Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> <strong>ja</strong> Tarastenjärven ympäristö- <strong>ja</strong> maisemaselvitys<br />
erotettiin 1553 omaksi kyläkseen <strong>ja</strong> siitä Partola <strong>ja</strong><br />
Holvasti vielä Partolan kyläksi 1558.<br />
Pirkanmaalla vakiintui 1500-luvulla sarka<strong>ja</strong>koon perustuva<br />
vainiojärjestys. Se edellytti sarkojen tiheän<br />
vuorottelun vuoksi tilallisten läheistä yhteistoimintaa,<br />
jolloin ryhmäkylät alkoivat muodostua. 1600- <strong>ja</strong> 1700-<br />
luvuilla asutus vähitellen tiivistyi. 1800-luvulla torpparilaitos<br />
sekä mäkitupalaiset <strong>ja</strong> itsellisten asumukset<br />
muokkasivat maisemaa.<br />
Iso<strong>ja</strong>on muassaan tuomat järjestelyt aloittivat ryhmäkylien<br />
ha<strong>ja</strong>antumisen. Iso<strong>ja</strong>koa edeltäneen a<strong>ja</strong>n<br />
kulttuurimaisemasta ei <strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> seudulla ole<br />
tarkko<strong>ja</strong> kartto<strong>ja</strong>. <strong>Nurmi</strong>n ryhmäkylän tiedetään si<strong>ja</strong>inneen<br />
Juoponlahden pohjoispuolella (ks. kuva 3).<br />
Iso<strong>ja</strong>ko toteutui Aitolahdella melko hyvin. <strong>Nurmi</strong>, Sorila<br />
<strong>ja</strong> Palo-Partola olivat <strong>ja</strong>kokuntina, <strong>ja</strong> Laalahden<br />
yksinäistilalla ei varsinainen iso<strong>ja</strong>ko ollut tarpeen.<br />
Huomattava osa iso<strong>ja</strong>on myötä määräytyneistä<br />
asuinpaikoista viljelyksineen sekä niiden välisestä<br />
tiestöstä on säilynyt tähän päivään asti (ks. kuva 6).<br />
1800-luvun loppupuoli oli voimakasta väestönkasvun<br />
aikaa. Kar<strong>ja</strong>nhoito lisääntyi <strong>ja</strong> viljelymenetelmät kehittyivät.<br />
Vuoden 1890 Augusti-myrsky kaatoi paljon<br />
puita, <strong>ja</strong> vuosisadan loppu oli vilkasta rakentamisen<br />
aikaa. Rautatieyhteyden myötä Näsijärven alue alkoi<br />
saada huvila-asukkaita Etelä-Suomesta, minkä<br />
vuoksi järvellä alkoi säännöllinen laivaliikenne. Sen<br />
siivittämänä alkoi huviloita nousta myös Aitolahden<br />
rannoille. Huvilakaudesta <strong>Nurmi</strong>ssa muistuttavat tähän<br />
päivään säilyneet Vimperi Velaatanniemessä<br />
(1914, Birger Federley) <strong>ja</strong> Charpantier’n huvila eli<br />
Pellas Rummootanniemessä (1902, Josef Renggli).<br />
Aitolahdesta tuli itsenäinen 800 asukkaan kunta<br />
vuonna 1923. Seuraavana vuonna perustettiin Aitolahden<br />
seurakunta, jonka kirkko vihittiin käyttöön<br />
1928. Vuoden 1966 alussa runsaan 2000 asukkaan<br />
maaseutumainen Aitolahti liitettiin Tampereeseen.<br />
Huvilakauden jälkeen seuraava huomattava rakentamisen<br />
aika koitti sotien jälkeen. Jälleenrakennuskaudella<br />
<strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> alueelle rakennettiin asuinrakennusten<br />
ohella tiivis pieni lomamökkiyhdyskunta<br />
<strong>Sorilan</strong>joen pohjoisrannalle. 1900-luvun loppupuolella<br />
rakentaminen <strong>ja</strong>tkui melko tasaisesti. Maaseutumaiseen<br />
maisemaan alkoi <strong>Nurmi</strong>ssa muodostua<br />
tehokkuudeltaan esikaupunkityyppistä rakennettua<br />
ympäristöä.<br />
Osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöstä <strong>ja</strong> arvokkaista<br />
rakennus- ym. kohteista on kerrottu tarkemmin<br />
selvityksessä ”Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi<br />
18.04.2007, <strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> osayleiskaava”.<br />
Kuva 3. Ote Tammerkosken seudun kartasta 1600-luvulta (D.V. Ekman). Kartassa näkyvät mm. Laalahti,<br />
Sorila, Palo, Partola <strong>ja</strong> <strong>Nurmi</strong> sekä Takahuhdista alueelle johtava tie.<br />
7
Change language