Sisäasiainministeriön tutkimusstrategia - Poliisi

Sisäasiainministeriön 

tutkimusstrategia 

Hallinto 

SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 42/2005

Sisäasiainministeriön 

tutkimusstrategia 

Sisäasiainministeriö 

20.12.2005

Sisäasiainministeriön tutkimusstrategia 

Sisäasiainministeriölle 

Sisäasiainministeriö asetti 25.5.2005 ministeriön osastojen edustajista koostuvan työryhmän 

selvittämään ministeriön tutkimustoiminnan kehittämistä. Työryhmä on laatinut ministeriön 

tutkimusstrategian. Raportissa on työryhmän ehdotus sisäasiainhallinnon tutkimustoiminnan 

strategisista linjauksista ja eräistä koko ministeriötä koskevista toimenpiteistä. Strategia ja toimenpiteet 

on johdettu analysoimalla ministeriön eri osastojen nykyistä tutkimustoimintaa ja - 

tarpeita. Lisäksi työryhmä pyysi väliraporttiin kommentteja keskeisiltä tutkimusyhteistyötahoilta 

ja ministeriön osastoilta. Strategiaa täsmennettiin saatujen kommenttien mukaan. 

Tutkimusstrategiatyö perustuu valtioneuvoston 7.4.2005 tekemään periaatepäätökseen julkisen 

tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Siinä edellytetään, että jokaisella ministeriöllä 

on sektoritutkimuksen aikataulutettu kehittämis- ja hyödyntämisohjelma ja tutkimustoiminnan 

strategiaan perustuva tutkimushallinto, joka johtaa ja koordinoi hallinnonalan sektoritutkimuksen 

strategista suunnittelua ja tutkimusresurssien käyttöä sekä kehittää tutkimuksen 

hyödyntämismekanismeja. 

Työryhmän ehdotuksen mukaan ministeriön tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa riittävästi 

laadukasta tietoa, jota hyödynnetään strategisessa ja muussa päätöksenteossa sekä toiminnan 

kehittämisessä. Tutkimustoiminnan tulee varmistaa sisäasiainhallinnon kyky reagoida toimintaympäristön 

muutoksiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimustoiminta nojaa 

verkostoyhteistyöhön ministeriön toimialojen ja yhteistyötahojen kanssa niin kansallisesti 

kuin kansainvälisestikin. 

Strategian pohjalta nousee esille tarve tehostaa tutkimusresurssien käyttöä, kehittää tutkimuksen 

hyödyntämismekanismeja ja selvittää ulkoisen rahoituksen lisäämistä. Muita kehittämiskohteita 

ovat mm. tutkimuksen seuranta ja hyväksikäyttö, ministeriön yhteiset tutkimustarpeet 

ja -hankkeet, kansainväliset hankkeet, tutkimustiedon julkistaminen ja osallistuminen julkiseen 

keskusteluun. Määräajoin laadittava katsaus sisäasiainhallinnon toimialan kannalta keskeisten 

seikkojen kehityksestä tukisi ministeriön strategiajohtamista ja toiminnan ja talouden suunnit- 

3


telua. Ministeriön toimialojen tutkimusvastaavista koostuva työryhmä kehittäisi ministeriön 

yhteistä tutkimuspolitiikkaa. Perustettavan työryhmän ensimmäisenä tehtävänä olisi aikatauluttaa 

ministeriön yhteiset toimenpiteet ja käynnistää niiden toteuttaminen. 

Helsingissä 20. joulukuuta 2005 

4

SISÄASIAINMINISTERIÖ 

KUVAILULEHTI 

Julkaisun päivämäärä 

20.12.2005 

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) 

Sisäasiainministeriön tutkimusstrategiaa laativa 

työryhmä 

Puheenjohtaja ylitarkastaja Kari Gröhn 

Sihteerit ylitarkastaja Tarja Pyöriä ja sisäisen 

turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen 

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) 


Julkaisun osat 

Julkaisun laji 

Raportti 

Toimeksiantaja 


Toimielimen asettamispäivä 

25.5.2005 

Tiivistelmä 

Valtioneuvosto teki huhtikuussa 2005 periaatepäätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta 

kehittämisestä. Siinä edellytetään, että jokaisella ministeriöllä on sektoritutkimuksen aikataulutettu kehittämisja 

hyödyntämisohjelma sekä tutkimustoiminnan strategiaan perustuva tutkimushallinto. 

Sisäasiainministeriö asetti 25.5.2005 ministeriön osastojen edustajista koostuvan työryhmän selvittämään 

ministeriön tutkimustoiminnan kehittämistä. Työryhmä laati sisäasiainministeriön tutkimusstrategian. 

Työryhmän ehdotuksen mukaan ministeriön tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa riittävästi laadukasta 

tietoa, jota hyödynnetään strategisessa ja muussa päätöksenteossa sekä toiminnan kehittämisessä. 

Tutkimustoiminnan tulee varmistaa sisäasiainhallinnon kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin sekä 

kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimustoiminta nojaa verkostoyhteistyöhön ministeriön toimialojen 

ja yhteistyötahojen kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 

Tutkimusstrategian pohjalta nousee esille tarve tehostaa tutkimusresurssien käyttöä, kehittää tutkimuksen 

hyödyntämismekanismeja ja selvittää ulkoisen rahoituksen lisäämistä. Muita kehittämiskohteita ovat mm. 

tutkimuksen seuranta ja hyväksikäyttö, ministeriön yhteiset tutkimustarpeet ja -hankkeet, kansainväliset 

hankkeet, tutkimustiedon julkistaminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun. Määräajoin laadittava katsaus 

sisäasiainhallinnon toimialan kannalta keskeisten seikkojen kehityksestä tukisi ministeriön strategiajohtamista 

ja toiminnan ja talouden suunnittelua. Ministeriön toimialojen tutkimusvastaavista koostuva työryhmä kehittäisi 

ministeriön yhteistä tutkimuspolitiikkaa. Perustettavan työryhmän ensimmäisenä tehtävänä olisi aikatauluttaa 

ministeriön yhteiset toimenpiteet ja käynnistää niiden toteuttaminen. 

Avainsanat (asiasanat) 

tutkimustoiminta, verkostoituminen, yhteistyö, tutkimuksen hyödyntäminen, toimintaympäristö 

Muut tiedot 

Verkkojulkaisun ISBN 951-734-929-7 (www.intermin.fi/julkaisut) 

Sarjan nimi ja numero 

Sisäasiainministeriön julkaisusarja 42/2005 

Kokonaissivumäärä 

36 

Jakaja 


Kieli 

suomi 

ISSN 

1236-2840 

Hinta 

20,00 € + alv+ postituskulut 

Kustantaja 


ISBN 

951-734-928-9 

Luottamuksellisuus 

Julkinen


Sisältö 

1 Työryhmän toimeksianto ja lähtökohdat .......................................................7 

2 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................8 

2.1 Toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät...............................................................8 

2.2 Toimintaympäristön muutoksen haasteet tutkimustoiminnalle.........................................9 

3 Tutkimustoiminnan nykytila .........................................................................10 

3.1 Organisointi ja voimavarat ..............................................................................................10 

3.2 Painopisteet ja tutkimusalueet.........................................................................................11 

3.3 Yhteistyösuhteet ..............................................................................................................12 

3.4 Kansainvälistyminen .......................................................................................................13 

4 Sisäasiainhallinnon tutkimustoiminnan strategia........................................14 

4.1 Tutkimustoiminnan tavoitetila vuonna 2010...................................................................14 

4.2 Koko hallinnonalaa koskevat strategiset linjaukset ........................................................14 

4.3 Koko hallinnonalaa koskevat toimenpiteet .....................................................................16 

4.4 Toimenpiteiden konkretisointi osastoittain .....................................................................17 

LIITE Tutkimustoiminnan nykytila hallinnonaloittain.................................21 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto.................................................................................21 

Kuntaosasto ...........................................................................................................................23 

Pelastustoimi .........................................................................................................................25 

Poliisiammattikorkeakoulu....................................................................................................28 

Rajavartiolaitos......................................................................................................................32 

Ulkomaalaisvirasto................................................................................................................34 

6


1 Työryhmän toimeksianto ja lähtökohdat 

Sisäasiainministeriö asetti 25.5.2005 ministeriön osastojen edustajista koostuvan sisäisen työryhmän 

laatimaan ministeriön tutkimusstrategian ja tutkimustoiminnan aikataulutetun kehittämis- 

ja hyödyntämisohjelman sekä tekemään ehdotuksen ministeriön tutkimushallinnon organisoinnista. 

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Kari Gröhn alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta. 

Jäseninä olivat tutkija Kielo Brewis (31.8.2005 saakka) ja tutkija Arno Tanner 

(1.9.2005 alkaen) Ulkomaalaisvirastosta, tutkimuspäällikkö Markus Heiskanen Raja- ja merivartiokoulusta, 

ylitarkastaja Anu Hernesmaa kuntaosastolta, tutkimuspäällikkö Risto Honkonen 

Poliisiammattikorkeakoulusta, sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäisen turvallisuuden 

sihteeristöstä, neuvotteleva virkamies Ilkka Mella alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta, 

suunnittelujohtaja Veikko Peltonen pelastusosastolta ja tutkimuspäällikkö Hannu Rantanen 

Pelastusopistosta. Viimeksi mainitun sijaisena kokouksissa oli erikoistutkija Esko Kaukonen 

Pelastusopistosta. Sihteereinä toimivat sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäisen turvallisuuden 

sihteeristöstä ja ylitarkastaja Tarja Pyöriä alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta. 

Ministeriön tutkimusstrategiatyö perustuu valtioneuvoston 7.4.2005 tekemään periaatepäätökseen 

julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Päätös edellytti, että ministeriöt 

tekevät sektoritutkimuksen aikataulutetut kehittämis- ja hyödyntämisohjelmat 30.9.2005 

mennessä ja nimeävät vastuuhenkilön tai yksikön, joka johtaa ja koordinoi hallinnonalan sektoritutkimuksen 

strategista suunnittelua ja tutkimusresurssien käyttöä sekä kehittää tutkimuksen 

hyödyntämismekanismeja. Ministeriöiden tulee raportoida ensimmäisen kerran valtioneuvoston 

periaatepäätöksen edellyttämistä kehittämispäätöksistä ja toteutetuista toimista valtion tiede- ja 

teknologianeuvostolle 30.6.2006 mennessä. 

Valtion sektoritutkimuksen rakenteellista ja toiminnallista kehittämistä arvioidaan Jussi Huttusen 

selvitysmiesraportissa vuonna 2004. Raportin mukaan Suomessa ministeriöillä on tärkeä 

rooli sektoritutkimuksen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Ne tilaavat ja rahoittavat tutkimusta, 

tulosohjaavat hallinnonalan tutkimuslaitoksia ja hyödyntävät tutkimustuloksia. Sektoritutkimuksen 

merkitys eri politiikkalohkojen kehittämistyössä on kasvanut huomattavasti ja tutkimusta 

pidetään nykyisin poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnan kehittämisen strategisena 

resurssina samoin kuin johtamisen ja kehittämisen keskeisenä välineenä. 

Syvällistä ja kattavaa sektoriosaamista tarvitaan erityisesti siirryttäessä hallinnon perinteisistä 

toimintamalleista yhteistyöverkostoihin perustuvaan strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen. 

Sektoritutkimuksen suurimpana kehittämishaasteena pidetään koordinaatiota, sillä yhteiskunnan 

muutokset eivät heijastu riittävästi järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. 

Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää, että ministeriöt sitoutuisivat tietovaltaiseen hallintokulttuuriin 

läpi linjaorganisaation ja että niiden ylin johto priorisoisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan 

ja sen johtamisen riittävän korkealle. Ministeriöiden tulisi laatia oman hallinnonalansa 

strategiaan ja yleistavoitteisiin perustuva tutkimustoiminnan strategia, jota päivitetään 

säännöllisesti. Tutkimustoiminnan jatkuvan arvioinnin kohteena tulisi olla ministeriöiden 

sitomattomat tutkimusmäärärahat ja hallinnonalan tutkimuslaitokset. Jokaisella ministeriöllä 

tulisi olla tutkimustoiminnan strategiaan perustava tutkimushallinto. 

7


Jussi Huttusen selvitysmiesraportti lähtee siitä, että strategian lähtökohdat ja itse strategia 

käsiteltäisiin ministeriön johtoryhmässä osana varsinaisen toiminnan suunnittelun koordinointia 

ja että strategian toteutumista seurattaisiin toimintaja taloussuunnitelmien käsittelyjen ja tulosneuvottelujen 

yhteydessä. 

2 Toimintaympäristön kuvaus 

2.1 Toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät 

Globaalitalouden vahvistuminen ja Euroopan unionin laajentuminen ja integraation syveneminen 

vaikuttavat aluekehityksen edellytyksiin. Taloutta leimaa siirtyminen innovaatiovetoiseen 

kehitykseen. 

Sadan miljoonan asukkaan Itämeren alueesta on muotoutumassa monikansallinen talousalue. 

Laajeneva yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja kansalaisten kesken yli rajojen luo edellytyksiä 

alueiden elinkeinotoiminnan ja kulttuurin kehitykselle. 

Maahanmuutto Suomeen tulee kasvamaan. Alueellisesti sillä on suurin merkitys pääkaupunkiseudulla 

ja suurimmilla kaupunkiseuduilla sekä Venäjältä muuttaneiden osalta myös Itä- 

Suomessa. Korkea turvallisuustaso edesauttaa tervettä maahanmuuttoa. 

Rajaturvallisuuden ja tullivalvonnan keskeisiä tekijöitä ovat ulkorajanaapureiden sisäinen turvallisuustaso 

ja sosiaalinen hyvinvointi sekä muutokset rajavalvonnan tasossa. Raja- ja tullivalvonnan 

puutteet voivat helpottaa rikollisuuden toimintamahdollisuuksia Suomessa. Ulkomailta 

johdetun kovan rikolliskulttuurin lisääntyminen, kansainvälinen talousrikollisuus ja järjestäytynyt 

huumausainerikollisuus sekä terrorismin uhka on otettava vakavasti. 

Yhteiskunnan jatkuva teknistyminen, verkottuminen ja monimutkaistuminen lisäävät eri toimintojen 

ja järjestelmien haavoittuvuutta. Tietojärjestelmien suojaamiseksi tarvitaan yhteistyötä 

eri viranomaisten ja yksityisen tuotantoelämän kanssa. 

Suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta ja alueellisesti eriytyvä väestö- ja työvoimakehitys 

asettavat haasteita julkiselle sektorille. Suurimmat investointitarpeet ja julkisten hyvinvointipalvelujen 

kasvupaineet kohdistuvat kasvaviin keskuksiin. Väestön väheneminen ja heikentyvä 

huoltosuhde vaikeuttavat palvelujen järjestämistä syrjäseuduilla. 

Kuntien kiristyvä rahoitustilanne edellyttää palvelujen tuottavuuden lisäämistä ja taloudellisesti 

kestävällä pohjalla olevaa palvelurakennetta. 

Työvoiman väheneminen kiristää kilpailua työvoimasta, jolloin työnantajien on etsittävä keinoja 

työn uudelleen organisoimiseksi. Työvoiman käyttöä joudutaan joustavoittamaan ja työelämää 

sopeuttamaan työntekijöiden elämänkaaren eri vaiheisiin. 

8


2.2 Toimintaympäristön muutoksen haasteet tutkimustoiminnalle 

Tutkimustoiminnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. EU:ssa on valmisteilla tutkimuksen seitsemäs 

puiteohjelma vuosille 2007 - 2013. Yhdeksi teema-alueeksi ohjelmaan esitetään turvallisuutta. 

Yhteisen eurooppalaisen tutkimusalueen muodostaminen samoin kuin yhteiseen koulutusalueeseen 

liittyvä tutkintouudistus edellyttävät tutkimuksen laadun parantamista (Bolognan 

prosessi). 

Rajaturvallisuus on keskeinen osa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Euroopan unionin laajeneminen 

ja sisärajatarkastusten poistuminen vanhojen ja uusien jäsenmaiden väliltä luovat rajat 

ylittävälle rikollisuudelle entistä suotuisammat olosuhteet. 

Vakavan rikollisuuden, kuten terrorismin, torjunta edellyttää entistä kiinteämpää yhteistyötä eri 

viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Turvallisuusuhkien 

torjuminen edellyttää tutkittua tietoa rajat ylittävistä ilmiöistä samoin kuin viranomaisten 

toimenpiteiden tehokkuudesta ja toimivuudesta. Tutkittua tietoa tarvitaan myös koulutukseen, 

jonka kautta uusin tieto välittyy käytäntöön. 

Ulkomaalaisasioissa on varauduttava Suomen väestörakenteen ja kansainvälisen muuttoliikkeen 

nopeaan muutokseen. Työvoiman kansainvälinen muuttoliike, pakolaisuus ja perheiden 

yhdistäminen ovat muuttoliikkeen sektoreita, joiden tutkimuksen on reagoitava riittävän nopeasti, 

jotta päätöksenteko ja maahanmuuttopoliittinen strategia saavat pohjakseen ajankohtaista 

tutkittua tietoa. 

Pelastustoimen uuden alueorganisaation tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja voimavarojen 

kohdentaminen entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisyyn. Näiden tavoitteiden saavuttaminen 

edellyttää lisääntyvää panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

Syrjäytymisen estäminen on tulevina vuosina sisäisen turvallisuuden haaste. Yhteiskunnan ulkopuolelle 

ajautuvien määrä voi lisääntyä ja aiheuttaa vakavia henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia 

ja kansantaloudellisia ongelmia. 

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin 

maa. Ohjelmassa asetettujen turvallisuustavoitteiden todentaminen edellyttää muun muassa 

vertailevaa tutkimustietoa eri maiden turvallisuustilanteesta. 

Henkirikosten ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on maassamme länsieurooppalaisittain 

suuri. Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi niiden määrää on vähennettävä. 

On tärkeätä, että yksityinen ja julkinen sektori turvaavat yhteisponnistuksin maan sisäisen turvallisuuden 

ja yhteiskunnan toiminnan ennustettavuuden, jotka edesauttavat kansainvälisten 

yritysten ja osaajien sijoittumista Suomeen. 

Aluekehittämisstrategian lähtökohtana on tehostaa kansallista aluepolitiikkaa ja lisätä toimenpiteiden 

vaikuttavuutta. Aluekehityksen ja -hallinnon tutkimus selvittää alueiden kehittymistä, 

alueiden kehittämisstrategioita sekä aluepoliittisia toimenpiteiden ja aluehallinnon vaikuttavuutta 

ja toimivuutta. Tutkimukset tukevat myös alueellisen kehityksen ennakointia ja seurantaa. 

9


Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen edellyttää tutkimustoiminnalta keskushallinnon, ministeriöiden 

ja muiden toimijoiden yhteistyötä. 

Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää aiempaa parempaa tutkimustiedon 

hyödyntämistä. Toisaalta tuottavuusohjelma on haaste tutkimustoiminnan resursseille. 

3 Tutkimustoiminnan nykytila 1 

3.1 Organisointi ja voimavarat 

Sisäasiainhallinnolla ei ole varsinaisia omia tutkimuslaitoksia, vaan tutkimusta tehdään lähinnä 

ministeriön alaisissa oppilaitoksissa. Kun verrataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimavaroja 

koko valtionhallinnossa ja sisäasiainministeriön toimialalla, voidaan todeta sisäasiainhallinnon 

tutkimusresurssien vähäisyys. Valtionhallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa 

työskentelee Tilastokeskuksen mukaan yli 9 600 henkilöä ja sektorin kokonaisbudjetti on reilut 

500 miljoonaa euroa. Työryhmän oman selvityksen mukaan sisäasiainministeriön hallinnonalalla 

tutkimustoiminnan parissa työskentelee noin 40 henkilöä ja ministeriön tutkimusbudjetti 

on noin 2 miljoonaa euroa. 

Osasto Vastuutaho Henkilöresurssit 

Budjetti 

tutkimusyksikkö/ tutkimustoimintaan 

AHO Tutkimustiimi 3 180 000 euroa 

erityisohjelmien tutkimuspanostus 250 000 euroa 

KO - ei tutkimusbudjettia 

UO 

Ulkomaalaisvirasto/maatietopalvelu 

10 ei tutkimusbudjettia 

PO 1 

Poliisiammattikorkeakoulu/ 

tutkimusyksikkö 

22 1,1 milj. euroa (571 000 budjettirahoitus sis. palkat, 

563 000 erillisrahoitus) 

PEO Pelastusopisto/ tutkimusyk- 

3 170 000 euroa (sis. palkat) 

RVL 

sikkö (koordinointi) 

Raja- ja merivartiokoulu/ 

tutkimus- ja tietopalvelu 

YHTEENSÄ 41 1 980 000 euroa 

(Palosuojelurahasto n. 1 milj. euroa) 

3 280 000 euroa + palkat / 90 000 euroa tutkimustoimintaan 

1) Yhteistyösopimukset Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa, joissa kaksi professuuria. 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tutkimustiimille on osoitettu vuosittain maakunnan 

kehittämisrahasta noin 180 000 euroa. Lisäksi maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan mm. 

osaamiskeskusohjelmaan ja aluekeskusja kaupunkipolitiikkaan sekä saaristopolitiikkaan liittyviä 

tutkimuksia yhteensä noin 250 000 eurolla. 

Kuntaosastolla ei ole tällä hetkellä käytettävissään tutkimusbudjettia tai perusrahoitusta tutkimusten 

tilaamista tai omaa tutkimustoimintaa varten. 

1 Tämä luku on yhteenveto osastojen tutkimustoiminnasta. Nykytilan kuvaukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä. 

10


Pelastustoimessa tutkimuksen koordinoinnista vastaa Pelastusopiston tutkimusyksikkö, jossa 

työskentelee kolme henkeä. Tutkimushankkeissa työskentelee vuositasolla 10 - 20 henkeä. 

Opiston tutkimusbudjetti on noin 170 000 euroa sisältäen palkkakulut. Merkittävin tutkimustoiminnan 

rahoittaja on valtion talousarvion ulkopuolinen Palosuojelurahasto, joka avustaa harkintansa 

mukaan mm. tutkimushankkeita. Rahaston tutkimustoimintaan myöntämät avustukset 

ovat olleet noin miljoona euroa vuotta kohti. 

Poliisialan tutkimus- ja kehittämistoiminta on laajinta Poliisiammattikorkeakoulussa, mutta 

toimintaa harjoitetaan myös muissa poliisin yksiköissä. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikössä 

työskentelee 22 henkeä, joista 8 on virassa ja 14 projektirahoituksella. Vuonna 

2005 yksikön budjetti on noin 1,1 miljoonaa euroa, josta puolet on kehysrahoitusta (budjettirahoitusta) 

ja puolet erillistä projektirahoitusta. 

Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnasta vastaa Raja- ja merivartiokoulu, jonka tutkimus- ja 

tietopalvelualalla työskentelee kolme henkeä. Vuoden 2005 tutkimusbudjetti on noin 90 000 

euroa. 

Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön maatietopalvelu tuottaa maatietoa ja maatutkimusta 

ulkomaalaisvirastolle, ministeriölle, muille viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. 

Virastolla ei ole eritystä tutkimusbudjettia, vaan selvitykset ja tutkimukset tehdään pääasiassa 

virkatyönä. Maatietopalvelussa työskentelee kymmenen henkeä. 

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimustoiminnassa hyödynnetään paljon opinnäytetöitä. 

Rajavartiolaitoksen tarvitsemia tutkimuksia tehdään pääasiassa opinnäytetöinä Maanpuolustuskorkeakoulussa 

ja Raja- ja merivartiokoulussa. Myös poliisitoiminnan ja pelastustoimen kehittämiseen 

liittyvää tutkimusta tehdään paljon opinnäytteinä. Tilaustutkimuksia tehdään silloin, 

kun ei ole omia henkilöresursseja tai asiantuntemusta. 

3.2 Painopisteet ja tutkimusalueet 

Seuraavassa esitetyt painopisteet ja tutkimusalueet kuvaavat nykytilannetta, mutta osastoilla on 

jatkuvasti käynnissä strategiatyötä, jossa linjataan tutkimusalueita. 

Aluekehityksen ja -hallinnon keskeiset tutkimusteemat ovat 

• alueiden talous ja työmarkkinat, 

• osaaminen ja innovaatiot, 

• väestö ja koulutus, 

• alueellinen keskittyminen ja eriytyminen, 

• yritystoiminta ja verkostoituminen, 

• hyvinvointi – syrjäytyminen, 

• hallinnon toimivuus, 

• EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien arviointi ja 

• muiden aluepoliittisten toimenpiteiden arviointi. 

Kuntatutkimuksen ajankohtaisia teemoja ovat 

• palvelujen järjestäminen ja uudet palvelutuotantomuodot, 

• kuntien väliset yhteistyösuhteet, 

• kunnallishallinnon muutokset esim. talouden ja rakenteiden näkökulmasta, 

11


• kuntatalous ja kuntajohtaminen, 

• kuntahallinta, 

• kuntarakenteen muutos ja 

• kunnallinen demokratia. 

Pelastustoimen tutkimuksen pääluokat ovat 

• yhteiskunnallinen kehitys ja pelastustoimen organisoituminen sen osana, 

• onnettomuuksien ennaltaehkäisy, 

• pelastustoimen menetelmät, 

• palotutkimus, 

• vaaralliset aineet ja ympäristöriskit, 

• muut onnettomuudet, 

• yksilön työkyky ja tehtävien kuormittavuus, 

• informaatiotekniikan hyödyntäminen, 

• opetusmenetelmät ja koulutuksen arviointi, 

• poikkeusoloihin varautuminen ja 

• ihmisten käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. 

Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimusta toteutetaan viidellä eri tutkimusalueella: 

• poliisitoiminta, 

• poliisipsykologia, 

• huumerikollisuus, 

• talousrikollisuus ja 

• kokonaisrikollisuus. 

Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan painopisteet ovat 

• rajaturvallisuus (avain-alueita ovat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta 

ja rajavartiotilanteiden hallinta) ja 

• meripelastustoimi. 

Ulkomaalaisviraston maatietopalvelun painopistealueena on hankkia, tuottaa ja analysoida objektiivista, 

luotettavaa ja ajan tasalla olevaa maatietoa maahanmuuttajien lähtömaista. 

3.3 Yhteistyösuhteet 

Alueellisen kehityksen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten 

lisäksi monet yksityiset tutkimuslaitokset, kuten PTT ja Etla, harjoittavat aluetutkimusta. Ministeriöt 

ja keskushallinto ovat käynnistäneet yhteistyönä alueellisia hankkeita. Hallinnon tutkimuksen 

alalla keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat yliopistot. Kiinteimmät yhteydet alueiden 

ja hallinnon kehittämisosastolla on viime vuosina ollut Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, 

Joensuun ja Oulun yliopistoihin. 

Kunta-alan tutkimustoimintaa harjoitetaan monissa yliopistoissa (Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, 

Kuopion, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan) 

ja erityisten tutkimuslaitosten ja -säätiöiden (Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kunnallistieteen 

yhdistys, Stakes ym.) sekä Suomen Kuntaliiton toimesta. Myös suurilla kaupungeilla 

(ainakin Helsinki, Espoo) on omia tutkimusyksiköitä, joissa tehdään kunta-alan ja kaupunkipolitiikan 

tutkimusta. 

12


Pelastustoimen tutkimuksessa keskeinen tutkimuslaitos on ollut VTT. Yksittäisiä hankkeita on 

toteutettu yhteistyössä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Palotutkimuksen osalta Palotutkimusraati 

koordinoi ja pyrkii mm. saamaan aikaan eri tahojen yhteisiä hankkeita sekä tekemään 

tutkimustuloksia tunnetuiksi. Raati on yhdistys, jonka jäseninä on viranomaisia, tutkimuslaitoksia 

sekä pelastusalan ja elinkeinoelämän järjestöjä. 

Poliisialan tutkimusta tehdään poliisin yksiköiden lisäksi muun muassa Tampereen ja Turun 

yliopistoissa. Muut keskeisimmät yhteistyötahot ovat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Stakes 

ja Raja- ja merivartiokoulu. Tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa on vireillä. 

Poliisiammattikorkeakoulun ohella muita keskeisiä tutkimusta toteuttavia tahoja poliisin piirissä 

ovat Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi. 

Rajaturvallisuusalan tutkimusta tekee Suomessa ensisijaisesti Raja- ja merivartiokoulu, jonka 

tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja 

Helsingin yliopisto. Yhteistyötä tehdään myös muiden oppilaitosten kuten Joensuun ja Oulun 

yliopistojen sekä VTT:n kanssa. 

Ulkomaalaisasioissa merkittävimmät kotimaiset yhteistyötahot ovat ulkoasiainministeriö, työministeriö, 

Suojelupoliisi, Rajavartiolaitos, yliopistot, Siirtolaisuusinstituutti ja muut tutkimuslaitokset. 

3.4 Kansainvälistyminen 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto osallistuu aktiivisesti OECD:n aluekehityskomitean ja 

sen yhteydessä toimivien kaupunki-, maaseutu- ja aluetilastotyöryhmien työhön. Komitea ja 

työryhmät tuottavat arvokasta kansainvälistä vertailuaineistoa ja suosituksia. Nordregiosta on 

kehittynyt pohjoismaisen aluetutkimuksen yhteistyöelin. EU:n rahoittamassa European Spatial 

Planning Observation Network (ESPON) -tutkimusohjelmassa sisäasiainministeriö on suomalainen 

vastuuviranomainen. Lisäksi osasto osallistuu Strathclyden yliopiston yhteydessä toimivan 

European Policies Research Centre -insituutin verkostoyhteistyöhön. 

Pelastustoimen osalta tutkimusyhteistyötä on erityisesti Pohjoismaiden kesken ja jonkin verran 

EU:n tasolla. VTT ja Pelastusopisto selvittävät parhaillaan pelastustoimen kansainvälistä tutkimusta 

ja koulutusta. Selvityksen pohjalta pyritään tiiviimpään tutkimusyhteistyöhön ulkomaisten 

toimijoiden kanssa. 

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö on aina panostanut kansainvälisyyteen. Tutkijoilla 

on suhteellisen laajat kansainväliset verkostot ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa on 

toteutettu muutamia yhteisiä tutkimushankkeita. Tulevaisuudessa keskeisen foorumin poliisialan 

tutkimusyhteistyölle tarjoaa Eurooppalainen poliisiakatemia Cepol. Poliisiammattikorkeakoululla 

on yhteistyösopimus Venäjän sisäministeriön Pietarin yliopiston kanssa. 

Rajavartiolaitoksen strategian (2015) keskeinen tavoite on rajaturvallisuusalan tutkimuksen 

kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Rajavartiolaitos lisää yhteistyötä rajaturvallisuuden 

ja meripelastustoimen asiantuntijaorganisaatioiden sekä alan keskeisten opetus- ja tutkimuslaitosten 

kanssa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Ensimmäiset yhteishankkeet käynnistyivät 

vuonna 2003. 

13


Ulkomaalaisviraston tutkijoilla on aktiivista tutkimustiedon vaihtoa IGC (Intergovernmental 

Consultations) -yhteistyössä Genevessä, EU:n EURASILin puitteissa ja sähköisesti UNHCR:n 

Tukholman toimiston kanssa. Lisäksi etenkin pohjoismainen tutkimusyhteistyö maahanmuuttovirastojen 

tutkimusyksiköiden välillä on vilkasta. Maatietopalvelu konsultoi Itä-Euroopan vastaavien 

virastojen kanssa. Tutkijat osallistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyössä muiden 

maiden viranomaisten kanssa tiedonhankinta- ja analyysimatkoille pakolaisten lähtöalueille. 

4 Sisäasiainhallinnon tutkimustoiminnan strategia 

4.1 Tutkimustoiminnan tavoitetila vuonna 2010 

1. Tutkimustoiminta tuottaa riittävästi laadukasta tietoa, jota hyödynnetään strategisessa ja 

muussa päätöksenteossa sekä toiminnan kehittämisessä. 

2. Tutkimustoiminnalla varmistetaan sisäasiainhallinnon kyky reagoida toimintaympäristön 

muutoksiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 

3. Tutkimustoiminta nojaa vakiintuneeseen verkostoyhteistyöhön ministeriön toimialojen 


4.2 Koko hallinnonalaa koskevat strategiset linjaukset 

Tavoite 

Tutkimustoiminta tuottaa riittävästi laadukasta tietoa, jota hyödynnetään strategisessa 

ja muussa päätöksenteossa sekä toiminnan kehittämisessä. 

Strategiset linjaukset 

Tutkimustietoa käytetään osana ministeriön strategiaprosessia ja toiminnan ja talouden 

suunnittelua sekä päätöksenteon vaikuttavuuden arviointia. 

Varmistetaan tutkimusstrategian edellyttämät riittävät voimavarat laadukkaan tiedon 

tuottamiseen. 

Laadukasta tutkimustietoa tuotetaan kansalaisyhteiskunnan ja väestön käyttöön, 

jotta ne kykenisivät muodostamaan objektiivisemman kuvan yhteiskunnan muutoksesta. 

Tutkimustoiminnassa noudatetaan tutkimuksen eettisiä periaatteita. 

Kansainvälisellä tutkimuksella laajennetaan päätöksenteon tietopohjaa erityisesti 

ilmiöissä, joilla on kansainvälinen ulottuvuus. 

14


Henkilöstöpolitiikalla varmistetaan, että sisäasiainhallinnon tutkimustoimintaan ja 

tiedontuottamiseen liittyvät työpaikat ovat haluttuja. 

Henkilöstöä kannustetaan kehittämään tieteellistä pätevyyttään ja tutkimusosaamistaan. 

Tavoite 

Tutkimustoiminnalla varmistetaan sisäasiainhallinnon kyky reagoida toimintaympäristön 



Laaditaan säännöllisesti tutkittuun tietoon perustuva arvio sisäasiainhallinnon 

toimialan kannalta keskeisten seikkojen tulevasta kehityksestä. 

Toimintaympäristön muutoksiin kohdistuvan tutkimuksen riittävyyttä ja kattavuutta 

arvioidaan säännöllisesti koko ministeriön tasolla. 

Varmistetaan tutkimustiedon joustava välittäminen toimintaympäristön muutoksista 

hallinnonalalla siten, että organisaatioiden väliset raja-aidat eivät muodosta 

estettä tiedon välitykselle. 

Tutkimustoiminnassa varataan resursseja ennalta suunnittelemattomiin, toimintaympäristön 

muutoksista johtuviin tutkimustarpeisiin. 

Osallistutaan aktiivisesti ministeriöiden väliseen yhteistyöhön toimintaympäristön 

muutosten kartoittamisessa. 

Kansainvälistä toimintaympäristön muutoksiin liittyvää tutkimusta seurataan tiiviisti 

erityisesti rajat ylittävien ilmiöiden kohdalla. 

Tavoite 

Tutkimustoiminta nojaa vakiintuneeseen verkostoyhteistyöhön ministeriön toimialojen 



Laaja verkostoituminen on sisäasiainhallinnon yhteinen keino varmistaa tuloksellinen 

tutkimustoiminta ja tutkimustulosten hyödyntäminen. 

Hakeudutaan tiiviiseen yhteistyöhön niiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, 

jotka harjoittavat sisäasiainhallinnon tehtäviin liittyvää tutkimustoimintaa. 

Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään myös yrityselämän ja erilaisten yhteisöjen 

kanssa. 

Kansainvälisessä toiminnassa painotetaan tutkimuksen vuorovaikutteisuutta ja 

haetaan aktiivisesti kumppaneita mm. osallistumalla kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. 

15


Vuorovaikutusta virkamiesten ja tutkijoiden välillä lisätään, jotta voidaan kasvattaa 

tutkimustiedon hyödynnettävyyttä ja tietoa käytettävissä olevista tutkimustuloksista. 

Sisäasiainhallinnon tutkimustoiminnassa lisätään ulkopuolista rahoitusta. Toimialojen 

välistä yhteistyötä hyödynnetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa ja 

hallinnoinnissa. 

4.3 Koko hallinnonalaa koskevat toimenpiteet 

Seuraavien toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat perustettavaksi esitetty työryhmä ja ministeriön 

osastot. 

1. Sisällytetään tutkimusstrategia osaksi ministeriön toiminnan ja talouden suunnittelua. 

Strategian lähtökohdat ja strategia käsitellään osana varsinaisen toiminnan 

suunnittelun koordinointia. Strategian toteutumista seurataan toimintaja 

taloussuunnitelmien käsittelyn, määräaikaisraportoinnin sekä tulosneuvottelujen 

yhteydessä. 

2. Käynnistetään sisäasiainhallinnon toimintaympäristön muutoksiin, toiminnan 

tuloksiin sekä strategisiin linjauksiin perusteita antavia tutkimushankkeita. Parannetaan 

sisäasiainministeriön eri sektoreiden tiedonvaihtoa yhteisten tutkimushankkeiden 

muodostamiseksi. 

3. Laaditaan määräajoin tutkimustietoon perustuva katsaus sisäasiainhallinnon 

toimintaan vaikuttavasta kehityksestä. Katsausta käytetään osana ministeriön 

strategiaprosessia ja toiminnan ja talouden suunnittelua sekä hallitusohjelman 

laadinnan tausta-aineistona. 

4. Kohdennetaan tutkimustoimintaan sisäasiainministeriön strategian määrittämien 

tavoitteiden edellyttämät voimavarat. 

5. Tuottavuusohjelmassa käytettyyn henkilötyövuosikehykseen ei sisällytetä ulkopuolisella 

rahoituksella palkattuja henkilöitä. Budjettikehyksen ulkopuolisella 

rahoituksella työskenteleville henkilöille turvataan riittävät työtilat ja muut fasiliteetit. 

6. Tuetaan henkilöstön pätevyyden ja tutkimusosaamisen hankkimista sekä taloudellisesti 

että työaikajärjestelyin. Turvataan ministeriön tutkimustehtävien kilpailukyky 

mm. palkkauksellisesti. Laaditaan henkilökohtaisia verkostoitumissuunnitelmia, 

joiden toteutumista seurataan kehityskeskusteluissa. 

7. Hyödynnetään korkeakouluharjoittelijoita tutkimus- ja selvitystehtävissä. 

8. Selvitetään mahdollisuus turvallisuusalan tutkijakoulutusohjelman käynnistämiseksi. 

16


9. Tehostetaan tutkimusresurssien käyttöä. Selvitetään keinoja lisätä ulkoista rahoitusta 

sekä mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. 

10. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelman turvallisuusteeman edellyttää 

ministeriön turvasektorin osastojen, muiden kotimaisten turvallisuusviranomaisten 

ja muiden toimijoiden yhteistyötä. 

11. Kartoitetaan sisäasiainministeriön kannalta keskeiset osaajat ja tutkimustietoa 

tuottavat instituutiot niin kotimaassa kuin ulkomailla ja luodaan niihin toimivat 

yhteydet. 

12. Kehitetään tutkimuksen hyödyntämismekanismeja. Luodaan menettely, jolla 

seurataan tutkimustiedon hyödyntämistä strategisessa päätöksenteossa. Tutkimushankkeiden 

rahoituspäätöksissä selvitetään hankeen yhteys tutkimusstrategiaan 

(hyödyntämissuunnitelma). Koko tutkimustoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan 

säännöllisesti. 

13. Käynnistetään tietopalveluyhteistyö Tullin tietopalvelun, Raja- ja merivartiokoulun 

tutkimus- ja tietopalvelualan, Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston ja 

Ulkomaalaisviraston maatietopalvelun kesken. 

14. Turvataan tutkimustiedon julkisuus. Tiedotetaan aktiivisesti tutkimushankkeista 

ja niiden tuloksista. Ylläpidetään ministeriön internetsivuilla tutkimusfoorumia 

ja kehitetään tutkimustoimintaa koskevaa tietopalvelua. 

15. Osallistutaan julkiseen keskusteluun. Saatetaan tutkimustulokset asiantuntijoiden 

ja tiedeyhteisön arvioitavaksi konferensseissa, tutkijatapaamisissa, julkaisuissa 

jne. 

16. Perustetaan tutkimustoimintaa koordinoiva työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää 

ministeriön yhteistä tutkimuspolitiikkaa. Työryhmä ylläpitää ministeriön 

tutkimusstrategiaa ja vastaa sen edellyttämistä kehittämistoimista. Työryhmä 

raportoi vuosittain toiminnastaan ministeriön lisäksi valtion tiede- ja teknologianeuvostolle. 

Työryhmälle tulee osoittaa tarvittavat henkilöresurssit asioiden 

valmistelua varten. Työryhmä tulee asettaa välittömästi. 

4.4 Toimenpiteiden konkretisointi osastoittain 

1. Tutkimustoiminta tuottaa riittävästi laadukasta tietoa, jota hyödynnetään strategisessa 

ja muussa päätöksenteossa sekä toiminnan kehittämisessä. 

Alueiden- ja hallinnonkehittämisosasto julkaisee kerran vuodessa maakuntien suhdannekehitystä 

kuvaavan raportin, joka sisältää analyysin väestö-, työllisyys- ja talouskehityksestä. Osasto 

tuottaa tutkimuksista ja seurantatiedosta yhteenvetoja, taulukoita ja kuvioita, jotka jaetaan tietoverkon 

kautta alueiden- ja hallinnon kehittämisosaston ja ministeriön muiden osastojen käyttöön. 

Alueellista seurantatietoa ja siihen perustuvia aluepoliittisia sekä hallinnon kehittämiseen 

liittyviä yhteenvetoja tuotetaan tärkeimpien aluejakojen mukaan. 

17


Osaston sisäisissä arviointitilaisuuksissa otetaan kantaa keskeisiin tutkimustuloksiin ja tilastollisiin 

seurantatietoihin sekä arvioidaan mahdollisten jatkoselvitysten tarvetta. Eri tutkijatahojen 

kanssa järjestetään seminaareja ja tapaamisia osaston rahoittamiin tutkimuksiin liittyen. Osaston 

tutkimustiimi laatii vuosittain toteutettavan tutkimussuunnitelman, valmistelee ja esittelee 

rahoitettavat hankkeet sekä tiedottaa tutkimustuloksista. Tutkimustiimi järjestää seminaareja ja 

tutkijatapaamisia ja edistää verkottumista tutkijayhteisöjen, muiden ministeriöiden ja keskushallinnon 

yksiköiden kanssa ja osaston sisällä sekä luo yhteyksiä mediaan. 

Kuntaosaston tavoitteena on kytkeä tutkimustoiminnasta saatu tieto tiiviimmin päätöksentekoon 

kehittämällä tutkimustulosten säännöllistä seurantaa ja hyödyntämistä. Osastolta nimetään 

henkilöt, joiden toimenkuvaan alan tutkimustulosten seuraaminen osastolla kuuluu. 

Pelastusosaston tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa tietoa pelastustoimen strategisen 

suunnittelun ja toimialan kehittämisen pohjaksi. Tutkimustoiminta kytketään kiinteästi toiminnan 

ja talouden suunnitteluun. 

Pelastusopiston tutkimusyksikköä ja sen voimavaroja kehitetään. Vuoden 2006 alusta palkataan 

uusi erikoistutkija. Osallistumista tieteelliseen koulutukseen, tutkimushankkeisiin ja tieteellisiin 

kokouksiin tuetaan. Käytössä olevaa lyhytaikaista työnkiertomahdollisuutta jatketaan ja kehitetään. 

Opiston omaan tutkimustoimintaan osallistuu tutkimusyksikön lisäksi myös opiston muuta 

henkilöstöä. Opiston tutkimustoiminnassa kehitetään erityisesti opinnäytetöiden hyödyntämistä 

ja liittymistä toimialan kehittämistarpeisiin. 

Poliisiosaston toimialalla tutkimustoiminnan yhtenä keskeisenä tehtävä on tuottaa tietoa poliisin 

strategiatyön pohjaksi. Poliisitoimen kehittämishankkeisiin ja merkittävien lakien vaikutusten 

arviointiin varataan etukäteen riittävät resurssit. Tutkimusresursseista ja suuntaviivoista 

sovitaan tulosneuvotteluissa. Varmistetaan se, että myös tutkimushenkilöstön osalta noudatetaan 

valtion henkilöstöpoliittisia linjauksia. 

Poliisialan tutkimustoimintaa varten perustetaan oma osasto Tampereelle valmistuvaan poliisioppilaitokseen. 

Henkilöstön pysyvyys ja pätevän henkilöstön rekrytoiminen turvataan Poliisiammattikorkeakoulun 

siirtyessä Tampereelle vuoden 2008 alussa. 

Rajavartio-osaston tavoitteena on kytkeä tutkimustoiminta osaksi strategista päätöksentekoa 

kehittämällä tutkimustulosten seuranta- ja hyödyntämisjärjestelmää. Tutkimustoiminnan arviointia 

kehitetään ottamalla käyttöön tunnusluvut tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja tietopalvelussa. 

Tutkimuksen laatua parannetaan hankkimalla tutkimusosaamista sekä keskittämällä 

tutkimustöiden ohjaus Raja- ja merivartiokoululle. Tietopalvelua kehitetään osana tutkimustoimintaa. 

Tiedon hakua, seurantaa ja hyödyntämistä parannetaan kehittämällä tietoprosesseja 

sekä ottamalla käyttöön tietostrategia. 

Ulkomaalaisosaston alaisuudessa toimivassa Ulkomaalaisvirastossa kehitetään niin käyttäjäkohtaisia 

kuin ulkopuolisiakin analyysi- ja tiedonhankintatyön arviointimenetelmiä. Ulkomaalaisvirastossa 

pyritään siihen, että kaikki sen maatietopalvelun tutkimus on julkista, lukuun 

ottamatta yksityistä henkilöä tai valtioiden turvallisuutta koskevaa tutkimusta. Kaikessa analyysityössä 

pyritään käyttämään yhtenäisiä alaviite- ja lähdejärjestelmiä. Lisätään ja systematisoidaan 

edelleen kansainvälistä yhteistyötä yhä korkealuokkaisemman maatutkimuksen laatimiseksi 

esimerkiksi järjestämällä enemmän kansainvälisiä tiedonhankintamatkoja kriisialueille. 

18


2. Tutkimustoiminnalla varmistetaan sisäasiainhallinnon kyky reagoida toimintaympäristön 


Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tuottamat seuranta- ja ennakointitiedot tukevat aluekehityspolitiikkaa 

ja hallinnon kehittämistä sekä tulossuunnitteluprosessia myös ministeriön muilla 

toimintalohkoilla. Osasto kehittää alueellisen seuranta- ja ennakointitiedon verkkopalveluja 

kokoamalla keskeiset aineistot SM-aluekehitystietokantaan ja seurantataulukoihin. Jo käytössä 

olevien tilastotietokantojen hyödyntämistä tehostetaan ministeriön henkilökunnan käyttäjäkoulutuksella. 

Osasto osallistuu ministeriöiden ennakointiverkoston toimintaan ja korostaa 

aluenäkökulman huomioonottamista verkoston tuottamissa selvityksissä. Osasto osallistuu ministeriöiden 

suuriin yhteishankkeisiin kuten esimerkiksi työministeriön työvoiman ennakointiprojektiin 

ja opetusministeriön koulutustarjontaprojektiin. 

Pelastusosaston tutkimustoiminnan painopisteinä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoimen 

organisoituminen muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkimusresurssien käytössä on tarpeen 

turvata mahdollisuus reagoida odottamattomiin tarpeisiin. Pelastustoimen tutkimustoiminnan 

koordinoinnista vastaa Pelastusopisto. Osana opiston tulosohjausta pelastusosasto ja opisto sopivat 

tutkimustoiminnan tavoitteista ja voimavaroista. 

Poliisiosasto sopii tulosneuvotteluissa tutkimusta harjoittavien yksiköiden kanssa siitä, että 

tutkimustoiminta tuottaa riittävästi toimintaympäristöä koskevaa tietoa. Poliisitutkimuksen 

vuosittaisesta seminaarista tiedotetaan aktiivisesti kaikille ministeriön osastoille. Tutkimustoiminnassa 

pidetään yllä hyvät yhteistyösuhteet muiden ministeriöiden alaisiin tutkimuslaitoksiin 

ja kannustetaan yksiköitä yhteishankkeisiin näiden kanssa. Tutkimusyhteistyötä Raja- ja merivartiokoulun 

kanssa jatketaan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin liittyvissä kysymyksissä. 

Rajavartio-osastolla lisätään tutkimusresursseja ja varataan niitä myös akuutteihin tutkimushankkeisiin. 

Raja- ja merivartiokoulu lisää osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin 

sekä tehostaa toimintaympäristön ja siitä saatavan tutkitun tiedon seurantaa 

kehittämällä tietopalvelua sekä tiivistämällä tietopalvelun ja rajavartiolaitoksen esikunnan välistä 

tilanteen seurantaa. 

Ulkomaalaisosasto varautuu Ulkomaalaisviraston resursseissa toimintaympäristön muutokseen 

ja kansalliseen demografiseen kehitykseen, joka saattaa jopa kaksinkertaistaa viraston asiakaskunnan 

5-10 vuodessa. 

3. Tutkimustoiminta nojaa vakiintuneeseen verkostoyhteistyöhön ministeriön toimialojen 


Alueiden- ja hallinnon kehittämisosasto on säännöllisessä yhteydessä tutkijayhteisöön ja toimii 

yhteistyössä alueiden ja hallinnon kehittämisen kannalta keskeisten ministeriöiden ja keskusvirastojen 

kanssa saadakseen aikaan paremman synergian tutkimustoiminnassa. Työskentelymuotoina 

ovat yhteiset projektit, seminaarit ja verkostot. Lisäksi luodaan toimivat yhteydet tiedotusvälineisiin, 

jotta niillä olisi riittävästi tietoja osaston kannalta keskeisistä kysymyksistä. 

Osaston tärkeimmät kansainväliset verkostokumppanit ovat OECD, Nordregio, EU:n Espontutkimusohjelma 

sekä IQ-Net -verkosto. 

19


Kuntaosasto osallistuu aktiivisesti alan oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten ja -säätiöiden tutkimusyhteistyöhön 

tutkimushankkeiden ohjaus- ja työryhmätyöskentelyn kautta. Osasto järjestää 

jatkossa kuntatutkimusta tekevien yhteistyökumppanien kanssa säännöllisin väliajoin tapaamisia, 

joissa kartoitetaan meneillään olevia tutkimushankkeita sekä arvioidaan tutkimuksen 

tarvetta. Kuntaosasto seuraa aktiivisesti alan kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja 

osallistuu niihin mahdollisuuksien mukaan. 

Pelastustoimen tutkimustoimintaa koordinoivan Pelastusopiston tutkimustoiminta perustuu 

oman tutkimuksen ohella verkostoitumiseen ja yhteistyöhön yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten 

ja tilaajaosapuolten kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä lisätään tavoitteena erityisesti 

ulkomaisen tutkimuksen ja tilastoinnin hyödyntäminen sekä osallistuminen EU:n ja kansainvälisiin 

tutkimushankkeisiin. Opisto valmistelee pelastustoimen tutkimusohjelman ja ylläpitää 

sitä. Tutkimustulosten tunnettavuutta ja hyödyntämistä edistetään mm. tietopalveluja kehittämällä. 

Pelastusopisto ylläpitää ja kehittää pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaa (PRON- 

TO) ottaen huomioon myös tutkimustoiminnan tarpeet. 

Poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaava Poliisiammattikorkeakoulu 

edellyttää tutkijoilta aktiivista osallistumista tieteellisiin konferensseihin (esitelmät) ja kannustaa 

tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä yksiköitä kansainvälisiin hankkeisiin ja kansainvälisen 

rahoituksen hankkimiseen. 

Tulosneuvotteluissa kartoitetaan tekniikan alan tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavien yksiköiden 

mahdollisuuksia verkostoitua yritysten kanssa ja hankkia ulkopuolista kansallista ja 

kansainvälistä rahoitusta yritysten kanssa. Kartoitetaan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen saamisen 

esteet. Yli vuoden kestäviin tutkimushankkeisiin nimetään ohjausryhmät, joissa ovat 

mukana myös tiedon hyödyntäjät. 

Rajavartio-osaston kannalta keskeiset turvallisuusalan instituutiot kartoitetaan. Luodaan yhteydet 

kansallisiin ja ulkomaisiin turvallisuusalan opetus- ja tutkimuslaitoksiin sekä tietopalveluihin. 

Ulkomaalaisosaston alaisuudessa toimiva Ulkomaalaisvirasto mahdollistaa tutkijoiden verkostoitumisen 

maa-alueen ja oman erikoistumisalan kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tutkijoille 

resursoidaan mahdollisuus järjestää maa-alueen teemaseminaareja. Yhteistyökumppaneita etsitään 

aktiivisesti myös yrityselämästä, ja valmistaudutaan yksityiseen tai puolijulkiseen alihankintaan 

myös jatkossa. 

20


LIITE Tutkimustoiminnan nykytila hallinnonaloittain 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto 

Lähtökohdat 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosastolla valmistui vuonna 2003 osaston tutkimuspoliittinen 

ohjelma, jonka tavoitteena on edistää ja hyödyntää tutkimustietoa entistä systemaattisemmin. 

Päätöksenteon kannalta keskeisiä tutkimustuloksia ja alueellisen kehityksen seurantatietoja 

pyritään tuomaan järjestelmällisesti osaston johdon ja virkamiesten sekä ministeriön muiden 

toimintalohkojen käyttöön. Osaston strategia- ja kehittämisjohtamista parannetaan kytkemällä 

tutkimustoiminta kiinteämmin päätöksenteon valmisteluun. 

Osasto tilaa tarvitsemansa selvitykset, hyödyntää olemassa olevia tutkimustuloksia ja osallistuu 

tutkimushankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn. Osaston työntekijät verkottuvat luontaisesti 

tutkijoiden ja muiden tutkimustyössä toimivien kanssa osaston omissa hankkeissa ja yhteistyöprojekteissa. 

Osaston sisällä tarvitaan kuitenkin aktiivista keskustelua tutkimuksen painopistealueista 

sekä keinoista, joilla edistetään aluekehityspolitiikan ja hallinnon kehittämisen kannalta 

tärkeätä tutkimusta. 

Organisointi ja resursointi 

Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston asettama tutkimustiimi valmistelee osaston osallistumista 

tutkimusprojekteihin ja esittelee ne osaston johtoryhmälle. Tutkimustiimi seuraa alueellisen 

kehityksen, aluepolitiikan ja aluehallinnon tutkimusta, kehittää yhteistyötä tutkimuslaitosten, 

tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, julkaisee raportteja ja ylläpitää osaston ja koko ministeriön 

toimintaa tukevaa tietopalvelua. 

Tutkimustiimille on osoitettu maakunnan kehittämisrahasta vuosittain noin 180 000 euroa. Lisäksi 

maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan mm. osaamiskeskusohjelmaan sekä aluekeskusja 

kaupunkipolitiikkaan liittyviä tutkimuksia. 

Painopisteet 

Aluekehitykseen vaikuttavia prosesseja on paljon, mikä näkyy myös tutkimuskentän laajuutena. 

Aluekehittämisstrategian lähtökohtana on tehostaa kansallista aluepolitiikkaa ja lisätä toimenpiteiden 

vaikuttavuutta. Aluekehityksen ja -hallinnon tutkimus selvittää alueiden kehittymistä, 

alueiden kehittämisstrategioita sekä aluepoliittisten toimenpiteiden ja aluehallinnon vaikuttavuutta 

ja toimivuutta. 

Aluekehityksen ja -hallinnon keskeisiä tutkimusteemoja ovat 

• alueiden talous ja työmarkkinat, 

• osaaminen ja innovaatiot, 

• väestö ja koulutus, 

• alueellinen keskittyminen ja eriytyminen, 

21


• yritystoiminta ja verkostoituminen, 

• hyvinvointi – syrjäytyminen, 

• hallinnon toimivuus, 

• EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien arviointi ja 

• muiden aluepoliittisten toimenpiteiden arviointi. 

Tutkimus- ja kehittämishankkeita, joita AHO rahoittaa 2005-2006 

Tekijä Projekti Kesto Rahoittajat 

VATT Alueellinen tasapainomalli 2005-2006 SM,VM,VATT 

Joensuun yo Espon Suomessa 2004-2006 SM,YM 

Jari Jääskeläinen Alueellinen elinkeinopolitiikka 2005-2006 SM,KTM 

Tilastokeskus Matkailun taloudelliset vaikutukset alueilla 2005-2006 KTM,SM 

Tilastokeskus Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta 2005 OPM, LVM, VM, SM 

Thule-instituutti Kansainvälinen polaarivuosi 2005 KTM, LVM, OPM, YM, STM, SM 

Etla Alue-ennuste 2005 KTM,TM,SM 

Tilastokeskus Suhdanneaineistot 2005-2006 2005 SM, KTM 

SM Suhdannekatsaus SM 

Dinosoft, SM Verkkotilasto/ Kuvapankki 2005 SM 

Pohjois-Savon liitto/ 

Henrik Rissanen Ennakointimalli 2005 SM 

Dan Steinbock Finnish Firms, Regions and Competitiveness 2005-2006 Osaamiskeskusohjelma 

Advansis Oy OSKE-skenaariot 2005 Osaamiskeskusohjelma 

Technopolis, Teknia Kansainvälistymisstrategia 2005 Osaamiskeskusohjelma 

EU:n kaupunkitiedon verkosto 2005-2006 SM 

Tutkimusyhteistyö 

Alueellisen kehityksen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Yliopistojen ja niiden tutkimuslaitosten 

lisäksi monet yksityiset tutkimuslaitokset harjoittavat aluetutkimusta. Ministeriöt ja 

keskushallinto ovat käynnistäneet alueellisia hankkeita, kuten työvoiman saatavuutta (TM) ja 

ammattirakennetta ja koulutustarvetta koskevat selvitykset (OPM) sekä julkisen talouden alueellista 

vaikutusta koskevan selvityksen (VATT). Näitä selvityksiä ja tilaustutkimuksia hyödynnetään 

mm. maakuntaohjelmissa. Hallinnon tutkimuksen alalla keskeisiä yhteistyökumppaneita 

ovat yliopistot. Perustutkimuksen lisäksi yliopistot tekevät soveltavaa tutkimusta ja laativat 

tilaustutkimuksia. Kiinteimmät yhteydet osastolla on viime vuosina ollut Helsingin, Tampereen, 

Jyväskylän, Joensuun ja Oulun yliopistoihin. 

Alueellisen kehityksen tutkimuksen erityiskohteena ovat viime vuosina olleet EU-ohjelmien ja 

kansallisten ohjelmien (aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma) evaluoinnit, joita ovat tehneet 

konsultit, tutkimuslaitokset ja yliopistot. 

Lisääntynyt ja nopeutunut tilastotuotanto alueellisesta kehityksestä mahdollistaa erilaisia yhteenvetoja, 

selvityksiä ja kehitysarvioita. Tilastoaineistoja ja myös analyysimenetelmiä on saatavissa 

intranetin ja internetin välityksellä (esimerkiksi SM-aluekehitystietokanta). 

Osastojen välinen tutkimusyhteistyö on sisäasiainministeriössä ollut vähäistä erilaisista tarpeista 

johtuen. 

22


Kansainvälistyminen 

Alueiden- ja hallinnon kehittämisosasto osallistuu aktiivisesti OECD:n aluekehityskomitean ja 

sen yhteydessä toimivien kaupunki-, maaseutu- ja aluetilastotyöryhmien työhön. Komitea ja 

työryhmät tuottavat arvokasta kansainvälistä vertailuaineistoa ja suosituksia. Tärkeä kumppani 

on myös Nordregio, josta on kehittynyt pohjoismaisen aluetutkimuksen yhteistyöelin. EU:n 

tutkimusohjelmissa selvitetään alueellista kehitystä koko EU:n tasolla. Suomalaiset tutkimuslaitokset 

ovat aktiivisesti mukana EU:n rahoittamassa Espon-tutkimusohjelmassa (European 

Spatial Planning Observation Network), jossa sisäasiainministeriö on suomalainen vastuuviranomainen. 

Osasto osallistuu Strathclyden yliopiston yhteydessä toimivan European Policies 

Research Centre -instituutin vetämään 11 maan IQ-Net -verkostoon, jonka tavoitteena on rakennerahastojen 

ohjelmatyön laadun parantaminen verkoston jäsenten kokemusten vaihdon 

kautta. Verkoston toimintaan kuuluu tutkimustyö sekä tutkimusraporttien pohjalta käytävät 

keskustelut kaksi kertaa vuodessa pidettävissä kokouksissa. 

Kuntaosasto 

Kunta-alan tutkimustoiminta 

Kunta-alan tutkimusta tehdään Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen ja Vaasan 

yliopistoissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa. Tutkimustoimintaa 

harjoitetaan myös erityisten tutkimuslaitosten ja -säätiöiden (Kunnallisalan kehittämissäätiö, 

Kunnallistieteen yhdistys, Stakes ym.) sekä Suomen Kuntaliiton toimesta. Myös suurilla kaupungeilla 

(ainakin Helsinki, Espoo) on omia tutkimusyksiköitä, joissa tehdään kunta-alan ja 

kaupunkipolitiikan tutkimusta. 

Tällä hetkellä kuntatutkimuksessa ajankohtaisia teemoja ovat mm. palvelujen järjestäminen ja 

uudet palvelutuotantomuodot, kuntien väliset yhteistyösuhteet, kunnallishallinnon muutokset 

esimerkiksi talouden ja rakenteiden näkökulmasta, kuntatalous ja kuntajohtaminen yleensä, 

governance eli kuntahallinnosta hallintaan -teema, kuntarakenteen muutos sekä kuntademokratia. 

Julkisten palvelujen osalta tehdään paljon tutkimusta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kohdistuneet 

uusiin palvelutuotantotapoihin, lähinnä markkinaorientoituneisiin ratkaisuihin ja niiden 

hyödyntämiseen kunta-alalla. Julkisia palveluita on tarkasteltu muun muassa laadun, asiakastyytyväisyyden, 

hankintojen ja kilpailuttamisen, e-palveluiden, yksityistämisen ja rahoituksen 

näkökulmista. Lisäksi tutkimusta tehdään esimerkiksi eri hallintotasojen välisistä suhteista palvelutuotannossa. 

Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus tarvitsee erilaisia tutkimuksia 

ja analyysejä sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä ja metaevaluaatiota työnsä tueksi. 

Varsinaisten tutkimuslaitosten piirissä tehdään paljon kansainvälistä tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä. 

Myös kunta-ala ja sen tutkimus kansainvälistyy. 

Kuntaosaston rooli kuntatutkimuksessa on pieni, ja se toimii resurssiensa puitteissa tutkimusten 

rahoittajana ja yhteistyökumppanina. Osaston rooli aktiivisena yhteistyökumppanina tulee esille 

osaston työntekijöiden osallistumisessa tilattavien tutkimushankkeiden ohjaus- ja työryhmä- 

23


työskentelyyn. Kuntaosaston työntekijät verkottuvat tällä tavoin tutkijoiden ja tutkimustyössä 

toimivien kanssa. 

Kuntatutkimusta rahoittavat useat tahot. Sisäasiainministeriön lisäksi merkittäviä kuntatutkimuksen 

rahoittajia ovat muut sektoriministeriöt. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on 

ollut merkittävä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimuksen rahoittaja. Lisäksi kuntatutkimusta 

rahoittavat muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiö, Suomen Akatemia, VATT, 

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä muut säätiöt ja erilaiset rahastot. 

Tutkimustoiminta kuntaosaston toiminnassa 

Kuntatalous 

Kuntaosastolla oli 1990-luvun loppupuolella vuosittain 16 000 euroa tutkimus- ja selvitystoimintaan. 

Tämä resurssi käytettiin pääosin ostopalveluun. Tuolloin hankittiin kuntatalouden 

ennakointimalli, jota myös vietiin Viroon osana lähialueyhteistyötä. Malli on sisäasiainministeriön 

omaisuutta, ja sitä on 2000-luvulla kehitetty ja ylläpidetty ministeriön virkatyönä. Lisäksi 

teetettiin useita selvityksiä kuntaliitosten talousvaikutuksista. 

Kuntaosasto kerää ja analysoi laajasti kuntataloutta koskevaa tietoa. Sitä on viime aikoina käytetty 

muun muassa kuntien kumulatiivisten alijäämien analysointiin, harkinnanvaraisten rahoitusavustusten 

päätösten pohjana, peruspalveluohjelman ja -budjettien laadintaan, valtionosuusjärjestelmän 

uudistustyössä, kuntasektorin luottokelpoisuuden arviointiin sekä yksittäisten kuntien 

tilanteen tarkastelussa. Tämä edellyttää tilinpäätöstietojen ostamista Tilastokeskukselta. 

Osasto palvelee kuntatalouden analyyseillä ja ennusteilla koko julkista hallintoa. 

Resurssit: Analyysien tilaamiseen ei ole ollut mahdollisuutta ns. alijäämätyöryhmän sihteerityön 

sisältämää selvitystä lukuun ottamatta. 

Kuntien tehtävien ja talouden tasapaino 

Kuntaosasto toimii kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan (KUTHANEK) arviointijaoston 

puheenjohtajana ja sihteerinä. Jaosto tekee vuosittaisen valtakunnallisen peruspalvelujen 

arviointisuunnitelman. Suunnitelma palvelee niin valtakunnallista kuin kunnallista päätöksentekoa. 

Jaoston toimeksiannosta Suomen Kuntaliitto on toteuttanut pilottihankkeen, jonka tuloksena on 

alustavasti laadittu joukko mittareita, joiden käyttöä pyritään levittämään. 

Peruspalvelujen arvioinnissa tarvitaan yhteisiä mittareita. Arviointijaosto on valinnut 56 peruspalveluja 

kuvaavaa mittaria, joilla kuvataan peruspalveluihin käytettäviä panostuksia, palvelujen 

määrää ja saatavuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Arviointijaostossa on 

sovittu ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa ns. kuntakorttiin sisällytettävistä uusista 

mittareista. 

Ministeriön verkkosivuilla julkaistaan kuntakohtaiset tiedot palveluiden ja niiden kustannusten 

välisistä suhteista (peruspalvelujen saatavuus ja rahoituksen riittävyys, ns. kuntakortti), joka 

24


mahdollistaa niin kuntakohtaisen vertailun ajassa kuin kunnan, seutukunnan ja koko maan tietojen 

vertailun. Kuntakortin vertailutietoja käytetään valtion- ja kunnallishallinnossa. 

Resurssit: Kuntakortin päivitykseen ei ole ollut mahdollisuutta resurssien puuttuessa. Kuntakortin 

analysointiin ei ole osastolla soveltuvia ohjelmia. 

Kuntahallinnon kehittäminen 

Kuntaosasto tilaa tai rahoittaa tarpeen vaatiessa ja resurssien puitteissa kuntahallinnon kehittämiseen 

liittyvää tutkimusta. Viimeaikaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi Suomen Kuntaliiton 

toteuttama kuntien demokratiatilinpäätöshanke ja Turun seudun laatuhanke. 

Lisäksi kuntaosastolla on käynnissä kunnallisen demokratian kehittämishanke, joka on tilannut 

lyhytaikaisia selvityksiä ja tutkimuksia kuntahallinnon kehittämisestä. Näistä voidaan mainita 

HL Silja Hiironniemen selvitys hallinnon verkostoitumisesta, HTT Kaija Majoisen selvitys 

valtuustoryhmistä ja Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuslaitoksen tutkimus paikallisjulkisuudesta 

ja kansalaisten osallistumisesta. Laajempaan kuntahallinnon tutkimukseen ei kuitenkaan 

osastolla ole pysyviä resursseja. 

Kuntien tulevaisuusarviointi 

Ministeriö tekee aluebarometrin, joka perustuu kuntapäättäjille lähetettyyn kyselyyn. Ministeriö 

ostaa Tilastokeskukselta materiaalin ja kuntaosasto analysoi sen ja tuottaa tekstiosuuden. 

Resurssit: Tehtävä on siirtynyt alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta kuntaosastolle. Se on 

maksettu maakunnan kehittämisrahasta vuoden 2005 loppuun. Tulevaisuuden rahoitus on auki. 

Tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa kuntaosasto on mukana 2004 - 2006 

Tekijä Projekti Kesto Rahoittajat 

Suomen Kuntaliitto Kuntien demokratiatilinpäätöshanke 2005-2008 SM, OM 

Turun seutu Turun seudun laatuhanke 2004-2005 SM, VM 

Silja Hiironniemi Hallinnon verkostoituminen 2004-2005 SM 

Kaija Majoinen Selvitys valtuustoryhmistä 2005-2006 SM 

Tutkimus paikallisjulkisuudesta ja kansalaisten 

Helsingin yliopisto osallistumisesta 2005 SM 

Kuntaosastolla ei ole tällä hetkellä käytettävissään tutkimusbudjettia tai perusrahoitusta tutkimusten 

tilaamista tai omaa tutkimustoimintaa varten. Osastolla ei ole tehty strategista linjausta 

osaston tutkimustoiminnan suuntaamisesta. 

Pelastustoimi 

Johdanto 

Sisäasiainministeriön pelastustoimen tutkimuksesta vastaa pelastusosasto, mutta käytännön 

koordinointivastuu on siirretty Pelastusopiston tutkimusyksikölle, joka jatkossa vastaa tutkimustarpeiden 

analysoinnista ja valmistelee niiden pohjalta esityksen pelastustoimen tutkimuksen 

painopisteistä pelastusosaston hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on, että tutkimusten päära- 

25


hoittaja Palosuojelurahasto käyttää syntynyttä painopistesuunnitelmaa hyväkseen ja suuntaa 

tutkimusavustuksensa sen mukaisiin tutkimushankkeisiin. 

Pelastustoimen uudessa organisaatiossa paikallisesta pelastustoimesta vastaa yksittäisten kuntien 

asemesta 22 aluetta, joiden tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja voimavarojen kohdentaminen 

entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisyyn. Parhaillaan selvitetään osana kunta- ja 

palvelurakennehanketta pelastustoimen siirtämistä valtion vastuulle. Nämä muutokset edellyttävät 

lisääntyvää panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

Painopisteet 

Seuraavassa ovat pelastustoimen tutkimusalueiden pääluokat, joiden pohjalta Pelastusopiston 

tutkimusyksikkö tuottaa yhteistyössä eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa painopistealueet. 

Näkökulmasta riippuen voi painopisteitä löytyä yksittäisen luokan sisältä tai ohjelmasta riippuen 

myös yli useamman luokan. 

• Yhteiskunnallinen kehitys ja pelastustoimen organisoituminen sen osana 

• Onnettomuuksien ennaltaehkäisy 

• Pelastustoimen menetelmät 

• Tulipalo 

• Vaaralliset aineet ja ympäristöriskit 

• Muut onnettomuudet 

• Yksilön työkyky ja tehtävien kuormittavuus 

• Informaatiotekniikan hyödyntäminen 

• Opetusmenetelmät ja koulutuksen arviointi 

• Poikkeusoloihin varautuminen 

• Ihmisten käyttäytyminen onnettomuustilanteissa 

Pelastustoimen tutkimuksessa on palotutkimus ollut johtavana ja sitä koordinoimassa on Palotutkimusraati, 

jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset vaikuttajaorganisaatiot. Pelastusopisto 

toimii raadin asiamiehenä ja tätä on pidetty yleisesti hyvänä järjestelynä verkottumisen kannalta. 

Palotutkimusraati on laatinut palotutkimuksen painopistealueet, jotka ovat tarvekartoituksen 

pohjalta seuraavat: 

1. Tulipalojen ennaltaehkäisy/varautuminen (70 %) 

2. Tulipalojen seurausten rajoittaminen (20 %) 

3. Palotuvallisuuden järjestelmät ja niiden integrointi muihin turvallisuusjärjestelmiin 

(10 %) 

Pääpaino on selkeästi ennaltaehkäisyssä, koska siihen panostamalla voidaan vaikuttaa tulipalojen 

määrään. 

Painotusjärjestys palotyypeittäin on seuraava: 

1. Rakennuspalot ja niiden torjunta (70 %) 

2. Liikennevälinepalot + liikenneväylien paloturvallisuus (20 %) 

3. Maastopalot (10 %) 

26


Resursointi 

Ministeriön pelastusosastolla ja Pelastusopistossa yhteensä 4 - 5 henkilön päätoimi liittyy tutkimukseen. 

Tämän lisäksi Pelastusopiston tutkimushankkeet on usein organisoitu erillisiksi 

projekteiksi, joissa on ollut mukana 10 - 20 eri henkilöä vuodessa. Yhteensä tutkimus- ja kehitystoiminnaksi 

katsottavaa työtä on tehty vuositasolla 5 - 6 henkilötyövuotta. 

Merkittävin tutkimustoiminnan rahoittaja on valtion talousarvion ulkopuolinen Palosuojelurahasto, 

joka avustaa harkintansa mukaan muun muassa tutkimushankkeita. Rahaston tutkimustoimintaan 

myöntämät avustukset ovat olleet noin miljoona euroa vuodessa. 

Tutkimusyhteistyö 

Pelastustoimen tutkimuksessa keskeinen tutkimuslaitos on ollut VTT. Yksittäisiä hankkeita on 

toteutettu yhteistyössä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Palotutkimuksen osalta Palotutkimusraati 

koordinoi ja pyrkii muun muassa saamaan aikaan eri tahojen yhteisiä hankkeita 

sekä tekemään tutkimustuloksia tunnetuiksi. Raati on yhdistys, jonka jäseninä on viranomaisia, 

tutkimuslaitoksia sekä pelastusalan ja elinkeinoelämän järjestöjä. 

Pelastusopiston tutkimusyhteistyöhankkeita 2005 

Pelastusopiston vastuuhenkilö 

Esko Kaukonen 

Kyösti Survo 

Hannu Rantanen 

Heikki Nupponen 

Kyösti Survo 

Antti Rissanen 

Hannu Rantanen, Tapio Neuvonen, Ilkka 

Vepsäläinen 

Taneli Rasmus, Esko Kaukonen 

Hannu Rantanen 

Esko Kaukonen 

Hanke 

Strategisen suunnittelun oppikirja 

Hazmat-koulutusmateriaali 

ERescue – Ensihoidon palvelujärjestelmä 

Palontorjuntasanaston uudistaminen 

Palosammutusjätevesien ekotoksisuus 

Paikannustiedon välitys TETRA-verkossa 

Barentsin alueen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittäminen 

Ontelopalojen leviämisen rakenteellinen estäminen, tulosten kokeellinen 

todentaminen 

Tulipalo sairaalan potilashuoneessa 

EPS-Fire kattopalotesti 

Palosuojelurahaston avustamia tutkimus- ja kehittämishankkeita 2005 

Tekijä 

VTT Tuotteet ja tuotanto 

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 

Jokilaaksojen pelastuslaitos 

Pelastusopisto 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 

Gaia Group Oy 

Gaia Group Oy 

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry 

Hanke 

Pelastustoimen riskienarvioinnin kehittäminen 

Suurten rakennuskohteiden poistumisturvallisuuden parantaminen 

Johtamisen kehittämishanke 

Ontelopalojen leviämisen rakenteellinen estäminen, tulosten kokeellinen 

todentaminen 

Pelastustoimen järjestelyt turvallisessa yleisötilaisuudessa 

Kemikaalionnettomuusriskin hallinta toimijaverkostossa 

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin – pelastustoiminnan 

johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet 

Tulipalon jälkihajujen poisto sisäilmasta 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Erityisryhmien asumisen paloturvallisuushanke 2005 - 2006 

27


Tutkimuksen kansainvälistäminen 

Pelastustoimen osalta tutkimusyhteistyötä on jo tehty erityisesti Pohjoismaiden piirissä ja jonkin 

verran EU:n tasolla. Parhaillaan VTT ja Pelastusopisto tekevät Palotutkimusraadille selvitystä 

kansainvälisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta palo- ja pelastusalalla. Selvityksen pohjalta 

pyritään edelleen tiivistämään ja käynnistämään tutkimusyhteistyötä ulkomaisten toimijoiden 

kanssa. 

Poliisiammattikorkeakoulu 

Yleistä 

Poliisin keskeinen strateginen linjaus on ollut sijoittaa tutkimustoiminta poliisialan korkeakouluun 

eli Poliisiammattikorkeakouluun. Muissa korkeakouluissa on Suomessa hyvin vähän kriminologian 

tai poliisialan opetusta ja tutkimusta. Tämä on yksi syy siihen, että poliisin on itse 

panostettava alan tiedon tuottamiseen. Tutkimustoimintaa varten Poliisiammattikorkeakoulussa 

on tutkimusyksikkö, jonka johtajana toimii tutkimuspäällikkö. 

Kun tutkimus toteutetaan pääosin omassa korkeakoulussa, kasaantuu tieto poliisiorganisaation 

käytössä olevaksi tietopääomaksi, asiantuntemukseksi. Näin ei tapahtuisi, jos tutkimus toteutettaisiin 

tilaustutkimuksina esim. yliopistoissa. Tutkimushenkilöstö muun muassa antaa rikollisuuteen 

ja tutkimusmenetelmiin liittyvää opetusta Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoille, 

jotka suorittavat poliisin päällystötutkintoja. 

Poliisikoulutuksesta annetun lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisialaan liittyvästä 

tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Tutkimustoiminta on riippumatonta, tieteellistä, pitkäjänteistä 

ja systemaattista. Tutkimustulokset ovat pääsääntöisesti julkisia. 

Poliisiammattikorkeakoulun budjettirahoituksella tehtävän tutkimuksen suuntaviivoista sovitaan 

poliisin ylijohdon ja oppilaitoksen johdon kesken käytävissä vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. 

Poliisin tutkimustoimintaa koordinoi ja kehittää poliisiylijohtajan nimeämä tutkimuspoliittinen 

neuvottelukunta. Tämä elin myös arvioi ja priorisoi erillisellä hankerahoituksella toteutettavaksi 

esitetyt tutkimusprojektit. Lopulliset rahoituspäätökset tekee kuitenkin poliisin ylijohto. 

Tutkimusalueet 

Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimusta toteutetaan viidellä eri tutkimusalueella: 

• poliisitoiminta 

• poliisipsykologia 

• huumerikollisuus 

• talousrikollisuus 

• kokonaisrikollisuus 

Kullakin tutkimusalueella tehdään sekä poliisiin (poliisin työ, ammatti, työyhteisö ja organisaatio) 

että poliisin toimintaympäristöön kohdistuvaa tutkimusta. 

28


Lisäksi yhteistyöyliopistoissa tehdään poliisialaan liittyvää, poliisin rahoittamaa, tutkimusta: 

• Tampereen yliopisto: poliisin johtamisen hallintotieteellinen tutkimus (professuuri 

ja yliassistentti) 

• Turun yliopisto: rikollisuuden oikeussosiologinen tutkimus (professuuri ja assistentti) 

Resursointi 

Poliisiammattikorkeakoulussa kullakin em. tutkimusalueella toimii tiimin vetäjänä erikoistutkija. 

Yhtä lukuun ottamatta erikoistutkijat ovat väitelleitä. Tutkimusyksikössä työskentelee mainittujen 

tutkimuspäällikön ja viiden erikoistutkijan lisäksi kaksi erikoissuunnittelijaa, (projektitilanteesta 

riippuen noin) kymmenen tutkijaa, kaksi tutkimussihteeriä sekä tutkimusapulaisia 

(kulloisenkin projektitilanteen mukaan). 

Tutkimusyksikössä on kahdeksan virkaa. Nimitykset ovat pääosin määräaikaisia, mutta niitä 

ollaan vakinaistamassa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan. Yli puolet henkilöstöstä 

työskentelee määräaikaisissa projekteissa eli heillä ei ole virkaa, vaan projektin keston 

pituinen virkasuhde. Tutkimusyksikön henkilöstömäärä on tällä hetkellä 22. 

Tutkimusyksikön vuoden 2005 budjetin loppusumma on reilut 1,1 miljoonaa euroa, mistä puolet 

on kehysrahoitusta (budjettirahoitusta) ja puolet erillistä projektirahoitusta. Suurin osa projektirahoituksesta 

tulee sisäasiainministeriön poliisiosastolta, mutta myös muita rahoittajia on. 

Tähän tarkasteluun eivät sisälly päällystöopiskelijoiden (Poliisiammattikorkeakoulu) ja poliisimaisteriopiskelijoiden 

(yhteistyöyliopistot) tutkielmat ja pro gradu -työt. Näistä opinnäytteistä 

osa on kuitenkin korkeatasoisia ja poliisitoiminnan kehittämisen näkökulmasta relevantteja. 

Käynnissä olevat tutkimusprojektit 

Poliisitoiminta 

Tutkija Projekti Kesto Rahoittaja 

Anna Vanhala & 

Terhi Hakamo 

Timo Korander 

(et al.) 

Poliisipäällikkyyden uudet käytännöt 2004-2006 Valtion työsuojelurahasto, SM 

Nollatoleranssi-arviointi ja sen jatkoanalyysi 1999-2005 PAKK, Alkoholipoliittinen 

tutkimussäätiö, Tampereen 

kaupunki, Rikoksentorjuntaneuvosto 

Outi Roivainen Järjestyslain vaikutukset 2005 – 2007 SM:n Poliisiosaston hankerahoitus 

Marja-Liisa Laapio Kriisin ja kriisinhallinnan kenttätutkimushanke 2005 PAKK/SM 

Timo Korander 

Leena Mäkipää & Timo 

Korander 

Jo Hadley & 

Timo Korander 

Poliisikulttuuritutkimuksen analyysivaihe osaalueineen 

(sis. esim. Poliisin ja moniammatillisen 

toiminnan etiikka-tarkastelu ) 

2004-2006 PAKK, Pohjoismainen kriminologianeuvosto 

(NSfK), Tanner-säätiö, 

Kuopion yliopisto 

Tuhka/Viuhka-selvitys syksy 2004- 

kevät 2005 

KRP 

EU-SEC -hanke: Coordinating National Research 

2005-2007 Euroopan yhteisön komissio 

Programmes on Security During Major 

Events in Europe 

29


Poliisipsykologia 


Nora Senvall, Mikael Sainio, 

Pekka Santtila 

Lasse Nurmi & Pekka 

Santtila 

Poliisijohtamisen kehittämisen linjaukset (kehittämisprojekti) 

1.1.2005 – 

31.12.2005 

Traumaperäinen stressireaktio poliisissa 2004-2005 PAKK 

Mikael Sainio Henkilöstöbarometri Jatkuva, 

aineisto 

kerätään 

joka kolmas 

vuosi 

SM Poliisiosasto, PAKK 

PAKK/SM Poliisiosasto (virkatyönä) 

Mikael Sainio Sukupuolinen tasa-arvo poliisissa 2004-2005 PAKK/SM (virkatyönä) 

Huumerikollisuus 


Kati Rantala Ehkäisevän päihdetyön laatu 1.8.2002- 

2005 

Kati Rantala Järjestäytyneen huumerikollisuuden tutkinta 1.8.2004- 

2006 

PAKK 

PAKK 

Tuula Kekki Huumeiden käyttöön liittyvä oheisrikollisuus 2004-2006 SM Poliisiosasto 

Jonathan Hadley 

Tanja Noponen 

Huumerikostorjunta ja poliisin yhteisösuhteet 

monikulttuurisessa yhteiskunnassa 

Poliisin suorittamat päihtyneiden säilöönotot 

Helsingissä 

2004-2005 SM Poliisiosasto 

2005 SM Poliisiosasto 

Talousrikollisuus 


Sari Heiskanen Talousrikollisuuden tutkintajärjestelmien ja - 

menetelmien kansainvälinen vertailu 

Erja Virta Talousrikostutkinnan työkalujen kehittäminen 2002-2005 SM talousrikostorjuntaohjelmat 

1.1.2003- 

31.12.2005 

Anne Alvesalo Talousrikosten tutkinta: Työrikokset 2003-2005 PAKK 

Anne Alvesalo & Steve 

Tombs 

Talousrikostorjuntamenetelmien vaikuttavuuden 

tutkiminen 

1.1.2004- 

31.5.2005 

PAKK/SM talousrikostorjuntaohjelmat 

PAKK/SM talousrikos-torjuntaohjelmat 

Kokonaisrikollisuus 


Juha Kääriäinen Kansainvälinen rikosuhritutkimus 2004 - 2005 PAKK, OM, SM 

Juha Kääriäinen Naisrikosuhritutkimus 2005 - 2006 PAKK, OM, SM 

Markku Heiskanen & Risto 

Honkonen 

Anna-Liisa Heusala & 

Anja Lohiniva 

Vuonna 2005: Tuunia Keränen 

Poliisin toimintaympäristön muutostekijät 2005 PAKK 

Rajaturvallisuuden edistäminen Suomen ja 

Venäjän viranomaisyhteistyönä 

Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus 

1.8.2004 - 

2007 

Toteutetaan 

vuosittain 

Raja- ja merivartiokoulu, 

PAKK, SM Poliisiosasto 

SM Poliisiosasto 

Risto Kangas Kuntien turvallisuussuunnitelmien seuranta 2004 - 2005 SM Poliisiosasto, PAKK 

30


Suhde alan tutkimuskenttään 

Poliisiammattikorkeakoulun ohella muita keskeisiä tutkimusta toteuttavia tahoja poliisin piirissä 

ovat Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi. Keskeisimmät muut yhteistyötahot ovat Oikeuspoliittinen 

tutkimuslaitos, Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus, Raja- ja merivartiokoulu sekä 

mainitut yhteistyöyliopistot. Tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa on vireillä. 

Myös muiden yliopistojen kanssa on jonkin verran yhteistyötä. 

Suhde osaston strategiatyöhön 

Tutkimustoiminnalla pyritään palvelemaan poliisin strategian toteutumista siten, että tutkimusta 

suunnataan strategian kannalta keskeisiin tutkimusaiheisiin. Toisaalta tutkimustyö palvelee 

poliisiosaston strategista suunnittelua ja johtamista tuottamalla tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista 

muutoksista. Jälkimmäisellä alueella ollaan tosin vasta kehittämässä toimivia yhteistyökäytäntöjä. 

Pelkästään poliisin tarpeista lähtevien tutkimustehtävien lisäksi tutkimusyksikkö toteuttaa myös 

valtioneuvoston ja ministeriöiden päätösten ja ohjelmien mukaista toimintaa siltä osin kuin 

niissä tulee esiin poliisin rooli tai rikollisuusilmiöiden tutkiminen. 

Mainittakoon, että poliisin tutkimuspoliittisessa neuvottelukunnassa on työn alla poliisin tutkimusstrategia, 

jolla korvataan aiempi poliisin tutkimuspolitiikka -asiakirja. 

Kansainväliset kytkennät 

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö perustettiin vuonna 1998. Alusta lähtien toiminnassa 

on panostettu kansainvälisyyteen. Tällä tavalla pystytään turvaamaan toiminnan tieteellistä 

tasoa. Lisäksi kansainvälisen vuorovaikutuksen avulla saadaan käyttöön ulkomainen tutkimustieto. 

Tutkijoilla on suhteellisen laajat kansainväliset verkostot. Myös joitain yhteisiä tutkimushankkeita 

kansainvälisten kumppaneiden kanssa on toteutettu, mutta tällä alueella on paljon kehitettävää. 

Tulevaisuudessa keskeisen foorumin poliisialan tutkimusyhteistyölle tarjoaa Eurooppalainen 

poliisiakatemia Cepol, joka järjestää koulutusta poliisipäällystölle sekä edistää alan tutkimustoimintaa. 

Poliisiammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus Venäjän sisäministeriön Pietarin 

yliopiston kanssa. Sopimus sisältää myös tutkimusyhteistyön. 

31


Rajavartiolaitos 

Perusteet 

Rajavartiolaitoksen (RVL) tutkimustoiminnasta vastaa Raja- ja merivartiokoulu (RMVK) ja 

koululla tutkimus- ja tietopalveluala. Toimialalla työskentelee tutkimuspäällikkö, informaatikko 

ja tietopalvelusihteeri. Tutkimus- ja tietopalveluorganisaatiota tullaan vahvistamaan tulevalla 

TTS-kaudella. 

Tutkimustoiminnan ylin ohjaus kuuluu tutkimustoiminnan johtoryhmälle. Johtoryhmänä toimii 

Rajavartiolaitoksen esikunnan (RVLE) osastopäällikkökokous. Johtoryhmään kuuluu myös 

Raja- ja merivartiokoulun johtaja. Tutkimustoiminnan koordinointityöryhmä koostuu RVLE:n, 

raja- ja merivartiostojen, vartiolentolaivueen sekä RMVK:n edustajista. 

Painopisteet 

Rajavartiolaitoksen tutkimus- ja tietopalvelualan tehtävä on RVL:n kehittämistä palvelevan 

tutkimustiedon tuottaminen ja hankinta siten, että tarvittava tieto on ajanmukaista, luotettavaa 

ja helposti saatavissa. Tutkimustoiminta tuottaa perusteita RVL:n kehittämisstrategian ja tulostavoitteiden 

mukaiselle päätöksenteolle. Tutkimustoiminta suunnataan ensisijaisesti RVL:n 

ydinosaamisalueille. Tutkimustoimintaan kuuluu myös julkaisutoiminta (tutkimukset, ohjesäännöt, 

oppaat). 

Tutkimustoiminnan painopiste on rajaturvallisuudessa ja meripelastustoimessa. Rajaturvallisuuden 

sisällä tutkimustoiminnan avain-alueita ovat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta 

ja rajavartiotilanteiden hallinta. Tutkimustoiminta palvelee myös rajavartiolaitoksen kansainvälistä 

toimintaa ja rajavartiolaitoksen strategian toimeenpanoa. 

Toteutus ja resursointi 

Tutkimukset tehdään pääasiassa opinnäytetöinä Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Raja- ja merivartiokoulussa. 

Ne tutkimukset, joihin rajavartiolaitoksella ei ole käytettävissä riittävästi omia 

henkilöstöresursseja tai asiantuntemusta, ostetaan ulkopuolisilta tutkimusorganisaatioilta. 

Osa yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista opiskelijoista laatii 

opinnäytetyönsä rajavartiolaitoksen esittämästä aiheesta. 

Tutkimustoiminnasta laaditaan suunnitelma vuosittain toimintaja taloussuunnittelukaudelle. 

Hankerahoitusta ei ole käytetty. Tutkimus- ja tietopalvelualan vuoden 2005 budjetti on 280 000 

euroa (+ palkkakulut), josta tutkimustoiminnan osuus on 90 000 euroa. 

Tällä hetkellä RVL:ssa on käynnissä 76 tutkimustyötä. 

Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu 

ja Helsingin yliopisto. Yhteistyötä on tehty myös muiden oppilaitosten kanssa, kuten Joensuun 

ja Oulun yliopistojen kanssa sekä VTT:n kanssa. 

32


Rajavartiolaitoksen tutkimushankkeet 

Tutkimuksen tekijä Tutkimushanke Kesto Rahoittaja 

Henttonen, Sami Suomen rajanvartioinnin tulevaisuus EU:n ulkorajalla 2004 RVL 

Hirvi, Mikko 

Esitys yhteistoiminnan parantamisesta meripelastustapahtuman 

johtajien välillä 

2004 RVL 

Murtonen, Samuli 

Matkustajaliikenteen valvonnan toteuttaminen Schengensisärajaliikenteessä 

2004 RVL 

Niittylä, Pekka Rajavartiolaitoksen ympäristövalvonta Suomenlahdella 2004 RVL 

Toivonen, Timo 

Rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston rajavalvontayhteistyön 

kehittämistarpeet merialueen rajavalvonnassa 

2004 RVL 

Viitala, Valtteri Meripelastuksen johtaminen 2004 RVL 

Ylijääski, Antti 

Rajavartiolaitoksen ilma-alusten käyttö osana merialueen 

valvontaa 

2004 RVL 

Halinen, Mikko Suomen rajavartiolaitos Euroopan unionissa 2005 RVL 

Hanén, Tom 

Turvallisuusjohtaminen ja rajavartiolaitos: Yksittäisten onnettomuuksien 

tutkinnasta strategisten häiriöiden hallintaan 

2005 RVL 

Janson, Max 

Suomen ulkomaalaishallinto – empiirinen, normatiivinen ja 

konstruktiivinen hallintoanalyysi 

2005 Helsingin yliopiston 

pro gradu -tutkielma 

Saareks, Marko Rajavartiolaitoksen rooli esitutkintaviranomaisena 2005 RVL 

Tuominen, Marko Meripelastustoimen riskien analysointi 2005 RVL 

Hämeenaho, Kari Rajavartiolaitoksen reagointikyvyn kehittäminen kansainvälisellä, 

valtakunnallisella ja alueellisella tasolla 

2005 - 

2006 

RVL 

Joutjärvi, Sami 

Murtonen, Samuli 

Rajavartiomiehen toimivaltuus voimakeinojen käyttöön 

sisäisen turvallisuuden erityistilanteissa 

Matkustajaliikenteen valvonnan toteuttaminen Schengensisärajaliikenteessä 

2005 - 

2006 

2005 - 

2006 

RVL 

RVL 

Purmonen, Simo 

Rajavartiolaitoksen asiakastyytyväisyyden mittaamisen kehittäminen 

2005 - 

2006 

RVL 

Riissanen, Urpo 

Tilanne Venäjällä Suomen vastaisen rajan lähialueella rajaturvallisuuden 

näkökulmasta tarkasteltuna 

2005 - 

2006 

RVL 

Arffman, Vesa 

Itärajan rajanylityspaikkojen rajanylitysliikenteen kehittyminen 

ja arvio tulevaisuuden kehitysnäkymistä 

Valmistuu 

2007 

RVL 

Heikkilä, Mikko Schengen sisärajavalvonnan mahdollisuudet Valmistuu 

2007 

Jantunen, Petri Viranomaisyhteistyö ja tehtävät DO228-lentokoneella Valmistuu 

2007 

RVL 

RVL 

Kvarnström, Mika 

Merivartioaseman ja sen aluskaluston sairaankuljetuskyky ja 

ensiapuvälineet 

Valmistuu 

2007 

RVL 

Kemppinen, Jarmo 

Laittoman maahantulon tapausten tutkinnasta aiheutuneet 

kustannukset Suomen valtiolle – tapaustutkimuksena rajavartiolaitos 

Tekeillä 

Etelä-Karjalan 

ammattikorkeakoulu 

Romanov, Sami 

Rajavartiolaitoksen kaluston käyttö öljyntorjunnassa ja monialaonnettomuuksissa 

Tekeillä 

Sydwest Sjöfart 

Fonselius, Ossi Laittoman maahantulon torjunta rajavartiolaitoksessa 2005 - 

2008 

Mäkinen, Juhana Rajatarkastusten biometriset tunnisteet 2005 - 

2008 

Nikku, Pasi Rajaturvallisuus käsitteenä 2005 - 

2008 

Rantahalvari, Ilkka Neliportainen rajaturvallisuusjärjestelmä 2005 - 

2008 

RVL 

RVL 

RVL 

RVL 

33


Kansainvälistyminen 

Rajavartiolaitoksen strategia 2015:n yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu rajaturvallisuusalan 

tutkimuksen kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Ensimmäiset tämän alan 

yhteishankkeet on käynnistetty vuonna 2003. Tulevaisuudessa näiden hankkeiden osuus tulee 

kasvamaan. Tulevalla TTS-kaudella (2006-2010) rajavartiolaitos tulee verkottumaan keskeisiin 

rajaturvallisuusalan opetus- ja tutkimuslaitoksiin niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. 

Ulkomaalaisvirasto 

Perusteet 

Ulkomaalaisvirastosta annetun lain mukaan ulkomaalaisvirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä sekä 

käsittelee ja ratkaisee ne ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevat asiat, jotka lailla tai 

asetuksella on säädetty sen tehtäviksi. Ulkomaalaisvirasto tuottaa toimialaansa koskevissa asioissa 

tietopalveluita ministeriöille ja muille viranomaisille sekä kansainvälisille järjestöille. 

Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön maatietopalvelu tuottaa ulkomaalaisvirastolle, 

ministeriöille, muille viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille päätösten ja muun toiminnan 

tueksi maatietoa ja -tutkimusta. Maatietoa ei tuoteta ainoastaan helpottamaan turvapaikkapäätösten 

ratkaisua, vaan sitä tarvitaan yhä enemmän myös helpottamaan lupapäätösten ja kansalaisuusasioiden 

päätöksentekoa sekä toimimaan johdon tukipalveluna. 

Painopisteet 

Maatietopalvelun painopistealueita ovat: 

1) objektiivisen, luotettavan ja ajan tasalla olevan lähtömaita koskevan maatiedon 

hankkiminen, tuottaminen ja analyysi erityisesti niistä maista, joista 

Suomeen tulee pakolaisia ja maahanmuuttajia, 

2) Tellus-maatietokannan ylläpitäminen ja kehittäminen, 

3) kirjaston kokoelman hoitaminen ja hankinnoista vastaaminen ja 

4) tietopalveluiden tuottaminen viraston tarpeisiin sekä kansallisille ja kansainvälisille 

viranomaisille, sidosryhmille ja järjestöille. 

Resursointi 

Ulkomaalaisvirastolla ei ole eritystä tutkimusbudjettia, vaan kaikki selvitys ja tutkimus tehdään 

maatietopalvelussa pääasiassa virkatyönä. 

34


Maatietopalvelussa työskentelee maatietopäällikkö, viisi vakituista ja yksi määräaikainen tutkija 

sekä yksi suunnittelija ja yksi vakituinen ja yksi määräaikainen tietopalvelusihteeri. Maatietopalvelussa 

työskentelee myös korkeakouluharjoittelijoita erityisesti kesäisin. 

Tutkijoilla on vähintään maisteritasoinen yliopistokoulutus. Yksi heistä on väitellyt ja kaksi 

valmistelee väitöskirjaa. 

Toteutus 

Maatietopalvelun tutkijat tuottavat erilaisia suomen- ja muunkielisiä selvityksiä, jotka voidaan 

karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: 

1) Lyhyet, tiedollisesti vaativat kysymykset, asiantuntijakommentit ja lausuntopyynnöt 

(viidelle tutkijalle vuosittain 600 - 800), joita kysytään yleensä sähköpostitse 

päätöksentekolinjoilta ja joihin vastaamisaika on muutamasta tunnista 

muutamaan päivään. Lyhyisiin projekteihin kuuluvat myös maakatsaukset. 

2) Keskipitkiä selvityksiä, kuten linjauksia ja teema- ja maaraportteja (5 - 50 s.) 

valmistellaan vuosittain 5 - 15. Turvapaikkalinjauksia on valmistunut tällä 

hetkellä vasta muutamasta maasta. Säännöllisesti päivitettäviä maaraportteja 

on tehty vuodesta 1998 lähtien noin 40 maasta. Maaraportit käsittelevät yleensä 

maan historiaa, poliittisia ja taloudellisia oloja, demokratian toteutuvuutta, 

ihmisoikeuksia ja tulevaisuuden näkymiä. 

3) Pisimpiä tutkimusprojekteja (1 - 2 vuodessa) ovat esimerkiksi Ulkomaalaisviraston 

julkaisusarjaan valmistuneet Kurdistan- ja Keski- ja Itä-Euroopan romanit 

-kirjat. Lisäksi tällä hetkellä Tellus-maatietokantaan suunniteltavat 

maiden perustiedot ovat laskettavissa pitkäksi projektiksi. Opinnäytetöistä yksi 

tutkija on väitellyt maahanmuuttopolitiikoista eräissä länsimaissa ja tekeillä 

on myös väitöstyö Suomen itsenäisyyden ajan ulkomaalaishistoriasta. 

Keskeisimpiä tutkimusprojekteja 

Tekijä Projekti Kesto 

Peter Sandelin Turkki maaraportti 06-10 2004 

Antero Leitzinger Afganistan maakatsaus 11 2004 

Riku Santaharju Somalia maakatsaus 01-02 2005 

Mari Hokkanen Somalia paikallistietopaketti 09-10 2005 

Arno Tanner Valko-Venäjä maakatsaus 10 2005 

Yhteistyötahot 

Kullakin tutkijalla on omat verkostonsa. Tämän lisäksi suurimmalla osalla tutkijoista on aktiivista 

tutkimustiedon vaihtoa IGC Intergovernmental Consultations -yhteistyössä kerran vuo- 

35


dessa Genevessä, EU:n EURASILin puitteissa kahdesti vuodessa ja sähköisesti UNHCR:n 

Tukholman toimiston kanssa. Lisäksi etenkin pohjoismainen tutkimusyhteistyö maahanmuuttovirastojen 

tutkimusyksiköiden välillä on vilkasta ja suurin osa tutkijoista tapaa pohjoismaisia 

kollegoitaan pari kertaa vuodessa. Tutkijat osallistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyössä 

muiden maiden viranomaisten kanssa vaativille tiedonhankinta- ja analyysimatkoille 

pakolaisten lähtöalueille. 

Kotimaisista tutkimusyhteistyötahoista merkittävimpiä ovat ulkoasiainministeriö, yliopistot, 

Siirtolaisuusinstituutti ja muut tutkimuslaitokset. 

36

Hallinto 

2005 

SM:n julkaisusarjan teemat ovat: 

Hallinto 

Alueiden kehittäminen 

Kunnat 

Sisäinen turvallisuus 

Keskustelualoitteet 

Julkaisujen verkkosivut: 

www.intermin.fi/julkaisut 

Tilaukset: 


PL 26, 00023 Valtioneuvosto 

ISSN 1236-2840 

ISBN 951-734-928-9 (nid.) 

ISBN 951-734-929-7 (PDF)

Sisäasiainministeriön tutkimusstrategia - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?