Vuosikertomus 2007 - Saarioinen

Saarioinen 2007

Saarioinen 

Vuosikertomus 1.1.2007–31.12.2007

Sisältö 

Toiminta-ajatus ....................................... 3 

Toimitusjohtajan katsaus ............................... 4 

Konsernin avainluvut graafisesti ......................... 6 

Vuosi 2007 lyhyesti. ................................... 7 

Saarioinen-konserni ................................... 8 

Liiketoiminta ......................................... 10 

Markkinakatsaus. ..................................... 14 

Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

Ympäristö. ........................................... 22 

Hallituksen toimintakertomus 1.1.2007–31.12.2007 ......... 24 

Konsernituloslaskelma ................................. 26 

Konsernitase ......................................... 27 

Konsernirahoituslaskelma .............................. 28 

Emoyhtiön tuloslaskelma .............................. 29 

Emoyhtiön tase ....................................... 30 

Emoyhtiön rahoituslaskelma ............................ 31 

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ....................... 32 

Tuloslaskelmien liitetiedot ............................. 33 

Taseiden liitetiedot ................................... 35 

Muut liitetiedot ....................................... 40 

Voitonjakoehdotus .................................... 41 

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ...... 41 

Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä ...................... 42 

Tilintarkastuskertomus ................................ 42 

Yhteystiedot ......................................... 44

3 

Toiminta-ajatus 

Puhtaasta luonnosta 

• Varmistamme raaka-aineiden alkuperän 

• Huolehdimme tuotantohygieniasta 

• Minimoimme toiminnan ympäristöpäästöt 

• Kehitämme pakkauksia 

• Teemme yhteistyötä kuljetuksissa 

Hyvää valmista ruokaa 

• Hyvänmakuista 

• Turvallista 

• Helppokäyttöistä 

• Ravitsemuksellisesti monipuolista 

• Erilaisiin tarpeisiin

4 

Toimitusjohtajan katsaus 

Koko elintarvikeketjua ajatellen vuosi 2007 oli poikkeuksellinen. 

Raaka-aineiden tasainen ja osin laskeva hintakehitys 

pysähtyi, ja monen raaka-aineen ylituotantotilanteesta käännyttiin 

osittain jopa lievään niukkuuteen. Suurin syy raakaaineiden 

voimakkaaseen hinnannousuun olivat poikkeukselliset 

sääolot lähes kaikkialla maapallolla. Toinen tekijä on 

Kiinan ja Intian elintason voimakas kasvu. Näiden maiden 

kulutustottumukset muuttuvat pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden 

suuntaan, ja samalla jalostavan teollisuuden 

raaka-ainetarve kasvaa. Vaikka Suomen kesä ja satokausi 

olivat kohtalaisen hyvät, rajut maailmanmarkkinahintojen 

muutokset heijastuivat ensimmäisen kerran voimakkaasti 

myös kotimaan hintoihin. 

Keskustelu ruuan hinnan nousupaineista olikin vilkasta 

koko loppuvuoden. Laajaa keskustelua käytiin myös geenimuuntelusta 

ja uusista pakkausten ravintosisältömerkinnöistä. 

erityisesti puurot, salaattiateriat ja mikroruuat menestyivät 

hyvin. Oman lisänsä valmisruokamarkkinoille toi uusi innovaatiomme: 

kypsistä lihoista, valmiista kastikkeista ja lisukkeista 

koostuva Arjen ruuanlaitto -tuotesarja. 

Vähittäiskauppamyyntimme kehitys oli hyvä, ja markkinaosuutemme 

valmisruuissa nousi edelleen 45,5 prosenttiin. 

Myös Saarioisten brändi kesti erinomaisesti kovassa kilpailussa, 

ja olimme kuluttajien mieluisin merkki TNS Gallupin 

vuotuisen mittauksen mukaan. 

Vaikka raaka-ainekustannusten lisäksi monet muutkin 

kustannukset nousivat, saavutimme edellisvuotta ja budjettitavoitteita 

paremman tuloksen. Lähes 25 miljoonan euron 

liikevoittoa voi pitää erinomaisena. Hyvää kehitystä tukivat 

mainiosti sujunut myynti, kustannustehokas toiminta ja toimintojen 

tehostuminen monilla osa-alueilla. Myynnin kehitys 

Virossa jatkui vakaana, ja Ruotsissa panostimme voimakkaasti 

valmisruokien myyntiin ja markkinointiin. 

Hyvä tuloskehitys 

Vaikka paineet kuluttajahintojen nousuun olivat kovat, ne eivät 

vielä vuoden 2007 aikana toteutuneet pitkien sopimusaikojen 

vuoksi. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousivat 

viime vuonna 2,1 prosenttia. Päivittäistavarakaupan kasvu 

oli runsaat viisi prosenttia. Saarioinen menestyi kilpailutilanteessa 

erittäin hyvin. Liikevaihtomme vuonna 2007 oli noin 

327 miljoonaa euroa, ja kasvua edelliseen vuoteen nähden 

kertyi 6,3 prosenttia. Tämä oli selkeästi yli markkinakasvun. 

Loppuvuotta kohden liikevaihdon kasvu hidastui, sillä luovuimme 

vihannessäilykkeiden myynnistä, markkinoinnista 

ja tuotannosta, joiden osuus vuositasolla oli noin kolme prosenttia 

myynnistä. 

Kaupan kasvua avitti Suomen hyvä taloudellinen tilanne 

ja kulutustottumusten siirtyminen pidemmälle jalostettuihin 

ja kalliimpiin tuotteisiin. Saarioisten osalta myynnin kehitystä 

tukivat hyvin onnistuneet uutuustuotelanseeraukset; 

Investoinneilla lisää kapasiteettia 

Päättyneen vuoden investoinnit olivat yli 18 miljoonaa euroa. 

Suurin osa niistä kohdistui valmisruokatuotannon kehittämiseen 

ja kapasiteetin lisäämiseen. Ruoka-Saarioisten pitkäaikainen 

tuotantotilojen laajennus saatiin valmiiksi. Tulevina 

vuosina jatkamme investoimista tuotannon kehittämiseen, 

seuraavien vuosien investoinnit ylittävät vuosittain 20 miljoonaa 

euroa. Liharaaka-aineen saamisen turvaamiseksi teimme 

päätöksen laajentaa ja saneerata Jyväskylän teurastamoa 12 

miljoonalla eurolla. 

Valmisruokien menekin kasvu Baltiassa on voimakasta, ja 

Saarioinen haluaa olla vahvasti mukana tässä kehityksessä. 

Rakennamme Viroon uuden valmisruokatehtaan, joka varmistaa 

voimakkaan panostuksen valmisruokatuotteisiin koko 

pohjoisen Itämeren alueella. Jyväskylän laajennus ja Viron 

uusi valmisruokatehdas valmistuvat vuoden 2009 loppuun 

mennessä.

Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy 

Toimintojen kehittämiseksi aloitimme vuoden 2006 lopussa 

prosessijohtamishankkeen. Tavoitteena on käydä kolmen 

vuoden aikana kaikki ydinprosessimme läpi ja kehittää 

toimintoja entistä asiakaslähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja 

joustavammiksi. Tämä hanke koskettaa jokaista saarioislaista 

tulevien vuosien aikana. 

Tulevaisuuden haasteita 

Raaka-aineiden hinnannousu, hintavaihtelut ja mahdolliset 

saatavuusongelmat jatkuvat kuluvana vuonna. Nouseva kustannuskehitys 

asettaa paineita myyntihinnoille, sillä myyntihintojen 

on seurattava kohoavia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä 

tämä on suurin haaste sekä meille että koko kotimaiselle 

elintarviketeollisuudelle. Toinen suuri haaste tulee olemaan 

hyvän ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen. 

Avainasemassa ovat myös 141-tuen kompensointi ja sellaiset 

maatalouden investointitukipäätökset, joilla turvataan 

alkutuotannon kannattavuus tasapuolisesti koko maassa. Tilanne 

ei saa muuttua niin, että alueelliset tuet tai niiden eriarvoisuus 

ohjaisivat alkutuotannon tai jatkojalostuksen sijoittamispäätöksiä. 

Saarioisten markkina-asema, taloudellinen tilanne ja tuloksentekokyky 

ovat hyvät. Meillä on hyvät ja luottamukselliset 

suhteet asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstömme 

on ammattitaitoista ja vahvasti yritykseen sitoutunutta, ja panostamme 

jatkossakin henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin. 

Jatkamme pitkäjänteistä työtä sekä brändimme että 

suomalaisen valmisruokakulttuurin kehittämiseksi. 

Kiitän asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme 

erittäin hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistyöstä. 

Haluan myös erityisesti kiittää henkilöstöä tuloksellisesta 

ja hyvin tehdystä työstä. 

Ilkka Mäkelä

6 

Konsernin avainluvut graafisesti 

Liikevaihdon kehitys 

2003–2007 (mEur) 

Tulos ennen satunnaisia eriä 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Investoinnit 


% 

Sijoitetun pääoman tuotto 

2003–2007 (%) 

 

% 

 

% 

 

% 

 

 

% 

 

% 

% 

% 

% 

% 

% 

Omavaraisuusaste 

2003–2007 (%) 

 

 

 

 

 

 

Korolliset nettovelat 


% 

 

 

 

Tunnuslukujen laskentakaava 

Sijoitetun pääoman tuotto 

Maksuvalmiussuhde 

Omavaraisuusaste 

Korolliset nettovelat 

Tulos ennen satunnaisia eriä + Korkokulut ja muut rahoituskulut 

Taseen loppusumma – Korottomat velat 

Vaihtuvat vastaavat – Vaihto-omaisuus 

Lyhytaikainen vieras pääoma 

Oma pääoma + Vähemmistöosuus 

Taseen loppusumma – Saadut ennakot 

Korollinen vieras pääoma – Korolliset saamiset

7 

Vuosi 2007 lyhyesti 

• Saarioisten liikevaihto oli 326,9 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 6,3 prosenttia. Tulos ennen 

satunnaisia eriä oli 24,1 miljoonaa euroa. 

• Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä aloitti 1.1.2007 Saarioinen-konsernin toimitusjohtajana. 

• Saarioisten Säilyke Oy myi keväällä 2007 vihannessäilykkeiden reseptit, valmistusoikeudet sekä koneet ja kaluston 

Felix Abba Oy Ab:lle. Kaupan myötä 54 henkilöä jouduttiin irtisanomaan ja yhtiö organisoitiin uudelleen 

helmikuun alussa säilyketehtaan toimitusjohtajaksi siirtyneen Matti Tähtisen johdolla. 

• Saarioisten Lihanjalostus Oy aloitti Jyväskylässä vuoden 2010 loppuun asti kestävän, noin 12 miljoonan euron 

suuruisen investointiohjelman. Suurin osa tästä Jyväskylän yksikön kautta aikojen merkittävimmästä investoinnista 

kohdistuu teurastukseen liittyviin toimintoihin. 

• Saarioinen ilmoittautui ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimukseen. 

• Suomalaisten kestosuosikki, maksalaatikko, täytti huhtikuussa 50 vuotta ja oli vuonna 2007 toiseksi myydyin 

valmisruoka Suomessa arvossa mitattuna. Vuonna 1957 markkinoille tuli myös muita edelleen valikoimassa olevia 

valmisruokia kuten lihaperunasoselaatikko ja kaalikääryleet. 

• Saarioisten Äitien tekemää ruokaa -kampanjaan kuuluva mainos voitti MTV3:n Kaikkien aikojen parhaat sekunnit 

-kilpailun. 

Tilinpäätöksen avainluvut 2007 2006 2005 2004 2003 

Liikevaihto (mEUR) 326,9 307,5 292,3 277,2 272,8 

Liikevaihdon muutos 6,3 % 5,2 % 5,4 % 1,6 % 1,9 % 

Liikevoitto (mEUR) 24,8 14,1 15,7 17,7 14,5 

% liikevaihdosta 7,6 % 4,6 % 5,4 % 6,4 % 5,3 % 

Tulos ennen satunnaisia eriä (mEUR) 24,1 13,9 15,0 16,9 13,8 

% liikevaihdosta 7,4 % 4,5 % 5,1 % 6,1 % 5,1 % 

Nettoinvestoinnit (mEUR) 18,3 16,6 18,7 10,7 10,3 

Sijoitetun pääoman tuotto 16,4 % 10,2 % 11,5 % 12,8 % 10,5 % 

Maksuvalmiussuhde * 1,3 1,0 1,1 1,1 1,1 

Omavaraisuusaste * 58,3 % 53,4 % 53,8 % 54,9 % 54,5 % 

Korolliset nettovelat (mEUR) * -0,3 22,2 19,0 22,1 27,5 

% liikevaihdosta -0,1 % 7,2 % 6,5 % 8,0 % 10,1 % 

Henkilöstö keskimäärin 2 229 2 240 2 211 2 156 2 167 

*) kauden lopussa

H 

Sa 

8 

Saarioinen-konserni 

Saarioinen on yksityisessä omistuksessa oleva perheyhtiö, 

joka on alusta asti ollut saman suvun hallussa. 

Saarioinen-konsernin hallituksen puheenjohtaja on 

toimitusjohtaja Juhani Avotie Artekno Oy:stä. Hallituksen 

muut jäsenet vuonna 2007 olivat toimitusjohtaja 

Ilkka Mäkelä ja talousjohtaja Heikki Hytönen Saarioinen 

Oy:stä, toimitusjohtaja Kari Tupeli Ruoka-Saarioinen 

Oy:stä ja Saarioisten Taimistot Oy:n toimitusjohtaja 

Kaisu Avotie. 

Saarioinen-konserni on jakautunut viiteen kotimaiseen 

ja kolmeen ulkomaiseen tytäryhtiöön. Konsernin 

liikevaihdosta yli 60 prosenttia muodostuu vähittäiskaupan 

myynnistä, noin 30 prosenttia HoReCa-sektorin 

myynnistä ja loput teollisuusmyynnistä ja viennistä. 

Konsernin myynnistä, markkinoinnista ja hallinnosta 

vastaa keskitetysti emoyhtiö Saarioinen Oy. 

Saarioinen tunnetaan erityisesti valmisruuastaan, 

jota valmistetaan eri muodoissaan kaikilla tuotantolaitoksilla, 

mutta myös lihatuotteet, lihajalosteet sekä 

hillot ja mehut ovat Saarioisten tunnetun ja luotetun 

tuotemerkin alla olevia tuotteita. 

Saarioinen työllisti vuonna 2007 keskimäärin 2 229 

henkilöä, muutaman henkilön vähemmän kuin edellisenä 

vuonna. 

TUKHOLMA 

Finnsaar AB

Saarioinen Oy 

Ruoka- 


Liha-Saarioinen Oy 

Saarioisten 

Lihanjalostus Oy 

Saarioisten 

Säilyke Oy 

Saarioisten 

Keskuslähettämö 

Oy 

Finnsaar AB, 

Tukholma 

Saarioinen Eesti OÜ ja 

As Meleco, Tallinna 

Laatikkoruuat, broilertuotteet, 

broilerinliha, kalaruuat, 

pastaruuat, pakastepuolivalmisteet, 

liha- ja kastikeruuat, 

annosateriat, kiusaukset, 

kasvisruuat, keitot 

Pizzat, lihapiirakat, 

karjalanpiirakat, lihavalmisteet, 

kypsät jauhelihatuotteet, 

kypsät lihat 

Lihalajitelmat, palaliha, 

kuluttajapakattu liha, 

lihapuolivalmisteet, 

pihvit, leikkeet 

Majoneesi- ja tuoresalaatit, 

jälkiruuat, puurot, 

salaatti-, mauste- ja 

grillauskastikkeet, liemijauheet 

ja fondit, hillot, 

marmeladit, soseet, mehut 

Käsittelee kaikki Saarioisten 

tuoretuotteet 

Finnsaar AB myy tuoretta 

valmisruokaa Ruotsissa 

Annikkis-merkillä 

AS Meleco valmistaa salaatteja 

ja valmisruokia Viron 

ja Baltian markkinoille 

Äitien tekemää ruokaa 

Saarioinen on brändi, joka tunnetaan kaikkialla Suomessa. Saarioisten 

vahvuutena ovat perinteet ruuanvalmistuksessa, hyvän maun 

vaatimus sekä luja usko osaamiseen ja laatuun. 

Saarioinen on toteuttanut toiminta-ajatustaan "Puhtaasta luonnosta 

hyvää valmista ruokaa" jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. 

Suomalaisten monet kestosuosikit ovat syntyneet Saarioisten keittiössä. 

Niistä ehkä tunnetuin on maksalaatikko, joka lähti valloittamaan 

ruokapöytiä keväällä 1957 ja täytti siis vuonna 2007 pyöreät 

viisikymmentä vuotta. Maksalaatikon suosio on pysynyt vuodesta 

toiseen suurena – päivässä valmistuu noin 46 000 laatikkoa, jos 

määrä muutetaan 400 gramman pakkauksiksi. Perinteisellä reseptillä 

valmistettu maksalaatikko on edelleen suosituin, mutta rinnalleen se 

on saanut myös laktoosittoman ja rusinattoman version, jolla on omat 

vankkumattomat ystävänsä. 

TAMPERE 


JYVÄSKYLÄ 

Saarioisten Lihanjalostus 

Oy 

KANGASALA 

Ruoka-Saarioinen Oy 

UITTINEN 

arioisten Säilyke Oy 

VALKEAKOSKI 


Saarioisten Keskuslähettämö Oy 

VANTAA 


Tallinna 

Saarioinen Eesti OÜ 

AS Meleco

10 

Lisbeth Isomäki, Saarioisten Säilyke Oy 

Liiketoiminta 

Vuonna 2007 Saarioinen-konsernin liikevaihto oli 326,9 euroa. 

Konserni teki liikevoittoa 24,8 miljoonaa euroa. 

Suuria muutoksia toiminnassa ei ollut lukuun ottamatta 

Saarioisten Säilyke Oy:n vihannessäilykkeiden valmistuksen 

lopettamista. Kauppa päätti yhden ajanjakson Saarioisten 

historiassa – Saarioisten teollisen toiminnan voidaan 

katsoa alkaneen punajuuren purkituksesta 1950-luvun 

alussa. 

Kapasiteetti kasvoi Kangasalla 

Suuria hankkeita saatiin päätökseen vuonna 2007. Kangasalan 

Sahalahdella toimivan Ruoka-Saarioinen Oy:n uudisrakennus- 

ja saneeraustyöt valmistuivat, ja valmisruokatuotantoon 

keskittynyt yhtiö pääsi käyttämään kasvanutta 

kapasiteettiaan hyväkseen. Tuotannon tehokkuuteen ja tuotannon 

prosesseihin panostettiin erityisesti, mutta raakaainetehokkuutta 

on edelleen kehitettävä. Yhtiön liikevaihto 

kehittyi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla myönteisesti, ja 

koko liikevaihdon kehitys lähenteli kymmentä prosenttia. 

Yhtiön tuotteiden markkinaosuus pysyi hyvin hallinnassa 

ja osin myös kasvoi. Merkittävimpiä uutuuksia olivat 

Arjen ruuanlaitto -konseptin tuotteet sekä jo tuttujen tuotteiden 

valikoimien laajennukset, kuten menestyksekkäästi 

keittosarjaa täydentämään tullut lihakeitto. 

Ruoka-Saarioinen odottaa jatkossa niin valmisruokakuin 

broilertuotannon edelleen kasvavan. 

Kaikkien aikojen suurin investointi Jyväskylässä 

Jyväskylässä toimivassa Saarioisten Lihanjalostus Oy:ssä 

keskityttiin vuonna 2007 tekemään teurastamon laajennusja 

saneeraustöitä koskevaa investointisuunnitelmaa. Noin 

12 miljoonan euron hanke konkretisoituu vuonna 2008, kun 

rakennustyöt alkavat; ne valmistuvat vuonna 2009. Tuottavuutta 

ja toiminnan laatua lisätään muun muassa navettatilojen 

ja teurastuslinjojen uudistuksella sekä menetelmämuutoksilla. 

Investointi kohdistuu myös jäähdytykseen ja 

jätteenkäsittelyyn. 

Erittäin kova hintakilpailu toi markkinoille osin poikkeuksellisiakin 

piirteitä. Markkina-asemat pystyttiin kuitenkin 

säilyttämään tuotevalikoimaa kehittämällä ja hallitusti 

karsimalla sekä keskittymällä entistä jalostetumpiin tuotteisiin. 

Yhtiö pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan yli seitsemän 

prosenttia vaikeissa kilpailuasetelmissa. 

Saarioisten Lihanjalostuksen tulevaisuudennäkymät 

ovat suotuisia suuren investoinnin tuomien hyötyjen 

myötä. 

Valkeakoskella merkittäviä lanseerauksia 

Valkeakoskella sijaitsevalle Liha-Saarioinen Oy:lle vuosi 

2007 oli myönteisen kehityksen aikaa, sillä yhtiö ylitti niin 

myynti- kuin tulosbudjettinsa. Liha-Saarioinen lanseerasi 

merkittäviä välipala-, kokolihatuote- ja kestomakkarauutuuksia, 

mikä osaltaan vauhditti myynnin kasvua. Vuoden 

jälkipuoliskolla alkanut voimakas raaka-aineiden hinnannousu 

aiheutti korotuspaineita myyntihintoihin, mutta toimintavuoden 

aikana hintoja ei korotettu. 

Liha-Saarioisten liikevaihto kasvoi yli kahdeksan prosenttia, 

mikä viestii erittäin myönteistä suuntaa. Investointeihin 

käytettiin lähes kolme prosenttia liikevaihdosta. 

Vuoden 2008 haaste on voimakkaasti nousseiden raakaaine-, 

työ- ja energiakustannusten vieminen myyntihintoihin. 

Yksinomaan uusien tuotteiden tuomalla myynnin lisäyksellä 

ja tuottavuuskehityksellä kustannustason nousua 

ei voida kompensoida. Lähtökohdat vuoteen 2008 ovat kuitenkin 

hyvät, sillä Liha-Saarioinen on saavuttanut vahvan 

aseman päätuoteryhmissään ja tuottavuus on kehittynyt 

hyvin. Myynnin kasvua tullaan kuluvan vuoden aikana vauhdittamaan 

mittavilla uutuustuotelanseerauksilla.

12 


liikevaihdon kehitys 2003–2007 (mEur) 



Saarioisten Lihanjalostus Oy 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liha-Saarioisten naapurina Valkeakoskella toimiva 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy jatkoi edelleen 

lähettämön läpimenon kehittämistä. Lähettämön 

toiminnan tehostamiseksi tehty päätös ohjelmistovaihdoksesta 

aiheutti kuitenkin muutoksia 

toiminnassa ja lisäsi muun muassa henkilöstökustannuksia 

loppuvuonna huomattavasti. 

12 

10 

8 

6 


investoinnit 2006–2007 (mEur) 

Vihannessäilyketuotanto päättyi 

Huittisissa 

Satakunnassa Huittisissa toimiva Saarioisten 

Säilyke Oy koki suuria muutoksia vuonna 2007. 

Vihannessäilykkeiden reseptit, laitteet ja valmistusoikeudet 

myytiin alkuvuodesta Felix Abba Oy 

Ab:lle, mikä merkitsi kymmenille henkilöille irtisanomisen 

uhkaa. Yt-neuvottelut johtivatkin 54 

henkilön vähennykseen. Organisaatio muuttui samassa 

yhteydessä melkoisesti. Merkittävä muutos 

oli myös toimitusjohtajan vaihtuminen. Uudeksi 

toimitusjohtajaksi konsernin johtoon siirtyneen 

Ilkka Mäkelän tilalle tuli Matti Tähtinen – pitkäaikainen 

saarioislainen, joka työskenteli aiemmin 

tuotantopäällikkönä Ruoka-Saarioisilla. 

Vihannessäilykkeiden poistuminen vaikutti 

odotettua vähemmän Saarioisten Säilykkeen liikevaihdon 

kehitykseen, sillä vähittäiskaupan tuotteiden menekki oli hyvä. Erityisesti 

salaattiateriat ja toukokuussa markkinoille tuodut puurot menestyivät erinomaisesti. Hilloissa 

Saarioinen nousi markkinajohtajan asemaan. 

Investointeja Huittisissa tehtiin noin kahden miljoonan euron verran. Näkyvin uudistus 

oli puurolinja uuden tuoteryhmän valmistukseen. Yhtiö säilytti tiukkojen auditointien jälkeen 

luomuhillotuotannon kansainvälisten BRC- ja IFS-sertifikaattien korkeimman tason. 

4 

2 

0 

 

 

 

 

 

 

 

2003 2004 2005 2006 2007 

Saarioisten Säilyke Oy 


 

Ulkomailla ei suuria muutoksia 

Viron toiminnot jatkoivat menestystään vuonna 2007. Vuoden aikana käynnistyi uuden 

tehtaan suunnittelu tulevaisuuden tuotantokapasiteetin varmistamiseksi ja toiminnan 

tehostamiseksi. Ruotsissa tehtiin huomattavia valmisruokatuotteiden markkinointi- ja 

myyntiponnisteluja, mutta toimenpiteet eivät vielä näkyneet vuoden 2007 tuloksessa.

13 







 

 

12 

 

 

10 

 

 

8 

 

 

 

6 

4 

 

 

2 

 

 

 

 

0 

2003 2004 2005 2006 2007

14 

Markkinakatsaus 

Tuore valmisruoka on edelleen Saarioisten menestyvin tuoteryhmä ja Saarioinen 

vahvisti asemaansa tuoreen valmisruuan markkinajohtajana 45,5 prosentin osuudellaan. 

Vuonna 2007 päivittäistavarakauppa kasvoi Suomessa 5,1 

prosenttia, kasvu oli voimakkainta sitten vuoden 2001. 

Saarioisten vähittäiskauppasektorin myynti kasvoi kokonaismarkkinoita 

voimakkaammin kaikissa tuoteryhmissä 

kuluttajapakattua broileria lukuun ottamatta. Merkittävimmin 

vahvistui hillojen markkinaosuus, ja voimakas kasvu 

nosti Saarioisen hillojen markkinajohtajaksi. Saarioinen 

on edelleen tuoreen valmisruuan ehdoton markkinajohtaja 

45,5 prosentin osuudellaan. 

Valmisruuan myynti kasvoi edelleen 

Tuore valmisruoka vahvisti edelleen asemiaan päivittäistavaramarkkinoilla 

kokonaismarkkinoiden kasvua enemmän. 

Tuoteryhmän kehitys oli lähes kuusi prosenttia. Saarioinen 

vahvisti markkinajohtajan asemaansa puolella prosenttiyksiköllä, 

ja sen markkinaosuus on nyt 45,5 prosenttia. Saarioisten 

tuotteiden myynti kasvoi yli seitsemän prosenttia, ja 

sen myynti oli suurempi kuin kuuden seuraavaksi suurimman 

valmistajan myynti yhteensä. Saarioisten tuotteiden 

hyvä myynnin kehitys toi yli puolet tuoteryhmän kasvusta, 

sillä tuoteryhmän viisi myydyintä tuotetta olivat Saarioisten 

pizzoja ja laatikkoruokia. 

Myös valmiiden aterioiden alatuoteryhmä kasvoi koko 

tuoteryhmän kasvua voimakkaammin, yli kymmenen prosenttia. 

Valmiit ateriat ovat valmisruuan suurin alatuoteryhmä. 

Saarioisten markkinaosuus valmiista aterioista oli 

yli 60 prosenttia, ja se vahvistui edelleen. Etenkin yhden 

hengen aterioiden, salaattiaterioiden ja premium-mikroruokien 

myynti kehittyi hyvin. Tätä selittää osaltaan uusien 

tuotteiden lanseeraaminen juuri näihin segmentteihin. Saarioinen 

lanseerasi tammikuussa Kinkku- ja Katkarapusalaattiateriat, 

jotka yhdessä olemassa olevien tuotteiden kanssa 

valtasivat segmentin neljä ensimmäistä sijaa. 

Joulu on tuoteryhmän merkittävin sesonki, ja Saarioisten 

myynti onkin jouluviikolla lähes kolminkertainen normaaliin 

verrattuna. Joululaatikoissa ja -salaateissa Saarioisten 

markkinaosuus säilyi erinomaisella tasolla ollen 82,3 

prosenttia. 

Välipalat ja jälkiruuat -alatuoteryhmän myynti kasvoi 

5,6 prosenttia. Saarioisten markkinaosuus siitä oli yli 41 

prosenttia, osuus on yli 2,5 kertaa suurempi kuin seuraavan 

kilpailijan osuus. Alatuoteryhmän suurin segmentti on 

pizzat, joiden myynti laski kolme prosenttia. Saarioinen 

onnistui kuitenkin kasvattamaan pizzamyyntiään yli neljä 

prosenttia ja samalla vahvistamaan markkinaosuuttaan, 

joka oli lähes 62 prosenttia. Lisäksi Saarioinen lanseerasi 

toukokuussa Riisi- ja Mannapuuron, jotka toivat alatuoteryhmän 

myyntiin lisäystä reilun viidenneksen. 

Uutuuksien merkitys valmisruokatuoteryhmän kehitykselle 

on erittäin suuri. Vuonna 2007 uutuudet kasvattivat 

tuoteryhmää juuri sen kehityksen verran eli lähes kuusi 

prosenttia. Saarioinen menestyi erinomaisesti uutuuksien 

lanseeraajana, sillä sen osuus uutuuksien myynnistä joulukuussa 

mitattuna oli lähes 53 prosenttia. Saarioisten Lihakeitto 

oli vuoden 2007 suurin valmisruokauutuus lähes 

kymmenen prosentin osuudella uutuuksien myynnistä, seuraavina 

olivat Saarioisten Riisipuuro ja Tomaatti-mozzarellapizza.

Myynnin jakautuminen yhtiöittäin 2007 

10,1 % 

4,1 % 

Vk-myynnin jakautuminen 2007 

% 

% 

% 

HoReCa-myynnin jakautuminen 2007 

% 

% 

% 

% 

15,2 % 

43,0 % 

% 

% 

% 

27,6 % 





Muu myynti 

Myynnin jakautuminen sektoreittain 2007 

, % 

, % 

Valmisruoka 

Lihavalmisteet 

Punainen liha 

Siipikarja 

Säilykkeet 

% % 

% 

Valmisruoka 

Lihavalmisteet 

Pakastetuotteet 

Säilykkeet 

Palaliha, kypsä 

Palaliha, tuore 

Siipikarja, kypsä 

Siipikarja, tuore 

, % 

, % 

Vk-myynti 

HoReCa-myynti 

Muu myynti 

Vienti ja ulkomaat

16 

Lihavalmisteissa ja kuluttajapakatussa lihassa 

hyvää kehitystä 

Lihavalmisteissa Saarioinen toimii pääasiassa leivän päällisten 

alatuoteryhmässä ja siellä vain tietyissä segmenteissä. 

Tuoteryhmän myynnin kahden prosentin kehitys oli 

kaksijakoinen, sillä leivän päällisten alatuoteryhmä kasvoi 

yli neljä prosenttia, kun taas Ruuanlaitto-alatuoteryhmän 

myynti laski lähes prosentin. Saarioisten myynnin kehitys 

Leivän päälle -alatuoteryhmässä oli hieman markkinaa parempi, 

noin 4,5 prosenttia. Kehitys tuli pääosin Kinkut- ja 

Kalkkuna ja broiler -segmenteistä. Kinkut-segmentin kehitys 

oli lähes viisi prosenttia ja Kalkkuna ja broiler -segmentin 

lähes 15. Saarioisten tuotteiden kehitys oli 33 prosenttia 

koko segmentin kehityksestä. 

Meetvurstien myynti kehittyi 2,7 prosenttia, Saarioisten 

tuotteiden reilut viisi. Saarioisten Kotimainen meetvursti 

250 g ja Kevyt meetvursti 250 g ovat segmentin suurimmat 

tuotteet. 

Kuluttajapakatun lihan myynti kasvoi edelleen. Punaisen 

lihan myynnin kasvu tasoittui viiteen prosenttiin, kun taas 

broilerin myynti kiihtyi yli 17 prosentin kasvuun. Saarioisten 

asema vahvistui punaisessa lihassa noin 20 prosenttia 

myynnin kasvun ansioista. Vahvimpia kasvajia olivat Saarioisten 

kahden kappaleen pihvipakkaukset, joiden osuus 

pihvit ja leikkeet -segmentistä oli lähes puolet. 

Saarioisille markkinajohtajuus hilloissa 

Salaattikastikkeiden kehitys oli päivittäistavarakaupan kehityksen 

tasoa. Saarioinen onnistui kuitenkin vahvistamaan 

markkinajohtajuuttaan noin seitsemän prosentin myynnin 

kasvunsa ansiosta. Hilloissa Saarioinen nousi markkinajohtajaksi 

40 prosentin myynnin kehityksellä. 

väestöstä. Syötyjen annosten määrä nousi erityisesti huoltoasemakahviloissa 

ja -ravintoloissa, joissa kasvua oli yli 

11 prosenttia. 

Kuluttajien tarpeet muuttuvat nopeasti. Muutokseen reagoiminen 

oikea-aikaisesti on yritysmaailmalle suuri haaste. 

Erilaisten tutkimusten avulla on mahdollista ennakoida näitä 

muutoksia ja löytää niistä ne asiat, joihin tulee reagoida. 

Haastetta lisää kuluttajien käyttäytymisen ennustamisen 

vaikeus. Heitä ei voi luokitella yhteen tiettyyn luokkaan, 

vaan kuluttajan käyttäytyminen voi vaihdella tilannekohtaisesti. 

Vuonna 2007 Saarioinen kehitti toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. 

Eräs merkittävimmistä hankkeista oli prosessimaisen 

toimintatavan kehittäminen koko konsernissa. 

Sillä varmistetaan se, että asiakkaiden näkemykset ja tarpeet 

saatetaan nykyistä tehokkaammin koko organisaation 

tietoisuuteen. Näin tuotteet ja palvelut tarjoavat asiakkaille 

aina todellisia ratkaisuja. 

HoReCa-myynnin osuus Saarioisten liikevaihdosta on 

30 prosenttia. Myynnin jakautuminen vuonna 2007 valmisruuan, 

pakastetuotteiden, säilykkeiden, lihavalmisteiden 

ja lihan kesken oli hyvin tasaista. 

Viennissä kampanjoitiin 

Vientiponnistuksia tehtiin vuoden aikana erityisesti Ruotsiin, 

jossa lanseerattiin Saarioisten ensimmäinen Suomen 

ulkopuolinen tv-kampanja, ”Istiden är över”. Kampanjalla 

tavoiteltiin tuoreen valmisruuan tunnettuuden lisäämistä 

vastaiskuna pakasteruuille, jotka Suomen ulkopuolella ovat 

kuluttajille tuoreita valmisruokia tutumpia. Viennin kokonaisvolyymit 

pysyivät kuitenkin vuoden aikana aiempien 

vuosien tasolla. 

Saarioisten liikevaihdosta kolmannes tulee HoReCasektorilta 

HoReCa-alan vuonna 2006 voimistunut myyntikehitys jatkui 

suotuisana myös vuoden 2007. Alan myönteisen kehityksen 

jatkuminen nykyisessä taloustilanteessa on edelleen mahdollista, 

vaikka poikkeuksellisen voimakkaat kustannusten 

nousut kaikkien alan toimijoiden osalta alkoivat syksyllä 

2007. Näihin suurelta osin globaaleihin kustannusten muutoksiin 

on alan sopeuduttava sekä oman toiminnan tehokkuutta 

kehittämällä että panostamalla voimakkaammin kuluttajien 

tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. 

Kodin ulkopuolella syötävien annosten määrä kasvoi. Yhteensä 

kahviloiden, ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden 

ja julkishallinnon suurkeittiöiden valmistamien aterioiden 

määrä oli 797 miljoonaa ACNielsenin HoReCa-rekisterin tietojen 

mukaan. Keskimäärin Suomessa syötiin 151 HoReCasektorin 

valmistamaa ateriaa henkilöä kohti vuonna 2007. 

Kasvua edelliseen vuoteen oli annosmäärällä mitattuna 1,9 

prosenttia. Päivittäin ateriapalveluita käyttää 34 prosenttia 

Asiakas on meille tärkein 

Asiakkaiden mielipiteiden kuuleminen toimintaa kehitettäessä 

on Saarioisille keskeistä ja tärkeää. Asiakkaat ja asiakkuudet 

pidettiin mielessä myös vuonna 2007, kun Saarioisten 

toimintaa lähdettiin tehostamaan määrittämällä uudestaan 

konsernin ydinprosessit ja niiden ympärillä olevat 

toiminnot. Prosessien aktiivinen ja yksityiskohtainen kehittäminen 

on jo tuonut tullessaan monia uudistuksia ja parannuksia 

toimintatapoihin. Työ jatkuu vuoteen 2010 saakka. 

Imagotutkimukset ovat Saarioisilla mieluista luettavaa, 

sillä keväällä 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan Saarioinen 

oli kaikilla mitatuilla alueilla kuluttajien mieluisin 

merkki pääkilpailijoihin verrattuna (TNS Gallup Oy, helmimaaliskuu 

2007, n=1 019). Tämän aseman pitäminen vaatii 

jatkuvaa työtä ja asiakkaiden arvostuksen ja luottamuksen 

hankkimista yhä uudelleen.

Tuotekehitys takaa laadukkaat tuotteet 

Saarioisten tuotteiden menestys perustuu laadukkaaseen 

tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Asiakkaiden mieltymykset 

ja tarpeet tutkitaan tarkkaan, ja tulokset viedään koekeittiöön, 

jossa paneudutaan paitsi ravitsemuksellisesti oikein 

kootun ja turvallisesti tuotetun ruuan valmistamiseen, 

myös siihen, että ruoka todella maistuu hyvältä. Uutuuksiin 

panostetaan, ja niitä testataan huolella ennen kuin ne pääsevät 

markkinoille. 

Saarioinen julkaisi vuonna 2007 elintarviketieteiden tohtori 

Terhi Outilan johdolla kehitetyn valmisruokamittarin, 

jonka avulla voidaan kehittää ravitsemussuositusten mukaisia 

valmisruokia. Uudessa menetelmässä valmisruokien 

ravintoainesisältöjä verrataan viitearvoihin, jotka lasketaan 

viiden vuoden välein julkaistavan Kansanterveyslaitoksen 

Finravinto-ravitsemustutkimuksen kulutustietoja ja ravitsemussuosituksia 

hyödyntäen. 

Menetelmä on edullinen ja helppo apu tuotekehitykselle 

terveellisten tuotteiden kehittämisessä. Se mahdollistaa 

monipuolisen tuoteryhmän kehittämisen ja valmisruokien 

ravitsemuksellisen laadun seuraamisen. 

Saarioisten tuotteista on menetelmän avulla tutkittu rasva-, 

suola- ja kuitupitoisuuksia. 

Tuote 

Rasva 

Suola 

Kuitu 

(g) 

(%) 

(g) 

Kaikkien aikojen parhaat sekunnit 

Pizzat 

Saarioisten tuotteet 

Viitearvo 

9,9 

9,2 

1,1 

1,3 

1,2 

1,6 

Saarioisten Meidän äitipä -mainos voitti ylivoimaisesti 

MTV3:n yleisöäänestyksen kaikkien aikojen parhaasta televisiomainoksesta 

keväällä 2007. 

Pastaruuat, laatikot, 

kiusaukset 


5,6 

0,8 

0,8 

Kaikkien aikojen parhaaksi televisiomainokseksi äänestetty 

mainos muistetaan pienestä tytöstä, jonka lausahdus 

Viitearvo 

4,9 

0,8 

1,1 

"Meiän äiti tekee teiän äitien ruuat" on jäänyt suuren yleisön 

Välipalat 

mieleen lentävänä lauseena. Mainos toimi myös arvostuk- 


8,8 

1,0 

1,8 

senosoituksena Saarioisten työntekijöille, nosti valmisruo- 

Viitearvo 

9,4 

0,9 

2,3 

kien arvostusta entisestään ja erityisesti vahvisti Saarioisten 

asemaa mieluisimpana ruokabrändinä.

18 

Irma Haverinen, Saarioisten Säilyke Oy 

Henkilöstö 

Turvallisuus, työsuojelu ja työhyvinvointi olivat keskeisiä henkilöstöasioita Saarioisilla 

vuonna 2007. Myös osaaminen on kunniassa edelleen, keväällä tehty työhyvinvointitutkimus 

todisti henkilöstön olevan tietoinen omasta osaamisestaan ja sen merkityksestä. 

Saarioisten henkilöstömäärä pieneni hiukan vuoden 2007 

aikana. Vuoden lopussa henkilöitä oli keskimäärin 2 229, 

kun vuotta aikaisemmin keskimääräinen luku oli yksitoista 

henkeä suurempi. Henkilömäärän pieneneminen johtui Saarioisten 

Säilyke Oy:n vihannessäilykkeiden valmistuksen ja 

reseptien myynnistä, jonka yhteydessä 54 henkilöä jouduttiin 

irtisanomaan. 

Saarioisten henkilöstö on naisvaltaista, yli 60 prosenttia 

kaikista saarioislaisista on naisia. Tasa-arvo on kuitenkin 

asia, joka on konsernissa tasapainossa – siitä todistavat 

myös konsernissa tehdyt tasa-arvoselvitykset. 

Kehityskeskusteluista hyvää palautetta 

Vuonna 2007 panostettiin edelleen esimiesten valmentamiseen 

ja tukemiseen sekä esimiestyökalujen kehittämiseen 

ja hyödyntämiseen. Muita osaamisen kehittämisen painopistealueita 

olivat prosessien kehittäminen, projektien hallinta 

ja työntekijöiden koulutus. 

Vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen, tuotannon 

ryhmäkeskustelujen ja osaamiskartoitusten avulla selvitetään 

osaamistarpeita ja tuetaan henkilökohtaista kehittymistä. 

Työntekijöiden kehityskeskustelut toteutuvat jo lähes 

koko konsernissa. Niitä kehitetään saatujen palautteiden 

perusteella, mutta jo nyt on voitu todeta kattavan kehityskeskustelukäytännön 

merkitys toiminnalle. 

Työhyvinvointi pinnalla kaikissa konserniyhtiössä 

Saarioisilla toteutettiin jälleen vuonna 2007 koko konsernia 

koskeva työhyvinvointitutkimus. Kahden vuoden välein 

tehtävässä tutkimuksessa kartoitettiin työpaikan ilmapiiriä 

ja esimiestyötä sekä työtä ja työympäristöä. Tutkimuksen 

tavoitteena oli selvittää kunkin yhtiön keskeisiä kehittämistarpeita 

ja vahvuuksia. Vastausprosentti oli 80, mitä 

voidaan pitää hyvänä tuloksena. Jokainen yhtiö määritteli 

omat tärkeimmät kehityskohteensa, joille sovittiin yhteisesti 

tavoitteet ja aikataulut. 

Eri yksiköissä päädyttiin toteuttamaan eri asioita, esimerkkinä 

mainittakoon Saarioisten Lihanjalostuksessa 

käynnistetty elintarvikealan TuTa-projekti, johon paneudutaan 

syvällisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä Helsingin 

yliopiston vetämällä Elintarvikealan tuottavuustalkoot 

-projektilla pyritään parantamaan muun muassa tuottavuutta, 

tiedonkulkua ja työhyvinvointia sekä vähentämään 

sairauspoissaoloja. Valkeakoskella taas niin Liha-Saarioisten 

kuin Saarioisten Keskuslähettämönkin luottamusmiehet 

ja työsuojeluvaltuutetut kouluttautuivat pirkanmaalaisen 

yhteishankkeen avulla työhyvinvointivalmentajiksi. Ruoka- 

Saarioisilla henkilöstön hyvinvointia pyrittiin edelleen parantamaan 

sekä johtamista kehittämällä että TUTTAVAn 

(Turvallisesti tuottavat työtavat -mittari) määrätietoisella 

hyödyntämisellä. Saarioisten Lihanjalostus Oy puolestaan 

palkittiin työympäristön kehittämisestä Työturvallisuuskeskuksen 

järjestämässä elintarvikealan työturvallisuuskilpailussa.

Henkilöstömäärä keskimäärin yhtiöittäin 2007 

 

 

 

 

 

 

 

Ruoka-Saarioinen Oy, Kangasala 

Liha-Saarioinen Oy, Valkeakoski 

Saarioisten Lihanjalostus Oy, Jyväskylä 

Saarioisten Säilyke Oy, Huittinen 

Saarioinen Oy (Tampere, Vantaa ja aluemyynti) 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Valkeakoski 

Ulkomaat (Viro ja Ruotsi)

20 

Henkilöstömäärä 

keskimäärin 2003–2007 

 

 

 

 

 

 

 

Työntekijät 

Toimihenkilöt 

Työnopastajille lisää koulutusta 

Muutamat konsernissa sattuneet tapaturmat ovat puhuttaneet 

paljon ja herättäneet erityisesti esimiehet ajattelemaan 

työsuojelua ja työturvallisuutta entistä enemmän. 

Konsernissa tehdyt riskikartoitukset ja vaaran arvioinnit 

ovat antaneet lisäarvoa asialle. Konserniyhtiöt 

ovatkin panostaneet koulutuksessa erityisesti työturvallisuuskoulutukseen. 

Työhyvinvointitutkimuksen tulosten 

perusteella on esimerkiksi lisätty työnopastajien 

koulutusta ja muokattu sitä käytännönläheisemmäksi. 

Lisäksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen on entistä 

kattavampaa. Nämä toimet näkyvät tulevaisuudessa 

toivottavasti entistä vähäisempinä tapaturmina ja poissaoloina. 

Näkymät vuodelle 2008 

Henkilöstön kehittämisen painopistealueita tulevat kuluvana 

vuonna olemaan osaamisen hallinta, arkipäivän 

esimiestaidot sekä kehityskeskustelutoimintojen ja työturvallisuuden 

kehittäminen. 

Savuton Saarioinen toteutui vuoden 2008 alussa. 

Savuttomuuteen valmistauduttiin jo pitkään, ja työnantaja 

järjesti tupakasta vieroituskursseja ja kustansi osan 

vieroitusvälineistä. Saarioinen ei ole ensimmäinen savuton 

yhtiö elintarvikealalla, mutta ensimmäisten joukossa 

kuitenkin. Savuttomuuden vaikutukset ovat arvioitavissa 

vasta tulevaisuudessa, mutta toimintaperiaatteesta 

”Puhtaasta luonnosta hyvää valmista ruokaa” tulee jo 

nyt yhä todempi, kun työpaikalla ei tupakoida. 

Matti Pällijeff, Saarioisten Säilyke Oy

Konserni sai 

työhyvinvointivalmentajia 

Virve Ruuskanen, Kari Koskinen ja Tuija Toivonen-Perttunen 

Suomen ensimmäiset työhyvinvointivalmentajat valmistuivat 

syksyllä 2007. Liha-Saarioisilta koulutukseen osallistuivat luottamusmiehet 

Tuija Toivonen-Perttunen ja Kari Koskinen sekä 

työsuojeluvaltuutettu Virve Ruuskanen ja Saarioisten Keskuslähettämöstä 

työsuojeluvaltuutettu Katja Huhtala ja luottamusmies 

Jani Kivinen. 

Noin vuoden mittaiseen koulutusohjelmaan osallistui kaikkiaan 

23 henkilöä 14 eri työyhteisöstä, ja sen järjesti Tampereen 

yliopiston yhteydessä toimiva tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. 

Koulutuksen tarkoituksena oli antaa yrityksille itselleen 

työhyvinvointiin liittyvää osaamista ja kytkeä työhyvinvointi 

muuhun yrityksen kehittämistoimintaan ja strategioihin. 

Saarioisten uudet työhyvinvointivalmentajat lähtivät innolla 

koulutukseen mukaan, kuuluuhan myös työhyvinvoinnista huolehtiminen 

luonnostaan luottamus- ja työsuojeluhenkilöille. 

Uusi titteli velvoittaa entistä enemmän puuttumaan asioihin. 

Samalla se viestii sitä, että asia otetaan yrityksessä vakavasti. 

Sekä Liha-Saarioisilla että Keskuslähettämössä aiotaankin jatkossa 

pitää kiinni siitä, että työhyvinvointiasiat nostetaan säännöllisesti 

esille esimerkiksi osasto- tai tykypalavereissa. Parasta 

antia uusien työhyvinvointivalmentajien mielestä oli yhteistyön 

lisääntyminen esimiesten kanssa, kun asioita puitiin matkan 

varrella yhdessä. 

Kuvateksteiksi: Virve Ruuskanen (vas.), 

Kari Koskinen ja Tuija Toivonen-Perttunen, 

toiseen Jani Kivinen ja Katja Huhtala

22 

Energiankulutus 

MWh 

 

kWh/tuotekg 

, 

 

, 

 

, 

 

, 

 

2003 2004 2005 2006 2007 

, 

Ympäristö 

Kokonaiskulutus MWh 

Suhteellinen kulutus kWh/tuotekilo 

Saarioisten ympäristöpäämäärät ovat energia- ja materiaalitehokkuus, joihin sisältyvät 

energian kulutuksen lisäksi vedenkulutus ja jäteveden laatu, jätehuolto sekä raaka-aineet 

ja pakkausmateriaalit. 

Ympäristötavoitteet oli poikkeuksellisesti asetettu vain vuodeksi, 

jatkossa tarkastelujakso tullee olemaan kolme vuotta. 

Vuoden tavoiteasetantaan päädyttiin konsernissa suunnitteilla 

tai tapahtumassa olleiden suurehkojen muutosten ja 

investointien vuoksi. 

Vuonna 2007 luovuttiin vihannessäilyketuotannosta, ja 

sen ympäristövaikutukset näkyvät jo tilastoissa. Lisäksi päätettiin 

Jyväskylän suuresta investoinnista, jonka kokonaisvaikutukset 

tulevat näkymään vasta vuonna 2008 alkavan 

tarkastelujakson loppupuolella. 

Energiatehokkuus 

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala 

ja energiankäyttäjänä melko pieni koko teollisuuden 

mittakaavassa. Energiatehokkuus on kuitenkin 

elintarviketeollisuudelle tärkeää, sillä energiankulutuksen 

vähentäminen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitseminen 

ja energiakustannusten alentaminen ovat panostamisen 

arvoisia asioita. 

Saarioinen Oy liittyi vuonna 2007 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään, 

joka kattaa vuodet 

2008–2016. Järjestelmään liittymisen myötä Saarioinen sitoutui 

tehostamaan energiankäyttöään yhdeksän prosenttia 

sopimusaikana. Energiatehokkuus tullaan jatkossa ottamaan 

huomioon kaikilla toiminnan alueilla suunnittelusta 

toimintatapoihin. 

Energian kokonaiskulutus kääntyi vuonna 2007 laskuun 

kolmen vuoden nousun jälkeen, mutta suhteellinen kulutus 

kasvoi yhden prosentin. Asetettua suhteellisen energiankulutuksen 

tavoitetta eli edellisen vuoden tasoa ei saavutettu. 

Materiaalitehokkuus 

Vesi ja jätevesi 

Vaikka elintarviketeollisuus tarvitsee paljon hyvälaatuista 

puhdasta vettä, ei sen osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä 

ole kuin noin puoli prosenttia. Saarioisten tuotantolaitokset 

käyttivät vettä vuonna 2007 noin 845 000 m 3 , ja 

veden ominaiskulutus oli 8,1 l/kg. Kokonaisvedenkulutus 

laski edellisestä vuodesta noin 63 000 m 3 , ja veden ominaiskulutuksen 

osalta asetettu tavoite saavutettiin. 

Laitosten jätevettä tutkitaan ympäristöviranomaisten 

kanssa sovituilla tavoilla säännöllisesti. Jätevedestä tutkitaan 

muun muassa kiintoaineen määrää, biologista hapenkulutusta 

sekä typen ja fosforin määriä. Jäteveden BHK7- 

kuormitus laski vuonna 2007 edellisen vuoden tasosta noin 

390 tonnia, eli jäteveden laatua pystyttiin parantamaan ja 

asetettu tavoite saavutettiin. 

Pakkausmateriaalit ja jätteet 

Tuotantotoiminnasta syntyvä hävikki ja jäte hyödynnetään 

tehokkaasti. Jätteiden kierrätysaste Saarioisilla on jo korkea, 

yli 95 prosenttia. Korkeasta kierrätysasteesta huolimatta 

kaatopaikkajätteen kokonaismäärää onnistuttiin vuonna 

2007 alentamaan vielä noin 90 tonnia edellisen vuoden määrästä 

eli asetettu tavoite saavutettiin. 

Kaikki Saarioisten käyttämät muoviset pakkausmateriaalit 

voidaan hyödyntää energiana. Monet kunnat kieltävät 

nykyään jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissään 

muovijätteen polton kotien tulipesissä. Myös Saarioinen on 

ohjeistanut www-sivuillaan pakkausmuovien energiahyöty-

tn 

 

Kaatopaikkajäte 

g/tuotekg 

 

m 3 

 

Vedenkulutus 

l/tuotekg 

, 

tn 

 

Jätevesikuormitus (BHK7) 

g/tuotekg 

 

 

 

 

 

, 

 

 

 

 

 

 

, 

 

 

 

 

 

 

, 

 

 

 

 

, 

 

 

 

 

 

 

 

 

, 

 

 

 

 

Kokonaismäärä tn 

Kokonaiskulutus m 

Kokonaiskuormitus tn 

Suhteellinen määrä g/tuotekilo 

Suhteellinen kulutus l/tuotekilo 

Suhteellinen kuormitus g/tuotekilo 

käytön tällä periaatteella. Mikäli pakkausmuovit hyödynnetään 

energiana, sen tulee tapahtua polttolaitosolosuhteissa, 

ei kotona. Uudella ohjeistuksella halutaan osaltaan vaikuttaa 

ympäristölle ja terveydelle vaarallisten savukaasupäästöjen 

vähentämiseen. 

Energiahyötykäytön lisäksi pakkausmuovijätettä voi hyödyntää 

myös materiaalina. Tuotantolaitoksistamme muovijäte 

toimitetaan energiajätteeksi tai materiaalihyötykäyttöön, 

vain pieni osa päätyy hyödyntämiskelvottomana kaatopaikalle. 

Pakkausmateriaalien kulutuksen seurantaan kehitettiin 

vuonna 2007 järjestelmä, josta tullaan jatkossa saamaan 

entistä tarkempaa tietoa materiaalien kulutuksesta. 

Kaikilla Saarioisten tuotantolaitoksilla on voimassa olevat 

ympäristöluvat. Saarioisten Lihanjalostus Oy, joka sai 

ympäristöluvan jo vuonna 2001, teki vuonna 2007 Keski- 

Suomen ympäristökeskukselle ympäristöluvassa vaaditun 

hakemuksen nykyisten lupamääräysten päivittämiseksi.

24 

Hallituksen toimintakertomus 

1.1.2007–31.12.2007 

Olennaiset tapahtumat tilikaudella 

Konsernin liikevaihto oli 326,9 miljoonaa euroa, jossa oli 

kasvua 6,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdosta 

97,2 prosenttia kertyi kotimaasta. Merkittävin asiakasryhmä 

oli edelleen kotimaan vähittäiskauppa, jossa tuore valmisruoka 

oli menestyvin tuoteryhmä. Saarioisten markkinaosuus 

valmisruuassa kasvoi edelleen ja oli 45,5 prosenttia. 

Tilikauden aikana Saarioisten Säilyke luopui vihannessäilykkeiden 

valmistuksesta ja myynnistä myymällä valmistuksessa 

käytetyt koneet ja laitteet sekä reseptit Felix Abba Oy 

Ab:lle. Tilikauden päätyttyä Ruoka-Saarioinen Oy jakautui 

kahdeksi uudeksi yhtiöksi 1.1.2008 alkaen. Jakautumisella 

ei ole vaikutusta yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan. 

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 24,1 miljoonaa 

euroa, mikä oli selkeä parannus edellisvuoteen verrattuna. 

Osa parannuksesta kertyi kertaluonteisten erien nettovaikutuksesta. 

Loppuvuoden aikana raaka-aineiden hinnat nousivat 

merkittävästi ja lisänousua on odotettavissa myös vuodelle 

2008. Tämä luo paineita myyntihintojen korotuksille. 

Konsernin omavaraisuusaste parani tilikauden aikana ja 

oli tilikauden lopussa 58,3 prosenttia. Maksuvalmius säilyi 

hyvänä koko tilikauden ajan. 

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat 

tunnusluvut on esitetty sivulla seitsemän olevassa taulukossa. 

Investoinnit 

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 18,3 miljoonaa euroa, 

josta merkittävä osa kohdistui Sahalahden valmisruokatuotantoon. 

Muut investoinnit olivat pääosin tuottavuus- ja 

korvausinvestointeja. Konsernin investointien määrä tulee 

olemaan suuri myös lähivuosina. Merkittävänä hankkeena 

päätettiin Jyväskylän teurastamon saneerauksen ja laajentamisen 

aloittamisesta vuoden 2008 alussa. 

Tutkimus- ja kehitystoiminta 

Konserni panosti edelleen tuotantoprosessin ja uusien tuotteiden 

kehittämiseen tuotantoyhtiöissä. Oman kehittämisen 

ohella osallistuttiin alan kehityshankkeisiin, kuten elintarvikealan 

valtakunnalliseen Tuottavuustalkoot-projektiin, jolla 

pyritään vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja. Toiminnan 

tehokkuuden parantamiseksi käynnistettiin prosessimaisen 

toimintamallin kehityshanke. 

Henkilöstö 

Yhtiön palveluksessa työskenteli vuonna 2007 keskimäärin 

2 229 henkilöä. Määrä oli vain 11 henkilöä vähemmän kuin 

vuonna 2006, vaikka Saarioisten Säilykkeeltä jouduttiin irtisanomaan 

54 henkilöä vihannessäilykkeiden valmistuksesta 

luopumisen vuoksi. 

Henkilöstön kehittämisessä ammatillinen kouluttaminen 

ja osaamisen hallinta olivat edelleen keskeisiä asioita 

vuonna 2007. Työn tuottavuutta pyrittiin parantamaan muun 

muassa yksitoikkoisten työvaiheiden automatisoinnilla ja 

toisaalta ennaltaehkäisevillä työkykyä ja -motivaatiota ylläpitävillä 

ohjelmilla. 

Ympäristö 

Saarioisten toimintajärjestelmällä on sekä laatu- että ympäristösertifikaatit, 

ja kaikille tuotantolaitoksille on myönnetty 

uusien säädösten mukaiset ympäristöluvat. 

Riskit ja riskienhallinta 

Saarioinen-konsernin riskienhallinnassa riskit luokitellaan 

neljään tasoon: strategisiin, operatiivisiin, rahoituksellisiin 

ja vahinkoperusteisiin. Riskien merkittävyyden arvioinnissa 

on kiinnitetty huomiota riskin toteutumisen todennäköisyyteen 

ja vaikutuksen suuruuteen. 

Strategiset riskit ovat konsernin päämäärien ja tavoitteiden 

saavuttamiseen liittyvää epävarmuutta. Näiden riskien 

hallinnasta vastaavat emoyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. 

Operatiiviset riskit ovat liiketoimintaan ja vuosisuunnitelmien 

toteuttamiseen liittyviä liikeriskejä. Vastuu niiden 

hallinnasta on tytäryhtiöiden ja markkinoinnin johdolla. Tytäryhtiöiden 

johtoryhmät ovat arvioineet liikeriskejä ja niiden 

vaikutuksia. Merkittävimpiä operatiivisia riskejä ovat 

eläintauteihin liittyvät uhat, merkin imagoon negatiivisesti 

vaikuttavat tuoteriskit, kilpailutilanteen ja asiakaskunnan 

voimakkaan muuttumisen mahdolliset vaikutukset sekä 

keskeisten tietojärjestelmien käytön estävät virheet. Saarioinen-merkin 

imagoa ja asemaa on vahvistettu mainoskampanjoilla 

ja asiakkuuksien hallinnan kehittämisellä sekä 

muilla markkinointitoimenpiteillä. Tietohallinnon riskejä on 

pienennetty tietoriskikartoituksien perusteella tehdyillä parannuksilla 

ja tietojärjestelmähankkeisiin sisältyvillä riskianalyyseilla.

25 

Rahoitukselliset riskit liittyvät saataviin, korkoihin, valuuttoihin, 

hyödykehintoihin ja kassavirtaan. Sähkön hintariskiä 

vastaan on suojauduttu sähköjohdannaissopimuksilla, 

joiden toteutuksesta vastaa konsernin ostojohtaja. Muiden 

riskien hallinnasta vastaa rahoitusperiaatteiden mukaisesti 

konsernin talousjohtaja. 

Vahinkoperusteiset riskit sisältävät omaisuus- ja henkilövahingot, 

joiden suojaksi on olemassa konsernin vakuutuskäytännön 

mukaiset vakuutukset. Esine- ja keskeytysriskien 

sekä työturvallisuusriskien kartoitusta ja hallintaa 

on jatkettu yhteistyössä vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiöiden 

kanssa. 

Hallitus 

Kuluneella tilikaudella yhtiön hallituksen puheenjohtajana 

toimi Juhani Avotie ja jäseninä Kaisu Avotie, Heikki Hytönen, 

Ilkka Mäkelä ja Kari Tupeli. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 

Ilkka Mäkelä. 

Tulevaisuuden näkymät 

Konserniin kuuluva Ruoka-Saarioinen Oy solmi tilikauden 

päättymisen jälkeen esisopimuksen HK Ruokatalo Oy:n 

kanssa broilerraaka-aineen ostamisesta. Mikäli järjestely 

toteutuu, oletetaan ostosopimuksen parantavan Ruoka-Saarioisten 

broilerteurastamon käyttöastetta ja varmistavan 

konsernin yhtiöille kotimaisen broilerraaka-aineen saatavuuden 

lähitulevaisuudessa. 

Jyväskylässä toimivan Saarioisten Lihanjalostus Oy:n 

noin 12 miljoonan euron suuruinen teurastamon saneerausja 

laajennusinvestointi aloitetaan vuonna 2008. Investoinnin 

on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. Investoinnin 

avulla yhtiön toiminnan laatu ja tuottavuus paranevat. 

Valkeakoskella toimivan Saarioisten Keskuslähettämö 

Oy:n ohjelmistovaihdos on viivästynyt. Viivästyksestä aiheutuu 

konsernin yhtiöille lisäkustannuksia. Ohjelmistovaihdos 

pyritään saattamaan loppuun mahdollisimman pikaisella 

aikataululla. 

Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2008 

noin seitsemän prosenttia ja kertaeristä puhdistetun tuloksen 

pysyvän hyvällä tasolla. Erityisen haasteen kustannusten 

hallitsemiseen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen tuo 

kuitenkin vuonna 2007 alkanut raaka-aineiden hintojen voimakas 

nousu, jonka ennakoidaan jatkuvan myös vuonna 

2008.

26 

Konsernituloslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

1.1.–31.12. 

2007 

1.1.–31.12. 

2006 

Liite 

LIIKEVAIHTO 2.0 326 871 307 464 

Valmisvarastojen muutos (lisäys +/vähennys -) -3 654 738 

Liiketoiminnan muut tuotot 2.1 10 059 693 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -138 578 -132 929 

Henkilöstökulut 2.3 -80 914 -80 261 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -17 474 -12 819 

Liiketoiminnan muut kulut -71 504 -68 824 

LIIKEVOITTO 24 806 14 062 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 -693 -185 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 24 113 13 877 

Satunnaiset erät 2.6 -500 -1 000 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 23 613 12 877 

Tuloverot 2.8 -6 176 -3 189 

Vähemmistön osuus -27 -44 

TILIKAUDEN VOITTO 17 410 9 644

27 

Konsernitase (Luvut 1000 euroa) 

31.12.2007 31.12.2006 

VASTAAVAA 

Liite 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 706 4 984 

Konserniliikearvo 3.1 219 293 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 114 993 109 641 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet osakkuusyrityksissä 409 409 

Muut sijoitukset 702 749 

Muut saamiset 1 369 416 

Sijoitukset yhteensä 2 480 1 574 

Pysyvät vastaavat yhteensä 118 398 116 492 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 3.4 22 112 24 707 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 44 364 48 328 

Rahat ja pankkisaamiset 16 484 6 088 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 82 960 79 123 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 201 358 195 615 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.6 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 89 793 84 672 

Tilikauden voitto 17 410 9 644 

Oma pääoma yhteensä 116 164 103 277 

Vähemmistöosuus 1 285 1 258 

VIERAS PÄÄOMA 

Laskennallinen verovelka 3.8 9 083 9 903 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 26 511 29 300 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 48 315 51 877 

Vieras pääoma yhteensä 83 909 91 080 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 201 358 195 615

28 

Konsernirahoituslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

2007 2006 

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 24 113 13 877 

Oikaisut 

Suunnitelman mukaiset poistot 17 469 12 795 

Rahoitustuotot ja -kulut 693 185 

Muut oikaisut 2 717 -5 

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 39 558 26 852 

Käyttöpääoman muutos: 

Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset (lisäys-/vähennys+) 3 400 -6 917 

Vaihto-omaisuus (lisäys-/vähennys+) 2 595 -1 414 

Lyhytaikaiset korottomat velat (lisäys+/vähennys-) -247 2 518 

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 45 306 21 039 

Maksetut korot ja maksut -1 070 -983 

Saadut korot liiketoiminnasta 285 310 

Maksetut välittömät verot -2 909 -4 255 

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 41 612 16 111 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -18 469 -16 554 

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2 664 -15 

Myönnetyt lainat -990 0 

Investoinnit muihin sijoituksiin 47 11 

Lainasaamisten takaisinmaksut 36 21 

Luovutustulot muista sijoituksista 53 504 

Saadut korot investoinneista 15 7 

Saadut osingot investoinneista 8 8 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -16 636 -16 018 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 

Konsernirahoitus (lisäys+/vähennys-) 1 524 1 434 

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 1 004 

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -11 575 0 

Maksetut osingot ja muu voitonjako -4 529 -4 529 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -14 580 -2 091 

Muuntoerot 0 40 

Rahavarojen muutos 10 396 -1 958 

Rahavarat tilikauden alussa 6 088 8 046 

RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 16 484 6 088

29 

Emoyhtiön tuloslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

1.1.–31.12. 

2007 

1.1.–31.12. 

2006 

Liite 

LIIKEVAIHTO 2.0 48 129 46 097 

Liiketoiminnan muut tuotot 2.1 1 119 835 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -544 -560 

Henkilöstökulut 2.3 -8 031 -8 245 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -624 -694 

Liiketoiminnan muut kulut -39 429 -37 311 

LIIKEVOITTO 620 122 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 324 1 068 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 944 1 190 

Satunnaiset erät 2.6 21 472 7 246 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 22 416 8 436 

Tilinpäätössiirrot 2.7 202 223 

Tuloverot 2.8 -5 906 -2 273 

TILIKAUDEN VOITTO 16 712 6 386

30 

Emoyhtiön tase (Luvut 1000 euroa) 

31.12.2007 31.12.2006 

VASTAAVAA 

Liite 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 427 555 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 6 117 6 178 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet saman konsernin yrityksissä 41 952 41 952 

Osuudet osakkuusyrityksissä 384 384 

Muut sijoitukset 209 204 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 40 248 34 713 

Muut saamiset 1 309 327 

Sijoitukset yhteensä 84 102 77 580 

Pysyvät vastaavat yhteensä 90 646 84 313 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 39 215 45 146 

Rahat ja pankkisaamiset 15 744 5 539 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 54 959 50 685 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 145 605 134 998 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.6 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 38 378 36 521 

Tilikauden voitto 16 712 6 386 

Oma pääoma yhteensä 64 051 51 868 

Tilinpäätössiirtojen kertymä 3.7 7 290 7 492 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 22 095 24 230 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 52 169 51 408 

Vieras pääoma yhteensä 74 264 75 638 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 145 605 134 998

31 

Emoyhtiön rahoituslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

2007 2006 

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 944 1 190 

Oikaisut: 

Suunnitelman mukaiset poistot 621 693 

Rahoitustuotot ja -kulut -324 -1 068 

Muut oikaisut 2 -13 

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 243 802 

Käyttöpääoman muutos: 

Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset (lisäys-/vähennys+) 5 416 -6 784 

Lyhytaikaiset korottomat velat (lisäys+/vähennys-) -850 2 805 

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 809 -3 177 

Maksetut korot ja maksut -962 -670 

Saadut korot liiketoiminnasta 1 285 1 217 

Maksetut välittömät verot -2 075 -2 600 

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 4 057 -5 230 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -431 -259 

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot -2 0 

Myönnetyt lainat -990 0 

Investoinnit muihin sijoituksiin -5 -2 

Lainasaamisten takaisinmaksut 8 0 

Luovutustulot muista sijoituksista 0 497 

Saadut korot investoinneista 8 0 

Saadut osingot investoinneista 6 5 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 406 241 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 

Konsernirahoitus (lisäys+/vähennys-) 17 663 5 418 

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 1 962 

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 574 0 

Maksetut osingot ja muu voitonjako -4 529 -4 529 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 7 560 2 851 

Muuntoerot -6 46 

Rahavarojen muutos 10 205 -2 092 

Rahavarat tilikauden alussa 5 539 7 631 

RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 15 744 5 539

32 

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 

Yleistä 

Saarioinen Oy:n emoyhtiö on Artekno Oy, jonka kotipaikka on 

Tampere ja joka on laatinut oman konsernitilinpäätöksensä. Sitä 

säilytetään osoitteessa Järvensivuntie 1, 33100 Tampere. 

Konsernitilinpäätös 

Konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan sisältyvät 

emoyhtiön Saarioinen Oy:n lisäksi Ruoka-Saarioinen Oy, 

Liha-Saarioinen Oy, Saarioisten Säilyke Oy, Saarioisten Lihanjalostus 

Oy, Arsaar Oy, Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Kiinteistö 

Oy Jyväskylän Suluntie 1 sekä Saarioinen Eesti OÜ ja AS Meleco 

Tallinnassa Virossa ja Finnsaar AB Tukholmassa Ruotsissa. 

Konsernitilinpäätöksessä on jätetty konserniin kuuluvista 

yhtiöistä pois Herkku-Broiler Oy ja Saarioisten Jyväbroiler Oy, 

koska ne eivät ole toimineet tilikauden aikana sekä Asunto Oy 

Masonpelto, koska sen toiminta on ollut vähäistä tilikauden aikana 

eikä se ole harjoittanut liiketoimintaa. Näillä toimenpiteillä 

ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä vapaaseen 

omaan pääomaan. 

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden 

tilikauden tuloksesta on vähäinen, minkä vuoksi osuutta 

ei ole tuloslaskelmassa esitetty eikä taseessa siten ole tehty 

eliminointeja. 

Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa 

on käytetty hankintamenomenetelmää. 

Konsernitaseessa on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat. 

Konsernituloslaskelmassa on puolestaan eliminoitu yhtiöiden 

väliset myynnit, sisäiset hyvitykset ja veloitukset, sisäinen 

kate sekä voitonjako. 

Konsernitilinpäätöksessä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten 

poistojen kertynyt erotus merkitään konsernitaseeseen jaettuna 

omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä 

niiden muutos konsernituloslaskelmaan jaettuna laskennallisen 

verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. 

Poistoperiaatteet 

Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. 

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden 

arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. 

Käyttöomaisuuden myyntitappiot on kirjattu suunnitelman 

mukaisten poistojen lisäyksenä ja myyntivoitot on kirjattu 

liiketoiminnan muihin tuottoihin. 

Arvonkorotusperiaatteet 

Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotukset perustuvat osakkeiden 

hankintamenon ylittäviin substanssiarvoihin. 

Maa-alueiden arvonkorotukset perustuvat yhtiöissä laadittuihin 

arvioihin. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty neliöhintamenetelmää. 

Vaihto-omaisuuden arvostus 

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatetta noudattaen välittömään 

hankintahintaan, kuitenkin enintään todennäköiseen 

luovutushintaan. 

Valuuttamääräisten erien käsittely 

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän 

kursseihin. Tilikauden päättyessä olennaiset avoimena 

olevat ulkomaanrahan määräiset erät on arvostettu Euroopan 

keskuspankin noteeraamiin tilinpäätöspäivän keskikursseihin. 

Kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. 

Eläkekulujen käsittely 

Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutuksilla. Tilikauden eläkekulut on 

kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi tuloslaskelmaan. 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. 

Niiden määrä on alle yksi prosentti liikevaihdosta. 

Johdannaissopimukset 

Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan 

käyttää valuuttojen, korkojen ja hyödykkeiden hintariskeiltä suojautumiseen 

johdannaisia. Niiden realisoituneet tuotot ja kulut 

kirjataan suoriteperusteisesti tuloslaskelmaan. Tilinpäätöksessä 

realisoitumattomat tappiot kirjataan varovaisuusperiaatteen mukaisesti 

kuluksi. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista johdannaissopimuksista 

on ilmoitettu liitetiedoissa kohde-etuuden arvojen 

lisäksi käyvät arvot, jotka kertovat tulosvaikutuksen, joka 

olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöshetkellä. 

Konsernissa käytetyt poistoajat: 

Rakennukset ja rakennelmat 

Koneet ja kalusto 

Muut pitkävaikutteiset menot 

20–40 vuotta 

5–15 vuotta 

3–10 vuotta

33 

2. Tuloslaskelmien liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 

2007 2006 2007 2006 

2.0 LIIKEVAIHTO 

Liikevaihto markkina-alueittain 

Kotimaa 

Myynti konserniyhtiöille 48 057 46 067 

Muu myynti 317 722 298 538 72 30 

Kotimaa yhteensä 317 722 298 538 48 129 46 097 

Vienti ja ulkomaat 9 149 8 926 0 0 

Liikevaihto yhteensä 326 871 307 464 48 129 46 097 

2.1 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 

Liiketoiminnassa käytetyn omaisuuden 

myyntivoitot 8 722 29 1 14 

Muut tuotot 1 337 664 1 118 821 

Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 10 059 693 1 119 835 

2.2 MATERIAALIT JA PALVELUT 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 

Ostot tilikauden aikana -133 457 -128 857 0 -82 

Varaston muutos +/- 1 059 676 0 0 

Yhteensä -132 398 -128 181 0 -82 

Ulkopuolisilta ostetut palvelut -6 180 -4 748 -544 -478 

Yhteensä -138 578 -132 929 -544 -560 

2.3 HENKILÖSTÖKULUT 

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet -939 -965 -398 -423 

Muut palkat ja palkkiot -64 455 -61 849 -6 149 -5 794 

Eläkekulut -10 210 -10 880 -1 064 -1 648 

Muut henkilösivukulut -5 310 -6 567 -420 -380 

Yhteensä -80 914 -80 261 -8 031 -8 245 

Henkilöstön määrä keskimäärin 

- toimihenkilöt 426 424 157 158 

- työntekijät 1 803 1 816 0 0 

Yhteensä 2 229 2 240 157 158 

LÄHIPIIRIVASTUUT 

Konsernin johdon eläkeiäksi on 

sovittu 60 vuotta. Osakkeenomistajille 

tai johdolle ei ole myönnetty lainoja.

34 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


2.4 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 

Poistot ja arvonalennukset aineellisista 

ja aineettomista hyödykkeistä -17 474 -12 819 -624 -694 

josta konserniaktiivan poisto -74 -74 

2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 

Osinkotuotot 

Muilta 8 14 6 5 

Korkotuotot 

Saman konsernin yrityksiltä 0 0 1 204 1 116 

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 8 14 1 210 1 120 

Muut korko- ja rahoitustuotot 

Muilta 331 838 99 631 

Rahoitustuotot yhteensä 339 852 1 309 1 751 

Korko- ja muut rahoituskulut 

Saman konsernin yrityksille 0 0 -327 -105 

Muille -1 032 -1 037 -658 -579 

Rahoituskulut yhteensä -1 032 -1 037 -985 -684 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -693 -185 324 1 068 

2.6 SATUNNAISET ERÄT 

Satunnaiset tuotot 

Saadut konserniavustukset 0 0 25 600 12 000 

Satunnaiset kulut 

Annetut konserniavustukset -500 -1 000 -4 128 -4 754 

Satunnaiset erät yhteensä -500 -1 000 21 473 7 246 

2.7 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa 

tehtyjen poistojen erotus 202 223 

Yhteensä 202 223 

2.8 TULOVEROT 

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -6 996 -3 125 -5 907 -2 273 

Laskennallisen verovelan muutos 820 -64 0 0 

Yhteensä -6 176 -3 189 -5 907 -2 273

35 

3. Taseiden liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: 

Aineettomat oikeudet 

Hankintameno 1.1. 238 238 191 191 

Vähennykset -20 0 -19 0 

Hankintameno 31.12. 218 238 172 191 

Kertyneet poistot 1.1. -210 -209 -168 -168 

Tilikauden poistot 0 -1 0 0 

Kertyneet poistot 31.12. -210 -210 -168 -168 

Kirjanpitoarvo 31.12. 8 28 3 23 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Hankintameno 1.1. 10 839 13 702 3 355 3 574 

Lisäykset 288 235 173 101 

Vähennykset -166 -3 098 0 -320 

Hankintameno 31.12. 10 961 10 839 3 528 3 355 

Kertyneet poistot 1.1. -5 883 -7 944 -2 823 -2 784 

Vähennysten ja siirtojen poistot 165 3 096 0 320 

Tilikauden poistot -4 545 -1 035 -281 -359 


Kirjanpitoarvo 31.12. 698 4 956 424 532 

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 706 4 984 427 555 

3.1 KONSERNILIIKEARVO 

Hankintameno 1.1. 1 621 1 364 

Lisäykset 0 257 

Hankintameno 31.12. 1 621 1 621 

Kertyneet poistot 1.1. -1 328 -1 254 

Tilikauden poistot -74 -74 

Kertyneet poistot 31.12. -1 402 -1 328 

Kirjanpitoarvo 31.12. 219 293 

3.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET: 

Maa- ja vesialueet 

Hankintameno 1.1. 2 952 2 872 739 736 

Lisäykset 349 80 21 3 

Hankintameno 31.12. 3 301 2 952 759 739 

Arvonkorotukset 1 110 1 110 1 110 1 110 

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 411 4 062 1 869 1 849

36 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


Rakennukset ja rakennelmat 

Hankintameno 1.1. 110 248 107 767 9 225 9 185 

Lisäykset 2 890 2 523 16 82 

Vähennykset -37 -42 -13 -42 

Hankintameno 31.12. 113 101 110 248 9 228 9 225 


Vähennysten ja siirtojen poistot 36 41 13 42 



Kirjanpitoarvo 31.12. 64 004 65 062 3 887 4 115 

Koneet ja kalusto 

Hankintameno 1.1. 121 562 110 894 1 840 1 916 

Lisäykset 13 995 13 383 41 96 

Vähennykset -3 290 -2 715 -133 -172 

Hankintameno 31.12. 132 267 121 562 1 748 1 840 


Vähennysten ja siirtojen poistot 2 909 2 581 131 150 



Kirjanpitoarvo 31.12 43 908 39 146 177 214 

Tuotantokoneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 40 426 36 453 

Muut aineelliset hyödykkeet 

Hankintameno 1.1. 163 123 

Lisäykset 15 40 

Hankintameno 31.12. 178 163 

Kertyneet poistot 1.1. -95 -67 

Tilikauden poistot -30 -28 

Kertyneet poistot 31.12. -125 -95 

Kirjanpitoarvo 31.12. 53 68 

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 

Hankintameno 1.1. 1 303 1 473 0 0 

Lisäykset 2 533 1 217 184 0 

Vähennykset -1 219 -1 387 0 0 

Hankintameno 31.12. 2 617 1 303 184 0 

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 617 1 303 184 0 

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 114 993 109 641 6 117 6 178

37 

3.3 SIJOITUKSET 

KONSERNI Osakkeet Saamiset 

Omistus- Muut Muut Sijoitukset 

yhteys- 

yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 409 749 416 1 574 

Lisäykset 0 0 953 953 

Vähennykset 0 -47 0 -47 

Hankintameno 31.12. 409 702 1 369 2 480 

Kirjanpitoarvo 31.12. 409 702 1 369 2 480 

EMOYHTIÖ Osakkeet Saamiset 

Konserni- Omistus- Muut Konserni- Muut Sijoitukset 

yritykset yhteys- yritykset yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 34 552 384 204 34 713 327 70 180 

Lisäykset 0 0 5 5 535 982 6 522 

Hankintameno 31.12. 34 552 384 209 40 248 1 309 76 702 

Arvonkorotukset 1.1. 7 400 7 400 

Arvonkorotukset 31.12. 7 400 7 400 

Kirjanpitoarvo 31.12. 41 952 384 209 40 248 1 309 84 102 

KONSERNIYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön 

omistusosuus% 

omistusosuus% 

Finnsaar AB Tukholma, Ruotsi 100,0 100,0 

Ruoka-Saarioinen Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioinen Eesti OÜ Tallinna, Viro 100,0 100,0 

Saarioisten Jyväbroiler Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Säilyke Oy Tampere 100,0 100,0 

Liha-Saarioinen Oy Tampere 100,0 69,3 

Saarioisten Lihanjalostus Oy Tampere 100,0 69,3 

Kiinteistö Oy Jyväskylän Suluntie 1 Jyväskylä 100,0 69,3 

AS Meleco Tallinna, Viro 100,0 0 

Herkku-Broiler Oy Kangasala 96,0 96,0 

Arsaar Oy Tampere 65,0 65,0 

As. Oy Masonpelto Kangasala 56,8 0

38 

OSAKKUUSYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön 

omistus- 

omistusosuus% 

osuus% 

Tuoretie Oy, Vantaa 33,3 33,3 

Satalab Oy, Huittinen 24,8 0 

Findest Protein Oy, Kaustinen 16,6 16,6 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.4 VAIHTO-OMAISUUS 

Aineet ja tarvikkeet 14 800 13 759 

Valmiit tuotteet/tavarat 7 312 10 948 

Yhteensä 22 112 24 707 

3.5 LYHYTAIKAISET SAAMISET 

Myyntisaamiset 40 395 45 861 38 299 44 098 

Lainasaamiset 55 27 0 o 

Muut saamiset 2 3 1 1 

Siirtosaamiset 3 899 2 430 820 742 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Myyntisaamiset 13 7 96 306 

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 44 364 48 328 39 215 45 146 

3.6 OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 1.1. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Osakepääoma 31.12. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Käyttörahasto 1.1. 84 672 78 839 36 521 33 600 

Edellisen tilikauden voitto 9 644 10 369 6 386 7 450 

Osingonjako -4 529 -4 529 -4 529 -4 529 

Muuntoerot 6 -7 0 0 

Käyttörahasto 31.12. 89 793 84 672 38 378 36 521 

Tilikauden voitto 17 410 9 644 16 712 6 386 

Oma pääoma yhteensä 116 164 103 277 64 051 51 868 

3.7 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Kertynyt poistoero 7 290 7 493 

3.8 LASKENNALLINEN VEROVELKA 

Tilinpäätössiirroista 9 083 9 903

39 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.9 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 10 792 17 594 5 080 10 950 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 11 492 9 468 12 817 11 092 

Muut pitkäaikaiset lainat 3 929 1 757 3 900 1 707 

Siirtovelat 298 481 297 481 

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 26 511 29 300 22 095 24 230 

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin 

kuin viiden vuoden kuluttua: 

Lainat rahoituslaitoksilta 2 938 4 444 771 1 481 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 11 492 9 468 12 817 11 092 

3.10 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 1 713 6 758 780 780 

Muut lainat 1 728 3 924 1 707 3 900 

Saadut ennakot 21 26 0 0 

Ostovelat 19 923 18 817 5 811 5 387 

Muut velat 5 467 5 752 1 100 864 

Siirtovelat 18 911 16 054 5 783 2 886 

Velat saman konsernin yrityksille 

Ostovelat 552 546 36 988 37 591 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 48 315 51 877 52 169 51 408 

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: 

- henkilöstökulujaksotukset 14 252 14 253 1 528 1 297 

- muut 4 659 1 801 4 255 1 589 

Korottomat velat 

Lyhytaikainen 44 874 41 195 49 682 46 728

40 

4. Muut liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

ANNETUT VAKUUDET, VASTUU- 

SITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


4.1 Velat, joiden vakuudeksi annettu 

kiinnityksiä tai muita vakuuksia 

Rahalaitoslainat 12 505 24 352 5 861 11 730 

4.2 Taseeseen sisältymättömät 

vastuusitoumukset ja vastuut 

Takaukset 

Konserniyritysten puolesta 0 0 13 361 15 282 

Muut 234 237 150 187 

Yhteensä 234 237 13 511 15 469 

Leasing- ja vuokravastuut 

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 931 2 860 506 474 

Myöhemmin maksettavat 13 950 13 924 465 416 

Yhteensä 16 881 16 784 971 890 

4.3 Yleisvakuutena annetut kiinnitykset 

ja muut vakuudet 

Annetut kiinteistökiinnitykset 18 522 22 965 1 596 1 596 

Annetut muut vakuudet 15 244 25 302 15 244 25 302 

Yhteensä 33 766 48 267 16 840 26 899 

4.4 Johdannaissopimukset 

Hyödykejohdannaiset 

Sähköjohdannaiset 

Käypä arvo 1 106 264 1 106 264 

Kohde-etuuden arvo 4 760 5 255 4 760 5 255

41 

VOITONJAKOEHDOTUS 

Saarioinen Oy:n vapaa oma pääoma 31.12.2007 on: 

Käyttörahasto 

Tilikauden voitto 

Yhteensä 

38 377 915,18 euroa 

16 711 940,33 euroa 

55 089 855,51 euroa 

Tästä jakokelpoisia varoja on 55 089 855,51 euroa. 

Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 8,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 528 800,00 euroa 

ja että loppu kirjataan käyttörahastoon. 

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 

Tampereella 27. päivänä maaliskuuta 2008 

Juhani Avotie Kaisu Avotie Ilkka Mäkelä 

hallituksen hallituksen jäsen hallituksen jäsen, 

puheenjohtaja 

toimitusjohtaja 

Heikki Hytönen 

hallituksen jäsen 

Kari Tupeli 

hallituksen jäsen

42 

TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 

Edellä oleva toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. 

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. 


PricewaterhouseCoopers Oy 

KHT-yhteisö 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT 

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

Saarioinen Oy:n osakkeenomistajille 

Olemme tarkastaneet Saarioinen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 

1.1.–31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää sekä konsernin 

että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella 

annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja emoyhtiön hallinnosta. 

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös 

ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen 

jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. 

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat 

kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta 

asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan 

vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. 

Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. 


PricewaterhouseCoopers Oy 

KHT-yhteisö 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT

Kaarina Isoaho, Ruoka-Saarioinen Oy 

43

44 

Yhteystiedot 


Pääkonttori 

Järvensivuntie 1, PL 108 

33101 Tampere 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 7261 

email etunimi.sukunimi@saarioinen.fi 

www.saarioinen.fi 

Etelä-Suomen myyntikonttori 

Mestarintie 17 

01730 Vantaa 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 8422 

■ 


Tikinmaankatu 21, PL 122 

37601 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 7777 

■ 

SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY 

Suluntie 1, PL 2 

40351 Jyväskylä 

puh. (014) 333 7211 

faksi (014) 333 7166 

■ 


Teollisuustie 4 

32700 Huittinen 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 8225 

■ 

Saarioisten KesKuslähettämö Oy 

Tikinmaankatu 23, PL 45 

37601 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 8840 

■ 

Saarioinen Eesti Oü / AS Meleco 

Männiku tee 102/3, 

11216 Tallinn, Eesti 

puh. +372 655 9190 

+ 372 659 3020 

faksi +372 659 3021 

www.meleco.ee 

■ 

Finnsaar Ab 

Solkraftsvägen 25 

S-13570 Stockholm, Sverige 

puh. +46 8 5565 8470 

faksi +46 8 742 1138 

www.annikkis.tm.se 


Isoniementie 76 

36420 Sahalahti 

puh. (03) 244 7111 

faksi (03) 244 7960

HARRI HEIKKILÄ / GRAAFINEN SUUNNITTELU HARRI HEIKKILÄ OY 

JUSSI KOIVUNEN / STUDIO KOIVUNEN OY JA JUPITER IMAGES 

PAINO-ARRA OY 2008

Vuosikertomus 2007 - Saarioinen

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?