sukuselvitys- ja 

virkatodistusaineisto, sekä tarvittaessa perittävän tekemä testamentti, avioehtosopimus, 

osituskirja tai aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirja. 


Asiakas toimittaa perukirjan liitteineen maistraattiin. Hakemus osakasluettelon vahvistamiseksi 

voi olla suullinen tai kirjallinen. Maistraatti tekee vahvistamispäätöksen 

perukirjaan tai erilliseen liitteeseen. 

Maistraattien sivuilla on informaatiota osakasluettelon vahvistamisesta, mutta ei yhtään 

aiheeseen liittyvää lomaketta. Asiakasta varten voitaisiin tehdä sähköinen hakemuslomake, 

jota hän voi käyttää hakiessaan perukirjan osakasluettelon vahvistamista.


21 

Maistraatille toimitettujen asiakirjojen on oltava usein oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. 

Verkkopalveluiden kehittämisessä ongelmana on se, miten nämä asiakirjat 

tuotetaan sähköisesti. Osakasluettelo voidaan vahvistaa sähköisesti lähetetyn perukirjan 

perusteella ainakin silloin, jos maistraatit voivat hyväksyä oikeaksi todistamattoman 

perukirjan ja liitteet. Tämä vaatii perukirjan osalta lainsäädäntöön muutosta. Alkuperäisen 

perukirjan lähettäminen sähköisesti vaatii perukirjaan ainakin pesän ilmoittajan 

ja uskottujen miesten kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, joten lähivuosina 

se ei tule todennäköisesti olemaan mahdollista. 

Vaiheisiin 2 ja 3 voidaan siirtyä vasta, kun edellä mainitut ongelmat on ratkaistu. 

Vaihe 1. Tuotetaan maistraattien sivuille ja lomake.fi–palveluun tulostettava ja näytöllä 

täytettävä hakemuslomake perukirjan osakasluettelon vahvistamiseksi. 

Vaihe 2. Asiakkaalla on mahdollisuus lähettää perukirja ja sen liitteet hakemuslomakkeen 

liitteenä lomake.fi–palvelun kautta. Asiakkaalla on mahdollisuus maksaa 

perukirjan osakasluettelon vahvistamista koskeva suoritemaksu verkkopankkiyhteyden 

avulla. 

Vaihe 3. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolle, jossa maistraatti allekirjoittaa päätöksen 

sähköisesti ja välittää päätöksen ja perukirjan sovittuun paikkaan palvelimella ja 

ilmoittaa päätöksen valmistumisesta asiakkaalle sähköpostilla. Asiakas hakee päätöksen 

sovitusta paikasta palvelimelta. 

4.4.12 Sukuselvityspalvelu 

Sukuselvityspalvelu on eräiden maistraattien tarjoama palvelu perunkirjoituksen toimittajille. 

Palvelu helpottaa perunkirjoituksen tekemistä, sillä maistraatti hankkii perunkirjoitukseen 

tarvittavat sukuselvitykset ja otteet. Pyydettäessä maistraatti laatii 

lisäksi sukuselvityksen yhteenvedon, josta käy ilmi henkilöiden perintöoikeudellinen 

asema, puolison ja lakimääräisten perillisten henkilötunnukset ja osoitteet. Maistraatin 

laatima sukuselvitys ei korvaa osakasluettelon vahvistamista. 

Sukuselvityspalvelua saa valtakunnallisesta maksullisesta tilauspuhelimesta 010 80 

98 98 (ruotsinkielinen palvelu 010 80 97 97). Sukuselvityksen voi tilata myös suoraan 

palvelua antavilta maistraateilta. 


Sukuselvityspalvelusta on informaatiota maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen 

Internet-sivuilla. Maistraattien sivuilla sekä lomake.fi-palvelussa on tulostettava ja 

näytöllä täytettävä sukuselvityspalvelun tilauslomake. 


Vaihe 1. Asiakas voi lähettää sukuselvityspalvelun tilauslomakkeen lomake.fi– 

palvelun kautta. 

Vaihe 2. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolla niissä tilauksissa, joissa maistraatti 

tuottaa itse sukuselvitykset ja otteet. Maistraatti välittää laatimansa ja sähköisesti allekirjoittamansa 

yhteenvedon sekä sukuselvitykset ja otteet sovittuun paikkaan pal-

velimella ja ilmoittaa asian valmistumisesta asiakkaalle sähköpostilla. Asiakas hakee 

asiakirjat sovitusta paikasta. 

22 

4.4.13 Holhoustoimi 

Maistraatti toimii holhoustoimilain mukaisena holhousviranomaisena. Maistraatin 

tehtäviin kuuluu edunvalvojan määrääminen tietyissä tapauksissa ja edunvalvojaa 

koskevan hakemuksen tekeminen käräjäoikeudelle. Molemmissa tapauksissa maistraatti 

selvittää edunvalvonnan tarpeen. Se antaa myös lausuntoja käräjäoikeudelle 

sinne suoraan tulleista hakemuksista. 

Lisäksi maistraatti myöntää hakemuksesta luvan edunvalvojan tekemiin merkittäviin 

oikeustoimiin ja valvoo edunvalvojien toimintaa, mihin kuuluu muun muassa edunvalvojien 

tekemien vuosi- ja päätöstilien tarkastaminen. 


Edunvalvojan hakemuksen voi tehdä päämies itse. Lisäksi kuka tahansa voi tehdä 

maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä, minkä jälkeen 

maistraatti tutkittuaan asian tekee tarvittaessa hakemuksen käräjäoikeudelle. Edunvalvontaa 

koskevat hakemukset, edunvalvontailmoitukset, lupahakemukset sekä 

muun muassa vuosi- ja päätöstilit toimitetaan maistraatteihin paperilla. Lomakkeita 

edellä mainittujen asioiden hoitamiseen on saatavissa maistraattien Internet-sivuilta 

sekä lomake.fi–palvelusta. Hakemukset voidaan tehdä myös vapaamuotoisesti. 

Useimpiin hakemuksiin tarvitaan liitteitä. Edunvalvontailmoitus voidaan tehdä myös 

joissakin tapauksissa puhelimitse eikä siihen yleensä kuulu liitteitä. 

Holhousasioiden rekisteri on valtakunnallinen VRK:n ylläpitämä rekisteri, johon 

merkitään tietyt edellytykset täyttävät edunvalvonnat. Lain mukaan jokaisella on oikeus 

saada tieto siitä, onko joku edunvalvonnassa, kuka edunvalvoja on, mitkä hänen 

tehtävänsä ovat ja onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu. 

Ote holhousasioiden rekisteristä on maksullinen ja sen antaa maistraatti. Se myös tekee 

merkinnät holhousasioiden rekisteriin. Merkintä voi perustua joko maistraatin itse 

tekemään ratkaisuun tai käräjäoikeuden ratkaisuun. Käräjäoikeus lähettää tekemästään 

päätöksestä ilmoituksen maistraatille, joka edelleen tekee merkinnän holhousasioiden 

rekisteriin. 


Holhousmerkinnän tekemiseen liittyvään prosessiin kuuluu nykyisin päällekkäisiä 

tehtäviä. Tästä syystä on selvitetty mahdollisuuksia sen yksinkertaistamiseksi ja kesäkuussa 

2002 on sovittu, että VRK ryhtyy toimiin, joilla holhousrekisteri liitetään 

teknisesti väestötietojärjestelmään. Pyrkimyksenä on, että käräjäoikeus voisi tehdä 

merkinnän omista ratkaisuistaan holhousasioiden rekisteriin ja maistraatti omistaan. 

Samalla merkintä syntyisi myös väestötietojärjestelmään. 

Holhousrekisteriotteen saamisen sähköisesti olisi oltava mahdollista ainakin niille viranomaisille, 

jotka tarvitsevat tietoa jatkuvasti. Myös maksullista Internet-palvelua ja 

mobiilipalvelua olisi syytä harkita. 

Periaatteellista estettä erilaisten hakemusten toimittamiseksi sähköisessä muodossa 

maistraatteihin ei ole. Myös ratkaisut voitaisiin tehdä sähköisesti. Hyötynä olisi no-

peampi tiedonkulku ja se, että siten saataisiin tiedot helposti liitettyä maistraatin 

asiankäsittelyjärjestelmään. Käytännössä hyötyä heikentää se, että vuosi- ja päätöstileihin 

ja useimpiin hakemuksiin tarvitaan liitteitä, jotka eivät ole valmiiksi sähköisessä 

muodossa. Ongelma voitaisiin ainakin osittain hoitaa skannaamalla asiakirjat. 

Yleiset edunvalvojat, joilla on käytettävissään edunvalvontaa varten oma atkohjelma, 

voisivat toimittaa vuosi- ja päätöstilit sähköisesti. 

23 

Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta ei edellytä liitteitä, mistä syystä sen toteuttaminen 

sähköisesti olisi helppoa. 

Holhoustoimen eräät päätökset ratkaistaan esittelystä, jolloin päätösasiakirjan allekirjoittavat 

sekä esittelijä että ratkaisija. Kun tällainen päätös allekirjoitetaan sähköisesti, 

on ratkaistava, riittääkö varsinaisen päätöksentekijän allekirjoitus vai tarvitaanko 

myös esittelijän allekirjoitus. Jos halutaan näkyviin myös esittelijän allekirjoitus, tämä 

tulee myös tallentaa yhdessä allekirjoitetun tekstin kanssa. 

Vaihe 1. Käräjäoikeudet voivat tehdä merkinnän ratkaisuistaan suoraan holhousasioiden 

tietojärjestelmiin. Holhousrekisterin ja väestötietojärjestelmän välinen tiedonsiirto 

toteutetaan. Tuotetaan lomake.fi–palveluun sähköinen verkkolomake edunvalvonnan 

tarpeessa olevia henkilöitä koskevia ilmoituksia varten. Ilmoitus ei edellytä 

välttämättä tunnistautumista. 

Vaihe 2. Asiakkaalla on mahdollisuus lähettää myös muita holhoustoimen lomakkeita 

lomake.fi–palvelun kautta. Osa palveluista edellyttää tunnistautumista. Holhousrekisterin 

tietoja saa myös maksullisena Internet-palveluna ja mobiilipalveluna. 

Vaihe 3. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolle, jossa maistraatti allekirjoittaa päätöksen 

sähköisesti, ilmoittaa päätöksestä sähköpostilla ja välittää päätöksen asiakkaalle 

lomake.fi–palvelun kautta. Asiakas hakee päätöksen sovitusta paikasta palvelimelta, 

jolloin mahdollinen valitusaika alkaa kulua. 

4.4.14 Tietopalvelu 

Maistraattien tietopalvelu voidaan jakaa maistraattien antamiin yksittäisiin otteisiin 

ja todistuksiin, taloyhtiöille annettavaan asukastietopalveluun, massatietopalveluun, 

tietopoimintaan ja osoitepalveluun. 

Maistraatit antavat lukumääräisesti eniten yksittäisiä otteita väestötietojärjestelmästä. 

Maistraatit luovuttavat otteita ja todistuksia myös kauppa- ja yhdistysrekisteristä, yritys- 

ja yhteisötietojärjestelmästä, holhousrekisteristä, venerekisteristä sekä kiinteistötietojärjestelmästä. 

Maistraateista voi tilata puhelimitse tai lomakkeella asukasluetteloita taloyhtiöiden, 

isännöitsijöiden ja kiinteistönhoitajien tarpeisiin. Asukastiedot voidaan toimittaa luettelona 

tai levykkeellä. Luettelot toimitetaan asukastilanteen tarkistamista varten. 

Taloyhtiö voi halutessaan tehdä maistraatin kanssa kirjallisen sopimuksen jatkuvasta 

asukastietopalvelusta tai taloyhtiössä tapahtuvien muutostietojen toimituksesta. 

Otannoilla ja poiminnoilla saadaan väestötietojärjestelmästä halutun kohderyhmän 

osoitteet mm. suoramarkkinointia ja mainontaa, tieteellistä tutkimusta, mielipide- ja 

markkinatutkimusta varten. Maistraatit luovuttavat myös pelkkiä lukumäärätietoja. 

Maistraatti ja asiakas tekevät kirjallisen sopimuksen tietojen luovutuksesta. Tilatut 

tiedot toimitetaan asiakkaalle paperitulosteina, tarroina, levykkeellä tai sähköpostitse.

24 

Osoitepalvelu on maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhteinen palvelu. Osoitepalvelua 

annetaan valtakunnallisesta palvelunumerosta 0600 0 1000 (ruotsinkielinen 

palvelu 0600 0 1001). Puhelinpalvelu on avoinna vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia. 

Osoitepalvelu toimii myös Internetissä joka päivä klo 8.00 - 24.00. Tuona aikana 

asiakas saa henkilön osoitteen sähköpostiviestinä noin tunnin kuluttua. Maksullista 

Internet-palvelua voivat käyttää Nordea Pankin Solo-, Osuuspankin Kultaraha- ja 

Sampo Pankin verkkomaksupalveluasiakkaat. Internet-palveluun pääsee Väestörekisterikeskuksen 

sivuilta. 


Asiakas voi tilata yksittäisiä otteita puhelimitse, lomakkeella tai suullisesti asiakaskäynnin 

yhteydessä. Maistraattien käytössä ei ole tällä hetkellä yhteisiä otetilauslomakkeita. 

Hyvinkään maistraatin Internet-sivuilla on kiinteistötietojärjestelmän todistusten 

tilauslomake. Sähköistä asiointia edistämään olisi luotava tilauslomakkeet, 

joita asiakas voi käyttää hyväkseen ote- tai todistustilausta tehdessään. 

Asiakkaalla on mahdollisuus saada tietoa asukastietopalvelusta maistraateista tai Hyvinkään 

maistraatin Internet-sivuilta. Sivuilla on myös asukasluetteloiden tilauslomake. 

Taloyhtiössä tapahtuvien muutostietojen konekielisestä toimittamisesta on kokemusta 

ainakin Espoon maistraatilla, joka testaa tällä hetkellä turvaviestipalveluna 

toteutettavaa konekielistä muutostietojen toimittamista. Asukastietopalveluun olisi 

luotava ratkaisuja, joissa taloyhtiöt voisivat itse hakea tarvitsemaansa tietoa esimerkiksi 

turvaviestipalvelun kautta. 

Massatietopalvelun tilauslomakkeen saa maistraatista tai maistraattien Internetsivuilta. 

Informaatiopalvelua on maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen sivuilla. 

Internet-osoitepalvelu toimii VRK:n sivuilla. Maistraattien sivuilla on osoitepalvelusta 

informaatiota ja linkki VRK:n sivuille. 


Vaihe 1. Tuotetaan maistraattien sivuille ja lomake.fi–palveluun tulostettavat ja näytöllä 

täytettävät tilauslomakkeet tietopalvelua varten. Maistraattien sivujen informaatiopalvelua 

sekä konekielistä asukastietopalvelua olisi lisättävä. 

Vaihe 2. Asiakkaalla on mahdollisuus lähettää tilauslomakkeet lomake.fi–palvelun 

kautta. Otteita ja todistuksia saa myös maksullisesta Internet-palvelusta. Asukastietopalvelussa 

taloyhtiöillä on mahdollisuus hakea itse tarvitsemaansa tietoa turvaviestipalvelun 

kautta. 

Vaihe 3. Siirrytään vuorovaikutteiselle tasolle, jossa maistraatti välittää asiakirjat sovittuun 

paikkaan palvelimella ja ilmoittaa asiasta asiakkaalle sähköpostilla. Asiakas 

hakee asiakirjat sovitusta paikasta palvelimelta. 

4.4.15 Kaupanvahvistaminen 

Kiinteistökaupan muotosäännöksen mukaan kauppa on tehtävä kirjallisesti ja osapuolten 

tai heidän asiamiestensä on allekirjoitettava luovutuskirja. Lisäksi julkisen 

kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa siten, että kaikki allekirjoittajat ovat läsnä.

25 

Maistraatissa toimivia julkisia kaupanvahvistajia ovat henkikirjoittajat sekä maistraatin 

päällikön julkiseksi kaupanvahvistajiksi määräämät maistraatin virkamiehet. 


Kaupanvahvistaja vahvistaa kiinteistön luovutuksen merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. 

Kiinteistön luovutus vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien 

läsnä ollessa. 

Kiinteistönluovutuksen yhteydessä kaupanvahvistaja antaa luovutuksensaajalle ohjeet 

lainhuudon hakemista varten sekä molemmille luovutusosapuolille henkilötietojen 

käsittelyä koskevan tiedotteen. 

Kaupanvahvistajan on seitsemän päivän kuluessa luovutuksen vahvistamisesta ilmoitettava 

luovutuksesta sille maanmittaustoimistolle ja kunnalle, jonka alueella luovutuksen 

kohde sijaitsee. Ilmoitukset toimitetaan lomakkeella tai sopimuksen mukaan 

sähköisenä viestinä. 

Oikeusministeriön (www.om.fi/7058.htm) ja Maanmittauslaitoksen 

(www.maanmittauslaitos.fi/Default.asp?id=115) Internet-sivuilla on useita kiinteistön 

luovutukseen liittyviä lomakkeita, mm. kiinteistönluovutusilmoitus, ohjeet lainhuudon 

hakemista varten sekä henkilötietolain mukainen tiedote henkilötietojen käsittelystä. 

Maanmittauslaitoksen Internet-sivuilla on lisäksi toimintaohje ja malli 

kiinteistönluovutusilmoituksen lähettämisestä sähköisenä viestinä. 


Kiinteistökaupan ehdottomat muotovaatimukset asettavat rajoituksia prosessin sähköistämiselle. 

Sen vuoksi prosessin sähköistämisessä olisi keskityttävä viranomaisten 

väliseen verkkoasiointiin. Julkinen kaupanvahvistaja voi lähettää kiinteistönluovutusilmoituksia 

sähköpostin välityksellä sovittuaan asianomaisen maanmittaustoimiston 

ja kunnan kanssa verkkoasioinnissa noudatettavasta menettelystä. Verkkoasioinnin 

edistämiseksi Maanmittauslaitos on tehnyt luovutusilmoitusten sähköistä lähettämistä 

koskevan toimintaohjeen. 

Maistraattien sivujen sisältöä olisi kehitettävä lisäämällä kaupanvahvistamiseen liittyvää 

informaatiopalvelua sekä tuottamalla sivuille erilaisia lomakkeita ja linkkejä. 

4.4.16 Uudet tehtävät 1.3.2003 lähtien 

4.4.16.1 Isyyden tunnustamisen vahvistaminen 

Maaliskuun 1. päivänä 2003 voimaan tulevan isyyslain muutoksen myötä maistraatti 

voi tietyin edellytyksin hyväksyä miehen tekemän isyyden tunnustamisen. Isyyden 

tunnustamisen vahvistamisia on vuosittain n. 22 000 kpl. 

Prosessi 1.3.2003 lähtien 

Tunnustamislausuma annetaan henkilökohtaisesti yleensä lastenvalvojalle, joka huolehtii 

laissa säädetyistä isyyden selvittämistehtävistä. Hankittuaan tarpeelliset selvitykset 

lastenvalvoja toimittaa tunnustamista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittämispöytäkirjan 

maistraatille. Maistraatissa isyyden vahvistaminen on rutiiniluontoi-

nen toimenpide, koska lastenvalvoja on jo hankkinut asiassa tarvittavan selvityksen. 

Hyväksymisen perusteella lapsen sukulaisuussuhde isäänsä merkitään väestötietojärjestelmään. 

Merkintä tehdään maistraattien diaarijärjestelmästä eräajona. Maistraatin 

isyysasiassa antamaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla. 

26 

Verkkopalvelun kehittäminen 

Nykyisessä järjestelmässä tieto kulkee postitse viranomaisten ja asianosaisten välillä. 

Käytännössä eniten tehostettavaa olisi hallinnon sisäisessä tietojenvälityksessä. Voitaisiin 

ajatella, että avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta siirtyisi automaattisesti 

väestötietojärjestelmästä tieto viranomaisten käytettävänä olevaan asiointipalveluun. 

Samalla lastenvalvojalle lähtisi nykyiseen tapaan ilmoitus avioliiton ulkopuolella 

syntyneestä lapsesta ja tämän äidistä. Ilmoitus voisi lähteä myös salattuna sähköpostiviestinä, 

jonka liitteenä olisi linkki ao. tapauksen tietoihin. Asiointipalvelukannassa 

olisi isyyden tunnustamista ja siihen liittyvää selvitystä tarkoittavat tiedot 

lomakemuodossa. Lastenvalvoja kirjautuisi palveluun asiointikortilla ja täydentäisi 

lomakkeet sekä vahvistaisi tiedot sähköisellä allekirjoituksella. Maistraatti vahvistaisi 

isyyden tunnustamisen, ja tieto isyyden vahvistamisesta välittyisi suoraan väestötietojärjestelmään. 

Lastenvalvoja lähettäisi asiakirjat maistraatille vain silloin, kun 

asiaan liittyisi muita kuin sähköisiä asiakirjoja. Muutoin asiakirjat voitaisiin arkistoida 

sähköisesti ja lastenvalvojan omassa arkistossa (näissä asiakirjoissa olisi asianosaisten 

allekirjoitukset). 

4.4.16.2 Avioehtojen, lahjoitusten sekä muiden sopimusten ja ilmoitusten 

rekisteröinti 

Avioehtosopimus on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi 1.3.2003 lukien. Samalla 

tavoin rekisteröidään myös avio-oikeuden poistamista koskeva ilmoitus sekä aviovarallisuussuhteeseen 

sovellettavaa lakia koskeva sopimus. Irtaimen omaisuuden lahjoittamisesta 

puolisolle, lähisukulaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle 

henkilölle olisi ilmoitettava kirjallisesti maistraatille. Maistraatteihin siirtyvät myös 

osituskirjojen rekisteröinnit. Avioehtoja tehdään vuosittain n. 6000 kpl; muiden ilmoitusten 

ja sopimusten osuus on n. 500 kpl. 

Prosessi 1.3.2003 lähtien 

Avioehtosopimus ja osituskirjat laaditaan muotomääräyksiä noudattaen kirjallisesti. 

Sopimus liitetään rekisteröintiä koskevan ilmoituksen liitteeksi. Samoin lähisukulaisten 

välisten lahjailmoitusten liitteenä on usein lahjakirja tai muu saantokirja. 

Avioehdot siirtyvät Oikeusrekisterikeskuksen järjestelmiin eräajona, muut ilmoitukset 

toimitetaan postitse. 

Verkkopalvelun kehittäminen 

Asiaan liittyviä asiakirjamalleja voidaan viedä maistraattien sivuille. Jatkossa olisi 

myös muut kuin avioehtosopimukset toimitettava konekielisesti.

27 

4.5 Maistraattien intranet 

Maistraateilla ei ole olemassa omaa intranet-palvelua. Maistraateilla on kuitenkin 

pääsy oman lääninhallituksen intranetiin. Yhteydenpito maistraattien välillä tapahtuu 

nykyisin pääasiassa puhelimella tai sähköpostin välityksellä. Sähköpostin yhteydessä 

olevaa hakemistopalvelua (foorumi) käytetään joissakin tehtäväkokonaisuuksissa 

hyvinkin paljon. 

Maistraatit toimivat maantieteellisesti hajallaan ja käsittelevät samanlaisia asioita 

päivittäin. Tiedon jakamisen välineenä maistraattien oma intranet olisi erittäin hyödyllinen 

ja sen kehittäminen olisi pikaisesti käynnistettävä. Intranetin avulla maistraatit 

voisivat mm. 

nopeuttaa ja selkiyttää tiedon jakamista 

virtaviivaistaa sisäistä viestintää, lisätä organisaation läpinäkyvyyttä (esimerkiksi 

helpottamalla oikean asiantuntijan löytymistä vastaamaan kysymyksiin) 

yhtenäistää lakien ja asetusten soveltamiskäytäntöjä (tiedonkulku, ennakkotapausten 

jako, ohjeet) 

lisätä jaettavan tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta (tieto suoraan tietolähteeltä, 

reaaliaikaisuus, päivittyvä dokumenttiarkisto) 

vahvistaa maistraattien me-henkeä 

luoda yhteyksiä eri maistraattien välille (keskustelupalstat, tiedotusfoorumit) sekä 

kehittää intranetistä henkilöstön koulutuskanava (ns. e-oppimisen väline). 

Osa maistraattien intranetistä voitaisiin avata näkymään sidosryhmille käsiteltävästä 

asiasta riippuen. Esimerkiksi väestötietojärjestelmään liittyviä kysymyksiä voitaisiin 

käsitellä yhteistyössä Väestörekisterikeskuksen kanssa, kauppa- ja yhdistysrekisteriasioita 

Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa ja holhousasioita oikeusministeriön 

kanssa. Jo nykyisellään esimerkiksi holhousasioita varten on perustettu sähköpostijakelulista, 

jota hyödynnetään kysymys-vastaus–palveluna. Sähköposti on kuitenkin 

tällaiseen tarkoitukseen turhan kankea. Paras ratkaisu olisi intranet/extranet-ratkaisu 

yhteistyön tiivistämiseksi. 

Kuvio 3. Esimerkki maistraattien intranet-käyttöliittymästä. Osa keskustelupalstoista 

voitaisiin avata näkymään myös sidosryhmille, kuten Väestörekisterikeskukselle, Patentti- 

ja rekisterihallitukselle ja oikeusministeriölle ns. extranet-ratkaisuna.

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on käynnissä tarjouskilpailu hallinnonalan intranetin 

toteuttamiseksi. Vision mukaan uusi intranet on hallinnonalan sisäinen kokoava 

verkkopalvelu, jossa hallinto- ja tukipalvelut tarjoavat informaatio- ja asiointipalveluita. 

Se on myös vuorovaikutteinen toimintaympäristö hallinnonalan hankkeille, 

työryhmille ja muille verkkoyhteisöille. Intranet integroidaan valtioneuvoston ja 

hallinnonalan muiden verkkopalveluiden kanssa. Ratkaisu on sovellettavissa myös 

yksittäisen viraston intranet-käyttöön. 

28 

Vaikka maistraattien www-sivut on rakennettu irrallaan sisäasiainhallinnon julkaisujärjestelmästä, 

tulisi maistraattien intranet rakentaa sisäasiainhallinnon intranetratkaisua 

hyödyntäen. Maistraattien intranetin määrittelytyö olisi kuitenkin pikaisesti 

käynnistettävä. 

4.6 Maistraattikohtaiset www-sivut 

Maistraateilla on julkiseen käyttöön tarkoitetut yhteiset Internet-sivut, jotka on otettu 

käyttöön marraskuussa 2001. Ainoastaan Hyvinkään maistraatilla on omat wwwsivut. 

Jos maistraateilla on laajemmin tarvetta rakentaa omia www-sivuja, olisi ne toteutettava 

yhtenäisyyden vuoksi samanlaisella liittymällä jokaiseen maistraattiin. 

Näin vältytään päällekkäisen työn tekemiseltä ja monenkertaisilta kustannuksilta. 

Tarve omien sivujen kehittämiseen voi kasvaa verkkoasioinnin edetessä. Kansalaisia 

halutaan palvella paremmin ja yksilöllisemmin, jolloin yksilöllisiä tiedotteita voitaisiin 

tuottaa maistraattien omille sivuille. Samoin mielenkiintoinen ajatus olisi tuottaa 

maistraattien diaarista (MAISA) maistraattikohtaisille sivuille luettelo vireille tulleista 

asioista. Tämä tulisi toteuttaa automaattisesti kuitenkin niin, että maistraatti ensin 

hyväksyy listan vireille tulleista asioista julkaistavaksi omilla Internet-sivuillaan. Sisäasiainministeriö 

tulee ottamaan vuoden 2003 aikana käyttöön palvelun, jossa sisäasiainministeriön 

asiankäsittelyjärjestelmästä (ASSI) tuotetaan Internet-sivuille lista 

vireille tulleista asioista. 

Kuvio 4. Esimerkki maistraattien paikallisten www-sivujen näkymästä.

29 

Maistraattien paikallisten www-sivujen rakentamisessa olisi edettävä siten, että luodaan 

maistraateille puitteet toteuttaa omat sivut helposti. Olisi keskitetysti rakennettava 

yleinen liittymä (samanlainen visuaalinen yleisilmeilme, käyttölogiikka ja rakenne) 

ja helppokäyttöiset päivitystyökalut. Lisäksi olisi tehtävä puitesopimus esimerkiksi 

nykyisen maistraatti.fi-sivuston ylläpitäjän kanssa maistraattikohtaisten sivujen 

määrittely- ja toteutustyöstä. Maistraatit voisivat sopimukseen viitaten tilata 

omien sivujen toteutuksen. Tällä tavalla toteutettuna maistraattien omat sivut saataisiin 

yleisilmeeltään vastaamaan toisiaan ja maistraatti voisi keskittyä pelkästään sisällön 

tuottamiseen omille sivuilleen. 

4.7 Maistraattien asiointikortti 

Sisäasiainministeriössä käynnissä olevaan virkamiehen sähköinen asiointikortti 

-hankkeeseen liittyen Hyvinkään maistraatti pilotoi asiointikorttia vuoden 2003 aikana 

suunnitelmien mukaisesti mm. seuraavissa asioissa: 

1. Hyödynnetään VRK:n kehittämää turvapalvelinta, jonka kautta tiedonsiirtoa 

voidaan salatusti välittää eri toimijoiden välillä. 

Kiinteistöjen asukastietojen ja muutostietojen välittäminen isännöitsijöille 

turvattuna ja salattuna. 

Kiinteistöluovutusilmoituksen lähettäminen sähköisesti. Yhteistyökumppanina 

toimii mahdollisesti Helsingin maanmittaustoimisto, johon 

ilmoitus nykyisin lähetetään postitse. 

2. Edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen välittäminen sähköisesti 

maistraatille. Tässä yhteistyökumppanina toimii mahdollisesti Hyvinkään 

kaupungin yleinen edunvalvoja. 

3. Pilotoidaan VTJ:n selainkäyttöistä suorakäyttökyselyä mahdollisesti PTHK:n 

kilpailuttamaan käyttöoikeuksien hallintaan liittyen tai TietoEnatorin toteuttamaan 

käyttöoikeuksien hallintapilottiin liittyen. 

4. Otetaan vastaan lomake.fi:n kautta lähetettäviä henkilötietojen luovutuksen 

kieltämisilmoituksia. 

5. Pilotoidaan maistraateille hankittavan diaarisovelluksen käyttöä asiointikortin 

avulla. 

Asiointikorttia tullaan käyttämään myös maistraattien, postin ja VRK:n muuttoilmoitusten 

vastaanottoon kehitetyssä ns. jOSMU–sovelluksessa. Tähän tarkoitukseen 

hankittavia asiointikortteja on maistraateissa yhteensä n. 400 kpl. 

Hallinnonalalla on tarkoitus ottaa käyttöön virkamiehen sähköinen asiointikortti 

vuoden 2005 alusta lähtien.

30 

5. TEKNISET VAATIMUKSET JA 

TIETOTURVAVAATIMUKSET 

Maistraattien verkkopalvelujen rakentaminen perustuu sisäasiainhallinnon yhteisiin 

linjauksiin ja yhtenäisiin verkkoratkaisuihin. Verkkopalvelujen kehittämistyötä ohjaavat 

sisäasiainministeriön linjaukset ja ohjeet (mm. uudistettu tietohallintostrategia, 

hallinnonalan tietoturvapolitiikka ja eri verkkoasioinnin linjaukset sekä turvaohjeet) 

sekä muut valtionhallinnossa käytettävät ohjeet ja suositukset. Tässä luvussa käydään 

läpi maistraattien verkkopalvelujen vaatimuksia valtiovarainministeriön ohjeen 

”Sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuuden yleisohje” pohjalta 3 . 

Maistraattien verkkopalvelujen tietoturvallinen toteutus asettaa vaatimuksia palvelun 

tuotanto- ja tukijärjestelmille, palvelun tarjoajalle sekä asiakkaille. Vaatimusten taso 

vaihtelee palvelun mukaan. 

5.1 Vaatimukset tietojärjestelmille ja dokumenteille 

Vaatimus kiistämättömyydestä voidaan asettaa asioinnin molemmille osapuolille, 

ja sen on oltava ulkopuolisten todennettavissa. Kiistämättömyys on tärkeä etenkin 

niissä maistraattien palveluissa, joissa perinteisissä palveluissa on vaadittu allekirjoituksia. 

Kiistämättömyys edellyttää sähköistä allekirjoitusta ja mahdollisesti 

ulkopuolisia aikaleimapalveluja. 

Asiointitapahtuman elinkaari saattaa maistraattien kannalta olla sähköisen varmenteen 

voimassaoloa huomattavasti pidempi, ja asiointitapahtuman kiistämättömyys 

on voitava osoittaa vähintään niin kauan kuin asialla voi olla oikeudellista 

merkitystä asioinnin osapuolten tai muiden asianosaisten kannalta. Kiistämättömyyden 

toteaminen edellyttää sähköisten allekirjoitusten käsittelyjärjestelmää 

sekä järjestelmän, jossa asiakirjan eheyden ja alkuperäisyyden tarkistamisesta 

tehty merkintä talletetaan (esimerkiksi maistraattien MAISA-diaari). 

Sähköisen asiakirjan on oltava saatettavissa kirjalliseen muotoon, ja tämän vaatimuksen 

voidaan olettaa säilyvän jatkossakin. Asiakirjojen tuottamiseen käytetyn 

ohjelman tai sen version elinikä saattaa olla lyhyempi kuin asiakirjan. On 

suositeltavaa tallettaa sähköiset asiakirjat arkistointikelpoiselle, muutoksilta suojatulle 

medialle siinä muodossa, jossa asiakas on ne lähettänyt ja tarvittaessa sellaisessa 

formaatissa, jota kyetään käsittelemään pitkän ajan kuluttua, sekä tieto 

ohjelmasta, jolla asiakirja on laadittu. Maistraattien näkökulmasta lienee selvää, 

että tällainen palvelu on järjestettävä keskitetysti, esimerkiksi diaarijärjestelmän 

palveluympäristön yhteyteen. 

Sähköisten asiakirjojen säilytyksen, arkistoinnin ja hävittämisen käytännöt ovat 

osittain vasta muotoutumassa. Tietojen käytettävyyden varmistaminen vielä vuosien 

jälkeen edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua ja varautumista erilaisiin tiedostoformaatteihin 

ja jopa eri osapuolten varmenteiden arkistointiin. Maistraattien 

näkökulmasta on tämäkin asia syytä pyrkiä hoitamaan keskitetyin ja yhdenmukaisin 

toimenpitein. 

3 http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti42001.pdf

On mahdollista toteuttaa asiointitapahtumien hallinta, johon sisältyvät esimerkiksi 

asiakkaan aiemmat asioinnit maistraateissa, vireillä olevat asiat ja niiden tila. 

Vaikka yksittäinen asiointitapahtuma ei edellyttäisi vahvaa tunnistautumista, 

saattaa tämä olla välttämätöntä asioinninhallintapalveluissa. Asioinninhallintapalveluissa 

on huomioitava tietosuojaa koskevat säädökset, etenkin mikäli yhdistetään 

useita rekistereitä (esimerkiksi venerekisteritietojen osoitteenmuutospäivitys 

automaattisesti väestötietojärjestelmästä edellyttää laintasoista mainintaa ja 

kannanottoa henkilötunnuksen käytöstä). 

31 

Verkkoasioinnissa korostuu myös maistraattien oma asianhallinta, tietojen hallinta, 

arkistointi ja rajatusti myös tietojen turvaluokitus. Näihin asioihin maistraattien 

on otettava omalta osaltaan kantaa laatiessaan maistraattikohtaisia tietoturvallisuussuunnitelmia 


Kaikki luottamuksellinen tieto on siirrettävä salatulla yhteydellä. Eri tiedonsiirron 

tasolla tapahtuvien salaustekniikoiden kehitys on nopeaa, ja standardointityö on 

käynnissä. Tällä hetkellä yleinen ratkaisu on SSL, mutta muiden tekniikoiden kehitystä 

on seurattava. Maistraattien osalta voidaan tukeutua pitkälti Väestörekisterikeskuksen 

tekemään selvitystyöhön ja sen pohjalta muotoutuviin ratkaisuihin. 

Palvelujärjestelmän ja taustajärjestelmän välisten linkkien tietoturvaan on kiinnitettävä 

erityistä huomiota. Linkit on rakennettava esimerkiksi tapahtumapohjaisiksi 

ja siten, että järjestelmät on riittävästi eriytetty toisistaan. Järjestelmien välisten 

linkkien tietoturvallisuus on edellytys sähköisen palvelun toteuttamiselle. 

Maistraattien osalta ratkaisut perustuvat Poliisin tietohallintokeskuksen suorittamaan 

verkon ylläpito- ja kehittämistyöhön eli tekniset ratkaisut pyritään saamaan 

koko hallinnonalalla mahdollisimman yhdenmukaisiksi. 

5.2 Vaatimukset maistraateille 

Verkkoasiointi asettaa maistraateille mm. seuraavia uusia tai muuttuneita vaatimuksia: 

Tietoturvallisuusosaamisen ja tietoturvallisuusasenteiden merkitys korostuu. On 

huolehdittava tietoturvallisuuskoulutuksen tasosta ja etenkin Internetin aiheuttamista 

tietoturvallisuuteen liittyvistä osaamisvaatimuksista. Näiden osaamisalueiden 

kehittämiseen on otettava kantaa maistraattikohtaisissa tietoturvallisuussuunnitelmissa. 

Myös lääninhallitusten tietohallintoyksiköiden on panostettava aiempaa 

voimakkaammin maistraattien tietojenkäsittely-ympäristön tietoturvan kehittämiseen 

sekä järjestettävä tarvittaessa koulutusta maistraateille. Maistraatti- tai 

palveluyksikkökohtaiset erityisongelmat (esimerkiksi tilakysymykset, kulunvalvonnat, 

paloturvallisuus) on kirjattava ja hoidettava kuntoon. 

Verkkoasioinnin palvelujärjestelmän toteutukseen ja ylläpitoon osallistuvien 

ammattitaidon on oltava ajan tasalla (Poliisin tietohallintokeskus, lääninhallitusten 

tietohallinnot, palveluntuottajat). Nopeasti muuttuvassa ympäristössä vaaditaan 

entistä aktiivisempaa seurantaa sekä halua levittää tietoturvallisuustietoa. 

Verkkopalvelut on myös lain mukaan toteutettava mahdollisimman yhteensopivilla 

välineillä. On arvioitava, aiheutetaanko kohtuutonta haittaa, jos esimerkiksi 

vanhoille selainversioille annettu tuki lopetetaan. Maistraattien näkökulmasta lienee 

järkevää, että myös asiakkaiden välineille voidaan asettaa tietty minimivaatimus 

jo palvelujen tietoturvan kannalta.

32 

Mikäli palvelussa käytetään varmenteita, on huolehdittava, että järjestelmä käsittelee 

varmenteita oikein myös poikkeavissa tilanteissa. Jos sulkulistaa ei ole jostakin 

syystä saatavilla, on palvelun tarjoajan itse kannettava vastuu mahdollisista 

väärinkäytöksistä, mikäli hän hyväksyy varmenteen. 

5.3 Vaatimukset asiakkaille ja asiakkaan oikeudet 

Asiakkaille voidaan asettaa mm. seuraavia vaatimuksia: 

Vahvan tunnistautumisen yhteydessä asiakkaalla edellytetään olevan tarvittavat 

laitteet. 

Asiakkaalla on palvelun tietoturvallisen käytön edellyttämä versio Internetselaimesta. 

Asiakkaan perusoikeutena on anonyymi palvelu aina, kun henkilön yksilöivä 

tunnistautuminen ei ole välttämätöntä. Vaikka tunnistautumisella voitaisiin tarjota 

parempaa palvelua, esimerkiksi personoinnin avulla, on mahdollisuuksien mukaan 

tarjottava myös anonyymi palvelu, jonka palvelutaso on heikompi. 

5.4 Asiakkaan luottamuksen säilyttäminen 

Vaativassa verkkoasioinnissa on käytettävä vahvaa tiedonsiirron salausta. Mikäli 

tämä toteutetaan SSL-protokollalla, suositellaan vähintään 128-bittistä avainta. 

Muussa verkkoasioinnissa ja verkkopalveluissa riittävä taso on yleensä alempi ja 

riippuu palvelun sisällöstä. Mikäli asiakkaan selain ei tue sellaista tiedonsiirron 

salaustasoa, jota palvelun tarjoaja pitää vähimmäisvaatimuksena, on asiakasta informoitava, 

ettei palvelupyyntöä voida tietoturvallisesti toteuttaa. 

Maistraattien on varauduttava ohjeistamaan käyttäjiä sekä vastaamaan käyttöön 

liittyviin tukipyyntöihin. Asiakkaalle voidaan myös antaa yleistä tietoturvallisuusohjeistusta. 

Kyseeseen tulee etenkin sellainen tiedotus, jossa annetaan asiakkaalle 

mahdollisuus tutustua lisätietoon. 

Maistraattien ja sisäasiainhallinnon verkonvalvonnasta vastaavien on varauduttava 

toimimaan nopeasti tietoturvallisuusriskien torjunnassa. Tietoturvallisuusriskin 

toteutuessa on kyettävä nopeisiin ja suunniteltuihin toimenpiteisiin. 

5.5 Sähköisten palveluiden tietoturvallinen toteutus 

Turvallinen palvelukokonaisuus edellyttää turvallisuuden säilyttämistä koko palvelukokonaisuuden 

ajan. Turvallisuusvaatimuksiin sisältyvät vaatimukset tietoturvallisesta 

asiakkaan fyysisestä ympäristöstä, työasemasta, tietoliikenteestä, palvelimen tunnistautumisesta, 

asiakkaan tunnistautumisesta ja taustajärjestelmistä. Lisäksi kokonaisuuteen 

liittyvät kolmansien osapuolien tarjoamat palvelut. 

Toistaiseksi Internet on yleisin sähköisten palveluiden tietoliikennekanava, mutta 

muutkin kanavat (kuten WAP, SMS, langaton lähiverkko ja digitaalinen televisio) on 

otettava palvelua suunniteltaessa huomioon. Tiedonsiirron turvallisuus on rakennet-

tava korkean tason protokollalla. Kuhunkin uuteen kanavaan liittyy teknisiä ja toiminnallisia 

erityiskysymyksiä. Uudet ja vielä vakiintumattomat ratkaisut, kuten langattomat 

lähiverkot, sisältävät usein enemmän tietoturvaongelmia kuin vanhemmat 

ratkaisut. 

33 

Palveluun tunnistautuminen edellyttää varmennetta palvelinkoneessa. Jos palvelinvarmentajia 

on monta, asiakkaan pitää määritellä omaan selaimeensa kaikki hyväksytyt 

varmentajat. Erityisesti yhteiskäyttöisissä tietokoneissa hyväksyttyjen varmenteiden 

hallinta voi olla varsin puutteellista. Esimerkiksi SSL tarkistaa, että palvelimessa 

oleva varmenne on asiakkaan hyväksymän varmentajan myöntämä, ja että se 

on tarkoitettu kyseiseen palvelinosoitteeseen. Asiakkaan täytyy lisäksi hyväksyä kyseinen 

varmenne. 

Tietoturvallisuudeltaan vahvaa tunnistautumista heikompi ratkaisu on asiakkaiden 

tunnistautuminen käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Käyttäjän antamia tunnisteita 

voidaan käyttää esimerkiksi palvelun personoimiseen tai häiriötä aiheuttavien asiakkaiden 

poissulkemiseen. Palveluntarjoajan luomia käyttäjä-tunnisteita voidaan käyttää 

luottamukselliseen asiointiin, kunhan asiakas on etukäteen tunnistettu riittävällä 

luotettavuudella ja salasanajärjestely on tietoturvallisuudeltaan hyvä. 

Varmennepohjainen vahva tunnistautuminen on turvallinen tapa identifioida asiakas. 

Mikäli palvelun luonne ei kuitenkaan edellytä henkilöllisyyden varmistamista, ei 

varmenteen tietoja tule liittää asiakkaan muihin henkilötietoihin, vaan käsitellä irrallisena. 

5.6 Maistraattien verkkopalveluarkkitehtuuri 

Maistraattien verkkopalvelujen rakentamisessa on edettävä sisäasiainhallinnossa linjatuin 

yhtenäisin ratkaisuin ja menettelytavoin. Sisäasiainhallinnon ja erityisesti Väestörekisterikeskuksen 

tekemä työ on hyödynnettävä täysimittaisesti. Verkkoarkkitehtuuri 

rakennetaan hallinnonalan verkon ja sen ratkaisujen varaan. 

Kaaviossa 5.6.1 on hahmoteltu maistraattien lähiajan "tietopalveluarkkitehtuuri". 

Kuvassa 5.6.2 on otettu kantaa arkkitehtuuriin pidemmällä aikavälillä. 

Maistraattien verkkopalvelujen kehittämisessä on syytä ottaa huomioon, että tuleva 

kehitys saattaa olla ennalta arvaamaton ja pitkälti markkinavetoinen. Keskeisiä kysymyksiä 

ovatkin, mitkä sähköisen tunnistautumisen mallit tulevat yleistymään (mobiilivarmenne 

saattaa olla kuitenkin tuleva läpimurtoratkaisu). Myös kansalaisen liittymä 

palveluihin tullee olemaan monikäyttöinen mobiililaite, joka asettaa viranomaistiedon 

esittämiselle aivan uudentyyppisiä vaatimuksia (esimerkiksi lomakkeiden 

täyttö mobiililaitteella ei voi olla perinteisen mallin mukaista). 

On myös huomattava, että maistraattien tarjoaman palvelun sähköinen tarve ja kysyntä 

eivät ehkä vastaakaan "viranomaisnäkemyksiä", vaan vain osa palveluista tulee 

menestymään ja näistäkin ehkä "viihdetyyppiset" esimerkiksi nettivihkiminen ja toisaalta 

räätälöidyt erikoispalvelut. 

Myös sisäasiainhallinnon verkon kehittäminen tulee olemaan avainasemassa maistraattien 

verkkopalvelujen kannalta. Pystytäänkö verkon kapasiteettia ja nopeuksia 

nostamaan tarvittavassa määrin, onnistuuko verkon keskitetty hallinnointi ja kehittäminen 

sisäasiainhallinnon omana virkamiestyönä jne. ovat avoimia kysymyksiä.

34 

5.6.1 Kaavio maistraattien lähiajan tietopalveluarkkitehtuurista 

Palomuuri 

maistraatti.fi 

lomake.fi, venerekisterin 

tietopalvelu 

EMAIL 

WWW 

MOBIILI 

HTML 

Palvelin 

Operatiiviset 

järjestelmät 

(esim.Kassu, 

Maisa, vtj ) 

Raportointi 

Tietokanta 

Tietokanta 

Sovellus 

Tunnistus 

Julkiset salausavaimet 

Sulkulistat

35 

5.6.2 Kaavio maistraattien (2–5 vuotta) verkkopalveluarkkitehtuurista 

Julkiset asiakkaat 

- Internet 

- gsm/wap/3g 

- digi-tv 

Salaamaton 

Julkinen palvelin 

- esim. lomakkeet 

- esim. yhteistyökumppaneihin 

Käyttöliittymäpalvelin 

- tuottaa raportit + weppisivut + 

grafiikan ja muut käyttöliittymä-elementit 

Salattu/ 

varmennettu 

Julkinen palvelin / salattu siirto 

- esim. venerekisterikäyttö 

- esim. siviilivihkiminen 

Tietokanta 

Sisäasiainhallinnon 

verkon asiakkaat 

maistraatit, poliisi, 

RVL 

Salattu/ 

varmennettu 

Varmennuspalvelut 

- hst/gsm/virkamieskortti

6. VERKKOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT 

36 

6.1 Kustannukset 

Maistraattien verkkopalveluiden kustannukset muodostuvat pääasiassa tietojärjestelmien 

kehittämiskustannuksista, virkamiehen asiointikortin hankkimisesta sekä maistraatti.fi-sivuston 

sisällöntuottamiseen liittyvistä kustannuksista. Näissä kustannuksissa 

ei ole huomioitu virkatyönä tehtävää työtä. 

Tietojärjestelmäkustannukset 

Maistraateissa ollaan ottamassa käyttöön maistraattien asiankäsittelyjärjestelmä 

MAISA kolmessa vaiheessa vuoden 2003 aikana. Järjestelmä tulee olemaan maistraattien 

hallinnollinen diaari ja asiankäsittelyjärjestelmä, johon myös holhousasiat 

siirretään 2003 lopussa. Vaiheessa kaksi selvitetään MAISA:n liittymät myös verkkoasiointiin. 

Järjestelmässä pitää pystyä allekirjoittamaan päätökset sähköisesti virkamiehen 

asiointikortin avulla, toimittamaan päätökset sähköisesti sovittuun paikkaan 

esimerkiksi lomake.fi–palvelun yhteyteen, toimittamaan esimerkiksi sähköpostin 

avulla tietoa asian käsittelyvaiheista vastaanottajalle sekä tuottaa maistraatti.fi– 

palveluun maistraattiin vireille tulleet asiat julkisuuslainsäädäntö huomioiden. Kustannukset 

tästä osuudesta tarkentuvat vuoden 2003 aikana. Varsinainen toteutus tapahtuisi 


Tässä raportissa maistraattien palvelut tuotetaan hyödyntäen lomake.fi–palvelua, jossa 

on rakennettu asiointirajapinta asiakkaan ja maistraatin välillä. Ylläpitokustannukset 

ovat vuodessa n. 2000 euroa. Lisäkustannuksia tulee vielä lomakkeiden muuttamisesta 

XML-muotoisiksi (vuorovaikutteisuus). 

Erityisesti siirryttäessä palveluissa vaiheeseen, jossa asiakkaan täyttämä tieto lomakkeelta 

menee suoraan esimerkiksi väestötietojärjestelmään, on rakennettava väestötietojärjestelmään 

XML-muotoista lomaketietoa lukeva sovellus. Näitä kustannuksia 

on vaikea arvioida tässä vaiheessa. 

Asiointikortti 

Maistraateille on tilattu asiointikortit ns. jOSMU–järjestelmän käyttöön. Kortit otetaan 

käyttöön vuoden 2003 alussa. Näiden korttien hankintakustannukset ovat n. 50 

euroa/kortti sekä kortin perustamiskustannukset yhteensä n. 500 euroa. jOSMU– 

käyttäjiä on yhteensä 400 kpl, joten 2003 korttien kustannukset ovat yhteensä 20 000 

euroa. Koska maistraatit käyttävät jo nyt HST-korttia jOSMU–sovelluksen käyttöön, 

ei kustannuksia tarvitse varata kortinlukijoihin ja ohjelmistoihin. 

Hyvinkään maistraatti pilotoi asiointikorttia vuoden 2003 aikana. Heille on hankittava 

korttien jOSMU–käytön lisäksi 20 korttia sekä kortinlukijat ja ohjelmistot, joiden 

kustannukseksi on arvioitu myös 50 euroa. Hyvinkään maistraatin asiointikortin pilottikustannukset 

ovat yhteensä 2000 euroa (poislukien jOSMU–käyttäjien asiointikortin 

hankintakustannukset). 

Nämä kortit ovat voimassa kaksi vuotta. Varsinaiseen tuotantokäyttöön tarkoitettu 

asiointikortti voidaan maistraatteihin nykyisen aikataulun mukaisesti hankkia vuoden 

2005 alusta lähtien. Tällöin maistraattien asiointikortin kustannukset olisivat nykyisten 

arvioiden mukaan yhteensä n. 40 000 euroa (790 henkilöä * 50 euroa). Tämä kus-

tannus on laskettu sillä olettamuksella, että aikaisemmin hankittujen korttien siruja 

ei voi myöhemmin päivittää. Jos siru voidaan päivittää, ovat kustannukset 26 000 euroa 

(390 kpl lisäkortteja * 50 euroa + sirujen päivityskustannukset 6 500 euroa). 

37 

Sisällön tuottaminen 

Maistraatti.fi–sivuston ylläpitokustannukset palvelimen ja sovelluksen osalta ovat 

vuodessa yhteensä n. 40 000 euroa (12 000 euroa sovellus, 28 000 euroa palvelinten 

ylläpito). Verkkopalvelujen kehittämiseen tarvittaviin pilottiprojekteihin olisi varattava 

vuosittain 20 000–30 000 euroa. Koulutustilaisuuksiin on varattava n. 20 000 

euroa vuosittain. 

Maistraattien intranet 

Maistraattien intranetin käyttöönotto on keskeinen väline tiedon jakamisessa maistraattien 

kesken. Siitä voidaan avata osa myös sidosryhmien kuten Väestörekisterikeskuksen, 

oikeusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen extranet-tyyppiseksi 

palveluksi. Intranetin määrittelyyn olisi varattava vuodelle 2003 n. 5000 euroa ja varsinaisen 

intranetin toteutukseen n. 50 000 euroa (sisältäen perusylläpidon, keskustelupalstan, 

tiedotteet ja yhteyden maistraatti.fi:hin, yhteystiedot ja henkilöhaun ja 

mahdollisen liittymän MAISA:n dokumenttihakemistoon). Hallinnonalan intranetin 

tarjouskilpailu on käynnissä, joten kustannukset tarkentuvat vuoden 2003 aikana. 

Maistraattien paikalliset www-sivut 

Paikallisten www-sivujen toteutuskustannukset ovat riippuvaisia maistraattien tarpeista. 

Kustannukset kasvavat, mitä monipuolisemmat sivut halutaan. Oletettavasti 

suurimmassa osassa maistraateista riittäisi informatiiviset perussivut, joissa olisi 1–3 

sivua ja mahdollisuus tuottaa niille tiedotteita ja uutisia. Kustannukset olisivat n. 

5000–10 000 euroa/maistraatti. 

6.2 Hyödyt 

Verkkoasioinnin kehittämisen lähtökohtana on sekä viranomaisten että asiakkaiden 

kannalta oltava saavutettu hyöty ja kustannussäästöt. 

Verkon välityksellä asiakas saa ajantasaista informaatiota ja hänellä on mahdollisuus 

varsinaiseen verkkoasiointiin. Vaikka asiakas voi joutua aluksi investoimaan välineisiin, 

kuten kortteihin, lukijoihin ja ohjelmistoihin, ovat investoinnit hyödynnettävissä 

jatkossa muidenkin viranomaisten verkkopalveluissa. Verkkopalvelut ovat käytettävissä 

virka-ajan ulkopuolella ja palvelujen saatavuus taataan myös pienillä paikkakunnilla. 

Asiakas on tietoinen asiansa käsittelyvaiheesta. Asiakkaan on saatava myös 

asiansa nopeammin hoidettua. Vaikka viranomainen käsittelisi asiaa yhtä kauan kuin 

jos asia hoidettaisiin maistraatissa, tulee aikasäästöjä siitä, ettei asiakkaan tarvitse 

käyttää aikaa maistraattiin siirtymiseen. 

Jos asiakkaita halutaan suunnata käyttämään verkkopalveluita, heidän olisi saatava 

verkon kautta palvelut joko ilmaiseksi tai edullisemmin kuin manuaalisen palvelun 

kautta. Näin on esimerkiksi pankkien palveluissa tehty. Laskut on voinut maksaa ilmaiseksi 

verkkopankin kautta. Tähän on kuitenkin selvästi tulossa muutos, sillä pankit 

ovat alkaneet velottaa myös verkkopankin käytöstä. Verkkopalvelun maksullisuus 

on pohdittava ennen jokaisen verkkopalvelun käyttöönottoa.

Verkkopalveluiden käyttöönotossa suurin hyöty maistraattien kannalta tulee erityisesti 

sen jälkeen, kun asiakkaiden tai viranomaisten kerran syöttämä tieto menee automaattisesti 

perusjärjestelmiin (tosin toimivaltaisen maistraatin hyväksymisen jälkeen). 

Muu hyöty maistraattien kannalta saavutetaan maistraattien erikoistumisesta. 

38 

6.3 Maistraattien erikoistuminen 

Maistraatin asiakasvirrat ovat viime vuosina muuttuneet. Muuttoliike on ajanut ihmisiä 

yhä enenevässä määrin keskuksiin. Myös työpaikat keskittyvät. Tämä näkyy ihmisten 

asiointikäyttäytymisessä. Asiakasvirtoja ovat muuttaneet myös puhelinpalvelut, 

konekielinen ilmoitusliikenne ja muut uudet toimintatavat. Myös maistraattien 

tehtävämäärät ovat kasvaneet ja uusia tehtäviä on tullut maistraattien hoidettavaksi. 

Tulevaisuudessa verkkoasiointi ja verkkopalvelut tulevat kasvamaan. Maistraatin 

toiminnot ovat olleet pääosin toimialuesidonnaisia. Asiat on käsitelty alueellisesti 

toimivaltaisessa maistraatissa. Verkkoasiointi mahdollistaa myös toisenlaisen toiminnan. 

Tehtäviä voidaan verkon kautta siirtää käsiteltäväksi missä tahansa maistraatissa 

riippumatta siitä, missä asia on pantu vireille tai asiakas asuu. 

Erikoistuminen on keino säilyttää palvelut ja työpaikat sekä varmistaa hyvä asiakaspalvelu. 

Tehtäviä voidaan erityisesti suunnata sellaisiin maistraatteihin, missä asukaspohja 

on vähenemässä. Tehtävien siirrolla ja erikoistumisella voitaisiin tarkoituksenmukaisella 

tavalla tasata työmääriä erikokoisten maistraattien kesken ja ohjata 

tehtäviä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vähemmän kuormittuneisiiin maistraatteihin. 

Näin toimenpiteet tukisivat osaltaan nykyisen palvelupisteverkon säilymistä. 

Tehtäviä siirrettäessä on kuitenkin varmistauduttava siitä, että palvelupisteessä, mihin 

töitä ollaan siirtämässä, on riittävä henkilömäärä töiden jatkuvan sujuvuuden turvaamiseksi. 

Maistraattien tehtäväkentän laajennuttua asiakasneuvonnan merkitys korostuu entisestään. 

Internet mahdollistaa myös verkossa tapahtuvan neuvonnan. Se voitaisiin 

hoitaa valtakunnallisesti siihen erikoistuneista maistraateista. Vastaukset voitaisiin 

antaa yleisellä tasolla ja tarvittaessa ohjata kysely asianomaiseen toimivaltaiseen 

maistraattiin. Muiden tehtävien siirto voisi koskea esimerkiksi sellaisten tietojen rekisteröintiä, 

joiden rekisteröinti perustuu henkilön omaan ilmoitukseen ja maistraatin 

harkintavalta on vähäinen. Erikoistumista voisi vastaavasti tapahtua myös erityisosaamista 

edellyttävissä tehtävissä. 

Mahdollisen erikoistumisen olisi oltava suunnitelmallista. Sen pohjana olisi oltava 

asianmukainen resurssiselvitys. Maistraattien erikoistumista pohdittaessa on otettava 

huomioon myös eri laeissa olevat maistraattien alueellista toimivaltaa koskevat säännökset. 

Säännösten mukaisesti esimerkiksi avioliiton ja parisuhteen esteiden tutkinta, 

avioehtosopimusten rekisteröinti, julkisen notaarin tehtävät ja sukuselvityspalvelu 

voidaan toimivaltasäännöksistä riippumatta hoitaa missä tahansa maistraatissa. 

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain 

muuttamisesta on maistraattien välistä toimivallan jakoa väestötietojärjestelmän ylläpitoon 

liittyvissä tehtävissä ehdotettu muutettavaksi siten, että maistraatti voisi tietyissä 

tapauksissa rekisteröidä väestötietojärjestelmään tehdyn muutosilmoituksen 

myös silloin, kun ilmoituksen on tehnyt henkilö, jonka kotikunta tai väestökirjanpitokunta 

on toisen maistraatin virka-alueella. Maistraatin toimivallan laajentaminen 

koskisi lähinnä niitä väestötietolaissa tarkoitettuja, väestötietojärjestelmään rekisteröitäviä 

tietoja, joiden ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja joissa maistraatin

harkintavalta on vähäinen. Näitä tietoja ovat: henkilön äidinkieltä, asiointikieltä, 

ammattia, henkilötietolakiin perustuvia tietojen luovutusrajoituksia, kutsumanimeä 

sekä postiosoitetta ja vastaavaa muuta osoitetta, eli lähinnä sähköpostiosoitetta koskevia 

tietoja. Näistä ilmoituksista, joita myös muu kuin virka-alueen maistraatti olisi 

oikeutettu rekisteröimään väestötietojärjestelmään, säädettäisiin tarkemmin sisäasiainministeriön 

asetuksella. 

39 

Esityksen mukaan tehtävien siirrolla voitaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla tasata 

työmääriä virka-alueen asukasluvun ja rekisteröintitapahtumien määrän suhteen erikokoisten 

maistraattien kesken sekä ohjata tehtäviä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 

Tällä voitaisiin osaltaan edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä. 8 

8 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta (HE 236/2002)

40 

7. TYÖRYHMÄN ESITYKSET MAISTRAATTIEN 

VERKKOASIOINNIN VISIOKSI, STRATEGIAKSI JA 

KEHITTÄMISTOIMENPITEIKSI 

7.1 Yhteenveto etenemislinjoista 

Vaatimus kiistämättömyydestä edellyttää vahvan sähköisen tunnistautumisen 

käyttöönottoa. Alkuvaiheen etenemistä voidaan nopeuttaa myös nojautumalla Väestörekisterikeskuksen 

ratkaisuihin (esimerkiksi turvaviestipalvelin). 

Kiistämättömyyden toteaminen edellyttää järjestelmän, jossa asiakirjan eheyden ja 

alkuperäisyyden tarkistamisesta tehty merkintä talletetaan. Tämä asettaa maistraattien 

MAISA-diaarille jatkossa vaatimuksia. Myös hallinnonalan muu työ ja 

siinä saadut kokemukset on otettava huomioon (esimerkiksi asianhallinta 2005 

-visio). 

Maistraattien näkökulmasta on sähköiseen tunnistautumiseen ja asiakirjojen eheyteen 

ja kiistattomuuteen liittyvät palvelut järjestettävä keskitetysti. 

Sähköisten asiakirjojen säilytyksen, arkistoinnin ja hävittämisen käytännöt on 

otettava huomioon maistraattien arkistonmuodostussuunnitelmissa. Maistraattien 

osalta on tämäkin asia syytä pyrkiä hoitamaan keskitetyin ja yhdenmukaisin toimenpitein. 

Maistraattien oma asianhallinta, tietojen hallinta, arkistointi ja rajatusti myös tietojen 

turvaluokitus on otettava työn alle vuoden 2003 aikana. 

Maistraattien osalta on jatkossa huolehdittava tietoturvallisuuskoulutuksen tasosta 

ja etenkin Internetin aiheuttamista tietoturvallisuuteen liittyvistä osaamisvaatimuksista. 

Näiden osaamisalueiden kehittämiseen on otettava kantaa maistraattikohtaisissa 

tietoturvallisuussuunnitelmissa. 

Lääninhallitusten tietohallintoyksiköiden on panostettava aiempaa voimakkaammin 

maistraattien tietojenkäsittely-ympäristön tietoturvan kehittämiseen sekä järjestettävä 

tarvittaessa koulutusta maistraateille. 

Tietoturvaan liittyvät maistraatti- tai palveluyksikkökohtaiset erityisongelmat 

(esimerkiksi tilakysymykset, kulunvalvonnat, paloturvallisuus) on kirjattava ja 

hoidettava kuntoon. 

Verkkoasioinnin palvelujärjestelmän toteutukseen osallistuvien ammattitaidon on 

oltava ajan tasalla. Koulutuksen on oltava systemaattista ja jatkuvaa. 

Maistraattien näkökulmasta asiakkaiden (erityisesti muiden viranomaisten) infrastruktuurille 

ja välineistölle asetetaan minimivaatimukset jo palvelujen tietoturvan 

kannalta. 

Monikanavaisuuden vaikutus tarjottavien palveluiden tietoturvallisuuteen selvitetään 

– jos mahdollista – jo palvelujen rakentamisvaiheessa.

Maistraatit erikoistuvat sovituin tavoin ohjeistamaan käyttäjiä sekä vastaamaan 

käyttöön liittyviin tukipyyntöihin. 

41 

7.2 Maistraattien verkkopalveluvisio 2010 

Maistraatti tarjoaa vuorovaikutteisia, helppokäyttöisiä ja turvallisia verkkopalveluita, 

joissa on huomioitu asiakkaan koko palvelukokonaisuus. Verkkopalveluiden edelleen 

kehittämiseksi osallistutaan alue- ja paikallishallinnon sekä yksityisen sektorin 

toimijoiden kanssa seutuverkkojen ja yhteispalvelun toimintaan. Verkkopalveluita 

toteutetaan sekä maistraattien että asiakkaiden kannalta kustannustehokkaasti. 

Maistraattien palveluprosesseja uudistetaan siirryttäessä palvelemaan asiakkaita sähköisesti. 

Verkkopalveluita tarjotaan verkko@maistraatti–käsitteen alta. Osa maistraateista 

erikoistuu verkkoasiointiin. Kaikki maistraatit varautuvat verkkoasiointiin. 

Verkkoasiointi on mahdollista monikanavaisesti 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä 

viikossa. 

Maistraattien henkilöstö on sitoutunut verkkopalveluiden tuottamiseen. Osana koulutussuunnitelmaa 

henkilöstöstä kehitetään verkkoasioinnin asiantuntijoita. 

7.3 Maistraattien verkkopalvelustrategia 2003–2009 

Sisäasiainministeriö varaa rekisterihallinnon kehyksestä oman määrärahan maistraattien 

verkkopalvelujen toteuttamiseen. Myös hallinnonalan yhteiseen verkkoasioinnin 

kehittämistyöhön on panostettava riittävästi ja suunnitelmallisesti useamman vuoden 

aikajänteellä. 

Maistraattien verkkopalvelujen toiminnallinen kehittäminen keskitetään uuteen 

maistraattien seuranta- ja ohjausyksikköön. Käytännön toteutukset hoidetaan projektein, 

joissa toimeenpanovastuu voi olla esimerkiksi sovituilla maistraateilla, lääneillä 

tai Väestörekisterikeskuksella. Maistraattien seuranta- ja ohjausyksikkö koordinoi 

kokonaisuuden hallussa pitämistä, rahoitusta ja toimii yhteistyössä muun sisäasiainhallinnon 

kanssa synergiaetujen aikaansaamiseksi. 

Maistraatit ottavat käyttöönsä virkamiehen sähköisen asiointikortin. Asiointikortin 

avulla toteutetaan henkilöstön tunnistautuminen ja käyttöoikeuksien hallinta tietojärjestelmissä, 

tuotetaan verkkoasioinnissa tarvittava sähköinen allekirjoitus sekä salataan 

siirrettävää tietoa ja asiakirjoja. 

Verkkopalveluita rakennettaessa hyödynnetään perusrekistereitä. Maistraattien tietojärjestelmiä 

kehitettäessä otetaan huomioon verkkoasiointi. 

Tarvittaessa uudistetaan lainsäädäntöä niin, että verkko@maistraatilla on edellytykset 

toimia. 

Maistraatit ja verkkoyhdyshenkilöt osallistuvat seutuverkkojen ja yhteispalvelupisteiden 

kautta alueelliseen verkkoasioinnin kehittämiseen. 

Verkkoasioinnissa tarjottavia maistraattien lomakkeita tarjotaan asiakkaille pääasiassa 

lomake.fi–palvelun kautta.

Otetaan käyttöön maistraattien intranet. Siitä kehitetään verkkoasioinnin ja oppimisen 

väline. Tämän lisäksi henkilöstön osaamiseen panostetaan erilaisin koulutusja 

tiedotustilaisuuksin. 

42 

Henkilöstö ja erityisesti maistraattikohtaiset verkkoyhdyshenkilöt sidotaan kehittämiseen 

mukaan jo alkuvaiheessa. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa verkkopalveluiden 

kehittämiseen. 

7.3.1 Kehittämistoimet 2003 

Otetaan käyttöön maistraattien intranet hallinnonalan intranet-hankkeen yhteydessä. 

Tarjotaan asiakkaille venerekisterin tietopalvelua maistraatti.fi–sivuston kautta. 

Tietojenluovutuskielto ja nimenmuutosilmoitus on mahdollista toimittaa maistraatille 

sähköisesti lomake.fi–palvelun kautta. 

Kaikki maistraattien palveluissa käytettävät tulostettavat lomakkeet ovat maistraatti.fi 

ja lomake.fi–palvelussa. 

Maistraattien diaarijärjestelmän MAISA:n kehittämisen yhteydessä varaudutaan 

verkkoasiointiin. 

jOSMU-sovelluskäyttöön otetaan maistraateille viranomaisen asiointikortit. Hyvinkään 

maistraatin henkilöstö pilotoi viranomaisen asiointikorttia. 

Uudistetaan maistraatti.fi-sivustolla oleva vihkimis- ja parisuhteen rekisteröintiosuus. 

Hyvinkään maistraatti pilotoi liikkuvan kuvan lähettämistä Internetiin vihki- ja parisuhteen 

rekisteröintitilaisuuksista yhteistyössä Hyvinkään ja Riihimäen seudun portaalin 

Hyrinetin ja Ekes-Yrityspalvelujen kanssa. 

Tietopalvelun tilauslomakkeita, toimitilailmoituksia sekä ilmoituksia edunvalvonnan 

tarpeessa olevista henkilöistä voi lähettää sähköisesti. 

Käräjäoikeudet voivat tehdä merkinnän ratkaisustaan holhousasioiden tietojärjestelmiin. 

Holhousrekisterin ja väestötietojärjestelmän välinen tiedonsiirto toteutetaan. 

7.3.2 Kehittämistoimet 2004–2005 

Osa maistraateista erikoistuu tiettyjen verkkopalveluiden toteuttamiseen. Erikoistumisen 

edellytyksenä on asianmukainen resurssiselvitys. 

Otetaan käyttöön tietojenluovutuskieltoihin ja nimenmuutosilmoituksiin liittyvä purkuohjelma, 

jolla tiedot saadaan vietyä ilman erillistä tallennusta suoraan väestötietojärjestelmään. 

Maistraattien asiankäsittelyjärjestelmä (MAISA) on toteutettu verkkoasioinnin osalta. 

Asiakkaalla on mahdollisuus seurata asian etenemisen vaiheita sähköisesti. 

Maistraateissa otetaan käyttöön virkamiehen sähköinen asiointikortti.

Maistraatti toimittaa päätökset sähköisesti asiakkaalle lomake.fi–palveluun, josta 

asiakas voi hakea päätöksen saatuaan sen valmistumisesta tiedon sähköpostilla. 

43 

Verkkomaksaminen toteutetaan ja liitetään aluksi tietopalveluun. 

Mobiilipalvelun kautta saa julkisia holhousrekisterin ja venerekisterin tietoja. 

Veneliikkeet suorittavat veneen rekisteröinnin sähköisesti. Yksityinen henkilö voi 

rekisteröidä veneen lomake.fi–palvelun kautta. 

Avioliiton ja parisuhteen rekisteröinnin esteiden tutkinta toteutetaan sähköisesti. 

Uskontokunnasta eroamisilmoitus sekä nimenmuutoshakemus on mahdollista toimittaa 

sähköisesti lomake.fi–palvelun kautta. Maistraatti lisää myös muita verkkolomakkeitaan 

lomake.fi-palveluun. 

Osoite- ja yhteystietomuutokset kaupparekisteriin voidaan tehdä sähköisesti. 

7.3.3 Kehittämistoimet 2006–2009 

Verkkoasiointi on mahdollista lähes kaikissa maistraattien palveluissa. 

Asiakkaiden ja viranomaisten antamat tiedot viedään ilman erillistä tallentamista 

suoraan perusjärjestelmiin (maistraattien hyväksynnän jälkeen).

Maistraatit ja verkkoasiointi. Visio, strategia ja ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?