Vilkku - Tampereen kaupunki
10.09.2014 • Views
Share Embed Flag

Vilkku - Tampereen kaupunki

Vilkku - Tampereen kaupunki

Vilkku - Tampereen kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
tampere.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

vilkku<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti 7/2007<br />

Palaute<br />

ruokkii<br />

luovuutta<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

1

PÄÄKIRJOITUS • MARRASKUU 2007<br />

SISÄLTÖ<br />

Pieniä onnistumisen hetkiä<br />

ARI JÄRVELÄ<br />

Sain juuri käteeni uunituoreen ensi vuoden budjettikirjan.<br />

Vaikka kyseessä on työurani 21. budjetti<br />

ja 14. budjetti Tampereella, sen hypistely tuntuu<br />

yhtä hyvältä kuin aina ennenkin. Suuri määrä työtä<br />

on takana ja yksi etappi taas saavutettu.<br />

Meistä jokainen kaipaa työssään vastaavia pieniä<br />

onnistumisen hetkiä. Isotkin asiat onnistuvat kun<br />

ne suunnitellaan ja jaetaan pienempiin osiin, joiden<br />

eteen ponnistellaan.<br />

Budjettikirjan tekeminen on hyvä esimerkki<br />

pienemmistä kokonaisuuksista, jotka yhteistyöllä<br />

kootaan yhteen. Tähän työhön on osallistunut useita<br />

kymmeniä ihmisiä ja heillä kaikilla on ollut oma<br />

tärkeä roolinsa.<br />

Kirjaa tehdään taloussuunnitteluprosessin ympärillä.<br />

Sen laadinta aloitetaan jo keväällä kuntalaisten<br />

sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen<br />

tekemillä linjauksilla. Tämän jälkeen konsernihallinto<br />

sekä tilaajat ja tuottajat neuvottelevat talousarvion<br />

sisällöstä ja lopulta koko työ kootaan yhteen pormestarin talousarvioehdotukseksi.<br />

Budjettikirjan tekemiseen osallistuu konsernin ja toimintayksiköiden johtoa sekä talous-, strategia-,<br />

henkilöstö-, suunnittelu- ja toimistotehtävissä toimivia henkilöitä kaikista konsernihallinnon<br />

ryhmistä ja -yksiköistä, hyvinvointipalveluista, yhdyskuntatuotannosta, palvelukeskuksista ja liikelaitoksista.<br />

Päävastuun osien yhteen kokoamisesta kantaa talous- ja strategiaryhmä. Ryhmän sisällä kirjan<br />

”päätoimittajana” toimii taloussuunnittelupäällikkö, jonka vastuulla on kirjan synnyttäminen ja kaiken<br />

sujuminen yksityiskohtineen. Budjettikirjan avulla <strong>kaupunki</strong>strategiaa jalkautetaan ja taloutta,<br />

toimintaa ja varainkäyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston toivomaan suuntaan. Ensi vuoden uutuutena<br />

myös liikelaitoksille ja tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita ja konserniohjausta terävöitetään.<br />

Talouslukujen osalta budjettikirja on laadittu suhdannehuipulla. Sekä verorahoitus että toimintamenot<br />

kasvavat ennätysvauhdilla. Rahoituslaskelmassa investoinnit ovat tuloihimme nähden<br />

liian suuret ja <strong>kaupunki</strong> velkaantuu lisää. Kaiken kaikkiaan taloutemme on kuitenkin hyvässä kunnossa.<br />

Kaupungin henkilöstön osalta budjettikirjaan ei sisälly yllätyksiä. Kuntalaisten palvelutarpeisiin<br />

kyetään vastaamaan kohtuudella, vaikka palkkakustannukset ensi vuonna nousevatkin ennätyksellisesti.<br />

Toimintamallin uudistaminen jatkuu ja toivottavasti sen eteen tehty suuri työmäärä tuottaa<br />

lisää onnistumisen hetkiä.<br />

Pienistä onnistumisen hetkistä kannattaa kiittää. Yksi talousarviokirja on jälleen laadittu ja sen<br />

ohjausvoimaa mitataan tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia talousarviokirjan laadintaan osallistuneita<br />

hyvästä työstä ja toivon pieniä onnistumisen hetkiä meidän jokaisen työpäivään!<br />

2 Pääkirjoitus<br />

3 Vuoden 2008 budjetti esittelyssä<br />

4 Puheenvuorossa Päivi Sillanaukee<br />

6 Kahva parantaa tietoturvaa<br />

6 Looran kuulumisia<br />

6 Langaton Tampere auttaa myös<br />

kaupungin henkilöstöä<br />

8 Lastensuojelulaki muuttuu<br />

10 Ilkka Kivilahti valmistui laitoshuoltajaksi<br />

oppisopimuksella<br />

12 Opettaja Virve-Viola Virtanen on<br />

”elokuun luovis”<br />

13 Dynamot liikkeellä<br />

14 Museovastaavat tiedottavat<br />

kouluilla museoiden toiminnasta<br />

15 Henkilöstökassa tiedottaa<br />

15 Mitä kahvitauolla tapahtuu?<br />

18 Suojalkapallo opetti yhteistyötä<br />

18 Halo tiedottaa<br />

19 Imurilla haetaan työntekijöitä ja<br />

työpaikkoja<br />

20 <strong>Tampereen</strong> kaupunginarkisto<br />

70-vuotias<br />

Juha Yli-Rajala<br />

johtaja<br />

talous- ja strategiaryhmä<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

2<br />

VILKKU <strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA <strong>Tampereen</strong> kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE <strong>Vilkku</strong>, <strong>Tampereen</strong><br />

<strong>kaupunki</strong>, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ<br />

www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy<br />

joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 23.11. mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen.<br />

KANNEN KUVA Ville Saha. Ensimmäisen luokan opettaja Virve-Viola Virtanen opastaa oppilastaan Jusef Hasdhia. Taustalla Anniina Mäntynen. OSOITTEENMUU-<br />

TOKSET omalle palkanlaskijalle.

TEKSTI Raija Lindell<br />

KUVA Ville Saha<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin ensi vuoden talousarvio<br />

on rakennettu kaupunginhallituksen<br />

linjausten mukaan. Kasvun ja muutoksen budjetiksi<br />

nimetyssä talousarviossa tuloslaskelma<br />

on kaupunginhallituksen tekemien muutosten<br />

jälkeen 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.<br />

Kaupungin tulorahoitus riittää lähes poistojen<br />

kattamiseen.<br />

Pormestari Timo P. Nieminen julkisti<br />

ensi vuotta koskevan budjettiesityksensä lokakuun<br />

lopussa. Kaupunginhallitus käsitteli<br />

pormestarin esitystä marraskuun 5. päivä ja<br />

teki sen verran muutoksia, että pormestarin<br />

esittämästä nollatuloksesta lipsuttiin.<br />

Muun muassa TKL:n bussivuorojen ostoon<br />

kaupunginhallitus lisäsi 450 000 euroa<br />

ja keskustan kevyenliikenteen väyliin 300 000<br />

euroa.<br />

<strong>Tampereen</strong> on viime vuosina pelastanut<br />

alijäämäisiltä budjeteilta verotulojen<br />

suosiollinen kasvu. Veroprosentti säilyy ensi<br />

vuonna ennallaan 18,0 prosentissa, ja Nieminen<br />

muistuttaakin, että se on Espoon ja<br />

Helsingin jälkeen edullisin suurten <strong>kaupunki</strong>en<br />

vertailussa.<br />

Kaupungin kokonaismenot ovat ensi<br />

vuonna arviolta 1 418,8 miljoonaa euroa. Investointien<br />

kokonaismäärä on arviolta 140,1<br />

miljoonaa euroa, josta liikelaitosten osuus on<br />

hieman yli puolet. <strong>Tampereen</strong> toiminnan ja<br />

talouden kehitys noudattaa kuntien yleistä<br />

kehitystä.<br />

Pormestari Timo. P. Niemisen mukaan<br />

tamperelaiset voivat suhtautua ensi vuoteen<br />

rauhallisin mielin, sillä <strong>kaupunki</strong> pystyy tarjoamaan<br />

riittävän asialliset palvelut ja olosuhteet.<br />

– Palvelutarpeiden ja velvoitteiden kasvuun<br />

kyetään palkkakustannusten noususta<br />

huolimatta vastaamaan kohtuullisesti. Erityisenä<br />

painopisteenä on terveyden ja toimintakyvyn<br />

sekä ikäihmisten hyvinvoinnin<br />

ylläpitäminen, joiden resursseja lisätään suhteellisesti<br />

eniten.<br />

Verotulojen odotetaan vuosittain kasvavan<br />

noin 5–6 prosenttia taloussuunnitelmakauden<br />

2008–2010 ajan.<br />

Kaupunginhallituksen budjettiesitys käsiteltiin<br />

kaupunginvaltuustossa marraskuun<br />

12. päivä, eikä tässä lehdessä ole painoaikataulun<br />

vuoksi viimeisimpiä tietoja valtuuston<br />

budjettipäätöksistä.<br />

Haasteena tulevat<br />

investoinnit<br />

Ensi vuoden talousarvion rahoituslaskelma<br />

kertoo kuitenkin kasvavan kaupungin ongelmista<br />

selviytyä suurista investointitarpeistaan.<br />

Kaupungin investointimenot kasvavat<br />

vuoteen 2007 verrattuna 14 prosentilla. Talousarviossa<br />

jatketaan suurten yhdyskuntarakentamisinvestointien,<br />

Ratinan ja Vuoreksen<br />

alueiden, toteuttamista. Myös Hämpin Parkin<br />

sekä Särkijärven eritasoliittymän rakentamiseen<br />

on varauduttu.<br />

– Kaupungin tulorahoitus riittää kattamaan<br />

vain 60 prosenttia investoinneita ja<br />

loppuosa rahoituksesta hoidetaan käyttämällä<br />

kassavaroja ja ottamalla uuttaa velkaa,<br />

Nieminen kertoo.<br />

Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikköä<br />

mietityttää menojen kasvu.<br />

– Menojen kasvun hallinta on todella vaikeaa.<br />

Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena,<br />

odotettavissa on vaarallinen kuilu tulojen ja<br />

menojen välillä. Kun näin vahvan talouskasvun<br />

aikana emme kykene rahoittamaan investointeja<br />

tulorahoituksella, se on ongelma.<br />

– Kunnallistaloudessa tuppaa olemaan<br />

Kasvun ja muutoksen budjetti 2008:<br />

Palvelutarpeeseen pystytään<br />

vastaamaan kohtuullisesti<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

Ensi vuoden budjetissa suuria investointikokonaisuuksia<br />

on esimerkiksi yhdyskuntarakentamisessa, jossa<br />

liikenneväylien ja viheralueiden vaatimiin investointeihin<br />

varaudutaan yhteensä 39,2 miljoonalla eurolla.<br />

3

Keskeiset tunnusluvut:<br />

JORMA RAJAMÄKI<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

4<br />

niin, että kaikki menee mitä tulee,<br />

harmittelee johtaja Juha Yli-Rajala<br />

talous- ja strategiaryhmästä.<br />

Männikkö painottaa, että<br />

lainaa ei voi lisätä loputtomasti<br />

ja liiallinen velkaantuminen on<br />

estettävä. Hän perustelee varovaisuuttaan<br />

sillä, että <strong>kaupunki</strong><br />

joutuu ottamaan uutta lainaa noin<br />

33 miljoonaa euroa.<br />

Kaikkiaan velka yhtä tamperelaista<br />

kohden kasvaa 1 153 euroon<br />

(v.2006: 1058 euroa). Esimerkiksi<br />

Turussa lainaa oli v. 2006<br />

asukasta kohden 1 537 euroa ja<br />

Helsingissä 1 205 euroa.<br />

Uuden velan lisäksi <strong>kaupunki</strong><br />

joutuu turvautumaan kassavaroihin.<br />

Budjettiesitys heikentää kaupungin<br />

maksuvalmiutta noin 19<br />

miljoonalla eurolla.<br />

Talousarvio<br />

toteuttaa<br />

<strong>kaupunki</strong>strategiaa<br />

Pormestarin ensimmäinen<br />

talousarvioesitys on<br />

valmistettu kaupungin uuden<br />

toimintamallin pohjalta<br />

ja se toteuttaa <strong>kaupunki</strong>strategiaa,<br />

jonka tavoitteisiin pyritään<br />

kuuden ydinprosessin<br />

avulla.<br />

Talousarvioesityksessä<br />

ydinprosesseille on puolestaan<br />

annettu vuositavoitteet<br />

ja ydinprosesseihin käytettävissä<br />

olevat määrärahat. Rahojen<br />

käytöstä ja palvelujen<br />

järjestämisestä vastaavat<br />

tilaajat. Tuottajat puolestaan<br />

huolehtivat siitä, että <strong>kaupunki</strong>laiset<br />

saavat sitä, mitä<br />

tilaajat heille ostavat.<br />

Ydinprosesseja on kuusi:<br />

lasten ja nuorten kasvun<br />

tukeminen, osaamisen ja<br />

elinkeinojen kehittäminen,<br />

sivistyksen ja elämänlaadun<br />

edistäminen, terveyden ja<br />

toimintakyvyn edistäminen,<br />

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen<br />

ja <strong>kaupunki</strong>ympäristön<br />

kehittäminen.<br />

Asukasluku 31.12.2008 209 600<br />

Veroprosentti 18,0<br />

Vuosikate<br />

83,4 milj. euroa<br />

Poistot<br />

85,0 milj. euroa<br />

Tilikauden tulos<br />

–1,6 milj. euroa<br />

Investoinnit, netto<br />

138,7 milj. euroa<br />

Talousarvion vaikutus maksuvalmiuteen<br />

–19,4 milj. euroa<br />

Pitkäaikaisten lainojen muutos 33,1 milj. euroa<br />

Lainamäärä<br />

241,6 milj. euroa<br />

Vuosikate % poistoista 98,2<br />

Investointien tulorahoitusprosentti 60,0<br />

Lainat euroa/asukas 1 153<br />

Toimintamenot ydinprosesseittain<br />

ilman liikelaitoksia ja palvelukeskuksia<br />

Sivistyksen<br />

ja elämänlaadun<br />

edistäminen<br />

6 %<br />

Osaamisen<br />

ja elinkeinojen<br />

kehittäminen<br />

9 %<br />

Lasten ja nuorten<br />

kasvun tukeminen<br />

25 %<br />

Terveyden ja<br />

toimintakyvyn<br />

edistäminen<br />

32 %<br />

Ikäihmisten<br />

hyvinvoinnin<br />

ylläpitäminen<br />

14 %<br />

Kaupunkiympäristön<br />

kehittäminen<br />

8 %<br />

Konsernihallinto<br />

6 %<br />

Henkilöstökulut 2008 yhteensä 612,8 milj. euroa<br />

(Vuonna 2007 578,7 milj. euroa)<br />

Konsernihallinto,<br />

varamäärärahat<br />

ja<br />

rahastot<br />

28,3 milj. €<br />

4,6 %<br />

Ulkoiset<br />

liikelaitokset<br />

71,7 milj. €<br />

11,7 %<br />

Sisäiset<br />

liikelaitokset<br />

72,4 milj. €<br />

11,8 %<br />

Palvelukeskukset<br />

7,7 milj. €<br />

1,3 %<br />

Hyvinvointipalv.<br />

kehitt.<br />

yksikkö<br />

12,6 milj. €<br />

2,1 %<br />

Yhdyskuntatuotanto<br />

13,5 milj. €<br />

2,2 %<br />

Sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

178,8 milj.€<br />

29,2 %<br />

Sivistyspalvelut<br />

227,7 milj. €<br />

37,2 %<br />

– Kustannusten ja toimintatapojemme<br />

läpinäkyvyys on<br />

selvästi paremmalla tolalla<br />

nykyään kuin esimerkiksi<br />

vuonna 2004, sanoo palvelutuotantojohtaja<br />

Päivi Sillanaukee<br />

puheenvuorossaan.<br />

Puheenvuorossa<br />

Päivi Sillanaukee<br />

palvelutuotantojohtaja,<br />

sosiaali- ja terveyspalvelut<br />

Uudessa tilaaja–tuottajamallissa<br />

ongelmaksi ovat<br />

osoittautuneet riittämättömät talous-<br />

ja henkilöstöhallinnon järjestelmät.<br />

Lisäksi jo tämän vuoden<br />

budjettia ja tilausta tehtäessä<br />

tiedettiin joidenkin alueiden,<br />

kuten laitoshoidon tilaussumman<br />

olevan riittämätön sopimuksessa<br />

edellytettyyn paikkamäärään ja<br />

henkilöstömitoitukseen nähden.<br />

Tämän on laitoshoidon johtokuntakin<br />

keväällä sopimusta hyväksyessään<br />

todennut.<br />

Onkin varsin tekopyhää edellyttää<br />

johtamisen ja prosessien<br />

tehostamista täysipainoisesti, jos<br />

7000 henkilön ja noin 300 miljoonan<br />

euron kokoisessa organisaatiossa<br />

eivät talouden seurannan ja<br />

henkilöstön hallinnoinnin järjestelmät<br />

toimi. Se johtaa nykivään,<br />

hätäisten säästötoimenpiteiden<br />

tekemiseen loppuvuodesta, koska<br />

vasta silloin ennusteet alkavat<br />

näyttää, mikä budjetin toteuma<br />

todellisuudessa on. Kaksi kolmas-

Kaikkien yhteinen päämäärä:<br />

Tamperelaisille hyviä palveluja<br />

kustannustehokkaasti<br />

osaa vuodesta pitäisi siis johtaa<br />

sokkona.<br />

•••<br />

SAP-tuotannonohjausjärjestelmä<br />

on vasta sisäänajovaiheessa<br />

ja henkilöstöä koskevat tiedot<br />

ovat edelleen lukuisissa eri järjestelmissä,<br />

jotka eivät toimi keskenään<br />

yhteen ja antavat ristiriitaisia<br />

ja puutteellisia koosteita. Laitoshoidossa<br />

on tänä vuonna esimerkiksi<br />

perattu vakanssi vakanssilta<br />

käsin ja eri järjestelmiä vertaillen<br />

tietoja siitä miten ja kenen palkat<br />

kirjautuvat kaupungin tason palkkabudjetoinnin<br />

perustana olevaan<br />

järjestelmään. Puutteita on löytynyt,<br />

joten ei ole ihme, että laitoshoidon<br />

palkat ovat jo vuosia ylittäneet<br />

niille budjetoidun summan.<br />

Konserninhallinnosta on helppoa<br />

sysätä syyt tuotannon johtajille<br />

ja lähiesimiehille, mutta en pidä<br />

sitä oikeudenmukaisena tässä vaiheessa<br />

toimintamallimme uudistusta.<br />

Reilumpaa olisi myöntää,<br />

että konserninhallinnon vastuulla<br />

olevat järjestelmät ja toimintamallimme<br />

nyt vain ovat vielä kesken ja<br />

hakea rakentavassa ilma piirissä<br />

tapoja yhdessä hallita tilannetta<br />

ja budjettia. Nämä ovat paikkoja,<br />

joissa mitataan myös kunnan<br />

työnantajaimagoa.<br />

•••<br />

Sote tuottaa valtavan määrän laadukkaita<br />

palveluita kuntalaisille<br />

ja on siksi syystä ollut kaupungin<br />

suurin menoerä. Kuitenkin talouspuolen<br />

henkilöstöä on ollut vain<br />

muutama. Sivistyspuolella ja liikelaitoksissa<br />

taas on perinteisesti<br />

ollut jokaisessa yksikössä yksi<br />

tai useampi talousosaaja. Ei ihme,<br />

että soten kustannukset eivät ole<br />

olleet samoin tiedossa, budjetoitavissa<br />

ja hallittavissa kuin muilla<br />

toimialoilla.<br />

Kustannusten ja toimintatapojemme<br />

läpinäkyvyys on selvästi<br />

paremmalla tolalla nykyään kuin<br />

mitä oli esimerkiksi vuonna 2004.<br />

Myös lähiesimiesten valtuuksia ja<br />

vastuita on lisätty. Viime vuonna<br />

vanhan mallisessa järjestelmässä<br />

sosiaali- ja terveystoimi muilta<br />

kuin sairaanhoitopiirin osalta<br />

pysyi budjetissaan. Toki toteuma<br />

sisälsi esimerkiksi laitoshoidon<br />

osalta ylityksiä mutta vastaavasti<br />

oli myös budjettinsa alittaneita<br />

yksiköitä.<br />

Tänä vuonna tässä uudessa<br />

tilaaja–tuottaja-mallissa viime<br />

vuoden sosiaali- ja terveystoimen<br />

budjetti on jaettu kuuteen eri<br />

osaan tilaajan ja tuottajan kesken:<br />

kolmelle eri tilaajalautakunnalle<br />

ja kolmelle eri tuotannon johtokunnalle,<br />

jotka eivät ole edes<br />

toistensa vastinpareja. Jokaisella<br />

näistä on vastattavanaan oma<br />

budjettinsa. Viime vuonna budjetin<br />

alittaneet ja ylittäneet kohteet<br />

ovat näissä hajallaan. Ongelmallisin<br />

tuotannon puolella on laitoshoidon<br />

tuotantoalue, jolle jäi<br />

perinnöksi viime vuodelta kolmen<br />

miljoonan euron vaje.<br />

•••<br />

Tilaaja–tuottaja-mallin yksi ehdoton<br />

hyvä puoli on se, että saamme<br />

lisättyä läpinäkyvyyttä. Budjetin<br />

ja sopimusten tekeminen on<br />

paljon mielekkäämpää, kun kustannukset<br />

tunnetaan jo sopimusvaiheessa<br />

eikä vasta jälkikäteen<br />

tilinpäätösten yhteydessä. Silloin<br />

poliitikot ja kau pun kilaiset saavat<br />

tietoa siitä, mitä eri palvelut milläkin<br />

laatutasolla maksavat ja miten<br />

pärjäämme vertailuissa muihin samojen<br />

palve luiden tuottajiin. Tämä<br />

on siis vielä kesken.<br />

Ehdottaisin, että turhalta ja<br />

turhauttavalta tuntuva keinotekoinen<br />

ja vanhanaikainen vastakkainasettelu<br />

tilaaja vastaan<br />

tuottaja tai konsernin talous- ja<br />

henkilöstöjohto vastaan tuotanto<br />

loppuisi. Kaikilla meillä on yhteisenä<br />

päämääränä saada tampere laisille<br />

hyviä palveluja kustannustehokkaasti<br />

ja motivoituneen henkilöstön<br />

tekeminä. Kaiken lisäksi<br />

olemme samaa konsernia, kaikki<br />

saman pormestarin alaisia. Aikamoinen<br />

savotta on jo takana,<br />

mutta vielä on kehitettävää ja tehostettavaakin.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

ARKISTOKUVA VILLE SAHA<br />

5

VILLE SAHA<br />

Käyttäjätunnusten<br />

hallinta<br />

automatisoituu<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungilla on yli 16000 työntekijää, joista<br />

noin 12000:lla on vähintään yksi sähköinen käyttäjätunnus<br />

johonkin ohjelmaan. Tunnusten tekeminen ja<br />

ylläpitäminen eri järjestelmissä eri henkilöiden toimesta<br />

teettää paljon työtä ja kustannuksia. Lisäksi henkilöistä on<br />

useissa eri ohjelmissa toisistaan poikkeavaa tietoa.<br />

Kirjavia käyttöoikeuskäytäntöjä ja niiden hallintaa selvitetään<br />

IAM-projektissa, jossa ovat mukana <strong>Tampereen</strong><br />

tietotekniikkakeskus (TIO) ja tietohallinto. IAM lyhenne<br />

tulee englanninkielen sanoista Identity and Access Management.<br />

Sanoilla tarkoitetaan sähköisen identiteetin,<br />

käyttöoikeuksien ja pääsynvalvonnan hallintaa.<br />

– Tarkoituksenamme on yhtenäistää ja selkeyttää<br />

tunnuksiin liittyviä toimenpiteitä ja tietoja, kertoo tietohallintojohtaja<br />

Teppo Sulonen.<br />

Nyt esimerkiksi työsuhteen alkaessa käy usein niin,<br />

että työntekijä törmää tunnusten hakemisen vaikeuteen.<br />

Myös työsuhteen päätyttyä tai toimenkuvan muuttuessa<br />

saattavat joidenkin ohjelmien käyttöoikeudet jäädä poistamatta.<br />

Ohjelmien pääkäyttäjiä ja käytäntöjä on paljon,<br />

jolloin inhimillisten virheiden määrä kasvaa, eikä tieto<br />

välttämättä kulje tarkoitetulla tavalla.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

6<br />

KAHVA parantaa tietoturvaa<br />

Tuttavallisemmin tulevaa järjestelmää ja sen toteutusprojektia<br />

kutsutaan KAHVA:ksi.<br />

– Kahvassa parannetaan tietoturvaa. Tavoitteenamme<br />

on säästää kustannuksissa sekä lisätä tehokkuutta<br />

käyttäjätunnusten hallintaan. Eri järjestelmissä olevat<br />

henkilöiden tiedot pitäisi saada pysymään ajan tasalla,<br />

Sulonen toteaa.<br />

Järjestelmän toimittajaksi valittiin Enfo Partner Oy,<br />

joka toteuttaa järjestelmän Novell Identity Manager ja<br />

Novell Access Manager tuotteilla.<br />

Järjestelmän tarkempi suunnittelu ja käyttöönottaminen<br />

on jo aloitettu. Aluksi järjestelmään liitetään<br />

seuraavat ohjelmat: SAP, Windows-tunnus ja sähköposti,<br />

uusi intranet-portaali (Loora), uusi dokumenttien hallintajärjestelmä<br />

(Donna), sisäinen puhelinluettelo (Sinfo),<br />

kulunvalvonta- ja työaikajärjestelmä (Timecon), TIO:n<br />

työnohjausjärjestelmä (Peregrine) ja matkalaskujärjestelmä<br />

(Travel).<br />

Uusi järjestelmä tulee välittämään kaupungin kaikkien<br />

työntekijöiden yhteystietoja ja käyttöoikeusmuutoksia.<br />

Aikatauluista ja muutoksista käyttöoikeuskäytännöissä<br />

tiedotetaan tarkemmin projektin edetessä. Vielä asia ei<br />

aiheuta muutoksia tunnuskäytäntöihin.<br />

Langaton Tampere on<br />

TEKSTI Matti Wacklin<br />

Langaton Tampere antaa mahdollisuuden<br />

internetin käyttöön missä<br />

tahansa ilman kiinteää linjaa. Elokuun<br />

lopulla virallisesti avattu Langaton<br />

Tampere tarjoaa uusia mahdollisuuksia<br />

myös kaupungin työntekijöille.<br />

– Se on yksi elementti vapaaehtoisen<br />

liikkuvan työn edistämisessä.<br />

Ketään ei pakoteta langattoman yhteyden<br />

käyttäjäksi, muistuttaa tietohallintojohtaja<br />

Teppo Sulonen.<br />

Hän on Langattoman <strong>Tampereen</strong><br />

idean isiä. Sulonen teki ensimmäisen<br />

luonnoksen hankkeesta<br />

lautasliinaan TIO:n poikien kanssa<br />

työmatkalla Barcelonassa kaksi<br />

vuotta sitten.<br />

– Kaupungin työntekijän näkökulmasta<br />

se antaa parhaimmillaan<br />

joustavan mahdollisuuden<br />

irrottautua työpöydästä, jos tarve<br />

niin vaatii. Esimerkiksi kehittyvä yhteistyö<br />

naapurikuntien kanssa lisää<br />

liikkumista.<br />

Sulonen korostaa kuitenkin,<br />

että pelkkä langattomuus ei takaa<br />

mitään. Kaupungin strategiassa<br />

liikkuvan työn edistämiseen kuuluu

Looran avulla kohti<br />

avointa viestintää<br />

Nykyiseen koko kaupun -<br />

gin henkilöstön intraan<br />

verrattuna Loora tarjoaa<br />

huomattavasti paremmat<br />

mahdollisuudet paitsi<br />

tiedon jakamiseen myös<br />

vuoro vaikutteiseen viestintään.<br />

Loorassa pyritään<br />

aktivoimaan henkilöstöä<br />

tiedon ja osaamisen jakamiseen,<br />

keskustelemaan<br />

sekä tekemään yhdessä.<br />

Loorasta eli ensi vuonna käyttöön<br />

otettavasta uudesta intrasta<br />

tulee kaupungin henkilöstölle<br />

tärkein sisäisen viestinnän sähköinen<br />

väline. Tavoitteena on, että<br />

suurin osa 16500 työntekijästä<br />

käyttää työssään Looraa joko välittömästi<br />

tai välillisesti.<br />

Nykyisellä intralla on noin<br />

8500 käyttäjää. Looraan käyttäjiä<br />

saadaan nykyistä enemmän muun<br />

muassa siksi, että Looraa voi käyttää<br />

myös muualta kuin kaupungin<br />

sisäverkosta. Käyttäjien määrää<br />

lisää myös se, että Looran kautta<br />

päästään käsiksi muihin työhön<br />

liittyviin järjestelmiin.<br />

Nykyiseen intraan verrattuna<br />

Loora tarjoaa huomattavasti<br />

paremmat mahdollisuudet paitsi<br />

tiedon jakamiseen myös vuorovaikutteiseen<br />

viestintään. Loorassa<br />

pyritään aktivoimaan henkilöstöä<br />

tiedon ja osaamisen jakamiseen,<br />

keskustelemaan sekä tekemään<br />

yhdessä.<br />

Pormestarin yhteysjohtajan<br />

Kirsi Kosken mukaan uudesta<br />

intrasta pitää ottaa kaikki saatavissa<br />

oleva hyöty irti:<br />

– Toivon, että kaikkialla <strong>kaupunki</strong>organisaatiossa<br />

Loora mielletään<br />

koko henkilöstön yhteiseksi<br />

työvälineeksi. Uudessa toimintamallissa<br />

tiedon jakaminen ja<br />

viestinnän avoimuus ovat entistä<br />

tärkeämpiä. Esimerkiksi yksiköiden<br />

omat intrasivut ovat avoimet<br />

paitsi yksikön omalle henkilöstölle<br />

myös kaikille niille, jotka työnsä<br />

puolesta tietoja tarvitsevat.<br />

– Looran myötä saamme toivottavasti<br />

uudenlaista avointa<br />

organisaatiokulttuuria. Loora on<br />

nimenomaan tarkoitettu tiedon<br />

ja osaamisen jakamiseen, Kirsi<br />

Koski sanoo.<br />

Hyvä väline myös<br />

esimiesviestintään<br />

Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki<br />

viestintäyksiköstä sanoo, että<br />

myös esimiesten kannattaa huomioida<br />

Looran tuomat mahdollisuudet.<br />

– Hyvä esimies hyödyntää<br />

intraa sekä tietojen välittämiseen<br />

että omana tiedon lähteenään.<br />

Sisäinen viestintä on johtamisen<br />

väline, ja Loora tuo uudenlaiset<br />

mahdollisuudet myös esimiesviestintään.<br />

Omilla Loora-sivuilla voi<br />

henkilöstölle muun muassa kertoa<br />

yhteisistä tavoitteista, motivoida<br />

väkeään, antaa ohjeita, sitouttaa<br />

sekä käydä vuoropuhelua. On<br />

kuitenkin muistettava, että intra<br />

ei koskaan korvaa kasvokkaisviestintää,<br />

Rajamäki sanoo.<br />

Looran sisällön tuottajien ja<br />

päivittäjien verkostoa on kerätty<br />

syksyn ajan. Lähes kaikki yksiköt<br />

ovat jo nimenneet omat Loora-toimittajansa.<br />

Loora-toimittajat tekevät<br />

kaikille yhteisiä sivuja intran<br />

ns. sisältökanaviin sekä yksikön<br />

omia intrasivuja eli ns. välilehteä.<br />

Heille järjestetään talven aikana<br />

koulutusta, jossa opastetaan<br />

paitsi sisällön tuottamista Looraan<br />

myös sitä, miten verkkoon kirjoitetaan<br />

hyvää ja ymmärrettävää<br />

tekstiä. Ensimmäinen yhteinen<br />

koulutustilaisuus on juuri tämän<br />

lehden ilmestymisen aikoihin eli<br />

16.marraskuuta Metsossa.<br />

Tavoitteena on, että Looran<br />

avulla päästään myös eroon massiivisista<br />

sähköpostijakeluista ja<br />

postia kuormittavista liitetiedostoista.<br />

Loora ja dokumenttien hallintajärjestelmä<br />

Donna korvaavat<br />

jatkossa myös Outlookin kansiot.<br />

Lisätietoja Loora-projektista löytyy<br />

intrasta osoitteesta<br />

www.sis.tampere.fi/loora<br />

väline liikkuvaan työhön<br />

myös se, että parhaillaan kehitteillä<br />

oleva uusi intranet LOORA<br />

saadaan näkymään tarvittaessa<br />

myös työntekijöiden kannettavalle<br />

tai kotikoneelle. LOORA tulee<br />

käyttöön ensi maaliskuussa.<br />

Myös sähköpostia ja omia<br />

operatiivisia järjestelmiä voidaan<br />

käyttää kotona, puistossa, rautatieasemalla<br />

tai melkeinpä missä<br />

tahansa, missä on tukiasemia.<br />

– Jälleen on tietysti kyse vapaaehtoisuudesta,<br />

Sulonen painottaa.<br />

Hän sanoo, että intranetin<br />

kotikäytössä pitää ratkaista tietoturvaan<br />

ja tietosuojaan liittyviä<br />

kysymyksiä.<br />

– Käyttöoikeudet ja siihen<br />

liittyvä tunnistaminen voidaan<br />

hoitaa teknisillä tuotteilla. Niiden<br />

toimittajaa ei ole vielä valittu.<br />

Tukiasemaverkko<br />

kasvaa koko ajan<br />

Kaupungille Langaton Tampere<br />

tarjoaa helpon tavan jakaa nettiyhteyksiä<br />

julkisiin tiloihin, kouluihin<br />

ja kirjastoihin. Sillä voidaan välittää<br />

tietoa matkailijoille ja muille<br />

kaupungissa vieraileville. Langaton<br />

Tampere, joka on luonteeltaan<br />

avoin yhteisö, voi olla myös väline<br />

yritysten verkostoitumiseen ja<br />

yritysten yhteistyöhön kaupungin<br />

kanssa. Sen avulla voidaan kehittää<br />

uusia julkisia palveluita.<br />

Langattoman <strong>Tampereen</strong><br />

taustalla on <strong>kaupunki</strong> ja sen Luova<br />

Tampere -projekti. Toteuttajina<br />

ovat Professia Oy ja sen kumppanit.<br />

Teppo Sulonen sanoo, että<br />

Langattoman <strong>Tampereen</strong> laajentuminen<br />

koko kaupungin ja Pirkanmaan<br />

kattavaksi on riippuvainen<br />

<strong>kaupunki</strong>laisten ja yritysten<br />

aktiivisuudesta.<br />

– Mitä enemmän on tukiasemia,<br />

sen kattavampi verkko<br />

on. Jo nyt <strong>Tampereen</strong> ytimessä<br />

tukiasemaverkko on niin tiivis,<br />

että internetin langaton käyttö<br />

on mahdollista miltei kaikkialla<br />

keskustassa.<br />

Sulonen arvelee, että vuodenvaihteeseen<br />

mennessä Tampereella<br />

on jo lähes 1000 tukiasemaa.<br />

Lisätietoja liittymisestä, tunnuksista<br />

ja muista käytännöistä<br />

sekä Langattoman <strong>Tampereen</strong><br />

ajantasainen tukiasemakartta löytyy<br />

osoitteesta<br />

www.langatontampere.fi<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

7

Koulutus valmistaa<br />

uuteen lastensuojelulakiin<br />

TEKSTI Jaana Kalliomäki<br />

KUVAT Ville Saha<br />

Lastensuojelulain uudistuminen ensi vuoden<br />

alussa tuo velvoitteita yhä useammalle lasten<br />

kanssa työskentelevälle kaupungin työntekijälle.<br />

Ilmoitusvelvollisuus laajenee esimerkiksi<br />

nuorisotoimeen. Uusi laki korostaa ehkäisevää<br />

lastensuojelua ja yhteistyötä.<br />

Tampere varautuu muutoksiin monipuolisella<br />

koulutuksella. Sen on haluttu tavoittavan<br />

kaikki ne, joita laki koskee.<br />

Tässä koulutustyöryhmä on myös onnistunut.<br />

Osallistujia on syksyn ja kevään aikana<br />

lähes tuhat. Kaikki ilmoittautuneet eivät ole<br />

mahtuneet mukaan, mutta heille työryhmä<br />

lupailee uusintoja.<br />

Koulutusohjelman ovat suunnitelleet johtava<br />

sosiaalityöntekijä Raija Kannisto, erityissosiaalityöntekijä<br />

Katriina Uotila, vastaava<br />

koordinaattori Kirsi Koponen, lakimies Sanna<br />

Kuoppala ja lakimies Vuokko Ylinen.<br />

– Koulutuksessa on mukana väkeä myös<br />

lastensuojelun seutukunnista. Painotuseroja on<br />

tehty osallistujien mukaan, he kertovat.<br />

– Lastensuojelutyö on niin lakisidonnaista,<br />

että muutokset täytyy tuntea, Kannisto<br />

huomauttaa.<br />

Uusi laki velvoittaa lastensuojelun asialle<br />

varsinaista lastensuojelutyötä tekevien lisäksi<br />

esimerkiksi päivähoidon, nuorisotoimen, perhetyön,<br />

terveydenhoidon, neuvolan, koulun,<br />

koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen sekä perheneuvolan<br />

työntekijät. Ehkäisevän työn lisäksi<br />

näiden tulee puuttua asiaan epäillessään,<br />

että lasta tai nuorta on kohdeltu kaltoin tai<br />

hänen tilanteensa vaatii muuten selvittämistä.<br />

Se merkitsee käytännössä lastensuojeluilmoituksen<br />

tekemistä eli Tampereella aluesosiaaliaseman<br />

tai Paussin sosiaalityöntekijälle<br />

ilmoittamista.<br />

Maailma ja työtavat ovat muuttuneet, Kannisto<br />

kiteyttää.<br />

Lastensuojelun tarve on kasvanut, ja perheiden<br />

ongelmat ovat monimutkaistuneet.<br />

Koulutus käy läpi lain tavoitteita ja sisältöä:<br />

lastensuojeluasian vireillepanoa ja päätöksentekoa,<br />

suojelutarpeen selvittämistä,<br />

sijaishuoltoa, työntekijöiden velvollisuuksia,<br />

salassapitosäännöksiä ja yhteistyötä. Asioita<br />

luodataan myös asiakkaan näkökulmasta.<br />

– Koulutus on äärettömän hyvä. Saa tukea<br />

ja vahvistusta omille ajatuksille sekä lisää<br />

rohkeutta ottaa esille näitä asioita myös ennaltaehkäisevässä<br />

mielessä. Uudistus selkiyttää<br />

toimintamallia. Kaltoinkohtelutapauksia<br />

on onneksi hyvin vähän, Villilän neuvolassa<br />

työskentelevä terveydenhoitaja Anne Anturaniemi<br />

arvioi.<br />

– Koulutus on hyödyllistä. Uusi laki on<br />

kyllä ollut meillä jo luettavissa, mutta tämä on<br />

seikkaperäisempää ja antaa esimerkkejä. Ilmoituskynnyksen<br />

madaltuminen on mielestäni<br />

loistava asia lapsen etua ajatellen, vaikka kestää<br />

varmaan hieman, ennen kuin niin tullaan<br />

toimimaan, Kissanmaan perhetukikeskuksen<br />

ohjaaja Heini Lehto sanoo.<br />

Työpaineita tiedossa<br />

Ylinen pitää uutta lakia haasteena yhteistyön<br />

kehittämiselle. Toki moniammatillisuus on tuttua<br />

ennestään.<br />

Tampereella asetettiin jo vuonna 2005<br />

sosiaalityöntekijän työrukkaseksi asiantuntijaryhmä,<br />

jonka uusi laki nyt määrää kuntiin. Se<br />

antaa tukea ja kannanottoja lastensuojelun<br />

toteuttamisessa.<br />

Kannistoa arveluttavat uudistuksen vaatimat<br />

voimavarat. Lastensuojeluilmoitus on<br />

käsiteltävä seitsemän päivän kuluessa ja selvitys<br />

lastensuojelun tarpeesta tehtävä kolmen<br />

kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Kiireellinen<br />

lastensuojelun apu pitää järjestää heti. Ilmoitusten<br />

määrää oletettavasti kasvaa.<br />

– Uskon, että työntekijöillä on halu ja kyky<br />

toimia uuden lain mukaan, mutta heillä on<br />

myös huoli siitä, miten sen mukaisessa laajuudessa<br />

pystytään toimimaan, Kannisto toteaa.<br />

Sosiaalityöntekijä Sirpa Hirvonen aprikoi<br />

samaa.<br />

– Muutos tietää työpaineita meille. Yhteistyötä<br />

ja vastuuta todella tarvitaan.<br />

Koulutusohjelmaan on kytketty vaikuttavuuden<br />

arviointi, josta vastaa vs. tutkimussihteeri<br />

Marko Nurminen. Osallistujilta kysytään<br />

heidän odotuksiaan ja mielipiteitään koulutuksesta.<br />

Työryhmä hioo niiden pohjalta ohjelmaa<br />

ja pohtii, mitä tarvitaan lisää ja keille. Palaute<br />

on ollut lähinnä myönteistä.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

8<br />

Selkiyttää toimintaa<br />

Laki tähtää asiakkaan oikeusturvan parantamiseen,<br />

varhaiseen puuttumiseen ja suunnitelmallisuuteen.<br />

– Se muuttuu vastaamaan nykyaikaa.

Koulutusohjelma on kerännyt<br />

salit täyteen <strong>Tampereen</strong><br />

kaupungin ja seutuyhteistyökuntien<br />

työntekijöitä<br />

perehtymään uuteen lastensuojelulakiin.<br />

Koulutusta on<br />

edelleen luvassa niille, jotka<br />

eivät vielä ole mahtuneet<br />

mukaan.<br />

<strong>Tampereen</strong> malli<br />

toimii lastensuojelussa<br />

Lapsen kaltoinkohteluun<br />

puuttumisesta on saatu Tampereella<br />

hyviä kokemuksia pari<br />

vuotta sitten laaditun moniammatillisen<br />

toimintamallin pohjalta.<br />

Se kertoo niin sosiaalityöntekijöille<br />

kuin esimerkiksi terveydenhuollon<br />

tai päiväkotien henkilökunnallekin<br />

miten toimia, kun<br />

herää epäilys lapsen pahoinpitelystä<br />

tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.<br />

Stakesin suosituksiin perustuvaa<br />

mallia esiteltiin lastensuojelulain<br />

koulutuksessa lokakuussa.<br />

– Poliisin toimintaan malli<br />

ei ole sinänsä tuonut uutta. Sen<br />

merkitys on siinä, että ongelmat<br />

on tunnistettu paremmin. Se<br />

antaa kaikille tahoille menettelytapaohjeen.<br />

Nähdäkseni tätä<br />

kautta asioita on tullut enemmän<br />

tutkintaan, rikosylikomisario Ilkka<br />

Laasanen <strong>Tampereen</strong> poliisista<br />

arvioi.<br />

Vuokko Ylinen (vas.), Raija Kannisto,<br />

Sanna Kuoppala, Katriina<br />

Uotila ja Kirsi Koponen ovat suunnitelleet<br />

uuteen lastensuojelulakiin<br />

pohjautuvan koulutuskokonaisuuden.<br />

Marko Nurminen vastaa koulutuskyselystä.<br />

Vastaava koordinaattori Kirsi<br />

Koponen painotti, että työntekijän<br />

ei tarvitse jäädä miettimään,<br />

pitääkö ilmoitus tehdä,<br />

kun huoli lapsesta on herännyt.<br />

Hänen tulee ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään.<br />

Tämä arvioi<br />

lastensuojelun ja muiden toimien<br />

tarpeellisuuden.<br />

– Uusi laki velvoittaa sosiaalityöntekijää<br />

tekemään tutkintapyynnön<br />

poliisille epäillystä rikoksesta,<br />

josta seuraa vähintään<br />

kaksi vuotta vankeutta. Myös lievemmistä<br />

rikoksista, esimerkiksi<br />

lievästä pahoinpitelystä hänellä<br />

on oikeus ilmoittaa poliisille, lakimies<br />

Sanna Kuoppala kertoi.<br />

– Poliisiin voi ottaa yhteyttä<br />

myös silloin, kun mietitään onko<br />

asia sellainen, että sitä kannattaa<br />

tutkia. Salassapitovelvollisuus<br />

väistyy, jos tilanne vaatii suoria<br />

toimenpiteitä. Tutkinta voi tuoda<br />

tärkeää näyttöä, jos se päästään<br />

tekemään heti. Tutkintapyynnön<br />

voi tehdä kuka tahansa, jos tilanne<br />

on tarpeeksi akuutti, Laasanen<br />

evästi.<br />

Lastensuojelu- ja rikosprosessit<br />

ovat erillisiä.<br />

– Sosiaalitoimi ei tutki rikoksia<br />

eikä hae syyllisiä, erityissosiaalityöntekijä<br />

Katriina Uotila<br />

tähdensi.<br />

Rikosylikomisario Ilkka<br />

Laasanen arvioi, että toimintamallin<br />

ansiosta kaltoinkohteluongelmia<br />

on tunnistettu<br />

paremmin. Myös yhteistyökumppanit<br />

ovat tulleet helpommin<br />

tutuiksi.<br />

Rohkeutta lisää<br />

Kaikki eivät vielä tunne toimintamallia.<br />

Terveyskeskuslääkäri Sari<br />

Manninen arveli, että puuttumattomuudessa<br />

voi joskus olla<br />

kyse eräänlaisesta torjunnasta,<br />

koska kyse on vastenmielisistä<br />

asioista. Mannisen mukaan terveyskeskuslääkäri<br />

kohtaa kaltoinkohtelutapauksia<br />

onneksi<br />

harvoin. Epäilyttäviä ovat esimerkiksi<br />

alle yksivuotiaiden murtumat<br />

ja alle 5-vuotiaiden kylki- tai<br />

olkamurtumat.<br />

Koulukuraattori Mira Kumpulan<br />

mukaan se, miten tieto<br />

kouluissa kulkee, riippuu paljon<br />

koulun kulttuurista ja rehtorista.<br />

On opettajia, jotka pitävät asiat<br />

sisällään eivätkä halua tai tiedä,<br />

miten niihin puuttua.<br />

– Koulussa on totuttu siihen,<br />

että kuraattori on se, joka toimii.<br />

Opettajat tarvitsevat rohkaisua,<br />

Kumpula totesi.<br />

– Nämä ovat kuohuttavia<br />

asioita. Jos viranomaisella ei ole<br />

kokemusta, on hyvä käyttää konsultaatiota<br />

ja yhteistyön mahdollisuutta,<br />

lastenpsykiatri Merja<br />

Mäki neuvoi. Hän työskentelee<br />

Tays:n lastenpsykiatrian työryhmässä,<br />

joka tekee lasten oikeuspsykiatrisia<br />

tutkimuksia poliisin<br />

virka-apupyynnöstä.<br />

Monenlaiset oireet<br />

kertovat<br />

Sekä Mäki että <strong>Tampereen</strong><br />

perheneuvolan lastenpsykiatri<br />

Taru Valtamo muistuttivat, että<br />

lapsen kaltoinkohtelusta voivat<br />

kertoa monenlaiset oireet.<br />

Joskus asia voi paljastua lapsen<br />

puheesta.<br />

– Ärtyvyys, väkivalta, itsetunto-ongelmat,<br />

vetäytyvyys,<br />

passivoituminen, ahdistuneisuus,<br />

masennus, kehitysviivästymät,<br />

oppimisongelmat, painajaiset,<br />

Valtamo listasi mahdollisia<br />

merkkejä.<br />

Väkivallan sivustaseuraajaksi<br />

joutuminen kotona on hänen<br />

mukaansa lapselle lähes yhtä<br />

haitallista kuin itse sen kohteeksi<br />

joutuminen. Mäki puolestaan<br />

kertoi, että seksuaalisella hyväksikäytöllä<br />

on erityisen vakavia<br />

vaikutuksia lapseen, jos hyväksikäyttäjä<br />

on läheinen. Näin on<br />

myös, jos siihen liittyy mm. aggressiivisuutta<br />

ja uhkailua.<br />

Lisätietoja: Toimintamallin<br />

käsikirja löytyy internetistä:<br />

www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/materiaalipankki<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

9

Koukkuniemen ensimmäinen miespuolinen laitoshuoltaja valmistui oppisopimuksella<br />

Ilkka Kivilahti on valmis<br />

TEKSTI Matti Wacklin<br />

KUVAT Ville Saha<br />

Pyyhitkö Maire itse pölyt?<br />

Laitoshuoltaja Ilkka Kivilahti, 45,<br />

saa kysymykseensä myöntävän vastauksen<br />

Maire Pajulalta, jonka huonetta kaksikko<br />

yhteistyössä siivoaa. Kaikesta näkee, että<br />

Kivilahti herättää luottamusta. Sitä ei heikennä<br />

edes sukupuoli. Mies on harvinaisuus<br />

laitoshuoltajien joukossa.<br />

Se, että Kivilahti on nyt Koukkuniemen<br />

dementoituvien asukkaiden osasto 16:n työntekijä,<br />

on Urpula-talon vastaavan osastonhoitajan<br />

Sirkka-Liisa Hietalan ja oppisopimuskoulutuksen<br />

ansiota.<br />

– Tein Koukkuniemessä lyhytaikaisia<br />

sijaisuuksia kahdeksisen kuukautta, mutta<br />

ymmärsin, ettei muutaman päivän pestien<br />

varaan voi rakentaa elämäänsä. Parisen<br />

vuotta sitten Sirkka-Liisa lupasi, että saan<br />

vakituisen laitoshuoltajan paikan, jos teen<br />

oppisopimuksella tutkinnon valmiiksi.<br />

Kivilahti tarttui haasteeseen, joka lupasi<br />

ammatin ja vakituisen työpaikan 20 vanhuksen<br />

osastolla. Hän sai tutkintonsa valmiiksi<br />

syyskuussa ja vakituinen työsuhde alkoi marraskuun<br />

alussa.<br />

– Ilman oppisopimusta opiskelu olisi ollut<br />

taloudellisesti mahdotonta. Sain opiskella<br />

normaalilla palkalla. Tämä oli erinomainen<br />

ratkaisu minun kannaltani.<br />

Teoria koetteli<br />

opiskelijaa<br />

Runsaan puolentoista vuoden koulutukseen<br />

kuului kymmenen viikon teoriajakso. Lopun<br />

ajan Kivilahti työskenteli osastolla ohjaajansa<br />

laitoshuoltaja Susanna Illokosken opastamana.<br />

Hän perehtyi muun muassa vaatehuoltoon,<br />

siivouksen nikseihin, viherkasvien<br />

Maire Pajulan ja Ilkka Kivilahden<br />

yhteistyö sujuu mutkattomasti.<br />

– Tällaisella osastolla kukaan ei voi olla<br />

ulkopuolinen, sillä vuorovaikutus asukkaiden<br />

kanssa on välttämätöntä.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

10<br />

Ilkka Kivilahti on Koukkuniemen<br />

ensimmäinen vakituinen miespuolinen<br />

laitoshuoltaja. Hän<br />

suosittelee laitoshuoltajan työtä<br />

myös muille miehille. – Ensin pitää<br />

kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen.

tarttumaan myös rättiin<br />

hoitoon ja tietysti yhteistyöhön osaston asukkaiden<br />

kanssa.<br />

– Tällaisella osastolla ei kukaan voi olla ulkopuolinen.<br />

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa<br />

on välttämätöntä.<br />

Kivilahti sanoo, että etenkin teoriajakso<br />

otti alussa lujille. Hän oli ollut edellisen kerran<br />

oppikirja kädessä runsaat parikymmentä<br />

vuotta sitten.<br />

– Lukeminen ja muistaminen tuntuivat<br />

raskaammalta kuin nuorena, mutta päätin<br />

taistella. Käytännön harjoittelusta selviydyin<br />

hyvin. Se oli mielenkiintoista ja innostavaa.<br />

Rakennusmies<br />

vaihtoi alaa<br />

Ilkka Kivilahti teki vielä 1990-luvun puolivälin<br />

jälkeen perinteisiä miesten töitä. Hän oli rakennusalan<br />

sekatyömies.<br />

– Sain tarpeekseni ja otin lopputilin. Mietin<br />

samalla, että mitä seuraavaksi. Halusin<br />

työhön, joka on lähellä ihmistä.<br />

Kivilahti kouluttautui pitkän työttömyysjakson<br />

jälkeen kotipalvelu- ja vammaishoidon<br />

avustajaksi vuonna 2003. Koulutukseen kuului<br />

harjoittelu kehitysvammaisten hoitokodissa. Se<br />

ei kuitenkaan ollut työ, johon hän halusi. Sitten<br />

tie vei Jyväskylän sotainvalidien sairaskotiin<br />

veteraanien avustajaksi.<br />

– Huomasin nopeasti, että viihdyn vanhusten<br />

kanssa.<br />

Kivilahti muutti Jyväskylästä Tampereelle<br />

ja sai potilasavustajan tilapäistöitä Koukkuniemestä.<br />

Lyhyen työttömyysjakson jälkeen hän<br />

pääsi tekemään laitoshuoltajan sijaisuuksia.<br />

Kivilahti on Koukkuniemen ensimmäinen<br />

vakituinen miespuolinen laitoshuoltaja.<br />

Työskentely naisvaltaisessa työpaikassa ei ole<br />

ongelma miehelle, joka aiemmin haki leipänsä<br />

toisesta ääripäästä. Rakennusalahan on yhä<br />

miehinen linnake.<br />

– Rakennuksilla työ oli lankun pyörittämistä<br />

eikä lankku osaa vastata. Vaikka Koukkuniemessä<br />

työ on välillä psyykkisesti ja fyysisesti<br />

raskasta, täällä pääsee lähelle ihmistä ja näkee<br />

heti työnsä tuloksen.<br />

Kivilahti suosittelee vilpittömästi laitoshuoltajan<br />

työtä myös muille miehille. Ensin<br />

pitää kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen,<br />

jota etenkin vanhan sukupolven miehet ovat<br />

pitäneet naisten työnä.<br />

– Kun menin kotipalvelussa veteraanimiesten<br />

koteihin, monet heistä ihmettelivät,<br />

että kuinka mies voi tehdä tällaista työtä.<br />

Asenteet ovat onneksi kuitenkin muuttuneet.<br />

Nyt ei ole enää selkeästi naisten ja miesten<br />

töitä.<br />

Oppivainen poika tuo Ilkka, vakuuttaa Susanna Illokoski<br />

huumorimielellä.<br />

Oppisopimus on mainio<br />

vaihtoehto<br />

Ilkka Kivilahden esimerkki osoittaa, että oppisopimus on mainio tapa<br />

saada pätevää henkilökuntaa. Jos saamme vakansseja, käytämme<br />

tätä työssä oppimisen vaihtoehtoa ilman muuta tulevaisuudessakin.<br />

Koukkuniemen Urpula-talon vastaava osastonhoitaja Sirkka-Liisa<br />

Hietala on tyytyväinen uuteen laitoshuoltajaan, joka on otettu työpaikalla<br />

vastaan erinomaisesti.<br />

– Oppisopimuksen avulla voidaan saada työntekijöitä, jotka tavallaan<br />

itse kasvatamme talon tavoille. Ilkan tapauksessa koko työyhteisö<br />

saa paljon myös häneltä. Hän on kyseenlaistanut monia työtapoja ja<br />

tuonut meille uutta.<br />

Hietala muistuttaa, että Kivilahden tuoma miesnäkökulma monipuolistaa<br />

vaihtoehtoja.<br />

Myös Kivilahtea työhön opastanut, jo seitsemän vuotta osastolla<br />

laitoshuoltajana työskennellyt Susanna Illokoski kiittää nykyistä kollegaansa.<br />

– Ilkka on reilu, kiltti ja sympaattinen. Lisäksi hänellä on myös ideoita<br />

oman työnsä kehittämiseen. Hän sopii hyvin vaativaan vanhustyöhön.<br />

Kaikesta näkee, että mummut tykkäävät hänestä.<br />

Illokoski arvelee, että Kivilahti on oivaltanut dementoituneiden<br />

osaston työn luonteen. Työ osastolla, jonka asukkaiden keski-ikä on<br />

runsaasti yli 80 vuotta, on vaativaa. Vuorovaikutus vanhusten kanssa<br />

on tärkeää.<br />

– Siivouksen sekä ruoka- ja vaatehuollon lisäksi laitoshuoltaja<br />

osallistuu miljöön luomiseen. Sillä rakennetaan viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta.<br />

Työ on lopulta hyvin monipuolista ja siinä saa toteuttaa<br />

itseään.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

11

Opettaja<br />

Virve-Viola Virtanen<br />

kannustaa lapsia<br />

olemaan taiteilijoita<br />

TEKSTI Mirva Tuusa<br />

KUVAT Ville Saha<br />

Opettaja Virve-Viola<br />

Virtanen nimettiin elokuussa<br />

”kuukauden<br />

luovikseksi” Luova<br />

Tampere -ohjelman ja<br />

Radio 957:n organisoimassa<br />

kisassa. Virtanen<br />

tekee muun muassa<br />

luonnenukkeja, joille<br />

hän keksii jopa luonteen,<br />

nimen ja historian.<br />

Kun astuu opettaja Virve-<br />

Viola Virtasen luokkahuoneeseen<br />

Härmälän koulun Rantaperkiön<br />

toimipisteessä, on pakko<br />

pysähtyä hetkeksi ihmettelemään.<br />

Korkean huoneen vaaleita<br />

kiviseiniä peittävät ekaluokkalaisten<br />

askartelemat kuvataidetyöt,<br />

kirjaesittelyt, Virtasen tekemät<br />

pienet tietoiskut ja henkilökuvat,<br />

vaakunat ja monet muut pienet<br />

taideteokset.<br />

Eivätkä ne ole seinillä vain<br />

kauniin ulkonäkönsä vuoksi.<br />

− Mielestäni on hirveän tärkeää,<br />

että lapset oppisivat, mikä<br />

on <strong>Tampereen</strong> vaakuna, mikä<br />

Suomen vaakuna ja kuka on<br />

perustanut <strong>Tampereen</strong>. Näitä<br />

käytännön ihan jokapäiväisiä<br />

asioita, Virtanen selittää ja viittaa<br />

kohti seinustaa, jolta löytyy muun<br />

muassa <strong>Tampereen</strong> pormestarin<br />

kuva.<br />

− Vuosien varrella olen huomannut,<br />

että varsinkin pojat ovat<br />

innokkaita tutkimaan näitä tekstejä,<br />

kun oppivat lukemaan, jatkaa<br />

36 vuotta opettajana työskennellyt<br />

Virtanen.<br />

”Innostava henkilö”<br />

Virtaselle luovuus, kädentaidot,<br />

innostaminen ja kannustaminen<br />

ovat tärkeitä asioita. Se näkyy niin<br />

luokkahuoneessa kuin opetuksessakin.<br />

Ja se on syy, jonka takia tummatukkainen<br />

ensimmäisen luokan<br />

opettaja valittiin elokuun luovaksi<br />

tamperelaiseksi.<br />

Luova Tampere -ohjelma ja<br />

Radio 957 perustelivat valintaansa<br />

sillä, että Virtanen on luova,<br />

idearikas ja lahjakas opettaja,<br />

joka saa oppilaiden luovuuden<br />

kukoistamaan.<br />

− Innostava ja luovuuteen<br />

kannustava henkilö, joka nauttii<br />

itsekin kuvataiteista ja käsitöistä<br />

ja pyrkii tuomaan sen osaksi<br />

kouluympäristöä, sanotaan diplomissa.<br />

Virtaselle itselleen luovan<br />

tamperelaisen -titteli tuli täytenä<br />

yllätyksenä. Hän nauraa, ettei<br />

tiennyt koko jutusta yhtään<br />

mitään, ennen kuin sai syyskuun<br />

alkupuolella puhelinsoiton Luova<br />

Tampere -ohjelmasta.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

12<br />

Lapsille luovuuden avaimiksi<br />

riittävät vaikkapa pelkkä kynä,<br />

paperi ja kannustava aikuinen,<br />

sanoo Virve-Viola Virtanen.<br />

Opettajan neuvoa kysymässä<br />

Milla-Maria Hurme (vas.), Josefina<br />

Vikström ja Ronja Lahtinen.

− Jälkeenpäin sitten kuulin,<br />

että vävy oli ilmoittanut minut<br />

nettilomakkeella mukaan jo huhtikuussa.<br />

”Sinä olet taiteilija”<br />

Mutta miten luovuus sitten näkyy<br />

opetuksessa ja miten se saadaan<br />

oppilaissa kukoistamaan?<br />

Kysymys on vaikea, mutta<br />

Virtaselta vastaus tulee nopeasti.<br />

Hän kertoo, että esimerkiksi kuvaamataidon<br />

tunnilla askarrellaan<br />

aina niin sanotuilla sukkelilla saksilla,<br />

ilman apuviivoja. Matematiikan<br />

tunnilla puolestaan korostetaan,<br />

että oikeaan lopputulokseen<br />

voi päästä monella eri tavalla.<br />

− Minulle luovuus tarkoittaa<br />

sitä, ettei toista toisten juttuja,<br />

vaan tekee asioista oman näköisiään,<br />

ilman kaavoihin kangistumista,<br />

Virtanen sanoo.<br />

Opetustyössäkin hän kannustaa<br />

oppilaita miettimään asioita<br />

itse ja tekemään omalla tavalla.<br />

− Aina kun lapset kysyvät,<br />

saanko tehdä niin tai näin, sanon<br />

että sinä olet taiteilija ja sinä<br />

päätät. Mieti, mikä sinusta tuntuu<br />

kivalta.<br />

Palaute ja kannustaminen<br />

ovat luovuuden ruokkimisessa<br />

ensiarvoisen tärkeitä. Myöskään<br />

oikeanlaisten tekniikoiden opettamista<br />

ei pidä väheksyä: kun osaa<br />

perusasiat, voi myös soveltaa.<br />

Kädentaidot tärkeitä<br />

Luovuutta ja käsillä tekemistä Virtanen<br />

oppi arvostamaan jo lapsena.<br />

− Omat vanhempani ovat olleet<br />

kädentaitajia, ja sain lapsena<br />

maalata, naulata, piirtää, suunnitella<br />

ja sommitella.<br />

Into tekemiseen on säilynyt.<br />

Virtanen kertoo, että hän rakastaa<br />

piirtämistä ja kaikenlaisia askartelujuttuja.<br />

Pari vuotta sitten hän<br />

alkoi tehdä luonnenukkeja. Nuket<br />

tehdään napinläpiä myöten itse, ja<br />

niille keksitään jopa luonne, nimi<br />

ja historia. Virtanen myös ompelee<br />

ja kutoo.<br />

Ideoita Virtanen kertoo ammentavansa<br />

koko ajan ympäriltään.<br />

Hän katselee, kuuntelee, tekee<br />

muistiinpanoja ja kehittelee.<br />

− Usein ideat tulevat, kun<br />

kävelen koulusta kotiin. Sitten<br />

mietin, mitä materiaaleja minulla<br />

täällä koululla on ja miten voisin<br />

ideaa käyttää.<br />

Yhdyskuntatuotannon<br />

dynamot latautuivat<br />

Juupajoella<br />

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />

Kaupunkiympäristön kehittämisen prosessin yksiköiden<br />

dynamot virkistäytyivät ja latautuivat lokakuun<br />

lopulla Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Mukana oli<br />

55+ -ikäisiä dynamoita niin tuottajapuolelta katu- ja vihertuotannosta,<br />

suunnittelupalveluista ja viranomaispalveluista<br />

sekä <strong>kaupunki</strong>ympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä.<br />

Sää suosi dynamopäivää, jonka antiin oltiin muutenkin<br />

tyytyväisiä. Maanrakennuspäällikkö Hannu Haapalainen<br />

toi katu- ja vihertuotannon terveiset dynamoille.<br />

Katu- ja vihertuotannon henkilöstöstä on 24 dynamoita<br />

eli 96 henkilöä.<br />

– Dynamoilla on paljon osaamista, tietoa ja kokemusta<br />

sekä yleensä ymmärrystä työelämästä ja ennen kaikkea<br />

elämästä, Haapalainen totesi.<br />

Hannu Haapalainen kehotti dynamoita pitämään<br />

huolta itsestään syömällä terveellisesti, liikkumalla ja<br />

nukkumalla hyvin.<br />

– Jokainen on vastuussa omasta itsestään, mutta<br />

myös esimiehen tuki on tärkeää. Tänään on hyvä hetki<br />

pysähtyä kuuntelemaan omia tuntemuksia sekä liikkua<br />

yhdessä muiden dynamojen kanssa.<br />

Riitta Saarinen johdatteli esityksessään dynamoita<br />

käymään läpi muutokseen liittyviä tuntoja.<br />

Esityksestä sai varmasti jokainen eväitä ja vinkkejä<br />

työssä ja muutoksessa jaksamiseen.<br />

Dynamopäivänä otettiin rennosti, tutustuttiin toisiin ja<br />

vaihdettiin kuulumisia.<br />

Lisäksi laulettiin karaokea ja tanssittiin, saunottiin,<br />

uitiin sekä tutustuttiin paikan historiaan, taiteeseen, pihapiiriin<br />

ja arboretumiin.<br />

Ensimmäinen, tuolloin vielä yhdyskuntapalvelujen,<br />

dynamopäivätapahtuma toteutettiin marraskuussa 2004.<br />

Vuoden 2005 dynamopäivä vietettiin Ellivuoressa ja<br />

vuoden 2006 dynamopäivä Virroilla. Tänä vuonna dynamo<br />

päivä järjestettiin yhdyskuntatuotannon yksikköjen<br />

voimin, mutta prosessin tilaajankin dynamot mahtuivat<br />

mukaan.<br />

Kiitokset<br />

Lämmin kiitos teille kaikille,<br />

jotka niin monin tavoin muistitte<br />

minua jäädessäni eläkkeelle.<br />

Eini Kari<br />

Kotihoito Länsi 1<br />

Suuret kiitokset muistamisesta!<br />

Pertti Rantamäki<br />

Naistenlahden voimala<br />

Lämpimät kiitokset<br />

menneiden<br />

vuosikymmenten<br />

yhteistyöstä<br />

Hatanpään sairaalassa<br />

ja unohtumattomasta<br />

läksiäisjuhlasta<br />

Hatanpään kartanossa.<br />

Tuomo Sulkava<br />

Apulais ylilääkäri<br />

urologian ja kirurgian erik.lääk.<br />

Martti Kianta<br />

Osastonlääkäri<br />

kirurgian erik.lääk.<br />

Tiesitkö<br />

Kerro minkälainen on hyvä esimies<br />

Minkälainen on mielestäsi hyvä esimies? Mitä odotat esimieheltä? Hyvän esimiehen<br />

ominaisuuksia kysytään kaupungin henkilöstöltä kyselyssä, johon voit vastata intrassa<br />

23. marraskuuta saakka.<br />

Hyvän esimiehen ominaisuuksien kuvaus on osa <strong>kaupunki</strong>strategiaan liittyvää esimiestyön<br />

mallia, jota henkilöstöyksikkö on laatimassa. Mallin avulla pyritään tukemaan esimiestyötä<br />

ja selventämään esimiehen toimintakenttää.<br />

www.sis.tampere.fi/ajankohtaista<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

13

Koivistonkylän koulun<br />

6. luokka tutustui opettajansa<br />

Minna Hämäläisen<br />

kanssa Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn.<br />

Vitriinissä prinsessa Dou<br />

Wanin jadepuku, jossa<br />

on opas Kerbo Kallosen<br />

mukaan 700 grammaa<br />

kultalankaa ja 2160 jadelevyä.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

14<br />

Museovastaava innostaa koululuokat<br />

vierailulle kaupungin museoihin<br />

TEKSTI Minna Pajunen<br />

KUVA Ville Saha<br />

<strong>Tampereen</strong> kouluissa toimii tällä hetkellä<br />

noin 70 museovastaavaa eli opettajia, jotka<br />

tiedottavat museoiden tapahtumista ja toiminnasta<br />

opettajainhuoneessa. Museovastaavien<br />

toiminta aloitettiin kouluilla noin kolme<br />

vuotta sitten ja tarkoitus oli, että jokaisessa<br />

koulussa olisi yksi museovastaava.<br />

– Toiminta on saanut runsaasti myönteistä<br />

palautetta kouluilta ja koululaiskävijöiden<br />

määrä on lisääntynyt museoissa merkittävästi.<br />

Näyttelyt ovat tamperelaisille koululaisille ilmaisia,<br />

joten museovierailu on helppo järjestää,<br />

jos opettaja innostuu asiasta, kertoo Vapriikin<br />

tiedottaja Tähtitalvikki Poikajärvi.<br />

Museoiden tiedottajat lähettävät museovastaaville<br />

tiedotteet tulevista näyttelyistä ja<br />

koululaisille suunnatusta erityistoiminnasta,<br />

ja opetusmateriaalia, jota museoissa valmistetaan<br />

koululaiskävijöitä varten. Museovastaavat<br />

jakavat kouluissa tiedot työtovereilleen. Museovastaaville<br />

järjestetään omia tilaisuuksia ja<br />

he saavat vuosikortin kaupungin museoihin.<br />

Lielahden koululla museovastaavana toimii<br />

Tarja-Kaarina Lääperi ja nyt hänen sijaisenaan<br />

Marjaana Jämsä. He ovat toimineet<br />

museovastaavina verkoston alkuajoista lähtien<br />

ja pitävät hyödyllisenä sitä, että koululla toimii<br />

eri alojen tiedotusvastaavia. Tuntien suunnittelu,<br />

palaverit eri yhteistyötahojen kanssa ja<br />

muu oppituntien ulkopuolinen työ vie paljon<br />

opettajien aikaa, joten valmiiksi mietityt museokierrokset<br />

tehtäväpaketteineen ovat tervetullut<br />

apu opettajan arkeen.<br />

Marjaana Jämsä kertoo, että museovastaava<br />

laittaa tietoa menossa olevista näyttelyistä<br />

ja museoiden opettajainilloista liikkeelle<br />

opettajainhuoneessa. Opettajat suosittelevat<br />

näyttelyitä toisilleen sitten, kun ovat käyneet<br />

niissä luokkansa kanssa. Museovastaava välittää<br />

myös opettajien toiveita museoiden<br />

työntekijöille.<br />

Taide- ja liikuntakasvatusta<br />

museoissa<br />

Museoissa järjestetään esikoululaisille ja koululaisille<br />

suunnattua toimintaa. Yksi esimerkki<br />

tästä on TAITE-hankkeen toiminnalliset ja<br />

elämykselliset museokierrokset sekä monitaiteelliset<br />

työpajat, joissa syvennytään kierroksen<br />

teemoihin.<br />

Näyttelyn asioita käsitellään monitaiteellisesti,<br />

esimerkiksi kuvataidetta tanssimalla tai<br />

historiallisia kokoelmia kädentaidoin. Lisäksi<br />

TAITE-hanke kouluttaa opettajia ja valmistaa<br />

opettajien oheismateriaaleja, joiden avulla<br />

työskentelyä voidaan jatkaa koulussa.<br />

– Hankkeen tavoitteena on tukea lapsen<br />

kasvua taiteen ja kulttuurin keinoin koulupolun<br />

taitekohdissa eli siirtymisessä esikoulusta alakouluun<br />

ja alakoulusta yläkouluun, kertoo TAI-<br />

TE-hankkeen kulttuuriohjaaja Janina Ahlfors.<br />

– Esimerkiksi tänä syksynä TAITE-hanke<br />

tarjoaa erityiskierroksia Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn,<br />

Sara Hildénin taidemuseon<br />

Zhang Xiaogang -näyttelyyn ja mediamuseo<br />

Rupriikin näyttelyyn.<br />

Opettajat Marjaana Jämsä ja Tarja-Kaarina<br />

Lääperi ovat hyödyntäneet TAITE-hankkeen<br />

museokierroksia opetustyössään. Näille<br />

kierroksille onkin kova kysyntä, ja koulujen<br />

opettajat toivoisivat, että niitä järjestettäisiin<br />

enemmän.<br />

Museovastaavat kiittelevät sitä, että museovierailut<br />

ja liikkuminen busseissa ovat koululaisille<br />

maksuttomia. Ainoana ongelmakohtana<br />

Jämsä pitää sitä, että koululuokan kuljettaminen<br />

museovierailulle vie paljon aikaa. Hän<br />

on miettinyt, voisiko esimerkiksi TAITE-hankkeen<br />

työpajoja järjestää joskus kouluillakin.<br />

– Olen käyttänyt opetustyössäni hyödyksi<br />

myös Internetistä löytyviä Musti museo-oppaan<br />

tehtäväsivuja. Ne ovat mielestäni erittäin<br />

hyödylliset, ja tehtäviä voi tehdä koulussa museovierailun<br />

jälkeenkin, Jämsä sanoo.

Henkilöstökassa tiedottaa<br />

Talletuskorot nousivat<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstökassan<br />

korot tarkistetaan<br />

3 kuukauden välein.<br />

Ajalla 1.11.2007–31.1.2008<br />

maksupalvelutilin korko on 3,8<br />

prosenttia päivittäiselle saldolle.<br />

Korko sidotaan 3 kuukauden euriborkorkoon<br />

siten, että korko on<br />

kolmen kuukauden ajalta (1.7.–<br />

30.9.2007) laskettu 3 kuukauden<br />

euriborkoron keskiarvo vähennettynä<br />

0,75 prosenttiyksikön marginaalilla.<br />

Seuraavan kerran korkoja<br />

tarkistetaan 1.2.2008.<br />

Henkilöstökassan jäsen voi<br />

tallettaa varoja maksupalvelutilille<br />

henkilöstökassassa asioidessaan.<br />

Palkasta voidaan suoraan siirtää<br />

maksupalvelutilille rahaa, kun tästä<br />

on sovittu oman palkanlaskijan<br />

kanssa. Henkilöstökassan tilille<br />

voi siirtää varoja myös tilisiirtona<br />

omasta tilipankista.<br />

Maksupalvelutilillä laskujen<br />

maksupalvelu on ilmainen. Laskut<br />

tulee toimittaa kolme arkipäivää<br />

ennen eräpäivää maksajan tilinumerolla<br />

ja allekirjoituksella varustettuna<br />

henkilöstökassaan. Ainoastaan<br />

verotusta varten tarvittavat,<br />

K-kirjaimella varustetut, kuitit<br />

voi noutaa eräpäivän jälkeen.<br />

Tilitapahtumista annetaan<br />

tarvittaessa tiliote tai yksittäisestä<br />

maksusta järjestelmästä tulostettu<br />

tosite. Tilinomistaja saa<br />

vuositiliotteen seuraavan vuoden<br />

tammikuussa.<br />

Henkilöstökassan asiakkaat<br />

voivat nähdä HekaNet-ohjelmassa<br />

tilinsä tilitapahtumat ja ajantasaisen<br />

saldon. Käyttäjätunnuksen<br />

ja salasanan saa henkilöstökassasta.<br />

Määräaikaisen<br />

talletustilin ehdot<br />

Määräaikaisen 12 kuukauden tilin<br />

korko on 4,4 prosenttia. Pienin<br />

talletus on 850 euroa. Korko<br />

on kiinteä tilinavauksesta talletuskauden<br />

loppuun. Koron määräytyminen:<br />

3 kuukauden ajalta<br />

(1.7.–30.9.2007) on laskettu 12<br />

kuukauden euriborkoron keskiarvo<br />

vähennettynä 0,25 prosenttiyksikön<br />

marginaalilla. Ennen eräpäivää<br />

määräaikaisen talletustilin<br />

nostoprovisio on 2 prosenttia pääomasta.<br />

Kaikista henkilöstökassan<br />

talletuskoroista peritään 28 prosentin<br />

lähdevero.<br />

Henkilöstökassan johtosääntö<br />

uudistui 1.1.2007. alkaen.<br />

Henkilöstökassa perii viiden euron<br />

palvelumaksun, mikäli henkilöstökassa<br />

joutuu ottamaan<br />

yhteyttä asiakkaasta johtuvasta<br />

syystä. Henkilöstökassa ei myönnä<br />

lainaa.<br />

Elisan puhelinlaskujen<br />

suoraveloitukseen<br />

muutoksia<br />

Ensi vuoden alusta alkaen Elisan<br />

puhelinlaskujen automaattinen<br />

suoraveloitus <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />

henkilöstökassan kautta ei ole<br />

enää mahdollista. Tämä johtuu siitä,<br />

että Elisa Oyj uudistaa asiakastieto-<br />

ja laskutusjärjestelmäänsä,<br />

ja he joutuvat muuttamaan olemassa<br />

olevia suoraveloituskäytäntöjä.<br />

Elisa Oyj lähettää tiedotteen<br />

asiasta niille henkilöstökassan<br />

asiakkaille, joilla tällainen suoraveloitus<br />

tällä hetkellä on.<br />

Lisätietoja: puh. 565 66457<br />

tai 565 65179 tai henkilostokassa@tampere.fi<br />

tai intra www.sis.<br />

tampere.fi<br />

Henkilöstökassan<br />

jäseneksi voi liittyä<br />

kaupungin palveluksessa<br />

oleva tai kaupungin<br />

palveluksesta eläkkeelle<br />

jäänyt henkilö, sekä<br />

henkilö, joka on sellaisen<br />

yhteisön palveluksessa,<br />

joka osake-enemmistön<br />

tai muulla perusteella on<br />

kaupungin määräysvallassa,<br />

sekä kaupungin<br />

henkilökunnan muodostama<br />

kerho tai yhdistys.<br />

Henkilöstökassa,<br />

Puutarhakatu 6, 33100<br />

Tampere, on avoinna<br />

ma–pe kello 8.30–15.30.<br />

R A IJA LIND E L L, KU V A N K Ä S ITT E LY VILLE SA H A<br />

Kun<br />

kahvihammasta<br />

kolottaa<br />

TEKSTI Aino Siippainen<br />

Erityisesti<br />

miesten kupit ovat<br />

kahvihuoneissa yleinen<br />

vitsi. – Niissä kasvaa<br />

jo juuri, naiset<br />

nauravat.<br />

Sote-talon viidennen kerroksen avopalveluiden kahvihuoneen<br />

täyttää 15 hengen aikaansaama nauru.<br />

Kahvitauolla jutellaan ja nauretaan niin paljon, että<br />

useimmat unohtavat hörpätä kahvinsa sen ollessa vielä<br />

lämmintä.<br />

– Juttua rönsyilee naistenlehtien otsikoista ja perhe-elämästä.<br />

Työasioista ei täällä juurikaan puhuta.<br />

Yleensä jokainen vakavastakin aiheesta lähtenyt keskustelu<br />

päättyy naurun remakkaan, kertoo suunnittelija<br />

Timo Tuurala.<br />

Kahvipannu on kuumana aamulla ja iltapäivällä.<br />

Taukotilaan osataan tulla yltyneen puheensorinan ja<br />

naurun johdattelemana.<br />

– Jos suinkin mahdollista, moni pyrkii sopimaan palaverit<br />

ja tapaamiset niin, etteivät ne osuisi kahvitauolle.<br />

Kahvitauko on yhteisömme piristysruiske, jonka avulla<br />

työntekoa jaksaa paremmin, porukka summaa.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

15

R A IJA LIND E L L , KU V A N K Ä S ITTELY VILLE SA H A<br />

Kokemus on opettanut,<br />

ettei kenenkään<br />

henkilökohtaista mukia<br />

kannata lainata, koska niitä<br />

harvemmin pestään muuten<br />

kuin hätäisesti vesihanan<br />

alla.<br />

Kahvin ja maidon hankinta avopalveluissa<br />

on oma taiteenlajinsa. Maidon juojat kuuluvat<br />

maitopörssiin, josta he ostavat maito-osakkeita.<br />

Neljä litraa viikossa kuluttavalle maitopörssille<br />

on suunniteltu ikioma vaakuna <strong>Tampereen</strong><br />

vaakunaa pohjana käyttäen. Kahvia jokainen<br />

tuo kerran kuukaudessa, Sanna Törmä-Tuominen<br />

on ottanut tehtäväkseen muistutella<br />

hajamielisimpiä.<br />

Tapana on, että jokainen huolehtii itse<br />

omasta kahvikupistaan.<br />

– Aikanaan tänne hankittiin yleiset astiat,<br />

mutta pikkuhiljaa jokainen on tuonut oman<br />

mukin itselleen.<br />

– Kenenkään henkilökohtaista mukia ei<br />

kannata lainata, koska niitä harvemmin pestään<br />

muualla kuin vesihanan alla pikaisesti,<br />

tunnustavat kahvinjuojat. Erityisesti miesten<br />

kupit ovat yleinen vitsi kahvihuoneessa.<br />

– Niissä kasvaa jo juuri, naiset nauravat.<br />

Kahvinjuonti ja jutustelu eivät ole ainoa<br />

tätä kahviporukkaa yhdistävä tekijä. Jalkapallon<br />

MM-kisat vuonna 2006 saivat aikaan<br />

enemmänkin säpinää.<br />

– Kisoista järjestettiin veikkaus, joka poiki<br />

nettiin laajan tulospalvelusivuston veikkauspörsseineen.<br />

Kun muut jännittivät peliä, minä<br />

päivitin tuloksia yömyöhälle, Tuurala nauraa.<br />

Kakku saa aikaan<br />

kävijäryntäyksen<br />

Frenckellin kosken puoleisen siiven kahvihuonetta<br />

käyttää parhaimmillaan 30 henkeä. Kaupunkiympäristön<br />

kehittäjien väkeä on kahdesta<br />

eri kerroksesta.<br />

– Tarkkoja kahviaikoja ei liukuvan työajan<br />

takia ole. Kuka ensimmäisenä aamulla tulee,<br />

keittää kahvit, ja kuka viimeisenä lähtee, laittaa<br />

likaiset astiat tiskikoneeseen, iltapäiväkahvilla<br />

oleva väki kertoo.<br />

Kaikki työntekijät sattuvat paikalle harvoin<br />

yhtä aikaa, mutta jos tarjolla on kakkua, saa se<br />

aikaan kävijäryntäyksen. Kahvikakkua tuo jokainen<br />

harkintansa mukaan. Syynä voi olla uusi<br />

auto, oma kuva lehdessä tai merkkipäivät.<br />

Kahvihuone on osa vuonna 2005 remontoituja<br />

tiloja. Taukotila on korkea ja ilmava<br />

pohjakerroksen huone, jossa on ikkunat toisen<br />

kerroksen käytävälle. Käytävältä näkee, milloin<br />

kahville kannattaa piipahtaa.<br />

Kahvittelijat kehuvat huoneen ilmapiiriä.<br />

Töistä voidaan puhua, jos on asiaa, mutta<br />

hauskaakin saa olla.<br />

– Kahvihuoneessa on näppärä hoitaa<br />

työasioita sivumennen. Joskus kokoonnumme<br />

tänne myös työpalaveriin.<br />

Töistä puhuminen<br />

kiellettyä<br />

Tammelan koulun opettajat ovat jakautuneet<br />

kahteen opettajanhuoneeseen. Pienemmässä<br />

huoneessa kahvittelevat kuvaamataidon ja käsitöiden<br />

opettajat, isomassa muut.<br />

Isossa opettajanhuoneessa työasioista puhuminen<br />

on kiellettyä.<br />

– Toiveena on, ettei töitä tuotaisi tänne.<br />

Jos joku ryhtyy niistä puhumaan, muut vaihtavat<br />

pöytää, kertoo Mika Välimäki, 5A-luokan<br />

opettaja.<br />

Opettajanhuoneessa on puolenkymmentä<br />

pöytäryhmää, joiden ääressä opettajat rentoutuvat<br />

nojatuoleissa kahvia hörppien. Maanantaisin<br />

puidaan läpi viikonlopun tapahtumia.<br />

MM-kisojen aikaan urheilu on pääteemana.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

16<br />

AINO SIIPPAINEN<br />

Pikkuhiljaa<br />

jokainen on<br />

tuonut oman<br />

mukinsa kahvihuoneeseen,<br />

kertovat<br />

Outi Västilä, Ritva Leino,<br />

Irja Harju, Timo Tuurala, Raili Kalliojärvi,<br />

Päivikki Viitanen, Timo<br />

Ruohola, Katriina Uotila, Maria<br />

Palmgren, Mirja Sirén ja Kirsi<br />

Koponen avopalveluista.

ARI JÄRVELÄ<br />

Mukit ja tuolit kuvastavat<br />

mielialojamme. Jos on mörököllipäivä,<br />

voi ottaa Haisulitai<br />

Mörkö-mukin, kertovat<br />

Tammelan koulun opettajat<br />

Päivi Maanoja-Lintulaakso<br />

(vas.), Kai Kauppi (vas. takana),<br />

Jussi Autio ja Annukka Reinivaara.<br />

Vaikka huone on 30 opettajan käytössä,<br />

ei ongelmia jääkaapin siivoamisesta tai kahvin<br />

hankkimisesta tule. Liian siistiä opettajien<br />

mielestä ei saakaan olla, muuten katoaa<br />

viihtyisyys. Jääkaappi tyhjennetään täysin, jos<br />

tilanne näyttää uhkaavalta.<br />

Kahvihuone merkitsee opettajille rauhallista<br />

paikkaa ruokalan ja luokkahuoneiden<br />

meteliin verrattuna.<br />

– Kun koko päivän viettää lasten kanssa,<br />

on mukava saada välillä aikuisten ihmisten<br />

seuraa, Välimäki pohtii.<br />

R A IJA LIND E L L<br />

Sanatonta viestintää<br />

Muumi-mukeilla<br />

Tammelan koulun toista opettajanhuonetta<br />

käyttää 11 opettajaa. He hörppivät kahvia<br />

herttaisista Muumi-mukeista ja istuvat erivärisissä<br />

nojatuoleissa.<br />

– Mukit ja tuolit kuvastavat mielialojam-<br />

AINO SIIPPAINEN<br />

me. Jos on mörököllipäivä,<br />

voi ottaa Haisuli- tai Mörkö-mukin.<br />

Jos on siivousintoinen<br />

päivä, voi kahvinsa<br />

juoda Muumimamma-mukista,<br />

kuvailee Päivi Maanoja-Lintulaakso.<br />

Tuoleissa sininen väri kertoo halusta murjottaa,<br />

keltainen avoimemmasta tuulesta.<br />

Harvoin kahvihuoneessa kukaan kuitenkaan<br />

jää tuppisuuksi.<br />

– Täällä ruoditaan vaalit, teatterit ja taidenäyttelyt.<br />

Jaamme myös keskenämme niin<br />

hyvät hetket kuin ongelmatkin, joita luokkahuoneissa<br />

on tullut esille. Välillä keskustelut<br />

saattavat olla terapeuttisiakin, Annukka Reinivaara<br />

kertoo.<br />

Vaitiolovelvollisuudestaan opettajat pitävät<br />

tiukasti kiinni.<br />

– Kaikki oppilaita koskevat jutut puhutaan<br />

nimettöminä ja mitään ei lähde opettajanhuoneen<br />

ulkopuolelle, korostaa Kai Kauppi.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

17

Suojalkapallossa tulevat<br />

esiin yhteistyötaidot<br />

yli joukkuerajojen.<br />

Geriatrisen osaston työntekijät<br />

pelasivat suojalkapalloa<br />

TEKSTI JA KUVA Päivi Mäkipää<br />

Hatanpään puistosairaalan<br />

geriatrinen osastoryhmä järjesti<br />

yhteisen TYKY-päivän suojalkapallon<br />

merkeissä syyskuun lopulla.<br />

Tavoitteena oli ulkoilun lisäksi<br />

saada selville geriatrian parissa<br />

työskentelevien työntekijöiden<br />

asennetta ja yhteistyötaito-<br />

ja jonkin mahdottoman ja lähes<br />

”suohon upottavan” haasteen<br />

edessä. Suojalkapallo antoi siihen<br />

hyvän mahdollisuuden, koska<br />

siinä ei kukaan voinut taata<br />

teknisellä osaamisella, vapaa-ajan<br />

harjoittelulla tai sopupelillä voittoa<br />

omalle porukalle.<br />

Suojalkapallossa yhteistyön<br />

tekeminen osoittautui välttämättömäksi<br />

yli joukkuerajojen, mikäli<br />

halusi jatkaa peliä niin, että kaikki<br />

pelaajat ovat mukana, jalkeilla<br />

ja pinnalla.<br />

Suurilta häviöiltä säästyttiin<br />

ja tunnelma kohosi reilusti yli turverajan<br />

pelien tiimellyksessä. Suo<br />

raikui kannustuksista yli joukkuerajojen<br />

ja vaihtopelaajia myytiin<br />

naapureille hyvässä sovussa.<br />

Voittajaksi tässä turnauksessa<br />

selvisi osasto U1:n henkilökunta.<br />

Salaisuutena heillä oli hyvän<br />

yhteishengen lisäksi kokemus<br />

haastavien tilanteiden hallinnasta<br />

hoitotyössään. Toiseksi kisassa<br />

ylsi järjestäjäosastona toiminut<br />

V3 ja pronssille U3 ostopelaajilla<br />

vahvistettuna. V2:n joukkue ylsi<br />

hienosti neljänneksi ja kunnioitettavan<br />

asenteensa johdosta ansaitsevat<br />

erityismaininnan reilusta<br />

yhteishengestä mahdottoman<br />

tilanteen edessä.<br />

Voittajat saivat haltuunsa<br />

”Kultaisen kengän”, joka on kiertopalkinto.<br />

Voittajajoukkue järjestää<br />

seuraavan turnauksen talvilajin<br />

parissa.<br />

Työtodistukset<br />

Hallintopalvelukeskus Halo tiedottaa<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

18<br />

Miten työtodistus<br />

tilataan?<br />

Internetissä www.tampere.fi<br />

/ Työ ja elinkeinot / Työtodistukset<br />

/ Työtodistuspyyntölomake<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupungin intrassa:<br />

Hallintopalvelukeskus / Työtodistukset<br />

/ Tilaukset<br />

Puhelimitse: (03) 565 65811<br />

arkisin kello 10–11.<br />

Jos sinulla ei ole omaa tietokonetta,<br />

voit käyttää yleistä tietokonetta<br />

esim. virastotalon aulas sa,<br />

osoitteessa Aleksis Kiven katu 14<br />

– 16 C. Tietokoneelta löytyy linkki<br />

työtodistustilauslomakkeelle.<br />

Kun haluat arvioinnin<br />

työtodistukseen:<br />

Lähiesimies antaa työntekijälle<br />

pyynnöstä arvioinnin<br />

Arviointi tehdään vapaamuotoi<br />

sesti erilliselle paperille, joka<br />

liitetään työtodistuksen mukaan<br />

Mitä tietoja tulee antaa<br />

työtodistusta tilatessa?<br />

Nimet, myös entiset nimet<br />

Hetu<br />

Kotiosoite<br />

Miltä aikaväliltä työtodistus<br />

halutaan, mielellään oikeat<br />

päivämäärät, mutta jo vuosilukukin<br />

auttaa<br />

Viimeisin yksikkö, jossa ollut<br />

töissä. Mikäli kyseessä vanha<br />

työntekijä, auttaa jos kertoo<br />

vapaamuotoisesti työhistoriansa<br />

ennen vuotta 1993<br />

Onko työtodistus väliaikainen<br />

vai ei, koskee lähinnä vakituista<br />

henkilöstöä<br />

Halutaanko todistukseen näky<br />

viin työsuhteen päättymisen syy<br />

Työtodistuksen<br />

toimitusaika<br />

Työtodistuksen toimitusaika on<br />

maksimissaan 2 viikkoa<br />

Lopullinen työtodistus toimitetaan<br />

työsuhteen päätyttyä,<br />

koska todistusta ei voida antaa<br />

tulevaisuuden ajankohdasta<br />

Uusi sijaistenhankintaohjelma<br />

Väliaikainen työtodistus toimitetaan<br />

heti kuin vain mahdollista<br />

Hallintopalvelukeskus HALO<br />

on ottanut käyttöön sekä<br />

työnhakijoita että esimiehiä entistäkin<br />

paremmin palvelevan sijaishankintaohjelman<br />

lokakuun<br />

aikana. Uudistuksessa poistuivat<br />

vanhat ammattialakohtaiset rekisterit<br />

ja tilalle on tullut yksi rekisteri,<br />

jolla sijaisehdokkaat hakevat<br />

eri tehtäviin.<br />

Tavoitteena on, että rekisteri<br />

palvelisi kaikkia kaupungin yksiköitä,<br />

ja tätä kautta palkattaisiin<br />

sijaiset kaupungin eri tehtäviin.<br />

Sijaisrekisteriä hallinnoidaan<br />

HALO:ssa, jossa myös haastatellaan<br />

kaikki työnhakijat. Haastattelussa<br />

tarkistetaan alkuperäiset<br />

tutkinto- ja työtodistukset sekä<br />

voimassaoleva rikosrekisteriote<br />

lasten kanssa työskenteleviltä.<br />

Sijaisrekrytointi palvelee keskusvirastotalon<br />

2. kerroksessa<br />

(Aleksis Kiven katu 14–16, C-rappu).<br />

Palvelunumero on (03) 5653<br />

4185. Lisäksi kysymyksiä voi lähettää<br />

osoitteeseen sijaisrekrytointi@tampere.fi.<br />

Ajanvarausnumero työnhakijoille<br />

on ma–pe kello 9.30–13.<br />

puh. (03) 565 65810.

Työpaikan hakemiseen ja täyttämiseen<br />

uusi sähköinen työväline<br />

TEKSTI Raija Lindell<br />

<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> ottaa<br />

käyttöön työntekijöiden sähköisen<br />

rekrytointi- eli värväysjärjestelmän,<br />

jota kutsutaan IMURI:ksi.<br />

Järjestelmää käytetään työntekijöiden<br />

palkkaamisessa, kun kyseessä<br />

ovat vakinaiset työpaikat<br />

tai haettavaksi pantavat sijaisuudet<br />

ja määräaikaiset toimet. Lyhytaikaisten<br />

sijaisten palkkaaminen<br />

hoidetaan erillisen sijaisrekisterin<br />

välityksellä.<br />

IMURI:ssa tehdään hakupyyntö,<br />

joka korvaa nykyisen rekrytointitoimeksiannon.<br />

Uudessa järjestelmässä<br />

työpaikanhakijat voivat hakea<br />

avoimia työpaikkoja ja jättää<br />

avoimen hakemuksen. IMURI:ssa<br />

esimiehet ja Halo:n rekrytointiasiantuntijat<br />

käsittelevät työpaikkaa<br />

hakevien haemuksia ja käynnistävät<br />

palkkaustoimenpiteet.<br />

IMURI:a tulevat käyttämään<br />

tämän vuoden lopulla työntekijöiden<br />

rekrytoinnin asiantuntijat hallintopalvelukeskuksessa<br />

(Halo) ja<br />

myös ulkoiset työpaikanhakijat.<br />

Esimiehet tekevät vielä työntekijän<br />

hankkimisesta toimeksiannon<br />

nykyisellä e-lomakkeella,<br />

jonka pohjalta Halossa laaditaan<br />

hakupyyntö IMURI:ssa.<br />

Ulkoisessa haussa olevia<br />

(www.tampere.fi/tyo/avoimettyopaikat)<br />

työpaikkoja haetaan<br />

sähköisesti IMURI:ssa.<br />

Työnhakijaksi rekisteröityminen<br />

edellyttää sähköpostiosoitetta.<br />

Kaupungin työntekijöiden<br />

tulee käyttää henkilökohtaista<br />

säh köpostiosoitettaan, koska työsähkö<br />

postiosoitteen käyttäminen<br />

aiheuttaa ongelmia IMURI:n yhdistämisessä<br />

muihin henkilöstöjärjestelmiin.<br />

Lisäksi työsähköpostiosoitetta<br />

tarvitaan myöhemmin<br />

sisäisten hakujen yhteydessä.<br />

Ansiovertailu saadaan uudesta<br />

järjestelmästä.<br />

Vähitellen käyttö<br />

laajenee<br />

Ensi keväänä IMURI:a käyttävät<br />

vähitellen kaikki esimiehet ja myös<br />

sisäisessä haussa olevan työpaikan<br />

hakijat. Kaikki kaupungin avoimet<br />

työpaikat julkaistaan myös sisäisessä<br />

haussa.<br />

Uudessa järjestelmässä esimies<br />

tekee hakupyynnön, tarkastelee<br />

hakemuksia ja siirtää valitun<br />

henkilön tiedot henkilörekisteriin<br />

(SAP HR). Sapin HR:ssä esimies<br />

tai sihteeri tekee palkkaustoimenpiteet.<br />

Uusi järjestelmä otetaan käyttöön<br />

myös työntekijöiden uudelleensijoituksessa,<br />

palkkatuki- ja<br />

kausityöntekijöiden hakemisessa.<br />

Uudesta järjestelmästä ja sen<br />

käytöstä on koulutustilaisuuksia<br />

keväällä. Muille kaupungin työntekijöille<br />

järjestetään tiedotustilaisuuksia<br />

tarpeen mukaan.<br />

IMURI-projektista tiedotetaan<br />

lisää asioiden edetessä.<br />

Lisätietoja saa IMURI-tiimiltä:<br />

Sanna-Maria Röör, puh. 040 866<br />

9733, Kristiina Konsala, puh. 0400<br />

967 799. Malin Stolt, puh. 0400<br />

281 012 (tai etunimi.sukunimi@<br />

tampere.fi)<br />

VaLOA JA VIRTAA<br />

Ota pimeästä niskalenkki kehonhoidon avulla!<br />

Tarjoamme <strong>Tampereen</strong> kaupungin työntekijöille<br />

hierontasarjakortteja. Hanki itsellesi hyvä olo<br />

hieronnalla tai anna lahjakortti lähimmäisellesi.<br />

Tarjous on voimassa 21.12.2007 asti.<br />

5 h kortti 150 e (norm. 175 e)<br />

10 h kortti 280 e (norm. 350 e)<br />

Ajanvaraus<br />

Ma-pe klo 8.30 -15.30 • puh. 010 387 4705<br />

Toteutamme myös koulutetun hierojan palveluja yritysten tiloissa.<br />

Ota yhteyttä – räätälöidään yhdessä työyhteisöösi sopiva hyvänolon paketti.<br />

Eila Kurki • puh. 050 579 1150 • eila.kurki@hierojakouluvalo.fi • www.hierojakouluvalo.fi<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

19

ARI JÄRVELÄ<br />

Arkiston nykyinen johtaja, asianhallintapäällikkö<br />

Helena Pajari ja 70-vuotishistoriikin<br />

kirjoittanut Pekka Kaarninen juhlassa<br />

Raatihuoneella lokakuun lopussa.<br />

Asiakirjoja ja<br />

valokuvakokoelmia<br />

Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa<br />

Frenckellissä, sinne koottiin kaikki kaupungin<br />

eri virastojen, laitosten ja hallintokuntien<br />

asiakirjat. Arkisto otti vastaan myös yksityisarkistoja,<br />

joista merkittävimpiä ovat <strong>Tampereen</strong><br />

työväenyhdistyksen arkisto, tohtori Otto<br />

Blåfieldin ja Jalmari Finnen kokoelmat. Kun<br />

Messukylä, Aitolahti ja Teisko liitettiin <strong>Tampereen</strong><br />

<strong>kaupunki</strong>in, sinne siirrettiin myös niiden<br />

arkistot.<br />

– Arkistossa rakennettiin myös kaupungista<br />

kertovaa, tietoisesti kartutettua valokuvakokoelmaa,<br />

joka vasta 1980-luvulla siirrettiin<br />

kaupungin museotoimen hallintaan, Kaarninen<br />

kertoo.<br />

Viimein vuonna 1975 arkiston tilaongelmat<br />

saivat tyydyttävän ratkaisun, kun arkisto<br />

muutettiin kaupungin uuden virastotalon ajanmukaisiin<br />

tiloihin. Tiloissa oli muun muassa<br />

kuusi kilometriä liukuhyllyjä.<br />

<strong>Vilkku</strong> 7 / 2007<br />

20<br />

Kaupunginarkistosta<br />

70-vuotishistoriikki<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupunginarkisto juhlisti 70-<br />

vuotista taivaltaan lokakuun lopussa Raatihuoneella.<br />

Juhlassa julkistettiin arkiston vuosikymmenistä<br />

kertova historiikki. Haasteena<br />

menneisyys ja nykyisyys – <strong>Tampereen</strong> kaupunginarkisto<br />

70 vuotta -kirjan on kirjoittanut<br />

tutkija, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti<br />

Pekka Kaarninen.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupunginarkisto on Suomen<br />

vanhin kaupunginarkisto. Se aloitti toimintansa<br />

15. maaliskuuta 1936 Frenckellin entisessä<br />

tehdaskiinteistössä. Toiminnan käynnisti arkistonjärjestäjäksi<br />

valittu maisteri Unto Kanerva<br />

(9.9.1910–10.1.1992). Hän sai tittelikseen<br />

vuonna 1938 kaupunginaktuaari. Kanerva jäi<br />

eläkkeelle vuonna 1973.<br />

– Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa<br />

157 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen,<br />

asiakirjoja oli syntynyt ja kertynyt jo puolentoista<br />

vuosisadan ajalta. Asiakirjoja säilytettiin<br />

eri puolilla kaupungin tiloja ja jopa <strong>Tampereen</strong><br />

postikonttorissa, kertoo Kaarninen.<br />

Tampereella ei ollut, kuten ei muissakaan<br />

suomalaisissa kaupungeissa, 1800-luvulla<br />

erillisiä kunnallisia arkistoja. Asiakirjat sijoitettiin<br />

yleensä <strong>kaupunki</strong>en raatihuoneille tai<br />

kaupungintaloille, joissa säilytysolot eivät olleet<br />

asiallisia.<br />

Tutkija Kaarnisen mukaan ajatus kaupunginarkiston<br />

perustamisesta Tampereelle<br />

esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928,<br />

kun Aamulehti haastatteli professori Väinö<br />

Voionmaata.<br />

– <strong>Tampereen</strong> vanhimmat asiakirjat olivat<br />

1920-luvulla osittain maistraatin ja raastuvanoikeuden<br />

yhteisessä arkistohuoneessa ja<br />

osaksi kaupunginkirjastossa. Lisäksi arkistoaineistoa<br />

oli eri virastoissa, Kaarninen kertoo.<br />

<strong>Tampereen</strong> kaupunginarkiston 70-vuotisjuhlissa<br />

esiintyi värikäs Uniâo da Roseira.<br />

ARI JÄRVELÄ<br />

Nykypäivän arkistossa<br />

ohjataan ja kehitetään<br />

Kaupunginarkisto on kuulunut koko olemassaolonsa<br />

ajan organisatorisesti kaupungin keskushallintoon.<br />

Kun organisaatiota uudistettiin<br />

1990-luvun alkupuolella kaupunginarkistosta<br />

ja keskushallinnon kirjaamosta muodostettiin<br />

keskushallintoon uusi asianhallinnan vastuualue.<br />

Sen tehtäväksi tuli arkistonmuodostuksen<br />

ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen lisäksi<br />

päätösvalmistelua tukevien asianhallintamenetelmien<br />

kehittäminen.<br />

Sähköiseen asiakirjahallintoon liittyvät<br />

tehtävät ovat laajentuneet koko ajan. Vuosituhannen<br />

vaihteessa alettiin suunnitella myös<br />

sähköisiä arkistoratkaisuja.<br />

– Kaupunginarkistossa huolehditaan edelleen<br />

pysyvästi säilytettävästä aineistosta ja<br />

saatetaan se tutkijoiden ja muiden tarvitsevien<br />

käyttöön. Nykypäivän arkisto keskittyy paitsi<br />

hallinnon tukemiseen myös asiakirjoihin sisältyvän<br />

kulttuuriperinnön vaalimiseen.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!