Vuosikertomus 2006 - Saarioinen

Saarioinen 2006

Saarioinen Oy 

Vuosikertomus 1.1.2006–31.12.2006

Sisältö 

Vuosi 2006 lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

Toimitusjohtajan katsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Saarioinen-konserni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Liiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

Markkinakatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 

Ympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 

Hallituksen toimintakertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

Konsernituloslaskelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 

Rahoituslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Emoyhtiön tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 

Emoyhtiön tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 

Tuloslaskelman liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Taseen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 

Muut liitetiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 

Voitonjakoehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 

Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 

Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 

Konsernin avainluvut graafisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Vuosi 2006 lyhyesti 

• Saarioisten liikevaihto nousi 307,5 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu oli 5,2 prosenttia. Tulos ennen satunnaisia 

eriä oli 13,9 miljoonaa euroa. 

• Saarioisten markkinajohtajuus tuoreessa valmisruuassa vahvistui edelleen ja oli vuoden lopussa 45 prosenttia. 

Myynnin kehitys oli erittäin hyvä. 

• Saarioisten Jyväskylän toimipiste aloitti toimintansa Saarioisten Lihanjalostus Oy:nä irtauduttuaan Valkeakoskella 

toimivasta Liha-Saarioinen Oy:stä. 

• Ruoka-Saarioinen Oy:n laaja investointiohjelma saatiin loppusuoralle, ja valmisruuan tekemiseen rakennettu lisäkapasiteetti 

otettiin käyttöön. 

• Virolaisen tytäryhtiön AS Melecon koko osakekanta siirtyi Saarioisten omistukseen. 

• Toimitusjohtaja Erkki Isokangas luovutti vuoden lopussa johtajuuden Ilkka Mäkelälle, joka siirtyi konsernin toimitusjohtajaksi 

Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä. 

Tilinpäätöksen avainluvut 2006 2005 2004 2003 2002 

Liikevaihto (mEUR) 307,5 292,3 277,2 272,8 267,8 

Liikevaihdon muutos 5,2 % 5,4 % 1,6 % 1,9 % -0,2 % 

Liikevoitto (mEUR) 14,1 15,7 17,7 14,5 19,7 

% liikevaihdosta 4,6 % 5,4 % 6,4 % 5,3 % 7,3 % 

Tulos ennen satunnaisia eriä (mEUR) 13,9 15,0 16,9 13,8 19,0 


Nettoinvestoinnit (mEUR) 16,6 18,7 10,7 10,3 18,3 

Sijoitetun pääoman tuotto 10,2 % 11,5 % 12,8 % 10,5 % 14,3 % 

Maksuvalmiussuhde * 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 

Omavaraisuusaste * 53,4 % 53,8 % 54,9 % 54,5 % 52,6 % 

Korolliset nettovelat (mEUR) * 22,2 19,0 22,1 27,5 24,6 


Henkilöstö keskimäärin 2 240 2 211 2 156 2 167 2 116 

*) kauden lopussa 

Tunnuslukujen laskentakaavat sivulla 37

Toimitusjohtajan katsaus 

Elintarviketeollisuudessa tuuli vuonna 2006 monesta suunnasta. 

Useat yhtiöt miettivät strategioitaan ja rakenteitaan, 

minkä seurauksena julkisuudessa kuultiin monista toiminnallisista 

leikkauksista ja työpaikkojen menetyksistä. Uutisia yritysostoista, 

fuusioitumisista ja ulkomaisista aluevaltauksista 

tuli taajaan, samoin kerrottiin useiden keskeisten henkilöiden 

vaihtumisista vuoden aikana. Trendi on jatkunut kuluvankin 

vuoden puolelle. 

Kuluttajahintojen nostoon oli alalla aihetta, sillä muuten 

kasvaneet energiakulut ja muut tuotannon kustannustekijät 

olisivat käyneet kestämättömiksi. Painetta hinnankorotuksiin 

on edelleen, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon asiaan pystytään 

vaikuttamaan kuluvan vuoden aikana. Kiristynyt kilpailu 

on kulunut ilmaus, mutta sen merkitystä ei voi kieltääkään, sillä 

kilpailtava kenttä on vain tiivistynyt ja yhä enemmän uhkatekijöitä 

tulee myös rajojen ulkopuolelta. Monet yritykset ovat 

hakeneet kasvun mahdollisuutta ulkomailta. Se tuntuukin olevan 

ainoa mahdollinen suunta, sillä kotimarkkinat alkavat olla 

täynnä. 

Päivittäistavarakauppa kasvoi noin neljä prosenttia, ja Saarioinen 

paransi osuuttaan siitä yli viidellä prosentilla, joten 

voimme olla hyvin tyytyväisiä myynnin kehitykseen. Saarioisten 

keskeisin tuoteryhmä, tuore valmisruoka, oli jälleen alan ykkönen 

– olimme selkeästi markkinajohtaja 45 prosentin markkinaosuudella 

ja pystyimme vieläpä kasvattamaan osuuttamme. 

Muun liiketoiminnan osalta toiminta pysyi tasaisena, joskin 

ilahduttavaa kehitystä oli erityisesti lihavalmistetuoteryhmässä. 

Keväällä lintuinfluenssauhka ravisteli maamme broilertuotantoa 

hetken, mutta pysyviä vaikutuksia sillä ei ollut. 

Saarioisilla oli verrattain tasainen ja olosuhteisiin nähden 

hyväkin toimintavuosi. Pystyimme kasvattamaan liikevaihtoamme 

5,2 prosenttia ja rikoimme reilusti 300 miljoonan euron 

liikevaihdon rajan. Tulos heikkeni hiukan viime vuodesta, mutta 

oli silti hyvää tasoa. Kannattavuutemme pysyi hyvänä. 

Investoinneilla lisäkapasiteettia 

Ulkomaan toiminnoissa myynnin kehitys erityisesti Virossa jatkui 

vahvana ja tytäryhtiömme AS Melecon tuotantokapasiteetti 

on täydessä käytössä. Toiminnan kehittäminen Baltiassa vaatii 

jatkossa lisää investointeja. 

Saarioisten investoinnit vuonna 2006 olivat varsin mittavat. 

Ruoka-Saarioinen Oy:n pitkäaikainen kapasiteetin lisäykseen 

tähtäävä ohjelma eteni suunnitellusti, ja tuotanto uusissa 

tiloissa on täydessä käynnissä. Loppuosa investoinnista toteutetaan 

vuoden 2007 aikana. Vastaavia parannusinvestointeja 

on suunniteltu ja toteutumassakin muissakin yksiköissämme, 

joten usko tulevaisuuteen on Saarioisilla vahva. 

Toiminnallinen muutos koettiin heti vuoden alussa, kun 

Liha-Saarioinen Oy:n toimintoja selkiytettiin ja sen Jyväskylässä 

sijaitseva yksikkö muutettiin omaksi yhtiökseen, Saarioisten 

Lihanjalostus Oy:ksi. Virossa toimivan AS Melecon koko 

osakekanta hankittiin Saarioisten omistukseen heti vuoden 

alussa. Valkeakosken toimintoja rationalisoitiin keväällä, ja 

investointiohjelmaan sisältyneen automatisoinnin myötä jouduimme 

vähentämään henkilöstöä muutamalla kymmenellä 

hengellä. Kuluvan vuoden puolella olemme luopuneet Saarioisten 

Säilyke Oy:n vihannessäilykeresepteistä ja valmistusoikeuksista 

Huittisissa, vapautuvat tilat käytetään valmisruokatuotantoon. 

Toimitusjohtajuus vaihtui 

Syksyllä Saarioisten pitkäaikainen toimitusjohtaja Erkki Isokangas 

kertoi siirtyvänsä eläkkeelle lähes kahdenkymmenen 

toimitusjohtajavuoden jälkeen. Vahdinvaihto tapahtui vuodenvaihteessa, 

mutta oma perehtymiseni nykyisiin tehtäviini alkoi 

jo syyskuussa, kun tiedotimme muutoksesta. Erkki Isokankaan 

johdolla Saarioinen on tehnyt suurimman kasvunsa nykyiseksi 

yli 2 200 henkilön työpaikaksi ja vakiinnuttanut asemansa suomalaisen 

valmisruokateollisuuden johtavana yrityksenä, joten 

on paikallaan kiittää häntä kauaskatseisesta ja tavoitteellisesta 

johtamisesta, jonka hedelmistä nyt nautimme. Tästä on hyvä 

jatkaa, pohjatyö on ollut todella vankkaa. 

Saarioinen uskoo lujasti osaavaan henkilöstöön. Olemme 

jo vuosien ajan korostaneet osaamisen ja ammattitaidon merkitystä. 

Saarioinen on noussut brändinä erittäin vahvaksi ja 

olemme kiitettävän monen mielestä mieluisin merkki valmisruuassa. 

Lupauksemme mukaisesti äitien tekemä ruoka on jatkossakin 

huolella ja taidolla valmistettua ja maukasta. Teemme 

sitä, mitä parhaiten osaamme. 

Haluan kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme 

hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistyöstä kanssamme. 

Samoin erityiset kiitokset Saarioisten koko henkilöstölle 

tuloksellisesta toiminnasta päättyneenä vuonna. 

Ilkka Mäkelä 

toimitusjohtaja 

Saarioinen Oy

Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy

Saarioinen-konserni 

Saarioinen on yli puoli vuosisataa vaikuttanut suomalaisten 

ruokapöytien tarjontaan. Pienimuotoisesta toiminnasta liikkeelle 

lähtenyt yhtiö on kasvanut nykyisiin mittoihinsa määrätietoisella 

työllä ja innovatiivisella otteella. 

Saarioisten tuotteisiin ovat aina kuuluneet perinteiset, tutut 

arkiruuat, joista monet olisivat saattaneet jo unohtua ilman 

teollista valmistusta. Ei liene liioittelua sanoa, että Saarioinen 

osana suomalaista elintarviketeollisuutta on omalta osaltaan 

ruokakulttuurimme ylläpitäjä. Saarioinen on kuitenkin myös 

aina hakenut uusia makuja, halunnut olla edelläkävijä ja uuden 

kehittäjä. 

Saarioinen-konsernin myynnistä, markkinoinnista ja hallinnosta 

vastaa konsernin emoyhtiö Saarioinen Oy, jonka kotipaikka 

on Tampereella. Emoyhtiön alaisuudessa toimii viisi 

kotimaista ja kaksi ulkomaista tytäryhtiötä. Ruoka-Saarioinen 

Oy, valmisruuan edelläkävijä ja vahva kotimainen valmistaja, 

toimii Kangasalan Sahalahdella ja valmistaa valmisruuan ohella 

siipikarjatuotteita. Liha-Saarioinen Oy kuuluu Valkeakosken 

suuriin työnantajiin ja valmistaa sekä liha- että leipomotuotteita. 

Siitä vuoden alussa irrotettu Saarioisten Lihanjalostus Oy 

Jyväskylässä on sika- ja nautateurastamo sekä lihanjalostuslaitos, 

joka tuottaa kuluttajapakattuja lihoja ja kypsentämättömiä 

lihatuotteita. Saarioisten Säilyke Oy Huittisissa on puolestaan 

marja- ja vihannesraaka-aineita jalostava yhtiö sekä majoneesija 

tuoresalaattien, jälkiruokien ja salaatti- ja grillauskastikkeiden 

tekijä. Tuoretuotteiden lähettämötoiminnasta vastaa niin 

ikään Valkeakoskella sijaitseva Saarioisten Keskuslähettämö 

Oy. Konsernin ulkomaiset yhtiöt ovat Virossa toimivat Saarioinen 

Eesti OÜ ja valmisruokatehdas AS Meleco sekä myyntiyhtiö 

Finnsaar AB Ruotsissa. 

Saarioinen on yksityinen perheyhtiö, jonka hallituksen 

puheenjohtaja on toimitusjohtaja Juhani Avotie Artekno Oy: 

stä. Hallituksen jäseniä ovat olleet vuoden 2006 lopussa toimitusjohtajuuden 

jättänyt Erkki Isokangas ja talousjohtaja Heikki 

Hytönen Saarioinen Oy:stä, Ruoka-Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja 

Kari Tupeli ja Saarioisten Taimistot Oy:n toimitusjohtaja 

Kaisu Avotie. 

Konsernin liikevaihdosta yli 60 prosenttia koostuu vähittäiskaupasta, 

noin 30 prosenttia HoReCa-kaupasta ja kymmenen 

prosenttia teollisuusmyynnistä ja viennistä. 

Saarioinen-konsernin palveluksessa oli vuonna 2006 keskimäärin 

2 240 henkilöä, määrä on hiukan suurempi kuin edellisenä 

vuonna. 

Saarioisten brändi vahvistui 

Saarioinen sai vuoden aikana paljon positiivista huomiota suomalaisten 

kuluttajien keskuudessa. Saarioinen valittiin toimialansa 

mieluisimmaksi merkiksi vuoden 2006 imagotutkimuksessa 

– tulos oli vertaansa vailla, sillä millään vertaillulla alueella 

merkille ei löytynyt voittajaa. Tulos oli palkitseva, ja kannustaa 

ponnistelemaan aseman säilyttämiseksi vähintään yhtä tiiviisti 

kuin tähänkin asti. Saarioislaiset ovatkin ylpeitä ja tyytyväisiä 

saavutuksestaan. Suomalainen elintarviketeollisuus on kaiken 

kaikkiaan onnistunut voittamaan kansan puolelleen, sillä TNT 

Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan elintarviketeollisuus on 

arvostetuin teollisuudenala ennen lääketeollisuutta ja paperija 

metsäteollisuutta. 

Valmisruuan asema on vuoden aikana entisestään vahvistunut 

myös kuluttajien mielessä ja asenteet valmisruuan käyttöön 

ovat muuttuneet aina vain myönteisemmiksi. Kuluttajatutkimukset 

puhuvat omaa kieltään: Saarioisten vahvuus on 

olla arjessa mukana, tuoda aidosti aikaa ja huolenpitoa niin 

perheille kuin pienille talouksillekin. 


Ruoka- 


Liha-Saarioinen Oy 

Saarioisten 

Lihanjalostus Oy 

Saarioisten 

Säilyke Oy 

Saarioisten 

Keskuslähettämö 

Oy 

Finnsaar AB, Tukholma 

Saarioinen Eesti OÜ ja 

As Meleco, Tallinna

Jani Kivinen, Saarioisten Keskuslähettämö Oy

Liiketoiminta 

Vuonna 2006 Saarioinen-konsernin liikevaihto kasvoi 15,2 miljoonaa euroa ja 

oli 307,5 miljoonaa euroa. Konserni teki liikevoittoa 14,1 miljoonaa euroa 

Ruoka-Saarioinen Oy 

Ruoka-Saarioinen Oy:n liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia vuonna 

2006 ja oli 134 miljoonaa euroa. Tulostaso säilyi hyvällä tasolla, 

tulos rahoituserien jälkeen oli 11 miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit 

olivat 7,4 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuivat pääosin 

ruokatehtaan laajennuksen kone- ja laitehankintoihin. Sahalahti 

2008 -projektin viimeiset muutostyöt ja linja-asennukset 

valmistuvat syyskuuhun 2007 mennessä. 

Ruoka-Saarioinen säilytti vuonna 2006 asemansa niin valmisruoka- 

kuin broilersektorilla. Parhaiten menestyivät pastatuotteet, 

kiusaukset, keitot ja annosateriat. Myös broilerin 

kokonaiskulutus säilyi edellisen vuoden tasolla huolimatta 

alkuvuoden lintuinfluenssakohusta. 

Ruoka-Saarioisten palveluksessa työskenteli vuonna 2006 

keskimäärin 859 henkilöä, mikä on viisi prosenttia enemmän 

kuin edellisenä vuonna. 

Ruoka-Saarioinen Oy luottaa sekä valmisruuan että broilertuotteiden 

kysynnän jatkuvaan kasvuun vuonna 2007. Ruokatehtaan 

laajennuksen jälkeen yhtiö pystyy erinomaisesti vastaamaan 

kasvuun molemmissa ryhmissä. 


Vuoden 2005 lopussa Liha-Saarioinen Oy jaettiin kolmeksi eri 

yhtiöksi. Saarioisten Lihanjalostus Oy ja kiinteistöyhtiö Suluntie 

1 toimivat Jyväskylässä ja Liha-Saarioinen Oy Valkeakoskella. 

Liha-Saarioinen Oy:n liikevaihto vuonna 2006 oli 88 miljoonaa 

euroa ja tulos rahoituserien jälkeen 0,6 miljoonaa euroa. 

Etenkin lihavalmistetuoteryhmä kasvoi merkittävästi, kasvua 

vauhdittivat monet uutuustuotelanseeraukset. Välipalatuotteiden 

vahva markkina-asema säilyi ennallaan. 

Liha-Saarioinen Oy:n investoinnit kohdistettiin pääosin 

tuottavuuden nostoon ja myynnin kannattavan kasvun varmistamiseen 

tähtääviin toimenpiteisiin. Investointien kokonaismäärä 

oli 3,6 miljoonaa euroa. Tuottavuuden kehittämiseen 

kiinnitettiin erityistä huomiota vuonna 2006, ja Valkeakoskella 

yhdistettiin useita merkittäviä panosperiaatteella toimivia työvaiheita 

prosesseiksi. Lisäksi useita tuotantoprosessien yksitoikkoisia 

ja kuluttavia työvaiheita automatisoitiin. 

Yhtiö työllisti vuoden aikana keskimäärin 400 henkilöä, 

mikä on 44 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 

2005 työilmapiirikartoituksen perusteella henkilöstön 

kehittämisen painopisteiksi määriteltiin ryhmätyöskentely, 

osaaminen, työturvallisuus sekä tehdaspalvelun ja tuotannon 

yhteistyö. 

Vuoden 2007 tulostavoitteen saavuttaminen vaatii myyntihintojen 

nostoa. Lisäksi tuottavuuskehityksen tulee jatkua 

vähintään vuoden 2006 tasolla. Markkinaosuuksien kasvu painopistetuoteryhmissä 

perustuu erityisesti uutuustuotteiden 

lanseerauksiin. 

Saarioisten Lihanjalostus Oy 

Saarioisten Lihanjalostus Oy:n liikevaihto vuonna 2006 oli 57 

miljoonaa euroa ja tulos rahoituserien jälkeen oli 0,9 miljoonaa 

euroa. Yhtiön ensimmäinen toimintavuosi oli suunnitelman 

mukainen. 

Vuonna 2006 alalla jatkui tiukka hintakilpailu eikä kustannusten 

nousua kyetty kaikilta osin siirtämään hintoihin. 

Tilannetta kompensoitiin tehostamalla tuotantoa. Sen sijaan 

elintarvikealalla käynnissä oleva murros ja toimialalla tapahtuneet 

järjestelyt eivät merkittävästi vaikuttaneet Saarioisten 

Lihanjalostus Oy:n asemaan, sillä yhtiön tuorelihavalikoima 

on keskittynyt pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja uudet markkinoille 

tuodut, kalliimman hintaluokan tuotteet saivat hyvän 

vastaanoton. Lisäksi konsernin sisäiset raaka-ainetoimitukset 

muodostavat merkittävän osan yhtiön liikevaihdosta. 

Investoinnit keskittyivät vuonna 2006 yksittäisiin laitteisiin 

ja työpisteisiin sekä laitoksen peruskunnossapitoon ja 

korvausinvestointeihin. Investointien kokonaismäärä oli 0,7 

miljoonaa euroa. Saantojen parantamiseen keskityttiin edelleen, 

lisäksi tuotantoa tehostettiin tarkistamalla työpisteiden 

toimivuutta. 

Teurastusmäärät kasvoivat vuodesta 2005 vajaan prosentin, 

mutta olivat noin kuusi prosenttia yli budjetoidun määrän. 

Tämän mahdollisti hyvän hankintatilanteen lisäksi se, ettei 

naudan tuotanto Suomessa vähentynytkään ennakoidulla 

tavalla. Myös sian hankintatilanne oli tasapainoinen. 

Saarioisten Lihanjalostus työllisti keskimäärin 267 henkilöä 

vuonna 2006, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin Jyväskylän 

yksikössä edellisenä vuonna. Työhyvinvointia kehitettiin 

lisäämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä järjestämällä 

erilaisia liikunnallisia tapahtumia. 

Tulevien vuosien suurimmat haasteet ovat teurastamon 

modernisointi ja koko teurastamotoimintaan kohdistuvan investoinnin 

tehokas toteuttaminen. Liikevaihdon odotetaan kehittyvän 

vuonna 2007 noin neljä prosenttia. Hintakilpailu asettaa

Sanna Hintikka, Ruoka-Saarioinen Oy

10 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

suuria vaatimuksia tuotekehitykselle, sillä uusia, kuluttajia 

kiinnostavia tuotteita on saatava jatkuvasti markkinoille. 

Saarioisten Säilyke Oy 

Saarioisten Säilyke Oy:n liikevaihto vuonna 2006 nousi 54,9 

miljoonaan euroon, kasvua edelliseen vuoteen kertyi noin neljä 

prosenttia. Yhtiön tulos rahoituserien jälkeen oli 3,5 miljoonaa 

euroa. Liikevaihdon kasvu pohjautui vähittäiskauppamyynnissä 

erityisesti tuoresalaattien, kastikkeiden ja vihannessäilykkeiden 

sekä HoReCa-sektorilla raastesalaattien ja kastikkeiden 

myynti- ja markkinaosuuksien kasvuun. Myös uutuustuotteiden 

lanseeraukset onnistuivat hyvin. Myynnin kasvua hidastivat 

private label -tuotteiden valmistuksen, viennin ja konsernimyynnin 

väheneminen. Vaikka kohonneet energia-, raaka-aine-, 

materiaali- ja palkkakulut pystyttiin siirtämään myyntihintoihin 

vain osittain, Saarioisten Säilykkeen tuloskehitys oli hyvä. 

Saarioisten Säilyke investoi runsaat 2,5 miljoonaa euroa, 

pääosin valmisruokatuotannon kehittämiseen, tuotantotilojen 

saneeraukseen ja uusien tuotantolinjojen ja koneiden hankintaan. 

Saarioisten Säilykkeellä työskenteli vuonna 2006 keskimäärin 

324 henkilöä, mikä oli viisi henkeä enemmän kuin edellisenä 

vuonna. Henkilöstön kehittämisen teemana oli edellisen vuoden 

tapaan Hyvä ja terve työpaikka, minkä puitteissa kehitettiin 

työviihtyvyyttä, työturvallisuutta ja fyysistä kuntoa. 

Muita vuoden 2006 painopistealueita olivat suunnitelmallisempi 

tuotanto ja kustannustehokkuuden parantaminen. Myös 

näissä tavoitteissa onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Lisäksi yhtiö 

sai luomuhillotuotannolle BRC-sertifikaatin ja saavutti korkeimman 

mahdollisen IFS-sertifikaatin. 

Saarioisten Säilykkeen vihannessäilykkeiden reseptit ja 

valmistusoikeudet sekä vihannessäilyketoiminnassa käytetyt 

koneet ja kalustot on myyty Felix Abba Oy Ab:lle alkuvuodesta 

2007. Vihannessäilykkeiden osuus myynnistä on noin 20 

prosenttia ja volyymista 30 prosenttia. Myös henkilöstövaikutukset 

ovat merkittävät. Toteutuvan kaupan myötä vapautuu 

Sanna Hintikka, Ruoka-Saarioinen Oy

11 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

runsaasti tuotanto- ja varastotiloja, jotka kunnostetaan valmisruoka- 

ja tuoretuotteiden valmistukseen sopiviksi. 

Kilpailutilanne tulee edelleen olemaan kireä. Uudet ja saneeratut 

tuotantotilat sekä uudet tuotantolinjat luovat edellytyksiä 

laajentaa nykyistä tuotevalikoimaa uusilla tuotteilla ja tuoteryhmillä. 

Huolimatta vihannessäilyketuotannon loppumisesta 

yhtiön kilpailukyky on hyvässä kunnossa ja asema markkinoilla 

säilyy. 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy 

Keskuslähettämön läpimeno saavutti vuoden 2006 lopussa noin 

60 prosenttia laitokselle asetetusta alkuperäisestä tavoitteesta. 

Vaikka toimintaa pystyttiin parantamaan monella osa-alueella, 

budjetoitu tulos ja kapasiteetti jäivät saavuttamatta. Liikevaihto 

lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta, mutta jäi kuitenkin 

17 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Laiteinvestoinnin takaisinmaksu 

aloitettiin heinäkuun alusta, mikä näkyy kohonneina 

leasingvuokrina. 

Keskuslähettämön laajennusinvestointia ei toteutettu kuluneena 

vuotena, sillä laitoksen ohjelmat tullaan uusimaan ja 

merkittävimmät mekaaniset puutteet korjaamaan ensin. Ohjelmien 

uusimisella tavoitellaan mahdollisuutta kehittää laitoksen 

kapasiteettia jatkossa. Työ alkoi tammikuussa 2007, ja vaihtoprosessiin 

on varattu vuosi. Keskuslähettämön laatu- ja ympäristöjärjestelmä 

sertifioitiin syksyllä 2006. 

Keskuslähettämössä työskenteli vuonna 2006 keskimäärin 

123 henkilöä, määrä on 24 henkilöä enemmän kuin edellisenä 

vuonna. Kolmivuorotyöhön siirtyminen on parantanut toimintarytmiä 

ja lähetysten oikea-aikaisuutta sekä lisännyt kerättävien 

tuotteiden määrää. 

Finnsaar AB 

 

 

Vienti Ruotsiin pysyi edellisvuoden tasolla niin vähittäiskaupas- 

 

sa kuin HoReCa-sektorilla. Kaupan merkkien voimakas kasvu 

 

alkuvuodesta hidasti merkkitavaroiden myyntiä. Loppuvuotta 

kohti valmisruokamarkkinoiden uutuuslanseeraukset vähenivät 

ja kilpailutilanne normalisoitui. Päivittäistavarakaupan voimakas 

hintapaine jatkuu edelleen, ja nousseiden kustannusten 

siirto myyntihintoihin on lähes mahdotonta. Saarioisten kilpailukyky 

tuoreen valmisruuan osalta on kuitenkin edelleen varsin 

hyvä ja tuottavuuskehitys tyydyttävä. Finnsaarin aseman odotetaan 

paranevan vuonna 2007 sekä valikoimien että myynnin 

suhteen. 

AS Meleco / Saarioinen Eesti OÜ 

Vuosi 2006 oli AS Melecolle hyvä kasvuvuosi. Yhtiön liikevaihto 

nousi 20,1 prosenttia ja oli 6,3 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos 

rahoituserien jälkeen oli 0,6 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi 

kaikissa tuoteryhmissä, parhaiten kehittyi laatikkoruokien, ohukaisten 

ja pakastemarjojen myynti. Virossa tuoreen valmisruuan 

markkinat kehittyvät nopeasti. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa 

markkinaosuuttaan valmisruuan teollisella valmistuksella. 

Vuonna 2006 AS Meleco investoi yli 0,2 miljoonaa euroa 

jäähdytystilojen laajennukseen ja laitehankintoihin. Investoinneilla 

pyritään tuotteiden laadun parantamiseen entisestään. 

Yhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin sata henkilöä, mikä 

on 12 henkeä enemmän kuin vuonna 2005.

12 

Markkinakatsaus 

Äitien tekemää ruokaa mainonnan konseptina jatkoi menestystään. Saarioinen oli 

vuoden 2006 imagotutkimuksen mukaan selkeästi elintarvikealan mieluisin merkki, 

sillä 41 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä. Paras kilpailija ylsi vain 23 prosenttiin. 

Päivittäistavarakauppa kasvoi vuonna 2006 selvästi edellisiä 

vuosia voimakkaammin, sillä kokonaismarkkinat kasvoivat 

peräti 4,5 prosenttia. Saarioisten myynti vähittäiskauppasektorille 

kehittyi 5,4 prosenttia, ja markkinaosuudet vahvistuivat 

lähes kaikissa tuoteryhmissä. 

Tuore valmisruoka kasvoi edelleen selvästi keskimääräistä 

päivittäistavarakauppaa nopeammin (ACNielsen Scan 

Track 2.1.–31.12.2006). Kasvua kertyi kuusi prosenttia. Saarioisten 

tuotteiden myynti kehittyi yli seitsemän prosenttia 

ja markkinaosuus nousi 45 prosenttiin. Saarioisten tuotteiden 

osuus koko tuoteryhmän kasvusta oli 61,4 prosenttia, 

ja tuoteryhmän viisi myydyintä tuotetta olivat Saarioisten 

pizzoja ja laatikkoruokia. 

Valmisruokatuotteiden eniten kasvanut alatuoteryhmä 

oli valmiit ateriat: markkinat kasvoivat yli kymmenen ja 

Saarioisten tuotteiden myynti yli 14 prosenttia. Saarioisten 

markkinaosuus tässä alatuoteryhmässä oli yli 60 prosenttia. 

Voimakkainta oli keittosegmentin lähes 25 prosentin kasvu. 

Segmentin kymmenen myydyintä tuotetta olivat Saarioisten 

keittoja, ja Saarioisten markkinaosuus oli yli 85 prosenttia. 

Myös annosruokien segmentti kehittyi hyvin, kasvua oli 

lähes 25 prosenttia. Saarioisten annosruokien myynti kehittyi 

yli 53 prosenttia, ja markkinaosuus segmentissä oli 44 

prosenttia. Perinteiset laatikot ovat edelleen alatuoteryhmän 

suurin segmentti, jossa Saarioisten tuotteiden myynnin kehitys 

oli 3,7 ja markkinaosuus 73,5 prosenttia. 

Aterian osien alatuoteryhmän myynti lisääntyi 4,5 ja 

Saarioisten tuotteiden myynti seitsemän prosenttia. Tämän 

alatuoteryhmän segmenteistä nopeinta oli valmisjälkiruokien 

lähes 12 prosentin kasvu, Saarioisten markkinaosuuden 

ollessa 63,3 prosenttia. 

Välipalatuotteiden alatuoteryhmä kehittyi heikoimmin, 

vain 2,4 prosenttia. Vaikka pizzojen myynti laski 4,1 prosenttia, 

kasvoi Saarioisten pizzojen myynti 5,4 prosenttia 

ja markkinaosuus oli 57,6 prosenttia. Valmisruokien osuus 

Saarioisten koko vähittäiskauppasektorin myynnistä oli noin 

70 prosenttia. 

Lihavalmistepuolella Saarioinen oli leivänpäällisten 

tuoteryhmän nopeimmin kasvava valmistaja vuonna 2006 

(ACNielsen Scan Track 2.1.–31.12.2006). Koko tuoteryhmän 

kehitys oli 2,6 prosenttia, ja Saarioisten tuotteiden myynnin 

kehitys peräti 10,4 prosenttia ja markkinaosuus lähes 

yhdeksän prosenttia. Alatuoteryhmistä voimakkaimmin kasvoivat 

kokolihatuotteet, 6,6 prosenttia. Saarioisten tuotteiden 

myynti kehittyi 24,2 prosenttia ja markkinaosuus oli 7,2 

prosenttia. Meetvurstien myynti laski reilut puoli prosenttia, 

mutta Saarioisten tuotteiden myynti kasvoi 4,2 prosenttia ja 

markkinaosuus oli 16,6 prosenttia. Meetvursteissa Saarioinen 

on markkinoiden toiseksi suurin valmistaja: Kotimainen 

meetvursti 250 gramman pakkauksessa on markkinaykkönen 

ja 200-grammainen Kevyt meetvursti on markkinoiden 

kolmanneksi suurin tuote. Lihavalmisteiden osuus Saarioisten 

vähittäiskauppamyynnistä oli noin 13 prosenttia. 

Kuluttajapakatun lihan osuus vähittäiskaupassa jatkoi 

kasvuaan. Punaisen lihan myynti kehittyi yli 13 prosenttia ja 

broilerin myynti noin viisi prosenttia. Lihan osuus Saarioisten 

myynnistä oli 12 prosenttia. 

Säilykesektorilla erityisen myönteisesti kehittyi salaattikastikkeiden 

myynti: markkinajohtajan asema säilyi noin 

kymmenen prosentin myynnin kehityksellä ja markkinaosuus 

oli noin 32 prosenttia. Marjajalosteissa hillojen myynti kasvoi 

ja markkina-asema vahvistui selkeästi. Vihannessäilykkeiden 

myynti kehittyi myös myönteisesti, markkinaosuuden ollessa 

noin kaksi prosenttia. Säilyketuotteiden kokonaisosuus Saarioisten 

vähittäiskauppamyynnistä oli noin viisi prosenttia. 

HoReCa-markkinat kasvoivat edelleen 

Kodin ulkopuolella syötyjen annosten määrä jatkoi edelleen 

kasvua vuonna 2006. Yhteensä kahviloiden, ravintoloiden, 

henkilöstöravintoloiden ja julkishallinnon suurkeittiöiden 

valmistamien aterioiden määrä oli 782 miljoonaa ACNielsenin 

HoReCa-rekisterin tietojen mukaan. Päivittäin kodin ulkopuolisia 

ateriapalveluita käyttää 34 prosenttia väestöstä. 

Markkinoiden kasvu edelliseen vuoteen nähden oli annosmäärillä 

mitattuna 1,7 prosenttia. Syötyjen annosten määrä 

kasvoi voimakkaimmin pito- ja ateriapalveluiden sekä huoltoasemakahviloiden 

ja -ravintoloiden kohdalla. Saarioinen 

jatkoi markkinoilla asemansa vahvistamista niin valmisruokien 

kuin pakastetuotteiden osalta. 

HoReCa-sektorin tuoretuotteiden kokonaismarkkinoilla 

Saarioinen on johtava valmistaja yli 30 prosentin markkinaosuudellaan. 

Vuonna 2006 parhaiten menestyneet tuoteryhmät 

olivat valmisruuat ja pakastepuolivalmisteet, joissa 

Saarioisten osuus kasvoi kokonaismarkkinoiden kasvua 

nopeammin. Siipikarjatuotteiden markkinoiden kehitykseen

5 % 

5 % 

7 % 

6 % 

17 % 

7 % 

12 % 

13 % 

16 % 

13 % 

70 % 

13 % 

16 % 

vaikutti negatiivisesti keväällä uhannut lintuinfluenssa, 

jonka vaikutukset heijastuivat syksyyn 

asti. Strategiansa mukaisesti Saarioinen kehitti 

valikoimaansa edelleen pidemmälle jalostettujen 

tuotteiden suuntaan. 

Asiakkuuksien hallinnan osalta Saarioinen 

on jatkanut systemaattisesti vuonna 2001 käynnistämäänsä 

kehitystyötä. Kehittämisen tavoitteina 

ovat kustannustehokkuuden parantaminen 

sekä asiakaskannattavuuden ja -tyytyväisyyden 

kehittäminen. Vuonna 2006 analysoitiin kaikkien 

asiakkuuksien nykytilanne ja tarkennettiin tulevaisuuden 

suunnitelmat. Asiakkuuksien arvon 

analysointi toteutettiin nyky- ja potentiaalisen 

arvon näkökulmista, mikä antoi perustan asiakaskannan 

segmentoinnille ja asiakkuusstrategioiden 

tarkemmalle määrittelylle. Kehitystyötä 

on tehty myös eri asiakkuuksille kohdistettavan 

tarjonnan suhteen. 

Logistiikan painopisteenä on ollut parantaa 

tehokkuutta niin asiakkaan kuin Saarioistenkin 

näkökulmasta. Yhteistyössä tukkuliikkeiden ja 

asiakkaiden kanssa logistisia toimintoja on hiottu 

kohti tehokkaampia prosesseja. Sähköinen 

tilaaminen on lisääntynyt edelleen ja saavuttanut 

lähes 60 prosentin osuuden kaikista tilauksista. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siipikarja, kypsä 

Vientikauppa 

Viennin päämarkkina-alueet ovat Baltian maat, 

Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Vuonna 2006 viennin 

arvo oli noin 3,6 miljoonaa euroa. 

Luomuhillojen vienti Saksaan kasvoi merkittävästi. 

Huonosta marjasadosta huolimatta 

raaka-ainetilanne pystyttiin hallitsemaan hyvin, 

mutta kohonneiden raaka-ainehintojen nousu 

vaikutti myös vientituotteiden hintoihin. Hinnannousujen 

vuoksi Saksan myynnin ei vuonna 2007 

odoteta merkittävästi kasvavan.

14 

Henkilöstö 

Saarioisten brändi on noussut huomattavasti erilaisissa mittauksissa. Haasteena 

on pitää se hyvänä jatkossakin. Suuri merkitys brändin ylläpitämiselle 

on henkilöstöllä – siksi henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi 

olivat vuonna 2006 keskeisiä henkilöstöjohtamisen alueita Saarioisilla. 

Suomen elintarviketeollisuudessa oli liikehdintää 

vuoden 2006 aikana. Vuoden varrella alalla kuultiin 

monenlaisista henkilöstöjärjestelyistä erilaisten 

alasajojen ja kauppojen yhteydessä. Alan kokonaishenkilömäärä 

on alentunut hiukan edellisestä 

vuodesta, nyt elintarviketeollisuudessa työskentelee 

37 200 henkilöä. Se on kuitenkin edelleen Suomen 

kolmanneksi työllistävin teollisuudenala. 

Saarioisten henkilöstömäärä on noussut hiukan 

viime vuodesta ollen nyt 2 240 henkilöä. Henkilöstöjärjestelyiltä 

ei vältytty kokonaan, sillä Liha- 

Saarioinen Oy kävi keväällä yt-neuvotteluja, jotka 

koskivat noin 45 henkilön vähennystä. Vähennystarve 

johtui tuotannon automatisointihankkeista. 

Saarioinen on edelleen vahvasti naisvaltainen 

yhtiö. Naisia oli toimintavuonna koko henkilöstöstä 

noin 62 prosenttia. 

Osaamisella on väliä 

Osaaminen on yhä uudelleen Saarioisilla keskeinen 

henkilöstöjohtamisen alue. Elintarviketeollisuus 

on niin työvoimavaltainen ala, että emme voi 

sivuuttaa ammattitaidon ja osaamisen merkitystä. 

Elintarviketeollisuusliiton näkemyksen mukaan 

Suomen elintarviketeollisuuden johtava markkina-asema 

perustuu paitsi kuluttajien odotuksia 

vastaaviin turvallisiin ja hinnaltaan sopiviin tuotteisiin 

sekä vastuulliseen toimintatapaan, myös 

henkilöstön korkeaan ammattitaitoon. Myös Saarioisilla 

tämä asia on sisäistetty ja sen merkitys 

on tuotu esiin eri yhteyksissä niin yhtiön sisällä 

kuin sen ulkopuolellakin. Tästä syystä työntekijöiden 

ammatillinen kouluttautuminen työn ohella on 

aina uudestaan tärkeimpien kehittämiskohteiden 

listalla. Myös johtaminen ja esimiestyö pääsevät 

kärkisijoille, kun pohditaan henkilöstön kehittämisen 

panostuksia. 

Koulutus nähdään aitona liiketoiminnan tukena 

ja esimerkiksi henkilöstötutkimuksissa esille 

tulevat asiat – niin hyvät kuin huonotkin – pyritään 

tuomaan kehittämisen tai vahvistamisen kohteiksi. 

Kuluneena vuonna panostusta on kohdistettu 

muun muassa kehityskeskustelutaitoihin ja palautteen 

antamiseen järjestämällä useita koulutusja 

kehittämistilaisuuksia kummaltakin alueelta. 

Vuonna 2007 tutkitaan jälleen koko konsernin työhyvinvointia 

ja ilmapiiriä laajalla mittauksella, ja 

tärkeimmät kehittämiskohteet tullaan keräämään 

työstettäviksi mahdollisimman nopeasti. 

Työhyvinvointi on monen tekijän summa 

Tulevaisuudessa henkilöstön merkitys korostuu 

entisestään yritysten menestyksestä ja kehittymisestä 

puhuttaessa. Kilpailukyvyn takaamiseksi 

tarvitaan henkilöstö, jolla on halua työskennellä 

yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Työhyvinvointi on aiheena laaja ja toimenpiteet 

sen alueella menevät monta kertaa limittäin niin 

koulutuksen kuin muidenkin henkilöstösektorille 

kuuluvien aiheiden kanssa, toinen aihe ei ole 

kokonainen ilman toista. Hyvä terveys, osaaminen 

ja motivaatio ovat työkyvyn ja hyvinvoinnin peruspilareita. 

Hyvä työilmapiiri ja hallittu johtaminen 

parantavat lopputulosta vielä entisestään. 

Yksi työhyvinvointia edistävistä omista käytännöistä, 

Saarioisten senioriohjelma, on levinnyt 

tähän mennessä Ruoka-Saarioisilta Sahalahdelta 

Huittisten säilyketehtaalle, jossa se otettiin 

käyttöön vuoden 2006 alusta auttamaan erilaisten 

työjärjestelyjen avulla ikääntyvää työntekijää 

pysymään hyväkuntoisena työuran loppuun asti. 

Jatkossa konsernin muutkin yhtiöt ottanevat ohjelman 

käyttöön, ja Saarioisilla uskotaan senioreiden 

viihtyvän entistä pidempään työssä pian konsernin 

kaikissa yhtiöissä. 

Vuonna 2006 Saarioisilla keskityttiin monenlaisten 

koulutusten ohella jo edellisenä vuonna 

alkaneisiin työkykyä ja -intoa lisääviin liikunta- ja 

terveysohjelmiin, joiden kautta moni saarioislainen 

on löytänyt uutta puhtia elämäänsä joko keventyneenä 

tai muuten vain hyviä rentoutumistapoja 

omaksuneena. Ryhmän tuki koettiin ensiarvoiseksi 

menestymisen ehdoksi, tuntui hyvältä tavata työtovereita 

myös työn ulkopuolella yhteisten ponnistelujen 

merkeissä.

Raija Vironen, Liha-Saarioinen Oy 

Haasteita vuodelle 2007 

Jos vuosi 2006 sujui perustoiminnan parissa ja 

hyvien olemassa olevien rakenteiden vahvistamisessa, 

on vuoden 2007 henkilöstötyölle asetettu 

paljon haasteita. Henkilöstösuunnitteluun 

ja kehittämissuunnitelmiin tullaan kiinnittämään 

entistä enemmän huomiota, sillä laadullinen valmius 

niin henkilöstön kuin tuotteidenkin osalta 

on a ja o Saarioisten toiminnassa. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimihenkilöt 

Työntekijät 

 

124 

104 

158 

267 

859 

324 

400 

 

 

 

 

 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Valkeakoski 

Ulkomaat (Viro ja Ruotsi)

16 

Ympäristö 

Elintarviketeollisuus ei ole ympäristöä merkittävästi kuormittava teollisuudenala, mutta toimiakseen 

se tarvitsee puhtaita raaka-aineita. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että elintarviketeollisuus 

on asettanut päämääräkseen ympäristön kuormituksen vähentämisen. 

Ruokaketjun eri osissa tärkeimpiä ympäristöön vaikuttavia 

tekijöitä ovat alkutuotannossa käytettyjen lannoitteiden vesistöjä 

rehevöittävät vaikutukset, käytetty energia ja sen happamoittamisvaikutukset 

sekä syntyvän jätteen määrä. Jätteen 

määrään vaikuttaa tuotantolaitosten materiaalitehokkuuden 

hallinta sekä se, miten hyvin tuotteiden menekki osataan arvioida 

kaupoissa ja viime kädessä kotitalouksissa. 

Elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja happamoittamisvaikutukset 

aiheutuvat ketjun eri osista ja vaihtelevat huomattavasti 

elintarvikkeesta toiseen. Eroja elintarvikkeiden ympäristövaikutuksissa 

aiheuttavat muun muassa energialähteiden 

valinta, materiaali- ja energiatehokkuus, saannot ketjun 

eri osissa, tuotteiden kiertonopeus kauppojen kylmäaltaissa, 

ruuan valmistustavat ja erityyppisten raaka-aineiden suhde 

lopullisessa elintarvikkeessa. 

Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset aiheutuvat siis elintarvikeketjun 

eri osista eikä kuormittavin tekijä aina ole maatalous 

tai elintarviketeollisuus vaan se voi olla myös tuotteiden 

jakelu, kauppa tai ruuanvalmistus kotona. 

Ympäristökuormitus 

Tuotevalikoiman jatkuva muuttuminen on haaste ympäristökuormituksen 

kehitystä arvioitaessa. Kokonaiskuormitus kertoo 

absoluuttisen totuuden ja vuodet ovat toisiinsa verrattavissa. 

Tällöin jää kuitenkin huomioimatta tuotantomäärän kasvu, 

joka omalta osaltaan lisää ympäristökuormitusta. Tuotantomäärään 

suhteutettu kuormitus on parempi mittari, mutta sen 

luotettavuus on riippuvainen tuotevalikoimarakenteesta. Jaksolla 

2002–2006 Saarioisten tuotteiden jalostusaste on kasvanut 

yli 15 prosenttia, mikä vaikuttaa myös tuotantolaitosten 

ympäristökuormitukseen. Ympäristötyömme onnistumista 

seurataan sekä tuotantolaitosten kokonaiskuormituksen että 

tuotantomäärään suhteutetun kuormituksen avulla. Lisäksi 

yksittäisiä ratkaisuja tehtäessä arvioidaan niiden ympäristökuormittavuutta. 

Energiankulutuksen kasvun hallinta ja sitä kautta happamoitumisen 

vähentäminen on tärkeä osa elintarviketeollisuuden 

ympäristövastuun hallintaa. Saarioisilla energiankulutuksen 

kasvu oli vuosina 2002–2006 noin yhdeksän prosenttia. 

Suhteellinen energiankulutus on pysynyt suunnilleen samana 

eli energiankäyttöä on koko ajan pystytty jonkin verran 

tehostamaan. Kyseisenä ajanjaksona tuotantomäärä kasvoi 

yli yhdeksän ja jalostusaste yli 15 prosenttia. Laitoksissa on 

tehty viime vuosina suurehkoja investointeja ja lisätilaa on 

otettu käyttöön noin 7 500 neliötä. Tilojen kasvu on osaltaan 

lisännyt kokonaisenergiankulutusta seurantajaksolla. 

Elintarviketeollisuudessa syntyy varsinaisten tuotteiden 

ohella sivutuotteena kasvi- ja eläinperäistä jätettä, jota käytetään 

muun muassa rehuteollisuuden raaka-aineena. Lisäksi 

syntyy muita hyödynnettäväksi soveltuvia jätejakeita, kuten 

pahvia, paperia, metalleja sekä energia- ja biojätettä. Haitallisten 

ongelmajätteiden määrä on erittäin pieni, ja ne toimitetaan 

asianmukaiseen käsittelyyn ongelmajätelaitokseen. 

Saarioinen toimittaa hyötykäyttöön noin 95 prosenttia syntyvästä 

jätteestä. Hyötykäyttöaste on jo niin korkea, että kaatopaikkajätteen 

määrä tulee ratkaisevasti vähentymään vain, jos 

osa nykyään kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä ohjataan 

tulevaisuudessa poltettavaksi. 

Elintarviketeollisuus käyttää paljon vettä puhtaanapitoon 

ja jäähdytykseen, mutta määrä on koko teollisuuden vedenkäytön 

mittakaavassa pieni, vain alle prosentti kokonaiskulutuksesta. 

Veden kokonaiskulutus on Saarioisilla pysynyt tasaisena, 

vaikka lisätilojen käyttöönoton myötä puhtaanapitoon käytettävä 

vesimäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Suhteellinen vedenkulutus 

on hiukan laskenut, mutta vedenkäytön tehostuessa 

sen likaisuusaste on erilaisista toimenpiteistä huolimatta 

kuitenkin pysynyt lähes samalla tasolla. Kaikki käytetty vesi 

ostetaan kunnallisilta vesilaitoksilta ja jätevedet johdetaan 

kuntien jätevedenpuhdistamoille. 

Ympäristöturvallisuus 

Ympäristövahinkoihin ja erilaisiin onnettomuuksiin liittyvä 

varautuminen on tärkeää sekä oman henkilökunnan turvallisuuden 

että ympäristön kannalta. Turvallisuusjohtaminen olikin 

vuonna 2006 painopistealueena Inspecta Sertifiointi Oy:n 

suorittamassa auditoinnissa. 

Kaikilla laitoksillamme on sisäiset pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat, 

jotka sisältävät muun muassa toimintaohjeet 

erilaisten onnettomuuksien varalta. Suunnitelmia päivitetään 

ja henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti esimerkiksi järjestämällä 

alkusammutuskoulutusta ja poistumisharjoituksia yhteistyössä 

pelastusviranomaisten kanssa. Vuonna 2006 ei tapahtunut 

merkittäviä ympäristövahinkoja.

16 

Ympäristö 

Elintarviketeollisuus ei ole ympäristöä merkittävästi kuormittava teollisuudenala, mutta toimiakseen 

se tarvitsee puhtaita raaka-aineita. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että elintarviketeollisuus 

on asettanut päämääräkseen ympäristön kuormituksen vähentämisen. 

Ruokaketjun eri osissa tärkeimpiä ympäristöön vaikuttavia 

tekijöitä ovat alkutuotannossa käytettyjen lannoitteiden vesistöjä 

rehevöittävät vaikutukset, käytetty energia ja sen happamoittamisvaikutukset 

sekä syntyvän jätteen määrä. Jätteen 

määrään vaikuttaa tuotantolaitosten materiaalitehokkuuden 

hallinta sekä se, miten hyvin tuotteiden menekki osataan arvioida 

kaupoissa ja viime kädessä kotitalouksissa. 

Elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja happamoittamisvaikutukset 

aiheutuvat ketjun eri osista ja vaihtelevat huomattavasti 

elintarvikkeesta toiseen. Eroja elintarvikkeiden ympäristövaikutuksissa 

aiheuttavat muun muassa energialähteiden 

valinta, materiaali- ja energiatehokkuus, saannot ketjun 

eri osissa, tuotteiden kiertonopeus kauppojen kylmäaltaissa, 

ruuan valmistustavat ja erityyppisten raaka-aineiden suhde 

lopullisessa elintarvikkeessa. 

Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset aiheutuvat siis elintarvikeketjun 

eri osista eikä kuormittavin tekijä aina ole maatalous 

tai elintarviketeollisuus vaan se voi olla myös tuotteiden 

jakelu, kauppa tai ruuanvalmistus kotona. 

Ympäristökuormitus 

Tuotevalikoiman jatkuva muuttuminen on haaste ympäristökuormituksen 

kehitystä arvioitaessa. Kokonaiskuormitus kertoo 

absoluuttisen totuuden ja vuodet ovat toisiinsa verrattavissa. 

Tällöin jää kuitenkin huomioimatta tuotantomäärän kasvu, 

joka omalta osaltaan lisää ympäristökuormitusta. Tuotantomäärään 

suhteutettu kuormitus on parempi mittari, mutta sen 

luotettavuus on riippuvainen tuotevalikoimarakenteesta. Jaksolla 

2002–2006 Saarioisten tuotteiden jalostusaste on kasvanut 

yli 15 prosenttia, mikä vaikuttaa myös tuotantolaitosten 

ympäristökuormitukseen. Ympäristötyömme onnistumista 

seurataan sekä tuotantolaitosten kokonaiskuormituksen että 

tuotantomäärään suhteutetun kuormituksen avulla. Lisäksi 

yksittäisiä ratkaisuja tehtäessä arvioidaan niiden ympäristökuormittavuutta. 

Energiankulutuksen kasvun hallinta ja sitä kautta happamoitumisen 

vähentäminen on tärkeä osa elintarviketeollisuuden 

ympäristövastuun hallintaa. Saarioisilla energiankulutuksen 

kasvu oli vuosina 2002–2006 noin yhdeksän prosenttia. 

Suhteellinen energiankulutus on pysynyt suunnilleen samana 

eli energiankäyttöä on koko ajan pystytty jonkin verran 

tehostamaan. Kyseisenä ajanjaksona tuotantomäärä kasvoi 

yli yhdeksän ja jalostusaste yli 15 prosenttia. Laitoksissa on 

tehty viime vuosina suurehkoja investointeja ja lisätilaa on 

otettu käyttöön noin 7 500 neliötä. Tilojen kasvu on osaltaan 

lisännyt kokonaisenergiankulutusta seurantajaksolla. 

Elintarviketeollisuudessa syntyy varsinaisten tuotteiden 

ohella sivutuotteena kasvi- ja eläinperäistä jätettä, jota käytetään 

muun muassa rehuteollisuuden raaka-aineena. Lisäksi 

syntyy muita hyödynnettäväksi soveltuvia jätejakeita, kuten 

pahvia, paperia, metalleja sekä energia- ja biojätettä. Haitallisten 

ongelmajätteiden määrä on erittäin pieni, ja ne toimitetaan 

asianmukaiseen käsittelyyn ongelmajätelaitokseen. 

Saarioinen toimittaa hyötykäyttöön noin 95 prosenttia syntyvästä 

jätteestä. Hyötykäyttöaste on jo niin korkea, että kaatopaikkajätteen 

määrä tulee ratkaisevasti vähentymään vain, jos 

osa nykyään kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä ohjataan 

tulevaisuudessa poltettavaksi. 

Elintarviketeollisuus käyttää paljon vettä puhtaanapitoon 

ja jäähdytykseen, mutta määrä on koko teollisuuden vedenkäytön 

mittakaavassa pieni, vain alle prosentti kokonaiskulutuksesta. 

Veden kokonaiskulutus on Saarioisilla pysynyt tasaisena, 

vaikka lisätilojen käyttöönoton myötä puhtaanapitoon käytettävä 

vesimäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Suhteellinen vedenkulutus 

on hiukan laskenut, mutta vedenkäytön tehostuessa 

sen likaisuusaste on erilaisista toimenpiteistä huolimatta 

kuitenkin pysynyt lähes samalla tasolla. Kaikki käytetty vesi 

ostetaan kunnallisilta vesilaitoksilta ja jätevedet johdetaan 

kuntien jätevedenpuhdistamoille. 

Ympäristöturvallisuus 

Ympäristövahinkoihin ja erilaisiin onnettomuuksiin liittyvä 

varautuminen on tärkeää sekä oman henkilökunnan turvallisuuden 

että ympäristön kannalta. Turvallisuusjohtaminen olikin 

vuonna 2006 painopistealueena Inspecta Sertifiointi Oy:n 

suorittamassa auditoinnissa. 

Kaikilla laitoksillamme on sisäiset pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat, 

jotka sisältävät muun muassa toimintaohjeet 

erilaisten onnettomuuksien varalta. Suunnitelmia päivitetään 

ja henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti esimerkiksi järjestämällä 

alkusammutuskoulutusta ja poistumisharjoituksia yhteistyössä 

pelastusviranomaisten kanssa. Vuonna 2006 ei tapahtunut 

merkittäviä ympäristövahinkoja.

18 

Hallituksen toimintakertomus 

1.1.2006–31.12.2006 

Olennaiset tapahtumat tilikaudella 

Konsernin rakenteessa tapahtui vuoden aikana kaksi muutosta, 

jotka koskivat Liha-Saarioinen Oy:tä ja AS Melecoa. 

Liha-Saarioinen Oy jakaantui 1.1.2006 kolmeksi yhtiöksi: Liha- 

Saarioinen Oy, Saarioisten Lihanjalostus Oy ja Kiinteistö Oy 

Jyväskylän Suluntie 1. Yhtiöiden toimipaikat ovat Valkeakoskella 

ja Jyväskylässä. Virossa toimiva AS Meleco tuli kokonaan 

konsernin omistukseen, kun Saarioinen Eesti OÜ hankki loput 

30 prosenttia yhtiön osakkeista. 

Konsernin liikevaihto oli 307,5 miljoonaa euroa, missä 

oli kasvua runsaat viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdosta 

97 prosenttia kertyi kotimaasta. Merkittävin 

asiakasryhmä oli edelleen kotimaan vähittäiskauppa, jossa 

Saarioisten kasvu oli edellisen vuoden tapaan markkinakasvua 

vahvempaa, erityisesti valmisruuassa ja lihavalmisteissa. 

Valmisruuassa Saarioisten markkinaosuus nousi edelleen ja 

oli 45,0 prosenttia. 

Edellisenä vuonna aloitettu, runsaasti positiivista huomiota 

ja palkintoja saanut mainoskampanja jatkui edelleen 

vuonna 2006. Sen ja muun tehdyn työn tuloksena Saarioinenmerkin 

tunnettuus kasvoi vuoden 2006 valtakunnallisessa 

imagotutkimuksessa. 

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 13,9 miljoonaa 

euroa, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Tuloksen 

taso on ennakkotietojen mukaan edelleen koko toimialan 

kärkeä. Alan hintakehitys oli vaatimatonta kustannusten 

noususta huolimatta. Useiden tuoteryhmien hintojen korotus 

onkin välttämätöntä vuonna 2007 kustannusten nousun 

edelleen jatkuessa. 

Konsernin rahoitusasema säilyi edelleen vakaana. Omavaraisuusaste 

oli hyvä eli 53,4 prosenttia, ja maksuvalmius 

oli koko tilikauden hyvä. 

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tärkeimmät 

tunnusluvut on esitetty toimintakertomuksen lopussa 

olevassa taulukossa. 

Investoinnit 

Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 16,6 miljoonaa 

euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Sahalahden ruokatehtaan 

laajennuksen jatko, Valkeakosken tuotantolaitoksen 

laatikonkäsittelyjärjestelmän valmistuminen sekä Huittisten 

tehtaan valmisruokatuotannon laajennus. Muut investoinnit 

olivat pääosin tuottavuus- ja korvausinvestointeja. 

Tutkimus- ja kehitystoiminta 

Vuonna 2006 konsernissa panostettiin erityisesti tuotantoprosessien 

ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Oman kehittämisen 

ohella osallistuttiin moniin alan yhteisiin kehittämishankkeisiin. 

Henkilöstö 

Konsernin henkilökunnan määrä vuonna 2006 oli keskimäärin 

2 240 henkilöä, mikä on 29 henkilöä enemmän kuin edellisenä 

vuonna. Henkilöstöstä kotimaassa oli 2 136 ja ulkomailla 

104 henkilöä. 

Henkilöstön kehittämisessä ammatillinen kouluttaminen 

ja osaamisen hallinta olivat edelleen keskeisiä asioita kuluneena 

vuonna. Työn tekemisen kustannustehokkuutta on 

pyritty parantamaan muun muassa yksitoikkoisten työvaiheiden 

automatisoinnilla sekä toisaalta ennaltaehkäisevillä, 

työkykyä ja -motivaatiota ylläpitävillä ohjelmilla, joista eräänä 

esimerkkinä on Sahalahdelta alkaneen senioriohjelman 

laajentuminen muualle. 

Ympäristö 

Saarioisten toimintajärjestelmällä on sekä laatu- että ympäristösertifikaatti, 

ja kaikille tuotantolaitoksille on myönnetty 

uusien säädösten mukaiset ympäristöluvat. 

Vuoden 2006 aikana laitoksissa tehtiin mun muassa energia- 

ja jätevesiselvityksiä ja osa selvityksistä jatkuu edelleen. 

Lisäksi kemikaaliturvallisuutta on laitoksissa parannettu tekemällä 

ympäristölupien edellyttämiä muutoksia kemikaalien 

varastoinnissa. Valkeakoskella tehtiin myös kylmälaitoksen 

turvallisuusarviointi ja ammoniakin leviämismallinnus. 

Riskit ja riskienhallinta 

Saarioinen-konsernin riskienhallinnassa riskit luokitellaan 

neljään tasoon: strategisiin, operatiivisiin, rahoituksellisiin ja 

vahinkoperusteisiin. Riskien merkittävyyden arvioinnissa on 

kiinnitetty huomiota riskin toteutumisen todennäköisyyteen 

ja vaikutuksen suuruuteen. 

Strategiset riskit ovat konsernin päämäärien ja tavoitteiden 

saavuttamiseen liittyvää epävarmuutta. Näiden riskien 

hallinnasta vastaavat emoyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. 

Operatiiviset riskit ovat liiketoimintaan ja vuosisuunnitelmien 

toteuttamiseen liittyviä liikeriskejä. Vastuu niiden

19 

hallinnasta on tytäryhtiöiden ja markkinoinnin johdolla. Tytäryhtiöiden 

johtoryhmät ovat arvioineet liikeriskejä ja niiden 

vaikutuksia. Merkittävimpiä operatiivisia riskejä ovat eläintauteihin 

liittyvät uhkat, merkin imagoon negatiivisesti vaikuttavat 

tuoteriskit, kilpailutilanteen ja asiakaskunnan voimakkaan 

muuttumisen mahdolliset vaikutukset sekä keskeisten 

tietojärjestelmien käytön estävät virheet. Saarioinen-merkin 

imagoa ja asemaa on vahvistettu mainoskampanjoilla ja asiakkuuksien 

hallinnan kehittämisellä sekä muilla markkinointitoimenpiteillä. 

Tietohallinnon riskejä on pienennetty tietoriskikartoituksien 

perusteella tehdyillä parannuksilla. 

Rahoitukselliset riskit liittyvät saataviin, korkoihin, valuuttoihin, 

hyödykehintoihin ja kassavirtaan. Sähkön hintariskiä 

vastaan on suojauduttu sähköjohdannaissopimuksilla, joiden 

toteutuksesta vastaa konsernin ostojohtaja. Muiden riskien 

hallinnasta vastaa rahoitusperiaatteiden mukaisesti konsernin 

talousjohtaja. 

Vahinkoperusteiset riskit sisältävät omaisuus- ja henkilövahingot, 

joiden suojaksi on olemassa konsernin vakuutuskäytännön 

mukaiset vakuutukset. Esine- ja keskeytysriskien 

sekä työturvallisuusriskien kartoitusta ja hallintaa on jatkettu 

yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. 

Konserniin kuuluva Saarioisten Säilyke Oy myi tilikauden 

päättymisen jälkeen vihannessäilykkeiden reseptit ja valmistusoikeudet 

sekä vihannessäilyketuotannossa käytetyt 

koneet ja kalustot Felix Abba Oy Ab:lle. Kauppaan ei sisälly 

henkilöstösiirtoja. Henkilöstön sijoittumista koskevat yt-neuvottelut 

alkoivat helmikuussa. Muutos tulee koskemaan noin 

seitsemääkymmentä henkilöä. Suunnitelmat Huittisiin sijoittuvasta 

valmisruokatuotannosta täsmentyvät kesän aikana. 

Vuonna 2007 odotetaan liikevaihdon kasvavan noin kolme 

prosenttia ja tuloksen paranevan liikevaihdon kasvua enemmän. 

Vakavaraisuuden ja rahoitusaseman odotetaan vahvistuvan, 

vaikka investointien määrä kasvaneekin edellisestä 

vuodesta. Investointeihin sisältyy Valkeakosken keskuslähettämön 

ohjelmiston uusinta. 

Hallitus 

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Juhani Avotie puheenjohtajana, 

Kaisu Avotie, Erkki Isokangas, Heikki Hytönen ja Kari 

Tupeli varsinaisina jäseninä. Toimitusjohtajana on toiminut 

Erkki Isokangas. 

Toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä toiminut Erkki 

Isokangas erosi tehtävistään 31.12.2006, jonka jälkeen toimitusjohtajana 

ja hallituksen jäsenenä aloitti Ilkka Mäkelä 

1.1.2007 alkaen. 

Tulevaisuuden näkymät 

Tilinpäätöksen avainluvut 

2006 2005 2004 

Liikevaihto (mEUR) 307,5 292,3 277,2 

Liikevaihdon muutos 5,2 % 5,4 % 1,6 % 

Liikevoitto (mEUR) 14,1 15,7 17,7 

% liikevaihdosta 4,6 % 5,4 % 6,4 % 

Tulos ennen satunnaisia eriä (mEUR) 13,9 15,0 16,9 

% liikevaihdosta 4,5 % 5,1 % 6,1 % 

Nettoinvestoinnit (mEUR) 16,6 18,7 10,7 

Sijoitetun pääoman tuotto 10,2 % 11,5 % 12,8 % 

Maksuvalmiussuhde 1,0 1,1 1,1 

Omavaraisuusaste 53,4 % 53,8 % 54,9 % 

Henkilöstö keskimäärin 2 240 2 211 2 156

20 

Konsernituloslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

1.1.–31.12. 

2006 

1.1.–31.12. 

2005 

Liite 

LIIKEVAIHTO 2.1 307 464 292 260 

Valmisvarastojen muutos (lisäys +/vähennys -) 738 -272 

Liiketoiminnan muut tuotot 693 954 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -132 929 -128 727 

Henkilöstökulut 2.3 -80 261 -76 301 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -12 819 -11 498 

Liiketoiminnan muut kulut -68 824 -60 712 

LIIKEVOITTO 14 062 15 704 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 -185 -686 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 13 877 15 018 

Satunnaiset erät 2.6 -1 000 -1 000 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 12 877 14 018 

Tuloverot 2.8 -3 189 -3 449 

Vähemmistön osuus -44 -200 

TILIKAUDEN VOITTO 9 644 10 369

21 

Konsernitase (Luvut 1000 euroa) 

31.12.2006 31.12.2005 

VASTAAVAA 

Liite 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 4 984 5 787 

Konserniliikearvo 3.1 293 110 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 109 641 105 608 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet osakkuusyrityksissä 409 409 

Muut sijoitukset 749 760 

Muut saamiset 416 437 

Sijoitukset yhteensä 1 574 1 606 

Pysyvät vastaavat yhteensä 116 492 113 111 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 3.4 24 707 23 293 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 48 328 40 754 

Rahoitusarvopaperit 3.6 0 1 063 

Rahat ja pankkisaamiset 6 088 6 983 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 79 123 72 093 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 195 615 185 204 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.7 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 84 672 78 839 

Tilikauden voitto 9 644 10 369 

Oma pääoma yhteensä 103 277 98 169 

Vähemmistöosuus 1 258 1 553 

VIERAS PÄÄOMA 

Laskennallinen verovelka 3.8 9 903 9 839 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 29 300 32 700 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 51 877 42 943 

Vieras pääoma yhteensä 91 080 85 482 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 195 615 185 204

22 

Rahoituslaskelmat (Luvut 1000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 

2006 2005 2006 2005 

LIIKETOIMINTA 

Tulorahoitus 

Liikevoitto 14 062 15 704 122 499 

Poistot ja muut oikaisut 12 819 12 272 696 839 

Rahoituskulut, netto -185 -686 1 068 582 

Satunnaiset erät -1 000 -1 000 7 246 8 580 

Verot -3 125 -3 517 -2 273 -2 443 

Tulorahoitus yhteensä 22 571 22 773 6 859 8 057 

Nettokäyttöpääoman muutos 

Lyhytaikaiset liikesaamiset (lisäys -) -7 574 -2 265 -7 111 -3 274 

Vaihto-omaisuus (lisäys -) -1 414 -1 230 0 0 

Lyhytaikainen vieras pääoma (lisäys +) 1 697 4 642 2 419 2 438 

Muutos yhteensä -7 291 1 147 -4 692 -836 

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 15 280 23 920 2 167 7 221 

INVESTOINNIT 

Nettoinvestointien rahavirta -16 567 -18 735 -263 -124 

RAHOITUS 

Lainojen muutos (lisäys +) 3 837 4 097 4 525 4 747 

Lainasaamisten muutos (lisäys -) 21 18 -3 992 -2 622 

Osingonjako -4 529 -4 529 -4 529 -4 529 

Rahoituksen rahavirta -671 -414 -3 996 -2 404 

RAHAVAROJEN MUUTOS -1 958 4 771 -2 092 4 693 

Rahavarat alussa 8 046 3 275 7 631 2 938 

Rahavarat lopussa 6 088 8 046 5 539 7 631

23 

Emoyhtiön tuloslaskelma (Luvut 1000 euroa) 

1.1.–31.12. 

2006 

1.1.–31.12. 

2005 

Liite 

LIIKEVAIHTO 2.1 46 097 44 337 

Liiketoiminnan muut tuotot 835 860 

Materiaalit ja palvelut 2.2 -560 -472 

Henkilöstökulut 2.3 -8 245 -8 092 

Poistot ja arvonalentumiset 2.4 -694 -840 

Liiketoiminnan muut kulut -37 311 -35 294 

LIIKEVOITTO 122 499 

Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 1 068 582 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 190 1 081 

Satunnaiset erät 2.6 7 246 8 580 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 8 436 9 661 

Tilinpäätössiirrot 2.7 223 232 

Tuloverot 2.8 -2 273 -2 443 

TILIKAUDEN VOITTO 6 386 7 450

24 

Emoyhtiön tase (Luvut 1000 euroa) 

31.12.2006 31.12.2005 

VASTAAVAA 

Liite 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 3.1 555 812 

Aineelliset hyödykkeet 3.2 6 178 6 355 

Sijoitukset 3.3 

Osuudet saman konsernin yrityksissä 41 952 41 952 

Osuudet osakkuusyrityksissä 384 384 

Muut sijoitukset 204 202 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 34 713 30 721 

Muut saamiset 327 327 

Sijoitukset yhteensä 77 580 73 586 

Pysyvät vastaavat yhteensä 84 313 80 753 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Lyhytaikaiset saamiset 3.5 45 146 38 035 

Rahoitusarvopaperit 3.6 0 1 063 

Rahat ja pankkisaamiset 5 539 6 569 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 50 685 45 667 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 134 998 126 420 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 3.7 

Osakepääoma 8 961 8 961 

Käyttörahasto 36 521 33 600 

Tilikauden voitto 6 386 7 450 

Oma pääoma yhteensä 51 868 50 011 

Tilinpäätössiirtojen kertymä 3.8 7 492 7 715 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen vieras pääoma 3.9 24 230 21 898 

Lyhytaikainen vieras pääoma 3.10 51 408 46 796 

Vieras pääoma yhteensä 75 638 68 694 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 134 998 126 420

25 

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 

Yleistä 

Saarioinen Oy:n emoyhtiö on Artekno Oy, jonka kotipaikka on Tampere 

ja joka on laatinut oman konsernitilinpäätöksensä. Se säilytetään 

osoitteessa Järvensivuntie 1, 33100 Tampere. 

Konsernissa käytetyt poistoajat: 

Rakennukset ja rakennelmat 

Koneet ja kalusto 

Muut pitkävaikutteiset menot 

20–40 vuotta 

5–15 vuotta 

3–10 vuotta 

Konsernitilinpäätös 

Konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan sisältyvät 

emoyhtiön Saarioinen Oy:n lisäksi Ruoka-Saarioinen Oy, Liha- 

Saarioinen Oy, Saarioisten Säilyke Oy, Saarioisten Lihanjalostus Oy, 

Arsaar Oy, Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Kiinteistö Oy Jyväskylän 

Suluntie 1 sekä Saarioinen Eesti OÜ ja AS Meleco Tallinnassa 

Virossa ja Finnsaar AB Tukholmassa Ruotsissa. 

Konsernitilinpäätöksessä on jätetty konserniin kuuluvista yhtiöistä 

pois Herkku-Broiler Oy ja Saarioisten Jyväbroiler Oy, koska ne 

eivät ole toimineet tilikauden aikana sekä Asunto Oy Masonpelto, 

koska sen toiminta on ollut vähäistä tilikauden aikana eikä se ole 

harjoittanut liiketoimintaa. Näillä toimenpiteillä ei ole olennaista vaikutusta 

konsernin tulokseen eikä vapaaseen omaan pääomaan. 

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden 

tuloksesta on vähäinen, minkä vuoksi osuutta ei ole tuloslaskelmassa 

esitetty eikä taseessa siten ole tehty eliminointeja. 

Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa 

on käytetty hankintamenomenetelmää. 

Konsernitaseessa on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat. 

Konsernituloslaskelmassa on puolestaan eliminoitu yhtiöiden väliset 

myynnit, sisäiset hyvitykset ja veloitukset, sisäinen kate sekä 

voitonjako. 

Konsernitilinpäätöksessä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten 

poistojen kertynyt erotus merkitään konsernitaseeseen jaettuna 

omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos 

konsernituloslaskelmaan jaettuna laskennallisen verovelan 

muutokseen ja tilikauden tulokseen 

Liikevaihdon esittäminen 

Konsernin sisäistä laskutuskäytäntöä muutettiin vuoden 2006 

alusta siten, että Saarioinen Oy:n laskutus asiakkailta ja vastaavat 

ostot tytäryhtiöiltä on nettoutettu, minkä seurauksena emoyhtiön 

liikevaihto pieneni aiempaan käytäntöön verrattuna. Vuoden 

2005 tuloslaskelman vertailuluvut on muutettu uuden käytännön 

mukaisiksi. Käytännön muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 

Poistoperiaatteet 

Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman 

mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden 

arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Käyttöomaisuuden 

myyntitappiot on kirjattu suunnitelman mukaisten 

poistojen lisäyksenä ja myyntivoitot on kirjattu liiketoiminnan muihin 

tuottoihin. 

Arvonkorotusperiaatteet 

Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotukset perustuvat osakkeiden hankintamenon 

ylittäviin substanssiarvoihin. 

Maa-alueiden arvonkorotukset perustuvat yhtiöissä laadittuihin 

arvioihin. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty neliöhintamenetelmää. 

Vaihto-omaisuuden arvostus 

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatetta noudattaen välittömään 

hankintahintaan, kuitenkin enintään todennäköiseen luovutushintaan. 

Valuuttamääräisten erien käsittely 

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän 

kursseihin. Tilikauden päättyessä olennaiset avoimena olevat 

ulkomaanrahan määräiset erät on arvostettu Euroopan keskuspankin 

noteeraamiin tilinpäätöspäivän keskikursseihin. Kurssierot 

on kirjattu tuloslaskelmaan. 

Eläkekulujen käsittely 

Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutuksilla. Tilikauden eläkekulut on 

kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi tuloslaskelmaan. 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut 

Tutkimus- ja tuotekehityskulut on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. 

Niiden määrä on alle yksi prosentti liikevaihdosta. 

Johdannaissopimukset 

Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan 

käyttää valuuttojen, korkojen ja hyödykkeiden hintariskeiltä suojautumiseen 

johdannaisia. Niiden realisoituneet tuotot ja kulut 

kirjataan suoriteperusteisesti tuloslaskelmaan. Tilinpäätöksessä 

realisoitumattomat tappiot kirjataan varovaisuusperiaatteen 

mukaisesti kuluksi. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista johdannaissopimuksista 

on ilmoitettu liitetiedoissa kohde-etuuden arvojen 

lisäksi käyvät arvot, jotka kertovat tulosvaikutuksen, joka olisi 

syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöshetkellä.

26 

2. Tuloslaskelman liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


2.1 LIIKEVAIHTO 

Liikevaihto markkina-alueittain 

Kotimaa 

Myynti konserniyhtiöille 46 067 44 293 

Muu myynti 298 538 284 607 30 44 

Kotimaa yhteensä 298 538 284 607 46 097 44 337 

Vienti ja ulkomaat 8 926 7 653 0 0 

Liikevaihto yhteensä 307 464 292 260 46 097 44 337 

2.2 MATERIAALIT JA PALVELUT 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 

Ostot tilikauden aikana -128 857 -125 897 -82 -32 

Varaston muutos +/- 676 1 463 0 0 

Yhteensä 128 181 -124 434 -82 -32 

Ulkopuolisilta ostetut palvelut -4 748 -4 293 -478 -440 

Yhteensä -132 929 -128 727 -560 -472 

2.3 HENKILÖSTÖKULUT 

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet -965 -916 -423 -423 

Muut palkat ja palkkiot -61 849 -60 257 -5 794 -6 023 

Eläkekulut -10 880 -9 933 -1 648 -1 298 

Muut henkilösivukulut -6 567 -5 195 -380 -347 

Yhteensä -80 261 -76 301 -8 245 -8 092 

Henkilöstön määrä keskimäärin 

- toimihenkilöt 424 432 158 170 

- työntekijät 1 816 1 779 0 0 

Yhteensä 2 240 2 211 158 170 

LÄHIPIIRIVASTUUT 

Konsernin johdon eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta. 

Osakkeenomistajille tai johdolle ei ole 

myönnetty lainoja. 

2.4 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 

Poistot aineellisista ja 

aineettomista hyödykkeistä -12 819 -11 498 -694 -839 

josta konserniaktiivan poisto -74 -18

27 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 

Osinkotuotot 

Muilta 14 26 5 4 

Korkotuotot 

Saman konsernin yrityksiltä 0 0 1 116 1 216 

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 14 26 1 120 1 220 

Muut korko- ja rahoitustuotot 

Muilta 838 254 631 49 

Rahoitustuotot yhteensä 852 280 1 751 1 268 

Sijoitusten arvonalennukset 

Pitkäaikaisista sijoituksista 0 -23 0 -23 

Korko- ja muut rahoituskulut 

Saman konsernin yrityksille -105 -118 

Muille -1 037 -943 -579 -546 

Rahoituskulut yhteensä -1 037 -966 -684 -687 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -185 -686 1068 582 

2.6 SATUNNAISET ERÄT 

Satunnaiset tuotot 

Saadut konserniavustukset 12 000 13 500 

Satunnaiset kulut 

Annetut konserniavustukset -1 000 -1 000 -4 754 -4 920 

Satunnaiset erät yhteensä -1 000 -1 000 7 246 8 580 

2.7 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa 

tehtyjen poistojen erotus 223 232 

Yhteensä 223 232 

2.8 TULOVEROT 

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -3 125 -3 517 -2 273 -2 443 

Laskennallisen verovelan muutos -64 68 

Yhteensä -3 189 -3 449 -2 273 -2 443

28 

3. Taseen liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 

Aineettomat oikeudet 

Hankintameno 1.1. 238 238 191 191 

Hankintameno 31.12. 238 238 191 191 

Kertyneet poistot 1.1. -209 -193 -168 -151 

Vähennysten ja siirtojen poistot 0 2 0 0 

Tilikauden poistot -1 -18 0 -17 

Kertyneet poistot 31.12. -210 -209 -168 -168 

Kirjanpitoarvo 31.12. 28 29 23 23 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Hankintameno 1.1. 13 702 13 498 3 574 3 488 

Lisäykset 235 204 101 86 

Vähennykset -3 098 0 -320 0 

Hankintameno 31.12. 10 839 13 702 3 355 3 574 

Kertyneet poistot 1.1. -7 944 -7 238 -2 784 -2 347 

Vähennysten ja siirtojen poistot 3 096 0 320 0 

Tilikauden poistot -1 035 -706 -359 -437 


Kirjanpitoarvo 31.12. 4 956 5 758 532 789 

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 4 984 5 787 555 812 

3.1 KONSERNILIIKEARVO 

Hankintameno 1.1. 1 364 1 364 

Lisäykset 257 0 

Hankintameno 31.12. 1 621 1 364 

Kertyneet poistot 1.1. -1 254 -1 236 

Tilikauden poistot -74 -18 

Kertyneet poistot 31.12. -1 328 -1 254 

Kirjanpitoarvo 31.12. 293 110 

3.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET 

Maa- ja vesialueet 

Hankintameno 1.1. 2 872 3 453 736 736 

Lisäykset 80 0 3 0 

Vähennykset 0 -581 0 0 

Hankintameno 31.12. 2 952 2 872 739 736 

Arvonkorotukset 1 110 1 110 1 110 1 110 

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 062 3 982 1 849 1 846

29 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


Rakennukset ja rakennelmat 

Hankintameno 1.1. 107 767 101 788 9 185 9 158 

Lisäykset 2 523 9 597 82 28 

Vähennykset -42 -3 618 -42 0 

Hankintameno 31.12. 110 248 107 767 9 225 9 185 


Vähennysten ja siirtojen poistot 41 2 111 42 0 

Tilikauden poistot -3 787 -3 647 -247 -273 


Kirjanpitoarvo 31.12. 65 062 66 327 4 115 4 280 

Koneet ja kalusto 

Hankintameno 1.1. 110 894 100 700 1 916 2 078 

Lisäykset 13 383 12 840 96 90 

Vähennykset -2 715 -2 646 -172 -251 

Hankintameno 31.12. 121 562 110 894 1 840 1 916 


Vähennysten ja siirtojen poistot 2 581 2 565 150 239 

Tilikauden poistot -7 873 -6 979 -88 -111 



Tuotantokoneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 36 453 31 213 

Muut aineelliset hyödykkeet 

Hankintameno 1.1. 123 85 

Lisäykset 40 38 

Hankintameno 31.12. 163 123 

Kertyneet poistot 1.1. -67 -28 

Tilikauden poistot -28 -39 

Kertyneet poistot 31.12. -95 -67 

Kirjanpitoarvo 31.12. 68 56 

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 

Hankintameno 1.1. 1 473 4 123 0 76 

Lisäykset 1 217 1 473 0 0 

Vähennykset -1 387 -4 123 0 -76 

Hankintameno 31.12. 1 303 1 473 0 0 


Aineelliset hyödykkeet yhteensä 109 641 105 608 6 178 6 355

30 

3.3 SIJOITUKSET 

KONSERNI Osakkeet Saamiset 

Omistus- Muut Muut Sijoitukset 

yhteys- 

yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 409 760 437 1 606 

Vähennykset 0 -11 -21 -32 

Hankintameno 31.12. 409 749 416 1 574 

Kirjanpitoarvo 31.12. 409 749 416 1 547 

EMOYHTIÖ Osakkeet Saamiset 

Konserni- Omistus- Muut Konserni- Muut Sijoitukset 

yritykset yhteys- yritykset yhteensä 

yritykset 

Hankintameno 1.1. 34 552 384 202 30 721 327 66 186 

Lisäykset 0 0 2 3 992 0 3 994 

Hankintameno 31.12. 34 552 384 202 34 713 327 70 180 

Arvonkorotukset 1.1. 7 400 7 400 

Arvonkorotukset 31.12. 7 400 7 400 

Kirjanpitoarvo 31.12. 41 952 384 204 34 713 327 77 580 

KONSERNIYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön 

omistusosuus % omistusosuus % 

Finnsaar AB Tukholma, Ruotsi 100,0 100,0 

Ruoka-Saarioinen Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioinen Eesti OÜ Tallinna, Viro 100,0 100,0 

Saarioisten Jyväbroiler Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Keskuslähettämö Oy Tampere 100,0 100,0 

Saarioisten Säilyke Oy Tampere 100,0 100,0 

Liha-Saarioinen Oy Tampere 100,0 69,3 

Saarioisten Lihanjalostus Oy Tampere 100.0 69,3 

Kiinteistö Oy Jyväskylän Suluntie 1 Jyväskylä 100,0 69,3 

AS Meleco Tallinna, Viro 100,0 0 

Herkku-Broiler Oy Kangasala 96,0 96,0 

Arsaar Oy Tampere 65,0 65,0 

As. Oy Masonpelto Kangasala 56,8 0

31 

OSAKKUUSYRITYKSET Konsernin Emoyhtiön Tilin- Oma Kirjanomistus- 

omistus- päätös pääoma pidon 

osuus% osuus% pvm tulos 

Tuoretie Oy, Vantaa 33,3 33,3 31.12.2006 904 90 

Satalab Oy, Huittinen 24,8 0 31.12.2006 27 4 

Findest Protein Oy, Kaustinen 16,6 16,6 31.12.2006 754 48 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.4 VAIHTO-OMAISUUS 

Aineet ja tarvikkeet 13 759 13 106 

Valmiit tuotteet/tavarat 10 948 10 187 

Yhteensä 24 707 23 293 

3.5 Lyhytaikaiset saamiset 

Myyntisaamiset 45 861 38 873 44 098 37 188 

Lainasaamiset 27 63 3 

Muut saamiset 3 6 1 1 

Siirtosaamiset 2 430 1 788 742 628 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Myyntisaamiset 7 24 306 215 

Yhteensä 7 24 306 215 

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 48 328 40 754 45 146 38 035 

3.6 RAHOITUSARVOPAPERIT 

Jälleenhankinta-arvo 0 1 530 0 1 530 

Kirjanpitoarvo 0 1 063 0 1 063 

Erotus 0 467 0 467 

3.7 OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 1.1. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Osakepääoma 31.12. 8 961 8 961 8 961 8 961 

Käyttörahasto 1.1. 78 839 72 576 33 600 30 922 

Edellisen tilikauden voitto 10 369 10 802 7 450 7 207 

Osingonjako -4 529 -4 529 -4 529 -4 529 

Muuntoerot -7 -10 0 0 

Käyttörahasto 31.12. 84 672 78 839 36 521 33 600 

Tilikauden voitto 9 644 10 369 6 386 7 450 

Oma pääoma yhteensä 103 277 98 169 51 868 50 011 

3.8 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Kertynyt poistoero 7 493 7 716

32 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


3.8 LASKENNALLINEN VEROVELKA 

Tilinpäätössiirroista 9 903 9 839 

3.9 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 17 594 21 692 10 950 9 070 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 9 468 7 034 11 092 8 928 

Muut pitkäaikaiset lainat 1 757 3 974 1 707 3 900 

Siirtovelat 481 0 481 0 

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 29 300 32 700 24 230 21 898 

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin 

kuin viiden vuoden kuluttua: 

Lainat rahoituslaitoksilta 4 444 6 102 1 481 2 261 

Lainat saman konsernin yrityksiltä 9 468 7 034 11 092 8 928 

3.10 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 

Lainat rahoituslaitoksilta 6 758 1 713 780 780 

Muut lainat 3 924 1 732 3 900 1 707 

Saadut ennakot 26 22 0 0 

Ostovelat 18 817 18 421 5 387 5 599 

Muut velat 5 752 5 301 864 618 

Siirtovelat 16 054 15 224 2 886 3 094 

Velat saman konsernin yrityksille 

Ostovelat 546 530 37 591 34 997 

Yhteensä 546 530 37 591 34 997 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 51 877 42 943 51 408 46 796 

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: 

- henkilöstökulujaksotukset 14 253 12 489 1 297 1 034 

- muut 1 801 2 735 1 589 2 060 

Korottomat velat 

Lyhytaikainen 41 195 39 498 46 728 44 309

33 

4. Muut liitetiedot (Luvut 1000 euroa) 

ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET 

JA MUUT VASTUUT 

KONSERNI 

EMOYHTIÖ 


4.1 Velat, joiden vakuudeksi annettu 

kiinnityksiä tai muita vakuuksia 

Rahalaitoslainat 24 352 23 405 11 730 9 851 

4.2 Taseeseen sisältymättömät 

vastuusitoumukset ja vastuut 

Takaukset 

Konserniyritysten puolesta 0 0 15 282 15 169 

Muut 237 379 187 378 

Yhteensä 237 379 15 469 15 547 

Leasing- ja vuokravastuut 

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 860 1 269 474 524 

Myöhemmin maksettavat 13 924 15 758 416 730 

Yhteensä 16 784 17 027 890 1 254 

4.3 Yleisvakuutena annetut kiinnitykset 

ja muut vakuudet 

Annetut kiinteistökiinnitykset 22 965 23 974 1 598 1 598 

Annetut muut vakuudet 25 302 25 111 25 302 25 111 

Yhteensä 48 267 49 085 26 900 26 708 

4.4 Johdannaissopimukset 

Hyödykejohdannaiset 

Sähköjohdannaiset 

Käypä arvo 264 853 264 853 

Kohde-etuuden arvo 5255 2 359 5 255 2 359

34 

VOITONJAKOEHDOTUS 

Saarioinen Oy:n vapaa oma pääoma 31.12.2006 on: 

Käyttörahasto 

Tilikauden voitto 

Yhteensä 

36 520 959,37 euroa 

6 385 755,81 euroa 

42 906 715,18 euroa 

Tästä jakokelpoisia varoja on 42 906 715,18 euroa. 

Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan osakkeelta 8,50 euroa eli yhteensä 4 528 800,00 euroa 

ja että loppu kirjataan käyttörahastoon. 

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 

Tampereella 21. päivänä maaliskuuta 2007 

Juhani Avotie Kaisu Avotie Ilkka Mäkelä 

hallituksen hallituksen jäsen hallituksen jäsen, 

puheenjohtaja 

toimitusjohtaja 

Heikki Hytönen 

hallituksen jäsen 

Kari Tupeli 

hallituksen jäsen

35 

TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 

Edellä oleva toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. 

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. 


PricewaterhouseCoopers Oy 

KHT-yhteisö 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT 

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

Saarioinen Oy:n osakkeenomistajille 

Olemme tarkastaneet Saarioinen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2006. 

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää sekä konsernin että emoyhtiön 

taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon 

tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja emoyhtiön hallinnosta. 

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös 

ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen 

jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. 

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat 

kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta 

asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa 

sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen 

esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. 


PricewaterhouseCoopers Oy 

KHT-yhteisö 

Hannu Pellinen, KHT 

Janne Rajalahti, KHT

36 

Konsernin avainluvut graafisesti

37 

 

 

5,9 % 

3 % 

10,2 % 

4,3 % 

28,7 % 

16,6 % 

41,6 % 

62,4 % 

27,3 % 

 

 

 

Vienti ja ulkomaat 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimihenkilöt 

Työntekijät 

Keskimääräinen henkilöstömäärä lasketaan siten, että kuukausittain otetaan 

mukaan ne henkilöt, joilla on voimassa oleva työsuhde. Satunnaisessa työsuhteessa 

työskenteleviä henkilöitä ei lasketa henkilöstömäärään. 

Tunnuslukujen laskentakaava 

Sijoitetun pääoman tuotto 

Tulos ennen satunnaisia eriä + Korkokulut ja muut rahoituskulut 

Taseen loppusumma – Korottomat velat 

Maksuvalmiussuhde 

Vaihtuvat vastaavat – Vaihto-omaisuus 

Lyhytaikainen vieras pääoma 

Omavaraisuusaste 

Oma pääoma + Vähemmistöosuus 

Taseen loppusumma – Saadut ennakot 

Korolliset nettovelat 

Korollinen vieras pääoma – Korolliset saamiset

38 

Yhteystiedot 


Pääkonttori 

Järvensivuntie 1, PL 108 

33101 Tampere 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7261 

email etunimi.sukunimi@saarioinen.fi 

www.saarioinen.fi 

Etelä-Suomen myyntikonttori 

Mestarintie 17 

01730 Vantaa 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8422 

■ 


Tikinmaankatu 21, PL 122 

37601 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7777 

■ 

SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY 

Suluntie 1, PL 2 

40351 Jyväskylä 

puh. (014) 333 7211 

fax (014) 333 7166 

■ 

Saarioisten Säilyke Oy 

Teollisuustie 4 

32700 Huittinen 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8225 

■ 

Saarioisten KesKuslähettämö Oy 

Tikinmaankatu 23, PL 45 

37601 Valkeakoski 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 8840 

■ 

Saarioinen Eesti Oü / AS Meleco 

Männiku tee 102/3, 

11216 Tallinn, Eesti 

puh. +372 655 9190 

+ 372 659 3020 

fax +372 659 3021 

www.meleco.ee 

■ 

Finnsaar Ab 

Solkraftsvägen 25 

S-13570 Stockholm, Sverige 

puh. +46 8 5565 8470 

fax +46 8 742 1138 

www.annikkis.tm.se 

Ruoka-Saarioinen Oy 

Isoniementie 76 

36420 Sahalahti 

puh. (03) 244 7111 

fax (03) 244 7960

Pirjo Niskanen, Ruoka-Saarioinen Oy

GRA AFINEN SUUNNITTELU: 

VALOKUVAT: 

HARRI HEIKKILÄ / GRAAFINEN SUUNNITTELU HARRI HEIKKILÄ OY 

JUSSI KOIVUNEN / STUDIO KOIVUNEN OY JA JUPITER IMAGES 

PAINO: PAINO-ARRA OY 2007

41 

Graafinen suunnittelu Harri Heikkilä Oy 

Hämeen Kirjapaino Oy 2006 

Kirjapainolle on myönnetty 

Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin käyttöoikeus

Vuosikertomus 2006 - Saarioinen

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?