Pispalan asemakaava
Pispalan asemakaava
Pispalan asemakaava
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
1 (6)<br />
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I VAI-<br />
HE, KAAVAT NRO 8256 JA 8257.<br />
VIRANOMAISNEUVOTTELU<br />
MUISTIO<br />
Aika 2.10.2008 klo 14.00-16.50<br />
Paikka<br />
Frenckell 4 krs., kokoushuone Strömmer<br />
Läsnä<br />
Jakelu<br />
Aulis Tynkkynen, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö<br />
Leena Stranden, osastopäällikkö, Pirkanmaan ympäristökeskus<br />
Pirjo Hirvonen, lakimies, Pirkanmaan ympäristökeskus<br />
Otso Kärkkäinen, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus<br />
Leena Lusa, maakuntakaavoitusasiantuntija, Pirkanmaan liitto<br />
Jyrki Laiho, kaavoitusjohtaja, kake, maankäytön suunnittelu<br />
Sakari Leinonen, <strong>asemakaava</strong>-arkkitehti, kake, maankäytön suunnittelu, (pj.)<br />
Antonia Sucksdorff, ympäristöasiantuntija, kake, maankäytön suunnittelu<br />
Heidi Dunder, lakimies, hahe, lakimiesyksikkö<br />
Jalo Virkki, kaupunginkuva-arkkitehti, virpa, rakennusvalvonta<br />
Esa Perttunen, lupa-arkkitehti, virpa, rakennusvalvonta<br />
Ulla Lähdesmäki, tutkija, arkeologi, muto, Pirkanmaan maakuntamuseo<br />
Hannele Kuitunen, rakennustutkija, muto, Pirkanmaan maakuntamuseo<br />
Pekka Mutikainen, johtava palotarkastaja, Tampereen aluepelastuslaitos<br />
Riikka Rahkonen, arkkitehti, supa, <strong>asemakaava</strong>suunnittelu<br />
Jorma Hakola, arkkitehti, supa, <strong>asemakaava</strong>suunnittelu<br />
Jouko Seppänen, projektiarkkitehti, supa, <strong>asemakaava</strong>suunnittelu<br />
Ulla Tiilikainen, kaavoitussihteeri, supa, <strong>asemakaava</strong>suunnittelu, (siht.)<br />
Läsnäolijat, Tarja Jokinen, Pekka Harstila, Tuija-Liisa Soininen, Mikko Härö<br />
1. Kokouksen avaus<br />
Järjestäytyminen<br />
Puheenjohtaja Sakari Leinonen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat.<br />
Neuvottelun tarkoitus, MRL 66§<br />
Kyseessä on MRL:n mukainen viranomaisaloitusneuvottelu, johon kutsut on lähetetty 17.9. Aloite<br />
viranomaisneuvottelun pitämisestä ennen <strong>Pispalan</strong> selvitysaineistojen nähtäville asettamista<br />
tuli Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajilta <strong>Pispalan</strong> asemakaavoituksen ohjausryhmän kokouksessa<br />
2.9.08.<br />
Kokouksessa on tarkoitus käydä läpi <strong>Pispalan</strong> asemakaavoituksen tavoitteet, meneillään olevan<br />
kaavoituksen yleistarkasteluvaiheen aikana tehtyjä selvityksiä sekä päättää selvitysten nähtäville<br />
asettamisesta.<br />
2. Suunnittelutilanne<br />
Lähtökohdat ja tavoitteet<br />
Lähtökohta <strong>Pispalan</strong> <strong>asemakaava</strong>n muuttamiselle oli osittain vanhentuneen, vuodelta 1978 ole<br />
van <strong>asemakaava</strong>n riittämättömyys turvata valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön<br />
<strong>asemakaava</strong>llista suojelua, erityispiirteiden säilymistä ja uudisrakentamisen ohjausta.<br />
<strong>Pispalan</strong> ominaispiirteiden ja rakennetun ympäristön omaleimaisuuden säilyttämiseksi käynnistettiin<br />
v. 2004 rakennusjärjestyksen laatiminen alueelle. Tarkoituksena oli <strong>asemakaava</strong>a muuttamatta<br />
muodostaa alueelle rakentamista ohjaava ohjeisto, mutta työn kuluessa kävi selväksi, että rakennusjärjestys<br />
ei tarjoa riittäviä keinoja rakentamisen ohjaukseen. Rakennusten suojelu voidaan<br />
ratkaista ainoastaan joko <strong>asemakaava</strong>lla tai rakennussuojelulain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslain<br />
14.4 § mukaan <strong>asemakaava</strong> syrjäyttää rakennusjärjestyksen määräykset. Näistä syistä<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
2 (6)<br />
rakennusjärjestyksellä ei ole suojelullista tai toimivaa rakentamista ohjaavaa merkitystä asemakaavoitetulla<br />
alueella.<br />
Päätöksen <strong>Pispalan</strong> <strong>asemakaava</strong>n muuttamisesta teki Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto<br />
28.5.2007. Muutos koskee Ylä- ja Ala-<strong>Pispalan</strong> sekä Tahmelan kaupunginosia. Yhdyskuntalautakunta<br />
päätti 5.6.2007 rakennuskieltojen määrittämisestä em. alueille.<br />
<strong>Pispalan</strong> <strong>asemakaava</strong>n muutostyön tavoitteeksi on 24.1.2008 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa<br />
määritelty <strong>Pispalan</strong> valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön<br />
säilyminen ja kehittyminen. Kaavoituksen tavoitteet tarkentuvat suunnitteluprosessin kuluessa.<br />
Tavoitteisiin on tarkoitus päästä <strong>asemakaava</strong>määräyksillä (mm. käyttötarkoitus, rakennusoikeus,<br />
kerrosluku ja rakennusala, suojelumerkinnät, pysäköintinormit, ym.) sekä rakentamistapaohjeilla.<br />
Rakentamistapaohjeilla tulee olemaan merkittävä rooli. Väliaikaisilla, koko Pispalaa ja Tahmelaa<br />
koskevilla rakentamistapaohjeilla ohjataan poikkeamislupamenettelyä kaavoituksen aikana. Kaava-aluekohtaiset<br />
rakentamistapaohjeet laaditaan myöhemmin.<br />
Kaavatöiden vaiheistus ja aikataulu<br />
Kaavoitus on jaettu yleistarkasteluvaiheeseen ja vaiheittain tapahtuvaan asemakaavoitukseen.<br />
Ensimmäisen vaiheessa v. 2008 on käynnistetty kahden osa-alueen asemakaavoitus. Toisen<br />
vaiheen kahden osa-alueen kaavoitus käynnistyy v. 2009 alussa. Tavoitteena on saada koko<br />
alueen asemakaavoitus valmiiksi v. 2013. Ensimmäisen vaiheen asemakaavoittajina toimivat<br />
suunnittelupalvelujen arkkitehdit Riikka Rahkonen ja Jorma Hakola, toisen vaiheen arkkitehdit<br />
Jouko Seppänen ja Katariina Laine.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mielipiteet ja lausunnot<br />
OAS oli nähtävillä 25.1.-15.2.2008. Mielipiteitä jätettiin 17 kpl ja lausuntoja 3 kpl (Ratahallintokeskus,<br />
Tampereen Vesi ja Pirkanmaan maakuntamuseo).<br />
Mielipiteissä otettiin kantaa mm. selvityksiin ja niiden riittävyyteen, inventointiin ja rakennussuojeluun,<br />
rakennusoikeuteen, virkistysalueisiin ja <strong>Pispalan</strong> ryytimaihin, kaava-alueen rajaukseen ja<br />
Santalahteen, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä kaavaprosessiin. Lisäksi saatiin muutamia tonttikohtaisia<br />
mielipiteitä.<br />
KaOs-projekti<br />
KaupunginOsa (KaOs) –projekti on Tampereen kaupungin suunnittelupalvelujen hallinnoima, Pirkanmaan<br />
ympäristökeskuksen kautta Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion osarahoittama eri<br />
alojen asiantuntijoiden, viranomaisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyöhanke, joka käynnistyi v.<br />
2007 lopussa pidetyllä <strong>Pispalan</strong> ensimmäisellä kaupunginosakonferenssilla. Projekti tavoitteena<br />
on kehittää alueellista osallistumista ja eri tahojen vuorovaikutusta sekä tuottaa <strong>Pispalan</strong> kehityskuva<br />
asemakaavoituksen ja <strong>Pispalan</strong> ja Tahmelan alueiden yleisen kehittämisen tueksi. Projektin<br />
osatoteuttaja toimii <strong>Pispalan</strong> kumppanuusverkosto.<br />
Asemakaavoituksen tukena toimivan KaOs-projektin toimintamuotoja ovat mm. osallisten teema<br />
työryhmät, ohjatut ryhmätapaamiset sekä konsulttiasiantuntijatyöt (osallistumisen ohjaaminen,<br />
kehityskuva, rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu). Projektin internetsivut ovat osoitteessa<br />
www.kaosprojekti.net. Projekti kestää vuoden 2008 loppuun.<br />
Santalahden kaavoitus<br />
Arkkitehti Jouko Seppänen esitteli Santalahden historiaa ja kaavoitustilannetta. <strong>Pispalan</strong> vuoden<br />
1945 <strong>asemakaava</strong>ssa Santalahti on teollisuusaluetta. Rautatie ja Paasikiventie katkaisevat yhteydet<br />
Näsijärven ja <strong>Pispalan</strong> välillä. Santalahden osayleiskaavoitus alkoi v. 2001, osayleiskaava<br />
sai lainvoiman valituskäsittelyjen jälkeen v. 2008.<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
3 (6)<br />
Osayleiskaavassa Santalahti on kerrostalovaltaista aluetta. Asuinalueen sijoittamiselle on reunaehtoja<br />
– melusuojaus, ilmanlaatu, teollisuusalueen maanperä, voimalinja, kevyen liikenteen yhteydet,<br />
valtakunnanväylä ja poikittaisyhteydet Pispalasta. Alueella on jyrkät rinteet; pysäköinti pyritään<br />
saamaan maan alle, mikä edellyttää raskaampaa rakentamista; myös teollisuusperinne tuo<br />
lähtökohtia rakentamisen massalle. Osayleiskaavassa on suojelumerkintöjä osalla teollisuus- ja<br />
asuinrakennuksia – osayleiskaavan valmistumisvuoden 2006 jälkeen osa rakennuksista on lähes<br />
tuhoutunut. Santalahden asemakaavoitusta ollaan käynnistämistä ja se tulee tapahtumaan kahdessa<br />
osassa.<br />
3. Selvitysten tilanne<br />
Liikenteellinen esiselvitys<br />
Suunnittelupalvelujen suunnitteluinsinööri Mira Takalan tekemässä <strong>Pispalan</strong> liikenteellisessä esiselvityssä<br />
tuodaan esiin mm. ahtaiden ja jyrkkien katujen tuottamat liikenteelliset ongelmat, uusien<br />
kevyen liikenteen yhteyksien tarve, jyrkkien rinteiden ja portaiden aiheuttamat esteettömyys<br />
ongelmat, alueen läpiajoliikenne ja ylinopeudet sekä pysäköinnin järjestämiseen liittyvät ongelmat.<br />
Kommentti Leena Stranden: Esiselvitys on hyvä lähtökohta suunnittelulle, pysäköintikysymys tulee<br />
olemaan haaste.<br />
Melu- ja tärinäselvitys<br />
Selvitys on tarkoitus tilata palvelemaan kaavoituksen 1 ja 2 vaihetta.<br />
Lepakkokartoitus<br />
Yrjö Siivosen tekemässä lepakkokartoituksessa lepakkohavainnot on jaettu 1, 2 ja 3 –luokan alueisiin.<br />
Alueelta on tavattu pohjanlepakkoa ja korvayökköä, lähialueelta myös viiksisiippaa. Alueelta<br />
ei löydetty lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, mutta kolme merkittävää ruokailualuetta. Ruokailualueet<br />
sijaitsevat Pyhäjärven rannoilla, kasvimailla sekä Tahmelan lähteen ympäristössä. Suuria<br />
muutoksia tulisi näillä alueilla välttää.<br />
Leena Stranden: Tulisi arvioida minkälaisia arvokokonaisuuksia alueelta löytyy kasvillisuuden,<br />
kulttuurikasvien ja koko rantavyöhykkeen osalta, eli tulisi selvittää mistä lähtee <strong>Pispalan</strong> arvo<br />
kasvillisuuden suhteen ja tehdä alueelle myös hoitoluokitukset. Arvottaminen tulisi tehdä yleissuunnitteluvaiheessa,<br />
jotta pystytään tekemään kokonaiskuvaus <strong>Pispalan</strong> arvokohteista.<br />
Leena Lusa: Maakuntakaavaan Pyhäjärven ranta-alueelle on merkitty ekologinen yhteys, tämä<br />
on huomioitava jatkosuunnitelmassa.<br />
Arkeologinen inventointi<br />
Arkeologinen inventointi on tehty toukokuussa yhtä piha-aluetta lukuun ottamatta. Viranomaislausunto<br />
inventoinnin tuloksista saatiin elokuussa, inventointiraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.<br />
Alueelta on löydetty10 kiinteää muinaisjäännöstä ja 1 suojeltava rakenne. Alueelta on löydetty<br />
mm. venäläisten puolustusvarustusrakennelmia. Muinaisjäännökset tulee merkitä kaavaan<br />
aluevarauksella sm ja suojeltavat rakenteet merkinnällä s.<br />
Rakennusinventoinnin päivitys<br />
Hannele Kuitunen esitteli Pirkanmaan maakuntamuseon projektitutkija Miia Hinnerichsenin tekemää<br />
<strong>Pispalan</strong> rakennusinventoinnin päivitystä. Aikaisemmat inventoinnit tehty 1970-luvulla sekä<br />
vuosina 2001-2005. Inventoinnissa on määritelty arvoalueita, –kohteita (pihapiirit) ja rakennuksia<br />
jaoteltuna kolmeen arvoluokkaan. Inventointiin otettiin uutena mukaan myös 50-60 –lukujen merkittävää<br />
rakennuskantaa.<br />
Inventointiaineisto on viety museon Ympäristö-Siiri tietokantaan, johon voidaan myöntää selausoikeuksia<br />
tarpeen mukaan, esim. kaavasuunnittelijoille. Inventointiaineistoja on tarkoitus jossain<br />
vaiheessa viedä myös Internettiin.<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
4 (6)<br />
Inventointiprosessissa kokeiltiin uudenlaisia vuorovaikutus- ja tiedottamismenetelmiä mm. KaOsprojektin<br />
kautta, esim. järjestämällä Mikä Pispalassa on arvokasta? –keskustelutilaisuus, kiertokävelyjä<br />
sekä asukastapaamisia. Keskustelu arvoista osallisten kanssa poikkeaa normaalikäytännöstä<br />
– osallisten kanssa ollut näkemyseroja siitä mikä on arvokasta.<br />
Arvoluokitus on herättänyt eniten keskustelua. Luokitusta käytetään apuna aineiston käsittelyssä.<br />
<strong>Pispalan</strong> alue on monimuotoinen, joten arvioinninkin on oltava monimuotoista. Arvioinnissa on<br />
lähdetty <strong>Pispalan</strong> lähtökohdista, eli alueita, rakennuksia ja tontteja on verrattu toisiin Pispalassa,<br />
ei muualla sijaitseviin kohteisiin. Siitä kuinka arvot välittyvät kaavaan, tulee keskustella laajasti -<br />
Pispalaa ei hallita kaavalla, vaan myös monilla muillakin keinoin.<br />
Väliaikainen rakennustapaohje<br />
<strong>Pispalan</strong> ja Tahmelan väliaikaisen rakennustapaohjeen on laatinut arkkitehti Hanna Lyytinen.<br />
Ohjeen on tarkoitus toimia poikkeuslupaharkinnan tukena. Tavoitteena on laatia ohje, joka tukee<br />
vanhan rakennuskannan ominaispiirteiden säilymistä, uudisrakentamisen sovittamista ympäristöön<br />
sekä historiallisen kerroksellisuuden ja paikan erityisyyden vaalimista. Haasteena on alueen<br />
monimuotoisuus ja erilaiset osa-alueet, on vaikea saada kaikille alueille sopivia ohjeita.<br />
Ohje koostuu teemakorteista, jotka koskevat tonttia, rakennusta, julkisivuja ja pihaa.. Ohjeissa ei<br />
ole suojelusisältöä, tämä tulee vasta kaavakohtaisiin ohjeisiin. Poikkeuslupaharkinnassa suojelu<br />
kysymykset käsitellään kohteittain.<br />
Ohjeen laajuus on ongelma, tulisiko sitä tiivistää, vai puuttuuko vielä asioita? Kuinka toimii käytännössä<br />
asukkaille, rakennusvalvonnassa ja poikkeuslupaharkinnassa? Uusvanha/moderni –<br />
kysymys rakentamisessa on noussut vahvana esiin. Ohjeen käyttö edellyttää joka tapauksessa<br />
tonttikohtaista harkintaa ja soveltamista. Ohje tullaan tarkistamaan nähtävillä olon jälkeen lausuntojen<br />
ja mielipiteiden perusteella, jonka jälkeen ohje viedään hyväksymiskäsittelyyn.<br />
Hannele Kuitunen: Poikkeuslupaharkinnassa ohje tuntuu toimivan, mutta suojelukysymykset ovat<br />
ongelma.<br />
Esa Perttunen: Ohjeessa hyvää se, että kiinnitetty huomiota massoitteluun, toisin kuin vanhassa<br />
kaavassa joka salli suuria massoja. Tulee harkita kuinka pitkälle yksityiskohtiin ohjeistuksessa<br />
mennään. Herättänyt huomiota että ohje kieltää uusvanhan rakentamisen, johon ihmiset taas<br />
ovat olleet tyytyväisiä. Uusvanhan suunnittelu on monelle suunnittelijalle helpompaa kuin modernin,<br />
ympäristöön sopeutuvan suunnittelu. Ei välttämättä löydy suunnittelijoita.<br />
Sakari Leinonen: Poikkeuslupatyöryhmä on hyvä testikenttä ohjeelle.<br />
Hannele Kuitunen: Suurin haaste on kuinka saada rakennukset säilymään, siihen ei ohjeista ole<br />
apua. Pellinrypytys on käytännön ohjaustyötä.<br />
Sakari Leinonen: On kiinni kohteesta, miten yksityiskohtaisia ohjeita käytetään.<br />
Pirjo Hirvonen: Poikkeamispäätökset vaikuttavat myös tulevaan kaavaratkaisuun. Lupakäsittelyssä<br />
on tarpeen huolehtia, ettei kaavoituksen tavoitteeksi asetettu kulttuuriympäristön säilyttäminen<br />
vaarannu.<br />
Hannele Kuitunen: Poikkeamistyöryhmässä on keskusteltu esim. purkutapauksissa, kuinka päätös<br />
vaikuttaa kaavan tavoitteisiin.<br />
Rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu<br />
KaOs-projektin tilaama, Ramboll Finland Oy:n laatima rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu koostuu<br />
rakennusoikeusanalyysistä ja vaihtoehtotarkastelusta.<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
5 (6)<br />
Keskustelussa todettiin, että selvitys on vaikealukuinen, ja esim. maksimikäytön määritelmä on<br />
ongelmallinen. Vaihtoehtotarkastelu tässä vaiheessa suunnittelua on liian aikaista, siinä mennään<br />
jo kaavaratkaisujen puolelle. Leena Stranden esitti, että selvityksestä asetetaan perusaineisto<br />
nähtäville ja vaihtoehtotarkastelua jatketaan myöhemmin.<br />
Pirjo Hirvosen mukaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden selvittäminen <strong>Pispalan</strong> kaavoituksessa<br />
edellyttää hyvin yksityiskohtaista, tontti ja rakennuskohtaista tarkastelua, jonka yhteydessä<br />
tarkastellaan yhtenä kysymyksenä myös rakennusoikeusoikeuskysymykset. Ratkaisut<br />
tehdään vasta kaavoituksen edetessä, ei vielä perusselvitysvaiheessa. Nyt tehty rakennusoikeusvaihtoehtotarkastelu<br />
voi luoda perusteettomia odotuksia osallisille.<br />
Leena Stranden ehdotti kaikkien inventoinnissa ykkösluokkaan määriteltyjen kohteiden tarkastelua<br />
ryhmänä, ei kortteleittain niin kuin selvityksessä tehty. Kohdekohtaisen tutkimisen kautta voidaan<br />
selvittää mihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia. Myös Hannele Kuitunen kannatti inventoinnissa<br />
luokiteltujen tonttien kohdekohtaista tarkastelua.<br />
Riikka Rahkonen kysyi onko olemassa esimerkkejä suojeluluokkiin sidotusta suojelukaavasta?<br />
Aulis Tynkkysen mukaan hyviä esimerkkejä ei ole tarjolla ja voi olla, että arvoluokituksesta ei löydy<br />
ratkaisua, vaan mukana pitää olla muitakin komponentteja, kuten esim. hyväksyttävyys osallisten<br />
ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Ratkaisuperusteet tulisi olla pitäviä oikeuskäsittelyjä<br />
silmälläpitäen. Vat -alueella täytyy huomioida myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Laki ei<br />
edellytä samaa tehokkuuslukua kaikille, mutta millä perusteilla voidaan tehdä variaatiota, on ongelmallinen<br />
kysymys. Esim. rantarakentamisessa on paljon kaavatapauksia, joissa lähtökohtana<br />
on samanlaisessa asemassa olevat, ei samalla kaava-alueella olevat. Kriteerien täytyy kuitenkin<br />
olla ymmärrettäviä ja perusteltavissa olevia. Erottelevia kriteerejä voisivat olla esim. maastolliset<br />
ja liikenteelliset tekijät, eli muitakin kuin vain rakennusperintö, jolloin kokonaisuus olisi mahdollista<br />
säilyttää, eikä vain yksittäiset rakennukset.<br />
Pirjo Hirvosen mukaan laissa puhutaan yhdenvertaisuudesta samanlaisessa tilanteessa olevien<br />
kesken. Rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman säilyttäminen ovat <strong>Pispalan</strong> kaavan tärkeä sisältökysymys;<br />
kaavan tulee täyttää myös muut sisältövaatimukset.<br />
Keskustelussa tuli myös esiin, että Pispalassa ongelma ei ole niinkään rakennusoikeus kuin rakentamisen<br />
ohjaus. Rakennukset ovat tärkeitä <strong>Pispalan</strong> säilymiselle, täytyy selvittää onko joissain<br />
mahdollisissa suojelukohteissa tulossa ongelmaa rakennusoikeuden suhteen.<br />
Kehityskuvatyö; KaOs-analyysit<br />
Ulla Tiilikainen esitteli lyhyesti KaOs-projektin tilaamaa, TTY:n EDGE-kaupunkitutkimuslaboratorion<br />
tekemää <strong>Pispalan</strong> kehityskuva-analyysityötä. Kehityskuvan työstämistä jatketaan 22.-<br />
23.11. pidettävässä <strong>Pispalan</strong> 2. kaupunginosakonferenssissa.<br />
4. Jatkotyö<br />
Viranomaistavoitteet<br />
Rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelusta tulee karsia pois keskeneräinen vaihtoehtotarkastelu<br />
ennen selvityksen nähtäville asettamista. Rakennusoikeustarkastelun täydentämisestä järjestetään<br />
erillinen työneuvottelu.<br />
Viranomaisyhteistyön toivotaan jatkuvan koko <strong>Pispalan</strong> kaavoituksen ajan.<br />
Ratahallintokeskukseen toivottiin toimitettavaksi Santalahden osayleiskaava.<br />
Kaavoitustyön seuraavat vaiheet<br />
Rakennusoikeusselvityksestä karsitaan pois vaihtoehtotarkasteluosuus, jonka jälkeen selvitysaineisto<br />
ja väliaikainen rakentamistapaohje asetetaan nähtäville (loka-marraskuun vaihteessa).<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Yhdyskuntapalvelut<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
6 (6)<br />
2. kaupunginosakonferenssin jälkeen KaOs-projektin konsultit viimeistelevät <strong>Pispalan</strong> visioraportin.<br />
Koko projektin loppuraportti valmistuu tammi-helmikuussa.<br />
Vuoden 2009 alussa väliaikainen rakentamistapaohje viedään hyväksymiskäsittelyyn ja aloitetaan<br />
kaavoituksen II vaiheen selvitysten teko. I vaiheen kaavaluonnosten on tarkoitus valmistua<br />
keväällä 2009.<br />
5. Kokouksen päättäminen<br />
Sakari Leinonen päätti kokouksen klo 16.50<br />
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti ja kotisivu<br />
PL 487 Frenckellinaukio kirjaamo@tampere.fi<br />
33101 TAMPERE 2 B (03) 565 611 www.tampere.fi
Change language