Saarioinen 2004

Saarioinen 2004

Saarioinen Oy 

Vuosikertomus 1.1.2004–31.12.2004

Sisältö 

Vuosi 2004 lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Saarioinen-konserni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Liiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

Markkinakatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

Ympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 

Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 

Konsernituloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 

Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

Rahoituslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 

Emoyhtiön tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Emoyhtiön tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 

Liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Voitonjakoehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 

Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 

Konsernin avainluvut graafisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 

Graafinen suunnittelu Harri Heikkilä Oy 

Kirjapaino Öhrling Ky 2005 

Kirjapainolle on myönnetty 

Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin käyttöoikeus

Vuosi 2004 lyhyesti 

• Saarioisten liikevaihto vuonna 2004 oli 277, 2 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 17,7 miljoonaa euroa 

ja tulos ennen satunnaisia eriä 16,9 miljoonaa euroa. 

• Valmisruokamarkkinat kasvoivat suhteellisesti enemmän kuin elintarvikkeiden kokonaismarkkinat, 

ja Saarioinen pysyi valmisruokien selkeänä markkinajohtajana. 

• Ruoka-Saarioinen Oy:n valmisruokatehtaan suuri laajennus- ja saneeraushanke käynnistyi. Hankkeen 

odotetaan olevan kokonaan valmis vuoden 2006 aikana. 

• Saarioisten pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Pentti Avotie, 

kuoli syyskuussa pitkän ja ansiokkaan elämäntyön tehneenä. 

TILINPÄÄTÖKSEN AVAINLUVUT 

2004 2003 2002 2001 2000 

Liikevaihto (mEUR) 277,2 272,8 267,8 268,3 250,7 

Liikevaihdon muutos 1,6 % 1,9 % –0,2 % 7,0 % 7,2 % 

Liikevoitto (mEUR) 17,7 14,5 19,7 15,6 11,5 

% liikevaihdosta 6,4 % 5,3 % 7,3 % 5,8 % 4,6 % 

Tulos ennen satunnaisia eriä (mEUR) 16,9 13,8 19,0 13,9 10,5 


Nettoinvestoinnit (mEUR) 10,7 10,3 18,3 10,9 18,5 

Sijoitetun pääoman tuotto 12,8 % 10,5 % 14,3 % 11,6 % 10,4 % 

Maksuvalmiussuhde * 1,1 1,1 1,1 1,0 1,1 

Omavaraisuusaste * 54,9 % 54,5 % 52,6 % 50,5 % 49,0 % 

Korolliset nettovelat (mEUR) * 22,1 27,5 24,6 21,3 29,0 


Henkilöstö keskimäärin 2156 2167 2116 2092 2064 

(* 

kauden lopussa 

Tunnuslukujen laskentakaavat sivulla 35

4 

Toimitusjohtajan katsaus 

Vuosi 2004 jää Saarioisilla aikakirjoihin hyvänä tulosvuotena. Suurin osa asetetuista tavoitteista saavutettiin, 

vaikka toimintavuoden aikana elintarvikealalla tapahtui monenlaista liikehdintää. Kustannusten 

jatkuvasta noususta huolimatta elintarvikeala ei kyennyt nostamaan myyntihintojaan kovan 

kotimaisen, mutta lisääntyvässä määrin myös ulkomaisen kilpailun vuoksi. Kauppa on omassa keskinäisessä 

kilpailussaan joutunut turvautumaan hinta-aseeseen, mikä tulee näkymään myös tulevaisuudessa 

hallitsevana piirteenä kaupanteossa. Kaupan halu ostaa enenevässä määrin private label 

-tuotteita on tullut jäädäkseen, ja siihen on elintarviketeollisuuden sopeuduttava. Myös kaupan tekemisen 

luonne muuttuu. Ilahduttavaa on se, että kumppanuus asiakkaiden kanssa etenee ja sitä kautta 

myös tehokkuus lisääntyy. 

Vuonna 2004 Saarioinen-konsernin liikevaihto kasvoi 4,5 miljoonaa euroa, nousten näin 277,2 miljoonaan 

euroon. Liikevoittoa saavutimme 17,7 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste pysyi edelleen erinomaisena. 

Keskuslähettämöstä alkanut mittavien investointien sarja jatkui vuoden 2004 kesällä, kun Ruoka- 

Saarioinen Oy:n Sahalahden yksikössä aloitettiin suuri laajennushanke. Sen tarkoituksena on lisätä 

kapasiteettia meille tärkeissä tuoteryhmissä. Kokonaisinvestointi on noin 20 miljoonaa euroa, josta 

merkittävä osa toteutuu vasta kuluvan vuoden aikana. 

Uskomme vankasti valmisruokamarkkinoiden kasvuun 

ja haluamme varautua siihen riittävällä kapasiteetilla. 

Sahalahden investointi tulee käsittämään 

valmisruokatehtaan laajan uudisosan lisäksi myös 

vanhojen tilojen saneerausta. 

Valmisruoka Saarioisten vahvuutena 

Saarioinen-konsernin yhtiöistä valmisruokatehdas 

Sahalahdella oli edelleen lippulaivamme, mutta 

hyvään tulokseen pääsivät myös säilyketehdas 

Huittisissa ja uusin yhtiömme, AS 

Meleco, Virossa. Konseptimme Baltian 

markkinoilla toimii, ja Melecon kasvu 

jatkuu sen myötä suotuisasti. Lihanjalostus 

ei kehittynyt aivan yhtä hyvin, 

mutta silläkin sektorilla oli muutamia 

erittäin tyydyttävästi kehittyviä tuoteryhmiä. 

Keskuslähettämössä täyden 

kapasiteetin saavuttaminen 

kestää ennakoitua pitempään, 

joten kustannussäästöt 

antavat odottaa vielä 

jonkin aikaa.

Kokonaiskilpailussa Saarioinen-konserni kuitenkin selviytyi hyvin, etenkin kotimaan markkinoita ja 

kilpailutilannetta ajatellen. 

Saarioinen on säilyttänyt ja jopa vahvistanut asemaansa valmisruokatuotteiden johtavana valmistajana. 

ACNielsenin tutkimusten mukaan Saarioinen oli vuonna 2004 selkeä ykkönen noin 43 prosentin 

markkinaosuudellaan. Myös valmisruokien TOP10-listalla yhtiö menestyi hyvin pitäen hallussaan viittä 

ensimmäistä sijaa ja valloittamalla vielä listan kahdeksannenkin paikan. 

Kuluttajatutkimukset kertovat, että valmisruokamarkkinat kasvavat edelleen verrattain nopeasti. 

Meitä ilahduttava tieto on myös se, että Saarioista pidetään valmisruokamarkkinoiden luotettavimpana 

merkkinä. HoReCa-markkinoilla Saarioinen pystyi kasvamaan kokonaismarkkinoiden kasvua nopeammin 

ja lisäämään näin markkinaosuuttaan tällä sektorilla. HoReCa-sektorilla myös lihatuotteiden markkinointi 

onnistui Saarioisilta erittäin hyvin. 

Ruokaa 50 vuoden kokemuksella 

Osaava henkilöstö on aina ollut Saarioisille voimavara, ja pidämme sitä edelleen tärkeimpänä tuotantotekijänämme. 

Ammattitaidon ylläpito ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat olleet keskeisiä kehittämiskohteita. 

Osaavaa henkilöstöä ja ruoanvalmistuksen perinteitä ja taitoa ei voi korvata millään muulla 

tekijällä. Tähän asiaan olemme kiinnittäneet huomion myös vuoden 2005 puolella alkaneessa televisiomainoskampanjassamme. 

Vuonna 2005 Saarioinen viettää 50-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Vankan pohjan tälle pitkälle 

jaksolle suomalaisen teollisen ruoanvalmistuksen historiaa loi vuorineuvos Pentti Avotie, pitkäaikainen 

toimitusjohtajamme ja omistajamme, joka kuoli syyskuussa 80-vuotiaana. Me kiitämme Pentti Avotietä 

hänen merkittävästä panoksestaan niin Saarioisten kuin koko suomalaisen elintarviketeollisuuden 

merkittävänä kehittäjänä ja kaipaamme hänen loppuun saakka jatkunutta määrätietoista ja johdonmukaista 

työskentelyään yhtiön hyväksi. Jatkamme suomalaisena perheyhtiönä hänen viitoittamallaan 

tiellä. 

Kiitos niin henkilöstöllemme kuin asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemmekin menestyksellisestä 

yhteistyöstä vuonna 2004. 

Erkki Isokangas 

Toimitusjohtaja 

Saarioinen Oy

6 

Saarioinen-konserni 

Saarioinen on yksityinen, täysin kotimaisessa 

omistuksessa oleva elintarvikealan konserni. 

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Saarioinen Oy ja 

Suomessa toimivat tytäryhtiöt Liha-Saarioinen 

Oy, Ruoka-Saarioinen Oy, Saarioisten Säilyke 

Oy ja Saarioisten Keskuslähettämö Oy. 

Ulkomailla toimivat Saarioinen Eesti OÜ ja sen 

omistama AS Meleco Tallinnassa sekä Finnsaar AB 

Tukholmassa. Saarioinen-konsernin palveluksessa 

oli vuonna 2004 keskimäärin 2156 henkilöä. 

Konsernia johtaa emoyhtiö Saarioinen Oy:n 

hallitus, jonka puheenjohtaja on toimitusjohtaja 

Juhani Avotie (Artekno Oy). Hallituksen jäseninä 

ovat toimitusjohtaja Erkki Isokangas (Saarioinen 

Oy), talousjohtaja Heikki Hytönen (Saarioinen Oy), 

toimitusjohtaja Kari Tupeli (Ruoka-Saarioinen Oy) 

ja toimitusjohtaja Kaisu Avotie (Saarioisten Taimistot 

Oy). 

Toiminta-ajatus ja tuotteet 

Saarioisten päämääränä on tarjota hyvänmakuisia, 

kysyntää vastaavia, helposti käytettäviä ja turvallisia 

elintarvikkeita. Yhtiön pitkäaikaisen tunnuslauseen 

”Puhtaasta luonnosta hyvää valmista 

ruokaa” taakse kiteytyy paitsi Saarioisten arvostama 

ympäristötyön tärkeys, myös muut korkealle 

arvostamamme asiat: osaaminen, omatoimisuus, 

luotettavuus ja joustavuus. Osaaminen, ruoanvalmistuksen 

taito, on tavaramerkkimme jo puolen 

vuosisadan takaa, omatoimisuus on mukana 

vastuullisuuden ja maalaisjärjen synonyymina, 

luotettavuutta pidämme myös turvallisuustakuuna 

ja joustavuus näkyy asiakaslähtöisyytenä. 

Raaka-aineiden korkea laatu on tärkeää Saarioisille. 

Omat sopimuskasvattajat lihan ja vihannesten 

alkutuotannossa ovat keskeisessä asemassa 

yhtiön raakaainehankinnoissa. 

Saarioisten 

tärkeimpiä tuoteryhmiä 

ovat valmisruoat, 

marja- ja vihannessäilykkeet 

sekä siipikarja- 

ja lihatuotteet. 

Ruoka-Saarioinen 

Oy tuottaa Sahalahdella 

valmisruokia ja siipikarjatuotteita. 

Liha-Saarioinen Oy:n Valkeakosken 

yksikössä valmistetaan leipomo- ja lihatuotteita. 

Toinen Liha-Saarioisten toimipiste on Jyväskylässä, 

jossa toimivan teurastamon ja lihanjalostuslaitoksen 

tuotteita ovat muun muassa kuluttajapakatut 

lihat ja muut kypsentämättömät lihatuotteet. 

Saarioisten Säilyke Oy Huittisissa jalostaa 

marja- ja vihannesraaka-aineista hilloja, 

mehuja ja vihannessäilykkeitä sekä valmistaa 

majoneesi- ja tuoresalaatteja, jälkiruokia ja salaatin- 

ja grillauskastikkeita. Valkeakoskella vuonna 

2003 toimintansa aloittanut Saarioisten Keskuslähettämö 

Oy lähettää jatkossa kaikki Saarioisten 

tuoretuotteet asiakkaille. Tallinnassa sijaitseva AS 

Meleco suuntaa tuotteensa Viron markkinoille. 

Sen tuotevalikoimiin kuuluvat muun muassa 

salaatit, välipalatuotteet, laatikkoruoat sekä erilaiset 

vihannestuotteet. 

Kotimaa päämarkkina-alueena 

Saarioisten asiakaskunta jakautuu vähittäis- ja 

HoReCa-sektorin (hotels, restaurants, catering) 

sekä teollisuuden asiakkaisiin. Päämarkkina-alue 

on Suomi. Vuonna 2004 konsernin myynnistä 62,6 

prosenttia koostui vähittäiskauppasektorin ja 30,5 

prosenttia HoReCan myynnistä. Teollisuusmyynnin 

osuus oli 4,8 prosenttia. Suomen lisäksi Saarioinen 

markkinoi tuotteitaan Baltiaan, Ruotsiin, 

Venäjälle ja Saksaan. 

Saarioinen Oy 

Liha-Saarioinen Oy 

Ruoka-Saarioinen Oy 

Saarioisten Säilyke Oy 

Finnsaar AB, Tukholma 

Saarioinen Eesti OÜ ja 

AS Meleco, Tallinna 

Saarioisten 

Keskuslähettämö Oy

Pentti Avotie 8.8.1924–21.9.2004 

Pentti Avotie oli Saarioisten perustajasuvun 

jäsenenä luomassa suomalaisittain 

suurta elintarvikekonsernia. Avotie 

siirtyi Saarioisten palvelukseen vuonna 

1953, jolloin Sahalahdelle perustettiin 

säilyketehdas. Osakeyhtiönä Saarioinen 

Oy aloitti 20.5.1955. Pentti Avotie 

(aik. Avonius) johti yritystä yhdessä veljensä 

Reino Avoniuksen kanssa kunnes 

tämän kuoleman jälkeen siirtyi toimitusjohtajaksi 

vuonna 1969. 

Pentti Avotie toimi Saarioinen Oy:n 

hallituksen puheenjohtajana vuoteen 

2000 asti ja sen jälkeenkin sekä hallituksen 

jäsenenä että konsernin emoyhtiön 

Artekno Oy:n hallituksen puheenjohtajana. 

Avotie toimi työuransa aikana 

aktiivisesti elinkeinoelämän kehittämisen 

puolesta ja oli mukana monien 

yritysten ja teollisuuden järjestöjen hallituksissa 

ja hallintoneuvostoissa. Hän 

osallistui myös Sahalahden kunnallispolitiikkaan 

ja oli kunnanvaltuuston 

jäsen vuosina 1973–1984. 

Pentti Avotie sai vuorineuvoksen 

arvonimen vuonna 1994. Hänen sydäntään 

lähellä olivat sotaveteraanien 

hyväksi toimiminen, metsästys, kalastus 

ja luonnossa liikkuminen.

8 

Liiketoiminta 

Vuosi 2004 oli Saarioinen-konsernille hyvä 

tulosvuosi. Suurin osa asetetuista tavoitteista 

saavutettiin, vaikka elintarvikeala ei kyennytkään 

nostamaan myyntihintojaan samassa suhteessa 

kustannusten nousun kanssa. Saarioinen-konsernin 

liikevaihto kasvoi viime vuonna 

4,5 miljoonaa euroa, nousten näin 277,2 miljoonaan 

euroon. Liikevoittoa konserni teki 17,7 

miljoonaa euroa. 


Ruoka-Saarioinen Oy:n liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 

vuonna 2004 ja oli 116 miljoonaa euroa. 

Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti 

voimakkaan tuottavuuskehityksen ansiosta. 

Ruoka-Saarioisten 5,3 miljoonan euron investoinnit 

kohdistuivat pääasiassa tuotannon koneiden 

ja laitteiden hankintaan. Yhtiö käynnisti myös 

ruokatehtaan laajennusosan rakennusprojektin, 

joka tuo lisätilaa noin 5 000 neliötä. Investoinnin 

avulla lisätään valmisruokien ja raakapakasteiden 

tuotantokapasiteettia. Näissä ryhmissä kysyntä 

tulee kasvamaan, ja investoinnilla pyritään kilpailuaseman 

vahvistamiseen. Laajennus ylösajetaan 

vuonna 2005. Toiminnan käynnistäminen on 

odotettu haaste koko organisaatiolle. 

Valmisruoka- ja broilertuotanto kehittyivät 

vuonna 2004 ennakoidusti ja Ruoka-Saarioisten 

markkina-asema säilyi vakaana. Valmisruokamarkkinoilla 

eniten kasvoi valmiiden aterioiden 

tuoteryhmä, johon kuuluvat muun muassa pastatuotteet, 

kiusaukset, keitot ja laatikkoruoat. Valmisruokamarkkinoiden 

odotetaan kasvavan jatkossakin 

suhteellisesti enemmän kuin elintarvikkeiden 

kokonaismarkkinoiden. 

Sekä valmisruoka- että broilermarkkinoiden 

hintakilpailu on entisestään kiristynyt, mikä 

pakottaa myös Ruoka-Saarioisen jatkamaan toimintojensa 

tehostamista. Yhtiön kilpailukyky on 

kuitenkin kunnossa ja markkinoiden haasteeseen 

pystytään vastaamaan. Vuonna 2005 Ruoka-Saarioisten 

liikevaihdon odotetaan kasvavan ja tuloksen 

säilyvän hyvällä tasolla. 

Ruoka-Saarioisten henkilöstömäärä säilyi 

edellisvuoden tasolla, ja yhtiön palveluksessa 

työskenteli keskimäärin 781 henkilöä. 


Liha-Saarioinen Oy:n liikevaihto 

vuonna 2004 

oli 116,2 miljoonaa 

euroa. Leipomotuotteiden 

myynnin hyvä kehitys 

ja yhtiön toimintojen 

kustannustehokkuuden 

nousu varmistivat tulostason 

selkeän parantumisen 

edelliseen vuoteen 

verrattuna. Liikevaihto 

kuitenkin laski 1,3 

prosenttia, lähinnä liha- ja lihavalmistemarkkinoiden 

äärimmäisen tiukan kilpailutilanteen vuoksi. 

Vaikka liharaaka-aineen hinta nousikin merkittävästi, 

myyntihintojen nousu jäi vähäiseksi. 

Yhtiön investointien kokonaismäärä oli 2,2 

miljoonaa euroa. Investoinneissa keskityttiin tuotannon 

tehokkuutta ja käyttövarmuutta parantaviin 

kohteisiin. Merkittävin yksittäinen investointi 

oli pizzatuotannon ripottelutöiden automatisointi 

ja siihen liittyvä tuotantokapasiteetin nosto. 

Vuoden 2005 aikana yhtiö investoi yli kolme 

miljoonaa euroa Valkeakosken ruokatehtaan pakkaamoiden 

laatikointijärjestelmiin. 

Yhtiön palveluksessa työskenteli vuonna 2004 

keskimäärin 721 henkilöä, mikä on 35 henkilöä 

vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valkeakosken 

ruokatehtaalla vuonna 2003 käynnistynyt kehitysohjelma 

jatkui vuoden 2004 aikana ja laajeni 

koskemaan myös Jyväskylän lihanjalostuslaitosta. 

Jokainen Valkeakosken yksikön työntekijä osallistui 

oman työryhmänsä kanssa yhteistyövalmennukseen, 

jonka tavoitteena oli löytää uusia 

toimintatapoja jokapäiväiseen työhön ja parantaa 

vuorovaikutustaitoja. Uudet toimintatavat ja 

investoinnit paransivat työn tuottavuutta ja vähensivät 

hävikkiä ja työtapaturmia. Vuoden 2005 

keväällä tehtävän, koko henkilöstöä koskevan 

työilmapiirikyselyn tulosten perusteella tullaan 

täsmentämään henkilöstön kehittämisen ja henkilöjohtamisen 

painopisteitä ja toimintamalleja. 

Vuoden 2005 aikana lanseerataan huomattava 

määrä uusia tuotteita erityisesti lihavalmisteja 

valmisruokatuoteryhmissä. Uusien tuotteiden 

markkinoinnin ja olemassa olevien tuotteiden kilpailukyvyn 

kehittymisen avulla yhtiön liikevaihdon 

uskotaan kääntyvän selkeään kasvuun ja vuoden 

2004 positiivisen tuloskehityksen saavan jatkoa 

vuonna 2005. 

8

uoka-saarioinen oy 

liikevaihdon kehitys 2000–2004 

milj. euroa 

120 

liha-saarioinen oy 


milj. euroa 

120 

saarioisten säilyke oy 


milj. euroa 

120 

100 

100 

100 

80 

80 

80 

60 

60 

60 

40 

40 

40 

20 

20 

20 

0 

2000 2001 2002 

2003 

2004 

0 

2000 2001 2002 

2003 


0 

2000 2001 2002 

2003 



Saarioisten Keskuslähettämö Oy 

Tilikausi 2004 oli Saarioisten Säilyke Oy:n 

kannalta menestyksellinen. Yhtiön liikevaihto 

nousi 51,6 miljoonaan euroon, mikä 

merkitsi 4,5 prosentin kasvua edelliseen 

vuoteen verrattuna. Yhtiön tulos rahoituserien 

jälkeen oli 3,8 miljoona euroa. 

Kaupan hintakilpailu kiristyi edelleen 

ja kaupan merkkien osuus kokonaismarkkinoista 

jatkoi kasvuaan. Saarioisten Säilyke 

Oy:n liikevaihdon kasvu syntyi kuitenkin 

pitkälti vähittäiskauppamyynnissä, 

joka onnistui erityisesti jälkiruokien, marjavalmisteiden 

ja salaattikastikkeiden 

osalta. Loppuvuodesta 2003 lanseeratut 

kerroskiisselit saavuttivat hyvän markkinaosuuden. 

Myynnin kehityksen lisäksi 

hyvään tulokseen vaikutti erityisesti tehtaan 

toimintojen tehostuminen. Vuonna 

2005 yhtiö panostaa tuotekehityksen 

lisäksi voimakkaasti uusien tuotteiden 

lanseeraukseen, erityisesti salaatti- ja kastikeryhmissä. 

Vuoden 2004 kotimainen vihannessato 

oli huono. Erityisesti punajuuren, kurkun 

ja kurpitsan vähäinen saatavuus kotimaasta 

lisäsi valmistuskustannuksia ja 

pitkitti säilöntäkautta. Myös kotimainen 

marjasato jäi keskimääräistä heikommaksi. 

Syntyneitä kustannusnousuja ei pystytty 

täysin siirtämään myyntihintoihin. 

Saarioisten Säilyke Oy teki vuonna 

2004 investointeja noin 1,3 miljoonan 

euron arvosta. Ne kohdistuivat pääosin 

vihannessäilyketuotannon tehostamiseen, 

irtosokerijärjestelmän käyttöönottoon ja 

pienehköihin laitehankintoihin. 

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2004 

keskimäärin 319 henkilöä. Tärkeä painopiste 

vuonna 2005 tulee olemaan henkilöstön 

koulutus, jota toteutetaan teemalla 

”hyvä ja terve työpaikka”. 

Keskuslähettämön toiminnan ylösajo jatkui 

koko vuoden. Yhtiön ensimmäisen täyden 

tilikauden liikevaihto koostui lähes 

yksinomaan palveluveloituksesta konserniyhtiöille. 

Yhtiön tulos rahoituserien jälkeen 

oli tappiollinen, koska suuri osa 

kuluista vastaa täyttä toiminta-astetta, kun 

taas liikevaihtoa kertyi vajaan toimintaasteen 

mukaisesti. 

Yhtiön henkilömäärä oli keskimäärin 

71 henkilöä. 

Finnsaar AB 

Ruotsin vienti kehittyi edelleen suotuisasti 

ja kasvoi yli 30 prosenttia edellisvuodesta. 

Merkittävimmät vientituotteet olivat 

tuoreet mikroateriat ja ohukaiset. Kaupan 

omien merkkien osuuden vähittäiskaupan 

myynnistä ennustetaan Ruotsissa 

nousevan jopa 30 prosenttiin lähivuosina, 

mikä vaikeuttaa tavarantoimittajien asemaa. 

Tuoreen valmisruoan kulutus kasvaa 

kuitenkin voimakkaasti. Ruotsin myyntiorganisaatiota 

vahvistettiin vuonna 2004. 

AS Meleco / Saarioinen Eesti OÜ 

Tallinnassa sijaitsevan AS Melecon liikevaihto 

oli 4,3 miljoonaa euroa, jossa on 

kasvua edellisvuoteen 43 prosenttia. 

Yhtiön tuotantomäärä kasvoi 71 prosenttia. 

Viron valmisruokasektorilla erityisesti 

salaattien, laatikkoruokien ja ohukaisten 

myynti lisääntyi. Myös pakastemarjat myivät 

hyvin. Tuontituotteiden myynti jatkoi 

hidasta kasvua. Yhtiön kokonaisinvestoinnit 

olivat runsaat 200 000 euroa. AS Melecon 

kehitysnäkymät vuodelle 2005 ovat hyvät 

sekä myynnin kasvun että yhtiön kannattavuuden 

osalta. 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

ruoka-saarioinen oy 

investoinnit 2000–2004 

milj. euroa 

liha-saarioinen oy 


milj. euroa 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

2000 2001 2002 

2000 2001 2002 

saarioisten säilyke oy 


milj. euroa 

2000 2001 2002 

2003 

2003 

2003 



2004

10 

Markkinakatsaus 

Päivittäistavarakaupan kokonaiskehitys jäi 

vuonna 2004 edellisen vuoden kehitystä pienemmäksi. 

Kasvu hidastui noin 1,7 prosenttiin, 

kun se vuonna 2003 oli vielä runsaat puolitoista 

prosenttiyksikköä suurempi. Saarioisten 

myynti päivittäistavarakauppasektorille kasvoi 

vuoden aikana kaksi prosenttia. Kokonaisuutena 

kasvatimme markkinaosuuttamme, vaikka 

kehitys eri tuoteryhmissä vaihtelikin. 

Tuore valmisruoka on yksi päivittäistavarakaupan 

parhaiten kasvaneista tuoteryhmistä, sillä sen 

myynti kasvoi lähes kuusi prosenttia kuluneena 

vuonna. Tuore valmisruoka on myös Saarioisten 

suurin vähittäiskaupan tuoteryhmä. Myynnistä 

noin 66 prosenttia on tämän ryhmän tuotteita. 

Tuoteryhmän suurin kasvaja on valmiiden aterioiden 

alatuoteryhmä, jossa Saarioisten markkinaosuus 

läheni 60 prosenttia. Pastatuotteiden 

segmentti kehittyi vuonna 2004 erittäin hyvin, ja 

Saarioinen lisäsi siinäkin myyntiään huomattavasti 

pitäen samalla tämänkin segmentin markkinajohtajuuden. 

Perinteiset laatikkotuotteet pitivät myös 

hyvin asemansa. Markkinaosuutemme oli yli 70 

prosenttia ja kasvu noin 14 prosenttia. Välipalatuotteiden 

alatuoteryhmän myynti kehittyi kohtalaisesti, 

runsaat viisi prosenttia, vaikka keskihinnat 

hieman laskivat. Välipalatuotteissakin säilytimme 

selkeän markkinajohtajuuden, pizzatuotteiden 

markkinaosuutemme ollessa yli 55 prosenttia. Hiukan 

hitaammin kehittyi aterian osien alatuoteryhmä, 

mihin vaikutti osaltaan jauhelihatuotteiden 

hintojen lasku. Alatuoteryhmän segmenteistä 

kehittyivät parhaiten valmiit jälkiruoat, ja uutuustuotteemme 

toivat yli 23 prosentin kehityksen ja yli 

84 prosentin markkinaosuuden. 

Saarioinen siis säilytti vahvan asemansa valmisruokamarkkinoilla 

vuonna 2004. Markkinajohtajuus 

pysyi selkeästi hallussamme noin 43 prosentin 

osuudella. Myynnin kehitys oli runsaat neljä 

prosenttia. ACNielsenin Scan Track -mittaus osoitti, 

että valmisruokatuoteryhmän keskihinta laski 

kuluttajahinnoin mitattuna 0,4 prosenttia. Ryhmän 

viisi myydyintä tuotetta olivat Saarioisten laatikkotuotteita 

ja pizzoja. Saarioinen toi vuonna 2004 

markkinoille uutuuksien lisäksi myös uusia pakkauskokoja 

tuttuihin laatikkoruokiin. 

Lihamarkkinoilla hintakilpailu jatkui edellisen 

vuoden tapaan ja lihavalmisteiden markkinahinnat 

laskivat hieman edellisestä vuodesta. Lihavalmisteissa 

emme kyenneet pitämään aiempaa 

markkinaosuuttamme 

kaikissa tuoteryhmissä. 

Punaisen lihan ja broilerin 

osuus vähittäiskauppamyynnistämme 

oli alle 

kymmenen prosenttia. 

Kaupan omien merkkien 

kasvu säilyketuoteryhmissä 

jatkui edelleen. 

Silti Saarioinen menestyi 

säilyketuotteissa suurista 

valmistajista parhaiten 

ja säilytti markkinaosuutensa. 

Salaatinkastikkeiden 

tuoteryhmässä olimme vahva valmistaja, kymmenestä 

myydyimmästä tuotteesta kuusi on Saarioisten 

kastikkeita. Syksyllä 2004 lanseerattiin 

uusien monikäyttöisten kastikkeiden tuotesarja. 

Saarioinen valitsi syyskuussa uudeksi markkinointiviestinnän 

yhteistyökumppanikseen mainostoimisto 

Bob Helsingin. Mainostoimiston vaihdoksella 

tähdätään erityisesti brandin ydinviestien 

terävöittämiseen ja haetaan lisää erottuvuutta ja 

tehoa. Vuoden 2005 aikana kuluttajille näkyvillä 

brandimarkkinoinnin toimenpiteillä halutaan välittää 

kuluttajille entistäkin selkeämpi ja erottuvampi 

Saarioisten viesti. Kuluneen vuoden aikana vietiin 

läpi myös laaja pakkausuudistus. 

HoReCa–markkinat kääntyivät kasvuun 

Kodin ulkopuolella syötyjen annosten määrä nousi 

hieman edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä kahviloiden, 

ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden ja 

julkishallinnon suurkeittiöiden valmistamien aterioiden 

määrä oli 766 miljoonaa ACNielsenin HoRe- 

Ca-rekisterin tietojen mukaan. Vuositasolla kodin 

ulkopuolisia ateriapalveluja käytettiin keskimäärin 

147 kertaa/henkilö. Markkinoiden kasvu edelliseen 

vuoteen nähden oli annosmäärillä mitattuna 

kaksi prosenttia. Saarioinen pystyi strategiansa 

mukaan kasvamaan HoReCa-sektorilla kokonaismarkkinoiden 

kasvua nopeammin ja täten 

lisäämään markkinaosuuttaan. 

HoReCa-sektorin tuoretuotteiden kokonaismarkkinoilla 

Saarioinen on johtava valmistaja runsaan 

30 prosentin markkinaosuudellaan. Vuonna 

2004 tuoteryhmistä parhaiten menestyivät 

pakastepuolivalmisteet, joissa Saarioinen saavutti 

yli kymmenen prosentin kasvun edelliseen vuoteen. 

Myös lihamarkkinoiden tiukassa hintakilpailussa 

Saarioinen pystyi edelleen kasvattamaan 

markkinaosuuttaan. Lihasektorilla kasvu keskittyi 

pitkälle jalostettuihin kypsiin lihatuotteisiin. 

14 % 

hor 

jaka 

16 % 

P 

V 

P 

S 

L 

S

ca-myynnin 

utuminen 2003 (euro) 

3 % 

12 % 

laliha 

8 % 

lmisruoka 

16 % 

kastepuolivalmiste 

ilyke 

havalmiste 

ipikarja 

vk-myynnin jakautuminen 2004 

6 % 

6 % 

24 % 

Valmisruoka 

Lihavalmisteet 

Punainen liha 

Säilykkeet 

Siipikarja 17 % 

68 % 

HoReCa-myynnin jakautuminen 2004 

12 % 

25 % 

14 % 

16 % 

16 % 

17 % 

Palaliha 

Valmisruoka 

Pakastepuolivalm. 

Säilyke 

Lihavalmiste 

Siipikarja 

Toiminnan painopiste on ollut tehokkuuden 

parantaminen niin asiakkaan kuin Saarioistenkin 

näkökulmasta. Valikoimaa on tehostettu tuoteryhmähallinnan 

keinoin kuten tuotekarsinnan ja 

toimintolaskennan avulla. Samalla on vähennetty 

markkinoille vuosittain tuotavien uutuuksien 

määrää. Uutuuslanseerausten painopiste on ollut 

puolivalmisteiden ja kypsien lihatuotteiden ryhmissä, 

joissa markkinat kasvavat jatkuvasti. Esimerkki 

onnistuneesta lanseerauksesta on Kekripyörykkä, 

joka voitti Elintarviketeollisuusliiton järjestämässä 

Vuoden tähtituote 2004 -kilpailussa 

HoReCa-tuotteiden sarjan. 

HoReCa-sektorin kova hintakilpailu on nostanut 

kustannustehokkuuden vaatimukset yhä keskeisemmiksi. 

Saarioisilla kustannustehokkuutta 

on parannettu kehittämällä edelleen logistista 

yhteistyötä HoReCa-asiakkaiden ja -tukkuliikkeiden 

kanssa. Sähköinen tilaaminen ja laskuttaminen 

sekä jakelun keskittäminen yhä suuremmassa 

määrin tukkuliikkeille ovat esimerkkejä logistisesta 

yhteistyöstä tuore- ja pakastetuotteiden 

alueella. 

HoReCa-liiketoiminnan haasteellisuuteen vaikuttavat 

entistä enemmän asiakkaiden pidentyneet 

suunnittelu- ja sopimuskaudet. Näihin haasteisiin 

vastaaminen on edellyttänyt pitkälle menevää 

Saarioisten omien prosessien suunnittelua. 

Pidentyneet sopimuskaudet parantavat osaltaan 

Saarioisten mahdollisuutta kehittää asiakassuhteita 

entistä määrätietoisemmin kohti strategista 

kumppanuutta. 

Vientikauppa kehittyi 

Viennin päämarkkina-alueet ovat Baltian maat, 

Venäjä, Ruotsi ja Saksa. Viennin arvo vuonna 

2004 oli noin 4,5 miljoonaa euroa. Luomuhillojen 

vienti Saksaan kehittyi positiivisesti ja kasvoi reilun 

viidenneksen edellisvuodesta. Kylmän ja 

sateisen kesän aiheuttama huono marjasato nosti 

raaka-ainehintoja jonkin verran, mutta laajentuneen 

tuotevalikoiman ja volyymikasvun avulla 

näitä vaikutuksia pystyttiin kompensoimaan. 

Venäjällä säilykemyynti laajeni Moskovan ja Pietarin 

lisäksi muihin suuriin kaupunkeihin, joissa 

vähittäiskauppa elää voimakasta kehityskautta.

12 

Henkilöstö 

Saarioisten henkilöstöjohtamisen painopisteet 

ovat osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi. 

Vuonna 2004 nämä aiheet olivat aktiivisen 

kehittämisen kohteina eri puolilla konsernia. 

Elintarviketeollisuudessa työskentelee noin 37 000 

henkilöä, ja se on neljänneksi suurin teollisuudenala 

Suomessa. Saarioinen-konserni työllisti vuonna 2004 

keskimäärin 2 156 henkilöä, joista 450 työskenteli 

toimihenkilötehtävissä ja 1 706 tuotantotehtävissä. 

Konsernin henkilöstön keski-ikä oli joulukuun 

lopussa 40 vuotta. Voimassa olevien työsuhteiden 

keskimääräinen pituus oli 11 vuotta. Alle viisi vuotta 

kestäneitä työsuhteita oli 38 prosenttia, yli 20 

vuotta kestäneitä 13 prosenttia. Tällainen palvelusaikarakenne 

nostaa esille tiedon siirtämisen ja rekrytoinnin 

merkityksen. Rekrytointilinjaukset tehtiin 

vuonna 2004, ja niissä keskityttiin hyvän henkilöarvioinnin 

käytäntöihin ja rekrytointiprosessin avaintoimenpiteisiin 

organisaation eri tasoilla. 

Ammattitaitoinen henkilöstö 

Saarioisilla osaamisen kehittäminen nähdään kolmesta 

näkökulmasta. Ensimmäisen näkökulman 

muodostavat organisaation ydinosaamisalueet, 

tuote- ja asiakkuusosaaminen, valmistusprosessin 

hallinta sekä johtaminen, jotka antavat raamit kehittämistyölle. 

Toiseksi jokaisen henkilön niin ammatillisen kuin 

henkilökohtaisen osaamisen tulee tukea liiketoimintaa. 

Tuotannon työntekijöiden ammatilliseen 

osaamiseen panostetaan kannustamalla heitä elintarvikealan 

perustutkinnon ja elintarviketeollisuuden 

ammattitutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaisen 

osaamisen painopisteitä ovat yleiset työelämävalmiudet, 

kuten johtaminen, jatkuva oppiminen 

ja vuorovaikutus. Johtamisen laatua varmistettiin 

vuonna 2004 laatimalla konsernille yhteinen esimiesvalmennusohjelma. 

Esimiehet käyvät ensin 

perusvalmennuksen, minkä jälkeen johtamisosaamista 

vahvistetaan sisäisin ja ulkoisin koulutuksin 

ajankohtaisten teemojen mukaan. 

Kolmantena painopisteenä on uuden osaamisen 

saannin turvaaminen tulevaisuudessa. Saarioinen 

työllisti kesällä 2004 lähes 300 kesätyöntekijää, 

jotka ovat tulevaisuuden osaamisen kannalta merkittävä 

voimavara. Heistä 23 prosenttia opiskeli tai 

oli opiskellut elintarvikealaa. Kesätyöntekijöille tehdyssä 

kyselyssä heiltä kysyttiin erityisesti perehdytyksen 

onnistumisesta ja vastauksissa tärkeimpänä 

siihen vaikuttavana tekijänä 

mainittiin työtovereiden apu. 

Tulevaisuudessa työvoiman 

saantiin vaikuttaa olennaisesti 

alan houkuttelevuuden 

lisääminen. Lokakuussa 

2004 tehostettiin yhteistyötä 

opinto-ohjaajien kanssa Elintarviketeollisuusliiton 

valtakunnallisilla opinto-ohjaajapäivillä, jotka 

järjestettiin Saarioisilla. Opiskelijat tekivät myös 

useita opinnäyte- ja harjoitustöitä Saarioisille. 

Hyvinvoiva työyhteisö 

Valkeakosken tehtaan koko henkilöstö aloitti keväällä 

2004 yhteistoimintavalmennuksen, jonka tarkoitus 

oli päästä pureutumaan sairauspoissaolojen ja 

työssä viihtymättömyyden syihin. Valmennus käynnistyi 

vuonna 2003 tehdyn ilmapiiritutkimuksen 

tulosten pohjalta. Näinkin lyhyessä ajassa on jo voitu 

havaita joitakin muutoksia, esimerkiksi sairauspoissaolot 

ovat vähentyneet ja ylitöitä tehdään entistä 

vähemmän. 

Sahalahden tehtaalla käynnistyi kokeiluna 

senioriohjelma keväällä 2004. Ohjelman tavoitteena 

on 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden 

urasuunnittelu ja työhyvinvointi. Senioriohjelmaan 

hakeudutaan kehityskeskustelun kautta. Osallistujat 

voivat mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi 

tehdä vähemmän vuorotyötä tai vaihtaa lomarahansa 

vapaaksi. Lisäksi on mahdollisuus saada fysikaaliseen 

hoitoon liittyviä etuja. 

Tasa-arvosuunnitelma on jo osittain liitetty yksiköiden 

työsuojelusuunnitelmiin. Kuluvan vuoden 

kehittämiskohteita ovat esimerkiksi sisäinen rekrytointi, 

palkkaerojen syiden selvittäminen, työpisteiden 

kartoitus ja perhevapaat. Tasa-arvon toteutumista 

kartoitetaan vuonna 2005 tehtävässä ilmapiiritutkimuksessa. 

Vuoden 2005 haasteita 

Kuluvana vuonna Saarioisilla toteutetaan toista kertaa 

koko konsernia koskeva kysely työyhteisön ja 

henkilöstön hyvinvoinnista. Edellisen kerran sama 

kysely toteutettiin vuoden 2003 keväällä. Tulokset 

antavat nyt ensimmäistä kertaa vertailutietoa siitä, 

miten henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyvät eri 

osa-alueet koetaan. Painopisteenä vuoden 2005 tutkimuksessa 

on tulosten hyödyntäminen tunnistettujen 

kehittämisalueiden perusteella. 

Vuoden 2005 aikana on tarkoitus edelleen 

panostaa esimiesten kouluttamiseen. Tavoitteena

Kati Huupponen, 

pakkaaja 

on antaa esimiehelle valmiudet ratkaista 

työhön ja työilmapiiriin vaikuttavat asiat 

mahdollisimman nopeasti ja lähellä omia 

alaisiaan. Tuottavuuden lisääminen hyvinvoinnista 

tinkimättä on esimiesvalmennuksen 

haaste. 

Vuonna 2005 noin 40 000 suomalaisella 

on mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle. 

Työelämään tulee ensimmäistä kertaa 

vähemmän työntekijöitä kuin heitä sieltä 

poistuu. Suuntaus koskee myös saarioislaisia. 

Muutoksen ymmärtäminen ja 

huomioiminen osana henkilöstöjohtamista 

on merkittävä haaste, koska työelämästä 

poistuvien mukana poistuu myös mittava 

määrä osaamista. 

henkilöstömäärä keskimäärin yhtiöittäin 

8 % 

4 % 3 % 

37 % 

11 % 

henkilöstömäärä keskimäärin 2004 

palvelusvuodet sukupuolen mukaan 31.12.2004 

Ruoka-Saa 

Liha-Saari 

2 500 

800 

15 % 

Saarioiste 

Liha-Saari 

2 000 

1 500 

1 000 

700 

600 

500 

400 

300 

22 % 

Ruoka-Saarioinen Oy, Sahalahti 

Liha-Saarioinen Oy, Valkeakoski 

Saarioisten Säilyke Oy, Huittinen 

Saarioinen 

(sis. Vanta 

Ulkomaat 

Saarioiste 

500 

0 

2000 2001 2002 2003 

Toimihenkilöt 

Työntekijät 


200 

100 

0 

0–5 6–10 11–15 26–20 21–25 26–30 31–35 36–40 41–50 

vuosia 

Miehet 

Naiset 

Liha-Saarioinen Oy, Jyväskylä 

Saarioinen Oy, Tampere 

(sis. Vantaa 13 ja aluemyynti 23) 

Ulkomaat (Viro ja Ruotsi) 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Valkeakoski

14 

Ympäristö 

Saarioisten ympäristöpäämääriä ovat 

kaatopaikkajätteen määrän ja jäteveteen 

kohdistuvan kuormituksen vähentäminen, 

energian kulutuksen kasvun hidastaminen 

ja veden kulutuksen vähentäminen 

suhteessa tuotantoon. 

Vuonna 2004 nämä päämäärät saavutettiin suurimmaksi 

osaksi. Kaatopaikalle päätyneen jätteen 

määrä ja veden kulutus vähenivät tavoitteeksi 

asetetulla nopeudella. Energian kulutus 

jopa laski edelliseen vuoteen verrattuna. Paikkakunnittain 

kehityksessä oli hieman vaihtelua, 

koska myös ympäristöpanostusten painopisteet 

vaihtelivat toimipisteen omien tarpeiden mukaan. 

Saarioisilla ei ole omia jätevedenpuhdistamoja, 

ja kaikkien tuotantolaitosten jätevedet 

käsitellään kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. 

Konsernin tavoite on pienentää jäteveteen 

kohdistuvaa kuormitusta, eli vähentää jäteveden 

seassa olevan kiintoaineen määrää. Paikkakunnittain 

jätevesikuormitus kuitenkin joko 

lisääntyi tai pysyi ennallaan vuonna 2004. Asetettujen 

tavoitteiden saavuttaminen on hyvin 

haasteellista. 

Jätevesikuormitusta aiheuttavat jäteveteen 

esimerkiksi tilojen ja astioiden pesun yhteydessä 

päätyvät elintarvikejätteet. Puhtaus on ehdoton 

vaatimus elintarviketeollisuudessa, mutta 

jäteveteen kohdistuvaa kuormitusta voidaan 

vähentää keräämällä jätteet talteen ennen kuin 

ne päätyvät viemäriin. Seuraavaksi konsernissa 

kartoitetaan ne tekijät, jotka aiheuttavat suurimman 

kuormituksen jäteveteen, jotta jatkossa 

voidaan paneutua juuri niihin. 

Vaikka jätevesikuormituksen pienentäminen 

ei onnistunutkaan, Saarioinen pystyi kuitenkin 

noudattamaan kunnallisten puhdistamoiden 

kanssa solmimiaan sopimuksia. Kunnalliset puhdistamot 

pystyivät myös täyttämään omat velvoitteensa 

ja toimimaan lupaehtojen mukaisesti. 

Jätevesikuormitus aiheuttaa kuitenkin toiminnalle 

kustannuksia, joita on pystyttävä karsimaan. 

Painopisteenä jätteiden käsittely 

Elintarviketeollisuuden jätteet koostuvat pääasiassa 

tuotannossa syntyvästä elintarvike- ja pakkausmateriaalijätteestä 

sekä teurastustoiminnassa 

syntyvistä jätteistä. Teurastusjätteet vaativat 

erityiskäsittelyä, ja niitä koskee erityislainsäädäntö. 

Toistaiseksi teurastusjätteet 

ja osa elintarvikejätteistä on 

mennyt turkiseläinten rehuksi. 

Tämä toteuttaa hyvin jätelain velvoitetta 

materiaalin hyötykäytöstä. 

Jätelain asettama velvoite on 

ensisijaisesti estää jätteiden synty 

ja toissijaisesti löytää syntyvälle 

jätteelle hyötykäyttöä joko materiaalina 

tai energiana. Huonoin 

vaihtoehto on jätteen päätyminen kaatopaikalle 

peitettäväksi. Vaikka konsernissa on panostettu 

jätehuoltoon ja jätteiden hyödyntämisaste on korkea, 

hyötykäyttöä tehostettiin edelleen. 

Jotta jätteitä voidaan hyötykäyttää, niiden on 

oltava puhtaita eli jätteiden lajittelun on oltava 

tehokasta jätteiden syntypaikalla. Valkeakosken 

tuotantolaitoksella toteutettiin vuonna 2003 tehdyssä 

jäteselvityksessä ehdotetut toimenpiteet. 

Jätteiden käsittelytiloihin ja jätteiden keruuastioihin 

investoitiin. Henkilöstöä opastettiin jätteiden 

käsittelyssä ja lajittelua tuotantotiloissa 

helpotettiin ottamalla käyttöön selkeästi merkityt 

astiat eri jäteille. Tulokset olivat hyviä, sillä 

jätteiden toimitus hyödynnettäväksi lisääntyi ja 

kaatopaikalle menevän jätteen määrä laski yli 35 

prosenttia. Konsernitasolla onnistuttiin vähentämään 

kaatopaikalle toimitetun jätteen määrää jo 

nyt vuodelle 2007 asetetun tavoitteen tasolle. 

Jätteiden hyödyntämistaso konsernissa on yli 90 

prosenttia. 

Henkilöstö avainroolissa 

ympäristöasioissa 

Henkilöstö pystyy vaikuttamaan ympäristökuormitukseen 

omalla toiminnallaan, esimerkiksi lajittelemalla 

jätteet jo syntypaikalla, estämällä niiden 

pääsyn viemäriin ja välttämällä turhaa veden 

käyttöä. Ympäristöystävällisen toiminnan onnistuminen 

edellyttää, että sille luodaan mahdollisuudet. 

Esimiehet ovat avainasemassa oikeanlaisten 

toimintaedellytysten luomisessa. Vuonna 

2004 panostettiinkin erityisesti esimiesten ympäristökoulutukseen. 

Yli sata esimiestä osallistui 

konsernin ympäristöpäiviin, joilla parannettiin 

pienryhmissä kuvitteellisen tuotantolaitoksen 

ympäristöasioita. Päivät saavuttivat tarkoituksensa, 

sillä niiden vaikutus on huomattu jo käytännössä. 

Vuonna 2005 keskitytään erityisesti 

työntekijöiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen. 

Näin toivotaan saatavan aikaan lisää muutoksia 

ympäristöystävällisemmän toiminnan 

suuntaan. 

14

Konsernitasolla onnistuttiin vähentämään kaatopaikalle 

toimitetun jätteen määrää jo nyt vuodelle 

2007 asetetun tavoitteen tasolle. Jätteiden hyödyntämistaso 

konsernissa on yli 90 prosenttia. 

energiankulutus 

mwh 

180 000 

160 000 

140 000 

kwh/tuotekg 

1.8 

1.6 

1.4 

120 000 

100 000 

80 000 

60 000 

40 000 

20 000 

0 0 

2001 2002 2003 2004 2007 

tavoite 

Kokonaiskulutus MWh 

Ominaiskulutus kWh/kg 

1.2 

1 

0.8 

0.6 

0.4 

0.2 

kaatopaikkajätteen määrä 

tonnia 

3 000 

g/tuotekg 

30 

2 500 

25 

2 000 

20 

1 500 

15 

1 000 

10 

500 

5 

0 

2001 2002 2003 2004 

Kokonaismäärä tn 

Ominaismäärä g/tuotekg 

2007 

tavoite 

0 

veden kulutus 

m 3 

1 000 000 

900 000 

800 000 

700 000 

600 000 

500 000 

400 000 

300 000 

200 000 

200 000 

0 

2001 2002 2003 2004 

Kokonaismäärä m 3 

Ominaiskulutus l/tuotekg 

2007 

tavoite 

l/tuotekg 

10 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

jätevedenkuormitus (BHK7) 

tonnia 

1 800 

1 600 

1 400 

g/kg 

18 

16 

14 

1 200 

1 000 

800 

600 

400 

200 

0 0 

2001 2002 2003 2004 2007 

tavoite 

Kokonais BHK7 tn 

Ominais BHK7 g/tuotekg 

12 

10 

8 

6 

4 

2

16 

Hallituksen toimintakertomus 

1.1.2004–31.12.2004 

Katsaus tilikaudelle 

Vuonna 2004 konsernin liikevaihto oli 277,2 miljoonaa 

euroa, missä oli 1,6 % kasvua edellisestä 

vuodesta. Liikevaihdon kasvu jäi ennakoitua pienemmäksi, 

mihin tärkeimpänä syynä oli lihavalmiste- 

ja palalihamyynnin taantuminen vähittäiskaupassa. 

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 16,9 

miljoonaa euroa eli 3,1 miljoonaa euroa enemmän 

kuin edellisenä vuonna. Tulos oli 6,1 % liikevaihdosta, 

mikä on kymmenen viime vuoden keskiarvoa 

parempi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat 

merkittävästi hyvä tuottavuuskehitys ja kustannustietoisuus. 

Tilikaudelle kohdistuneiden investointien arvo 

oli 10,7 miljoonaa euroa, mikä oli edellisen vuoden 

tasoa, mutta selvästi pienempi kuin kymmenen 

viime vuoden keskiarvo. Suurin kohde, 3,9 miljoonaa 

euroa, oli Sahalahden tehtaan laajennuksen 

aloitus. Valkeakosken keskuslähettämön ylösajo 

jatkui koko vuoden, minkä vuoksi osa käynnistyskuluista 

vielä aktivoitiin konsernitilinpäätöksessä. 

Muut investoinnit olivat pääosin tuottavuus- 

ja korvausinvestointeja. 

Konsernin rahoitusasema säilyi edelleen 

vakaana. Omavaraisuusaste parani edelleen 

rakennusten arvokorotusten purkamisesta huolimatta 

ja oli 54,9 % tilikauden päättyessä. Maksuvalmius 

oli hyvä koko vuoden. 

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 156 

henkilöä, mikä on 11 henkilöä vähemmän kuin 

edellisenä vuonna. Henkilöstöstä kotimaassa oli 

2 079 ja ulkomailla 77 henkilöä. 

Näkymät alkaneelle tilikaudelle 

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan 

noin kolme prosenttia. Tuloksen ja vakavaraisuuden 

odotetaan säilyvän hyvällä tasolla. Tilikauden 

investoinnit ovat lähes kaksinkertaiset vuoteen 

2004 verrattuna, sillä valtaosa Sahalahden laajennusinvestoinnista 

ajoittuu vuodelle 2005. Keskuslähettämön 

ylösajo saadaan päätökseen 

vuonna 2005. 

Hallitus 

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana 

Juhani Avotie, varapuheenjohtajana Pentti 

Avotie kuolemaansa 21.9.2004 saakka sekä varsinaisina 

jäseninä Kaisu Avotie, Erkki Isokangas, 

Heikki Hytönen, Erkki P. Tavi 30.9.2004 saakka ja 

Kari Tupeli. Toimitusjohtajana on toiminut Erkki 

Isokangas.

17 

Konsernituloslaskelma (Luvut 1 000 euroa) 

Liite 1.1.–31.12.2004 1.1.–31.12.2003 

LIIKEVAIHTO 2.1 277 237 272 778 

Valmisvarastojen muutos (lisäys+/vähennys-) -320 343 

Liiketoiminnan muut tuotot 1 062 1 106 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -121 760 -121 295 

Henkilöstökulut 2.3 -71 941 -71 864 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -11 036 -11 281 

Liiketoiminnan muut kulut -55 529 -55 264 

LIIKEVOITTO 17 713 14 523 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 -830 -707 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 16 883 13 816 

Satunnaiset erät 2.6 -3 000 -4 014 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 13 883 9 802 

Tilinpäätössiirrot 2.7 0 0 

Tuloverot 2.8 -2 922 -2 915 

Vähemmistön osuus -159 -124 

TILIKAUDEN VOITTO 10 802 6 763

18 

Konsernitase (Luvut 1 000 euroa) 

Liite 31.12.2004 31.12.2003 

VASTAAVAA 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 6 305 5 460 

Konserniliikearvo 3.1 128 150 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 98 617 107 149 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet osakkuusyrityksissä 409 448 

Muut sijoitukset 753 784 

Muut saamiset 455 618 

Sijoitukset yhteensä 1 617 1 850 

Pysyvät vastaavat yhteensä 106 667 114 609 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 3.4 22 063 23 076 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 38 489 36 337 

Rahoitusarvopaperit 3.6 1 063 1 063 

Rahat ja pankkisaamiset 2 212 2 602 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 63 827 63 078 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 170 494 177 687 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.7 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 72 576 79 927 

Tilikauden voitto 10 802 6 763 

Oma pääoma yhteensä 92 339 95 651 

Vähemmistöosuus 1 343 1 183 

VIERAS PÄÄOMA 

Laskennallinen verovelka 3.8 9 907 10 872 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 30 022 33 843 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 36 883 36 138 

Vieras pääoma yhteensä 76 812 80 853 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 170 494 177 687

19 

Rahoituslaskelmat (Luvut 1 000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 

2004 2003 2004 2003 

LIIKETOIMINTA 

Tulorahoitus 

Liikevoitto 17 713 14 523 364 432 

Poistot ja muut oikaisut 11 051 11 281 961 963 

Rahoituskulut, netto -830 -707 -38 396 

Satunnaiset erät -3 000 -4 014 9 579 4 577 

Verot -3 887 -2 183 -3 072 -1 599 

Tulorahoitus yhteensä 21 047 18 900 7 794 4 769 

Nettokäyttöpääoman muutos 

Lyhytaikaiset liikesaamiset (lisäys -) -2 152 -1 367 -1 662 -1 385 

Vaihto-omaisuus (lisäys -) 1 013 -220 0 27 

Lyhytaikainen vieras pääoma (lisäys +) 1 108 -3 963 2 368 -1 013 

Muutos yhteensä -31 -5 550 706 -2 371 

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 21 016 13 350 8 500 2 398 

INVESTOINNIT 

Nettoinvestointien rahavirta -10 724 -10 259 290 3 039 

RAHOITUS 

Lainojen muutos (lisäys +) -4 185 -2 818 -3 621 -1 534 

Lainasaamisten muutos (lisäys -) 163 19 978 -3 533 

Osingonjako -6 660 -6 394 -6 660 -6 394 

Rahoituksen rahavirta -10 682 -9 193 -9 303 -11 461 

RAHAVAROJEN MUUTOS -390 -6 102 -513 -6 024 

Rahavarat alussa 3 665 9 767 3 451 9 475 

Rahavarat lopussa 3 275 3 665 2 938 3 451

20 

Emoyhtiön tuloslaskelma (Luvut 1 000 euroa) 

Liite 1.1.–31.12.2004 1.1.–31.12.2003 

LIIKEVAIHTO 2.1 295 210 290 051 

Valmisvarastojen muutos (lisäys+/vähennys-) 0 -27 

Liiketoiminnan muut tuotot 944 992 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -257 846 -253 029 

Henkilöstökulut 2.3 -8 466 -8 315 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -962 -963 

Liiketoiminnan muut kulut -28 517 -28 277 

LIIKEVOITTO 363 432 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 -38 397 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 325 829 

Satunnaiset erät 2.6 9 579 4 577 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA 

JA VEROJA 9 904 5 406 

Tilinpäätössiirrot 2.7 375 167 

Tuloverot 2.8 -3 072 -1 599 

TILIKAUDEN VOITTO 7 207 3 974

21 

Emoyhtiön tase (Luvut 1 000 euroa) 

Liite 31.12.2004 31.12.2003 

VASTAAVAA 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 1 181 1 600 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 6 709 7 045 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet saman konsernin yrityksissä 41 952 42 457 

Osuudet osakkuusyrityksissä 384 423 

Muut sijoitukset 195 214 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 28 096 28 932 

Muut saamiset 330 472 

Sijoitukset yhteensä 70 957 72 498 

Pysyvät vastaavat yhteensä 78 847 81 143 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 3.4 0 0 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 34 761 33 100 

Rahoitusarvopaperit 3.6 1 063 1 063 

Rahat ja pankkisaamiset 1 875 2 388 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 37 699 36 551 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 116 546 117 694 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.7 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 30 922 33 675 

Tilikauden voitto 7 207 3 974 

Oma pääoma yhteensä 47 090 46 610 

Tilinpäätössiirtojen kertymä 3.8 7 947 8 322 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 18 559 21 844 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 42 950 40 918 

Vieras pääoma yhteensä 61 509 62 762 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 116 546 117 694

22 

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 

Yleistä 

Saarioinen Oy:n emoyhtiö on Artekno Oy, jonka kotipaikka on Tampere 

ja joka on laatinut oman konsernitilinpäätöksensä. Se säilytetään 

osoitteessa Järvensivuntie 1, 33100 Tampere. 

Konserniyhtiöistä Pietarsaaren jäätelötehdas Oy on lakannut 

tilikauden aikana, sillä se on sulautunut Saarioinen Oy:öön. 

Tilinpäätöksessä 31.12.2004 rakennusten arvonkorotukset on 

purettu ja vastaava summa on vähennetty käyttörahastosta konsernin 

laskentakäytännön yhtenäistämiseksi. 

Konsernitilinpäätös 

Konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan sisältyvät 

emoyhtiön Saarioinen Oy:n lisäksi Ruoka-Saarioinen Oy, 

Liha-Saarioinen Oy, Saarioisten Säilyke Oy, Arsaar Oy, Kiinteistö 

Oy Laukaantie 10 ja Saarioisten Keskuslähettämö Oy sekä Saarioinen 

Eesti OÜ ja AS Meleco Tallinnassa Virossa ja Finnsaar AB 

Tukholmassa Ruotsissa. 

Konsernitilinpäätöksessä on jätetty konserniin kuuluvista 

yhtiöistä pois Herkku-Broiler Oy ja Saarioisten Jyväbroiler Oy, 

koska ne eivät ole toimineet tilikauden aikana sekä Asunto Oy 

Masonpelto, koska sen toiminta on ollut vähäistä tilikauden aikana 

eikä se ole harjoittanut liiketoimintaa. Näillä toimenpiteillä ei 

ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä vapaaseen 

omaan pääomaan. 

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden 

tilikauden tuloksesta on vähäinen, minkä vuoksi osuutta ei ole 

tuloslaskelmassa esitetty eikä taseessa siten ole tehty eliminointeja. 

Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa 

on käytetty hankintamenomenetelmää. 

Konsernitaseessa on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat. 

Konsernituloslaskelmassa on puolestaan eliminoitu yhtiöiden väliset 

myynnit, sisäiset hyvitykset ja veloitukset, sisäinen kate sekä 

voitonjako. 

Konsernitilinpäätöksessä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten 

poistojen kertynyt erotus merkitään konsernitaseeseen jaettuna 

omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden 

muutos konsernituloslaskelmaan jaettuna laskennallisen verovelan 

muutokseen ja tilikauden tulokseen. 

Poistoperiaatteet 

Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman 

mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden 

arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. 

Käyttöomaisuuden myyntitappiot on kirjattu suunnitelman mukaisten 

poistojen lisäyksenä ja myyntivoitot on kirjattu liiketoiminnan 

muihin tuottoihin. 

Konsernissa käytetyt poistoajat: 

Rakennukset ja rakennelmat 

Koneet ja kalusto 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Arvonkorotusperiaatteet 

20–40 vuotta 

5–15 vuotta 

3–5 vuotta 

Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotukset perustuvat osakkeiden hankintamenon 

ylittäviin substanssiarvoihin. 

Maa-alueiden arvonkorotukset perustuvat yhtiöissä laadittuihin 

arvioihin. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty neliöhintamenetelmää. 

Rakennuksiin ei tilinpäätöksestä 31.12.2004 lähtien enää kohdisteta 

arvonkorotuksia. 

Vaihto-omaisuuden arvostus 

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatetta noudattaen välittömään 

hankintahintaan, kuitenkin enintään todennäköiseen luovutushintaan. 

Valuuttamääräisten erien käsittely 

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän 

kursseihin. Tilikauden päättyessä olennaiset avoimena olevat 

ulkomaanrahan määräiset erät on arvostettu Euroopan keskuspankin 

noteeraamiin tilinpäätöspäivän keskikursseihin. Kurssierot 

on kirjattu tuloslaskelmaan. 

Eläkekulujen käsittely 

Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutuksilla. Tilikauden eläkekulut on 

kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi tuloslaskelmaan. 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. 

Niiden määrä on alle 1 % liikevaihdosta.

23 

2. Tuloslaskelman liitetiedot (Luvut 1 000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


2.1 LIIKEVAIHTO 

Liikevaihto markkina-alueittain 

Kotimaa 

Myynti konserniyhtiöille 38 527 37 353 

Muu myynti 269 819 265 261 252 790 247 790 

Kotimaa yhteensä 269 819 265 261 291 317 285 143 

Vienti ja ulkomaat 7 418 7 517 3 893 4 908 

Liikevaihto yhteensä 277 237 272 778 295 210 290 051 

2.2 MATERIAALIT JA PALVELUT 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 

Ostot tilikauden aikana -116 015 -116 636 -257 611 -252 850 

Varaston muutos +/- -389 -681 0 0 

Yhteensä -116 404 -117 317 -257 611 -252 850 

Ulkopuolisilta ostetut palvelut -5 356 -3 978 -235 -179 

Yhteensä -121 760 -121 295 -257 846 -253 029 

2.3 HENKILÖSTÖKULUT 

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet -790 -752 -443 -409 

Muut palkat ja palkkiot -56 669 -55 755 -6 332 -6 075 

Eläkekulut -8 869 -9 511 -1 273 -1 336 

Muut henkilösivukulut -5 613 -5 846 -418 -495 

Yhteensä -71 941 -71 864 -8 466 -8 315 

Henkilöstön määrä keskimäärin 

- toimihenkilöt 450 454 182 193 

- työntekijät 1 706 1 713 0 19 

Yhteensä 2 156 2 167 182 212 

LÄHIPIIRIVASTUUT 

Konsernin johdon eläkeiäksi on 

sovittu 60 vuotta. 

Osakkeenomistajille tai johdolle ei ole 

myönnetty lainoja. 

2.4 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 

Poistot aineellisista ja 

aineettomista hyödykkeistä -11 036 -11 281 -961 -963 

josta konserniaktiivan poisto -34 -58

24 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 

Osinkotuotot 

Muilta 6 3 5 2 

Korkotuotot 

Saman konsernin yrityksiltä 805 972 

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 6 3 810 974 

Muut korko- ja rahoitustuotot 

Muilta 236 408 27 177 

Rahoitustuotot yhteensä 242 411 837 1 151 

Sijoitusten arvonalennukset 

Pitkäaikaisista sijoituksista -179 -1 -179 -1 

Korko- ja muut rahoituskulut 

Saman konsernin yrityksille -194 -135 

Muille -893 -1 117 -503 -619 

Rahoituskulut yhteensä -1 072 -1 118 -876 -755 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -830 -707 -38 396 

2.6 SATUNNAISET ERÄT 

Satunnaiset tuotot 

Saadut konserniavustukset 16 800 12 300 

Satunnaiset kulut 

Annetut konserniavustukset -3 000 -3 500 -7 020 -7 208 

Fuusiotappio -201 0 

Lopetettujen liiketoimintojen lopetuskulut 0 -514 0 -515 

Satunnaiset erät yhteensä -3 000 -4 014 9 579 4 577 

2.7 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa 

tehtyjen poistojen erotus 375 167 

Yhteensä 375 167 

2.8 TULOVEROT 

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -3 887 -2 183 -3 072 -1 599 

Laskennallisen verovelan muutos 965 -732 

Yhteensä -2 922 -2 915 -3 072 -1 599

25 

3. Taseen liitetiedot (Luvut 1 000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 

Aineettomat oikeudet 

Hankintameno 1.1. 238 830 191 374 

Lisäykset 0 5 0 0 

Vähennykset ja siirrot 0 -597 0 -183 

Hankintameno 31.12. 238 238 191 191 

Kertyneet poistot 1.1. -175 -161 -135 -120 

Vähennysten ja siirtojen poistot 0 13 0 13 

Tilikauden poistot -18 -27 -17 -27 

Kertyneet poistot 31.12. -193 -175 -151 -135 

Kirjanpitoarvo 31.12. 45 63 40 57 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Hankintameno 1.1. 14 190 10 980 5 837 4 769 

Lisäykset 1 783 4 885 126 1 068 

Vähennykset -2 475 -1 675 -2 475 0 

Hankintameno 31.12. 13 498 14 190 3 488 5 837 

Kertyneet poistot 1.1. -8 793 -9 451 -4 293 -3 791 

Vähennysten ja siirtojen poistot 2 475 1 675 2 475 0 

Tilikauden poistot -920 -1 017 -529 -502 


Kirjanpitoarvo 31.12. 6 260 5 397 1 141 1 544 

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6 305 5 460 1 180 1 600 

3.1 KONSERNILIIKEARVO 

Hankintameno 1.1. 1 327 1 327 

Lisäykset 37 0 

Hankintameno 31.12. 1 364 1 327 

Kertyneet poistot 1.1. -1 177 -1 119 

Tilikauden poistot -59 -58 

Kertyneet poistot 31.12. -1 236 -1 177 

Kirjanpitoarvo 31.12. 128 150

26 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET 

Maa- ja vesialueet 

Hankintameno 1.1. 3 436 3 090 736 814 

Lisäykset ja siirrot 17 718 0 45 

Vähennykset 0 -372 0 -123 

Hankintameno 31.12. 3 453 3 436 736 736 

Arvonkorotukset 1 110 1 110 1 110 1 110 


Rakennukset ja rakennelmat 

Hankintameno 1.1. 100 993 91 087 9 073 9 050 

Lisäykset 812 12 635 84 23 

Vähennykset -17 -2 729 0 0 

Hankintameno 31.12. 101 788 100 993 9 158 9 073 


Vähennysten ja siirtojen poistot 0 1 669 0 0 

Tilikauden poistot -3 494 -3 232 -287 -281 


Arvonkorotukset 0 7 467 0 67 


Koneet ja kalusto 

Hankintameno 1.1. 97 440 98 463 2 121 2 259 

Lisäykset 5 330 5 228 81 113 

Vähennykset -2 070 -6 251 -125 -251 

Hankintameno 31.12. 100 700 97 440 2 078 2 121 


Vähennysten ja siirtojen poistot 2 039 5 305 113 221 

Tilikauden poistot -6 795 -7 100 -126 -150 


Kirjanpitoarvo 31.12. 27 990 29 486 261 318 

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 25 017 27 535 

Muut aineelliset hyödykkeet 

Hankintameno 1.1. 62 30 

Lisäykset 23 32 

Hankintameno 31.12. 85 62 

Kertyneet poistot 1.1. -9 0 

Tilikauden poistot -19 -9 

Kertyneet poistot 31.12. -28 -9 

Kirjanpitoarvo 31.12. 57 53

27 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


Ennakkomaksut ja keskeneräiset 

hankinnat 

Hankintameno 1.1. 1 014 11 131 85 10 554 

Lisäykset 4 098 969 76 84 

Vähennykset -989 -11 086 -85 -10 552 

Hankintameno 31.12. 4 123 1 014 76 85 

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 123 1 014 76 85 

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 98 617 107 149 6 709 7 045 

3.3 SIJOITUKSET 

KONSERNI Osakkeet Saamiset 

Omistus- Muut Muut Sijoitukset 

yhteys- 

yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 448 784 618 1 850 

Vähennykset -39 -31 -163 -233 

Hankintameno 31.12. 409 753 455 1 617 

Kirjanpitoarvo 31.12. 409 753 455 1 617 

EMOYHTIÖ Osakkeet Saamiset 

Konserni- Omistus- Muut Konserni- Muut Sijoitukset 

yritykset yhteys- yritykset yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 35 056 423 214 28 932 472 65 098 

Vähennykset -505 -39 -19 -836 -142 -1 541 

Hankintameno 31.12. 34 552 384 195 28 096 330 63 557 

Arvonkorotukset 1.1. 7 400 7 400 

Arvonkorotukset 31.12. 7 400 7 400 

Kirjanpitoarvo 31.12. 41 952 384 195 28 096 330 70 957

28 

KONSERNIYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön 

omistusosuus% omistusosuus% 

Finnsaar Ab Tukholma, Ruotsi 100,0 100,0 

Ruoka-Saarioinen Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioinen Eesti OÜ Tallinna, Viro 100,0 100,0 

Saarioisten Jyväbroiler Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Säilyke Oy Tampere 100,0 100,0 

Liha-Saarioinen Oy Tampere 100,0 69,3 

Herkku-Broiler Oy Sahalahti 96,0 96,0 

Arsaar Oy Tampere 65,0 65,0 

Kiinteistö Oy Laukaantie 10 Jyväskylä 100,0 0 

AS Meleco Tallinna, Viro 70,0 0 

As. Oy Masonpelto Sahalahti 56,8 0 

OSAKKUUSYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön Tilin- Oma Kirjanpidon 

omistusosuus% omistusosuus% päätös pvm pääoma tulos 

Tuoretie Oy, Vantaa 33,3 33,3 31.12.2004 832 4,5 

Findest Protein Oy, Kaustinen 20,0 20,0 31.12.2004 597 0,3 

Satalab Oy, Huittinen 24,8 0 31.12.2004 73 -2,8

29 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.4 VAIHTO-OMAISUUS 

Aineet ja tarvikkeet 11 612 12 263 

Valmiit tuotteet/tavarat 10 451 10 813 

Yhteensä 22 063 23 076 

3.5 LYHYTAIKAISET SAAMISET 

Myyntisaamiset 35 592 32 402 33 832 30 802 

Lainasaamiset 76 42 3 1 

Muut saamiset 6 336 0 330 

Siirtosaamiset 2 803 3 532 573 1 489 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Myyntisaamiset 12 24 353 477 

Siirtosaamiset 0 1 0 0 

Yhteensä 12 25 353 477 

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 38 489 36 337 34 761 33 100 

3.6 RAHOITUSARVOPAPERIT 

Jälleenhankinta-arvo 1 137 1 070 1 137 1 070 

Kirjanpitoarvo 1 063 1 063 1 063 1 063 

Erotus 74 7 74 7 

3.7 OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 1.1. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Osakepääoma 31.12. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Käyttörahasto 1.1. 79 927 76 543 33 675 29 775 

Edellisen tilikauden voitto 6 763 9 778 3 974 10 293 

Osingonjako -6 660 -6 394 -6 660 -6 394 

Arvonkorotusten peruutus -7 467 0 -67 0 

Muuntoerot 13 0 

Käyttörahasto 31.12. 72 576 79 927 30 922 33 675 

Tilikauden voitto 10 802 6 763 7 207 3 974 

Oma pääoma yhteensä 92 339 95 651 47 090 46 610 

3.8 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Kertynyt poistoero 7 947 8 322 

3.8 LASKENNALLINEN VEROVELKA 

Tilinpäätössiirroista 9 907 10 872

30 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.9 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 20 113 30 990 6 558 16 503 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 4 278 2 677 6 394 5 173 

Muut pitkäaikaiset lainat 5 631 176 5 607 168 

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 30 022 33 843 18 559 21 844 

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin 

kuin viiden vuoden kuluttua: 

Lainat rahoituslaitoksilta 7 822 9 385 3 042 3 822 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 4 278 2 677 6 394 5 173 

3.10 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 1 843 1 843 911 911 

Eläkelainat 0 168 0 168 

Muut lainat 183 379 168 336 

Saadut ennakot 73 46 0 0 

Ostovelat 17 168 15 203 5 673 4 226 

Muut velat 4 700 3 991 320 314 

Siirtovelat 12 487 14 095 1 460 2 582 

Velat saman konsernin yrityksille 

Ostovelat 429 413 34 418 32 380 

Yhteensä 429 413 34 418 32 380 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 36 883 36 138 42 950 40 918 

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: 

- henkilöstökulujaksotukset 11 687 12 368 1 174 1 106 

- muut 800 1 727 286 1 476 

Korottomat velat 

Lyhytaikainen 34 857 33 748 41 871 39 498

31 

4. Muut liitetiedot (Luvut 1 000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


ANNETUT VAKUUDET, VASTUU- 

SITOUMUKSETJA MUUT VASTUUT 

4.1 Velat, joiden vakuudeksi annettu 

kiinnityksiä tai muita vakuuksia 

Rahalaitoslainat 22 124 33 352 7 637 17 918 

4.2 Taseeseen sisältymättömät 

vastuusitoumukset ja vastuut 

Takaukset 

Konserniyritysten puolesta 13 480 13 545 

Muut 393 393 378 378 

Yhteensä 393 393 13 858 13 923 

Leasingvastuut 

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 802 1 760 466 615 

Myöhemmin maksettavat 14 003 13 207 455 553 

Yhteensä 14 805 14 967 921 1 168 

4.3 Yleisvakuutena annetut kiinnitykset 

ja muut vakuudet 

Annetut kiinteistökiinnitykset 32 380 32 380 5 126 5 126 

Annetut muut vakuudet 21 003 20 351 21 003 20 351 

Yhteensä 53 383 52 731 26 129 25 477

32 

VOITONJAKOEHDOTUS 

Saarioinen Oy:n vapaa oma pääoma 31.12.2004 on: 

Käyttörahasto 

Tilikauden voitto 

Yhteensä 

30 921 867,13 euroa 

7 206 876,09 euroa 

38 128 743,22 euroa 

Tästä jakokelpoisia varoja on 38 128 743,22 euroa. 

Saarioinen-konsernin vapaa oma pääoma 31.12.2004 on: 

Käyttörahasto 

Tilikauden voitto 

Yhteensä 

72 576 000,00 euroa 

10 802 000,00 euroa 

83 378 000,00 euroa 

Tästä jakokelpoisia varoja on 56 669 000,00 euroa. 

Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan osakkeelta 8,50 euroa eli yhteensä 4 528 800,00 euroa ja että loppu kirjataan 

käyttörahastoon. 

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET 

Tampereella 24. maaliskuuta 2005 

Juhani Avotie 

hallituksen 

puheenjohtaja 

Kaisu Avotie 

hallituksen jäsen 

Erkki Isokangas 

hallituksen jäsen, 

toimitusjohtaja 

Heikki Hytönen 

hallituksen jäsen 

Kari Tupeli 

hallituksen jäsen

33 

TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 

Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. 

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. 

Tampereella 5. päivänä huhtikuuta 2005 

PricewaterhouseCoopers Oy 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT 

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

Saarioinen Oy:n osakkeenomistajille 

Olemme tarkastaneet Saarioinen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2004. Hallituksen ja toimitusjohtajan 

laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. 

Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä 

ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä 

tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain 

säännösten perusteella. 

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden 

säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin 

sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä 

vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys 

voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. 

Tampereella huhtikuun 5. päivänä 2005 

PricewaterhouseCoopers Oy 

KHT-yhteisö 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT

34 

Konsernin avainluvut graafisesti 

liikevaihto 2004 

tulos ennen satunnaisia eriä 2004 

milj. euroa 

280 

milj. euroa 

20 

270 

15 

260 

10 

250 

240 

5 

230 

2000 2001 2002 

2003 


0 

2000 2001 2002 

2003 


investoinnit 2004 

sijoitetun pääoman tuotto 2004 

milj. euroa 

20 

16 % 

14 % 

15 

12 % 

10 % 

10 

8 % 

6 % 

5 

4 % 

2 % 

0 

2000 2001 2002 

2003 


0 % 

2000 2001 2002 

2003 


omavaraisuusaste 2004 

korolliset nettovelat 2004 

milj. euroa 

60 % 

30 

50 % 

25 

40 % 

20 

30 % 

15 

20 % 

10 

10 % 

5 

0 % 

2000 2001 2002 

2003 


0 

2000 2001 2002 

2003 

2004

35 

myynnin jakautuminen yhtiöittäin 2004 

myynnin jakautuminen sektoreittain 2004 

4,2 % 

40 % 

6,1 % 2,6 % 61,4 % 

Vk-myynti 

17,3 % 



HoReCa-myynti 


29,9 % 

Muu myynti 

38,5 % 

Muu myynti 

Vienti ja ulkomaat 

henkilöstömäärä keskimäärin 2004 

2 500 

2 000 

1 500 

1 000 

500 

0 

2000 

2001 2002 2003 


Toimihenkilöt 

Työntekijät 

Keskimääräinen henkilöstömäärä lasketaan siten, että kuukausittain otetaan 

mukaan ne henkilöt, joilla on voimassaoleva työsuhde. Satunnaisessa 

työsuhteessa työskenteleviä henkilöitä ei lasketa henkilöstömäärään. 

tunnuslukujen laskentakaava 

Sijoitetun pääoman tuotto 

Tulos ennen satunnaisia eriä + Korkokulut ja muut rahoituskulut 

Taseen loppusumma – Korottomat velat 

Maksuvalmiussuhde 

Vaihtuvat vastaavat – Vaihto-omaisuus 

Lyhytaikainen vieras pääoma 

Omavaraisuusaste 

Oma pääoma + Vähemmistöosuus 

Taseen loppusumma – Saadut ennakot 

Korolliset nettovelat 

Korollinen vieras pääoma – Korolliset saamiset

36 

Yhteystiedot 

SAARIOINEN OY 

Pääkonttori 

Järvensivuntie 1, PL 108 

33101 Tampere 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7205 

email etunimi.sukunimi@saarioinen.fi 

www.saarioinen.fi 

Etelä-Suomen myyntikonttori 

Mestarintie 17 

01730 Vantaa 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8422 

■ 

LIHA-SAARIOINEN OY 

Valkeakosken ruokatehdas 

Tikinmaankatu 21, PL 122 

37601 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7777 

Jyväskylän lihanjalostuslaitos 

Suluntie 1, PL 2 

40351 Jyväskylä 

puh. (014) 333 7211 

fax (014) 333 7166 

■ 

RUOKA-SAARIOINEN OY 

Sahalahden valmisruokatehdas 

Isoniementie 76 

36420 Sahalahti 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7960 

SAARIOISTEN SÄILYKE OY 

Huittisten tuotantolaitos 

Teollisuustie 4 

32700 Huittinen 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8225 

■ 

SAARIOISTEN KESKUSLÄHETTÄMÖ OY 

Tikinmaankatu 23 

37630 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8840 

■ 

SAARIOINEN EESTI OÜ / AS MELECO 

Männiku tee 102/3, 

11216 Tallinn, Eesti 

puh. +372 655 9190 

+372 659 3020 

fax +372 659 3021 

www.meleco.ee 

■ 

FINNSAAR AB 

Solkraftsvägen 25 

S-13570 Stockholm, Sverige 

puh. +46 8 5565 8470 

fax +46 8 742 1138 

www.annikkis.tm.se

Saarioinen 2004

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?