Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> <strong>ja</strong> Tarastenjärven ympäristö- <strong>ja</strong> maisemaselvitys<br />
2.3 Nimistöstä<br />
Aitolahden-Teiskon alue on ollut perinteisesti metsästysmaata.<br />
Nimi Aitolahti juontaa tavasta pyytää hirviä<br />
<strong>ja</strong> peuro<strong>ja</strong> aitaamalla. <strong>Nurmi</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sorilan</strong>joen laakso<br />
erottautuvat Aitolahden metsämaisemasta hedelmällisten<br />
savikkojensa vuoksi. <strong>Nurmi</strong> tarkoittaakin kosteaa<br />
luonnonniittyä, josta on tehty heinää. Palon kylän<br />
nimi viitannee niinikään alueen käyttöön. Kylä on<br />
syntynyt entisille kaskimaille, <strong>ja</strong> kylän taloissa myös<br />
<strong>ja</strong>tkettiin kaskiviljelyä. Toisaalta on arveltu, että Palon<br />
nimi juontuu sanasta palko. Sorila, vanhalta muodoltaan<br />
Sorrila, on nimetty Sorrin talon/isännän mukaan.<br />
Sorri on ollut alun perin todennäköisesti Sigfridistä<br />
juontunut lisänimi, joka tarkoittaa vanhaksi suomeksi<br />
poikasta.<br />
2.4 Kulttuuriympäristö <strong>ja</strong><br />
maankäytön suunnittelu<br />
<strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> alueen maisemassa on kulttuuripiirteensä<br />
hyvin säilyttäneitä kokonaisuuksia, <strong>ja</strong> maakuntakaavan<br />
liitekartalla osa alueesta onkin merkitty<br />
maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.<br />
Kaavoituksessa tulisikin huomioida Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa<br />
arvokkaiksi havaitut<br />
<strong>Nurmi</strong>n, <strong>Sorilan</strong>, Palon, Partolan <strong>ja</strong> Laalahden osakokonaisuudet<br />
(kuva 6) <strong>ja</strong> pyrkiä turvaamaan niiden<br />
ominaispiirteiden <strong>ja</strong> arvojen säilyminen. Käytännössä<br />
tämä esim. merkitsee kulttuurimaiseman säilyttämistä<br />
avoimena tai osittain avoimena perustuotanto- tai<br />
viheralueena. Myös erilaisia suojelumerkintöjä <strong>ja</strong><br />
suunnittelumääräyksiä tarvitaan (muinaismuistot, rakennuskulttuurikohteet<br />
jne.). Uuden rakenteen sekä<br />
kulttuuriympäristökohteiden <strong>ja</strong> arvokkaiden osakokonaisuuksien<br />
väliseen suhteeseen tulee kiinnittää<br />
maankäytön suunnittelussa erityistä huomiota.<br />
Kuva 6. Kulttuuriympäristö <strong>ja</strong> asutushistoria. Arvokkaat osakokonaisuudet merkitty punaisilla soikioilla.<br />
(Tarkat karttatiedot Laalahden pelloista 1700-luvulta puuttuvat, siksi kuvassa 1800-luvun pellot.)<br />
9