Vuoreksen Myrmen korttelikilpailu - Tampereen kaupunki

Vuoreksen Mäyränmäen korttelikilpailu 

PALKINTOLAUTAKUNNAN 

ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA 

1.12.2005 

Tampereen kaupunki 

Vuores-projekti 

Kiinteistötoimi

1 

SISÄLLYSLUETTELO 

1 JOHDANTO.................................................................................................................. 3 

1.1 Vuoreksen alueesta................................................................................................. 3 

1.2 Mäyrämäen alueesta............................................................................................... 3 

2 KILPAILUMENETTELY ............................................................................................... 4 

2.1 Kilpailun järjestäjä ja tarkoitus ................................................................................. 4 

2.2 Kilpailuun ilmoittautuminen...................................................................................... 4 

2.3 Arvosteluryhmä ja asiantuntijat ............................................................................... 5 

2.4 Saapuneet ehdotukset ............................................................................................ 5 

3 KILPAILUTEHTÄVÄ .................................................................................................... 6 

3.1 Kilpailukohteet ......................................................................................................... 6 

3.2 Suunnitteluohjeet..................................................................................................... 6 

3.3 Kilpailukysymykset ja vastaukset ............................................................................ 8 

3.3 Jatkotoimenpiteet ja käyttöoikeus............................................................................ 9 

3.5 Ehdotusten arvostelutapa...................................................................................... 10 

4 YLEISARVOSTELU ................................................................................................... 10 

4.1 Yleisarviot päänäkökulmista ................................................................................... 10 

Kokonaisratkaisut.................................................................................................. 10 

Asuminen ..............................................................................................................11 

Ulko- ja piha-alueet ............................................................................................... 11 

Liikenne ja pysäköinti ............................................................................................ 11 

Rakennusratkaisut ................................................................................................ 12 

Esteettömyys ja asukasvaikutus ........................................................................... 12 

Taideideat ja aiheet............................................................................................... 13 

4.2 Ehdotusten vertailu kortteleittain ............................................................................ 13 

Kortteli 7601 .......................................................................................................... 13 

Kortteli 7602 .......................................................................................................... 14 

Kortteli 7603 .......................................................................................................... 14 

Kortteli 7604 .......................................................................................................... 15 

Kortteli 7605 .......................................................................................................... 15 

5 EHDOTUSKOHTAISET ARVOSTELUT ..................................................................... 15 

5.1 Kortteli 7601............................................................................................................... 15 

Viherkiila................................................................................................................. 15 

Nokka ..................................................................................................................... 16 

Pikku Pietarin piha ................................................................................................. 16 

5.2 Kortteli 7602............................................................................................................... 17 

Optio 21................................................................................................................. 17 

Variatio Delectat.................................................................................................... 18 

Mäkikyläläiset........................................................................................................18 

Gemini................................................................................................................... 19 

5.3 Kortteli 7603............................................................................................................... 19 

Veljekset................................................................................................................ 20 

3V.......................................................................................................................... 20 

Lähde .................................................................................................................... 21 

5.4 Kortteli 7604............................................................................................................... 22 

Aura....................................................................................................................... 22 

Lehto ..................................................................................................................... 23 

Käpälämäki ........................................................................................................... 23 

5.5 Kortteli 7605............................................................................................................... 23 

Elinkaari ................................................................................................................ 23 

Tanhua .................................................................................................................. 24 

O.Temperensis...................................................................................................... 25 

6 KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUKSET................................................................. 25 

6.1 Kortteli 7601 .......................................................................................................... 25 

6.2 Kortteli 7602 .......................................................................................................... 25 

6.3 Kortteli 7603 .......................................................................................................... 26 

6.4 Kortteli 7604 .......................................................................................................... 26 

6.5 Kortteli 7605 .......................................................................................................... 26 

6.6 Suositukset muista jatkotoimista……………………………………………………… 27

7. PÄÄTÖKSET JA NIMIKUORTEN AVAUS ................................................................... 28 

7.1 Lautakuntien päätökset ......................................................................................... 28 

7.2 Pöytäkirjan allekirjoitus.......................................................................................... 28 

7.3 Ehdotusten tekijät kortteleittain ............................................................................. 28 

LIITTEET: 

1.Yleiskartta Mäyrämäen alueesta voittaja-asemapiirroksin 

2. Korttelivoittajien piirustukset pääosin (kukin 2-3 sivua) 

3. Muut jatkoon suositellut ehdotukset (kukin 2-3 sivua) 

4. Oleelliset piirustukset muista ehdotuksista (kukin 1-2 sivua) 

5. Graafiset kaaviot pistearvostelusta 

Erillisliite 

6. Kilpailun tekijät nimikuori-tietojen mukaisena 

2

1 JOHDANTO 

Seuraavassa on kilpailuohjelman teksti: 

3 

Kilpailu koski Tampereelle rakennettavan uuden vetovoimaisen ja luonnonläheisen 

Vuoreksen kaupunginosan itäreunalla sijaitsevaa Mäyränmäen aluetta. Kilpailun 

tarkoituksena oli saavuttaa hyvät lähtökohdat kaavoituksen jatkamiseen ja alueen 

toteuttamiseen, sekä tonttien luovuttamiseen alueen toteuttajille korkeatasoisen miljöön 

luomiseksi. Seuraavassa on kilpailuohjelman informaatio alueesta. 

1.1 Vuoreksen alueesta 

Vuores sijaitsee Hervannan länsipuolella Tampereen ja Lempäälän rajalla siten, että osa 

kaupunginosasta ulottuu Lempäälän puolelle. Kaavoitusta on ohjannut kuntien yhteinen 

toimielin. Alueelle laadittu osayleiskaava on valitusten vuoksi käsiteltävänä ylemmissä 

oikeusasteissa. 

Kaupunginosan luonne 

Vuores tulee olemaan 13 500 asukkaan kotiseutu, jonne tulee myös työpaikkoja ja kattavat 

palvelut. Liikenneyhteydet tulevat olemaan hyvät. Liikenne tukeutuu alueen pääkatuun, 

Vuoreksen puistokatuun, joka välittää liikennettä Tampereen keskustan suuntaan. Puistokatu 

liittyy pohjoisessa Itäiseen ohikulkutiehen ja etelässä Ruskontiehen. Suurin osa Vuoreksen 

alueesta sijoittuu Ruskontien pohjoispuolelle. Alueelle toteutetaan kattava 

joukkoliikennejärjestelmä, joka ensimmäisessä vaiheessa tukeutuu linja-autoihin ja toisessa 

vaiheessa pikaraitiotiehen. 

Maasto ja maaperä 

Alue on maastoltaan hyvin pienipiirteistä ja leimaa antavaa sille on voimakas korkeustason 

vaihtelu. Kukkulat, laaksot, kosteikot ja suot tuovat haastetta aluekokonaisuuden 

suunnitteluun. 

Vuoreksen suunnittelun ja rakentamisen tavoitteet 

Vuoreksen suunnittelussa on päätavoitteena ollut pikkukaupunkimainen kaupunginosa, jonka 

toteuttamiseksi on haettu innovatiivisia toimintatapoja. Vuores-projektia aloitettaessa on 

käynnistetty useita erillisprojekteja, joiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää Vuoreksen 

suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nämä projektit liittyvät mm. tiiviin kaupunkirakenteen ja 

kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä hulevesien hallintaan (EcoCity), 

aluerakentamisen menettelyiden ja laatukriteerien määrittelemiseen (Beyond Vuores) ja 

tiedonvälitykseen (langaton Vuores). Käynnissä ovat myös koko Vuoreksen aluetta koskevat 

maisemallinen yleissuunnittelu ja kaupunkivalaistuksen ideasuunnittelu. 

1.2 Mäyrämäen alueesta 

Seuraavassa on kilpailuohjelman teksti, paitsi keskuskorttelia koskeva kohta, joka ei ollut 

kilpailussa mukana ja jota kilpailun ratkaisuosassa esitetään tarkistettavaksi. 

Vuoreksen toteuttaminen aloitetaan Mäyränmäestä, joka on lähinnä Hervantaa sijaitseva alue 

Vuoreksen itäreunalla. Suunnittelu on aloitettu julkaisemalla osallistumis- ja 

arviointisuunnitelma 4.3.2004. Alustavat luonnosvaihtoehdot sekä niihin liittyvät katu- ja 

puistosuunnitelmat ovat olleet yleisesti nähtävillä 11.11.-2.12.2004. Nähtävillä olleista 

vaihtoehdoista päädyttiin jatkamaan suunnittelua pientalomaisemman vaihtoehdon pohjalta. 

Suunnittelun tässä vaiheessa järjestetään kilpailu korttelialueitten suunnittelusta tekeillä olevan 

asemakaavatyön pohjaksi. Aluekokonaisuus täydentyy myöhemmin Vormiston asemakaavaalueella, 

joka sijaitsee Ruskontien eteläpuolella. Mäyränmäen kaavaehdotus on tarkoitus 

saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi vuoden 2006 aikana. 

Osayleiskaavassa Mäyränmäki on varattu pääosin tiiviin ja matalan pientalorakentamisen 

alueeksi. Kilpailun voittajien kanssa jatketaan korttelialueiden suunnittelua ja toteuttamista 

rinnan asemakaavoituksen kanssa. Mäyränmäen alue on suunniteltu siten, että kukin 

asuinpientalokortteli rajautuu virkistysalueeseen. Alueen keskelle rakennetaan Mäyränmäen 

puisto, joka on osa Virolainen-nimisen järven maisematilaa. Alueen alkuperäistä luontoa 

pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Virolaisen rantaan on suunnitteilla myös 

asuntoalueen yhteiskäyttöön rakennettava rantasauna.

4 

2 KILPAILUMENETTELY 

2.1 Kilpailun järjestäjä ja tarkoitus 

Mäyränmäen korttelikilpailun järjesti Vuores-projekti ja Tampereen kaupungin kiinteistötoimi. 

Kilpailun käytännön järjestelyissä ovat mukana Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelujen 

yksiköistä asuntotoimi, suunnittelupalvelut ja rakennusvalvonta. Järjestäjä pidätti itsellään 

oikeuden tehdä kilpailuohjelmaan vähäisiä muutoksia. 

Kilpailukohteena on viisi asuinkorttelia 7601-7605 ja yksi pääosin liike-, toimisto- ja 

työpaikkatiloille varattu korttelialue 7600. Kyseessä on valintamenettely, jolla etsitään em. 

asuinkorttelien ja työpaikkakorttelin toteuttajaa. 

Kiinteistötoimi teki kiinteistö- ja asuntolautakunnalle esityksen, jossa kaupunki varasi 

kilpailun kohteena olevat korttelit korttelikilpailun voittajille. Kilpailun voittajan edellytettiin 

sitoutuvan toteuttamaan kortteleihin kilpailuehdotuksen mukaisen suunnitelman. 

2.2 Kilpailuun ilmoittautuminen 

Kilpailuun ilmoittautuivat määräaikaan mennessä seuraavat toteuttajat: 

TIIMI 

SUUNNITTELIJA 

Pirkanmaan projektitoimi & 

PirkanmaanYH 

Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy 

SKANSKA 

Arkkitehdit LSV 

Sato 

Arkkitehtitsto Antti Ylinen 

Peab Seicon 

Arkkitehtuuritoimisto Teuvo Vastamäki Oy 

Palmberg 1 

Arkkitehtitsto Pauliina ja Juha Kronlöf 

Palmberg 2 

Arkkitehtuuritoimisto Pertti Neva Oy 

Arkta 

Arkkitehtikolmio Oy + Imdesign Oy 

Hartela 

Arkkitehtityöhuone: Artto, Palo, Rossi, Tikka 

Pohjola 

Arsatek Oy 

Lujatalo 

Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & kumppanit 

YIT 

Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman 

VVO 

Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy 

Honkarakenne 

Arkkitehtipaja Kynä ja Vasara 

VTS 

Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy 

Valintaprosessi eri kortteleihin sijoittamiseksi oli kehitetty Beyond Vuores –projektin 

yhteydessä (TEKES-rahoitus/VTT). Kilpailuun ilmoittautuminen oli avoin rakennuttajille, 

rakennusliikkeille ja muille organisaatioille, jotka kykenevät korttelialueiden toteuttamiseen. 

Taiteilijan mukaan ottamista kilpailutyöryhmään suositeltiin, asiasta kiinnostuneita taiteilijoita 

varten perustettiin taiteilijapankki. Kilpailijat valittiin ilmoittautuneiden yritysten joukosta 

seuraavilla esivalintakriteereillä: 

Pätevyyden todentaminen 

- Lainsäädännölliset velvoitteet 

- Kyvykkyys ja tekniset edellytykset 

- Taloudelliset edellytykset 

Toteuttajien ensisijaisuusarviointi 

- Toteutusorganisaatio 

- Referenssit 

- Tuotannon edellytykset 

Toteuttajien arviointi käsittää (kts edellä) toteutusorganisaation arvioinnin, jossa yhtenä 

osatekijänä on suunnittelijoiden arviointi seuraavilla kriteereillä: 

- Referenssit 

- Julkaistut kohteet 

- Kilpailumenestys 

Valintaprosessiin vaikutti sekä yritysten ilmoitus kiinnostuksesta eri kortteleihin että suoritetut 

arvioinnit. Ilmoittautumisten puuttuessa KTY-kortteli jätettiin kilpailun ulkopuolelle ja kohteeksi 

tulivat 5 AP-korttelia, joista ja valintaprosessin lopputuloksena neljään kortteliin tuli 3 kilpailijaa 

/ kortteli, ja kortteliin 7602 kilpailijoita 4 seuraavasti:

5 

KORTTELI TIIMIT 

7601 Palmberg 1, YIT, Lujatalo 

7602 VVO, Palmberg 2, Sato, Pirkanmaan projektitoimi & YH 

7603 Skanska, Hartela, Peab 

7604 VTS, Pohjola, Hartela 

7605 Arkta/Imdesign, Honkarakenne, Skanska 

Kilpailija-tiimien sijoittuminen eri kortteleihin ei ollut missään vaiheessa esillä ehdotuksia 

arvosteltaessa. 

2.3 Arvosteluryhmä ja asiantuntijat 

Kilpailuehdotukset arvosteli arviointiryhmä, johon kuuluivat: 

Pertti Tamminen, puheenjohtaja 

Vuores-projektin johtaja, Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut / tilaajaorganisaatio 

Reino Pulkkinen 

tonttipäällikkö, Tampereen kaupungin kiinteistötoimi 

Pekka Hinkkanen, 

asuntotoimen johtaja, Tampereen kaupungin asuntotoimi 

Anne Kangasniemi, 

arkkitehti, Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut 

Jalo Virkki 

kaupunkikuva-arkkitehti, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta 

Esko Kahri, 

arkkitehti, kaupunkiorganisaation ulkopuolinen asuntosuunnittelun asiantuntija 

(viimeksi mainittu ei osallistunut kilpailuohjelman laadintaan ja osallistujavalintaan) 

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi Sakari Koivisto, Tampereen kaupunki, Vuores-projekti 

Palkintolautakunta kuuli asiantuntijoita, jotka antavat toimialaansa liittyviä lausuntoja, mutta 

eivät osallistuneet kilpailuehdotusten arvosteluun: 

Kay Bierganns, Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, projekti-arkkitehti 

Sirpa Joenniemi, Tampereen kaupungin museotoimi, kuvataideintendentti 

Kaarina Kivimäki, Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, ympäristöarkkitehti 

Tiina Leppänen, Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, arkkitehti 

Timo Seimelä, Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, suunnitteluinsinööri 

Tapio Suominen, Tampereen kaupungin museotoimi, amanuenssi 

2.4 Saapuneet ehdotukset 

Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 16 ehdotusta, jotka seuraavassa kortteleittain: 

ILMOITETTU 

KORTTELI NIMIMERKKI kem2 / as-lkm Planssit Pienenn. HUOM* 

7601 ”Viherkiila” 5000* / 34as 5 kpl 5 kpl 

”Nokka” 5300 / 47as 5 kpl 5 kpl 

”Pikku Pietarin Pihat” 5000 / 48as 5 kpl 5 kpl 

7602 ”Optio21” 5000 / 35as 5 kpl 5 kpl 

”Varitatio Delectat” 4564 / 42as 5 kpl 5 kpl 

”Mäkikyläläiset” 5000 / 39as 5 kpl 6 kpl 

”Gemini” 5000 / 49as 5 kpl 5 kpl 

7603 ”Veljekset” 7500 / 66as 5 kpl 6 kpl 

”3V” ei selviä 5 kpl 5 kpl c-tyyppi pois 

”Lähde” 7500 / 79as* 4 kpl 5 kpl 3 sivuas.

6 

7604 ”Lehto” 3500 / 33as 5 kpl 6 kpl 

”Käpälämäki” 3430 / 45as* 5 kpl 5 kpl vuokrasuntoja 

”Aura” 3546 / 45as 5 kpl 5 kpl 

7605 ”Elinkaari” 2890 / 32as 5 kpl 5 kpl 

”Tanhua” 3045 / 27as 5 kpl 6 kpl 

”O. Tamperensis” 2750 / ei ilm. 5 kpl puuttuvat 

Kaikki ehdotukset katsottiin joistakin puutteista huolimatta kilpailuohjelman mukaisiksi ja 

ehdotukset sisälsivät arviointiin tarvittavan aineiston. Palkintolautakunta päätti hyväksyä kaikki 

arvosteltavaksi. Todettiin, että kaikissa muissa oli omistusasuntoja, paitsi korttelissa ehdotus 

”Käpälämäki” oli vuokra-asuntoja. 

3 KILPAILUTEHTÄVÄ 

3.1 Kilpailukohteet 

Mäyränmäen alue on osa maastorakenteeltaan erittäin vaihtelevaa ja pienipiirteistä 

järviylänköä. Rakennettavat korttelialueet sijoitetaan selänteiden lakialueille ja lämpimille 

rinteille. Rakennetut puistot sijoittuvat laaksopainanteisiin, joita käytetään hyväksi myös 

hulevesien ohjaamisessa olemassa oleviin kosteikkoihin. Korttelialueisiin rajoittuvat, 

luonnonmukaisina säilytettävien metsien reunavyöhykkeet käsitellään maisemallisen 

yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kilpailu koskee viittä asuinkorttelia: 

Kortteli 7601, AP- 5 kerrosala 5000 k-m2 





AP- 5 Pientalovaltainen asuntoalue. 

Alue varataan tiivistä ja matalaa pientaloasumista varten. Alueelle voi rakentaa myös 

asuinympäristöön soveltuvaa työtilaa. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi keskimäärin 0,3-0,5 

tonttitehokkuudella. 

AP-rakennustyyppi: 

Asuinpientalo on pienimittakaavainen rakennus, joka voi sisältää kerroksia yhdestä kolmeen. 

Se voi olla erillispientalo, paritalo, kytketty pientalo, englantilaistyyppinen kaupunkirivitalo, 

rivitalo tai pienkerrostalo. Pienkerrostalossa voi olla useita ratkaisumahdollisuuksia, kuten 

esim. luhtitalo tai kerrostalo, joka sisältää sekä yksi- että kaksikerroksisia asuntoja. 

Rakennuksen kerrosluku voi myös vaihdella. Myös näiden talotyyppien pienimuotoiset 

yhdistelmät ovat asuinpientaloja. 

3.2 Suunnitteluohjeet 

Kilpailuohjelmassa annettiin seuraavat suunnitteluohjeet (KTY-kortteli, jolle ei tullut osallistujia, 

on poistettu tästä tekstistä). 

Yleistä 

Kilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti 

toteuttamiskelpoisia ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden perusteella voidaan jatkaa Mäyränmäen 

asemakaavoitusta sekä luovuttaa ja rakentaa tontteja. 

Mäyränmäestä toivotaan monimuotoista, pienimittakaavaista ja viihtyisää asuinaluetta, jossa 

on mahdollista yhdistää asuminen ja työnteko. Tavoitteena on myös esteettömän ympäristön 

toteuttaminen sekä katualueilla, kevyen liikenteen reitistöissä että tonteilla. Alueella pyritään 

myös hulevesien ekologiseen käsittelyyn. 

Kokonaisratkaisu 

Kilpailun kohteena ovat uuden alueen aloituskorttelit, jotka toteuduttuaan luovat mielikuvaa 

koko kaupunginosan tulevasta ilmeestä. Arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun on oltava 

korkeatasoista. Kilpailussa rakennusten julkisivujen ja katemateriaalien valintoja tai 

kattokulmia ei määritellä, sen sijaan kilpailijoiden toivotaan tutkivan innovatiivisia ratkaisuja

7 

omaleimaisuuden ja korttelikohtaisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Sekä julkisen että 

korttelien sisäisen kaupunkitilan muodostaminen on tärkeätä. Virkistysalueisiin rajoittuvat 

kortteleiden sivut muodostavat oman näkyvän osansa kaupunkikuvasta. Oikea suhde luontoon 

ja merkittävien luonnonelementtien, kuten maaston topografian, huomioonottaminen ovat 

tärkeitä suunnittelun näkökohtia. 

Asuminen 

Kilpailulla haetaan innovatiivisia asumisratkaisuja. Kilpailukortteleihin tulisi sijoittaa 

monipuolisesti erikokoisia ja erityyppisiä asuntoja. Varsinaista asuntojakaumaa ei esitetä, 

mutta asuntojen koon tulisi olla vähintään 40 m2, toisaalta alueelle on sijoitettava myös suuria 

perheasuntoja. Kilpailijan harkittavaksi jää asuntotyyppien jakauma ja asuntojen 

huoneistoalojen suhde ja se tulee käydä ilmi kilpailuselostuksesta. 

Kilpailijan tulee esittää ehdotuksia, joissa asuntoon liittyy erotettavissa oleva sivuasunto, tai 

joissa asunnot voivat olla jaettavissa kahtia tai toisaalta yhdistettävissä. Asumiseen liittyvien 

aputilojen käsittelyyn odotetaan vaihtoehtoja siten, että niitä osoitetaan joko eri tavoin asunnon 

yhteyteen tai erilleen piharakennuksiin. Tavanomaisten aputilojen lisäksi toivotaan työ-, 

askartelu- ja yhteistiloja mahdollistavia ratkaisuja. 

Esteettömyys on otettava huomioon. Jokaiseen kortteliin on suunniteltava myös 

yksitasoisia liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja. Samoin korttelialueen keskeiset toiminnot, 

kortteleita rajaavat virkistysalueet ja kevyen liikenteen reitit on voitava saavuttaa esteettömästi. 

Asuntojen tulee soveltua eri-ikäisten asukkaitten käyttöön. 

Rakennukset tulee sovittaa kortteliin maaston muodot huomioon ottaen. Asuntoratkaisuissa 

on kiinnitettävä huomiota niistä avautuviin näkymiin sekä niiden valoisuuteen. Asuntojen ulkooleskelutilojen 

on oltava viihtyisiä ja aurinkoisia. Jokaiselle asunnolle tulisi suunnitella 

maantasopiha tai terassi. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö 

Mäyränmäessä on mahdollista kehittää maaston muodot huomioon ottavia monipuolisia 

ratkaisuja. Perustellusta syystä maastoa voidaan myös muokata esimerkiksi rinteisiin 

porrastettujen asuntoja talotyyppien mahdollistamiseksi. Luiskauksia ei saa ulottaa 

virkistysalueen puolelle. Hulevesijärjestelyt tulee kytkeä ulkoalueiden suunnitteluun. Erityistä 

huomiota on kiinnitettävä pihojen, leikkialueiden ja istutusten sijoitteluun ja niiden 

muodostamaan kokonaisuuteen. Pihojen istutustapa ja keskeinen varustelu on esitettävä. 

Hulevesien käsittely 

Korttelialueilla on pyrittävä suosimaan maanpinnan käsittelyssä vettäläpäiseviä pintoja 

pintavalunnan hidastamiseksi, luontaisen haihdunnan ja imeytymisen mahdollistamiseksi. 

Pintavaluntavedet imeytetään pääasiassa tonteilla, ylimenevä johdetaan hidastaen 

ympäröiville kosteikkoaluille ja rakennettuihin hulevesialtaisiin. Kortteleissa 7600 ja 7603 

voidaan joutua tukeutumaan perinteiseen sadeviemäröintiin hulevesikäsittelyjen ohella. 

Kilpailuehdotuksilta edellytetään ulkotilojen hierarkkisen jaon noudattamista. Katu- ja 

viheralueet muodostavat julkisen tilan. Puolijulkinen tila muodostuu rakennusten etupihoista, 

yhteisistä sisäänkäynneistä sekä ulko-oleskelu- ja leikkialueesta. Yksityinen tila muodostuu 

itse asunnosta, asunnon omasta pihasta, sisääntulokatoksesta ja esimerkiksi ainakin osittain 

näkösuojatuista terassista. Pihojen ja muiden ulkoalueiden aurinko- ja pienilmastoolosuhteiden 

huomioon ottaminen on tärkeätä. 

Liikenne ja pysäköinti 

Tonttiliittymien paikat on osoitettu liitteenä olevassa kartassa nuolella. Autopaikkoja tulee 

suunnitella 1,5 kpl asuntoa kohti ja pyöräpysäköinnin osalta 1 pp/30 k-m2. Pysäköinnin 

onnistunut ratkaiseminen on viihtyvyyden ja kaupunkikuvan kannalta ensiarvoisen tärkeätä. 

Pysäköintialueiden sijoittelussa on huomioitava myös niiden valvottavuus. Laajoja 

pysäköintialueita on syytä välttää. Ajoneuvoliikenne korttelialueella on hoidettava 

mahdollisimman turvallisesti. Tonttiväylät on suunniteltava esteettömiksi. Ajoneuvoliikenteen 

järjestelyt, mm. pysäköinti- ja pelastusreitit on suunniteltava toimiviksi, turvallisiksi ja selkeiksi. 

Kortteli- ja tonttiratkaisuissa on myös kiinnitettävä huomiota niiden luontevaan ja sujuvaan 

sekä esteettömään liittymiseen koko aluetta palvelevaan kevyen liikenteen verkostoon. 

Päivittäisten palvelujen luo ja joukkoliikenteen pysäkeille on oltava mahdollisimman lyhyet ja 

esteettömät jalankulkuyhteydet. Kevyen liikenteen verkoston yhteydet ympäröivään luontoon 

on oltava sujuvia, luontevia ja turvallisia.

8 

Rakennusten elinkaariajattelu 

Kilpailussa annetaan painoa ajallisesti kestäville ratkaisuille, joissa on kiinnitetty huomiota 

rakenteiden erilaisten elinkaarien hallintaan ja toimivuuteen. Kilpailijan esittämillä kestävää 

kehitystä tukevilla järjestelmillä tai ehdotuksilla voidaan edistää Mäyränmäen rakentamisen 

ekologisuutta. Alueen rakentamisen vaiheistus on esitettävä. 

3.3 Kilpailukysymykset ja vastaukset 

Seuraavat kilpailukysymykset ja niiden vastaukset toimitettiin kaikille kilpailijoille: 

Nimimerkki ’seitsemän’ 

1. Onko tonteille mahdollista tehdä useampia ajoneuvoliittymiä kuin asemakaavaluonnoksessa 

on osoitettu? 

VASTAUS: On, jos liikenneturvallisuus ei siitä kärsi. Mäyränmäenkadulle ei voi olla suoria 

liittymiä. Palkkiomäen kadulle ja Hupakonkorvenkadulle suorat liittymät on mahdollisia. 

2. Onko annetun kerrosalan lisäksi mahdollista rakentaa asuntokohtaisia kylmiä vajoja, 

talousrakennuksia tai väestönsuoja siten, että niitä ei lasketa kerrosalaan? 

VASTAUS: Ei ole. 

3. Tarkoittaako annettu kerrosalamäärä todellista kerrosalaa vaiko kerrosalaa, joka lasketaan 

250mm:n ulkoseinäpaksuudella laskettuna? 

VASTAUS: Rakennusoikeuden ylitys ulkoseinän paksuuden 250 mm:n ylittävän osuuden 

verran on sallittu. Tarkoitus on, että eri rakennetyypit ja materiaalit ovat tasa-arvoisessa 

asemassa. 

Nimimerkki ’vielä tässä vaiheessa nimimerkitön’ 

4. Laatutaso-ohjeessa todetaan, että meluaitojen rakentamista tulee välttää, mutta toisaalta 

myös, että niitä rakennetaan. Voitteko määritellä tässä vaiheessa kohdat, joihin kunnat 

katurakentamisen yhteydessä rakentavat myös meluvalleja ja mikä melutaso niiden 

suojaamilla korttelialueilla on? 

VASTAUS: Pääasiassa melusuojaus pyritään ratkaisemaan rakennusmassojen avulla, 

erityisesti korttelissa 7604. Hupakonojanpuiston itäpuolella Ruskontielle toteutetaan 

melusuojaus meluestein tai meluvallein. Asemakaava-alueen länsipuolelle toteutetaan 

melusuojaus. Oheisissa liitteissä (2 kpl) on Ruskontielle alustavasti kaavaillut melusuojaukset, 

liikennemelu on päivä- ja yöaikaan ja se on ennuste vuodelle 2020. Korttelin 7600 rakennukset 

toimivat melusuojauksena. 

5. Liiteasiakirjoista löytyy kaukolämpösuunnitelma ja hulevesisuunnitelma. Saadaanko 

jätevesiviemäröinnistä ja hulevesiviemäröinnistä vastaava suunnitelma? 

VASTAUS: Hulevesiviemäröintiä ei ole suunniteltu. Mäyränmäenkadulle, 

Hupakonkorvenkadulle ja Palkkionmäenkadulle tulee perinteinen sadevesiviemäröinti. Ohessa 

olevassa liitteessä on esitetty alustava jätevesiviemäröinti. 

Ei nimimerkkiä 

6. Millä aikataululla kaavan vahvistumisen jälkeen Mäyränmäen alueelle rakennetaan päiväkoti ja 

koulu? 

VASTAUS: Tarkoitus on, että päivähoito- ja pienempien lasten koulupalvelut (1-2 vuosiluokka) 

toteutetaan Mäyränmäkeen heti asukkaiden muutettua alueelle. Isommille lapsille 

koulupalvelut löytyvät aluksi Hervannasta ja myöhemmin Vuoreksen keskustasta sekä 

Vormiston alueelta. 

7. Millä aikataululla kaavan vahvistumisesta alueen tieverkko ja infra on valmis? Pyydetään 

esittämään tarvittaessa vaiheistus. 

VASTAUS: Tavoitteena on, että katuverkko ja infra on valmis n. puolen vuoden jälkeen kaavan 

vahvistumisesta. 

8. Vastaako kaupunki korttelien sisäisen infran (tiestö, kunnallistekniikka, puistot, aukiot jne.) 

rakentamis- ja ylläpitokustannuksista? 

VASTAUS: Ei vastaa, kustannuksista vastaa tontin toteuttaja. 

9. Tuleeko kaupungin osalta kaavoituksesta kustannuksia korttelikilpailun voittajille? 

VASTAUS: Ei tule. 

10. Onko kortteleissa mahdollista rakentaa yhteinen koko korttelia palveleva VSS? 

VASTAUS: On mahdollista. 

11. Onko korttelien katuliittymäkohta miten tarkka? Onko oltava 7601 kohdalla kadun päästä?

9 

VASTAUS: Palkkiomäenkatu päättyy korttelin 7602 tonttiliittymään, tonttiliittymien paikat ovat 

ohjeellisia. 

Suunnittelutyöpajan 14.9.2005 perusteella saatiin Mäyränmäen korttelikilpailusta 

kommentit, joihin annettiin kilpailijoille seuraavat vastaukset: 

1. kommentti: Mäyränmäen korttelikilpailun rakennusoikeudet ovat liian suuria. 

VASTAUS: Päätavoitteena on hyvän ympäristön luominen ja laadukkaiden asumisratkaisujen 

löytyminen, ei rakennusoikeuden täyttyminen. Kilpailun ratkaisussa painotetaan laadukasta 

lopputulosta, rakennusoikeuden täyttyminen on toisarvoinen seikka. Ilmoitettu 

kerrosneliömäärä on kuitenkin ehdoton maksimi. 

2. kommentti: Miksi pohjapiirrokset ja julkisivut sekä leikkaukset pitää olla mittakaavassa 

1:100? Miten sitovia kortteliehdotukset ovat, onko niissä muokkausvaraa jatkosuunnittelua 

ajatellen? 

VASTAUS: Kilpailuohjelmassa pyydetään talotyyppien pohjapiirrokset, julkisivu ja leikkaukset 

1:100. Erilaisten talotyyppien piirrokset tulee olla tässä mittakaavassa, jotta niiden 

kalustettavuus, sisätilan suhde ulkotilaan ja mahdolliseen pysäköintiratkaisuun on helposti 

luettavissa. Halutaan siis esitettävän esimerkki talotyypistä, johon ratkaisu perustuu. 

Ehdotusta voidaan jatkotyössä muokata, jos sillä saavutetaan alkuperäistä parempi 

lopputulos. Muokkauksen laajuus riippuu kuitenkin itse ehdotuksesta. Muokkaamisella ei saa 

muuttaa niitä arvoja tai tekijöitä, joiden perusteella ehdotus on valittu voittajaksi. Tavoitteena 

kuitenkin on ratkaisu, joka olisi samalla laadukas ja mahdollisimman valmis sellaisenaan 

toteutettavaksi. 

3. kommentti: Puistosuunnitelma on tarkka. Saako siihen puuttua ja tuoda omia ideoita? 

VASTAUS: Puistosuunnitelma on yleissuunnitelma. Puistosuunnitelmaan saa tehdä omia 

ehdotuksia ja parannuksia. 

4. kommentti: Millainen menettely on ilmoitettu ominaisuuksien arviointi ja sen vaikutus 

kilpailun ratkaisuun? 

VASTAUS: Kilpailuehdotusten arvioinnissa käytettävä ominaisuuksien analyysi on neuvoa 

antava ja sen rinnalle tehdään samalla jäsentelyllä myös verbaalinen lausunto. Pistearvioinnin 

suorittaa palkintolautakunta VTTn teknisellä avustuksella pääominaisuuksista, joiden sisältö 

ilmenee alakohdista. Painotuksessa keskeisimmät ovat ”kokonaisratkaisu” ja ”asuminen”, joilla 

kummallakin on noin neljännes paino kokonaisarviosta, muut pääominaisuuksien painotus on 

kunkin osalta noin kuudennes kokonaisuudesta. Erikseen arvioidaan esteettömyys sekä 

asukasvaikutuksen huomiointi ehdotuksissa. Palkintolautakunnan esitys kilpailun tuloksesta 

esitellään ao. lautakunnille, joiden mahdollisten kommenttien perusteella lopullinen 

ratkaisuesitys viedään näiden päätettäväksi. Kilpailupöytäkirjat sisältävät tehtävän ja 

palkintolautakunnan toiminnan suppean kuvauksen, ehdotusten verbaalisen arvioinnin sekä 

kilpailun ratkaisun perusteluineen, liitteinä pistearvioinnin yhteenveto graafisessa muodossa 

sekä kuvaliitteitä ehdotuksista. 

3.3 Jatkotoimenpiteet ja käyttöoikeus 

Kilpailuohjelmassa ilmoitettiin seuraavasta menettelystä: 

Kiinteistötoimi tulee tekemään esityksen kiinteistö- ja asuntolautakunnalle siitä, että kaupunki 

varaa kilpailun kohteena olevat korttelit korttelikilpailujen voittajille. Kaupunki pidättää oikeuden 

jakaa yksittäinen kortteli kilpailijoiden kesken tai myös hylätä ehdotukset osittain tai kokonaan. 

Rakentamissopimuksen perusteella rakennusliike, rakennuttaja tai muu organisaatio 

toteuttaa hankkeen kilpailuehdotuksessa esittämiensä suunnitelmien mukaisesti. 

Korttelialueiden jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä Tampereen kaupungin 

suunnittelupalvelujen ja Vuores-projektin kanssa. Kilpailijoiden on varauduttava tarkistamaan 

ja sovittamaan suunnitelmiaan yhteen alueen muiden toteuttajien kanssa parhaan 

lopputuloksen saavuttamiseksi.

10 

Tonttien luovuttaminen tapahtuu asemakaavan ja tonttijakojen vahvistuttua ja perustuu 

kiinteistötoimen tekemien esitysten pohjalta kiinteistö- ja asuntolautakunnan erillisiin 

päätöksiin. Tontit joko vuokrataan tai myydään asiakkaan toiveiden mukaan. Vuokrat ja hinnat 

noudattavat luovutushetkellä alueella käytössä olevia hinnoitteluperusteita. Lisäksi 

luovutusehtoihin tullaan sisällyttämään ehto kilpailutyön mukaisten ja kaupungilla 

hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesta rakentamisesta. Muuten tontit luovutetaan 

kaupungilla luovutushetkellä käytössä olevin tavanomaisin ehdoin. 

Kilpailun järjestäjillä on oikeus käyttää kilpailuaineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja 

julkaisutarkoituksiin. Ehdotusasiakirjoihin liittyvien tekijän- sekä käyttö- ja 

keksijänoikeuskysymyksien osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 

3.5 Ehdotusten arvostelutapa 

Ehdotusten arvostelua valmistelivat ensisijassa Esko Kahri, Anne Kangasniemi ja Sakari 

Koivisto. Kaikille palkintolautakunnan jäsenille jaettiin planssien A3-piennökset. Ehdotuksiin 

tutustuttiin ensin avaustilaisuudessa ja sen jälkeen em. henkilöiden esittelyn pohjalta neljässä 

palkintolautakunnan varsinaisessa kokouksessa, joita edelsi em. valmistelijoiden työskentely. 

Ehdotuksia esiteltiin lisäksi asiantuntijoille kahdessa tilaisuudessa (ks. kohta 1.3). Arvioinnissa 

käytettiin apuna ilmoitettua jäsentelyä sekä kuultiin ennen ratkaisukokousta kaupungin 

asiantuntijoita, jotka toimittivat myös kirjallisia lausuntoja. Kun ehdotuksiin oli perehdytty, ne 

arvioitiin systemaattisella laatuarvioinnilla jäljempänä kohdassa 4.1. mainituin pääkriteerein, 

joiden osalta oli muistilistana ko. kohdassa ja kilpailuohjelmassa mainitut alakohdat. Em. 

systemaattinen laatuarviointi oli neuvoa antava, jonka lisäksi arvioitiin erikseen ehdotusten 

esteettömyyttä sekä asukasvaikutus-mahdollisuuksia, joiden merkitys ehdotusten 

sijoittumiseen harkittiin erikseen. 

Arviointimenettelyä valmistelivat VTTn edustajat. Tavoitteena oli mahdollisimman objektiivinen 

ja eri näkökohdat huomioon ottava menettely, joka auttaisi perehtymään ehdotuksiin 

tasapuolisesti. Kukin arviointiryhmän jäsen antoi 3.kokouksessa keskustelun jälkeen 

itsenäisesti arviointinsa. 

Arviointien jälkeen VTT suoritti yhteenvedon. Em. menettelyn tuloksia tarkasteltiin varmistuen 

arvosteluskaalojen riittävästä yhdenmukaisuudesta eri henkilöillä. Lisäksi VTT suoritti 

herkkyysanalyysin eli tarkastelun painotusmuutosten vaikutuksesta muutamien lähekkäin 

olleiden ehdotusten kohdalla. Yleisesti todettiin, että arviointi toimi hyvin selkeyttäen ja 

tasapuolistaen arvostelua. Em. arviointimenettely oli neuvoa antava, jonka jälkeen tutkittiin 

saatujen arviointitulosten perusteella eri kortteleissa parhaina pidettyjen ehdotusten 

yhteensopivuutta. Keskustelun ja em. arvioinnin tulosten perusteella saavutettiin yksimielinen 

käsitys kilpailun ratkaisusta. Liitteinä ovat arvioinnin tulosten graafiset yhteenvedot, joista 

ilmenevät ilmoitettujen pääkriteerien arvostelut ja yhteistulos sekä annettujen arviointien 

hajonnat. Varsinaisen kilpailuarvostelun muodostaa jäljempänä annettu verbaalinen arvostelu, 

jossa noudatetaan samaa jäsennystä, sekä palkintolautakunnan päätökset ehdotusten 

sijoittumisesta. 

Arvostelun lopuksi esiteltiin ehdotus kilpailun ratkaisuta Tampereen kiinteistö- ja 

kaavoituslautakuntien jäsenille jonka jälkeen tulos perusteluineen vietiin kiinteistölautakunnan 

1.12. pidettyyn viralliseen käsittelyyn. 

4 YLEISARVOSTELU 

4.1 Yleisarviot päänäkökulmista 

Päänäkökulmien arviointi on tässä yleisarviona ja lisäksi sitä on käsitelty ehdotuskohtaisissa 

arvosteluissa. Tulokset on nähtävissä havainnollisessa graafisessa muodossa kortteleittain ja 

ehdotuksittain arvostelupöytäkirjan liitteenä. 

Kokonaisratkaisut 

Tämän arvion näkökulma on alueen imagon muodostuminen, jonka pohjalta yleinen mielikuva 

Mäyrämäen ja koko Vuoreksen alueesta alkaa muodostua. Tavoitteena pidettiin, että kullekin 

eri korttelialueille muodostuu tunnistettava oma ilmeensä tilanmuodostuksen, rakennusten 

arkkitehtuurin ja taideaiheiden avulla. Pidettiin myös tärkeänä, että ainakin näkyvimmissä 

kohdissa tulisi esiin selvää uutuusarvoa omaavia ratkaisuja. Loppuarvioinnissa tutkittiin myös

parhaiden ratkaisujen yhteensopivuutta. Tässä arviointikohdassa tarkasteltiin eri 

kilpailuehdotusten kokonaisratkaisujen ominaisuuksia: 

11 

omaleimaisuutta – kuinka hyvin korttelille muodostuu identiteetti ja onko se tunnistettava 

arkkitehtuuria – miten onnistunutta on rakennusten massoittelu ja julkisivujen suunnittelu 

julkisia tiloja – muodostavatko rakennukset miellyttäviä puolijulkisia ja julkisia ulkotiloja 

rakentamisen suhdetta luontoon – miten maastomuodot ja ilmansuunnat oli huomioitu 

Kokonaisratkaisun laatuerot olivat varsin suuria sekä samassa korttelissa ehdotusten välillä 

että eri kortteleiden välillä. Kortteleissa 7601 ja -03 ja -05 oli yksi ehdotus selvästi muita 

parempi. Korttelissa -02 oli kaksi tässä suhteessa erittäin hyvää ja tasaväkistä ehdotusta. 

Kortteli -04 osoittautui erittäin vaikeaksi eikä siinä yksikään ehdotus onnistunut hyvin. 

Asuminen 

Tämä arviokohta on yleensä tulevien asukkaiden päänäkökulma. Asumisratkaisujen 

arvioinnissa lähdettiin siitä kilpailuohjelman periaatteesta, että asuntotyypit, niiden koko ja 

lukumäärät on kunkin ehdotuksen laatijoiden vastuulla. Nämä seikat arvioitiin kunkin 

ehdotuksen lähtökohdat hyväksyen kiinnittäen huomiota esitetyn ratkaisun laadullisiin 

ominaisuuksiin seuraavasti. 

ratkaisun innovatiivisuus – omaako ratkaisu uutuusarvoa asumisen kannalta 

asuntojen joustavuus – mahdollisuudet muunneltavuuteen hankintahetkellä ja myöhemmin 

tilaratkaisujen monipuolisuus – asuntotyyppien tarjonnan monipuolisuus ja tilalliset ansiot 

näkymät ja valoisuus – näköalojen huomiointi sekä asuintilojen aukotus ja suuntaus 

asuntojen ulko-oleskelu – pihojen ja / tai parvekkeiden koko, suuntaus ja suojaisuus 

Asumisen suhteen kortteleissa 7601 ja -02 oli molemmissa kaksi erittäin hyvää ja lähes 

tasaväkistä ehdotusta. Korttelissa –03 tasoerot olivat suuria ja kokonaisratkaisussa paras 

ehdotus oli paras myös asumisessa. Korttelin –04 ehdotukset olivat tässä suhteessa 

tasaväkisiä ja korttelin vaikeus heijastui myös asumis-ratkaisuihin siten, että tulos oli 

epätyydyttävä. Korttelissa –05 kaksi ehdotusta oli erittäin hyviä. 

Ulko- ja piha-alueet 

Tämän arvioinnin yhteydessä tutkittiin tarkemmin ulkoalueiden ratkaisuja näkökulmana 

ulkoalueiden viihtyisyys ja käytettävyys sekä taideaiheiden integrointi ulkotilojen käsittelyyn. 

Tähän kriteerin tarkastelukohtina olivat 

pihat, leikkialueet, istutukset - ko. ulkotilojen mitoitus, viherrakentaminen sekä taideaiheet 

ulkotilojen hierarkia, turvallisuus ja suojaisuus – julkiset, puolijulkiset yksityiset ulkotilat 

pienilmasto (mm. aurinkoisuus ja tuulisuus) – rakennusryhmittely ja suojarakenteet 

hulevesien ekologinen käsittely – luonnollisten vesireittien ja imeytyksen onnistuneisuus 

Ulkotilojen- ja piha-alueiden osalta jokaisessa korttelissa oli hyviä ratkaisuja, mutta taso oli 

epätasaista vaihdellen eri ehdotusten välillä erinomaisesta heikkotasoiseen. Korttelissa 7601 

oli yksi ehdotus ylivoimainen, kortteli-02 oli tässä suhteessa tasaväkinen ja kaikki ehdotukset 

varsin hyviä. Korttelissa –03 oli kaksi hyvää ja yksi heikko ehdotus. Kortteleissa –04 ja -05 oli 

yksi ehdotus tässä suhteessa selvästi yli muiden. 

Liikenne ja pysäköinti 

Tämä arviointi perustui ensisijassa liikenneasiantuntijan kannanottoihin. Pysäköinnissä ja 

tontin yhteyksissä pidettiin tavoiteltavana pienimittakaavaisuutta, jossa autot saadaan melko 

lähelle asuntoja, mutta korttelin sisäinen liikenne pihakatu-ratkaisulla turvalliseksi. Tässä 

yhteydessä arvioitiin 

pysäköinti ja yhteydet tontille – ratkaisun liikenteellinen toimivuus suosien pientä mittakaavaa 

kevyen liikenteen yhteydet – korttelin yhteydet ympäröivään katuverkkoon ja luontoon 

korttelialueiden sisäinen liikenne – leikkipaikka ja huoltoyhteydet, turvallisuus ja sujuvuus

12 

Liikenteellisten ratkaisujen taso vaihteli myös runsaasti, mutta joka korttelissa oli vähintään 

yksi hyvä tai ainakin kehityskelpoinen ratkaisu. Korttelissa 7601 yksi ehdotus oli erinomainen, 

korttelissa -02 oli kaksi hyvää ehdotusta. Korttelissa -03 vain yksi ratkaisu oli lähtökohdiltaan 

hyvä, mutta sekin vaatii korjauksia. Korttelissa -04 oli kahden ehdotuksen ratkaisu varsin 

onnistunut. Korttelissa -05 yksi ratkaisu oli erinomainen. 

Rakennusratkaisut 

Tässä kohdassa arvioitiin rakennusten fysikaalisia ominaisuuksia nyt ja tulevaisuudessa 

esitettyjen rakennustyyppien ja rakenteiden pohjalta. Elinkaariominaisuuksiltaan kestäviä ja 

rakenteellisesti varmoja ratkaisuja suosittiin arvioinnissa. Massoittelun yksinkertaisuutta 

pidettiin ko. kohdassa etuna, mutta sitä voi kompensoida hyvillä rakenteilla. Betonirakenteet 

olivat välipohjissa ja osastoivissa seinissä vallitsevia. Yläpohjat ja ulkoseinät esitettiin pääosin 

puurakenteisina. Seinät oli joissakin ehdotuksissa tiilellä tai rappauksella verhottu, useimmissa 

puulla, jolloin räystäitä pidettiin tarpeellisena. Tässä arvioitiin ehdotusten 

elinkaariajattelu – rakennusratkaisun pitkän ajan funktionaalinen ja tekninen toimivuus 

toimivuus – rakenteiden fysikaalinen soveltuvuus taloratkaisuun sekä luotettavuus 

kestävää kehitystä tukevat ratkaisut – rakennusten lämpötaloudellisuus ja pitkäikäisyys 

vaiheittain rakentamien – luonteva yksiköinti ja vaiheistus vähäisin häiriöin 

Ehdotusten ratkaisut olivat tässä suhteessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta joko hyvin 

tyydyttävää tai hyvää tasoa. 

Esteettömyys ja asukasvaikutus 

Kilpailutyöpajan vastauksissa ilmoitettiin: ”Erikseen arvioidaan esteettömyys sekä 

asukasvaikutuksen huomiointi ehdotuksissa.” Näitä arvioidaan seuraavassa. 

Esteettömyydestä kilpailuohjelman vaatimus oli: ”Esteettömyys on otettava huomioon. 

Jokaiseen kortteliin on suunniteltava myös yksitasoisia liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja. 

Samoin korttelialueen keskeiset toiminnot, kortteleita rajaavat virkistysalueet ja kevyen 

liikenteen reitit on voitava saavuttaa esteettömästi.” 

Tässä suhteessa suunnitelmien erot olivat valitettavan suuret. Parhaat ratkaisut olivat 

kiitettävää tasoa sisältäen eri kokoisia yhden tason maantasoasuntoja. Hyvänä tai 

tyydyttävänä pidettiin ratkaisuja, joissa oli jonkin verran yhden tason maantasoasuntoja ja 

lisäksi kaksitasoisia asuntoja, joissa alakerrat soveltuivat liikuntaesteisten asumiseen eli niissä 

on riittävät saniteettitilat ja vähintään yksi tilava makuuhuone. Ehdotus, joissa on pelkästään 

em. alakertoja sisältävä asuntokanta, täyttää vain välttävän tason. Asiaa lieventää hiukan, että 

nykyisin saa kaidehissejä kaksitasoisiin asuntoihin. Aluetasolla ja asuntojen 

saavutettavuudessa ei esiintynyt tässä suhteessa korjaamattomia ongelmia. 

Kilpailuohjelman jyrkkä vaatimus oli osin ristiriidassa suurten korttelitehokkuuksien ja 

halutun matala-tiivis rakenteen kanssa. Tämä ongelma on ilmeisin korttelissa 7601, jossa 

tähän paikkaan parhaaksi arvioitu ehdotus sisälsi vain kaksikerroksisia asuntoja. 

Asuntoratkaisultaan hiukan parempi ja esteettömyydeltään erinomainen ehdotus arvioitiin 

kortteliratkaisultaan selvästi heikommaksi. Saman suuntaisia esteettömyysongelmia oli myös 

korttelissa -02. Em. syistä palkintolautakunta päätyi em. kortteleissa hyväksymään joitakin 

rajoituksia esteettömyydessä sekä kompensoimaan asian kohdassa 6 mainituin 

jatkotoimenpitein. 

Asukasvaikutus oli kilpailussa huomioitu hyvin vaihtelevasti, pääosin asiasta ei ollut 

mainintoja. Perusratkaisultaan esiintyi kuitenkin varsin suuri joukko hyviä ratkaisuja. 

Lähtökohtana tässä ominaisuudessa on asuntokannan monipuolisuus. Tämä luo jo 

tyydyttävän tason, kun asukkaiden kohtuullista vaikutusta ainakin materiaali- ja 

varusteratkaisuihin voidaan pitää normaalina. Ehdotuksia, joissa oli edellistä täydentäen 

lisähuoneita erilaisin käyttömahdollisuuksin, pidettiin tästä näkökulmasta jo hyvätasoisena. 

Erinomaista tasoa edustivat ne muutamat ehdotukset, joissa oli erityistä muunneltavuutta tai 

suuri monipuolisuus lisähuoneiden ja yhdisteltävyyden suhteen.

Taideideat ja aiheet 

Vuores-projektissa on jatkossa tarkoitus painottaa taiteellista yhteistyötä alueella osana 

Tampereen EU-kulttuuripääkaupunki - tavoitetta. Kilpailussa em. näkökulma oli huomioitu 

hyvin vaihtelevasti: Seuraavassa on lausunnon yleinen osa (ehdotuskohtaiset kommentit ovat 

ko. arvioinneissa), jonka ovat laatineet Tampereen kaupungin kuvataiteen asiantuntijaryhmän 

jäsenet kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi ja amanuenssi Tapio Suominen. 

”Mäyränmäen korttelikilpailussa jokainen kilpailija on tavalla tai toisella huomioinut taiteen 

osuuden suunnittelussa. Syventyminen aiheeseen kuitenkin vaihtelee suuresti. Joissakin 

suunnitelmissa taide kuitataan vain lyhyellä viittauksella valo- ja värisuunnitteluun kun taas 

muutamissa esitellään jopa taiteilijan suunnittelemat valmiit teokset. 

Kilpailuehdotusten perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että taiteen pitäisi 

olla kilpailuohjelmassa vaatimuksena eikä pelkkänä toivomuksena. Vasta silloin voidaan 

olettaa suunnittelijoiden suhtautuvan asiaan yhtä vakavasti kuin muuhunkin suunnitteluun. 

Tulevissa Vuoreksen kilpailuohjelmissa taideyhteistyön merkitys pitäisi määritellä tarkemmin. 

Jotta kilpailun osanottajilta voitaisiin vaatia sitoutumista taiteen sijoittamiseen alueelle, olisi 

taiteellisten kriteerien oltava mukana kilpailun arvosteluperusteissa. 

Mäyränmäen kilpailu tähtää korttelikohtaisten taideprojektien toteuttamiseen. 

Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin syytä pohtia, voidaanko taiteen avulla vaikuttaa koko 

Mäyränmäen yleisilmeeseen. Ehkä jonkun ympäristötaideteoksen ideaa olisi syytä soveltaa 

useamman kuin yhden korttelin alueelle. Esimerkiksi yhtenäiset, korttelista toiseen avautuvat 

näkymät voisivat edellyttää sellaista ratkaisua. 

Taidetta valittaessa olisi huomioitava myös mittakaava. Nyt muutamat 

taideteosehdotukset oli mitoitettu liian suuriksi suhteessa alueen kokoon. Monumentaalikokoa 

oleva veistoskokonaisuus ei sovi pienen asuinalueen aukiolle. 

Useiden ympäristötaideteosten keskeisenä elementtinä oli vesi, mikä johtui osittain 

siitä, teokset tarjosivat ratkaisuja hulevesien johtamiseen. Vesiaiheiden käyttö taideteoksissa 

on suuren yleisön suosiossa, mutta käytännön toteutuksen ja huollon kannalta se on 

ongelmallista. Ennen kuin vesiaiheisia teoksia ryhdytään toteuttamaan, on syytä tarkasti 

selvittää teoksen tekninen toimivuus ja jatkuvan huollon järjestäminen. Olisi pyrittävä ennalta 

ehkäisemään tilanne, jossa tuloksena on tyhjä vesiallas tai toimimaton suihkulähde. 

Valo- ja värisuunnittelun tulisi olla olennainen osa koko Vuoreksen suunnittelua. 

Taiteilijat voidaan ottaa mukaan alueen valaistuksen ja rakennusten värien suunnitteluun, 

mutta kokonaan sillä ei kuitenkaan saisi korvata taiteen osuutta. 

4.2 Ehdotusten vertailu kortteleittain 

Kortteli 7601 

Tämä 5000kem2 käsittävä kortteli on sijaintinsa puolesta keskeinen ja kilpailu oli kova 

käsittäen kolme hyvää ehdotusta. Näistä parhaana pidettiin ehdotusta ”Viherkiila”. Sen 

pääansiona on erinomainen kortteliratkaisu käyttäen muutamia pääosin 2-kerroksen 

talotyyppejä. Ehdotuksessa on miellyttävät pihatilat sekä toimiva liikenteellinen perusratkaisu. 

Arkkitehtuuri on melko perinteistä ja hyvin hallittua. Asunnot ovat hyviä ja asuntokanta 

edustuspainotteinen. Ehdotuksen heikkous on yksikerroksisten asuntojen puute, joka on 

mahdollinen, kun esteettömyys on osassa asuntotyyppejä kohtuullisesti huomioitu. Erityisen 

ansiokas seikka on ko. korttelin tärkeä sijainti huomioiden perspektiivissä esitetty katutilan 

rajaus ja hyvät julkisivumateriaalit sekä myös taideaiheen onnistuneisuus. 

Asumisen suhteen arvioitiin ehdotus ”Nokka” jonkin verran edellistä paremmaksi. Siinä on 

erittäin toimiva ja monipuolinen asuntokanta sekä yksi- että kaksikerroksisia asuntoja, mikä toi 

ylivoimaiset ominaisuudet sekä monipuolisuuden että esteettömyyden suhteen. Erityisen 

ansiokkaita ovat monipuoliset asuin- ja työtilat, jotka liittyvät asuntoihin. Ehdotuksen sinänsä 

onnistunut massoittelu sekä 1 että 2- kerroksen rakennuksin tuo tämän korttelin tehokkuudella 

kuitenkin ahtausongelmia. Hiukan pienemmällä tehokkuudella tällainen massoittelu olisi 

kuitenkin selvä etu tuoden vaihtelevaa pientalomaista ilmettä. ”Nokka”-ehdotuksen merkittävät 

ansiot johtivat suositukseen käyttää ko. ehdotusta Vuoreksen uusissa kortteleissa. 

Myös kolmatta ehdotusta ”Pikku Pietarin piha” pidettiin onnistuneena. Sen kortteliratkaisua 

pidettiin korttelin toiseksi parhaana. Talotyypit ovat monipuolisia pienkerrostaloja tai rivitaloja 

13

asunnot ovat toimivia. Ehdotuksessa on vahva arkkitehtoninen ote, jossa räystäättömyyttä 

puupintoja käytettäessä arvosteltiin. Suositeltiin ko. ehdotuksen tekijöiden käyttöä jatkossa 

muualla Tampereella. 

14 

Kortteli 7602 

Tämä 5000kem2 kortteli sijoittuu kilpailualueen luoteiskulmaan rajautuen joka puoleltaan 

melko jyrkkiin rinteisiin. Korttelissa on neljä ehdotusta, joista kaksi oli erinomaisia ja 

erilaisuudestaan huolimatta tasaväkisiä. Omaperäisin ja erittäin tyylikkääksi arvioitu on 

ehdotus ”Gemini”, jossa on korkeatasoisia ratkaisuja koskien sekä ympäristöä että asuntoja. 

Ehdotuksessa on vahva keskieurooppalainen ilme. Tämä näkyy myös rakennusten 

poikkeavissa suuntauksissa: Pihat ovat joka ilmansuuntaan, mitä ratkaisun luonteen vuoksi ei 

pidetty virheenä. Ehdotus ei ole aivan parhaimmillaan tässä korttelissa, mihin vaikuttavat 

maastomuodot ja sulkeutuva rakenne sekä yhteensopivuus muihin kortteleihin. Em. syistä 

päädyttiin suosittamaan tämän ehdotuksen käyttöä Mäyrämäen keskeisemmällä alueella. 

Ehdotus ”Optio 21” oli hyvin tasaveroinen edellisen kanssa. Siina on kaunis ja erinomaisesti 

maastoon sopeutuva kortteliratkaisu sekä omaperäiset suomalaista pientaloperinnettä jatkavat 

talotyypit. Jonkin verran esiintyy liiankin tiiviitä kohtia sekä monotonisuuden ja 

orientoitavuuden vaaraa. Ehdotuksessa on hyvin toimivat asunnot yksinkertaisissa 

noppamaisissa rakennuksissa sekä erityisenä ansiona kunkin asuntopihan siipirakennus, joka 

tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet asukkaiden valintoihin. Taideaihe ei yllä ehdotuksen 

yleistasolle. Yksikerroksisia asuntoja ei ole, mutta esteettömyys on ratkaisussa kohtuullisesti 

huomioitavissa monipuolisten pohjakerrosten avulla. Tämä ehdotus soveltuu kehitettynä 

parhaiten tälle tontille siten, että kerrosalaa hiukan alennetaan. 

Kaksi muuta ehdotusta eivät kokonaisuutena yltäneet em. ehdotusten tasolle. Ehdotuksen 

”Variatio Delectat” ansiona olivat erittäin toimiva korttelin perusratkaisu, joka on kuitenkin 

liiaksi liikennettä korostava. Myös arkkitehtuuri on hallittua sekä talotyypit ja asunnot hyvin 

onnistuneita, mutta miljöö muodostuu tässä paikassa hiukan pienkerrostalo-painotteiseksi. 

”Mäkikyläläiset” – ehdotuksen kortteliratkaisua pidettiin onnistuneena. Myös ulkoarkkitehtuuri 

ja asuntoratkaisut on huolellisesti suunniteltu, mutta ratkaisuja pidettiin kilpailun tavoitteisiin 

nähden kovin tavanomaisina. 

Kortteli 7603 

Tämä 7500kem2 käsittävä kortteli on keskeisellä paikalla. Korttelin kolmesta ehdotuksesta 

pidettiin selvästi parhaana tiivis-matala periaatetta noudattavaa ehdotusta ”Lähde”. 

Ehdotuksen kortteliratkaisu on tiiveydestään huolimatta kortteliratkaisultaan hyvä sekä 

maastoon sijoituksen että orientoitavuuden suhteen. Alueen miljöön muodostus on 

korkeatasoista ja rakennusten ulkoarkkitehtuuri hallittua, mitä täydentävät kauniisti 

turvekattoiset huoltorakennukset. Korttelissa on sekä yhden että kahden tason asuntoja 

pienasunnoista erikokoisiin perheasuntoihin. Näin asuntokanta muodostuu hyvin 

monipuoliseksi ja asunnot ovat selkeitä ja toimivia sisältäen myös huomattavan määrän 

esteettömiä asuntoja. Ehdotuksen heikkous on korttelin etelälaidan hyvin suuri tiiveys sekä 

rajaavan katutilan epämääräisyys. Myös leikkipaikoissa on ahtautta ja liikenteellisesti ikäviä 

paikkoja esiintyy keskialueilla, kun autopaikat ovat välittömästi naapurin pihojen vieressä. 

Ehdotus on kuitenkin kehittämiskelpoisuudeltaan ylivoimainen. Alentamalla jonkin verran 

tehokkuutta voitaneen em. seikat korjata perusratkaisu säilyttäen ja kehittää ehdotus 

erinomaisesti kilpailun tavoitteita vastaavaksi. 

Muut ehdotukset jäivät selvästi jälkeen em. ehdotuksesta. Toiseksi parhaaksi arvioitiin ehdotus 

”Veljekset”, jossa on innovatiiviset ”kolmitalot” ja hallittu ulkoarkkitehtuuri. Talot käsittävät 

valinnaisesti sekä kaksitasoisia asuntoja että pienkerrostaloja, joiden asuntoratkaisut eivät ole 

kaikilta osin kehittyneet aivan valmiiksi. Ehdotuksella saavutetaan hyvä perustehokkuus, 

jolloin myös vapaa-alueille jää tilaa. Pysäköinti on ratkaistu sinänsä toimivasti, mutta alueen 

luonteelle vieraasti suurin paikoituskentin. Ehdotuksen ”3V” kortteliratkaisua ei pidetty 

onnistuneena, mutta asunnot ja rakennukset ovat toimivia, melko tavanomaisia toimivia rivi- ja 

pienkerrostaloja.

Kortteli 7604 

Tämä 3500kem2 suuruinen kortteli on kilpailualueen itäreunassa ja kaikkein näkyvimmässä 

paikassa muodostaen alueen sisääntuloportin toisen reunan. Tämä kortteli osoittautui 

lähtökohdiltaan kaikkein vaikeimmaksi, eikä kortteliin ei saatu yhtään kaikissa suhteissa hyvää 

ehdotusta. Ajo tontille on aivan luoteiskärjestä ja eteläreuna rajoittuu tien ja tulevan 

pikaraitiotie-varauksen vuoksi vaikealle liikennealueelle. Asiantuntijoita kuultaessa selvisi 

kuitenkin, että pikaraitiotie on hiljainen eikä asumisenkaan ratkaisu eteläreunaan ole 

mahdotonta käyttäen kohtuullisia näkö- ja melusuojia. Ehdotukset ovat kokonaisuutena hyvin 

samantasoisia, mutta ansiot ja heikkoudet olivat hyvin eri ominaisuuksissa. Käpälämäki” 

ehdotuksen kortteliratkaisu on paras, mutta rakennukset ja ulkoarkkitehtuuri eivät täytä paikan 

vaatimuksia. ”Aura” ehdotus on kortteliratkaisultaan toimiva, mutta paikkaan liian 

kerrostalomainen. Arkkitehtuuriltaan ja asuntoratkaisultaan paras ehdotus ”Lehto” taas sisältää 

niin vakavia liikenteellisiä ongelmia, ettei se tule tässä paikassa kysymykseen. Em. ongelmien 

johdosta sekä korttelin näkyvän sijainnin vuoksi jatkosuunnitteluun ei esitetä ratkaisua tämän 

kilpailun pohjalta, vaan kortteli suositeltiin palautettavaksi kaavoitusvalmisteluun. 

Kortteli 7605 

Tämä 3000kem2 suuruinen kortteli on kilpailualueen melko jyrkästi etelään viettävässä 

koilliskulmassa rajoittuen metsäalueeseen. Tässä korttelissa oli ehdotus ”Tanhua” 

ylivoimainen erinomaisen kortteliratkaisunsa ja arkkitehtuurinsa vuoksi. Liikenteellinen 

perusratkaisu on vaikeaan paikkaan erittäin taitava, ainoastaan pohjoisosan pysäköintialueen 

katsotaan vaativan pientä tarkistusta. Myös talotyypit on huolellisesti sovitettu rinteeseen ja 

niiden massoittelu ja julkisivut edustavat korkeatasoista puuarkkitehtuuria. Asunnot ovat 

monipuolisia ja toimivia, siten että esiintyy myös yhden tason pienasuntoja. Ehdotus on 

kokonaisuutena kilpailun pisimmälle kehitetty ja lähes valmis toteutettavaksi. 

Ehdotus ”Elinkaari” on asuntoratkaisuiltaan erittäin innovatiivinen edustaen huipputason 

monipuolisuutta ja asukasvaikuttamista. Esitetyt plaanivariaatiot ja niiden rakenneratkaisut 

olivat toimivia ja taloudellisia. Ehdotuksen heikkous on rakennusten sijoittelu, joka johtaa liian 

keskeiseen pysäköintiin ja kokoavien ulkotilojen puuttumiseen. Kolmas ehdotus ”O 

Tamperensis” on kilpailun kaikkein luonnosmaisimmin esitetty. Se on omaperäinen ja asunnot 

ovat varsin toimivia, mutta keskeneräisyys ei mahdollista sen tarkempaa arviointia. Ehdotusta 

pidettiin lähtökohdiltaan tähän paikkaan liian loma-asuntomaisena. 

5 EHDOTUSKOHTAISET ARVOSTELUT 

5.1 Kortteli 7601 

Viherkiila 

Kokonaisratkaisultaan erinomainen ehdotus, jonka arkkitehtuuri on melko perinteistä ja hyvin 

hallittua. Rakennusten julkisivut on huolellisesti suunniteltu käyttäen vaihtelevaa aukotusta ja 

erisävyisiä tiili- ja puupintoja. Julkiset pihatilat ovat onnistuneita käsittäen kaksi torimaiselta 

alueelta haarautuvaa pihakatua, leikkialueet ja ”amfiteatterin”. Maastomuodot ja ilmansuunnat 

on erinomaisesti huomioitu. Erityisen ansiokas seikka on korttelin tärkeä sijainti huomioiden 

perspektiivissä esitetty katutilan rajaus. 

Asunnot ovat laadukkaita ja asuntovalikoima edustava. Pohjaratkaisut ovat toimivia ja mitoitus 

on hyvin harkittua, osin esiintyy makuuhuoneissa tiukkuutta. Melkein kaikissa asunnoissa on 

erikoislaatua, harkittuja näkymiä, valoisuutta, viherhuoneita ja tilallista komeutta korkeiden 

olohuoneiden ja aukkojen muodossa. Ehdotuksen heikkous on esteettömien yksikerroksisten 

asuntojen puute. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö on erinomaisesti ratkaistu muodostaen eri tyyppisiä julkisia 

tiloja, puolijulkisia sisääntuloalueita ja suojaisia asuntopihoja. Taideaiheen suunnittelussa on 

otettu hyvin huomioon maasto, ”Istuin” -teema tarjoaa hyvän pohjan jatkokehittelylle, teoksilla 

on myös selkeä käyttöominaisuus ja se huomioi lapset ja aikuiset. Teoksen toimivuus talvella 

kaipaa kehittämistä eikä valaistusta ole huomioitu. Hulevedet esitetään johdettavaksi 

viherkiilaan, mutta jää epäselväksi miten ne imeytetään, sillä pohjaolosuhteet eivät tätä suosi. 

Liikenne ja pysäköinti on toimiva, rajautuminen Mäyränmäenkatuun on hoidettu hyvin, 

pihakatu on melko leveä 5-6m ja sen jäsentely pintamateriaalein on tarpeen. Pysäköinti 

hoidetaan asuntojen yhteydessä, autopaikkoja on normin mukainen 1.5ap / asunto, 

15

16 

pyöräpysäköintiä ei ole esitetty. Jätehuollon kannalta asiat ovat hyvässä paikassa ja 

kävelymatkat kohtuulliset (max 100m). Kytkeytyminen ympäröiviin kevyen liikenteen reitteihin 

voisi olla tiheämpää. 

Rakennukset ovat melko monimuotoisia, mutta rakenneratkaisultaan selkeitä. Hyvillä 

materiaaleilla on otettu huomioon elinkaari-ajattelua. Rakenteita ei ole tarkemmin esitetty, 

mutta mitään ongelmallista ei ole näköpiirissä. Esteettömyyden osalta ratkaisu on 

hyväksyttävissä kun osassa asuntoja ko. seikka on kohtuullisesti huomioitu. Asiaan on syytä 

kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Asukasvaikutuksen osalta ei ole eritysansioita. 

Kokonaisuutena korttelin parhaaksi arvosteltu ehdotus. Ehdotusta esitetään toteutettavaksi 

korttelin tasapainoisimpana kokonaisuutena käsittäen paikan parhaan ratkaisun, hallitun 

arkkitehtuurin ja edustavan asuntokannan. 

Nokka 

Kokonaisratkaisu on melko onnistunut, jossa katutilojen merkitys osana julkista/puolijulkista 

ulkotilaa on oivallettu. Periaatteessa hyvä massoittelu 1 ja 2- kerroksen rakennuksin tuo tällä 

tehokkuudella ahtausongelmia. Arkkitehtuuria tekijä luonnehtii ”pehmeäksi modernismiksi”, 

joka ei ole erityisen innovatiivista, mutta miellyttävää. Julkisivujen käsittely on rauhallista ja sitä 

on onnistuneesti rikastettu rappausväreillä. Nokka-aihe antaa rakennuksille luonnetta, mutta ei 

ole kantava pääteemaksi. Katutilan rajaus eteläreunaan on selkeä, jota työtilat tukevat. Kortteli 

kytkeytyy kauniisti sekä näkymiltään että toiminnallisesti ympäröivään maastoon. 

Asumisen suhteen arvioitiin ehdotus korttelin niukasti parhaaksi. Ehdotuksessa on erittäin 

toimiva ja monipuolinen asuntokanta sekä yksi- että kaksikerroksisia asuntoja, mikä tuo 

ylivoimaiset ominaisuudet sekä monipuolisuuden että esteettömyyden suhteen. Asunnot ovat 

kauttaaltaan toimivia ja hyvin mitoitettuja, osassa myös tilallisia komeutta korkeiden 

olohuoneiden muodossa. Erityisen ansiokkaita ovat monipuoliset asuntojen lisäosat: erilliset 

asuintilat tai työtilat monina variaatioina. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö on perusratkaisultaan toimiva, mutta kokoavia ulkotiloja ei 

muodostu ja kortteli kärsii paikoitellen ahtaudesta. Ulkotilojen lähihierarkiaa on ajateltu, mutta 

osin asuntopihat aukeavat ikävästi toisen talon katseille. Väri- ja valosuunnitelma voi toimia 

ehjän kokonaistaideteoksen lähtökohtana, mutta suunnitelma on ylimalkaisen toteava. 

Hulevesien käsittely ei vakuuta: tähän tarkoitettu kouru toimii veden kerääjänä aiheuttaen 

estevaikutuksen ja toisaalla rajulla sateella tulee tulvimisvaara. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteessa selväpiirteinen, mutta koko korttelin liikenteen tulo 

porttirakennuksen ali ei ole luontevaa ja aiheuttaa ko. asunnoille häiriötä. Yhteydet kevyen 

liikenteen väyliin ja puistoihin ovat pihakadun päistä onnistuneet, mutta ne voisivat olla 

tiheämpiä ja osa on johdettu pysäköintialueiden läpi. Pysäköinnin mitoitus on kunnossa 

(1.5ap/asunto), mutta toimivuus arveluttaa – käytössä on liian kapea tila. Pysäköintialueet ovat 

myös joiltain osin suurehkoja ja näkyviä. Asuntojen sisäänkäyntien edustan autopaikat on 

toimiva ja asukkaita miellyttävä ratkaisu. Polkupyöräpysäköinti puuttuu. 

Rakennusratkaisut ovat toimivia ja asuntojen lisätilaosien suuret muuntojouston 

mahdollisuudet ovat erinomainen elinkaari-ratkaisu. Rakennusten massoittelu, rakenteet ja 

räystäällisyys antavat rappausta käytettäessä luotettavan lähtökohdan pitkäikäisyydelle. 

Esteettömyys on erinomaisesti huomioitu ja myös asukkaiden valintamahdollisuudet ovat 

hyvät monipuolisen ja huomattavalta osin yksitasoisen asuntokannan vuoksi. 

Kokonaisuutena toiseksi parhaaksi arvosteltu ehdotus. Ehdotuksen merkittävät ansiot lähinnä 

rakennustyyppien ja asuntokannan suhteen johtivat suositukseen käyttää ko. ehdotusta 

Vuoreksen uusissa kortteleissa. 

Pikku Pietarin piha 

Kokonaisratkaisultaan ehdotus on omaleimainen ja varsin onnistunut. Talotyypit ovat 

monipuolisia pienkerrostaloja tai rivitaloja, joiden tilahierarkia on toimiva. Massoittelu ja 

julkisivukäsittely on hallittua ja arkkitehtuuri laadukasta, osan mielestä karua. Kortteli sijoittuu 

luontevasti maastoon ja rakennukset muodostavat hyvin katutilaa, heikkoutena kuitenkin 

suurehko etäisyys ja asunnon suuntaus kadulle. 

Asunnot muodostuvat monipuolisiksi kahden kekseliään taloratkaisun pohjalta: Ryhmätalossa 

on kahden tason asuntoja tai porrashuoneen varrella yhden tason asuntoja päällekkäin. 

Näiden asunnot ovat yksinkertaisen toimivia ilman erityisiä interiööri-ansioita. L-talo kahden

17 

kerroksen asunto on myös toimiva perusratkaisultaan, mutta siinä on käytävämäisyyttä ja 

keittiöissä alimitoitusta. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö on onnistunut muodostaen eri tyyppisiä julkisia tiloja, 

puolijulkisia sisääntuloalueita ja suojaisia asuntopihoja. Erityisen miellyttävä on 

pienkerrostalon sisäpiha-ajatus. Taideaiheista portti-idea hyvä jatkokehittelyn pohjaksi, mutta 

taideideat ovat raakileita ja värisuunnitelma alkuasteella eikä huomioi talviolosuhteita. 

Ilmansuunnat ja suojaisuus on hyvin huomioitu. Hulevesien käsittelyä ei ole esitetty. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteessa hyvin toimiva. Pihakadut on melko väljät ja alueelle on 

esitetty hidasteita, mikä on outoa. Pysäköinti on esitetty talokohtaisesti ja toimivasti, 

autopaikkamäärät ohjelman mukaiset (1.5 ap/as). Pysäköinnin rajautuminen puistoon 

arveluttaa. Polkupyöräpysäköinti on huomioitu, mutta kattamattomana. Jätehuollolle on esitetty 

kaksi keräyspistettä, joka vähentää liikkumisen tarvetta, mutta lisää huoltoliikennettä. 

Kytkeytyminen ympäröiviin kevyen liikenteen reitteihin ja viheralueisiin voisi olla tiheämpää. 

Rakennusratkaisut ovat selväpiirteisiä ja rakenteet tavanomaisia ja ongelmattomia. Kuitenkin 

puupintaisia julkisivuja käytettäessä räystäättömyys on huono elinkaariajattelun kannalta. 

Esteettömyys on varsin hyvin huomioitu ja myös asukkaiden valintamahdollisuudet ovat hyvät 

monipuolisen ja osin yksitasoisen asuntokannan vuoksi. 

Kokonaisuutena edellisen kanssa samaa hyvää laatutasoa. Ehdotuksessa on vahva 

arkkitehtoninen ote ja hyviä ratkaisuja, joiden vuoksi ehdotuksen tekijöiden käyttöä suositeltiin 

jatkossa muualla Vuoreksen alueella. 


Optio 21 

Kokonaisratkaisultaan omaleimainen, jonka pientalotyypit tuovat mieleen suomalaisen 20- 

luvun klassismin. Rakennusmassat ovat yksinkertaisia erillistaloja loivalla harjakatolla ja 

julkisivut talojen henkeen sopivia vaihtelevin, hallituin aukotuksin. Julkiset tilat ovat 

periaatteessa oivalliset, jonkin verran esiintyy liiankin tiiviitä kohtia. Suuren toistuvuuden tuoma 

monotonisuuden ja orientoitavuuden vaara on olemassa, jota auttavat esitetyt väritykset. 

Maastoon sopeutuminen on ratkaisun lähtökohtien ansiosta erinomainen. 

Asunnot on perusmallista muokattu erikokoisia variaatioita. Ne ovat yksinkertaisia, pohjiltaan 

toimivia ja hyvin mitoitettuja. Tilallisia ansioita ei ole, mutta kaikista asunnoissa on näkymät 

puistoon tai korttelipihalle. Erityisansiona on kunkin asunnon pihaa rajaava matala rakennus, 

joka tarjoaa hyvin monipuoliset mahdollisuudet asukkaiden erilaisiin valintoihin. Tällä 

ratkaisulla saadaan erinomaisia työtiloja ja kaikista asunnoista lisätilaa voi rakentaa eri 

tarkoituksiin ja eri kokoisena. Ehdotuksen heikkoutena on, että ei esiinny lainkaan yksitasoisia 

ja pienasuntoja, mikä yksipuolistaa asujamiston. Toisaalta tällainen perheasumiseen 

suuntautuva valinta on perusteltavissa ko. paikassa. 

Ulkoalueiden ja pihamaan pääaiheita ovat korttelin sisään ulottuva puisto ja pihakadut, jotka 

ovat periaatteessa onnistuneita. Paikallisesti esiintyy ahtautta mm. puistokiilassa. 

Rakennusten sijoittelu on tyylikästä ja massoitteluun sopivasti jäsennelty. Taideaihe ei yllä 

ehdotuksen yleistasolle eikä integroitu riittävästi kokonaissuunnitteluun. Kuvion esteettinen 

idea ei kanna eikä salli variaatioita muodon tasolla, mikä voi johtaa monotonisuuteen. Alueen 

keskelle suunniteltu puistoalue sopii hyvin hulevesin käsittelyyn. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteeltaan selkeä ja toimiva, mutta pihakadut pitkiä ja suoria, 

leveitäkin (5m). Ajoväyliä on jäsennetty, väylät asfalttia ja asuntojen edustat betonikiveä. 

Vesien haltuunotto pihakadulla jää epäselväksi. Autopaikkoja on 2 ap/as rakennusten 

yhteyteen toinen katettuna, mikä on laadukas ratkaisu. Kytkeytyminen ympäröiviin kevyen 

liikenteen reitteihin on hyvä länsipuolelle, muihin suuntiin yhteydet ovat puutteelliset. 

Jäteastioiden sijainti jäi epäselväksi, muuten huoltoliikenne on hoidettavissa hyvin. 

Rakennukset on ratkaistu yksinkertaisin noppamuodoin ja niissä on betonirunko. Pieni 

yksikkökoko tuo paljon ulkovaippaa, mutta rakenteet ovat elinkaariajattelun kannalta hyvin 

harkittuja. Julkisivut ovat pääosin kuiturappausta, piharakennukset puupintaisia ja pintoja 

suojaavat pitkät räystäät. Ehdotuksessa ei ole yksikerroksisia asuntoja, mutta esteettömyys ja 

myös asukasvaikutuksen mahdollisuudet ovat perheasuntojen puitteissa kuitenkin 

kohtuullisesti huomioitavissa monipuolisten pohjakerrosten avulla.

Ehdotus muodosti toisen kärkikaksikosta. Ehdotusta esitetään toteuttavaksi, sillä se 

soveltuu kehitettynä parhaiten tälle tontille siten, että kerrosalaa hiukan alennetaan. 

18 

Variatio Delectat 

Kokonaisratkaisultaan melko onnistunut ehdotus, joka ei ole kovin omaleimainen. Ansiona 

olivat erittäin selkeä korttelin perusratkaisu. Rakennusmassoittelu perustuu keskenään hyvin 

yhteensopiviin rivitaloihin ja pienkerrostaloihin, jossa erityisansio on hyvä maastosovitus 

puolitasoportaalla. Julkisivujen käsittely on varsin niukkailmeistä, mutta hallittua. Maaston 

muodot ja ilmansuunnat on hyvin huomioitu ja yhteistilat luontevasti sijoitettu. Miljöö 

muodostuu liian pienkerrostalo-painotteiseksi ja sopisi paremmin Mäyränmäenkadun varteen. 

Asunnot on ratkaistu kekseliäällä pienkerrostalolla ja rivitalolla. Asunnot hyvin onnistuneita 

sekä tilamitoitukseltaan että yhteyksiltään. Asuntovariaatioita on erittäin runsaasti ja myös 

pieniä asuntoja. Kerrostalojen vaikutelma on ”irtonaisen” keskiportaan ansiosta varsin 

pientalomainen. Ko. talon asunnot ovat yksinkertaisia ja kauttaaltaan esimerkillisen hyvin 

suunniteltuja. Rivitaloissa massan L-muoto tuo tiloille molemmissa kerroksissa erinomaisen 

ryhmityksen ja toimivat ja miellyttävät sisätilat. Erityisiä tilavaikutelmia ei ole, mutta näkymät 

asunnoista puistoon ovat hyvät ja työtilamahdollisuus on rivitaloissa. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö on toimiva, mutta liiankin väljä eikä kovin suojainen 

(kerrosalasta puuttuu 440 k-m2). Ehdotuksen erityinen ansio on, että ympäristötaiteilijalla on 

ollut tasa-arvoinen asema alueen suunnittelijana. Teos levittäytyy onnistuneesti koko korttelin 

alueelle ja muokkaa sen ilmettä. Sen sisällölliset ja materiaaliset lähtökohdat on haettu alueen 

luonnosta. Teos toteuttaa kestävän kehityksen ideaa hyödyntämällä alueen rakentamisessa 

syntyvää materiaalia ja huomioimalla hulevesien kulun. Veden symbolinen esittäminen valon 

ja kuviollisen kivetyksen avulla ei välttämättä ole teknisesti ja visuaalisesti toimiva ratkaisu 

eikä teoksen toimivuutta eri vuodenaikoina ole riittävästi pohdittu. Hulevesien hallinta on 

hoidettu hyvin, mutta väylien pintamateriaali jää epäselväksi. 

Liikenne ja pysäköinti on perusratkaisultaan toimiva, mutta pysäköinnin painottuminen 

pihakadun varteen ei ole viihtyisää. Pihakadut voisivat olla hiukan kapeampia, muutenkin 

katujen rooli on korostunut. Jäteastia on sijoitettu sisääntulon yhteyteen jolloin suurimmat 

kävelymatkat ovat pitkät (n.120 m). Jäteastian tyhjentäminen sujuu melko turvallisesti vaikka 

edellyttää peruuttamista. Muu huoltoliikenne onnistuu hyvin. Pyöräpysäköintiä ei ole esitetty. 

Kytkeytyminen ympäröiviin ulkoilureitteihin on hoidettu hyvin samoin hulevesien johtaminen 

pois tontilta 

Rakennukset ovat selkeitä ja esitetty paikalla rakentaminen pääosin kiviaineisin pinnoin on 

hyvä lähtökohta elinkaariajattelulle. Vaiheittain rakentaminen on luontevaa. Esteettömyys on 

ja asukasvalinnaisuus on lähtökohtaisesti hyvä sekä ympäristössä että melko runsaan 

yksitasoisten asuntojen ja monipuolisen valikoiman ansiosta. 

Ehdotus arvioitiin pääosin erittäin hyväksi. Ehdotus sisältää varsinkin asumisen ja 

ympäristötaiteen ansiokkaita ratkaisuja, mutta sitä ei pidetty tähän paikkaan kovin sopivana. 

Mäkikyläläiset 

Kokonaisratkaisu on huolellisesti suunniteltu ja korttelin perusjäsentely on onnistunut 

muodostaen monipuolisia ulkotiloja. Periaatteellisesta mielenkiintoisuudestaan huolimatta 

kaarevan rakennuksen massa ja julkisivut eivät vakuuta. Erillis- ja pari talojen massat ovat 

onnistuneempia, mutta eivät kovin omaleimaisia. Rakennusten suhde maastoon, ilmasuuntiin 

ja ympäröiviin alueisiin on erinomaisesti ratkaistu. 

Asunnot on huolella suunniteltu ja valikoima monipuolinen. Asuntojen mitoitus ja toimivuus on 

varsin hyvä, varsinkin kaarevassa talossa. Kun ylä- ja alakerrat ovat tavanomaiseen tapaan 

samankokoiset eikä lisäosia esiinny, ei asuntoihin synny toivottua monipuolisuutta tai 

työtilamahdollisuuksia. Kaikki asunnot ovat perheasuntoja, ei lainkaan pienasuntoja. 

Asunnoista on hyvät näkymät luontoon. 

Ulkoalueet ja pihamaa muodostavat miellyttävän kokonaisuuden ja porttiaihe on hyvä ajatus. 

Leikkialueet jäävät kauniisti suojaisesti kaarevan rakennuksen viereen. Ehdotettu taideaihe on 

hyvin mielenkiintoinen: Interaktiivinen, eläinten jälkiä poluilla, veistoksissa, kirja jossa tietoa 

eläimistä, kansanperinnettä ja satuja, laajentaminen kertomaan koko alueen 

rakennusprojektista ja historiasta. Iltanuotiopaikka ja oleskelurinne, jonne saa kaivertaa omia 

jälkiään. Teoksessa toistuu aktivoiva yhteisöllisyyden idea kaikissa elementeissä ja pyritään 

säilyttämään yhteys alueen alkuperäiseen luontoon. Puutteita ovat, että suunnistustehtävä on

19 

kertakäyttöinen idea eikä se ole sidoksissa asukkaiden arkeen. Myös suihkukaivon, 

iltanuotiopaikan, oleskelurinteen ja sisääntuloportin taiteellinen kehittely puuttuu. 

Liikenne ja pysäköinti on toimivasti ratkaisu. Jätehuolto edellyttää peruuttamista, muuten 

huoltoliikenne on hoidettavissa hyvin. Pysäköinti on esitetty asuntojen yhteyteen 2 ap/asunto, 

joista toinen on katoksessa, mikä erittäin hyvä ratkaisu. Pyöräpysäköinti ei ole esitetty 

Korttelitupa on esitetty liikenneturvallisuuden kannalta arveluttavaan paikkaan. 

Hulevesien käsittely ei ole esitetty suunnitelmassa. Kytkeytymistä ympäröiviin ulkoilureitteihin 

ei ole esitetty, mutta se on hyvin toteutettavissa. 

Rakennukset ovat massoiltaan ja rakenteiltaan luotettavaa normaalirakentamista. Julkisivuissa 

on alakerroissa tiilipinnat ja yläkerroissa puupinnat, jotka on suojattu pitkin räystäin. 

Esteettömyys ja monipuolisuus on ehdotuksessa kohtuullisesti huomioitu, kun siinä on myös 

yksikerroksisia asuntoja. 

Ehdotus arvioitiin keskimäärin varsin hyväksi, mutta mielipiteiden hajonta oli kauttaaltaan 

varsin suuri. Ehdotus sisältää kortteliratkaisun ja ympäristötaiteen ansiokkaita ratkaisuja, mutta 

sitä pidettiin kilpailun tavoitteisiin nähden tavanomaisena.. 

Gemini 

Kokonaisratkaisultaan kilpailun omaperäisin ehdotus, jolla on edellytykset luoda toivottua 

Vuores-imagoa. Arkkitehtuurissa on vahva keskieurooppalainen ilme, joidenkin arvioijien 

mielestä ehkä liiankin ”tuontitavaraa”. Julkiset tilat on hienosti mietitty käsittäen erilaisia 

torimaisia ja pihakatuväyliä. Tekijän voimakas halu toteuttaa urbaani korttelin sisämiljöö näkyy 

myös rakennusten poikkeavissa suuntauksissa: Pihat on käännetty ulospäin ja ne ovat joka 

ilmansuuntaan, mitä ratkaisun luonteen vuoksi ei pidetty virheenä. Pohjoisen puoleisten 

suuntausten laajuus jo kuitenkin arveluttaa, varsinkin pihojen suuntatuessa melko jyrkkään 

rinteeseen metsäisessä paikassa. Arkkitehtuuri on varmaotteista ja julkisivujen sommittelu 

palvelee vahvaa muotonäkemystä. Suurista ansioistaan huolimatta ehdotus ei ole aivan 

parhaimmillaan tässä alueen reunimmaisessa korttelissa, mihin vaikuttavat maastomuodot ja 

sulkeutuva rakenne sekä yhteensopivuus muihin kortteleihin. 

Asuntojen ratkaisu on omaperäinen ja korkeatasoinen. Ne perustuvat rakennustyyppiin, jossa 

alakerrat ovat yleensä yläkertoja suuremmat, mikä on todettu vastaavan asukkaiden toiveita. 

Tekijä on kehittänyt asuntojen perustyyppejä yhdistämällä suuren joukon rakennustyyppejä. 

Tällä ratkaisulla syntyy sekä toivottuja erillis- / työhuoneita että omaleimaista massoittelua. 

Asunnot ovat mitoitukseltaan väljiä ja yhteydet hyvin toimivia. Joiltain osin on epätasapainoa 

eri huonemitoitusten kesken. Asuntovalikoima on monipuolinen käsittäen pääosin kahden 

tason asuntoja ja joitakin yhden tason pienasuntoja. Rivi- ja paritaloissa ovat alakerran tilat 

tasossa, erillistaloissa on oh-ruokailu kauniisti hiukan alempana, minkä esteettömyyttä voi 

kritisoida. Erityisen ansiokasta on ehdotuksessa työn ja asumisen yhdistämismahdollisuus. 

Ulkoalueet muodostavat toimivan kokonaisuuden kauniita ja harkittuja urbaaneja ulkotiloja. 

Ulkotilojen hierarkia on hyvä ja kortteli hyvin suojainen. Ehdotuksessa esitetään, että kaksi 

kansainvälisesti tunnettua taiteilijaa otetaan mukaan. Taideasiantuntijat toteavat, että 

suunnittelussa on konsultoitu ammattitaiteilijoita, mutta suunnitelma on liian ylimalkainen 

kommentoitavaksi. Väylillä on käytetty vettäläpäiseviä pintoja, mutta muuten hulevesien 

käsittelyä ei ole esitetty. Ilmansuuntia ja maastomuotoja ei ole juuri huomioitu. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteessa toimivia. Kytkeytyminen ulkoilureitteihin on esitetty 

melko hyvin, mutta osa poluista kulkee melko vaarallisesti asuntojen edustan 

pysäköintipaikkojen välistä. Autopaikat on hyvin ’piilotettu’ ja ehdotuksessa on osoitettu 2ap/ 

asunto, mikä on tasokas ratkaisu. Jätekatos on esitetty sisääntulon yhteyteen, jolloin pitkät 

kävelymatkat ja ratkaisu edellyttää peruuttamista. Sen yhteyteen esitetty pysäköinti vaikuttaa 

ahtaalta. Pyöräpysäköinti puuttuu 

Rakennukset näyttävä osin varsin mutkikkailta, mikä johtuu osin asemapiirustuksen 

esitystavasta. Julkisivumateriaalit ovat kadun puolella kestävää tummaa tiiltä ja pihan puolella 

puupintaa, räystäs näyttää niukalta. Aluetason perusesteettömyys on kunnossa, mutta 

asuntojen sisäänkäynneissä on portaita, mutta tilaa on myös luiskalle. Asuntojen pohjakerros 

on useimmiten esteetön ”selviytymiskerros” ja myös maantason pienasuntoja esiintyy. 

Asukasvaikutuksen mahdollisuus on perusratkaisun ansiosta hyvä. 

Ehdotus muodosti toisen kärkikaksikosta. Suositellaan ehdotussuunnittelun käynnistämistä 

Mäyrämäen eteläiseen kortteliin muokaten ehdotusta ja kortteliratkaisua ko. paikkaan

sopivaksi. Pohjoisimman talorivin poisjäänti tarjoaa em. kohdassa mahdollisuuden katutilan 

rajaukseen työtiloin ja myös korttelin sisäiseen väylään. Samalla työtilojen ratkaisua tulisi 

kehittää esim. mahdollistaen yhdistäminen tai suurentaminen. 


Veljekset 

Kokonaisratkaisultaan ehdotus on omaleimainen perustana innovatiiviset ”kolmitalot”. 

Ehdotuksella on pyritty varsin loogisesti ratkaisemaan korttelin ylisuuri kerrosala saavuttamalla 

suuri perustehokkuus, jolloin myös vapaa-alueille jää tilaa. Ratkaisua kuitenkin häiritsee 

yksikköjen suuri toistuvuus. Rakennusten ulkoarkkitehtuuri on hallittua ja pihakatu ja 

aukionäkymät viehättäviä muodostaen myös katutilaa Mäyränmäenkadulle. Periaate huomioi 

maaston muodot varsin hyvin, mutta ilmansuuntien suhteen sijoitus on kaavamaista. 

Asuinrakennukset käsittävät valinnaisesti sekä kaksitasoisia asuntoja että pienkerrostaloja, 

muodostaen arkkitehtonisesti varsin hienon kaupunkivillamallin. Pääosa asunnoista on 

toimivia, myös pieniä asuntoja esiintyy ja piha-alueet ovat suojattuja. Perusidea saman 

massan yksi- ja kaksitasoisista asunnoista on mielenkiintoinen, mutta vaikea. Kaikilta osin 

asuntoratkaisut eivät olekaan kehittyneet aivan valmiiksi. Outoja kohtia esiintyy sisääntuloissa 

ja eräiden asuntotyyppien muodoissa on venytystä. Ratkaisulla saattaa kehitettynä olla 

lupaavia mahdollisuuksia. Työtiloja ei ole esitetty. 

Ulkoalueet ja pihamaat on taitavasti jäsennetty ansioina mm. puistokiila ja torialue sekä hyvä 

tilojen hierarkia muodostaen puolijulkisia sisääntuloväyliä ja suojaisia yksityispihoja. 

Paikoitellen tiiveys ja toisto on kuitenkin häiritsevää. Taideaiheiden osalta ehdotus on 

suhteellisen valmiiksi mietitty. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettu alueen ja ympäröivän 

luonnon ominaispiirteet. Alueen muuntuminen luonnonympäristöstä urbaaniksi ympäristöksi 

toteutuu taiteen keinoin. Myös kadunkalusteiden muotoiluun ja uusimpien betoniinnovaatioiden 

käyttöön on kiinnitetty huomiota. Vahvojen veistoksellisten elementtien suhde 

ympäröivään arkkitehtuuriin jää kuitenkin avoimeksi. Hulevesilampi vaikuttaa hyvältä 

ratkaisulta hoitaa alueen pintavedet. 

Liikenne ja pysäköinti perustuu keskitettyihin pysäköintialueisiin ja on toimivasti ratkaistu. 

Tämä ei kuitenkaan vastaa kilpailun tavoitetta. Kevyen liikenteen yhteydet kytkeytyvät hyvin 

Mäyränmäenpuistoon ja Mäyränmäenkatuun ja kattava kävelyreitistö on esteetön. 

Ajoneuvoliikenteen ja kävelyn risteäminen on minimoitu. Huoltoliikenne on hoidettavissa 

kohtuullisen turvallisesti itäpuolella, länsipuoli ongelmallisempi edellyttää peruuttamista. 

Pysäköintialueet selkeät, mutta melko laajat. Länsipuolen katosten käyttö on melko vaikeaa 

(kapea ja sokkeloinen) ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta vaikeasti valvottava. 

Pyöräpysäköintiä ei ole esitetty. 

Rakennusten ratkaisut ovat taloudellisia, selkeitä ja ongelmattomia. Esteettömyys ja 

asukasvaikutus on ehdotuksessa kohtuullisesti huomioitu, kun siinä on monipuolisuutta ja 

myös yksikerroksisia asuntoja. 

Ehdotus arvioitiin kokonaisuutena varsin hyväksi: asunnot ja rakennusten ratkaisu oli 

onnistunutta, mutta arviointia laski ennen kaikkea vierastettu pysäköintiratkaisu. 

3V 

Kokonaisratkaisussa kortteliin on jäänyt väljyyttä tehokkuusluvusta huolimatta ja rakennusten 

suuntaus on hyvä. Ehdotuksen massoittelu muodostaa katutilaa Mäyränmäenkadulle, mutta 

korttelin sisäosien sijoittelu on epävarmaa eikä selkeää tilojen hierarkiaa muodostu. 

Rakennusmassat ovat keskialueella tavanomaisia rivitaloja, reuna-alueella on omaleimaisempi 

kulmatalo. Julkisivut ovat lauta / vaneripintaisia, mitä yhdistelmää ei pidetty kovin 

onnistuneena. Maastoon ei ole juuri otettu kantaa. 

Asunnot ovat paritaloissa selkeitä ja olohuoneet suuria, mutta keittiöt melko ahtaita. Yläkerrat 

ovat hyvin mitoitettuja ja toimivia sisältäen osin väljiä auloja. Pienasunnot on toteutettu 

luhtikäytävä-ratkaisulla, jossa asunnot on selkeitä ja toimivia. Asuntoratkaisuissa ei ole 

erityisiä tilallisia ansioita, eivätkä ne tuo uusia piirteitä totuttuihin ratkaisutapoihin. Ansiona on 

varsin monipuolinen asuntokanta, ja myös pienien asuntojen esiintyminen sekä mahdollisuus 

rakentaa erillisiä työtiloja. Kerrosalan määrää ei ole kerrottu, talotyyppi C puuttuu. 

Ulkoalueet ja pihamaat ovat melko väljiä ja näkymiä syntyy, mutta keskialueen ratkaisua 

pidetty sekavana. Rakennusten sijoittelussa ei ole selvää periaatetta ja kokonaisuus 

20

21 

muodostuu sekavaksi jopa orientoitumisvaikeuksia tuottavaksi. Korttelin reuna-alueet ja 

katurajaus on varsin onnistunut. Hulevesien käsittely on esitetty luonnonkiviojilla, jotka johtavat 

vedet imeytysalueille sekä vesiaiheilla. Ratkaisusta puuttuu varsinaiset virtauksen 

hidastamista ja pidättimistä tukevat ratkaisut ja tulvavarat. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteessa toimiva. Korttelin halki kulkeva kävelyreitti kytkee 

pohjoisosan/Mäyränmäen puiston Mäyränmäen keskustaan. Kytkeytyminen ympäröiviin 

kävely ja pyöräilyreitteihin voisi olla tiheämpää, jotta voitaisiin minimoida autoliikenteen ja 

kevyen liikenteen risteämiset. Osa jäteastioista on sijoitettu huoltoliikenteen kannalta 

ongelmallisiin paikkoihin – turvallisuustekijät ja ahtaus sekä peruutus. Osa pysäköintipaikoista 

rajautuu puistoon ja alueet ovat melko isoja, väylien materiaalit jää avoimiksi ja 

pyöräpysäköinti puuttuu 

Rakennukset ovat massoiltaan ja rakenteiltaan luotettavaa normaalirakentamista. Julkisivujen 

puupinnat on suojattu pitkin räystäin. Esteettömyys on aluetasolla huomioitu hyvin ja toteutuu 

kohtuullisesti myös asunnoissa, kun ehdotuksessa on monipuolisuutta ja myös yhden tason 

asuntoja. 

Ehdotus arvioitiin kokonaisuutena tyydyttäväksi. Asunnot ja rakennusratkaisut olivat melko 

hyviä, mutta kortteliratkaisua ei pidetty kovin onnistuneena. 

Lähde 

Kokonaisratkaisultaan erinomainen matala-tiivis kortteliratkaisu, jossa on lähtökohtaisesti 

erinomainen miljöön muodostus, maastoon sijoitus ja orientoitavuus. Ratkaisu perustuu 

kapearunkoisiin pääosin paritaloihin ja pienkerrostaloihin. Rakennukset on taitavasti 

sommiteltu poikittaisten pihakatujen varteen ja kortteliin muodostuu hienoja intiimejä näkymiä. 

Rakennusten ulkoarkkitehtuuri on selkeää, mitä täydentävät kauniisti turvekattoiset 

huoltorakennukset. Ehdotuksen heikkous on korttelin etelälaidan ylitiiveys sekä rajaavan 

katutilan epämääräisyys. Maisemallisesti pääväylän sijoitus maastopainanteen kohtaan on 

oivaltava ja se liittyy hyvin ympäristöön. 

Asuintalotyyppejä on useita, erillispientalo, paritalo rivitalo, pienkerrostalo. Ne muodostavat 

johdonmukaisen sarjan, jossa on sekä kahden että yhden tason asuntoja. Kaikkien asuntojen 

pohjaratkaisut ovat yksinkertaisia ja toimivia avoimin oleskelu-ruokailutiloin. Makuuhuoneet 

ovat pääosin yläkerroissa ja huonemitoitus väljä. Pienkerrostaloissa on taloon lisätty 

ulkoporras ja siinä on kaksioita. Lisäasuntomahdollisuus on vain suurimmassa 5h+k 

asunnossa. Erityistä tilallista komeutta ei asunnoissa ole, ei myöskään ulkonäkymiä. 

Yhtenäisen massoittelun ja miljöön puitteissa syntyvä asuntokanta on hämmästyttävän 

monipuolinen, asuntokokoja 40 m2-175 m2. Ongelmia ovat, että osin pihoja häiritsee naapurin 

pysäköinti ja työtilaratkaisut puuttuvat. 

Ulkoalueet ja pihamaan ratkaisut ovat periaatteessa onnistuneet. Pääväylän varteen on 

keskitetty yhteistiloja, taideaiheet ja leikkipaikat, jotka ovat kuitenkin ahtaita. Poikittaiset 

pihakadut ovat periaatteessa hyvät, mutta paikoin autolla ajetaan naapurin etupihan vieritse ja 

osa pihoista aukeaa Mäyränmäen-kadulle. Hulevesien kannalta paljon vettä läpäisevät ja 

vihreät pinnat ovat hyvä perusratkaisu. Taideaiheen sijoitus värikkäinä lähteinä pääväylän 

varteen on periaatteessa hyvä idea, mutta taideasiantuntijat pitävät vesiaiheita vaativina ja 

suunnitelmaa liian ylimalkaisena kommentoitavaksi. Korttelin perusratkaisu on onnistunut, 

mutta sen pääheikkous on korttelin etelälaita, joka on liian ahdas ja rajaus katuun huono. 

Liikenne ja pysäköinti on periaatteeltaan hyvä ja ratkaisu on katuverkollisesti toimiva, mutta, 

mutta pihakatua on hyvin runsaasti. Jätehuolto on keskitetty sisääntulojen ja läpikulkuraitin 

yhteyteen ja huoltoliikenne on hoidettavissa ilman peruuttamista. Pysäköinti on talon edessä 

katoksessa tai pihakadulla. Risteäminen jalankulun kanssa sekä keskialueella häiriöt 

naapurille ovat ongelma. Pyöräpysäköinti puuttuu. 

Rakennusratkaisuissa on huomioitu elinkaarinäkökohtia. Rakennusmassat ovat pienimuotoisia 

mutta selkeitä ja rakenneratkaisut ongelmattomia. Julkisivujen puupinnat on suojattu pitkin 

räystäin. Esteettömyys ja asukasvaikutus on ehdotuksessa kohtuullisesti huomioitu, kun siinä 

on monipuolisuutta ja myös yksikerroksisia asuntoja. 

Ehdotus arvioitiin korttelin parhaaksi. Se soveltuu kehitettynä parhaiten tähän kortteliin siten, 

että kerrosalaa alennetaan. Keskialueita tulee tutkia siten, että leikkialueet väljenevät ja 

pysäköinnin haitat vähenevät. Etelälaita tulee suunnitella vähentäen kerrosalaa ja muodostaen 

katureunaan selkeä rajaus rakennuksin, työtiloin tai aidoin sekä naapuriin sovittaen.

22 


Aura 

Kokonaisratkaisu perustuu pienkerrostalojen ja rivitalojen yhdistelmään, jolla paikan 

vaatimukset täyttävää omaleimaisuutta ei ole tavoitettu. Rakennusten perusryhmittely on 

toimiva, mutta kerrostalot ja rivitalot eivät muodosta kokonaisuutta. Kerrostalomassat ovat 

sinänsä varsin onnistuneita, mutta arkkitehtuuri melko jäykkää. Mittasuhteet, aukotukset ja 

materiaalit tuovat mieleen lähiörakentamisen ratkaisutavat. Grafiikkabetoniseinä valaisimineen 

on periaatteessa hyvä ajatus. Kokonaisvaikutelmaa pidettiin kuitenkin paikkaan liian 

kerrostalomaisena ja näkymää Ruskontielle rumana rivitalojen kohdalla. 

Asunnot perustuvat kerrostaloissa suurialaiseen hissilliseen pistetaloon. Asunnot ovat erittäin 

tiukasti mitoitettuja ja tavanomaisia, mutta toimivia. Huoneistovalikoima on erittäin 

monipuolinen ja on esitetty myös väljempiä vaihtoehtoja. Rivitalot edustavat hyvin 

tavanomaista ratkaisutapaa. Alakerroissa on keittiö-ruokailun sijoituksia joko sisääntulon tai 

pihan puolelle. Kun alakerran pinta-ala ei oikein riitä, em. vaihtoehdot ovat molemmat 

alimitoitettuja. Yläkerroissa on sen sijaan väljyyttä ja saunaosastoista on pääsy parvekkeille. 

Ulkoalueet ja pihamaat ovat hyvin saavutettavat kaikista asunnoista. Ne on sekä 

liikennemelulta että tuulisuudelta melko hyvin suojattu. Ulkotiloihin muodostuu hierarkiaa 

kerrostalojen sisääntulojen suhteen, mutta rivitalojen sisääntulot edustavat normaalia 

ankeutta. Kuvien käyttö seinäpinnoissa on sinänsä kannatettava ajatus, mutta toteutuksesta 

puuttuu taiteellinen ote. Kansirakenne on toimiva, mutta ei mikään kaunistus ja se katkaisee 

tontin yhteyttä puistoon. Hulevesien käsittelystä ei ole esitetty ratkaisuja. 

Liikenne ja pysäköinti on ratkaistu 2-tason autokannella, joka mahdollistaa hyvän toimivuuden 

ja riittävän autopaikkojen tarjonnan. Rajautuminen puistoon on ratkaisutavan ongelma. 

Tontti on hyvin kytketty Mäyränmäen kevyen liikenteen väylään. Kytkeytyminen 

Hupakonojanpuistoon on puutteellisempi, koska toinen poistoon johtavista poluista edellyttää 

liikkumista pysäköintialueen läpi. Rivitalojen pihojen melusuojaus arveluttaa – ulkorakennukset 

hoitavat vain osittain melusuojauksen. Jäteastia on sijoitettu ajoneuvoliittymän yhteyteen, 

jolloin kävelymatkat on suurimmillaan 100 m. Huoltoliikenne edellyttää peruuttamista 

pysäköintialueella. Tontin ympäri kiertävä huoltotieyhteys on hyvä. Pyöräpysäköinti puuttuu. 

Rakennusten tekniset ratkaisut ovat lähtökohdiltaan ongelmattomat. Esteettömyys on 

kerrostaloissa erinomainen sisältäen erityisansiona osittain suoran sisäyhteyden autopaikoilta 

porrashuoneisiin. Myös asukasvaikutuksen ratkaisuihin on paneuduttu asuntovalikoiman 

monipuolisuuden ja vaihtoehtojen avulla. 

Ehdotus arvioitiin kokonaisuutena korttelin muiden ehdotusten kanssa samantasoiseksi. 

Kerrostalojen talotyyppi ja asunnot ovat onnistuneita, mutta ulkoarkkitehtuuri ja rivitalojen 

ratkaisu ei täytä paikan vaatimuksia. Korttelin perusongelma on liikenne, jota tulee vielä 

selvittää kaavatasolla. 

Lehto 

Kokonaisratkaisun arviointi on kaksijakoinen. Toisaalta rakennusten sijoittelu tontille on 

tasapainoinen ja yhteistilat sekä piha-alue muodostavat kokonaisuuden. Toisaalta ympäröivää 

vaikeaa liikennetilannetta ole riittävästi tiedostettu eikä maaston muotoja juuri huomioitu. 

Rakennusmassat ovat yksinkertaisia ja arkkitehtuuri hallittua ja näkymä Ruskontielle on hyvä. 

Julkisivujen sommittelu on taitavaa ja rakennusten eri puolten selkeästi erilainen käsittely on 

onnistunutta. Perspektiivikuvat antavat miljööstä miellyttävän vaikutelman, vaikka näkymien 

avaruutta katosaiheen läpi sopii epäillä. 

Asuntoratkaisut perustuvat yksinkertaiseen rivitalomaiseen ratkaisuun, josta on saatu paljon 

irti. Asuntokanta on monipuolinen ja eri asuntotyyppejä on tarjolla, myös päädyissä luontevasti 

päällekkäiset yksitasoiset pienasunnot. Asuntojen perusratkaisut ovat selkeän miellyttäviä ja 

tilamitoitus toimiva. Niissä on modernit interiöörit, joissa keittiö-ruokailua on käsitelty tuoreesti 

ja etenkin nuoria perheitä puhuttelevalla tavalla. Työtilojen mahdollisuutta ei ole esitetty. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö sai arvostelijoiden valtaosalta melko tylyn tuomion. Keskusalue 

on erotettu liikenteellä ja autopaikoilla asunnoista. Kaikki kulku leikkialueille tapahtuu väylien 

yli ja autot hallitsevat näkymiä. Hulevedet on esitetty johdettavaksi rakennusten välistä 

Hupakonojanpuistoon, mutta suunnitelmassa ei ole esitetty asiaa tarkemmin. Taideaiheesta 

katsottiin, että raunioromantiikka ei istu 2000-luvun suomalaiseen lähiörakentamiseen.

23 

Liikenne ja pysäköinti osalta ratkaisua kritisoitiin eniten: Piha-alue toimii aika pitkälle 

liikenteen ja pysäköinnin ehdoilla – puistoaluetta rajaa 25 autopaikkaa. Pyöräpysäköinti 

puuttuu. Jäteastiat sijoitettu niin, että huolto ei vaadi peruuttamista, mutta ongelmana on se, 

että astiat ovat autopaikkojen takana. Väylissä käytetään vettä läpäiseviä materiaaleja. 

Kevyen liikenteen yhteyksiä Mäyränmäenkadulle ja Hupakonojanpuistoon ei ole esitetty. 

Tonttiliittymä on esitetty suoraan kiertoliittymään, mikä ei ole hyväksyttävä ratkaisu. 

Rakennukset ovat massoiltaan ja rakenteiltaan ongelmattomia. Julkisivujen puupinnat on 

suojattu pitkin räystäin. Esteettömyys on aluetasolla huomioitu hyvin ja toteutuu kohtuullisesti 

myös asunnoissa, kun ehdotuksessa on monipuolisuutta ja myös yhden tason asuntoja. 

Ehdotus arvioitiin monissa suhteissa varsin hyväksi. Arkkitehtuuri, asunnot ja 

rakennusratkaisut olivat osin erinomaisia, mutta kortteliratkaisua pidettiin liikenteellisesti 

epäonnistuneena. Korttelin perusongelma on liikenne, jota tulee tutkia vielä kaavatasolla. 

Käpälämäki 

Kokonaisratkaisun perusjäsentely on tämän korttelin paras muodostaen onnistuneita julkisia 

ulkotiloja ja tilahierarkiaa. Rakentamisen suhde ympäristöön on harkittua ja liikennemeluun on 

esitetty toimiva ratkaisu. Arkkitehtuuri ei vastaa hyvistä perusratkaisuista huolimatta vaativaa 

paikkaa, joka on Mäyrämäen sisääntulotien toinen reuna ja kaikkein näkyvin paikka. 

Rakennusten käsittelyssä on kömpelyyttä ja keskeneräisyyttä. Kulmakorostukset vaikuttavat 

irrallisilta lisäkkeiltä eikä aukotus ja värimaailma ole loppuun harkittua. 

Asunnot ovat vuokra-asuntoja perustuen onnistuneeseen pienkerrostalotyyppiin. 

Rakennusmassa on joko L- tai U-muotoinen, jonka sisäkulmasta on käynti asuntoihin sekä 

porras yläkertaan. Asunnot ovat tilankäytöltään huvin taloudellisia ja niiden mitoitus ja yhteydet 

ovat pienistä pinta-aloista huolimatta hyvät. Eteisissä esiintyy kuitenkin jonkin verran ahtautta. 

Myös työtila- ja sivuasuntomahdollisuus toimii hyvin. Perusratkaisultaan talotyyppi ja asunnot 

on pienasuntovaltaiseen tarpeeseen perusratkaisultaan oikein onnistunut. 

Ulkoalueet ja pihamaan käyttö on erittäin hyvin ratkaistu. Keskialueen yhteispiha ja 

yhteistilarakennus ovat luontevasti yhdessä. Käynti asuntojen pienille sisääntulopihoille on 

miellyttävä. Meluvalli voi sinänsä tarjota hyviä mahdollisuuksia taiteellisille ratkaisuille, mutta 

suunnitelma liian ylimalkainen kommentoitavaksi. Hulevedet on esitetty käsiteltäväksi 

hulevesipainanteella, josta vedet johdetaan Hupakonojanpuistoon ja väylät toteutettu 

vettäläpäisevällä materiaalilla. Em. ratkaisut ovat periaatteessa toimivat, ongelmana voi olla, 

että hulevesipainanne on tontin korkein kohta. 

Liikenne ja pysäköinti on vaikeasta kaava-asetelmasta huolimatta perusratkaisultaan hyvä. 

Lähtökohdasta johtuen pysäköintialue on kuitenkin melko ahdas ja näkyy suoraan 

Mäyränmäenkadulle – tontin julkisivu on osittain pysäköintialuetta. Auto- ja kevyen liikenteen 

risteämiset on hyvin minimoitu. Melusuojaus on esitetty hoidettavaksi meluvallilla, mikä on 

periaatteessa toimiva ratkaisu, mutta tila on niukka. Jäteastioille kävelymatkat ovat melko 

lyhyet, mutta tyhjennys edellyttää peruuttamista melko ahtaassa tilassa. Hupakonojanpuistoon 

yhteydet ovat ongelmalliset suuren korkeuseron (3 m) takia. Pysäköintipaikkoja on 34 kpl ja 

asuntoja on 45 eli paikkoja on liian vähän. Pyöräpysäköinti puuttuu. 

Rakennusten tekniset ratkaisut ovat hyvän talotyypin pohjalta lähtökohdiltaan ongelmattomat. 

Esteettömyys on huomioitu ratkaisuissa sekä aluetasolla että yhden tason 

pohjakerrosasuntojen avulla. Myös asukasvaikutusta on ajateltu vuokra-asumiseen sopivalla 

tavalla keinoina mm. asuntosaunojen valinnaisuus ja sivuasuntomahdollisuus. 

Ehdotus arvioitiin kokonaisuutena muiden korttelin ratkaisujen kanssa samantasoiseksi. 

Talotyyppi ja kortteliratkaisu ovat erinomaisia, mutta ulkoarkkitehtuuri ei täytä paikan 

vaatimuksia. Korttelin perusongelma on liikenne, jota tulee vielä selvittää kaavatasolla. 


Elinkaari 

Kokonaisratkaisultaan ehdotus on ristiriitainen: innovatiivinen rakennusratkaisu, mutta 

epätyydyttävä kortteli. Rakennusten sijoittelu johtaa liian keskeiseen pysäköintiin ja kokoavien 

ulkotilojen puuttumiseen. Korttelin ja rakennusten ratkaisu istuu maastoon hyvin ja myös 

korttelin hierarkia toimii. Kuitenkin pitkä rakennus sulkee täysin näkymät eteläiseen puistoon, 

eikä sen esitetty motiivi melusuojana puistoa vasten ole perusteltu.

Asuntoratkaisuiltaan ehdotus on erittäin innovatiivinen edustaen ainutlaatuista 

monipuolisuutta ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksia. Ehdotus sisältää eri kokoisia 

asuntoja ja saman perusajattelun sovelluksina eri asuintalotyyppejä: paritalo, rivitalo, 

kerrospientalo (pienkerrostalon ja rivitalon välimuoto). Asunnot ovat taloudellisia ja niiden 

yhteydet ja mitoitus ovat hyvät. Myös erikoinen alakerran eteistilan liittyminen yläkertaan on 

aukon avulla ilmava. Joitakin outoja keittiötä esiintyy, mm. pitkulainen tyyppi, joka olisi 

luontevampi rinnakkaisena U-keittiö / ruokailu yhdistelmänä. 

Ulkoalueet eivät ole onnistuneet. Korttelin katkaisee pysäköinti ja näkymät pitkä rakennus. 

Hulevesien käsittely pienkerrostalon pohjoispuolella voi tapahtua kivetyillä ojapainanteilla. 

Materiaalit ovat vettä läpäisevät (mm kivituhka) ja tontin kaakkoisnurkassa pieni 

kosteikkopainanne. Pohjoisen tontin vesien käsittely jää epäselväksi. Taide ilmenee tekijän 

mukaan pihan materiaali- ja vihersommitelmissa. Tältä osin suunnitelma liian ylimalkainen 

kommentoitavaksi 

Liikenne ja pysäköinti toimii tontin eteläosalla liikaa autoliikenteen ehdoilla ja esiintyy liian 

paljon risteämistä. Pohjoisosa vaikuttaa toimivammalta. Etelä- ja pohjoisosan yhdistävä 

kävely-yhteys edellyttää portaita – esteellisyys ja talvikunnossapito on ongelmana. 

Leikkipuiston sijainti on ongelmallinen liikennemelun vuoksi. Erilliset jäteastiat on 

esteettömyyden kannalta hyvä ratkaisu, mutta jätehuolto edellyttää peruuttamista. 

Polkupyöräpysäköinti on huomioitu, mutta paikat ulkosalla. 

Rakennusten elinkaariratkaisuja on ajateltu myös tekniseltä kannalta. Ne vaikuttavat 

vaativasta lähtökohdasta huolimatta varsin ongelmattomilta. Ulkoseinien puuverhoukset on 

suojattu melko pitkin räystäin. Esteettömyys toteutuu pihakaduilla varsin hyvin ja myös 

asunnoissa, kun maantasossa on runsaasti asuntotyyppejä. Ehdotus edustaa 

asukasvaikuttamisen kannata merkittävää edistysaskelta rakentamisessa. 

Ehdotuksen asunnot ja rakennusratkaisut edustavat erinomaista innovatiivista tasoa, kun taas 

kortteliratkaisu jää melko heikoksi. Kun tyypistö soveltuu monenlaisiin kortteliratkaisuihin, 

ehdotuksen periaatetta suositellaan käytettäväksi Tampereella.. 

Tanhua 

Kokonaisratkaisultaan paikkaan erinomaisesti sovitettu ja omaleimainen ehdotus. Talotyypit 

ovat rinneratkaisuja ja niiden massoittelu ja julkisivut edustavat korkeatasoista 

puuarkkitehtuuria. Ehdotuksessa on hiukan ”norjalaista” luonnetta, joka sopii tälle melko 

jyrkälle rinnetontille. Korttelin julkiset ulkotilat ovat hyvät jäsentyen raitin ja kahden leikkipaikan 

avulla. Rakentamisen suhde vaikeaan maastoon ja ympäristöön on onnistunut siten, että 

maastomuokkaus on vähäistä ja yhteydet ympäristöön sujuvat. 

Asunnot perustuvat mielenkiintoiseen moduuli-ajatteluun, jossa erilaisia asuntoja sisältäviä 

talo-osia voidaan yhdistää. Lähtökohtana on yhtenäinen runkosyvyys ja massoittelu. Paritaloja 

käytettäessä sisäänkäynnit saadaan joko sivulta tai päädystä, aina asuntotyypin mukaan 

tilankäytöllisesti ideaaliseen paikkaan. Tällä oivaltavalla ratkaisutavalla luodaan monipuoliset 

mahdollisuudet erilaisiin asuntoyhdistelmiin ja hyvät asuntopohjat. Asunnot ovat em. hyvien 

lähtökohtien pohjalta selkeitä, taloudellisia ja mitoitukseltaan mallikelpoisia. Asuntotyypeistä on 

pääosa kahden tason asuntoja. Pohjakerrosten käsittelyyn antaa tilallista avaruutta 

kierreporras, jonka toimivuutta suotta arvostellaan. Jyrkimmässä paikassa on kolmen tason 5h 

asunnot edustavalla aulaportaalla (perspektiivi). Myös esiintyy yhden tason pienasuntoja, 

joiden toiseen kerrokseen käynti yläkertaan luontevasti päätyportaalla. 

Ulkoalueet ja pihamaat saavat hyvin aurinkoa ja ovat rakennusmassojen melko hyvin tuulelta 

suojaamat. Raitin, pienen keskus-”metsän” ja kahden leikkipaikan sijainnit ovat onnistuneita. 

Korkeuserot on periaatteessa hyvin huomioitu, mutta tarkempaa arviointia vaikeuttaa 

korkeustietojen vaillinaisuus. Hulevesien käsittelyä ei ole esitetty. Tontin suurten 

korkeuserojen vuoksi myös perusvesien hoito vaatii tutkimista. Taideaiheeksi ehdotettu patio 

ja veistos –ehdotus on valmis ja viimeistelty. Ehdotus vaikuttaa kuitenkin irralliselta, päälle 

liimatulta elementiltä, jolla ei ole luontevaa suhdetta ympäristöön. 

Liikenteellinen perusratkaisu vaikeaan paikkaan on taitava. Ajoneuvoliikenteen ja kävelyn 

risteämiset on minimoitu hienosti. Kävelyreitistö on kattava, mutta osa esteellisiä mm. 5 m 

korkeuseroja 20 metrin matkalla. Yhteydet olemassa oleviin ulkoilureitteihin ovat hyvät. 

Eteläosan pysäköinti on onnistunut, vaikka etelärinnepaikka on turhankin hyvä tarkoituksen. 

Pohjoinen pysäköintialue laaja, mutta se voidaan kuitenkin toteuttaa maastoleikkauksella, 

jonka maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Talojen sisäänkäynnit suoraan 

pysäköintialueelta ei ole hyvä ratkaisu, vaan talojen eteen olisi tehtävä sisääntuloraitti. 

24

25 

Autopaikkamäärä on vaadittu 1.5 ap/asunto, pyöräpysäköinti puuttuu. Jätehuolto edellyttää 

peruuttamista, mutta se tapahtuu kohtuullisen turvallisessa paikassa. Jäteasia on lähes 100 m 

päässä kauemmista asunnoista ja edellyttää jyrkän mäen nousemista – olisi syytä harkita 

toista astiaa eteläisen sisääntulon yhteydessä. 

Ehdotus oli selvästi korttelin paras. Ehdotus on kokonaisuutena kilpailun pisimmälle kehitetty 

ja valmis toteutettavaksi pienin tarkistuksin lähinnä pohjoisen pysäköinnin osalta. 

O.Tamperensis 

Kokonaisratkaisultaan omaperäinen suunnitelma, joka ottaa topografian hyvin huomioon. 

Ratkaisu on kovin luonnosmainen. Kerrosalaa on liian vähän ja asiakirjoissa on puutteita. 

Ratkaisu ei ole materiaalivalinnaltaan tai luonteeltaan tavoiteltu pikkukaupunkimainen, vaan 

viittaa enemmän loma-asumiseen. 

Asuntoratkaisu perustuu vain yhteen talotyyppiin, joka sinänsä on varsin toimiva. Pohjan 

kiilamuoto ja portaan sijoittaminen rungon ulkopuolelle antaa hyviä huonemuotoja sekä alaettä 

yläkerrassa. Teemasta on esitetty muutamia luonnosmaisia kokovariaatioita. 

Asuntovalikoima jää suppeaksi eikä yhden tason esteettömiä asuntoja esiinny. 

Ulkoalueet ovat väljät, johtuen osin vähäisestä rakennusvolyymistä, mutta tilamuodostus on 

mielenkiintoinen johtuen kekseliäästä kytkentätavasta. Taideajattelu lähtee vahvasti 

luonnonteemoista. Tavallaan koko suunnitelmaa on ajateltavissa eräänlaisena taideprojektina. 

Liikenne keskittyy kadun varteen, jolloin katutila Hupakonkorvenkadulle muodostuu aputiloista 

aja autokatoksista. Luonnosmaisuus ei mahdollista ratkaisujen tarkempaa arviointia. 

Rakennusratkaisuissa ei liene teknisessä mielessä muita vakavia ongelmia, kuin mahdollinen 

rakennusten kytkemisen tuomat palotekniset vaatimukset. 

Ehdotus on kovin luonnosmainen eikä sen katsottu soveltuvan alueen imagoon. 

6 KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUKSET 

Kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan ratkaisuehdotus esiteltiin kiinteistö- ja 

kaavoituslautakuntien edustajille 16.11. Palkintolautakunnan pöytäkirja tarkistettiin ja 

hyväksyttiin ja allekirjoitettiin 30.11. Kilpailun ratkaisuehdotus ja suositukset jatkotoimenpiteistä 

oli yksimielinen. 


Ensimmäiselle sijalle asetetaan ehdotus ”Viherkiila” 

PERUSTELU 

Ehdotus ”Viherkiila” arvioitiin tähän paikkaan selvästi parhaaksi. Erityisen ansiokas on 

kortteliratkaisu, katutilan rajaus, hyvät julkisivumateriaalit sekä taideaiheen onnistunut 

lähtökohta. Asunnot ovat edustavia ja hyvin suunniteltuja, mutta ehdotuksen heikkous on 

yksikerroksisten asuntojen puute, jota pidettiin kuitenkin hyväksyttävänä, kun esteettömyys on 

rinnetyypeissä kohtuullisesti huomioitu. 

Varasijalle asetetaan ehdotus ”Nokka”, jolle lisäksi annetaan KUNNIAMAINITA. 

Ehdotusta esitetään käytettäväksi soveltuvin osin Vuoreksessa ja tontteja luovutettaessa esim. 

Mäyrämäen jatkosuunnittelussa. 

PERUSTELU 

Ehdotus ”Nokka” on asumisen suhteen paras varsinkin asuntokannan monipuolisuuden, 

esteettömyyden ja työtilaratkaisun suhteen. Ehdotuksen massoittelu käyttäen sekä 1 että 2- 

kerroksisia rakennuksia tuo tässä korttelissa ahtausongelmia, mutta hiukan pienemmällä 

tehokkuudella massoittelusta olisi etua. 


Ensimmäiselle sijalle asetetaan ehdotus ”Optio 21” 

PERUSTELU

26 

Ehdotuksen ”Optio 21” vahvuus on kaunis ja parhaiten paikkaan ja maastoon sopeutuva 

kortteliratkaisu sekä omaperäinen suomalaista pientaloperinnettä jatkava talotyypistö. 

Ehdotuksen asunnot ovat hyvin toimivia erityisenä ansiona asuntojen pihaa rajaavan 

rakennuksen tarjoama monipuolisuus asukasvalintoihin ja mahdollisuus liikuntaesteisen 

huomiointiin. Eräitä ylitiiviitä kohtia tulee tutkia sekä kiinnittää huomiota orientoitavuuteen. 

Ehdotus soveltuu kehitettynä parhaiten tälle tontille siten, että kerrosalaa hiukan alennetaan. 

Varasijalle asetetaan ehdotus ”Gemini”, jolle lisäksi annetaan KUNNIAMAINITA. 

Ehdotusta esitetään käytettäväksi soveltuvin osin Vuoreksessa ja tontteja luovutettaessa esim. 

Mäyrämäen jatkosuunnittelussa. 

PERUSTELU 

Kilpailun rohkein ja kokonaisuutena parhaaksi arvioitu ehdotus, joka sisältää monessa 

suhteessa innovatiivisia ratkaisuja. Ehdotuksessa on korkeatasoinen urbaani pientaloilme, 

joka on omiaan luomaan Vuores-imagoa. Asuntoratkaisut ovat korkeatasoisia erityisansiona 

erillis- tai työhuoneiden monipuoliset mahdollisuudet. Ehdotus olisi parhaimmillaan 

keskeisemmässä korttelissa ulkoisen ja sisäisen miljöön sekä työtilamaisten osien vuoksi. 

Ehdotuksen ratkaisuja ja tekijöitä suositellaan käytettäväksi Mäyrämäen eteläisellä 

korttelialueella, joka muokattaisiin AP-tyyppisemmäksi alentaen korttelin kerrosalaa, mutta 

sisällyttäen suunnitteluun korttelin sisäinen raitti sekä mahdollisesti itäkulman korttelitalo. 


Ensimmäiselle sijalle asetetaan ehdotus ”Lähde” 

varasijaa ei aseteta 

PERUSTELU 

Ehdotusta pidettiin selvästi parhaana ja kehityskelpoisimpana. Kortteliratkaisu on tiiveydestään 

huolimatta erinomainen sekä maastoon sijoituksen että orientoitavuuden suhteen. Miljöön 

muodostus on korkeatasoista ja rakennusten ulkoarkkitehtuuri hallittua. Korttelissa on 

monipuolinen asuntokanta käsittäen sekä yhden että kahden tason asuntoja pienasunnoista 

erikokoisiin perheasuntoihin. Ehdotuksen heikkous on korttelin etelälaidan hyvin suuri tiiveys 

sekä rajaavan katutilan epämääräisyys. Myös leikkipaikoissa on ahtautta ja liikenteellisesti 

ikäviä paikkoja esiintyy keskialueilla, kun autopaikat ovat välittömästi naapurin pihojen 

vieressä. Alentamalla jonkin verran tehokkuutta voitaneen em. seikat korjata perusratkaisu 

säilyttäen ja kehittää ehdotus erinomaisesti kilpailun tavoitteita vastaavaksi. 

Muiden ehdotusten ei katsottu omaavan riittävää kehityskelpoisuutta, eikä varasijaa asetettu. 


Korttelin jatkosuunnitteluun ei esitetä ratkaisua tämän kilpailun pohjalta, vaan 

palautetaan kaavoitusvalmisteluun 

PERUSTELU 

Kortteli on kilpailualueen itäreunassa Mäyrämäen näkyvimmässä paikassa muodostaen 

alueen sisääntuloportin itäreunan. Kortteli osoittautui lähtökohdiltaan kilpailun vaikeimmaksi: 

Ajo tontille on aivan luoteiskärjestä ja eteläreuna rajoittuu tien ja tulevan pikaraitiotievarauksen 

vuoksi vaikealle liikennealueelle. Kortteliin ei saatu yhtään riittävän hyvää 

ehdotusta keskeinen paikka huomioiden. Ongelmien ratkaisemiseksi suositellaan 

liikenneratkaisun tutkimista uudelleen, mahdollisesti osittaista käyttötarkoituksen muutosta 

sekä korttelin suunnittelua länsipuolen ratkaisun kanssa yhteen sovittaen. 


Ensimmäiselle sijalle asetetaan ehdotus ”Tanhua” 

varasijaa ei aseteta 

PERUSTELU

27 

Tässä korttelissa oli ehdotus ”Tanhua” ylivoimainen erinomaisen kortteliratkaisunsa ja 

arkkitehtuurinsa vuoksi. Liikenteellinen perusratkaisu on erittäin taitava vaatien vain vähäisiä 

tarkistuksia. Talotyypit on huolellisesti sovitettu rinteeseen ja edustavat korkeatasoista 

puuarkkitehtuuria. Asunnot ovat monipuolisia ja toimivia, siten että esiintyy sekä kahden tason 

perheasuntoja että yhden tason pienasuntoja. Ehdotus on suunnitteluvaiheeltaan kilpailun 

pisimmälle kehitetty. 

Toiseksi parhaan ehdotuksen ”Elinkaari” ei katsottu omaavan riittävää kehityskelpoisuutta 

kortteliratkaisun suhteen, eikä varasijaa asetettu. 

6.6 Suositukset muista jatkotoimista 

KUNNIAMAININTA ehdotukselle ”Pikku Pietarin Pihat” 

PERUSTELU 

Ehdotuksen kokonaisotetta ja kortteliratkaisua pidettiin ansiokkaina. Talotyypit ovat 

monipuolisia pienkerrostaloja tai rivitaloja ja asunnot hyvin toimivia. Ehdotuksessa on vahva 

arkkitehtoninen ote ja taloratkaisut, jotka joiltain osin tarkistettuna soveltuisivat käytettäväksi 

muualla Tampereella. 

KUNNIAMAININTA ehdotukselle ”Elinkaari” 

PERUSTELU 

Ehdotus on asuntoratkaisuiltaan erittäin innovatiivinen edustaen uudenlaista monipuolisuutta 

ja asukasvaikuttamista. Esitetyt plaanivariaatiot ja niiden rakenneratkaisut olivat toimivia ja 

taloudellisia. Tyypistö soveltuu monenlaisiin kortteliratkaisuihin, jonka vuoksi ehdotuksen 

periaate soveltuisi käytettäväksi muualla Tampereella. 

PALKINTOLAUTAKUNTA KATSOO KILPAILUTULOKSEN KOKONAISUUTENA 

ERINOMAISEKSI JA KIITTÄÄ KAIKKIA KILPAILUUN OSALLISTUNEITA. 

SUOSITUKSET: 

Jatkopäätökset ehdotetaan tehtäväksi Tampereen kaupungin elimissä em. esitysten 

pohjalta sekä käynnistettäväksi neuvottelut suositeltujen ehdotusten tekijöiden kanssa 

kaavoituksen viemiseksi eteenpäin kilpailun tuloksen pohjalta. 

1) Käynnistään kortteleiden jatkosuunnittelu voittajaehdotusten ”Kiila”, ”Optio21”, ”Lehto” ja 

”Tanhua” mukaisesti kehittäen ehdotuksia kilpailukritiikin pohjalta ja tarkistaen 

kaavoituksessa tarvittaessa kortteleiden kerrosaloja ja rajauksia ehdotuksiin sopivaksi. 

2) Käynnistetään ehdotuksen ”Gemini” tiimin kanssa ehdotussuunnittelu Mäyrämäen 

eteläiseen kortteliin muokaten sekä ehdotusta että korttelin kerrosalaa ja rajauksia 

paikkaan sopivaksi 

3) Osoitetaan ehdotuksen ”Nokka” tekijöille ehdotuksen luonteeseen sopiva 

suunnittelukohde ja käynnistetään ehdotussuunnittelu ottaen huomioon kilpailukritiikki 

mahdollisesti Mäyrämäen laajennusalueelta tai ainakin Vuoreksen alueelta. 

4) Tutkitaan korttelin 7604 kaavaongelmia kiinnittäen huomio koko Mäyrämäen eteläreunan 

melu- ja näkymäsuojausten ratkaisuun esim. pikaraitiotien toteutuksen yhteydessä ja 

rajoittaen mahdollisimman vähän kortteleiden ratkaisua. 

5) Pyritään osoittamaan kaavoituksen edistyessä suunnittelukohteet ehdotusten ”Pikku 

Pietarin piha” ja ”Elinkaari” ratkaisutapojen käyttämiseksi Tampereella.

KORTTELI 7601, 

kunniamaininta: ’Nokka’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Rakennustoimisto Palmberg Oy/ varatoimitusjohtaja Markku Moisio, 

projektipäällikkö Marjo Jalonen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf/Juha Kronlöf arkkitehti SAFA , Pauliina 

Kronlöf arkkitehti SAFA 

Avustajat: Tuua ja Sebastian Cedercreutz/Cedercreutz arkkitehdit 

Visualisointi: Deep Shape Oy/ Petri Kataja 


voittaja: ’Viherkiila’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: YIT Talonrakennus Oy/Mika Rauhala 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtikonttori Vainio&Ekman Oy/Sami Ekman, Pauli Nieminen, Ulla-Kirsikka 

Ekman 

Avustajat: Jouko Salmesvuori, 3D-kuvat Delta Piktorri/Elina Heinisuo 

Taide: 

Valtaistuin ja eläinhahmo: Hanneriina Moisseinen 


kunniamaininta: ’Pikku Pietarin Pihat’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Lujatalo Oy/ aluepäällikkö Petri Laukkanen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto& Co Oy/Hannu Vihanto RA, Markku Mäki-Opas 

arkkitehti SAFA, Sirpa Mesimäki RA, Leena Lahtinen RA, Jarno Kauppinen 

arkkit.yo, Tuukka Karjalainen arkkit.yo, Seppo Virtanen arkkit.yo 

Taide: 

taiteilija Juha Merta 

KORTTELI 7602, voittaja: ’Optio 21’ 

työryhmä: 

Rakennuttaj/pääurakoitsija: Sato-Rakennuttaja Oy 

Arkkitehtisuunnittelu: Antti Ylinen arkkitehti SAFA 

Taide: 

Marra Lampi 


kunniamaininta: ’Gemini’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: VVO-Rakennuttaja Oy/Kalevi Holopainen, Esa Kankainen, Jari Mäkimattila, Mikko 

Purola, Anssi Kankaanpää, Timo Ruuskanen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitomisto Erkki Helamaa&Keijo Heiskanen Oy/Matti Mastosalo arkkitehti 

SAFA, Maija Perhe arkkit.yo 

Maisemasuunnittelu: MA-arkkitehdit/Marja Mikkola maisema-arkkitehti MARK 

Taide: 

Lars Holmström, Kaarina Kaikkonen 


’Variatio Delectat’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Rakennustoimisto Palmberg Oy/ varatoimitusjohtaja Markku 

Moisio/projektipäällikkö Marjo Jalonen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Neva Oy/Pertti Neva, Arto Huovila, Kirsti Kylänpää, Jari 

Mäkimartti, Eija Pohtola, Jukka Salonen 

Mallinnus: Jussi Heinonen 

Taide: 

Leena Valkeapää 


’Mäkikyläläiset’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Pirkanmaan Projektitoimi/ toimitusjohtaja Markku Mustalahti 

Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta Oy/rakennuttajapäällikkö Arto Teittinen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy/Matti Silvennoinen arkkitehti SAFA 

Avustaja: Marja-Lisa Mäsä arkkitehti SAFA, Hannu Tillonen RA 

Visualisointi: Pekka Nikonen 

Taide: 

kuvataiteilija, taidegraafikko Teija-Tuulia Ahola 


työryhmä: 

voittaja: ’Lähde’

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Hartela Oy/Heikki Rajaniemi 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy/Aaro Artto arkkitehti, Juhani Suikki 

arkkitehti, Mika Saarikangas rakennusarkkitehti 

Taide: 

kuvataiteilija, taidemaalari ja -graafikko Lars Holmström 


’3V’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: PEAB Seicon Oy/ aluepäällikkö Ismo Silvan 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Teuvo Vastamäki Oy/Teuvo Vastamäki 

Valaistussuunnittelu: Luxo Finland Oy/Harry Sjöholm 

Taide: 

kuvataiteilija Paula Salmela 


’Veljekset’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Skanska Kodit/ johtaja Markus Tanninen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit LSV Oy/Juha Luoma arkkitehti SAFA, J-P Lehtinen arkkitehti SAFA 

Taide: 

kuvanveistäjä Pertti Kukkonen 


’Käpälämäki’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Tampereen Vuokratalosäätiö/Ahto Aunela, Timo Koskinen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy/Eero Lahti arkkitehti SAFA, Janne Tani arkkit.yo, 

Manu Humppi arkkit.yo 


’Aura’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Rakennustoimisto Pohjola Oy/Henri Sulankivi 

Arkkitehtisuunnittelu: Arsatek Oy arkkitehtuuria/Jari Palonen arkkitehti SAFA 


’Lehto’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Hartela Oy/Heikki Rajaniemi 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy/Teemu Palo arkkitehti, Sami 

Heikkinen arkkitehti 

Taide: 

kuvataiteilija, taidemaalari ja -graafikko Lars Holmström 


’O.Tamperensis’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Raktop Oy/ rak. mestari Matti Ängeslevä, Honkarakenne Oyj/ myyntiedustaja 

Reijo Salmela, veistäjä kirvesmies Kai Levonaho 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtipaja Kynä ja Vasara/ Ritva Laurila arkkitehti SAFA 

Maisema- ja ympäristösuunnittelu: Marketta Mäkinen ympäristötaiteilija 


kunniamaininta: ’Elinkaari’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Arkta Rakennuttajat Oy/rakennuttamispäällikkö Juha Mäkelä 

Arkkitehtisuunnittelu: Imdesign Oy(pienkerrostalo ja yleissuunnitelma)/Ahto Ollikainen arkkitehti SAFA, 

Katja Maununaho arkkit.yo, Laura Vara arkkit.yo, Arkkitehtikolmio(paritalot)/ Kari 

Airto rakennusarkkitehti, Timo Nenonen arkkitehti SAFA, Kari Selonen arkkit.yo 


voittaja: ’Tanhua’ 

työryhmä: 

Rakennuttaja/pääurakoitsija: Skanska Kodit/ johtaja Markus Tanninen 

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit LSV Oy/Juha Luoma arkkitehti SAFA, Markus Seppänen, arkkitehti 

SAFA, Janne Kangasvieri arkkitehti SAFA 

Taide: 

kuvanveistäjä Pertti Kukkonen

Vuoreksen Myrmen korttelikilpailu - Tampereen kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?