Osa 9 - Poliisi
Osa 9 - Poliisi
Osa 9 - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
12.SISÄASIAINHALLINTO<br />
Johtopäätökset<br />
Toimenpidesuositukset<br />
* Valtion<br />
paikallishallinnon viranomaispalveluja<br />
on Suomessa kattavasti tarjolla.<br />
* Maassa oli 129 kuntaa, joissa ei ollut valtionhallinnon<br />
palveluja. Näissä kunnissa asui 7 %<br />
kansalaisista. Kolmasosassa niistä oli yhteispalvelupiste.<br />
* Yhteispalvelu on mahdollisuus turvata viranomaispalvelut<br />
perinteisen palveluverkon harventuessa.<br />
* Noin puolet yhteispalvelupisteistä sijaitsi kunnissa,<br />
joissa ei ollut valtionhallinnon palveluja<br />
ollenkaan tai joissa niitä oli vähän.<br />
* Viranomaisten on kehitettävä yhteistyötään<br />
yhteispalvelun edistämiseksi.<br />
* Uusi yhteispalvelulaki mahdollistaa yhteispalvelun<br />
osapuolten entistä tehokkaamman ja syvemmän<br />
yhteistoiminnan. Yhteistyön toimivuus<br />
tulee varmistaa selkeillä sopimuksilla.<br />
* Yhteispalvelupisteet tulee varustaa asiakaspäätteillä,<br />
joiden kautta sähköinen asiointi on<br />
mahdollista. Palvelusihteerien valmiudet ohjaukseen<br />
ja neuvontaan tulee varmistaa. Näin edistetään<br />
sähköisen asioinnin käytön leviämistä<br />
koko maassa.<br />
12.1. Valtion alue- ja paikallishallinto<br />
Tässä tarkastelussa on valtion aluehallintoon laskettu<br />
mukaan lääninhallitukset, merenkulkupiirit,<br />
metsäkeskukset, tiepiirit, tullipiirit, työsuojelupiirit,<br />
työvoima- ja elinkeinokeskukset ja ympäristökeskukset.<br />
Valtion paikallishallintoon on laskettu mukaan Kelan<br />
toimipisteet; kihlakunnanvirastot ja niiden palvelutoimistot<br />
ja -pisteet sekä maistraattien alueelliset<br />
palveluyksiköt; kihlakuntien erillisvirastot ja niiden<br />
palvelutoimistot ja –pisteet. Lisäksi ovat mukana työvoimatoimistot<br />
ja verovirastot ja –toimistot.<br />
Karttaesittämiseen on valittu kansalaista lähinnä<br />
olevat ja peruspalveluna kaikkein käytetyimmät kihlakunta-,<br />
työvoima- ja verohallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen<br />
palvelut. Karttojen pohjana käytetyissä<br />
henkilömäärissä ovat mukana kaikki arvioinnin kohteena<br />
olevat virkamiehet.<br />
- 182 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Valtion alue- ja paikallishallinnon henkilöstö<br />
Vuoden 2002 syyskuussa valtion alue- ja paikallishallinnon<br />
tehtävissä oli Suomessa Ahvenanmaata lukuun<br />
ottamatta yhteensä 34 600 virkamiestä. Näistä<br />
34 % oli kihlakuntahallinnon palveluksessa, 16 % verohallinnon,<br />
12 % Kelan ja 10 % työvoimahallinnon<br />
palveluksessa. Kaikkiaan näiden neljän paikallishallintoviranomaisen<br />
palveluksessa oli 24 800 virkamiestä.<br />
Aluehallinnon palveluksessa oli 28 % virkamiehistä.<br />
Suhteellisesti eniten aluehallinnon henkilöstöä oli<br />
Lapin läänissä 39 % ja vähiten Etelä-Suomen läänissä<br />
22 %.<br />
Lääneittäin tarkasteltaessa Etelä-Suomen läänissä<br />
oli 40 %, Länsi-Suomen läänissä 34 %, Itä-Suomen<br />
läänissä 12 %, Oulun läänissä 8 % ja Lapin läänissä 5<br />
% virkamiehistä.<br />
Valtion alue- ja paikallishallinnon toimipisteet<br />
Valtionhallinnolla oli yhteensä 1 467 pysyvää toimipistettä.<br />
Etelä-Suomen läänissä oli eniten, 5 800 asukasta/toimipiste<br />
ja heitä palveli keskimäärin 39 henkilöä.<br />
Lapin läänissä oli vähiten, 1600 asukasta/toimipiste<br />
ja heitä palveli keskimäärin 14 henkilöä. Koko<br />
Suomessa valtionhallinnon toimipisteen keskikoko oli<br />
24 henkilöä.<br />
Kuvasta 84 voi havaita, että lähes kaikilta Suomen<br />
90 kihlakunta-paikkakunnalta löytyivät kaikkien neljän<br />
keskeisen paikallishallintoviranomaisen täyden<br />
palvelun toimipisteet. Lisäksi etenkin poliisilla, työvoimahallinnolla<br />
ja Kelalla oli kiinteitä palvelupisteitä<br />
läpi Suomen.<br />
Suomessa oli 129 kuntaa, joissa ei työskennellyt ainoatakaan<br />
tarkastelun kohteena olevaa valtion virkamiestä.<br />
Näissä kunnissa asui 7 % maamme asukkaista.<br />
Kunnissa, joissa oli alle 10 valtionhallinnon virkamiestä<br />
asui 810 000 asukasta, lähes 16 % manner-<br />
Suomen väkiluvusta.<br />
Ahvenanmaa<br />
Ahvenanmaan maakunnassa Maarianhamina muodostaa<br />
hallinnollisen keskuksen, jonne viranomaispalvelut<br />
keskittyvät. Palveluiden sijoittaminen muualle<br />
ei ole tarkoituksenmukaista. Lääninhallituksen<br />
kokemuksen mukaan valtion viranomaisten palvelutaso<br />
on hyvä.<br />
Maakuntaan on kuitenkin taattava riittävät ruotsinkieliset<br />
peruspalvelut kuntalaisille.<br />
- 183 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Taulukko 31. Valtionhallinnon virkamiehet lääneittäin vuonna 2002<br />
Virkamiehet<br />
Etelä-Suomi<br />
Itä-Suomi<br />
Lappi<br />
Länsi-Suomi<br />
Oulu<br />
Koko maa<br />
Lääninhallitus 326 216 72 359 108 1081<br />
Merenkulkupiiri 336 128 16 424 45 949<br />
Metsäkeskus 174 273 111 408 45 2030<br />
TE-keskus 302 279 91 618 176 1466<br />
Tiepiiri 216 101 78 302 86 783<br />
Tullipiiri 1340 43 156 431 65 2249<br />
Työsuojelupiiri 143 63 20 180 33 439<br />
Ympäristökeskus 292 319 110 597 208 1526<br />
Aluehallinto yht. 3129 1422 654 3319 766 1965<br />
Kela 1621 492 151 1679 368 4311<br />
Kihlakunta 5505 1207 480 3734 959 11885<br />
Työvoimahallinto 1415 491 157 1195 299 16196<br />
Verohallinto 2282 690 231 2028 324 5555<br />
Paikallishallinto yht. 10823 2880 1019 8636 1950 25308<br />
Yhteensä henkilöä 13952 4302 1673 11955 2716 34598<br />
- 184 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Kuva 84. Valtionhallinnon virkamiehet kihlakunnittain vuonna 2002<br />
Valtiohallinnon virkamiehet<br />
1000 asukasta kohti (kihlakuntajako)<br />
7 - 18,3 (24)<br />
5 - 6,9 (27)<br />
3 - 4,9 (34)<br />
0,1 - 2,9 (5)<br />
Ahvenanmaa (1)<br />
Ka. 6,7<br />
Palvelupisteet<br />
Työvoimahallinto<br />
Verohallinto<br />
Kihlakunnanhallinto<br />
Kansaneläkelaitos<br />
Ympyräkaavio - Valtion_virkamiehet_IS<br />
0 125 250<br />
kilometri<br />
- 185 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
12.2. Yhteispalvelupisteet<br />
Valtioneuvoston huhtikuussa 2001 antaman yhteispalvelun<br />
kehittämistä koskevan periaatepäätöksen<br />
tavoitteena on parantaa julkista palvelua sekä turvata<br />
ja lisätä julkisen hallinnon asiakaspalvelujen saatavuutta<br />
maan kaikissa osissa, vakiinnuttaa yhteispalvelun<br />
asemaa julkishallinnon asiakaspalvelutapana sekä lisätä<br />
yhteispalvelun tunnettavuutta.<br />
Yhteispalvelupisteellä tarkoitetaan yhteistä asiakaspalvelutilaa,<br />
josta löytyvät vähintään kahden eri viranomaisen<br />
palvelut. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi<br />
yhteispalvelupisteissä voi olla käytössä asiakaspäätteitä,<br />
jotka mahdollistavat pääsyn muun muassa viranomaisten<br />
verkkopalveluihin.<br />
Lääninhallitukset vastaavat yhteispalvelun koordinoinnista<br />
alueellaan sekä toimivat tarvittaessa paikallisten<br />
yhteispalveluhankkeiden tukena. Paikallistasolla<br />
koordinointivastuu valtionhallinnossa on kihlakunnannimismiehellä.<br />
Suomessa oli vuonna 2002 yhteensä 175 yhteispalvelupistettä.<br />
Yleisimmin yhteispalvelupisteissä oli<br />
mukana poliisi, kunta, Kela, työhallinto ja verottaja.<br />
Lisäksi yhteispalvelupisteissä oli tarjolla useiden muiden<br />
tahojen palveluja.<br />
Lapin läänin yhteispalvelupisteistä kaksi, Kemijärven<br />
kulkuri ja Sodankylän Nettijussi, toimivat hajaasutusalueilla<br />
liikkuvissa monipalveluautoissa. Molemmat<br />
liikkuvat yhteispalvelupisteet ovat toimineet<br />
kolmivuotisina projekteina. Kulkuri-projekti päättyi<br />
vuonna 2002, mutta sen toiminta jatkuu vuonna 2003<br />
mukana olleiden tahojen rahoituksella. Nettijussin<br />
toiminta päättyy näillä näkymin alkuvuodesta 2004.<br />
Edellä mainittujen lisäksi on eri puolilla Suomea<br />
aloitettu kuntien, työhallinnon ja Kelan yhteispalvelukokeilu,<br />
jonka tarkoituksena on edistää työmarkkinatuen<br />
varassa elävien työllistymistä ja aktivointia sekä<br />
työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutusta. Näiden pisteiden<br />
lukumääriä ei ole tässä arvioinnissa selvitetty.<br />
Yhteispalvelupisteiden palveluntarjonta vaihteli<br />
sekä tarjottavien palveluiden määrän että laajuuden<br />
osalta. Palveluntarjonta rakentui pitkälti paikallisten<br />
olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta. <strong>Osa</strong>ssa pisteitä palvelut<br />
tarjosi kunnan tai kihlakunnanviraston tiloissa<br />
säännöllisesti vieraileva viranomaisen oma virkamies.<br />
<strong>Osa</strong>ssa pisteitä palvelua tarjosivat palvelusihteerit, jolloin<br />
tarjottavan palvelun laajuus vaihteli lomakkeiden<br />
jakelusta täyteen palveluun. Edellä mainituista<br />
syistä yhteispalvelupisteiden tarkkaa henkilöstömäärää<br />
oli vaikea vertailukelpoisesti laskea.<br />
Yhteispalvelupisteissä mukana olevilla tahoilla on<br />
oikeus sopia keskenään yhteispalvelupisteissä tarjottavista<br />
palveluista ja henkilöstön ja tietojärjestelmien<br />
käytöstä. Palvelun järjestämisen yksityiskohdista on<br />
sovittava lain mukaan kirjallisesti. Vuonna 2002 mainittuja<br />
sopimuksia oli solmittu osassa yhteispalvelupisteitä.<br />
Sopimusmenettelyn lisäämiseen on selkeästi<br />
tarvetta.<br />
Yhteispalvelun alueellinen kattavuus<br />
Vaikka viranomaispalveluiden verkko oli vuonna<br />
2002 varsin kattava, Suomessa oli paljon kuntia, joissa<br />
viranomaispalveluja oli tarjolla vähän tai ei lainkaan.<br />
Suomessa oli yhteensä 129 kuntaa, joissa ei ollut<br />
tarkastelun kohteena olevia valtionhallinnon kokopäiväisiä<br />
viranomaisia lainkaan. Kolmasosassa niistä<br />
toimi yhteispalvelupiste, joka tarjosi viranomaisten<br />
palveluja kuntalaisille.<br />
Yhteispalvelupisteitä oli erityisesti Itä- Suomen,<br />
Lapin ja Oulun lääneissä syntynyt sinne, missä valtion<br />
paikallishallinnon palveluverkko oli harventunut.<br />
Koko maassa noin puolet yhteispalvelupisteistä sijaitsi<br />
kunnissa, joissa ei ollut lainkaan viranomaisia tai<br />
joissa niitä oli vähän.<br />
Yhteispalvelu kehittyy<br />
Valtionhallinnon tavoitteena on laajentaa yhteispalvelupisteverkkoa<br />
ja sen palveluvalikoimaa nykyisestään<br />
siten, että yhteispalvelupisteistä on saatavilla ainakin<br />
kysytyimmät julkishallinnon asiakaspalvelut.<br />
Yhteispalvelupisteen perustamiseen vaikuttavat paikalliset<br />
erityistarpeet ja viranomaispalveluiden alueellinen<br />
saavutettavuus. Uusi hallitus on hallitusohjelmassaan<br />
korostanut yhteispalvelun roolia paikallishallinnon<br />
palveluiden turvaajana. Palvelujen saatavuuden<br />
ja laadun turvaaminen on ensisijaista valtion pai-<br />
- 186 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
kallistason toimintoja kehitettäessä, missä tarkoituksessa<br />
tehostetaan myös yhteispalvelun toteuttamista.<br />
Vuoden 2003 aikana annetaan hallituksen esitys<br />
uudeksi laiksi hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä<br />
yhteispalveluna. Lain tavoitteena on edistää julkisen<br />
hallinnon asiakaspalvelujen tasapuolista saatavuutta<br />
maan eri osissa ja tehostaa julkisen hallinnon<br />
voimavarojen käyttö. Laki sisältää selkeät säännökset<br />
tehtävien siirrosta, osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista<br />
sekä kustannusten jakamisesta ja korjannee<br />
valtiosääntöoikeudellisesti pulmallisena nähdyt ongelmat<br />
muun muassa viranomaisen toimivallan siirtämisestä.<br />
Yhteispalvelu tarjoaa mahdollisuuden turvata palvelut<br />
alueilla, joilla kiinteän palveluverkon pysyminen<br />
ennallaan ei ole esimerkiksi kustannussyistä enää<br />
mahdollista. Yhteispalvelu sopii palvelun tuottamisen<br />
malliksi niin muuttovoittoisille kuin muuttotappiosta<br />
kärsiville alueillekin.<br />
Tiheään asutuilla alueilla yhteispalvelu tuo viranomaispalvelut<br />
lähelle asiakasta.<br />
Taulukko 32. Yhteispalvelupisteissä mukana olevat keskeiset toimijat lääneittäin vuonna 2002<br />
Lääni<br />
Kela<br />
ela<br />
Kunta<br />
<strong>Poliisi</strong><br />
Työvoima<br />
Verottaja<br />
Etelä- Suomen lääni 32 50 50 30 38<br />
Itä-Suomen lääni 20 14 22 21 13<br />
Lapin lääni 4 3 5 3 2<br />
Länsi- Suomen lääni 50 51 43 33 24<br />
Oulun lääni 16 17 19 14 12<br />
Yhteensä 122 135 139 101 89<br />
- 187 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Kuva 85. Yhteispalvelupisteet vuonna 2002<br />
Valtiohallinnon virkamiehet<br />
1000 asukasta kohti (kuntajako)<br />
7 - 36,2<br />
5 - 6,9<br />
3 - 4,9<br />
0,1 - 2,9<br />
Ei virkamiehiä<br />
Yhteispalvelupisteissä mukana<br />
olevat toimijat<br />
<strong>Poliisi</strong> (139)<br />
Verottaja (89)<br />
Kunta (135)<br />
Kela (122)<br />
Työvoima (101)<br />
Muut<br />
Padasjoki<br />
Su<br />
Asikkala Heinola<br />
Hauho<br />
Lammi<br />
Jaala<br />
Hattula<br />
Valkeal<br />
Hollola<br />
rssa<br />
Iitti<br />
Janakkala<br />
Kärkölä<br />
Kouvola<br />
mmela<br />
Hausjärvi<br />
Artjärvi<br />
Loppi<br />
Elimäki<br />
Pukkila<br />
Karkkila<br />
Hyvinkää<br />
Lapinjärvi<br />
Veh<br />
Askola<br />
Kotka<br />
Vihti<br />
Kerava<br />
alohja<br />
Espoo<br />
Siuntio<br />
Inkoo<br />
Loviisa<br />
Porvoo<br />
0 25 50<br />
kilometriä<br />
0 125 250<br />
kilometriä<br />
- 188 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
- 189 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
13.LIITTEET<br />
13.1. Arviointityön organisointi ja raportin kirjoittajat<br />
Oulun lääninhallituksen johtoryhmä vastaa arvioinnista:<br />
Maaherra, FT, Eino Siuruainen, puheenjohtaja<br />
Lääninsosiaali- ja terveysneuvos, YTL, Marja-Leena Kärkkäinen<br />
Lääninsivistysneuvos, FT, Pertti Kokkonen<br />
Lääninpoliisijohtaja, OTK, VT, Erkki Haikola<br />
Liikennehallintopäällikkö, OTK, VT, Auli Korhonen<br />
Lääninvalmiusjohtaja, DI, Mauno Mäkäräinen<br />
Oikeushallintopäällikkö, OTK, VT, Ilkka Helle<br />
<strong>Osa</strong>stopäällikkö, OTK, VT, Arja Ylönen<br />
Ammattikasvatustarkastaja, KM, Tauno Puolakka, henkilöstön edustaja<br />
Tiedotuspäällikkö, YTM, Ulla Niemelä, sihteeri<br />
Oulun lääninhallitus on asettanut johtoryhmän alaisuuteen peruspalvelujen arviointityöryhmän koordinoimaan<br />
valtakunnallista arviointityötä ja edistämään osastojen välistä yhteistyötä:<br />
Tiedotuspäällikkö, YTM Ulla Niemelä, puheenjohtaja<br />
Jäsenet<br />
Erikoistutkija, HTM Margit Päätalo<br />
Ylitarkastaja, FK Anita Eskola, sivistysosasto<br />
Koulutoimentarkastaja, FM Jukka-Pekka Kivioja, sivistysosasto<br />
Pelastustarkastaja, palomestari Petri Tuomi, pelastusosasto<br />
Liikennesuunnittelija, ins. Ari Hoppania, liikenneosasto<br />
Erikoissuunnittelija, FM Konsta Korhonen, poliisiosasto<br />
Ylitarkastaja, OTK, VT Maria Siurua, KTM:n arviointikohteet ja yhteispalvelu<br />
Tietohallintopäällikkö, FM Tuomo Riekki, muut SM:n arviointikohteet<br />
Kehittämispäällikkö, HTM Vesa Tikkala, pysyvä asiantuntijajäsen<br />
Maaherran sihteeri, merkonomi, Sirpa Hassila, työryhmän sihteeri<br />
Opetustoimen arviointikohteiden vastuu nuorisotointa lukuunottamatta oli aiemmassa yhteydessä vastuutettu<br />
muille lääneille.<br />
Karttavastaavat ja vastuuosasto:<br />
Erikoissuunnittelija, FM Konsta Korhonen, poliisiosasto<br />
Liikennesuunnittelija, rak.mest. Leo Oja, liikenneosasto<br />
<strong>Osa</strong>stosihteeri, tradenomi, Kirsimarja Stewart, sivistysosasto<br />
Projektikoordinaattori, KM Seppo Suorsa, sosiaali- ja terveysosasto<br />
Pelastustarkastaja, palomestari Petri Tuomi, pelastusosasto<br />
Raportin ulkoasusta ja taitosta vastasi graafinen suunnittelija Juhani Rasila<br />
- 190 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Vastuuhenkilöt ja muut kirjoittajat arviointikohteittain<br />
Sivistystoimi<br />
Opetustoimi<br />
Perusopetuksen saavutettavuus<br />
Sivistystoimentarkastaja Reijo Salmi pj., Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
Esiopetuksen toteutuminen<br />
Sivistystoimentarkastaja Markku Huttunen, pj., Itä-Suomen lääninhallitus<br />
Opiskelijahuollon toteutuminen ja opiskeluympäristöjen tila perustutkintoon johtavassa<br />
nuorten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa vuonna 2002<br />
Sivistystoimentarkastaja Aila Saikkonen, pj., Etelä-Suomen lääninhallitus<br />
Kirjastotoimi<br />
Erikoissuunnittelija Marja-Terttu Kursu, pj, Etelä Suomen lääninhallitus<br />
Liikuntatoimi<br />
Sivistystoimentarkastaja Ismo Myllyaho pj. , Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
Nuorisotoimi<br />
Nuorisotoimentarkastaja Tuula Lehmusvuori<br />
Sosiaali- ja terveystoimi<br />
Erikoistutkija Margit Päätalo<br />
Terveydenhuollontarkastaja Aila Tervo<br />
Maa-ja metsätalous<br />
Eläinlääkintä<br />
Läänineläinlääkäri Antti Nurminen<br />
Läänineläinlääkäri, Riitta Aho<br />
Elintarvikevalvonta<br />
Lääninelintarviketarkastaja Raisa Romppanen<br />
Liikennepalvelut<br />
Liikennesuunnittelija Ari Hoppania<br />
<strong>Poliisi</strong>palvelut<br />
Erikoissuunnittelija Konsta Korhonen<br />
Pelastustoimi<br />
Pelastustarkastaja Petri Tuomi<br />
Lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen<br />
Pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila<br />
- 191 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Kuluttajahallinto<br />
Ylitarkastaja Veikko Syrjänen<br />
Tarkastaja Anne Kärkkäinen<br />
Ylitarkastaja Maria Siurua<br />
Sisäasiainhallinto<br />
Tietohallintopäällikkö Tuomo Riekki<br />
Ylitarkastaja Maria Siurua<br />
13.2. Kuvaluettelo<br />
Kuva 1. Suomen väestö vuonna 2001 kilometriruuduittain<br />
Kuva 2. Syntyneiden osuus koko väestöstä kunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 3. Alle 15-vuotiaiden osuus koko väestöstä kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 4. Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1990-2002<br />
Kuva 5. Väestöennuste alle 15-vuotiaiden osuudesta kunnittain vuonna 2030<br />
Kuva 6. Alle 7-vuotiaiden osuus koko väestöstä kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 7. Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 8. Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos kunnittain vuosina 1990-2002<br />
Kuva 9. Väestöennuste yli 64-vuotiaista kunnittain vuonna 2030<br />
Kuva 10. Väestön keski-iän muutos kunnittain vuosina 1999-2001<br />
Kuva 11. Syntyneiden enemmyys kunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 12. Syntyneiden enemmyys eräissä kunnittain 2001<br />
Kuva 13. Väkiluvun muutos kunnittain vuosina 1995-2002<br />
Kuva 14. Muuttotase maakunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 15. Muuttotase seutukunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 16. Muuttotase kunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 17. Sukupuolirakenne kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 18. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2010<br />
Kuva 19. Jalostuksen työllistävyys kunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 20. Palvelualojen työllistävyys kunnittain vuonna 2001<br />
Kuva 21. Työttömyysaste kunnittain tammikuussa 2003<br />
Kuva 22. 17-24-vuotiaiden työttömien %-osuus omasta ikäluokastaan kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 23. Demografinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 24. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain vuonna vuonna 2001<br />
Kuva 25. Taloudellisen huoltosuhteen muutos kunnittain vuosien<br />
1991-2001 välisenä aikana<br />
Kuva 26. Paikkatietojärjestelmä informaatio-ohjauksen apuvälineeenä<br />
Kuva 27. Perusopetuksen 1-6 ja 1-9 luokkien opetusta antavat koulut Suomessa<br />
vuonna 2002.<br />
Kuva 28. Perusopetuksen 7-9 ja 1-9 luokkien opetusta antavat koulut Suomessa<br />
vuonna 2002.<br />
Kuva 29. Perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavien koulujen saavutettavuus<br />
Suomessa vuonna 2002.<br />
Kuva 30. Perusopetuksen 7-9 luokkien opetusta antavien koulujen saavutettavuus Suomessa<br />
vuonna 2002.<br />
- 192 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Kuva 31. Eri kokoisten esiopetusryhmien määrät opetuspaikoittain<br />
Kuva 32. Lukioiden opiskelijahuoltoryhmissä useimmin käsitellyt asiat lukuvuonna 2001-2002<br />
Kuva 33. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijahuoltoryhmissä useimmin käsitellyt<br />
asiat lukuvuonna 2001-2002<br />
Kuva 34. Turvallisuushäiriöiden esiintyminen oppilaitoksissa lukuvuonna 2001-2002<br />
Kuva 35. Pää- ja sivukirjastot kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 36. Kirjastojen saavutettavuus 2 km:n etäisyydellä<br />
Kuva 37. Kirjastoautojen sijainti vuonna 2002<br />
Kuva 38. Kirjastoautopysäkkien määrät kunnittain<br />
Kuva 39. Kunnat, joissa on vain pääkirjasto<br />
Kuva 40. Suomen uimahallit ja isoimmat kylpylät vuonna 2002<br />
Kuva 41. Lapin, Oulun ja Länsi-Suomen läänien uimahallit, niiden varustetaso ja saavutettavuus<br />
vuonna 2002<br />
Kuva 42. Kuntien nuorisotilat vuonna 2002<br />
Kuva 43. Nuorisotilojen saavutettavuus kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 44. Kuntien leirikeskusten saavutettavuus<br />
Kuva 45. 17- 24 -vuotiaitten työttömien %-osuus omasta ikäluokastaan<br />
vuonna 2002 kunnittain<br />
Kuva 46. Nuorten työpajojen saavutettavuus kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 47. Yhden hengen asuntokuntien osuus 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnista<br />
vuonna 2000<br />
Kuva 48. Ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuusindeksi vuosina 1996-1999.<br />
Kuva 49. Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi vuonna 2001<br />
Kuva 50. Terveyskeskusten vuodeosastot ja somaattiset sairaalat vuonna 2002<br />
Kuva 51. Terveyskeskusten pääterveysasemat ja sivuterveysasemat vuonna 2002<br />
Kuva 52. Hoitohenkilökunnan kotisairaanhoidon käynnit 65 –vuotta täyttäneiden luo<br />
vuonna 2001<br />
Kuva 53. 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaissairaiden hoitojaksojen pituus terveyskeskuksissa<br />
vuonna 2001<br />
Kuva 54. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit asukasta kohden vuonna 2001<br />
Kuva 55. Odotusaika lääkärin vastaanotolle väestövastuuterveyskeskuksissa ja muissa<br />
terveyskeskuksissa lokakuussa 2002<br />
Kuva 56. Terveyskeskusten virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämistavat syksyllä 2002<br />
Kuva 57. Tuotantoeläinten pitopaikat ja praktikkoeläinlääkäreiden lukumäärä kunnittain<br />
vuonna 2002<br />
Kuva 58. Eläinlääkinnän päivystyspiirit ja päivystäjien toimipisteet vuonna 2002<br />
Kuva 59. Kuntien elintarvikevalvonnan päätoimipaikat ja elintarvikelaboratoriot, joista esitetty<br />
50 kilometrin etäisyysalueet vuonna 2002<br />
Kuva 60. Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos verrattuna laskennalliseen valvonnan<br />
vähimmäistarpeeseen vuonna 2001.<br />
Kuva 61. Tarkastetut elintarvikevalvonnan kohteet verrattuna kaikkiin elintarvikevalvonnan<br />
kohteisiin (ilman maidontuotantotiloja) vuonna 2001.<br />
Kuva 62. Oulun läänin joukkoliikenteen reitit ja vuoromäärä/vuorokausi talviarkipäivänä<br />
vuonna 2002<br />
Kuva 63. Palveluliikenteiden kattavuus vuonna 2002<br />
Kuva 64. Asukasmäärä taksia kohden vuonna 2002<br />
Kuva 65. Seutulippujen alueellinen kattavuus vuonna 2002<br />
Kuva 66. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2001<br />
Kuva 67. A-ja B-hälytystehtävien toimintavalmiusaika kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 68. A-hälytystehtävien toimintavalmiusaika kunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 69. Rikosilmoitusten määrä / 10000 asukasta kunnittain vuonna 2002<br />
- 193 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
Kuva 70. Rikoslakirikosten tutkinta-aika vuorokausina kihlakunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 71. <strong>Poliisi</strong>n tutkintapalvelujen saatavuus kihlakunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 72. <strong>Poliisi</strong>n lupapalvelujen saatavuus kihlakunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 73. Erityiskohteiden kumulatiivinen palotarkastusprosentti vuosina 1999-2002.<br />
Kuva 74. Neuvontaa ja valistusta saaneiden kuntalaisten määrä prosentteina läänin<br />
asukasluvusta (oppivelvolliset / muut) vuosina 2000 – 2002.<br />
Kuva 75 . Toimintavalmiusaika<br />
Kuva 76. Palokuntien kuntakohtainen toimintavalmiusaika (6 min,10 min, 20 min)<br />
vuonna 2002<br />
Kuva 77. Paloasemien sijainti ja lukumäärä palokuntamuodon mukaan vuonna 2002<br />
Kuva 78. Päivittäistavarakaupat myymälän koon mukaan vuonna 2002<br />
Kuva 79. Oulun läänin myymäläautoreitit vuonna 2002<br />
Kuva 80. Viiden kilometrin etäisyydellä päivittäistavarakaupoista asuva väestö<br />
vuonna 2002<br />
Kuva 81. Pankkiryhmien prosentuaalinen osuus pankkikonttoreista vuonna 2002<br />
Kuva 82. Pankkikonttorit pankkiryhmittäin vuonna 2002<br />
Kuva 83. Postikonttorit ja asiamiespostit vuonna 2002<br />
Kuva 84. Valtionhallinnon virkamiehet kihlakunnittain vuonna 2002<br />
Kuva 85. Yhteispalvelupisteet vuonna 2002<br />
- 194 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
13.3. Taulukk<br />
aulukkoluettelo<br />
Taulukko 1. Perusopetuksen saavutettavuus lääneittäin ja maakunnittain vuonna 2001<br />
Taulukko 2. Esiopetuksen kattavuus lääneittäin syksyllä 2002<br />
Taulukko 3. Kuljetusjärjestelyt esiopetuspaikkaan lääneittäin syksyllä 2002<br />
Taulukko 4. Esiopetusryhmien koko<br />
Taulukko 5. Esiopetukseen osallistumattomuuden syyt lääneittäin (1= tärkein)<br />
Taulukko 6. Opiskelijahuoltoryhmät lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
lukuvuonna 2001-2002<br />
Taulukko 7. Turvallisuuteen liittyvät säännöt ja suunnitelmat oppilaitoksissa<br />
lukuvuonna 2001-2002 (%)<br />
Taulukko 8. Pää- ja sivukirjastojen sekä kirjastoautojen määrä vuosina 1991 ja 2001<br />
Taulukko 9. Pää- ja sivukirjastot lääneittäin 2002<br />
Taulukko 10. Kirjastolaitoksen rakenne<br />
Taulukko 11. Kirjastojen saavutettavuus maakunnittain,<br />
2 km:n etäisyydellä asuvan väestön osuus %<br />
Taulukko 12. Nuorisotilat lääneittäin vuonna 2002<br />
Taulukko 13. Leirikeskukset lääneittäin vuonna 2002<br />
Taulukko 14. Nuorten työpajat lääneittäin vuonna 2002<br />
Taulukko 15. Terveyskeskuksissa itse tuotetut palvelut. Kyselyyn vastanneiden terveyskeskuksien<br />
määrä ja % –osuudet palvelukohtaisesti lääneittäin sekä koko maan tilanne.<br />
Taulukko 16. Joukkoliikenteen tarjonnan tunnuslukuja lääneissä vuonna 2002<br />
Taulukko 17. Kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen matkustajamäärien kehitys vuosina<br />
2000-2002, tehdyt matkat, 1 000 000 matkaa<br />
Taulukko 18. Joukkoliikenteen kehittämisen ja ylläpidon määrärahan käyttö vuosina 2000-2002<br />
Taulukko 19. Läänien joukkoliikennerahoituksen käyttö vuonna 2002<br />
Taulukko 20. Kuntien kuljetuskustannukset lääneittäin vuonna 2001, miljoonaa euroa<br />
Taulukko 21. <strong>Poliisi</strong>n hälytyspalveluiden kysyntä, tarjonta ja saatavuus maakunnittain<br />
vuonna 2002<br />
Taulukko 22. <strong>Poliisi</strong>n tutkintapalvelujen kysyntä, tarjonta ja saatavuus maakunnittain<br />
vuonna 2002<br />
Taulukko 23. <strong>Poliisi</strong>n lupapalvelujen kysyntä, tarjonta ja saatavuus maakunnittain<br />
vuonna 2002<br />
Taulukko 24. Erityiskohteiden palotarkastusprosentti pelastusalueittain vuosina 2001-2002.<br />
Taulukko 25. Tehtyjen turvallisuussuunnitelmien määrä suunnitteluvelvollisia kohden prosentteina<br />
pelastusalueittain vuosina 2001-2002.<br />
Taulukko 26. Kaikki kiireellistä pelastustoimintaa edellyttäneet onnettomuudet lääneittäin<br />
vuonna 2002, kpl<br />
Taulukko 27. Palokuntien ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajat lääneittäin riskialueilla (I-III)<br />
rakennuspaloissa vusina 2000-2002<br />
Taulukko 28. Väestönsuojapaikat prosentteina suhteessa asukaslukuun vuonna 2002 lääneittäin<br />
Taulukko 29. Kaupparyhmien prosentuaalinen osuus päivittäistavarakaupoista Itä-Suomen ja<br />
Oulun lääneissä vuonna 2002<br />
Taulukko 30. Viiden kilometrin etäisyydellä päivittäistavarakaupoista asuva väestö vuonna 2002<br />
Taulukko 31. Valtionhallinnon virkamiehet lääneittäin vuonna 2002<br />
Taulukko 32. Yhteispalvelupisteissä mukana olevat keskeiset toimijat lääneittäin vuonna 2002<br />
- 195 -
L ä ä n i n h a l l i t u s t e n k e s k e i s e t a r v i o t p e r u s p a l v e l u j e n t i l a s t a 2 0 0 2<br />
- 196 -
Change language