Työryhmäesitys - Tampereen kaupunki
Työryhmäesitys - Tampereen kaupunki
Työryhmäesitys - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TYÖRYHMÄN ESITYS 1 (5)<br />
TAMPEREEN KAUPUNGIN<br />
YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINNAN PÄIVITTÄMINEN<br />
Ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan päivittämistä selvittäneen työryhmän esitys<br />
3.4.2007
TYÖRYHMÄN ESITYS 2 (5)<br />
TAUSTA<br />
Pormestari asetti 18.1.2007 työryhmän käymään lävitse ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan<br />
nykytilannetta ja pohtimaan ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan kehittämistä ja tarkistamaan tilanne<br />
mahdollisten uusien ystävyys<strong>kaupunki</strong>en osalta. Työryhmään nimettiin valtuustoryhmien<br />
edustajina Hanna Tainio, Peter Löfberg, Jari Heikkilä, Perttu Pesä, Hannu Soro, Timo<br />
Hanhilahti, Leena Rauhala ja Jari Heinonen sekä virkamiehistä elinkeinojohtaja Eero Ottila,<br />
kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen, matkailutoimenjohtaja Kari Saikkonen ja<br />
taidemuseon johtaja Janne GallenKallelaSirén, joista Hanna Tainio toimi työryhmän<br />
puheenjohtajana ja Satu Vuorinen sihteerinä.<br />
Työryhmä kokoontui 23.2.2007.<br />
YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINNAN NYKYTILANNE OSANA KAUPUNGIN<br />
KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungilla on tällä hetkellä 16 ystävyys<strong>kaupunki</strong>a: Kiova 1954, Norrköping<br />
1956, ód 1958, Chemnitz 1961, Essen 1961, Linz 1961, Miskolc 1963, Kópavogur 1964,<br />
Trondheim 1964, Odense 1966, Brasov 1981, Syracuse 1981, Olomouc 1986, Tartto 1992,<br />
Nizhni Novgorod 1995 ja Kaunas 1997. Ystävyyskaupungit sijaitsevat pääosin Keski ja Itä<br />
Euroopassa. Lisäksi on kaksi ystävä<strong>kaupunki</strong>a (León, 1988 ja Mwanza, 1988).<br />
Ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminta on hakenut jo pitempään uusia toimintamuotoja. Välillä perinteisen<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan aika näytti olevan jo ohitse, sillä yhteiskunnan kehitys ja ihmisten<br />
mahdollisuudet matkusteluun ulkomailla veivät osan ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan pohjasta<br />
pois. Edelleen siinä kuitenkin on elementtejä, jotka ovat kiistatta säilyttäneet<br />
ajankohtaisuutensa, kuten lasten, koululaisten ja nuorten väliset kontaktit ja niiden<br />
positiivinen vaikutus erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen. Euroopan unioni tukee myös<br />
ystävyyskuntatoimintaa erilaisten ohjelmien puitteissa, joilla pyritään lisäämään<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>en asukkaiden välisiä yhteyksiä. Nämä ohjelmat ovat tarjonneet myös<br />
Tampereelle ja sen ystävyyskaupungeille uusia mahdollisuuksia kehittää kansalaisten välisiä<br />
kontakteja.<br />
Pohjoismaisten ystävyys<strong>kaupunki</strong>en kanssa yhteistyö tapahtuu pääasiassa vuonna 1995<br />
perustetun Nordisk Plattform –yhteistyöverkoston puitteissa. Pohjoismaisessa yhteistyössä<br />
ollut lisäksi mukana Färsaarten toiseksi suurin <strong>kaupunki</strong> Klaksvik. Nordisk Plattform kehittää<br />
käytännön yhteistyötä pääosin neljässä eri työryhmässä; koulutus, ympäristö, kulttuuri ja<br />
elinkeinojen edistäminen. Muutaman viime vuoden aikana on käsitelty myös muita<br />
erityiskysymyksiä, kuten maahanmuuttajatyötä. Lisäksi vuosittain on järjestetty seminaarit<br />
yliopisto<strong>kaupunki</strong>en yhteistyötä koskevien teemojen puitteissa. Kahden vuoden välein<br />
järjestetään pohjoismainen ystävyys<strong>kaupunki</strong>kokous, jossa arvioidaan verkoston toimintaa ja<br />
asetetaan uusia tavoitteita.<br />
Muiden ystävyys<strong>kaupunki</strong>en kanssa tehtävä yhteistyö riippuu kulloisestakin ajasta, tarpeesta,<br />
resursseista, jne. Keskeisellä sijalla ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnassa on tietojen ja<br />
asiantuntijoiden vaihto, jota on pyritty edistämään EU:n eri ohjelmien avulla. Eräät
TYÖRYHMÄN ESITYS 3 (5)<br />
ystävyyskaupungit, kuten Tartto ja Kaunas, ovat kyenneet aktiivisesti hyödyntämään eri EUohjelmia.<br />
Muiden KIEmaiden ystävyys<strong>kaupunki</strong>en osalta yhteistyö ei eri syistä johtuen ole<br />
johtanut konkreettiseen EUhanketoimintaan. Syitä on ollut sekä <strong>Tampereen</strong> omassa että<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>en organisaatiossa. Eräissä tapauksissa on ollut vaikea löytää yhteisiä<br />
kehittämistavoitteita. <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> on voinut hyödyntää erityisesti Itämeren alueella<br />
sijaitsevien ystävyys<strong>kaupunki</strong>en kanssa toteutettavissa hankkeissa Suomen Itämeriinstituuttia<br />
ja sen mahdollisuuksia hallinnoida EUprojekteja.<br />
Ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhteet ovat syntyneet oman aikakautensa tuloksena. Koko yhteiskunta ja<br />
kaupungit ovat kokeneet suuriakin muutoksia kuluneina vuosikymmeninä. Merkittävä osa<br />
<strong>Tampereen</strong>, kuten muidenkin suomalaisten <strong>kaupunki</strong>en ystävyyskaupungeista, ovat itäisessä<br />
KeskiEuroopassa, jossa niiden kehitys on päässyt vasta vuosikymmen sitten vauhtiin. Monet<br />
em. kaupungeista ovat teollisuuskaupunkeja, kuten Tamperekin pääasiallisesti on ollut.<br />
<strong>Tampereen</strong> muutos ensisijaisesti korkeakoulu ja muuksi koulutuskeskukseksi viime<br />
vuosikymmeninä on merkinnyt suurta erottavaa tekijää ystävyys<strong>kaupunki</strong>en välillä. Toisaalta<br />
useissa tapauksissa juuri korkeakoulujen, teknologiakeskusten ja tietoyhteiskuntahankkeiden<br />
piirissä on syntynyt myös <strong>kaupunki</strong>en kannalta hyödyllistä yhteistyötä. On ollut myös<br />
havaittavissa, että useat ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhteet saattavat olla lepotilassa pitkiäkin aikoja,<br />
kunnes ne eri syistä tulevat uudelleen ajankohtaisiksi. Yleisesti kuitenkin voidaan todeta, että<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>verkosto on hyödyllinen ensisijassa lasten ja nuorten yhteistyön osalta sekä<br />
osana laajempaa verkostoitumista paikallishallinnon ja paikallisten palvelujen kehittämisessä.<br />
Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1988 perustaa kummi<strong>kaupunki</strong>suhteen tansanialaisen<br />
Mwanzan ja nicaragualaisen Leonin <strong>kaupunki</strong>en kanssa. Yhteistyötä on sittemmin ryhdytty<br />
kutsumaan yleisesti ystävä<strong>kaupunki</strong>toiminnaksi. Leonin kanssa yhteistyö oli 1980luvun<br />
lopussa ja 1990luvun alussa aktiivista muun muassa Tampereella toimivan ystävyysseuran<br />
toimesta, mutta hiipui sitten kokonaan. Sen sijaan Mwanzan ja <strong>Tampereen</strong> välillä yhteistyö<br />
on jatkuvasti tiivistynyt. Yhteistyö alkoi kansalaisjärjestötoimintana muun muassa metsän<br />
istutuksen osalta, jatkui ICLEIn puitteissa paikallisagenda 21yhteistyönä 1990luvun puolen<br />
välin jälkeen, jolloin myös ensimmäinen <strong>Tampereen</strong> ja Mwanzan <strong>kaupunki</strong>en välinen<br />
sopimus allekirjoitettiin (1997). Yhteistyö jatkui vuosina 20022004 ulkoasiainministeriön<br />
tukemana pohjoinenetelä paikallishallintojen yhteistyöhankkeena ja sitä jatketaan edelleen<br />
vuosina 20052007.<br />
YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINNAN KEHITTÄMINEN<br />
Ystävyys<strong>kaupunki</strong>toimintaa voidaan kehittää monin eri tavoin. Työryhmän keskustelujen<br />
perusteella työryhmä esittää, että<br />
• ystävyys<strong>kaupunki</strong>toiminnan liittämistä osaksi muuta verkostotoimintaa kehitetään<br />
edelleen,<br />
• yhteisiä projekteja, koulutusta ja kokemusten ja tietojen vaihtoa kehitetään,<br />
• edistetään kansalaisten yhteydenpitoa tukemalla koulujen yhteistyötä ja lasten<br />
harrastustoimintaa kulttuurin, urheilun ja nuorisotoiminnan alueilla, sekä muidenkin<br />
kansalaisjärjestöjen yhteyksiä,<br />
• edistetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä,
TYÖRYHMÄN ESITYS 4 (5)<br />
• toimitaan aktiivisesti globaalilla tasolla erityisesti pohjoinenetelä yhteistyössä<br />
ystävä<strong>kaupunki</strong>en kanssa, sekä<br />
• hyödynnetään ystävyys<strong>kaupunki</strong>en kokemuksia strategisten kehittämistavoitteiden<br />
saavuttamiseksi.<br />
MAHDOLLISET UUDET YSTÄVYYSKAUPUNGIT<br />
<strong>Tampereen</strong> ystävyyskaupungit sijaitsevat pääosin Keski ja ItäEuroopassa. Toisaalta<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> on jäsenenä useissa eurooppalaisissa <strong>kaupunki</strong>verkostoissa, joiden<br />
puitteissa yhteistyötä eurooppalaisten <strong>kaupunki</strong>en kanssa voidaan toteuttaa. Nykyisin myös<br />
EUohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia eurooppalaisten <strong>kaupunki</strong>en yhteistyölle. Esimerkiksi<br />
Manchesterin kanssa on toteutettu yhteisiä projekteja. Ystävyys<strong>kaupunki</strong>verkoston<br />
laajentamiseen Euroopan alueella ei siksi ole tarvetta.<br />
Aasia sen sijaan on edelleen kasvava merkittävä talousalue ja houkutteleva<br />
yhteistyömahdollisuuksineen. Työryhmän keskusteluissa käsiteltiin mahdollisia uusia<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>sopimuksia joko Kiinaan, Japaniin tai Intiaan. Kansainvälinen yhteistyö<br />
aasialaisten partnerien kanssa nykyään monesti vielä edellyttää <strong>kaupunki</strong>en virallista<br />
mukanaoloa.<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> on vuonna 1997 solminut yhteistyösopimuksen kiinalaisen<br />
Guangzhoun kanssa. Muillakin tamperelaisilla toimijoilla on suhteita Guangzhouhun.<br />
Saatujen tietojen mukaan Guangzhou aikoo päivittää omat kansainväliset yhteytensä ja<br />
lakkauttaa mm. kokonaan yhteistyösopimukseen perustuvat <strong>kaupunki</strong>suhteet.<br />
Guangzhou sijaitsee EteläKiinan meren rannikolla 182 km päässä Hong Kongista.<br />
Guangzhou on eteläisen Kiinan Guang Dongin provinssin pää<strong>kaupunki</strong>. Se on EteläKiinan<br />
suurin ja menestyvin <strong>kaupunki</strong>, tärkeä ulkomaankaupan satama, kuin myös historiallisesti ja<br />
kulttuurillisesti merkittävä yli 2000 vuotta vanha keskus. Asukasluku on 9,94 miljoonaa.<br />
Perustuen olemassa oleviin yhteyksiin ja Guangzhoun asemaan merkittävänä kiinalaisena<br />
<strong>kaupunki</strong>na työryhmä pitää perusteltuna yhteyksien säilyttämistä ja edelleen kehittämistä<br />
Guangzhoun kaupungin kanssa.<br />
Työryhmä pitää myös muita aasialaisia yhteistyökuvioita tärkeinä ja niiden kehittymistä on<br />
seurattava. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tarvetta muihin aasialaisiin<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhteisiin.<br />
Työryhmä käsitteli myös muita esille tulleita ystävyys<strong>kaupunki</strong>aloitteita ja –esityksiä.<br />
Kaupunginvaltuutettu Anna Kontula on 17.1.2007 jättänyt aloitteen ystävyyskaupungin<br />
hankkimiseksi Palestiinasta. Palestiinan kansan avustaminen ja tukeminen ovat tärkeitä<br />
tavoitteita ja mm. EU:n uuden naapuruuspolitiikkaohjelman puitteissa on mahdollista<br />
toteuttaa projekteja, joihin myös palestiinalaiset toimijat voivat osallistua. Palestiinan<br />
tapauksessa on huomattava myös se, ettei Palestiina ole valtio vaan itsehallintoalue. Mikäli<br />
ystävyyssuhde Palestiinan itsehallintoalueella olevan kaupungin kanssa tulisi harkittavaksi,<br />
huomioon olisi otettava vastaavan suhteen aikaansaaminen myös israelilaisen kaupungin
TYÖRYHMÄN ESITYS 5 (5)<br />
kanssa. Työryhmä pitää tärkeänä, että Palestiinan tilannetta seurataan ja tarpeen mukaan<br />
selvitetään mahdollisuuksia osallistua EU:n rahoittamiin Palestiinaa koskeviin projekteihin.<br />
Tarvetta ystävyys<strong>kaupunki</strong>sopimuksen solmimiseksi palestiinalaisen kaupungin kanssa ei<br />
kuitenkaan tällä hetkellä ole.<br />
Eri yhteyksissä esille tuotuja muita esityksiä on ollut ainakin ystävyyskaupungin hankkiminen<br />
Latviasta, Bosniasta tai Turkista. Lisäksi Belgradia on esitetty. Työryhmä pitää esitettyjä<br />
alueita ja kaupunkeja tärkeinä yhteistyökohteina, mutta viitaten edellä esitettyyn, olemassa<br />
oleviin muihin yhteistyömahdollisuuksiin perustuen, uusille eurooppalaisille<br />
ystävyyskaupungeille ei ole tarvetta.<br />
Yhteenvetona työryhmä esittää, että <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin<br />
ystävyys<strong>kaupunki</strong>suhteen solmimiseksi kiinalaisen Guangzhoun kaupungin kanssa.<br />
Janne GallenKallelaSirén<br />
Timo Hanhilahti<br />
Jari Heikkilä<br />
Jari Heinonen<br />
Peter Löfberg<br />
Eero Ottila<br />
Perttu Pesä<br />
Leena Rauhala<br />
Kari Saikkonen<br />
Hannu Soro<br />
Hanna Tainio, puheenjohtaja<br />
Satu Vuorinen
Change language