vilkku - Tampereen kaupunki
vilkku - Tampereen kaupunki
vilkku - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>vilkku</strong><br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti 8/2007<br />
Jarmo<br />
Seppälä<br />
sukeltaa<br />
työkseen<br />
Sairauskassa<br />
muuttaa s.14<br />
Vuosilomasääntöön<br />
uudistuksia s.15
PÄÄKIRJOITUS • JOULUKUU 2007<br />
SISÄLTÖ<br />
Hyvillä eväillä muutoksen<br />
myötätuulessa<br />
ARI JÄRVELÄ<br />
Uuden toimintamallimme ensimmäinen vuosi alkaa<br />
olla lopuillaan. Muutoksia sekä uutta, erilaista,<br />
vauhdikasta ja myös arkista aherrusta on riittänyt.<br />
Luonnehdinnat tästä vuodesta pitävät monta<br />
sävyä sisällään, riippuen siitä, missä yhteydessä niitä<br />
käytetään. Minulle ne tarkoittavat hyvin monipuolista<br />
ja tapahtumarikasta vuotta.<br />
Vaikka organisaatiomme on iso, henkilöstö on<br />
ammattitaidollaan pystynyt säilyttämään positiivisen<br />
vireen muutoksien keskellä. Kiitokset siitä kaikille!<br />
Tamperelaisten pärjäämistä on kyselty, ja täällä<br />
on vieraillut lukuisia ryhmiä perehtymässä uuteen<br />
toimintamalliimme. Olemme toimissamme mielenkiintoinen<br />
esimerkki ja kuin näyteikkuna muille kaupungeille.<br />
Harvinaista on se, että Tampere on saanut<br />
jopa kiitosta hyvin hoidetusta taloudesta sekä laadukkaista<br />
ja monipuolisista palveluista. Kaikki tuo<br />
motivoi etenemään ja tekemään Tampereesta vielä<br />
nykyistäkin paremman kaupungin asua, tehdä työtä,<br />
yrittää ja opiskella.<br />
Toimintamallimme liikkeellelähtö on sujunut mielestäni varsin hyvin. Moni asia on edelleen keskeneräinen,<br />
mutta muutoksen suuruuteen nähden asiat ovat sujuneet osin jopa hämmästyttävän<br />
hyvin. Luonnollisesti näin isossa muutoksessa ottaa aikansa ennen kuin tulokset alkavat näkyä. Mielestäni<br />
on tärkeää, että etenemme yhdessä sovittuun suuntaan ja korostankin hyvän yhteistyön merkitystä.<br />
Ilman sujuvaa yhteistoimintaa tilaajan ja tuottajan välillä tavoitteita ei voida saavuttaa.<br />
Toimintamallimme uudistamisen keskeinen tavoite on tuottavuuden nostaminen. Koko organisaatiossa<br />
on tärkeää asioiden sujuva eteneminen ja osaava johtaminen sekä laadukas palvelu. Talouden<br />
kehitysnäkymät näyttävät vielä ensi vuonna hyviltä, mutta jatkossa toimintamenojen kasvua<br />
on hillittävä ja työn tuottavuutta parannettava.<br />
Tehdään yhdessä ensi vuodestakin hyvä vuosi – meillä on hyvät eväät onnistua!<br />
Ensi vuonna teemme varmasti uusia avauksia kuten kuluneenakin vuonna. Investoinnit kasvavat,<br />
mutta kaikki uusi ei aina välttämättä ole rahallisesti isoa, vaan se voi olla uusia tapoja tehdä<br />
asioita ja esimerkin näyttämistä.<br />
Siisteyskampanja onnistui kesällä mainiosti ja sai useat tahot liikkeelle, joten jatkoa seuraa<br />
varmasti. Ensi vuonna otamme käyttöön ensimmäisenä kuntana Suomessa lentojen päästömaksun.<br />
Lisäksi <strong>kaupunki</strong> on juuri haastettu mukaan kampanjaan, jossa Tampere julistautuu Suomen<br />
ystävällisimmäksi kaupungiksi. Tavoite ei ole mahdoton, kun muistamme, että ystävällinen palvelu<br />
ei lisää kustannuksia, vaan lähtee meistä jokaisesta.<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 Internet ja sähköiset tallenteet<br />
kirjaston haaste<br />
4 Kaukajärven kirjasto remontoitiin<br />
5 Tampere on Unicef-<strong>kaupunki</strong><br />
6 Valman ja Alvarin avulla voi<br />
vaikuttaa<br />
7 Tosi siistii -kampanja jatkuu<br />
8 Kehittäjäpalkinto on jälleen<br />
haettavana<br />
9 Sukeltaja ja narumies töissä<br />
kaupungilla<br />
12 Moreeniasta vinkkejä kierrätykseen<br />
12 Alborgin sitoumuksen ensi<br />
vuoden teemat<br />
14 Ilmoituksia<br />
Toivotan koko kaupungin henkilöstölle rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2008!<br />
Timo P. Nieminen<br />
pormestari<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
2<br />
VILKKU <strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA <strong>Tampereen</strong> kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, <strong>Tampereen</strong><br />
<strong>kaupunki</strong>, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ<br />
www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/<strong>vilkku</strong> TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa.<br />
Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 18.1.2008 mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen.<br />
KANNEN KUVA Ville Saha. Sukeltaja-panostaja Jarmo Seppälä työskentelee katu- ja vihertuotannon maanrakennusyksikössä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle<br />
palkanlaskijalle.
Kirjasto tarttuu<br />
verkkoon<br />
TEKSTI Johanna Toivanen<br />
KUVA Ville Saha<br />
Internet on muuttanut kirjastojen toimintaa<br />
monella tavalla. Tulevaisuudessa tahti<br />
vain kiihtyy, uskoo kirjastotoimenjohtaja Tuula<br />
Haavisto. Yhä useampi asiakas haluaa kirjasto-<br />
ja tietopalvelunsa sähköisesti.<br />
Internet ja sähköiset tallenteet ovat mullistaneet<br />
muun muassa käsikirjaston käytön.<br />
Perinteisille tietosanakirjoille ei juurikaan ole<br />
enää kysyntää. Verkko tuo kuluttajan ulottuville<br />
lukuisia uusia palveluita, joiden joukossa<br />
kirjasto etsii omaa rooliaan. Haaviston mukaan<br />
rooli löytyy myös verkossa kirjastojen<br />
perinteisestä vahvuudesta eli laatusisältöjen<br />
tunnistamisesta.<br />
– Me olemme ammattilaisia hyvän aineiston<br />
valinnassa, ja tämä pätee myös verkkoaineistoihin.<br />
Mutta ei tämä silti yksinkertaista<br />
ole: kukaan ei esimerkiksi tiedä, miten<br />
musiikin jakelu tapahtuu tulevaisuudessa ja<br />
mikä voisi olla kirjaston tehtävä siinä, Haavisto<br />
toteaa.<br />
Kirjasto vastaa murrokseen uudistamalla<br />
muun muassa organisaatiotaan.<br />
Mediaa siististi sisällä<br />
Myös kirjaston asiakkaat muuttuvat. Haastava<br />
ryhmä ovat esimerkiksi nuoret. Heille kirjasto<br />
voi tarjota muun muassa tiedonhaun ja<br />
-arvioinnin osaamista sekä mediakasvatusta.<br />
Iso asiakasryhmä omine tarpeineen ovat<br />
myös eläkeikäiset. Kotiin sidotuille tarjotaan<br />
kotipalvelua.<br />
Haaviston mukaan kirjaston turvallisen,<br />
rauhallisen ja epäkaupallisen tilan merkitys<br />
on kasvamassa, vaikka kävijämäärät ovatkin<br />
laskeneet.<br />
– Meillä on ”siistiä ja sivistynyttä” sisätilaa,<br />
jossa voi olla saatavilla hyvinkin monimuotoisia<br />
mediapalveluja yhdellä kokemalla,<br />
hän tiivistää.<br />
Mahdollisuus käyttää internetiä on myös<br />
monille tärkeä palvelu. Sen ovat löytäneet<br />
Laadukkaan<br />
sisällön tunnistaminen<br />
on kirjastojen perinteinen<br />
vahvuus, jota tarvitaan<br />
myös internetissä. <strong>Tampereen</strong><br />
kirjastot vastaavat verkkojen<br />
myös maahanmuuttajat,<br />
jotka uudistamalla organisaa-<br />
haasteeseen muun muassa<br />
hakevat kirjastosta<br />
tiotaan.<br />
ennen kaikkea ajankohtaista<br />
tietoa omasta maastaan.<br />
Lisäksi he etsivät opastusta suomalaisessa<br />
yhteiskunnassa toimimiseen.<br />
Tiimi rikastaa osaamista<br />
Ensi syyskuussa kirjaston perinteistä linja- ja<br />
alueorganisaatiota täydennetään tiimirakenteella.<br />
Myös strategia on uudistettu. Kirjastoon<br />
perustetaan kaikkiaan kymmenen eri<br />
ydinprosesseihin ja tukipalveluihin keskittyvää<br />
ammatillista tiimiä, kuten kaunokirjallisuustiimi<br />
ja tietopalvelutiimi.<br />
Tiiminvetäjän vastuulla on muun muassa<br />
seurata oman alansa kehitystä, pohtia koulutustarpeita<br />
ja tehdä toimintaan liittyviä ehdotuksia<br />
kirjaston johtoryhmälle. Yksi henkilö voi<br />
olla mukana useassa tiimissä. Sama henkilö<br />
Kirjaston haastavaan asiakasryhmään<br />
kuuluvat nuoret. Heille<br />
kirjasto voi tarjota muun muassa<br />
tiedonhaun ja -arvioinnin osaamista<br />
sekä mediakasvatusta. Kuvassa<br />
kirjastonhoitaja Sannamari<br />
Renko tekee sähköistä kirjahakua<br />
Tiina Jokiselle.<br />
Yhä useampi kirjaston<br />
asiakas haluaa palvelunsa<br />
sähköisesti. <strong>Tampereen</strong> teknillisellä<br />
yliopistolla työskentelevä<br />
japanilainen arkkitehti<br />
Yoshinori Kakino etsii tietokantoja<br />
Metson arkistosta.<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
3
voi toimia myös kaksoisroolissa, jolloin hän<br />
on sekä tiiminvetäjä että linjaesimies. Budjettivaltuuksia<br />
tiimeillä ei ole.<br />
Kokemusta tiimipohjaisesta työskentelystä<br />
on jo hankittu.<br />
– Nettinyssen ja Tietotorien internet-ohjaajien<br />
ryhmä on jo nykyisin rakenteeltaan<br />
lähellä tiimiorganisaatiota, Haavisto sanoo.<br />
– Tavoitteena on jakaa osaamista niin<br />
ongelmissa kuin onnistumisissakin, Haavisto<br />
tiivistää.<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
4<br />
Oma väki mukaan<br />
Tuula Haavisto on työskennellyt kirjastotoimenjohtajana<br />
Tampereella nyt hiukan yli<br />
vuoden. Hän myöntää iloisesti, että tilaaja–<br />
tuottaja-malli oli yksi tekijä, joka veti häntä<br />
<strong>kaupunki</strong>in.<br />
– Kirjastossa uusi toimintamalli on antanut<br />
potkua työn järjestämiselle uudella<br />
tavalla, Haavisto sanoo.<br />
Muutosta kirjastonjohtaja haluaa valmistella<br />
yhdessä henkilökunnan kanssa.<br />
Tulossa olevia uudistuksia on käyty läpi<br />
syksyllä muun muassa laajasti valmistellussa<br />
henkilöstön kehittämispäivässä, joka pidettiin<br />
marraskuun alussa.<br />
– On ehdottoman tärkeää, että henkilöstö<br />
on mukana tekemässä muutosta,<br />
Haavisto sanoo.<br />
Esimerkiksi musiikki- ja lastenosasto<br />
jatkavat pääkirjastossa toimintaansa entiseen<br />
tapaan. Sen sijaan käsikirjasto erikoistuu<br />
jatkossa yhä enemmän aikakauslehtiin,<br />
karttoihin ja sukututkimusaineistoihin.<br />
Sanomalehtien lukusali säilyy toistaiseksi<br />
nykyisillä sijoillaan kosken rannalla,<br />
vaikka Haavisto ei mielellään ”hyppyyttäisi”<br />
asiakkaita paikasta toiseen. Tosiasia kuitenkin<br />
on, ettei Metsosta tällä hetkellä löydy<br />
tilaa sanomalehdille.<br />
Kaupunki lukee<br />
kirjaa maaliskuussa<br />
Kirjastot järjestävät tamperelaisille<br />
maaliskuussa teemaviikon<br />
’Kaupunki lukee kirjaa’. Sinikka<br />
Nopolan Tampere-trilogian<br />
ympärille rakennetaan tuolloin<br />
mahdollisimman monta tapahtumaa.<br />
Tulossa on muun muassa<br />
ääneenluku tilaisuuksia eri puolilla<br />
<strong>kaupunki</strong>a. Viikkoa vietetään<br />
10.–16.3. ja sen tavoitteena on<br />
tuottaa yhteisen lukemisen iloa<br />
<strong>kaupunki</strong>laisille.<br />
Kaukajärven<br />
kirjasto<br />
uudistui<br />
Kirjastonjohtaja Ulla Mustila<br />
on syystä tyytyväinen, sillä<br />
peruskorjauksessa ja laajennuksessa<br />
tehtiin Kaukajärven<br />
kirjaston käyttöön avarat<br />
ja valoisat tilat. Kirjaston<br />
korkeuksissa ”lentää” taiteilija<br />
Petri Kiviniemen taideteos:<br />
kaksi kirkkaanpunaista<br />
lentokonetta.<br />
Peruskorjaus- ja laajennustöiden takia<br />
viime syksystä asti suljettuna ollut<br />
Kaukajärven kirjasto avattiin marraskuun<br />
lopulla uudistettuna ja entistä ehompana.<br />
Kirjaston korjaustyöt maksoivat noin 1,3<br />
miljoonaa euroa.<br />
Ensi vuonna toimintansa 30-vuotisjuhlia<br />
viettävä kirjasto palvelee Kaukajärven,<br />
Haiharan, Viialan ja Hankkion sekä<br />
osittain Lukonmäen alueiden asukkaita.<br />
Kaukajärven kirjasto oli pitkään palvelualueensa<br />
väestömäärään nähden <strong>Tampereen</strong><br />
kaupunginkirjaston ahtain kirjasto.<br />
Laajennustöiden yhteydessä kirjaston vanha<br />
osa, noin 400 neliötä on peruskorjattu,<br />
ja lisätilaa on rakennettu noin 300 neliötä.<br />
Uusien tilojen ansiosta kirjahyllyjen määrää<br />
voitiin lisätä. Nyt kirjat ja muu aineisto<br />
ovat hyvin esillä.<br />
Korjaustöiden yhteydessä myös kirjaston<br />
toimintoja ja palveluja ajanmukaistettiin.<br />
Asiakastietokoneiden määrää on<br />
lisätty, ja lainausautomaatilla asiakkaat<br />
voivat halutessaan hoitaa lainauksen itsepalveluna.<br />
Kirjaston viiden hengen henkilökunta<br />
sai laajennustöiden yhteydessä<br />
uudistetut työ- ja sosiaalitilat, ja käyttöön<br />
saatiin myös pieni kokoustila.<br />
Uudistuneet toimitilat mahdollistavat<br />
jatkossa Kaukajärven kirjaston toimimisen<br />
oman palvelualueensa kulttuurikeskuksena.<br />
Kirjasto tekee yhteistyötä koulujen,<br />
päiväkotien, yhdistysten ja muiden alueen<br />
toimijoiden kanssa.<br />
Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen<br />
tilaajana ja rakennuttajana oli<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin tilakeskus. Arkkitehtuuritoimisto<br />
Seppo Kangasniemi Oy<br />
vastasi peruskorjauksen ja laajennustöiden<br />
sekä sisustuksen suunnittelusta.<br />
Pääurakoitsijana toimi Rakennusurakointi<br />
Vidgren Oy.<br />
Kaukajärven kirjasto, os. Käätykatu<br />
6 palvelee asiakkaitaan uudistetuilla aukioloajoilla:<br />
ma–to kello 11–19, pe kello<br />
11–18 ja la kello 11–15.<br />
Myös puhelinnumerot ovat muuttuneet:<br />
lainaus ja tietopalvelu p. (03) 5653<br />
4210 ja kirjastonjohtaja Ulla Mustila p.<br />
(03) 5653 4211
Tampereesta tuli<br />
Unicef-<strong>kaupunki</strong><br />
TEKSTI Raija Lindell<br />
KUVA Joseph Mlinzi<br />
<strong>Tampereen</strong> on vuoden 2008 Unicef-<strong>kaupunki</strong>.<br />
Vuoden aikana tavoitteena on kerätä<br />
Unicefin tilille 209 000 euroa eli euro per<br />
asukas.<br />
Varainkeruuseen voi osallistua myös <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin henkilöstö ideoimalla omia<br />
tempauksia tai tapahtumia ja liittää niihin Unicef-näkökulma.<br />
– Unicef-<strong>kaupunki</strong>vuoden tavoitteena on<br />
lapsimyönteisyyden ja globaalin vastuun kasvattaminen.<br />
Haluamme huomioida ja tuoda<br />
esiin myös paikallisen näkökulman lasten ja<br />
nuorten hyvinvointiin, kertoo Unicef-koordinaattori<br />
Minna Männistö.<br />
– Tavoitteemme on sitouttaa eri tahoja<br />
toimimaan lasten edun hyväksi ja luoda yhteishenkeä<br />
ja positiivista ilmapiiriä eri toimijoiden<br />
kesken.<br />
Unicef-<strong>kaupunki</strong> saa valita keräyksen kohteeksi<br />
yhden tai useamman nimikko-ohjelman<br />
tietyssä maassa tai tietyissä maissa. <strong>Tampereen</strong><br />
keräyskohde on Tansania ja erityisesti<br />
<strong>Tampereen</strong> ystävyys<strong>kaupunki</strong> Mwanzan alue.<br />
Nimikko-ohjelma on ”Getting out of school<br />
Children back to school, jonka tavoitteena on<br />
saada koulujärjestelmän ulkopuolella olevat<br />
peruskouluikäiset takasin kouluun.<br />
– Pelkästään Mwanzan alueella ohjelma<br />
koskee noin 3000 lasta ja nuorta, joilla on jäänyt<br />
koulutus kesken. Siellä on hyvin tavallista,<br />
että tytöt jättäytyvät pois koulusta ja jäävät<br />
hoitamaan sisaruksiaan, jos perheen äiti kuolee<br />
aidsiin, Männistö kertoo.<br />
Unicef-<strong>kaupunki</strong>vuoden aikana tuetaan<br />
myös muita Unicefin kansainvälisiä kohteita.<br />
Janopäivän tuotto menee janopäivälle valittuun<br />
kohteeseen, koulutapahtuminen tuotto<br />
koulumateriaaleissa kerrottuun kohteeseen,<br />
Unicef-nukkerahat rokotusohjelmiin ja hätäapukeräykset<br />
hätäapukohteeseen.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin Unicef-budjetti on<br />
100 000 euroa vuonna 2008. Tästä summasta<br />
toimintamäärärahan osuus on 56 000 euroa.<br />
Männistön mukaan suurin osa budjetista kohdistetaan<br />
markkinointitoimenpiteisiin. Määrärahalla<br />
rahoitetaan myös omia Unicef-vuoden<br />
päätapahtumia sekä tuotantoja yhteistyössä<br />
Tampere-talon kanssa.<br />
– Tampereella ei ole myytävänä erityisiä<br />
omia Unicef-tuotteita, vaan pitäydymme Unicefin<br />
olemassa olevissa tuotteissa, Männistö<br />
kertoo.<br />
Hän muistuttaakin erityisesti aineettomista<br />
lahjoista, jotka ovat hyvä keinoja kohdentaa<br />
oma panos tiettyyn konkreettiseen kohteeseen.<br />
Aineettomina lahjavaihtoehtoina on esimerkiksi<br />
rokotusohjelmia, kouluvuosia, kaivoprojekteja,<br />
joihin voi suunnata vaikkapa joulukortteihin<br />
varatut eurot.<br />
Unicef-tuotteita, kortteja ja adresseja on<br />
myytävänä museokaupoissa ja Särkänniemessä<br />
sekä Unicef-myymälässä.<br />
Henkilöstö mukaan<br />
omilla tempauksillaan<br />
Unicef-koordinaattori Minna Männistö toivoo,<br />
että kaupungin henkilöstö lähtisi innokkaasti<br />
mukaan kampanjaan ja auttaisi näin asetetun<br />
keräystavoitteen savuttamisessa.<br />
– Henkilöstölle on suunnitteilla muun<br />
muassa haastekeräys, ja Unicef-teema tulee<br />
näkymään myös henkilöstöpäivän aikana. Lisäksi<br />
henkilöstö voi ideoida omia tilaisuuksia,<br />
joissa kerätään Unicefin hyväksi varoja, Männistö<br />
kertoo.<br />
Unicefin <strong>Tampereen</strong>-toimistosta Suvantokadulta<br />
voi noutaa lippaita, joihin voi kerätä<br />
vuoden aikana esimerkiksi ”kahvirahoja”. Männistö<br />
uskoo, että myös Anna ja Toivo -nukketalkoot<br />
on hauska ohjelmannumero henkilöstön<br />
omissa tilaisuuksissa.<br />
– Tavoitteenamme on tehdä vähintään<br />
2000 nukkea ja niitä voi adoptoida 20 euron<br />
kappalehintaan. 20 eurolla voidaan kustantaa<br />
jo yhden lapsen rokotusohjelma, Männistö<br />
kertoo.<br />
Koulut ja päiväkodit saavat oman Unicefvuoden<br />
toimintakokonaisuuden, joka sisältää<br />
<strong>Tampereen</strong> keräyksen kohteena on Mwanzan<br />
kouluikäiset lapset.<br />
Lahjoitusväyliä<br />
Unicefin lahjoitustilin numero on<br />
472650-235501 (Kurikan osuuspankki,<br />
<strong>Tampereen</strong> konttori). Maksun saajaksi<br />
tulee merkitä Unicef.<br />
Lahjoituspuhelinnumero on 0600 12166<br />
(5,01 euroa/puhelu + pvm).<br />
Keräyslupatiedot: Suomen Unicef/ESLH:n<br />
keräyslupa OKU1691A/1.12.2006/2007-<br />
2008/koko maa. Unicef käyttää varat<br />
maailmanlaajuiseen työhönsä lasten<br />
auttamiseksi 2008–2009.<br />
näyttelyiden lisäksi työpajoja, vierailijoita sekä<br />
animaatioita.<br />
– Vuoden aikana räätälöimme erilaisia<br />
tapahtumakokonaisuuksia ja varainkeruutoimenpiteitä<br />
eri toimijoiden mukaan. Tärkeimpiä<br />
yhteistyötahoja ovat muun muassa Aamulehti,<br />
Yleisradio, Tampere-talo, Särkänniemi, lastenkulttuuritoimijat,<br />
kaupungin omat toimialat,<br />
festivaalit ja Pirkanmaan yrittäjät, Männistö<br />
luettelee.<br />
Hänen mukaansa ensi vuoden aikana luvassa<br />
on paljon erilaista ohjelmaa, jossa Unicef-<strong>kaupunki</strong>vuosi<br />
huomioidaan.<br />
<strong>Tampereen</strong> Unicef-vuodelle on nimetty kolmisenkymmentä<br />
kummia. He ovat sitoutu neet<br />
vie mään Unicef-tietoutta eteenpäin omalla<br />
alu eellaan. Kummiryhmässä on paikallisia<br />
julkkiksia Raipe Helmisestä, Tomi Evilään ja<br />
Eila Roineeseen. Mukana ovat myös Jarmo<br />
Rantanen, Päivi Sillanaukee ja Asko Koskinen.<br />
Pormestari Timo P. Nieminen johtaa<br />
kummiryhmää.<br />
Lisätietoja: www.tampere.fi tai www.sis.<br />
tampere.fi<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
5
Kuntademokratiaa kotipäätteeltä<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
6<br />
TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Ville Saha<br />
Pitäisikö nopeusrajoituksia alentaa <strong>kaupunki</strong>alueella?<br />
Mikä on vuoden kulttuuriteko<br />
Tampereella?<br />
Näihinkin kysymyksiin <strong>kaupunki</strong>laiset ovat<br />
saaneet sanoa sanansa valmistelufoorumi Valmassa<br />
tänä syksynä. Kuntademokratiayksikön<br />
ylläpitämän Valman ansiosta he voivat vaikuttaa<br />
kaupungin asioihin suoraan kotoa.<br />
Keväällä 2003 käyttöönotettua sähköistä<br />
kanavaa on kehitetty, ja mielipiteensä voi nyt<br />
esittää valmisteluvaiheessa riittävän ajoissa<br />
ennen päätöksentekoa.<br />
Internetistä osoitteesta www.tampere.<br />
fi/valma löytyvää sivustoa ja sen kautta kommentointia<br />
on kiitelty selkeäksi ja helpoksi.<br />
Käsiteltävä asia esitellään lyhyesti, ja palautelomake<br />
aukeaa vierestä yhdellä klikkauksella.<br />
– Sivuilta näkee, mitä asialle on jo tapahtunut.<br />
Voi myös seurata mitä sille tapahtuu<br />
kommentointivaiheen jälkeen, kuntademokratiasuunnittelija<br />
Eija Uurtamo kertoo.<br />
Aiheet on jaoteltu seuraavasti: kaavoitus<br />
ja rakentaminen, kadut ja liikenne, kasvatus ja<br />
opetus, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika, puis tot<br />
ja viheralueet, sosiaali- ja terveyspal velut, ympäristö<br />
sekä muut. Mielipiteet menevät suo raan<br />
asianosaisille luottamus- ja virkamie hille. Jos<br />
lähettäjä haluaa, ne julkaistaan Valmassa.<br />
Tampere kehittää<br />
koko ajan <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
osallistumismahdollisuuksia<br />
yhteisten asioiden<br />
hoitoon. Vuorovaikutussuunnittelija<br />
Sirpa Koivu luotsaa<br />
alueellisen vaikuttamisen<br />
kanavaa,<br />
Alvaria.<br />
Kuntademokratiayksikkö<br />
esitteli kaupungin<br />
uusia sähköisen<br />
vaikuttamisen välineitä<br />
ja palveluja Sampolassa<br />
marraskuussa.<br />
Kuntademokratiasuunnittelija<br />
Eija Uurtamo<br />
(oik.) kertoi Valmasta<br />
Pasi Välimäelle<br />
ja Simo Kujanpäälle.<br />
– Palautetta tulee ehkä eniten terveyttä ja<br />
toimintakykyä edistävistä asioista, apulaispormestari<br />
Riitta Ollila arvioi.<br />
Hän tähdentää, että mielipiteet myös luetaan,<br />
ja niillä on painoarvoa.<br />
– Päättäjät ovat kiinnostuneita siitä, mitä<br />
mieltä <strong>kaupunki</strong>laiset ovat, myös Uurtamo<br />
vakuuttaa.<br />
Valma<br />
tuo asiat verkkoon kommentoitaviksi<br />
näyttää asioiden käsittelyjärjestyksen<br />
ja sen, milloin on oikea aika vaikuttaa<br />
lähettää mielipiteen suoraan valmistelijalle<br />
ja toimielinten jäsenille<br />
näyttää asiaan liittyvät asiakirjat,<br />
käsittely- ja paikkatiedot<br />
julkaisee mielipiteet, jos lähettäjä niin<br />
haluaa<br />
lähettää rekisteröityneille sähköpostiin<br />
tiedon kiinnostavasta asiasta.<br />
Kommentteja, tietoa,<br />
näkökulmia, avoimuutta<br />
Uurtamo vastaa Valmasta kaupungin kuntademokratiayksikössä.<br />
Valmistelufoorumi syntyi<br />
kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista<br />
pohtineen työryhmän ehdotuksesta<br />
kaupungin toimintamallia uudistettaessa.<br />
– Suunnittelijat ja valmistelijat voivat<br />
kysyä Valman avulla kuntalaisilta tietoja ja<br />
saada uusia näkökulmia. Se tarjoaa valmiin<br />
ja helppokäyttöisen kanavan palautteen kokoamiseen<br />
hyvinkin erilaisissa asioissa. Kaupunkilaiset<br />
puolestaan voivat esittää mielipiteensä<br />
kaupungin valmistelemista asioista<br />
silloin, kun niihin on mahdollista vaikuttaa,<br />
Uurtamo sanoo.<br />
– Tavoitteena on tuoda päätöksentekoon<br />
avoimuutta. Asianhallintajärjestelmästä on<br />
netissä avattu myös asioiden sähköiset dokumentit<br />
ja liiteasiakirjat.<br />
Uurtamo muistuttaa, että kaupungin<br />
työntekijät voivat yhtä hyvin esittää tamperelaisina<br />
mielipiteensä Valmassa.<br />
Alvari pohtii<br />
palveluja<br />
<strong>Tampereen</strong> alueellisen vaikuttamisen kanavan,<br />
Alvarin, avulla pyritään siihen, että kaupungin<br />
Alvari<br />
on alueellisen vaikuttamisen kanava<br />
toimii aluksi kokeiluna Länsi-Tampereella<br />
pyrkii siihen että asukkaat saavat tietoa<br />
alueensa asioista<br />
pyrkii lisäämään asukkaiden mahdollisuutta<br />
vaikuttaa asuinympäristönsä ja<br />
sen palveluiden suunnitteluun<br />
toimii myös internetissä.
ARI JÄRVELÄ<br />
asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista<br />
ja pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan<br />
asuinympäristönsä ja sen palveluiden suunnitteluun.<br />
Alvarin ensimmäinen työryhmä Länsi-<br />
Tampereella aloitti työnsä toukokuussa. Työryhmä<br />
on organisoitu asukkaista sekä yhdistysten<br />
ja yhteisöjen jäsenistä ja se käsittelee<br />
yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa<br />
alueen asioita. Kaupunginhallituksen nimeämä<br />
43-jäseninen työryhmä tutki ensitöikseen<br />
hyvinvointipalveluja alueen asukkaiden näkökulmasta.<br />
– Haasteena oli pohtia väestömuutoksen<br />
vaikutuksia muun muassa päivähoitoon,<br />
opetukseen, nuorisotoimintaan, ikäihmisten<br />
palveluihin sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaaaikapalveluihin,<br />
Alvarin vuorovaikutussuunnittelija<br />
Sirpa Koivu kertoo.<br />
Esiin nousivat neljä huomioitavaa asiaa<br />
palveluverkkoa kehitettäessä. Lasten ja<br />
ikäihmisten palvelut halutaan saada läheltä.<br />
Julkisen liikenteen tulisi tukea alueellisten<br />
palveluiden saavutettavuutta. Alueen tyhjät<br />
tilat halutaan hyötykäyttöön. Paikallisten harrastajien<br />
ja yhdistysten tulisi myös saada tiloja<br />
helpommin käyttöönsä.<br />
Yhteistyöhön<br />
pelisääntöjä<br />
Jotta tärkeä kolmas sektori vapaaehtoisineen<br />
ja palveluineen voisi hyödyttää <strong>kaupunki</strong>laisia<br />
vielä paremmin, Länsi-Alvari ehdottaa kumppanuusstrategian<br />
luomista.<br />
– Yhteistyöhön tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.<br />
Lisäksi tulisi ottaa käyttöön sosiaalisten<br />
vaikutusten arviointi, kun alueella<br />
tehdään jokin merkittävä muutos palveluissa,<br />
Koivu sanoo.<br />
Samoihin asioihin paneutuu myös pormestarin<br />
nimittämä palveluverkon kehittämistä<br />
valmisteleva ohjausryhmä, jolle alueellinen<br />
työryhmä jätti oman raporttinsa lokakuun<br />
alussa. Mikäli Alvari-kokeilu etenee suotuisasti,<br />
Tampereelle perustetaan lähivuosina<br />
yhteensä viisi alueellista työryhmää. Jatkosta<br />
päättää kaupunginvaltuusto.<br />
– Myös kaupungin työntekijät voivat<br />
asukkaina osallistua alueellisen työryhmän<br />
työskentelyyn. Toisaalta työryhmä on yksi niistä<br />
uusista välineistä, jolla asukkaat voidaan<br />
ottaa mukaan kaupungin asioiden valmisteluun,<br />
Koivu toteaa.<br />
Internetissä toimivan Netti-Alvarin markkinointi<br />
alkaa Länsi-Tampereella pian. Palveluun<br />
voi jo rekisteröityä jo osoitteessa www.<br />
tampere.fi/nettialvari<br />
Puheenvuorossa<br />
Maria Länsiö<br />
oto. projektipäällikkö<br />
Siisti Tampere -kampanja jatkuu:<br />
Painopisteeksi<br />
asennekasvatus<br />
Pormestari Timo P. Niemisen viime keväänä käynnistämä Tosi siistii -kampanja haluaa<br />
vaikuttaa <strong>kaupunki</strong>laisten asenteisiin ja muistuttaa meitä siitä, että siisteys on<br />
viime kädessä kiinni omista valinnoistamme. Tavoitteena on entistä siistimpi Tampere.<br />
Kampanja sai heti alussa tuulta purjeisiin ja palautetta tuli valtavasti. Palautteet<br />
alkoivat lähes poikkeuksetta kiitoksilla ja ovat sisältäneet hyviä parannusehdotuksia.<br />
Tosi siistii -kampanja sai vahvan tukijoukon, jonka kanssa yhteistyö on ollut antoisaa.<br />
Kaupungin omien toimijoiden lisäksi mukaan tulivat muun muassa Poliisi, Kauppakamari,<br />
opiskelijoiden, yrittäjien ja median edustajia.<br />
Tosi siistii -kampanjan kunniaksi voitaneen ottaa monta sulkaa hattuun, mutta on<br />
muistettava, ettei ainoatakaan sulkaa olisi tullut ilman laajaa yhteistyöjoukkoa. Erityinen<br />
kiitos kuuluu kaupungin vihertuotannolle, joka on näyttänyt todelliset kyntensä ja<br />
ammattitaitonsa. Yksikään kysymys ei ole jäänyt vaille vastausta eikä yksikään pyyntö<br />
ole tuntunut mahdottomalta.<br />
Kampanjan tuloksien tärkein mittari on tietysti siisteyden lisääntyminen. Siisteyttä<br />
ovat edistäneet roskakorien määrän lisääminen ja <strong>kaupunki</strong>laisten asenteiden muuttuminen.<br />
Silti vielä ei voi laittaa hanskoja naulaan, mutta väitän, että edistystä on tapahtunut<br />
kaupungin siisteydessä. Muutamia kipupisteitä löytyy yhä, etenkin viikonlopun<br />
jälkeen, mutta niihinkin paneudutaan.<br />
Tosi siistii -tilaisuuksiin on osallistunut suuri joukko tamperelaisia. Yhdessä on<br />
sekä kisailtu leikkisästi että siivottu talkoilla. Tilaisuuksista välittyy tunne, että tamperelaiset<br />
ovat ylpeitä kotikaupungistaan ja halukkaita toimimaan yhteisen hyvän<br />
puolesta. Syksyn haravoimistalkoot vanhan kirjastotalon puistossa on yksi esimerkki<br />
monista tapahtumista. Innostus oli niin suurta, että moni olisi halunnut haravoida pidempään.<br />
Innokkaimmat kyselivät puistopäälliköltä lupaa tulla haravoimaan jonakin<br />
toisenakin päivänä.<br />
Kampanjan ensi vuoden tavoitteena on lisätä edelleen roskakorien määrää ja siistiä<br />
bussipysäkkien katoksia. Lisäksi haasteena on selvittää, miten voidaan puuttua tehokkaasti<br />
siihen, että jotkut käyttävät katuja ja porttikongeja käymälänä.<br />
Erityiseksi painopisteeksi Toisi siistii -kampanja nostaa lapset ja nuoret sekä heidän<br />
kanssaan tehtävän asennetyön. Kampanja tulee näkymään tiiviisti Unicef-<strong>kaupunki</strong>vuoden<br />
tapahtumissa. Mukaan mennään myös Sillä selvä -kampanjaan, joka kiinnittää<br />
huomiota nuorten alkoholin käyttöön ja humalajuomiseen. Näiden osatekijöiden yhteinen<br />
tavoite on lasten ja nuorten elinympäristön ja elinolosuhteiden parantaminen.<br />
Rohkaisen kaikkia mukaan toimimaan koti<strong>kaupunki</strong>mme eduksi!<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
7
Päätöksen palkittavista tekee uuden toimintamallin<br />
mukaisesti pormestari.<br />
Uutta palkintosummien jaossa on se, että<br />
rahat kohdistetaan jatkossa suoraan palkittaville<br />
palkanmaksun yhteydessä.<br />
– Luovuimme aiemmin käytössä olleesta<br />
tavasta siirtää palkintosumma työyksikön<br />
kustannuspaikalle, koska palkinnon käyttöönottoon<br />
kustannuspaikalta liittyi hankaluuksia.<br />
Myöskään palkinnon käytön veronalaisuutta<br />
tai verottomuutta ei pystytty riittävän hyvin<br />
määrittelemään, Hakulinen selittää.<br />
Hae Kehittäjäpalkintoa!<br />
Henkilöstölle jaossa<br />
20 000 euroa<br />
Kehittäjäpalkinto houkuttelee jälleen panemaan<br />
ideat kiertoon. Parhaat ideat palkitaan<br />
kevättalvella 2008 Raatihuoneella järjestettävässä<br />
juhlassa. Kisaajille on jaossa 20 000<br />
euroa.<br />
Kolmatta kertaa <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
henkilöstölle jaossa oleva palkinto on saanut<br />
hyvin myönteisen vastaanoton. Vuonna 2006<br />
esityksiä ja hakemuksia oli yhteensä 87, joista<br />
palkittiin 15. Viime vuonna kisaan ilmoittautui<br />
71, joista palkittiin 17.<br />
– Kertyneiden kokemusten pohjalta päätimme<br />
muuttaa palkittavien esityksen laadintatapaa<br />
sekä palkittavista päättämistä ja sitä,<br />
miten palkintosumma kohdistetaan palkittaville,<br />
kertoo työympäristösuunnittelija Sampsa<br />
Hakulinen.<br />
Esityksen laadinta keskitetään nyt toimielimen,<br />
kaupungin yhteistyöryhmän työsuojeluja<br />
työterveysjaoston tehtäväksi. Jaosto hyödyntää<br />
entiseen tapaan hakemusten arvioinnissa<br />
tarvittavaa ulkopuolista asiantuntemusta.<br />
Ajankohtaisia teemoja<br />
Tänä vuonna Kehittäjäpalkinnolla on kaksi<br />
erityistä ajankohtaista teemaa. Hakemuksia<br />
ja esityksiä toivotaan etenkin seuraaviin teemoihin:<br />
1. Työympäristön ja työn turvallisuus. Miten asiat<br />
voidaan tehdä nykyistä turvallisemmin? Mitä<br />
muutoksia fyysiseen työympäristöön voidaan<br />
tehdä turvallisuuden edistämiseksi? Miten työtiloista<br />
voidaan tehdä turvallisemmat? Sisäilman<br />
ongelmiin liittyvät ratkaisut? Miten turvallisuuteen<br />
liittyvät asiat voidaan työyhteisöissä<br />
huomioida ja ratkaista nykyistä paremmin?<br />
2. Työn hallinta. Millä tekijöillä työn hallintaa<br />
ja hallittavuutta voidaan parantaa? Toiminnalliset<br />
muutokset ja kehittämistoimenpiteet työn<br />
hallinnan parantamiseksi?<br />
Teemojen lisäksi voi osallistua Kehittäjäpalkinnon<br />
muihin sarjoihin:<br />
1. Työtavat ja -menetelmät: Työtavan, menetelmän<br />
tai -järjestelyn muutokset ja kehittämistoimenpiteet.<br />
Käytettävien laitteiden, koneiden<br />
tai muiden välineiden kehittäminen ja<br />
turvallisempi käyttö.<br />
2. Työympäristö: Fyysisen työympäristön uudelleen<br />
järjestelyt. Työympäristön turvallisuus<br />
ja viihtyisyys.<br />
3. Työyhteisö: Työyhteisöjen toimivuus ja kannustavuus.<br />
Luovuuteen kannustaminen<br />
4. Kirjoituskilpailu: Työ, menetelmät ja turvallisuus<br />
ennen ja nyt. Erikoinen tapaus, joka on<br />
tapahtunut töissä tai työmatkalla.<br />
Hakuaika<br />
Kehittäjäpalkinto 2008 -hakemukset tulee jättää<br />
viimeistään tammikuun 11. päivänä 2008.<br />
Hakulomakkeet ja lisätietoja kehittäjäpalkinnosta<br />
löytyy kaupungin intrasta osoitteesta<br />
www.sis.tampere.fi/henkilosto/kehittajapalkinto<br />
Kiitokset<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
8<br />
Kiitos teille kaikille, jotka teitte<br />
eläkkeelle jäämisestäni unohtumattoman<br />
juhlan. ”Jokainen ihminen on laulun<br />
arvoinen.”<br />
Raija Hintikka, Kausa 2a<br />
Messun tiimin päiväkotien johtajat<br />
Anne Tervon johdolla järjestivät henkilökunnalleen<br />
tosi onnistuneet pikkujoulujuhlat!<br />
Illan kruunasi monitaitoinen<br />
ja asiansa osaava Erkkilän väki ja tietenkin<br />
me osallistujat itse!<br />
Messun tiimin väki kiittää mahtavasta<br />
illasta!
Näsijärven vedenalaisessa<br />
maailmassa sukeltaja–<br />
panostaja Jarmo Seppälä<br />
tutkii paikkaa uudelle laiturille<br />
Rauhaniemen uimalan rantaan.<br />
Narumies Toni Isakssonin<br />
tehtävä tiimissä yhtä tärkeä<br />
kuin sukeltajankin.<br />
Sukeltaja<br />
Seppälä<br />
tuntee<br />
vedenalaisen<br />
<strong>Tampereen</strong><br />
TEKSTI Matti Wacklin<br />
KUVAT Ville Saha<br />
<strong>Tampereen</strong> ja lähiseudun ainoa kunnallinen sukeltaja–<br />
panostaja Jarmo Seppälä, 40, sonnustautuu asuun,<br />
jossa kelpaa lähteä katsastamaan Näsijärven vedenlaista<br />
maailmaa. Yhteen hitsautuneen tiimin toinen jäsen, välttämätön<br />
työpari, ”narumies” Toni Isaksson, 48, auttaa<br />
tottuneesti pukemisessa.<br />
Pian sukeltajan tamineet on saatu päälle ja työ voi<br />
alkaa. Aikaa kuluu kymmenkunta minuuttia. Välineiden<br />
huoltaminen ja rahtaaminen paikalle vie enemmän aikaa.<br />
– Rutiinit ovat aina samat. Kaikki pitää tehdä huolellisesti.<br />
Se on minun henkivakuutukseni, sanoo Seppälä.<br />
Katu- ja vihertuotannon maarakennusyksikössä työskentelevä<br />
parivaljakko on ajanut autonsa ikävistä ikävimmän<br />
marraskuun aamuna Rauhaniemen uimalan rantaan.<br />
Tehtävänä on katsoa uutta paikkaa kiinteälle laiturille. Sukeltajan<br />
varusteina ovat pintailmalaitteet, sukelluskypärä,<br />
noin 40-kiloiset painovaljaat, kuivapuku ja puhelin.<br />
9Vilkku Vilkku 8 / / 2007<br />
9
Seppälä kävelee veteen ja katoaa kohta<br />
näkymättömiin. Kohde on kolmen metrin syvyydessä.<br />
Sukelluksen tarkoituksena on etsiä<br />
ja tutkailla kalliota, johon laiturin perustus<br />
aiotaan rakentaa. Tärkeintä olisi, että kallio on<br />
tarpeeksi tasainen ja näkyvissä. Jos se löytyy,<br />
kaksikko valaa vielä ennen joulua laiturin anturat<br />
kallion päälle.<br />
Veden pinnalla tiimin toinen jäsen Toni<br />
Isaksson kannattelee kaapelinippua. Siinä on<br />
ilmaletku sekä valo-, video- ja äänikaapelit. Jälkimmäisen<br />
avulla sukeltaja pystyy kertomaan<br />
toiveistaan työparilleen veden pinnalle.<br />
– Ei oikein hyvältä näytä. Tänne on ajettu<br />
kivirouhetta. Kallio pitää kaivaa esiin, kertoo<br />
Seppälä veden alta.<br />
Se tietää samalla sitä, että työ siirtyy ensi<br />
kesään.<br />
Kihniötä pelastamassa<br />
Rauhaniemen retki on aika tyypillinen työkomennus<br />
kaksikolle, jonka työmaa on oikeastaan<br />
koko Pirkanmaa. Vaikka Seppälä ja Isaksson<br />
ovat <strong>Tampereen</strong> kaupungin palkkalistoilla,<br />
Toni Isaksson<br />
auttaa Jarmo<br />
Seppälän ylle<br />
sukeltajan<br />
tamineet.<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
Selkään sukeltajalle nostetaan 40-kiloiset painovaljaat.<br />
10<br />
Koska kylmä kangistaa helposti, sukelluspuvun alla on<br />
sitä enemmän vaatteita, mitä kylmempi on.<br />
Kahden miehen sukeltajaporukan jäsenet Toni<br />
Isaksson ja Jarmo Seppälä korostavat tiimityöskentelyn<br />
voimaa.
heidän palveluillaan on kysyntää muuallakin.<br />
– Sitä tuntee itsensä tärkeäksi, kun ulkopaikkakunnilta<br />
soitellaan.<br />
Kaksikko on juuri palannut Kihniöstä, jossa<br />
katkesi pääviemäri keskellä järveä. Osa jätteestä<br />
meni järveen, kunnes Seppälä ja Isaksson<br />
saivat putken korjattua.<br />
– Hälytyksiin on pystyttävä vastaamaan<br />
mahdollisimman nopeasti. Kun putki rikkoutuu<br />
keskellä järveä, ympäristöongelmat uhkaavat.<br />
Tämä luonnonsuojelunäkökulma on tärkeä<br />
puoli omaa työmotivaatiotani. Kyse on suurista<br />
asioista.<br />
Alalla on myös yksityisiä yrityksiä, joiden<br />
kanssa kaksikko kilpailee.<br />
– Meidän valtimme ovat työn laatu, huolellisuus<br />
ja asiakasystävällisyys, sanoo narumies<br />
Isaksson.<br />
Seppälä sukeltaa tarvittaessa myös jään<br />
alla. Ydintalvella tammi–helmikuussa kaksikko<br />
tekee kuitenkin satamatöitä maan päällä.<br />
Viemäreistä kiven ammuntaan<br />
Vaikka sukeltaja Seppälän työmaa on poikkeuksellisessa<br />
paikassa veden alla, työ itsessään<br />
on aika tavallista arkista puuhailua, jota<br />
monet tekevät maan pinnalla. Sukeltaja on<br />
monen alan ammattilainen. Hän kuvaa videokameralla,<br />
hitsaa, polttoleikkaa, valaa, poraa<br />
ja räjäyttää.<br />
Välillä kaksikko laskee vesijohtoja järveen<br />
tai ampuu vedenalaisia kiviä pois laivareiteiltä.<br />
Tehtäviin kuuluvat myös videokuvaus ja<br />
laivarantojen vedenalaisen kivetyksen korjaaminen<br />
erikoisvalmisteisella laastilla. Mustalahti<br />
ja Laukontorin ranta ovat Seppälälle ja Isakssonille<br />
tuttuja paikkoja.<br />
– Raskainta on liikutella työkaluja. Jonkun<br />
kallioporakoneen kanssa painiminen käy voimille.<br />
Työkalut painavat jopa 50 kiloa kappale.<br />
Vesi ei helpota niiden liikuttelua yhtään.<br />
Jarmo Seppälä tuntee <strong>Tampereen</strong> vedenalaisen<br />
maailman paremmin kuin kukaan muu.<br />
Tammerkoskessa, jossa hän on sukeltanut<br />
satoja kertoja, työllistää muun muassa voimalaitos<br />
ja etenkin sen välppä eli rautainen<br />
suojus, joka estää tukkien ja rojun ajautumisen<br />
turbiiniin.<br />
Millainen maailma sieltä rauhattomana<br />
pauhaavan kosken uumenista löytyy?<br />
– Monennäköisiä kaloja ahvenesta kirjoloheen<br />
on paljon. Sitten on tietysti koskeen<br />
heitettyjä polkupyöriä ja muuta roinaa. Välillä<br />
joutuu oikein hämmästelemään sitä tavaroiden<br />
määrää.<br />
Sukeltajaksi jo muksuna<br />
Jarmo Seppälän ammatti on Suomen oloissa<br />
aika poikkeuksellinen. Kunnallisia sukeltajia<br />
on vain muutamia. Seppälä kiinnostui sukeltamisesta<br />
jo muksuna, kuten hän itse sanoo.<br />
Hän kuului myös Nokian Urheilusukeltajiin, jo-<br />
Koesukellus Haverissa<br />
Jarmo Seppälä sai ammattisukeltajan oikeudet työnäytteen ja sosiaali-<br />
ja terveysministeriöön lähettämiensä työtodistusten avulla. Nykyisin<br />
sukeltajat käyvät kahden vuoden ammattikoulutuksen Lohjalla.<br />
– Annoin työnäytteen Viljakkalan Haverin kultakaivoksessa. Tehtävänä<br />
oli suunnitella sukellus ja toteuttaa se noin 50 metrin syvyyteen,<br />
jossa oli helpohko palikkatesti. Ongelmia ei ollut.<br />
Seppälä arvelee, ettei hän jatka sukeltajan uraansa enää kymmentä<br />
vuotta pitempään.<br />
– Työ on raskasta. Yli 50-vuotiaita ammattisukeltajia on vähän.<br />
Ehkä siirryn sitten narumieheksi.<br />
Sukeltajien kuntoa tarkkaillaan kolmen vuoden välein. Lääkärintarkastuksessa<br />
katsotaan nivelien, keuhkojen ja sydämen kunto. Verenpainettakaan<br />
ei saa olla.<br />
ka auttoi Nokian poliisia ja palokuntaa virkatehtävissä.<br />
Seppälä palveli sotaväessä Upinniemessä<br />
raivaaja-sukeltajana ja harrastus alkoi vähitellen<br />
muuttua ammatiksi. Kun armeija oli ohi,<br />
hän työskenteli jonkin aikaa yksityisten yritysten<br />
palveluksessa muun muassa eri voimalaitoksissa.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin työntekijä Seppälästä<br />
tuli kymmenkunta vuotta sitten.<br />
– Sukeltajan pitää olla perusrauhallinen.<br />
Hermostua ei saa. Jokaisen sukelluksen valmistelut<br />
on tehtävä huolellisesti.<br />
Seppälä ei joudu työssään kovin syviin<br />
vesiin, mutta on harrastuksekseen käynyt jopa<br />
72 metriä veden pinnan alapuolella Viljakkalan<br />
Haverissa ja Jussarössä.<br />
Kaupungin sukeltajatiimin työ on itsenäistä.<br />
Seppälän ja Isakssonin tukikohta on Satamatoimiston<br />
vieressä lähellä Naistenlahden<br />
voimalaa. Siellä he huoltavat laitteet ja tavarat.<br />
Siellä pakataan myös auto, kun sukelluskeikka<br />
taas kerran odottaa.<br />
– Esimiesten kanssa on tultu hyvin juttuun.<br />
He luottavat meidän ammattitaitoomme, sanoo<br />
Isaksson.<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
11
Työpaikoilla jätteen<br />
keräilyn on oltava<br />
kustannustehokasta ja<br />
järkevää.<br />
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen<br />
KUVAT Ville Saha<br />
Ekokumppanit Oy tarjoaa ympäristöosaamistaan<br />
paitsi yrityksille<br />
myös kaupungin yksiköille<br />
ja liikelaitoksille. Apua yksiköissä<br />
saatetaan tarvita esimer kiksi jättei<br />
den lajittelun kuntoon pa ne miseen.<br />
Asiantuntijapalveluistaan<br />
Eko kumppanit veloittaa yksik köä.<br />
– Jos tuntuu, etteivät yksikön<br />
ja tilakeskuksen omat voimat<br />
riitä, voimme pitää työpaikalla<br />
ympäristökatselmuksen. Usein jo<br />
ongelman nostaminen pöydälle<br />
saa osapuolet etsimään parempia<br />
käytäntöjä jätteiden lajitteluun.<br />
Esimerkiksi tänä syksynä pidimme<br />
<strong>Tampereen</strong> Sähkölaitokselle<br />
Ratinassa jäteinfopäivät, kertoo<br />
projektipäällikkö Taini Rajala<br />
Ekokumppaneista.<br />
Ekokumppanit Oy:n omistavat<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy, <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin liikennelaitos,<br />
<strong>Tampereen</strong> sähkölaitos, <strong>Tampereen</strong><br />
Vesi ja <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
ympäristöpalvelut. Ekokumppanit<br />
vastaa myös Moreenian toiminnasta.<br />
Koko prosessi<br />
kuntoon<br />
Jätteiden lajittelun ideana on se,<br />
että kaatopaikalle joutuisi mah-<br />
Jätteiden lajittelussa<br />
parantamisen varaa<br />
työpaikoilla<br />
dollisimman vähän jätettä ja syntyvä<br />
jäte olisi hyödyntämiskelpoista.<br />
Myös biojäte olisi tärkeä erotella<br />
muusta jätteestä, sillä kaatopaikalla<br />
juuri biojäte synnyttää<br />
kasvihuonekaasuja.<br />
Jätteiden lajittelussa koko<br />
prosessin on oltava kunnossa. Jos<br />
lajitellut jätteet päätyvät pihalla<br />
sekajäteastiaan, aiemmat ponnistelut<br />
lajittelussa ovat turhia.<br />
– Aina kun puhutaan ympäristöasioista,<br />
nousevat esille ongelmat<br />
jäteasioissa työpaikoilla,<br />
kertoo Rajala.<br />
Hänen mukaansa yleistä opastusta<br />
on kuitenkin hankala antaa,<br />
koska työpaikat ovat erilaisia. Työpaikalla<br />
jätteen keräilyn on oltava<br />
kustannustehokasta ja järkevää.<br />
Parasta olisi räätälöidysti selvittää<br />
syntyvät jätelajit ja -määrät, ja<br />
toteuttaa sitten lajittelu ja opas tus.<br />
– Jätehuollon palvelujen kenttäkin<br />
muuttuu ja kehittyy koko<br />
ajan. Jätteestä on tullut markkina -<br />
arvoista materiaalia, ja sehän on<br />
ympäristön kannalta hyvä asia,<br />
Rajala toteaa.<br />
Aalborgin sitoumukset koskevat koko henkilöstöä<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
12<br />
TEKSTI Kirsi Hämäläinen<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin noudattamat<br />
Aalborgin sitoumukset<br />
tuodaan mukaan kaupungin yksiköiden<br />
jokapäiväiseen toimintaan<br />
teemavuosien avulla. Vuoden<br />
2008 teemoiksi on valittu<br />
vastuullinen kuluttaminen ja energian<br />
säästö.<br />
Eurooppalaisen kestävän kehityksen<br />
asiakirjan eli Aalborgin<br />
sitoumukset Tampere allekirjoitti<br />
viime keväänä.<br />
Kaupungin eri toimialueiden<br />
ja yksiköiden kestävän kehityksen<br />
vastaavat välittävät tietoa<br />
teemoista omien työyksikköjensä<br />
henkilöstölle samalla, kun yksiköiden<br />
jokapäiväisiä toimintatapoja<br />
kehitetään aikaisempaa<br />
kestävämmiksi. Monipuolisen<br />
ympäristökasvatuksen avulla sitoumukset<br />
tuodaan osaksi sekä<br />
kaupungin henkilöstön että muiden<br />
tamperelaisten jokapäiväisiä<br />
toimintatapoja.<br />
Kaikkiaan sitoumukset rakentuvat<br />
kymmenestä kestävän kehityksen<br />
teemasta. Tampere lupautui<br />
valitsemaan näistä oman kehityksensä<br />
kannalta tärkeimmät ja<br />
asettamaan niille kehittämistavoitteet.<br />
Tavoitteiden saavuttamista<br />
seurataan säännöllisesti ja niistä<br />
raportoidaan.<br />
Lisää tietoa<br />
ja keskustelua<br />
Sitoumusten teemat antavat euroop<br />
palaisen määritelmän laajalle<br />
ja vaikeasti hahmoteltavalle<br />
kes tävän kehityksen käsitteelle.<br />
Sitoumukset edistävät kestävän<br />
kehityksen huomioimista kau pungin<br />
johtamisessa. Samalla ne ohjaa<br />
vat, mitä asioita kaupungin toiminnasta<br />
tulee tarkastella, kun<br />
arvi oi daan kehittyykö toiminta
Moreeniasta apua arjen ympäristötekoihin<br />
Ympäristötietokeskus Moreenian<br />
Oivallusten koti ja ympäristö<br />
-näyttelyyn ovat tervetulleita<br />
niin yksittäiset kävijät kuin ryhmätkin,<br />
mutta ryhmäkäynti on syytä<br />
varata etukäteen. Näyttely on<br />
kävijöille maksuton. Energian- ja<br />
vedenkäyttö, jätteet, vastuullinen<br />
kuluttaminen, liikkuminen, terveellinen<br />
asuminen, lähiluonto ja<br />
globaalit ympäristöasiat ovat Moreeniassa<br />
esillä olevia teemoja.<br />
– Täältä saa vinkkejä ja tietoja<br />
siitä, miten ympäristöasioita voi<br />
ottaa huomioon arkielämässä. Itse<br />
asiassa kaikki ympäristönsuojelu<br />
on ihmisen suojelua, kiteyttävät<br />
ympäristöneuvojat Terttu Viteli ja<br />
Tiina Hakala. Ihminen elää ympäristössä<br />
ja ympäristöstä, joten joka<br />
hetki teemme jonkinlaisia ”ympäristötekoja”.<br />
– Vastuulliset toimintatavat eivät<br />
ole vaikeita ja monimutkaisia.<br />
Ne voi ottaa osaksi jokapäiväistä<br />
elämää, ja pian niistä tulee itsestäänselvyyksiä,<br />
Hakala toteaa.<br />
Moreeniassa kävijöiden huomio<br />
halutaan kiinnittää ympäristön<br />
kannalta oleellisiin asioihin<br />
kuten herätevirtoihin, valojen<br />
sammuttamisen ja energiansäästölamppujen<br />
käyttöön.<br />
– Suomalaisiin koteihin on<br />
hankittu 2,4 miljoonaa digiboksia,<br />
ja aikamoinen energiansäästö syntyisi<br />
siitä, jos laitteista sammutettaisiin<br />
herätevirta, Viteli toteaa.<br />
Ympäristöneuvojat puhuvat<br />
mieluummin esimerkiksi energian<br />
ja veden järkevästä käytöstä kuin<br />
säästöstä. Säästö syntyy siitä, kun<br />
toimitaan tuhlaamatta. Jos valoja<br />
ei tarvitse, ne kannattaa sammuttaa.<br />
Myös sähkö- ja vesilasku<br />
pienenevät uusien tottumusten<br />
myötä.<br />
Moreeniassa on pysyvien teemojen<br />
lisäksi myös ajankohtaisia<br />
vaihtuvia näyttelyosioita kuten<br />
Turhake-näyttely, johon voi tutustua<br />
ensi kevääseen saakka. Joulun<br />
alla voi käydä poimimassa vinkkejä<br />
ympäristöystävälliseen joulunviettoon.<br />
Näyttely on avoinna<br />
tiistaisin kello 10–15 sekä<br />
kes kiviikkoisin ja torstaisin kello<br />
10–18. Kodinkoneiden valinnassa<br />
ja energiakäytössä opastetaan<br />
puhelimitse numerosta 03 565<br />
35449 maanantaisin ja tiistaisin<br />
kello 10.00–14.00. Moreeniasta<br />
voi myös lainata energiankulutusmittaria.<br />
Moreeniasta saa ajattelemisen<br />
aihetta arkielämään.<br />
Voit esimerkiksi<br />
vertailla tavallisen hehkulampun<br />
ja energiansäästölampun<br />
sähkönkulutusta.<br />
Ympäristöneuvoja Tiina Hakala<br />
kertoo jätteiden lajittelusta<br />
ja hyödyntämisestä Moreenian<br />
mallikeittiössä. Ympäristöneuvojien<br />
hauskat kravattiasut on<br />
tehty kierrätysmateriaalista eli<br />
vanhoista kravateista.<br />
kestävään suuntaan.<br />
Sitoumukset lisäävät myös<br />
tie toisuutta ja keskustelua kestävästä<br />
kehityksestä kaupungin henkilöstön<br />
keskuudessa.<br />
Lisäksi Aalborgin sitoumusten<br />
allekirjoittaminen mahdollistaa<br />
kansainvälisen yhteistyön muiden<br />
sopimuksen tehneiden <strong>kaupunki</strong>en<br />
kanssa. Julkinen sitoutuminen<br />
kestävän kehityksen edistämiseen<br />
nostaa myös <strong>Tampereen</strong> imagoa<br />
kestävän kehityksen <strong>kaupunki</strong>na.<br />
<strong>Tampereen</strong> kehittämisen kan -<br />
nalta tärkeimmät sitoumusten<br />
teemat valitaan valtuustossa kunkin<br />
valtuustokauden alussa. Valitut<br />
teemat sisällytetään <strong>kaupunki</strong>strategiaan<br />
ja ne saavat valtuustokauden<br />
mittaiset kehittämistavoitteet,<br />
joista määritellään<br />
vuositavoitteet.<br />
Asetetut tavoitteet sisällytetään<br />
jatkossa myös tilaajien ja<br />
tuot tajien välisiin palvelusopimuksiin.<br />
Näin kestävän kehityksen<br />
tavoitteet tulevat yhdessä muiden<br />
strategisten tavoitteiden kanssa<br />
ohjaamaan tuotannon kehittämistä.<br />
Lisäksi Aalborgin sitoumuksia<br />
toteutetaan muissa kaupungin<br />
toimintaan liittyvissä kehittämishankkeissa<br />
ja -ohjelmissa.<br />
Pormestarin johtoryhmä, kaupunginhallitus<br />
ja kaupunginvaltuusto<br />
seuraavat asetettujen tavoit<br />
teiden toteutumista kolme<br />
kertaa vuodessa. Tavoitteiden saavuttamisesta<br />
raportoidaan kolmannesvuosittain<br />
strategiaraportilla<br />
sekä joka toinen vuosi kestävän<br />
kehityksen raportilla.<br />
Lisätietoja: kestävän kehityksen<br />
koordinaattori Kirsi Hämäläinen,<br />
puh. 050 432 4022 tai<br />
www.tampere.fi/kestavakehitys<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
13
Hallintopalvelukeskus tiedottaa<br />
Ohje äitysloman /<br />
äitiyspäivärahojen anomisesta<br />
Lisätietoja:<br />
www.sis.tampere.fi/sairauskassa<br />
Sairauskassa<br />
muuttaa<br />
VILLE SAHA<br />
1. Henkilö hakee äitiysvapaata<br />
lomakkeella HH 402.<br />
Lomakkeeseen tulee merkitä erikseen<br />
palkallisen ja palkattoman äitiysloman<br />
aika. Ks. KVTES luku 5, virka- ja työvapaat<br />
sekä perhevapaat pykälä 8,<br />
äitiysvapaan palkallisuus.<br />
Yksikkö laskettaa äitiysloma-ajan Kelan<br />
sivuilla http://asiakas.kela.fi/vrlaskenta_app/VRLaskentaApplication<br />
Yksikkö myöntää lomat ja toimittaa<br />
päätöksen Kipalaan, joka lähettää sen<br />
perusteella SV 17-palkkatodistuksen<br />
Sakaan. Päätöksen liitteeksi tulee liittää<br />
kopion raskaustodistuksesta.<br />
2. Henkilö täyttää päivärahahakemuksen.<br />
Lomakkeet ja ohjeet löytyvät http://<br />
www.kela.fi/<br />
Hakemuksen voi lähettää paperiversiona<br />
tai sähköisesti pankin verkkotunnuksilla<br />
sairauskassaan.<br />
Jos lähettää sähköisen hakemuksen,<br />
alkuperäinen raskaustodistus (= terveyskeskuksen<br />
todistus äitiys- ja vanhempainrahaa<br />
varten) on vietävä tai postitettava<br />
sairauskassaan.<br />
Mikäli päivärahaa on anottu ennen<br />
äitiyslomapäätöksen tekemistä, sairauskassa<br />
pyytää palkkatodistuksen Kipalasta.<br />
Opettajilla hakeminen poikkeaa<br />
sikäli, että heidän ei tarvitse hakea kesäkeskeytyksen<br />
ajaksi muuta kuin palkallista<br />
äitiyslomaa.<br />
Lisätietoja saa tarvittaessa:<br />
palveluaikalaskenta@tampere.fi, esimiestenneuvonta@tampere.fi<br />
tai palvelunumerosta<br />
65803<br />
Sairauskassa muuttaa<br />
joulun jälkeen uuteen<br />
toimipaikkaan. Uusi osoite<br />
on Aleksis Kiven katu 10<br />
E 56 (4. kerros). Talo on<br />
Satakunnankadun ja Aleksis<br />
Kiven kadun kulmauksessa.<br />
Muuton vuoksi toimisto<br />
on suljettuna 27.–31.<br />
joulukuuta. Sairauskassa<br />
palvelee uudessa toimipaikassa<br />
2. tammikuuta<br />
alkaen. Aukioloajat säilyvät<br />
entisellään.<br />
Toimiston ollessa<br />
suljettuna voi korvaushakemuksia<br />
jättää nykyisen<br />
toimipaikan käytävässä<br />
olevaan postilaatikkoon.<br />
Sairauskassa jäseniä<br />
muistutetaan, että korvausten<br />
hakuaika on kuusi<br />
kuukautta maksupäivästä<br />
alkaen. Tämän vuoden<br />
puolella aiheutuneiden<br />
kustannusten korvauksia ei<br />
siis tarvitse hakea vuoden<br />
loppuun mennessä.<br />
Aukioloajat: ma, ke,<br />
to kello 10.–15.30, ti kello<br />
10.–16.30 ja pe kello<br />
10.–15.<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
14
Loora-toimittajien<br />
koulutus keräsi Metsoon<br />
mukavasti väkeä<br />
Liki sata osallistujaa ehti paikalle,<br />
kun tuleville Loora-toimittajille järjestettiin<br />
ensimmäinen, aamupäivän<br />
kestänyt koulutustilaisuus. Oman väen<br />
lisäksi tilaisuudessa luennoi tamperelainen<br />
viestintäkouluttaja Riitta<br />
Suominen. Hän kehotti kyseenalaistamaan<br />
monesti itsestään selvinä pidettyjä<br />
verkkokirjoittamisen ohjeita: liian<br />
monet luettelot ja listat sivulla eivät<br />
enää erotukaan perustekstistä, turha<br />
tekstin tiivistäminen saattaakin haitata<br />
asian perillemenoa. Suominen korosti<br />
lisäksi otsikoinnin merkitystä. Jos<br />
koko tekstiä ei ehdi hioa, aikaa pitäisi<br />
käyttää ainakin iskevän ja kuvaavan otsikon<br />
miettimiseen.<br />
Alustusten välillä käytiin pienemmissä<br />
porukoissa keskustelua sisäisestä<br />
viestinnästä, intranetiin ja sähköpostin<br />
käytöstä: Mistä tällä hetkellä saadaan<br />
parhaiten tietoa työhön liittyvistä<br />
uusista asioista ja muutoksista? Olisiko<br />
omassa työssä syntyvästä tiedosta hyötyä<br />
muillekin? Paljonko ja minkä tyyppistä<br />
sähköpostia päivittäin lähetään<br />
ja otetaan vastaan? Voisiko osan siitä<br />
korvata toimivalla intranetillä?<br />
Lisää tietoa Loorasta ja koulutustilaisuuden<br />
materiaalit ovat intrassa<br />
osoitteessa www.sis.tampere.<br />
fi/loora<br />
Vuosilomasääntöön<br />
merkittäviä<br />
muutoksia<br />
Kaupungin henkilöstöä koskeva vuosilomasääntö<br />
muuttui 1.10.2007 alkaen. Muutos aiheuttaa<br />
sen, että esimerkiksi vuoden 2008 lomapäiviä<br />
voi pitää vasta vuoden 2008 alusta lähtien.<br />
Uusien vuosilomasäännösten mukaan työnantaja<br />
ja työntekijä eivät voi sopia lomaa annettavaksi ennen<br />
lomavuoden alkamista – kuten aiemmin oli mahdollista.<br />
Lomapäivät voi pitää vain, jos palvelussuhde<br />
päättyy ennen kuin työntekijällä olisi muutoin oikeus<br />
pitää vuosilomaa.<br />
Vuoden 2008 vuosilomat, jotka on hyväksytty<br />
1.10.2007 mennessä, voi pitää tämän vuoden puolella.<br />
Sen sijaan kaikki 1.10.2007 jälkeen päätetyt lomat on<br />
muutettava uuden säännön mukaiseksi. Tähän mennessä<br />
vanhojen sääntöjen mukaisesti pidettyjä vuoden<br />
2008 vuosilomia ei tarvitse muuttaa esimerkiksi palkattomiksi<br />
vapaiksi.<br />
Lisätietoja sopimussihteeri Tuija Laulunen puh.<br />
60314, 040 700 0415<br />
<strong>Tampereen</strong> ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<br />
voit pätevöityä opettajaksi.<br />
P<br />
ätevöidy<br />
opettajaksi<br />
Tampereella!<br />
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) antaa<br />
asetusten mukaisen pedagogisen pätevyyden<br />
ammattikorkekouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin,<br />
aikuiskoulutuskeskuksiin, yleissivistäviin<br />
oppilaitoksiin ja vapaaseen sivistystyöhön.<br />
Koulutus on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa.<br />
Tarjolla on myös verkko-opiskelumahdollisuus.<br />
Verkko-opintoja tuetaan ryhmätapaamisilla.<br />
Hakuaika on 7. - 25.1.2008.<br />
Hakulomake ja lisätietoja<br />
löytyy sivulta www.opekorkeahaku.fi.<br />
Hakulomake julkaistaaan 7.1.2008.<br />
Koulutus alkaa elokuussa ja kestää 1,5 - 2 vuotta.<br />
Katso lisätietoja sivulta www.tamk.fi/taokk<br />
tai kysy niitä TAOKKista<br />
• taokk@tamk.fi<br />
• puh. (03) 565 47502 ja (03) 565 47509<br />
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU<br />
AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU<br />
Teiskontie 33, 33520 Tampere<br />
Puh. (03) 565 47111, Faksi, (03) 565 47511<br />
Sähköposti: taokk@tamk.fi, Internet: www.tamk.fi/taokk<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
15
Raija Niittymäki<br />
(vas.) sai Ikäpisteessä<br />
opastusta Mukanetin<br />
kännykkätutorilta<br />
Maija-Liisa<br />
Salolta.<br />
KUVAT: ARI JÄRVELÄ<br />
Se myös neuvoo harrastus- ja virkistysmahdollisuuksissa<br />
ja muissa ikäihmisille tärkeissä asioissa.<br />
Ikäpiste etsii asiakkaan tarpeisiin sopivia<br />
palveluvaihtoehtoja.<br />
– Eniten neuvonnan apua tarvitsevat monien<br />
ongelmien kanssa kamppailevat ikääntyneet.<br />
He tarvitsevat tukea useilla elämänalueilla,<br />
mutta omat voimavarat ovat ehtyneet sitä<br />
etsimään, kertoo tiedottaja Riikka Piiroinen.<br />
– Meillä asioivat niin palveluja tarvitsevat<br />
ikääntyneet kuin toimintamahdollisuuksia kaipaavat<br />
senioritkin. Lisäksi palvelemme myös<br />
ikäihmisten omaisia, läheisiä, vanhustyön ammattilaisia<br />
sekä opiskelijoita, kertoo neuvoja<br />
Päivi Kemppainen.<br />
Ikäpisteessä autetaan myös erilaisten hakemusten<br />
laatimisessa. Kemppainen tietää,<br />
että monelle ikäihmiselle apu vaikeaselkoisten<br />
lomakkeiden täyttämisessä on välttämätöntä.<br />
Neuvojat iloitsevatkin lasiliukuovilla varustetuista<br />
työtiloista, jotka tarjoavat aiempaa<br />
paremmat puitteet henkilökohtaiseen keskusteluun<br />
ja opastukseen.<br />
– Vanhassa avoimessa asiakastilassa saatettiin<br />
käsitellä vaikeaselkoisia kysymyksiä ja<br />
arkaluontoisia puheenaiheita vuoroaan odottavien<br />
asiakkaiden kuulo- ja näköetäisyydellä.<br />
Tilanne oli hankala kaikille osapuolille, Piiroinen<br />
ja Kemppainen toteavat.<br />
Nyt uudessa yhteisessä asiakastilassa asiakkaat<br />
voivat tutustua eri palveluntarjoajien<br />
esitemateriaaliin ja tietoon ajankohtaisista<br />
asioista.<br />
Ikäpiste muutti<br />
virastotaloon<br />
Ikäpiste eli tamperelaisten ikäihmisten neuvonta-<br />
ja tiedotuspiste muutti marraskuun<br />
alussa pois Kelan talosta virastotalon Puutarhakadun<br />
puoleiseen siipeen. Ikäpiste palvelee<br />
nyt kunnallisasiain neuvonnan, kaupungin<br />
maksuliiketoimiston ja kirjaamon naapurissa;<br />
kaikilla on yhteinen sisäänkäynti.<br />
– Neljän toimintavuotemme aikana tamperelaiset<br />
ikäihmiset oppivat suunnistamaan<br />
joukkoliikenteen neuvonnan takana toimineeseen<br />
Ikäpisteeseen, mutta muuttoa peräkamarista<br />
ehdimme jo odottaa, kertoo asiakaspalvelupäällikkö<br />
Elina Willberg.<br />
Hän uskoo, että etenkin maksuliiketoimiston<br />
ja Ikäpisteen naapuruudesta on jatkossa<br />
hyötyä. – Monet ikäihmiset käyvät maksamassa<br />
laskujaan kassalla. Jo nyt olemme huomanneet,<br />
että siellä asioivista yksi jos toinenkin on<br />
poikennut saman katon alla toimivaan Ikäpisteeseen,<br />
Willberg iloitsee.<br />
Asiantuntijat<br />
päivystävät<br />
Ikäpisteeseen ottaa kuukausittain yhteyttä<br />
keskimäärin 450–600 asiakasta. Neuvonnan<br />
tiloissa järjestetään myös säännöllisiä päivystyksiä,<br />
jolloin eri alojen asiantuntijat opastavat<br />
oman alansa kysymyksissä maksutta.<br />
– Esimerkiksi kännykkätutorien opastuksessa<br />
moni asiakkaamme on saanut apua<br />
matkapuhelimen käytön pulmiinsa. Myös<br />
kuulolähipalvelu tavoittaa kerran kuussa toistakymmentä<br />
asiakasta kahden tunnin vastaanotollaan,<br />
kertoo asiakaspalvelupäällikkö<br />
Elina Willberg.<br />
Tulevaisuuden toiveissa Ikäpisteen väellä<br />
on, että neuvonnan lähellä olisi tila pienimuotoisia<br />
yleisötilaisuuksia ja esimerkiksi säännöllisiä<br />
tietoiskuja varten.<br />
Lisätietoja:Ikäpiste Puutarhakatu 6, p.<br />
5656 5700. Neuvonta palvelee ma–pe kello<br />
9–14. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla<br />
osoitteeseen ikapiste@tampere.fi<br />
www.tampere.fi/ikapiste<br />
Vilkku 8 / 2007<br />
16<br />
Ohjausta<br />
ja neuvontaa<br />
Ikäpiste tarjoaa ohjausta ikäihmisille suunnatuissa<br />
palveluissa, asumisessa ja etuuksissa.<br />
Ikäpisteen uusissa tiloissa työskentelevät<br />
Riikka Piiroinen (vas.), Elina Willbeg ja Päivi<br />
Kemppainen.
Change language