Kantakaupungin pienvesien suojelutarve - Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki 

Veera Miettinen 

Kantakaupungin pienvesien suojelutarve 

________________________________________________________________ 

YMPÄRISTÖVALVONNAN JULKAISUJA 1/2003

Kantakaupungin pienvesien suojelutarve 

Teksti: Veera Miettinen 

Valokuvat: Veera Miettinen, Lasse Kosonen 

Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristötoimi 

ympäristövalvonnan julkaisu 01/2003 

ISSN: 1239-0666 

ISBN: 951-609-203-9 

Tampereen kaupungin painatusyksikkö 2003

Sisällysluettelo 

1. Selvityksen lähtökohdat………………………………………………………4 

2. Johdanto……………………………………………………………………….4 

3. Myllypuro………………………………………………………………………4 

4.Viinikanoja……………………………………………………………………...7 

5. Vuohenoja……………………………………………………………………..9 

6. Pyhäoja……………………………………………………………..………….9 

7. Vihioja………………………………………………………………………….11 

8. Härmälänoja…………………………………………………………………..12 

9. Riskit ja uhat…………………………………………………………………..14 

10. Suojelumahdollisuudet……………………………………………………...18 

11. Kantakaupungin lähteitä…………………………………………..………..20 

Kirjallisuutta……………………………………………………………………....25 

LIITTEET 

1. Arvokkaita eliölajeja ojaja purovarsilla 7/2003 

2. Veden laadun indikaattorit ja tulokset 

3. Lähteiden veden laadun tulokset

Tiivistelmä 

Selvityksen tekeminen kantakaupungin alueen merkittävien pienvesien 

suojelutarpeesta on yksi Tampereen kaupungin ympäristöstrategian vuoden 2003 

tavoitteista. Pienvesiä ovat ojat, purot ja lähteet. 

Tarkasteluun on valittu kantakaupungin kuusi merkittävintä ojaa, Viinikanoja, Vihioja, 

Vuohenoja, Pyhäoja, Härmälänoja ja Myllypuro. Ojien suojelutarvetta on tarkasteltu 

veden laadun, arvokkaiden luontokohteiden sekä ojien läheisyydessä tapahtuvan 

kaavoitustilanteen kautta. Lisäksi on tarkasteltu ojia uhkaavia riskejä sekä 

toimenpiteitä, jotka auttaisivat säilyttämään ojien nykyisen tilan. 

Kantakaupungin alueella sijaitsee useita lähteitä. Lähteistä on tarkasteltu niiden 

sijaintia sekä lähteistä on otettu vesinäyte, josta on analysoitu vedenlaadun 

soveltuvuutta talousvedeksi. 

Kantakaupungin pienvesistöjen suojelutarve on olennaista. Ojat, purot ja lähteet ovat 

kaupunkialueella harvinaista vesiluontoa, jotka tarjoavat hyviä 

virkistysmahdollisuuksia kaupunkilaisille. Pienvesistöt tarjoavat myös elinympäristön 

monille merkittäville kasvi-, eläin- ja hyönteislajeille ja ojaja purovarret toimivatkin 

ekologisina käytävinä eliölajeille. Pienvesistöihin kohdistuvat muutokset uhkaavat 

samalla myös niiden ekologista monimuotoisuutta. 

Pienvesistöihin kohdistuu monia uhkia. Ojia ja puroja kuormittavat hulevedet ja niiden 

mukanaan tuomat epäpuhtaudet. Pienvesistöjen läheisyydessä sijaitseva teollisuus 

ja suuret liikennemäärät aiheuttavat suuren riskin kemikaalivuotojen sattuessa. Ojaja 

purovarsien sekä lähteiden roskaantuminen on näkyvin niihin kohdistuva uhka. 

Ojien putkitus vähentää ojavarsien monimuotoisuutta ja haittaa eliöiden liikkumista. 

Pienvesistöjen suojelua tulee tehostaa niiden nykytilan säilyttämiseksi. 

Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa pienvedet tulee huomioida. 

Roskaantumista tulee pyrkiä vähentämään esim. valistuksen ja siivouksen keinoin. 

Ojiin liittyvät vastuukysymykset kaupungin eri yksiköiden välillä tulee selkeyttää.

1. Selvityksen lähtökohdat 

Selvityksen tekeminen kantakaupungin alueen merkittävien pienvesien suojelutarpeesta 

on yksi Tampereen kaupungin ympäristöstrategian vuoden 2003 tavoitteista. Pienvesiä 

ovat ojat, purot ja lähteet. 

2. Johdanto 

Monet kantakaupungin ojaja purovarret ovat luokiteltu Tampereen kaupungin 

arvokkaiksi luontokohteiksi. Ojat ja purot ovat kaupunkialueilla tärkeitä maisemakohtia, 

harvinaista vesiluontoa ja ne tarjoavat hyviä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia, joten 

niiden monimuotoisuus ja luonnontilaisuus tulisi suojella ja säilyttää. Niiden ekologinen 

monimuotoisuus, maisema- ja virkistysarvo saattavat olla uhattuna, mikäli uomiin, ojaja 

purovarsiin, virtausolosuhteisiin tai veden laatuun kohdistuvat muutokset ovat liian 

voimakkaita. Esimerkiksi ojien putkitus vähentää ojien virkistysarvoa ja luonnon 

monimuotoisuutta. Avoimet ojat ovat tärkeitä mm. vesistöjen kalakantojen säilymisen 

suhteen, koska kalat nousevat kutemaan ojiin. 

Ojien veden laatu vaihtelee ojan valuma-alueen koon ja erilaisten maankäyttömuotojen 

esimerkiksi soran ja asfaltin vaikutuksesta. Vedet valuvat ojiin eri nopeuksilla erilaisilta 

pinnoilta. Esimerkiksi metsä pidättää vettä huomattavasti paremmin kuin rakennetut 

alueet. Tämän vuoksi näytteenottoajankohdalla on vaikutusta erityisesti virtaavien 

vesien kohdalla. Yleensä yksi vesinäyte ei riitä vaan parempi ja kattavampi kuva veden 

laadusta saadaan kun näytteitä otetaan useasta uoman kohdasta eri ajankohtina. 

Esimerkiksi Tampereen ojista Myllypurosta otetaan näytteitä neljästä ja Vuohenojalta 

viidestä eri uoman kohdasta. Ojien vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä kaksi. 

Tarkasteluun on valittu kantakaupungin kuusi merkittävintä ojaa, Viinikanoja, Vihioja, 

Vuohenoja, Pyhäoja, Härmälänoja ja Myllypuro. 

Ojien suojelutarvetta on tarkasteltu veden laadun, arvokkaiden luontokohteiden (liite 1) 

sekä ojien läheisyydessä tapahtuvan kaavoitustilanteen kautta. Kaavoitustilannetta on 

tarkasteltu pääasiassa asemakaavoitusohjelman 2002-2005 pohjalta. Lisäksi on 

tarkasteltu ojia uhkaavia riskejä sekä toimenpiteitä, jotka auttaisivat säilyttämään ojien 

nykyisen tilan. 

Kantakaupungin alueella sijaitsee useita lähteitä. Lähteistä on tarkasteltu niiden sijaintia 

sekä lähteistä on otettu vesinäyte, josta on analysoitu vedenlaadun soveltuvuutta 

talousvedeksi. 

3. Myllypuro 

Myllypuro sijaitsee Tampereen ja Nokian rajan tuntumassa. Myllypuro laskee 

Vihnusjärveen ja siitä edelleen Pyhäjärveen. Myllypuron valuma-alue on kooltaan n. 24 

km² ja se sijaitsee osittain myös Nokian ja Ylöjärven puolella. Koko Myllypuron vesistön 

pituus on noin 7 kilometriä ja matkalla korkeuseroa on lähes 800 metriä. Suurin putous 

on Kalkussa, jossa korkeuseroa 300 metrin matkalla on 25 metriä. 

Myllypuron saa alkunsa pohjoisempana sijaitsevilta suoalueilta mm. länsipuolella 

sijaitsevalta Juhansuolta. Myllypuroon yhtyy myös useita pienempiä sivuhaaroja. 

4

Myllypuron länsipuolella on laaja teollisuusalue. Liikenneväylät katkaisevat 

puronvarsilehdon useasta kohdasta ja teiden alta joen uoma kulkee putkessa (kartta1). 

Myllypuro virtaa luonnonsuojelualueen lävitse ja Myllypuron alue kuuluu myös 

valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualueella on pituutta noin 

kolme kilometriä ja se ulottuu Myllypuronkadulta Nokiantielle asti. Myllypuro on pisin 

yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. 

Myllypuron luonnonsuojelualue on myös Tampereen ensimmäinen Natura-alue. 

Nokian kaupunki käyttää Vihnusjärven vettä raakaveden lähteenä. Järven vedestä 

tehdään tekopohjavettä imeyttämällä vettä Viikinharjuun. Myllypuron suojeleminen ja 

säilyttäminen luonnontilaisena on tärkeätä myös hyvän raakavedenlaadun takia. 

Muutokset mm. veden laadussa voivat uhata raakaveden ottoa. 

Vedenlaatu 

Myllypurosta otetaan näytteitä Kalkun alueelta neljästä eri kohdasta vuosittain. Vesi on 

melko rehevää, fosforipitoisuudet ovat olleet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 

viimeisen 12 vuoden aikana lieviä tai kohtalaisia. Kokonaistypen määrä vedessä on 

normaali. Puron vesi näyttää melko kirkkaalta, mutta sameus ja kiintoaineksen määrä 

vaihtelevat suuresti eri vuoden aikoina. Kiintoaineksen määrä ja sameus kasvavat 

alajuoksulle päin mennessä. Vesi on humuspitoista. Humuspitoisuutta selittää se, että 

Myllypuro saa alkunsa suoalueilta. Puron hygieeninen laatu on hyvä. 

© Tampereen kaupunkimittausyksikkö 2003 

&) 

II 

I 

) 

& 

) 

III 

& 

1 km 

) 

IV 

& 

& 

& 

) 

& 

oja 

näytteenotopiste 

oja virtaa rummussa 

tai muuten voimakkaasti muokattuna 

sadevesiviemärin purkukohta 

jätevedenpumppaamo 

Kartta 1. Myllypuro 

5

Luontoarvot 

Myllypuron puronvarsilehdot, rinteet ja putoukset ovat osaksi 

vieläkin esteettisesti ja kasvistollisesti Tampereen 

kantakaupungin arvokkaimpia luonnonalueita. Myllypuron 

alue on luokiteltu sekä arvokkaaksi kasvi- että 

lintualueeksi. Myllypuron kasvillisuus on erittäin rehevää 

ja monipuolista puronvarsilehtokasvillisuutta. Rehevimmät 

lehtotyypit sijoittuvat aivan puron varteen. 

Hieman kauempana uomasta puusto on kuusivaltaista. 

lehtoleinikki 

Kuva 1. Myllypuron alueella kasvaa merkittävät 

hajuheinäkasvustot 

LASSE KOSONEN 

Lehtomainen kasvillisuus, lahoavat 

puut ja rehevä maaperä tarjoaa 

elinympäristön vaatelijailekkin kasvi- ja 

sienilajeille. Merkittävin alueella kasvava 

kasvi on runsaana esiintyvä lehtoleinikki, 

jonka esiintymät ovat Pirkanmaan suurimmat. 

Alueella kasvaa lisäksi mm. rauhoitettua 

soikkokaksikkoa. Juhansuolta Myllypuroon 

yhtyvän puron varrella kasvaa merkittävät 

hajuheinäkasvustot (kuva 1). Hajuheinä on 

rauhoitettu laji ja edellyttää luontodirektiivin 

mukaan suojelualueita. Tärkeätä kasvustojen 

suojelemiseksi olisikin riittävän leveiden 

suojavyöhykkeiden säilyttäminen mahdollisen 

rakentamisen yhteydessä 

Myllypuron putouskohdassa kasvaa alueen edustavimmat kotkansiipikasvustot. 

Putouskohdan yläpuolella puro virtaa jonkin matkaa kivettynä ja 

kasvistossa esiintyy vanhoja kulttuuri- ja koristekasveja 

kuten ruotsinraunioyrtti, kyläkellukka, maahumala sekä puna-ailakki. 

Puronvarsi on myös linnustollisesti merkittävä alue. Suuri lintutiheys 

johtuu sekä puronlaakson rehevästä lehtokasvillisuudesta että ns. 

reunavaikutuksesta eli habitaattien reuna-alueilla lintutiheys on 

habitaattien keskiosia suurempi. Myllypurossa esiintyy myös 

metsäpurojen vesiperhoslajeja esimerkiksi purosiilanen. 

Myllypuron varrella Nokian puolella on tehty liito-oravahavaintoja. 

Myllypurossa on tavattu myös pieni taimenkanta. Puron hyvä 

vedenlaatu on edellytyksenä taimenten esiintymiselle. 

kotkansiipi 

6

Kaavoitustilanne 

Myllypuron alueelle on valmisteilla uusi osayleiskaava, johon kuuluu valtatie 3:n 

muuttaminen moottoritieksi välillä Kalkku-Soppeenmäki. Osayleiskaavassa 

suunnitellaan myös uutta tietä ympäröivän alueen maankäyttöä. Osayleiskaavan 

luonnos on tarkoitus valmistua vuoden 2003 aikana. Nokialla puolestaan on valmisteilla 

Kyynijärven ja Juhansuon osayleiskaava. Myllypuron osayleiskaava alue sijoittuu 

Myllypuron valuma-alueeseen. 

Myllypuron läheisyydessä Kalkunvuoren alueelle valmistellaan kaksi uutta noin 54 ha 

asemakaava-aluetta vuosina 2003 ja 2004. Alueille on suunniteltu pääasiassa kerros ja 

pientaloja. Kalkunvuoren pohjoisosa kuuluu Myllypuron Natura-alueen valumaalueeseen. 

Hieman pohjoisempana Myllypuron länsipuolelle teollisuusalueelle 

valmistellaan asemakaava vuonna 2004. 

Natura 

Natura 2000 –verkostolla pyritään suojelemaan arvokkaita luontotyyppejä ja lajeja EU:n 

alueella. Myllypuron puronvarsilehto on yksi Tampereen kaupungin kolmesta Natura 

kohteesta. Kaikissa uusissa hankkeissa ja suunnitelmissa, jotka saattavat vaikuttaa 

merkittävästi Natura-alueisiin on suoritettava ns. Natura-arviointi. Arvioinnilla pyritään 

siihen ettei hanke tai suunnitelma vaaranna tai heikennä niitä luontoarvoja, joiden takia 

alue on liitetty osaksi Natura 2000 -verkostoa. 

4. Viinikanoja 

Viinikanoja laskee Iidesjärvestä Pyhäjärveen. Oja on noin kilometrin pituinen ja sen 

pinta-ala rantavyöhykkeet mukaan lukien on n.12,5 hehtaaria. Uoman leveys vaihtelee 

5 metristä 7 metriin. Viinikanoja on Viinikanojan vesistöalueen lyhyt laskuoja. 

Oja saa alkunsa Iidesjärven kapeasta lahdesta Lokinpuiston vierestä ja virtaa lyhyen 

matkaa asuinalueen lävitse. Suurimalta osaltaan ojaa reunustavat liikenneväylät. 

Viinikan liikenneympyrän kohdalla oja alittaa kolme eri siltaa ja kulkee Tampereen 

valtatien kaistojen välissä. Oja alittaa vielä Hatanpään valtatien ja laskee lopulta 

pyörätien reunustamana Pyhäjärveen Viinikanlahden puiston kohdalla (kartta 2). 

Ojaa kuormittavat suuret liikennemäärät sekä ojan läheisyydessä sijaitsevat rautatie- ja 

teollisuusalueet. Viinikan liikenneympyrän jälkeen ojan läheisyydessä sijaitsee mm. 

tavaraterminaali. Ojaa reunustavat molemmin puolin noin 10 metrin levyiset suojakaistat 

kohdissa, joissa oja ei virtaa putkessa. 

Vedenlaatu 

Viinikanojan veden pH-arvot ovat keskimäärin hieman yli 7, mikä on normaali. Veden 

sähkönjohtavuusarvot vaihtelevat 21 ja 38 mS/m välillä, mikä on jokivesien normaalia 

sähköjohtavuutta korkeampi. Väriltään Viinikanojan vesi sameaa, minkä voi huomata 

myös silmämääräisesti. Talvella sameusarvot ovat kesiä suurempia. 

Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat kesällä 36-230 µg/l välillä, joten vesi on välillä 

7

jopa ylirehevää. Myös talvella fosforipitoisuudet pysyttelevät korkealla. Viinikanojan 

korkeaa fosforipitoisuutta selittää osaksi Iidesjärven korkea rehevyystaso ja sisäinen 

kuormitus. 


) 

& 

) 

oja 

näytteenottopiste 


tai muuten voimakkasti muokattuna 

200m 

& 

Kartta 2. Viinikanoja 

& 



Luontoarvot 

Viinikanoja on merkittävä ja samalla maailman pohjoisin kalmojuuren kasvupaikka. 

Uomaan kohdistuneet rakennuspaineet kuten ruoppaus, raivaaminen ja viemärityöt ovat 

kuitenkin saattaneet lajin esiintymisen siellä uhanalaiseksi. Vuonna 1999 havaittiin 

kuitenkin vielä Viinikanojan rannassa kymmeniä kalmojuuriyksilöitä. Muita merkittäviä 

kasvilajeja Viinikanojan ympäristössä ovat mm vuorijalava, jota kasvaa koko ojan 

varrella sekä istutusperäinen saarni joka kasvaa uoman pohjoisenpuoleisella rannalla. 

Viinikanojalla elää pikkuperhosiin kuuluva Gelechia cuneatella sekä 80-luvun 

puolivälistä lähtien siellä on esiintynyt myös uhanalainen mäkihiilikoi. 


Viinikanojan pohjoispuolella Järvensivuntien ja 

Kalevankankaan hautausmaan välissä oleville 

teollisuustonteille aloitettiin uuden asemakaavan 

valmistelu vuoden 2002 lopulla. Teollisuusalueet on 

tarkoitus kaavoittaa asuntoalueiksi. 

Teollisuusalueiden vähentyminen Viinikanojan 

läheisyydessä pienentää teollisuudesta ojalle 

aiheutuvia uhkia. Asuntoalueiden lisääntyminen 

aiheuttaa kuitenkin esimerkiksi lisääntynyttä 

roskaantumisriskiä ja liikennettä alueella. 

Kuva 2. Viinikanoja on merkittävä 

kalmojuuren kasvupaikka 

Pyhäjärven puoleisessa päässä Viinikan ojan 

läheisyydessä sijaitsee sähkölaitoksen kortteli, jonka 

asemakaavaa muutetaan liike-, toimisto- ja 

asumiskäyttöön. Asemakaavamuutos on jo 

valmisteilla. 

8

5. Vuohenoja 

Alasjärven kaksi laskuojaa yhtyvät Uudenkylän alueella Vuohenojaksi, josta oja virtaa 

pientalo asutuksen lävitse kohti etelää (kartta 3). Vuohenoja virtaa suurten 

liikenneväylien välittömässä läheisyydessä ja Sammon valtatien reunassa oja on 

putkitettuna. Vuohenoja kulkee Hakametsän eteläosissa puistoalueiden lävitse ennen 

yhtymistään Pyhäojaan. Hervannan valtaväylän vieressä Vuohenoja on suurimmaksi 

osaksi putkitettu. Vuohenoja laskee Vuohenojan sillan alta Iidesjärven tulvaniityn 

suistoalueelle. 

Vedenlaatu 

Vuohenojan veden fosforipitoisuudet ovat erittäin korkeat joten vesi on paikoin jopa 

ylirehevää. Veden pH –arvot ovat hieman yli 7,0. Veden kemiallinen hapentarve on 

myös kohtalainen. Sähkönjohtavuusarvot ovat vaihdelleet viimeisten vuosien aikana 

keskimäärin 20 ja 30 mS/m välillä, mikä kertoo sen, että vedessä on runsaasti suoloja. 

Veden kiintoaines ja sameusarvot vaihtelevat runsaasti vuodenaikojen ja eri vuosien 

välillä. 

Luontoarvot 

Vuohenoja laskee Iidesjärveen, joka on tärkeä lintujärvi. Muutokset jotka uhkaavat 

Vuohenojaa saattavat siten uhata myös Iidesjärveä. Vuohenoja laskee Iidesjärveen 

suistoalueen kautta, jossa on lehtomaisia piirteitä. Vuohenojan ylittävän Hervannan 

valtaväylän rakentaminen on vähentänyt alueella esiintyvien lintulajien määrää. 

Vuohenojan läheisyydessä jäljellä olevat tulvaniityt olisikin säilytettävä ja suojeltava 

alueella esiintyvien lintulajien säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa. 


Vuohenojan välittömään läheisyyteen ei ole valmisteilla asemakaavamuutoksia. 

Pyhäojan läheisyydessä olevat asemakaavamuutokset voivat vaikuttaa myös 

Vuohenojaan. 

6. Pyhäoja 

Vuohenojaan yhtyy Hakametsän eteläosassa Pyhäoja, joka saa alkunsa Kiveliön 

vanhalta kaatopaikalta. Pyhäoja virtaa Kaukajärven pohjoispuolelta teollisuus ja 

asutusalueen lävitse. Hankkion kaupunginosassa siihen yhtyy Kaukajärven länsipäästä 

laskeva laskuoja. Pyhäoja virtaa Messukylän teollisuusvaltaisen alueen lävitse ja reitin 

varrella sijaitsee myös pieni Hautalammi, jonka vesi koostuu pääasiassa Pyhäojan 

vedestä. Hautalammen veden laatua heikentää myös siihen laskettavat lauhde- ja 

sadevedet. Pyhäoja alittaa junaradan ja risteävät tiet putkitettuna. Juuri ennen 

yhtymistään Vuohenojaan Pyhäoja virtaa lumenkaatopaikan vierestä, josta sulamisvesiä 

valuu ojaan pitkälle kesään. Lumenkaatopaikalle on rakennettu selkeytysaltaat ja 

suodatusjärjestelmät, mikä vähentää sulamisvesien mukana tulevaa kuormitusta 

(kartta3). 

9

Vedenlaatu 

Pyhäoja veden väri muuttuu oleellisesti ojan virratessa teollisuusalueiden lävitse. Ennen 

teollisuusalueita ojan vesi on kirkasta mutta jo Hautalammessa vesi on muuttunut hyvin 

sameaksi ja roskaiseksi. Sameusarvo kasvaa 18,5:sta 31,5:een ojan virratessa 

teollisuusalueen lävitse. Myös veden pH-arvo laskee yhdellä yksiköllä. Fosforipitoisuus 

vedessä on kohtalainen. Liuenneiden suolojen määrä vedessä on korkea. 

& 


Vuohenoja 

& 

) 

oja 




II 

I ) 

) 

) ) 

III 

V 

& 



) 

IV 

& 

1 km 

Kartta 3. Vuohenoja ja Pyhäoja 

& 

& 

Hautalammi 

I 

) 

Pyhäoja 

) 

II 

) 

III 

Luontoarvot 

Pyhäojan ja Kaukajärvestä laskevan laskuojan yhtymäkohdan läheisyydessä kasvaa 

keltanokitkeröä, jonka esiintymät Tampereella keskittyvät Kaukajärven ympäristöön. 


Koilliskeskukseen laaditaan osayleiskaavaa. Koilliskeskus sijaitsee Pyhäojan alkupään 

Koillispuolella. Alueelle on suunnitteilla monia toimintoja kuten palveluita, asuinalueita ja 

esimerkiksi lumenkaatopaikka. 

Pyhäojan läheisyyteen Ristinarkun, Linnainmaan ja Pappilan kaupunginosiin on tällä 

hetkellä valmisteilla pieniä asemakaavamuutoksia. Asemakaavoitusohjelmassa 

Uudenkylän alueelle Kalmokadunläheisyyteen on suunnitteilla uusi asemaakaava 

vuonna 2005, jossa nykyinen puistoalue muutettaan asuinalueeksi. 

10

7. Vihioja 

Vihoja saa alkunsa Houkanojana Kaukajärven eteläpuolelta ja laskee Pyhäjärveen. 

Vihioja virtaa Kaukajärven länsipuolella laajojen puisto- ja metsäalueiden lävitse. Oja 

alittaa valtatie 9 Viialan kaupunginosan alueella. Oja virtaa Turtolan ja Muotialan alueilla 

puistoalueiden lävitse, joita reunustavat pientaloasutus, viljelyalueet sekä Nekalan 

siirtolapuutarha Koivistonkylän pohjoispuolella. Vihiojaa reunustavat myös Nekalan 

teollisuusalueet. Rautaharkon kohdalla Vihiojaa risteävät suuret liikenneväylät kuten 

Lempääläntie ja rautatiet. Veturikadun ja Hatanpään valtatie välisellä alueella oja on 

putkitettu. 

Vedenlaatu 

Vihiojan vedenlaatua tarkkaillaan neljästä erikohdasta otettujen vesinäytteiden avulla. 

Vihiojan vesi on erittäin rehevää, fosforipitoisuudet ovat keskimäärin yli 50 µg/l. 

Typpipitoisuudet ovat vedessä korkeat. Typpipitoisuus vaihtelee 2000 µg/l molemmin 

puolin, mikä on tyypillistä hyvin ruskeille vesille. Korkeat fosfori ja typpipitoisuudet 

selittyvät osaksi peltoviljelyllä jota harjoitetaan Vihiojan välittömässä läheisyydessä. 

Varsinkin kevättulvien ja ylivalumien aikaan ojan vesi on hyvin sameaa. 

Sähkönjohtavuus ja kiintoaineksen määrä vaihtelevat suuresti. Kiintoaineksen määrät 

ovat suurempia keväisin lumen sulamiskautena ja syyssateiden aikaan. Veden pH on 

hieman emäksinen. Bakteerien määrä vedessä vaihtelee 28- 1460 kpl/ml välillä. 


) 

) 

) 

) 

& 

& 

) 

oja 




1 km 

Kartta 4. Vihioja 

& 

& 



& 

11

Luontoarvot 

Turtolan kaupunginosassa Hervannan valtaväylän itäpuolella Vihiojaa ympäröi rehevä 

puronvarsilehto. Lehto tarjoaa elinympäristön kolmelle elinympäristövaatimuksiltaan 

vaateliaalle mittariperhoselle esimerkiksi verkkomittari, palsamikenttämittari ja 

konnanmarjanpikkumittari. Hyönteisille ja niiden toukille tärkeistä ravintokasveista 

alueella kasvaa lehtopalsamia ja mustakonnanmarjaa. Useat Vihiojan 

puronvarsilehdossa elävien lajien asuttamat alueet ovat varsinkin kantakaupungin 

alueella häviämässä. 

Alue on myös kasviston puolesta arvokas suojelukohde. Alueella kasvaa mm. 

tesmayrttiä, jonka esiintyminen alueella on uhattuna kulumisen ja raivaamisen takia. 


Vihiojan pohjoispuolelle Muotialan kaupunginosaan rakennetaan seuraavan kymmenen 

vuoden aikana uusi kaupunginosa. Asemakaavoituksen ensimmäinen vaihe Hallilantien 

länsipuolella on jo valmis. Hallilantien itäpuolella Vihiojan välittömässä läheisyydessä 

jatketaan toisen vaiheen asemakaavoitusta. 

Kaukajärven Solkikadun länsipään ja Lukonmäen koillisosan alueille valmistellaan 

asemakaavaa. Nykyisin suunnittelualue on pääasiassa kaavoitettu puistoalueeksi tai 

kokonaan asemakaavoittamatonta. Alueelle suunnitellaan pientaloasutusta. 

8. Härmälänoja 

Peltolammista Pärrinkosken luonnonsuojelualueen lävitse Pyhäjärveen virtaava 

Myllyoja muuttuu Härmälänojaksi. Härmälänojaan yhtyy mm. Sarankulman 

teollisuusalueelta laskeva oja sekä Vähäjärvestä laskeva oja. Härmälänoja virtaa 

teollisuus- ja varastorakennusalueiden lävitse Tampereen ja Pirkkalan rajaa pitkin 

Pyhäjärveen (kartta 5). 

Härmälänojaa reunustavat pääasiassa laajat teollisuusalueet sekä risteävät 

liikenneväylät. Lyhyeltä matkalta ojaa reunustaa myös kerrostaloasutus. Härmälänoja 

virtaa Kalmar Industrien välittömässä läheisyydessä ja ennen laskemista Pyhäjärveen 

oja virtaa putkitettuna Kalmar Industrin teollisuusalueen alitse. Härmälänojan uoma on 

keskimäärin leveydeltään noin viisi metriä ja sitä reunustavat noin 5-10 metrin levyiset 

suojakaistat. 

Vedenlaatu 

Härmälänojan vedenlaatua tutkitaan vuosittain. Härmälänojan veden pH- arvot 

vaihtelevat 6,8 – 7,4 välillä joten pH on lähellä normaalia. Sameusarvot ja 

kiintoaineksen määrä vedessä vaihtelevat vuosittain melko suuresti. Tämä johtuu 

lähinnä eroosiomäärien vaihteluista eri vuosina ja vuodenaikoina. Erityisesti ylivalumien 

aikana joen vesi on erittäin sameaa ja kiintoaineksen määrä vedessä on suuri. 

Fosforipitoisuuden vedessä vaihtelevat pääasiassa 50 ja 100 µg/l välillä, joten joen 

fosforikuormitus on kohtalaista. Veden COD-arvot vaihtelevat 8,7- 23 välillä, joten ojan 

vedessä on tuntuva humusleima. Veden hygieeninen laatu on hyvä. 

12


) 

& 

& 

& 

& 

& 

500m 

& 

Kartta 5. Härmälänoja 

) 

& 

oja 






Luontoarvot 

Härmälänoja saa alkunsa Peltolammin Pärrinkoskelta, joka on luonnonsuojelualuetta ja 

luonnonarvoiltaan merkittävä alue. Pärrinkoskella on tavattu paikallinen taimen kanta. 

Vähäjärvi, josta laskee laskuja Vihiojaan, on luokiteltu arvokkaaksi kasvialueeksi, 

alueella kasvaa mm. nevaimarretta 


Härmälänojan läheisyyteen Tampereen kaupungin puolelle ei ole valmisteilla 

asemakaavoitusta. Pirkkalan kunnan puolella vuoden 2003 aikana vireillä olevia 

asemakaavoitusalueita on Härmälänojan läheisyydessä muutama. Pereen alueella 

Härmälänoja loppupäässä valmistellaan asemakaavan muutosta ja laajennusta. 

Vaikutukset Härmälänojaan eivät tule olemaan suuria, koska oja kulkee muutosalueen 

välittömässä läheisyydessä Kalmar Industrien teollisuusalueen alla. 

13

9. Riskit ja uhat 

Hulevedet 

Maankäytön muutokset uhkaavat myös pienvesiä. Rakennetun pinta-alan lisääntyminen 

lisää valumien ja hulevesien määrää, mikä aiheuttaa suurempaa kuormitusta ojiin ja 

puroihin. Suurin osa ojaja purovesiin kohdistuvasta kuormituksesta kulkeutuu 

hulevesien mukana. Hulevesillä tarkoitetaan kaupungin taajama-alueilla piha- ja 

liikennealueilta sadevesiviemäriin ja ojiin valuvia sadevesiä sekä lumen sulamisvesiä. 

Tampereen kantakaupungin alueella sadevedet johdetaan yleisesti sadevesiviemäreitä 

pitkin avouomiin. Päällystetyt pinnat kuten asfaltti ja rakennusten katot keräävät 

tehokkaasti laskeumasta, liikenteestä ja muista lähteistä peräisin olevat epäpuhtaudet, 

jotka lopulta päätyvät sadeveden mukana vesistöihin. Kaupunkialueella hulevesien 

mukana pienvesiin joutuu mm. roskia, kiintoainesta kuten hiekkaa, ravinteita, eläinten 

jätöksiä ja kemikaaleja. Yleisesti hulevedet aiheuttavat pienvesissä mm. 

happipitoisuuden laskua, vesistön rehevöitymistä sekä saasteita kestävien eliölajien 

lisääntymistä. Hulevedet kuormittavat jokaista tarkasteltua ojaa. 

Sadevesiviemäreiden purkupaikat on esitetty ojakohtaisissa kartoissa (kartat 1-5). 

Jätevesiviemärit ja pumppaamot 

Viemäreiden ylivuotopaikat aiheuttavat ylivuodon sattuessa kuormitusta ojiin. Ylivuotoja 

voi tapahtua sähkökatkon tai molempien pumppujen yhtäaikaisen rikkoontumisen takia. 

Ylivuodossa jätevedet lasketaan sellaisenaan luontoon. 1990-luvun puolivälin jälkeen 

ylivuotojen määrä on kuitenkin vähentynyt tasaisesti pumppaamojen parantuneen 

tekniikan ja valvonnan ansiosta. 

Ojakohtaisista kartoista (kartat 1-5) näkyvät tarkasteltavien ojien läheisyydessä 

sijaitsevat pumppaamot. 

Teollisuus 

Teollisuus on merkittävin pistekuormituksen lähde kantakaupungin ojille ja puroille. 

Teollisuus aiheuttaa suuren riskin ojaja purovesille. Teollisuudessa käytetyt kemikaalit 

ovat vaarassa valua onnettomuuden ja vahinkojen sattuessa sadevesien mukana ojiin, 

joissa kemikaalit aiheuttavat suuren ympäristöriskin. Teollisuudesta aiheutuva 

todennäköisin riski on kemikaalisäiliön rikkoutuminen ja kemikaalien joutuminen 

sadevesiä myöten ojiin. Teollisuuslaitoksissa käytetyt pesuvedet aiheuttavat myös riskin 

ojien ja purojen vedenlaadulle. Pesuvesien mukana ojiin kulkeutuu kemikaaleja, öljyä 

sekä kiintoaineita. 

Pyhäojaa kuormittavat Hankkion teollisuusalue, Myllypuroa Myllypuron, Ikurin ja Kalkun 

teollisuusalueet ja Härmälänojaa Sarankulman teollisuusalue. 

14

Liikenne 

Liikenne on merkittävin hajakuormituslähde kantakaupungin ojille ja puroille. Sadevedet 

huuhtelevat liikenneväyliä, joten sadevesien mukana ojiin kulkeutuu myös liikenteestä 

aiheutuvaa kuormitusta kuten öljyä ja raskasmetalleja Keväällä lumen sulamisen aikaan 

ojiin joutuu hulevesien mukana runsaasti kiintoainesta kun talvella kaduille levitetty 

hiekoitushiekka kulkeutuu ojiin. Talviaikana teille levitetty tiesuola lisää sulamisvesien 

kloridikuormitusta. 

Suuren riskin kaupunkialueen ojille ja puroille aiheuttavat vaarallisten kemikaalien 

kuljetukset. Vaarallisia aineita kuljetetaan maanteillä ja rautateillä. Onnettomuuden 

sattuessa vaaralliset aineet päätyvät lopulta vesistöihin. 

Hajakuormitusta ojiin ja puroihin tulee myös ilmasta käsin. ojaja purovesiin joutuu 

ilmasta hulevesien mukana mm typpeä ja rikkidioksidia, jotka aiheuttavat veden 

happamoitumista. Typpeä ja rikkidioksidia joutuu ilmaan ja sitä kautta sadevesiin mm. 

liikenteestä ja teollisuudesta. 

Liikenne kuormittaa kaikkia tarkasteltuja ojia ja puroja. Viinikanoja kulkee lähes 

kokonaan liikenneväylien läheisyydessä. Myös Vihiojan loppuosaa kuormittaa liikenne. 

Viljely 

Kantakaupungin alueella on hyvin vähän varsinaista viljelyä, joten päästöt 

maataloudesta ojiin ja puroihin ovat pienet. Kantakaupungin ojien vedenlaatuun 

vaikuttavat esimerkiksi Muotialan alueella tapahtuva viljely, jonka vierestä Vihioja virtaa. 

Peltoalueille kaavoitetaan uutta asutusaluetta, jolloin viljelyn aiheuttama kuormitus 

vähenee. Haja-asutusalueella maatalouden päästöt muodostavat huomattavan osan 

ojien ja purojen hajakuormituksesta. 

Ojien liiallinen perkaus 

Ojien pohjille kertyy lietettä, joka hidastaa veden virtausta. Veden virtauksen 

säilyttämiseksi ojia täytyykin perata säännöllisesti. Ojien liiallinen muokkaus, perkaus ja 

kaivaminen voivat kuitenkin johtaa ojanvarsien kaltevuuden lisääntymiseen, jolloin maaainesta 

valuu enemmän ojaan kuin loivemmista ojanvarsista. Ojanvarret pitäisi säilyttää 

mahdollisimman loivina, eikä kaivaa niistä V-muotoisia uomia. Loivemmilla ojaja 

purovarsilla myös kasvillisuus pystyy kasvamaan paremmin ja omalta osaltaan 

sitomaan maa-ainesta. 

15

Roskaantuminen 

Kuva 3. Pyhäojan ylittävältä kävelysillalta. 

Ojien roskaantuminen vähentää niiden virkistyskäyttöarvoa. 

Oja- ja purovarsien 

roskaantuminen on yksi 

näkyvimmistä kantakaupungin 

pienvesiin kohdistuvista 

ongelmista. Varsinkin 

asutuskeskusten läheisyydessä 

virtaavat ojaja 

purovarret ovat usein hyvin 

roskaantuneita. 

Kevyenliikenteen väylien 

läheisyys lisää roskaantumista. 

Roskaantuneet ojavarret antavat 

alueesta epäsiistin kuvan ja 

vähentävät alueen 

virkistyskäyttöarvoa. 

Ojien putkitus 

Ojien ja liikenneväylien risteyksissä ojat usein johdetaan putkeen. Tämä vähentää ojien ja 

ojavarsien monimuotoisuutta ja haittaa eliölajien liikkumista. Mm. särkikalat nousevat 

kutemaan ojiin, kantakaupungin alueella esim. Viinikanojaan, mitä ojan putkittaminen 

haittaa. Myllypurossa ja Pärrinkoskella, josta Härmälänoja saa alkunsa, on tavattu 

paikallisia taimenkantaa. Purojen monimuotoisuuden suojelemiseksi ojat ja purot pitäisi 

säilyttää mahdollisimman avoimina. Jos liikenneväylä risteää ojan kanssa, ojan 

ylittämiseen tulisi ensisijaisesti käyttää siltaa, jolloin virtausolosuhteet muuttuvat 

vähemmän kuin putkitettaessa. 

Ojien putkitus vaikeuttaa myös valvontaa. Teollisuusalueiden päästölähteiden 

tunnistaminen ja löytyminen vaikeutuu kun ojat on putkitettu. 

Viinikanojaa, joka virtaa melkein 

koko matkaltaan liikenneväylien 

välittömässä läheisyydessä, on 

muokattu monelta eri kohdilta. 

Vuohenoja virtaa eniten 

kantakaupungin ojista putkessa. 

Sammon valtatien vieressä oja 

on ohjattu putkeen reilun 300 m 

matkalta. Vuohenojan ja 

Pyhäojan yhtyessä oja kulkee 

kohti Iidesjärveä monilta kohdilta 

putkitettuna. Myös Vihioja on 

putkitettuna liikenneväylien 

risteyksissä hyvin monissa 

kohdissa ennen laskemistaan 

pyhäjärveen. 

Kuva 4. Vuohenoja alittaa Hervannan valtaväylän putkessa. 

16

Ojakohtaisista kartoista (kartat 1-5) näkyy miltä kohdin ojat ovat putkitettu. 

Maankäytön muutokset ja kaavoitus 

Maankäytön muutokset ja rakennetun pinta-alueen lisääntyminen muuttaa alueen 

olosuhteita siten, että esimerkiksi hulevesien määrä kasvaa. Teollisuusalueiden 

lisääntyminen pienvesien läheisyydessä lisää niihin kohdistuvia riskejä. 

Asemakaavoituksessa olisi huomioitava maankäytön muutoksista johtuvat uhat pienvesiin. 

Ojiin ja puroihin on jätettävä riittävät suojakaistat ja nykyisiä kaistoja ei saisi enää 

kaventaa. Vaarallisia kemikaaleja käsitelevää teollisuutta ei saisi sijoittaa pienvesien 

läheisyyteen. 

Maa-alue on kuivatettava rakentamiselle sopivaksi. Tällöin vettä varastoivat kosteat alueet 

kuivuvat ja eivät enää pidätä vettä. Tästä johtuen sadevesi valuu nopeammin ojaja 

purouomiin ja virtaamahuipun jälkeen vesimäärä vähenee ojissa, kun vettä varastoivat 

alueet eivät tasoita valumahuippuja. 

Vihiojan läheisyyteen Muotialan kaupunginosaan ja Myllypuron läheisyyteen Kalkunvuoren 

alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. 

Yhteenveto ojiin kohdistuvista riskeistä ja uhista 

putkitus maankäytön 

muutokset ja 

kaavoitus 

Myllypuro *** *** ** *** ** *** ** 

Viinikanoja *** * *** ** ** ** ** 

Vuohenoja *** * ** ** *** * ** 

Pyhäoja *** *** ** ** * ** ** 

Vihioja *** ** *** *** *** *** ** 

Härmälänoja ** *** ** * ** ** ** 

hulevedet teollisuus liikenne roskaantuminen 

pumppaamot 

*** uhka erittäin suuri 

** uhka suuri 

* uhka kohtalainen 

17

10. Suojelukeinot 

Konkreettinen keino pienvesien tilan suojelemiseksi ja parantamiseksi on vähentää niihin 

kulkeutuvien haitallisten aineiden määrää kaikissa toiminnoissa. Ojien, purojen ja 

lähteiden suojelu säilyttäisi niiden luonnontilaisuuden ja ekologisen monimuotoisuuden. 

Pienvesistöjen säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina mahdollistaisi myös niiden 

käytön ulkoilu- ja virkistyskäytössä. 

Tampereen kantakaupungin alueella käytetään yleisesti perinteistä sadevesiviemäröintiä, 

joissa sadevedet johdetaan viemäreitä pitkin ojiin. Uusissa rakennuskohteissa hulevesien 

käsittelyyn on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, koska hulevesien 

aiheuttama vesistökuormitus on nykyisin hyvin tiedossa. 

Yleisesti hulevesien aiheuttamaa kuormitusta vähentää mm. kasvillisuuden 

hyödyntäminen hulevesien puhdistuksessa. Esimerkiksi kosteikot ja leveämmät 

suojavyöhykkeet ojien reunoille puhdistaisivat sadevesiä. Suojavyöhykkeet pitäisi olla 

tarpeeksi loivia, jyrkillä pengerryksillä vesi ei imeydy tarpeeksi tehokkaasti. Ojien 

suojavyöhykkeet pitäisikin säilyttää nykyisillään tai mahdollisuuksien mukaan leventää. 

Suojavyöhykkeet myös elävöittävät kaupunkimaisemaa. Sadevesiä pitäisi myös yrittää 

mahdollisuuksien mukaan imeyttää maahan, tämä on kuitenkin kantakaupungin alueella 

ongelmallista, koska laajat alueet on asfaltoitu ja vesi ei siten pääse imeytymään. Uusissa 

asemakaavoituskohteissa päällystetyn maanpinnanala pitäisi olla mahdollisimman 

pieni. 

Oja- ja purovarsien riittävän leveät suojavyöhykkeet olisi säilytettävä myös niiden 

pienilmastojen suojelemiseksi. Pienilmastot tarjoavat elinympäristön monille kasvi-, 

eläin- ja hyönteislajeille. 

Jätevesipumppaamojen toiminta tulisi varmistaa siten ettei ylivuotoja pääsisi 

tapahtumaan suoraan ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Ylivuotoputket pitäisi 

mahdollisuuksien mukaan johtaa esimerkiksi saostusaltaisiin eikä suoraan vesistöihin. 

Ylivuototapaukset ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälistä. 

Viihtyisyyden säilyttämiseksi ojaja purovarsien ja lähteiden läheisyydessä 

roskaantumista tulisi ehkäistä ja jo roskaantuneita alueita siivota mahdollisuuksien 

mukaan. Roskaantumista voitaisiin ehkäistä lisäämällä roska-astioita ojien läheisyyteen 

erityisesti sinne, missä sijaitsee kevyenliikenteen väyliä. Kaupunkilaisten valistamista 

roskaantumisen ehkäisemiseksi voitaisiin lisätä esimerkiksi lehdistötiedotteilla ja 

tiedotuskampanjoilla. Joiltakin ojaja purovarsilta kerätään roskia keväisin mm. 

asukasyhdistyksen aloitteesta. Esimerkiksi asutuksen puristuksessa olevaa Myllypuroa ja 

sen ympäristöä siivotaan keväisin talkoilla. Myös muita kantakaupungin alueella 

sijaitsevien ojien ja purojen varsia siivotaan keväisin talkoilla esimerkiksi erilaisten 

yhdistysten, 4 H –kerhon ja partiolaisten toimesta. Asukasyhdistysten ja muiden 

järjestöjen toimintaa ojavarsien siivoamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi 

tulisi tukea esimerkiksi tarjoamalla niiden käyttöön työvälineitä ja suunnitteluapua 

kaupungin toimesta. 

Oja- ja purovarsien hoidon ja kunnostuksen kannalta olisi myös oleellista selkeyttää 

vastuukysymykset kaupungin eri yksiköiden sisällä. Yksiköiden välinen työnjako ojien 

ja purojen hoidossa ja kunnostuksessa olisi selvitettävä ja tiedotettava yksiköille. Tärkeää 

18

olisi selvittää esimerkiksi kenelle kuuluu vastuu ojien kunnossapidosta ja hoidosta eri 

kohdilla ojia, sekä kuka vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. Nykyisellään 

vastuukysymykset ovat epäselviä. 

Pienvesiä koskevan tiedon vaihtoa eri kaupungin yksiköiden välillä tulisi tehostaa. Näin 

ajankohtainen tieto olisi heti käytettävissä eri yksiköissä esimerkiksi arvokkaista kasvi- tai 

eläinlajihavainnoista. Yhteistyötä voitaisiin parantaa myös esimerkiksi neuvottelemalla 

yhteistyönä sopivista ojien kunnostuksiin ja perkauksiin liittyvistä työtavoista, jotta eri 

osapuolten näkemykset tulisivat parhaiten esiin. Tiedon vaihtoa voidaan esimerkiksi 

tehostaa paikkatiedon ja muun sähköisen viestinnän avulla. 

Teollisuuslaitosten piha-alueilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kemikaalien 

käsittelyyn ja varastointiin ettei päästöjä ojiin pääsisi tapahtumaan. Autojen, koneiden ja 

vastaavien laitteiden pesut on hoidettava asianmukaisella pesupaikalla. Jos 

pesuvedet sisältävät liuottimia, pesuvedet on johdettava öljyn- ja hiekan erotuskaivon 

kautta jätevesiviemäriin. Teollisuuden päästöjä ja riskejä voitaisiin vähentää valistuksella 

ja tiiviillä yhteistyöllä ympäristöviranomaisten kanssa. 

Kaavamääräyksillä voidaan ohjata kaava-alueen rakentamista ja käyttöä. Siten myös 

ojien säilyttämisestä avoimena tai suojakaistojen leveydestä voidaan ohjata 

kaavamääräyksillä. Asemakaavamerkinnöissä voidaan määrätä avo-ojan ja putkitetun ojan 

osuudet. Käytännössä kuitenkin avo-ojaksi merkitty oja voidaan putkittaa tapauskohtaisesti 

lyhyeltä matkalta liikenteen takia. Uusille asemakaava-alueille kaavassa olisi jätettävä ojille 

riittävät suojakaistat. Asemakaavamääräyksissä tulisi määrätä tehokkaasti myös 

sadevesiviemäröinnistä etteivät teollisuusalueilla vuodon sattuessa kemikaalit pääse 

valumaan ojiin. 

Yhteenveto suojelukeinoista 

• Haitallisten aineiden määrän vähentäminen 

• Hulevesien käsittelymahdollisuuksien parantaminen (kasvillisuus, imeyttäminen 

ym.) 

• Roskaantumisen vähentäminen ja estäminen 

• Ojanvarsien siivous esim. asukasyhdistyksiä tukemalla 

• Vastuukysymysten selkeyttäminen kaupungin yksiköiden välillä 

• Tiedonvaihto eri kaupungin yksiköiden välillä 

• Valistus ja yhteistyö kemikaaliasioissa viranomaisten ja yritysten välillä 

• Kaavamääräykset 

19

11. Kantakaupungin lähteitä 

Lähde muodostuu paikkaan. jossa pohjavettä pääsee purkautumaan maanpinnalle. 

Ajoittaisesta lähteestä pohjavettä purkautuu runsasvetisinä ajankohtina. Tampereen 

kantakaupungin alueella sijaitsee useita lähteitä (Kartta 6). Aikaisemmin lähteet ovat olleet 

tärkeitä vedenottopaikkoja ja siksi osassa niissä on vielä jäljellä esimerkiksi 

sammaloituneita puukatteen osia, betonirenkaita tai muita rakenteita. Vuonna 1996 

muutetun vesilain 1. luvun 17 a §:n mukaan luonnontilaisten lähteiden luonnontilaa ei saa 

muuttaa. 

Kantakaupungin alueella olevien lähteiden suojelu on tärkeää, koska mm. rakentaminen ja 

maankäytön muutokset ovat vähentäneet lähteiden määrää. Lähteet tarjoavat myös 

elinympäristön monille eliölajeille. 

Lähteiden uhat ovat samantyyppisiä kuin ojien ja purojen. Maankäytön muutokset ja 

roskaantuminen uhkaavat niitä tulevaisuudessa. Erityisesti kaavoituksessa olisi huomioitava 

lähteiden sijainti ja niiden säilyttäminen. 

Esitetyt lähteet perustuvat osaksi ympäristövalvonnassa vuonna 1991 tehtyyn 

lähdekartoitukseen. Lähteet on käyty tarkistamassa maastossa suojelutarvekartoitusta 

varten ja niistä otettiin vesinäytteet vedenlaadun tutkimiseksi. Lähteiden vedenlaatutulokset 

on esitetty liitteessä kolme. Osa lähteistä on merkitty peruskarttaan. Lähteiden tarkempi 

sijainti on esitetty kartoissa 7-12. 

2 

1 

3 

4 

5 

6 

2 km 


Kartta 6. Lähteiden sijainnit 

8 

7 

20

1. Myllypuron lähde, Tesomakadun ja Kehätien risteys 

Lähde sijaitsee lähellä Myllypuroa, 

Tesomankadun ja Kehätien risteyksen 

tuntumassa, rinteen juurella (kartta7). Lähde on 

lähes luonnontilainen, siinä on ainoastaan 

vanhan puukatteen osia. Ympäröivä kasvillisuus 

on lehtomaista. Lähteestä lähtee pieni puro 

Myllypuroon. Lähteen ympäristö on jonkin verran 

roskaantunut. 

Lähteen vesi on kirkasta ja laadultaan 

juomakelpoista eli siinä ei esiinny bakteereita. 

2. Lentävänniemen lähde 

Lähde sijaitsee Pyhällönpuistossa kävelytien varressa 

(kartta8). Lähde on pieni ja siitä virtaa pieni puro 

Näsijärveen. Vesi on kirkasta, mutta siinä esiintyy 

ulosteperäisiä bakteereita, joten sitä ei pitäisi käyttää 

talousvetenä ilman keittämistä. Lähteen viereen 

kävelytien varteen on rakennettu kaide ja lähdettä 

reunustaa kivet. Lähdettä uhkaa roskaantuminen. 

3. Tahmelan lähde 

Tampereen kantakaupungin suurin ja 

tunnetuin lähde on Tahmelan lähde (kartta 9). 

Lähde on kooltaan 20 x 30 m ja syvyydeltään 

1-1,5m. Lähde oli aikaisemmin kirkas mutta 

viime vuosikymmeninä erityisesti 1990-luvulla 

lähde on muuttunut sameaksi. Tutkimusten 

mukaan samentumiseen on useita syitä mm. 

orgaaninen kuormitus, raudan ja mangaanin 

saostuminen pohjalla ja pelkistyneen 

pohjalietteen liikkuminen vesikierrosta 

johtuen. Lähde on kulttuurihistoriallisesti 

merkittävä kohde. Lähteen vedessä esiintyy suolistoperäisiä bakteereita, jotka voivat olla peräisin 

mm. lähteellä olevien sorsien ulosteista. Vedessä on myös ummehtunut haju. 

21

4. ”Pikkuvirtalähde” Tahmelassa 

Lähde sijaitsee aivan Pyhäjärven 

rannan tuntumassa viljelypalstojen 

läheisyydessä (kartta 9). Lähteestä 

lähtee pieni puro Pyhäjärveen. 

Lähteen vesi on kirkasta ja vedessä 

ei esiinny suolistoperäisiä 

bakteereita, joten vesi soveltuu 

talousvedeksi. 

5. Kaupin lähde 

Teiskontien varren lähteikkörinteellä 

esiintyy runsaasti lähteisyyttä. Kaupin lähde 

sijaitsee lähellä erityislasten päiväkotia, noin 

200 m Teiskontiestä pohjoiseen (kartta10). 

Lähde on 2.5 x 1.5 m ja syvyydeltään noin 

15 cm. Lähteessä on jäännöksiä vanhasta 

puukatteesta. Ympäröivä metsä on 

kuusivaltaista. Lähteen vedessä ei esiinny 

bakteereita, joten se on siltä osin 

juomavedeksi soveltuvaa. Vesi on kuitenkin 

talousveden laatusuosituksia happamampaa 

ja siinä esiintyy lievää kalanhajua. 

Hieman itään päin esiintyy kaksi muuta lähdettä, jotka Kauppi-Niihama osayleiskaavaa 

varten tehdyssä ympäristöselvityksessä luokiteltiin kuitenkin kosteikoiksi. 

Niihamajärven lounaispuolella esiintyy myös kaksi pientä lähdettä 

6. Iidesrannan lähde, ”Elämänlähde” 

Lähde sijaitsee Iidesjärven ja 

Iidesrantatien välissä, Puhhoonlahden 

rannalla (kartta 11). Lähde on kooltaan 3 

x 2m ja syvyydeltään 15 cm. Lähde on 

täynnä ruosteenruskeaa liejua ja sen 

rautapitoisuus on erittäin suuri. 

Aikaisemmin lähteen vesi on ollut 

juomakelpoista mutta nyt vedessä on 

runsaasti bakteereita ja lähteessä on 

mudan haju. Ympäröivä kasvillisuus on 

pääasiassa tervalepikkoa. 

22

7. Peltolammi, Saluunanmäki 

Lähde sijaitsee Säästäjänkujan jatkeena 

rinteen juurella aivan valtatie 3 vieressä 

kartta 12). Lähteen ympärille on 

rakennettu betonirengas, jota peittää 

puukate. Lähteen syvyys on noin 50 cm. 

Lähteen vesi soveltuu talousvedeksi, 

vesi on kuitenkin hieman 

laatusuosituksia happamampaa. 

8. Peltolammin lähde 

Lähde sijaitsee Peltolammin 

viljelypalstoille vievän hiekkatien vieressä, 

kahden ison kiven juurella, aivan 

luonnonsuojelualueen tuntumassa (kartta 

12). Lähde on kooltaan noin 1 x 1,5 m ja 

syvyydeltään noin 30 cm. Lähteestä virtaa 

pieni puro viljelypalstojen suuntaan. 

Puroon on tehty kasteluallas, jonka vettä 

käytetään viljelypalstojen kasteluun. 

Lähteen vesi on kirkasta mutta siinä on 

suolistoperäisiä bakteereita, joten se ei 

sovellu talousvedeksi ilman keittämistä. 

Peltolammin koulun pihassa on kaksi lähdepainannetta. Toista painannetta ympäröivät 

koivut ja toista hopeapajut. Kuivana aikana painanteissa ei ole havaittavissa vettä. Lisäksi 

Kaupissa Tapatoranlahden tuntumassa on lähdepuro. Kuivana ajanjaksona siinä ei virtaa 

vettä. 

Tarkasteltujen lähteiden lisäksi kantakaupunginalueella voi mahdollisesti esiintyä muitakin 

lähteitä, joista ympäristövalvonnalla ei ole tietoa. Esimerkiksi pienen lammen 

lähdeperäisyys voidaan selvittää alueen kasviston avulla. 

23




1. Myllypuron lähde 

200m 

200m 

Kartta 8. 


Kartta 7. 



5. Kaupin lähde 

200m 

Kartta 10. 

200m 

Kartta 10 

Kartta 9. 


7. Peltolammi, Saluunanmäki 


6. Iidesranta "Elämänlähde" 

200m 

Kartta 11 

8. Peltolammin lähde 

200m 

Kartta 12. 

24

Kirjallisuutta: 

Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. 

Trast, Marjukka, Kaukajärven valuma-alueen päästökartoitus ja riskinarviointi. 

Opinnäytetyö. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna 1999. 

Vähätalo, Satu, Tampereen Viinikanojan vesistön ojien veden laatu. Opinnäytetyö. 

Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere 2001. 

Suunnittelukeskus Oy, Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys. 2002. 

Suunnittelukeskus Oy, Kauppi-Niihaman osayleiskaavan vaikutusten arviointi. 2003. 

Oravainen, R. Opasvihkonen velvoitetarkkailutulosten tulkitsemiseksi, 1987. 

Oravainen, R. Vuoreksen alueen YVA-selvitykseen liittyvien järvien veden laadun 

kehitys ja nykytila sekä alustava arvio rakentamisen vaikutuksesta järvien veden 

laatuun, 1999. 

25

LIITE 1 

Arvokkaita eliölajeja ojaja purovarsilla 

07/2003 

lehtoleinikki 

kotkansiipi 

purosiilanen 

hajuheinä 

liito-orava havaintoja 

keltavuokko 

jalkasara 

soikkokaksikko 

keltanokitkerö 

pyrstötiainen 

kalmojuuri 

mäkihiilikoi 

kynäjalava 

tesmayrtti 

© Tampereen kaupunki mittausyksikkö 2003

LIITE 2 

Ojaveden laadun indikaattorit 

Sameusarvo kuvaa vedessä esiintyvää samennusta. Sameuden yksikkö on FTU( 

Formazin Turbitidy Units). Jokivedet ovat yleensä selvästi järvivesiä sameampia, koska 

sameus johtuu yleensä voimakkaammasta eroosiosta. Tavallisesti keväällä lumen 

sulamisen ja syyssateiden aikaan veden sameusarvot ojissa ja puroissa ovat korkeat. 

Ojavesi on luonnontilaista ja sameutumatonta arvon ollessa < 2FTU. Samennus on lievää 

arvon ollessa 2-10 FTU ja voimakasta > 10 FTU. Ojavesissä voi ilmetä myös 10-100 FTU 

sameusarvoja, jolloin vesi on jo erittäin sameaa. 

Kiintoaineen määrä kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta ja tulos ilmoitetaan 

mg/l. Kiintoainespitoisuutta ojissa ja puroissa nostaa mm. jätevesikuormitus ja eroosion 

kuljettama aines, joita kulkeutuu ojavesiin runsaasti esimerkiksi hule-vesien mukana. Jokija 

ojavesissä kiintoaineen määrä vaihtelee runsaasti eri vuosien ja vuodenaikojen välillä 

kuten sameuskin. 

Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien suolojen määrää. Suolojen määrää lisäävät 

mm. jätevedet ja peltolannoitus. Jokivesien sähkönjohtavuus vaihtelee normaalisti 10-20 

mS/m välillä, mutta vuodenaikaisvaihtelut ja vaihtelut eri vuosien välillä ovat suuria. 

pH kuvaa vetyionien pitoisuutta vedessä eli veden happamuutta. Happamuus vaikuttaa 

mm. monien aineiden esiintymismuotoihin vedessä sekä eliöyhteisöjen lajikoostumukseen. 

Happamuutta lisää esimerkiksi hapanlaskeuma ilmasta. pH –arvon ollessa < 6 vesi on 

lievästi hapanta ja 100µg/l. Osa fosforista voi olla sitoutunut kiintoainekseen jolloin sen 

rehevöittävä vaikutus on pienempi kuin liuenneen fosforin jota kasvit käyttävä hyväkseen. 

Kokonaistyppi ilmoittaa veden kokonaistyppipitoisuuden. Siihen sisältyvät kaikki eri typen 

esiintymismuodot. Nitraattityppiarvo ilmoittaa ainoastaan nitraattitypen määrän vedessä. 

Kesäajan ulkopuolella suurin osa kokonaistypestä esiintyy nitraattina. Oja- ja puro vesiin 

tulee typpeä mm-valumavesien ja sadevesien mukana. Typpi on suureksi osaksi peräisin 

liikenteestä, lämmityksestä sekä eläin- ja kasvijäänteistä. Sekaviemäreiden ylivuotokohdat 

voivat myös lisätä typpikuormitusta. Myös valuma-alueen peltovaltaisuus lisää

typpikuormitusta. Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot esiintyvät 

yleisesti loppukesästä ja korkeimmat talvikaudella. 

Ulosteperäisen kuormituksen indikaattorina käytetään fekaalisia kolibakteereja ja 

fekaalisia streptokokkeja. Puhtaissa ojissa bakteereja ei esiinny lainkaan. Bakteereja 

joutuu ojavesiin mm. eläinten ulosteista. Ojaveden laatu on heikkoa kun bakteereja on 

runsaasti eli yli 1000 /ml.

Myllypuro 

Ojien vedenlaatutulokset 

Myllypuro I 

Ominaisuus/Pvm 6.4.1990 2.8.1990 13.4.1992 16.9.1993 30.12.1994 10.4.1995 

pH 6,2 7,4 6,5 6,5 6,7 

sähkönjohtavuus mS/m 6,1 14,9 7,7 8,4 10,4 

kiintoaine mg/l 10


Myllypuro III 


pH 6,6 7,2 6,8 6,8 7 

sähkönjohtavuus mS/m 9,4 22,3 11,1 15 16,2 

kiintoaine mg/l 11

Viinikanoja 


Kesätuloksia 


pH 7,5 7 7,4 7,2 7,4 

sähkönjohtavuus mS/m 24,1 21,8 20,8 21,3 21,9 23,2 

kiintoaine mg/l 33 34 12 24 38 23 

sameus FTU 18 27 11 31 43 37 

CODMn mgO2/l 14 15 9,9 8,8 14,3 11 

kokonaistyppi ug/l 1200 1450 1660 

kokonaisfosfori ug/l 36 190 64 100 170 180 


pH 7,6 7,4 7,2 7,7 7,3 7,3 

sähkönjohtavuus mS/m 21 22,6 22,2 22,3 24 21,7 


sameus FTU 34 17 25 25 24 51 

CODMn mgO2/l 12 10 12 10 39 14 

kokonaistyppi ug/l 1470 1230 1400 2230 


Talvituloksia 


pH 7,8 7,6 7,2 7 6,8 7,3 

sähkönjohtavuus mS/m 36,2 38,7 42 32,8 32,5 28 

kiintoaine mg/l 100 31 4,4 6,9 >140 45 

sameus FTU 73 42 7,9 11 94 42 

CODMn mgO2/l 12 8,8 5,7 6,3 13 7,1 




pH 7,1 6,9 7,5 7 7,3 7 

sähkönjohtavuus mS/m 29 20,9 22,6 27,3 20,4 32,9 


sameus FTU 12 19 9,8 24 17 21 

CODMn mgO2/l 6,4 8,2 8,5 5,8 7,6 7,1 

kokonaistyppi ug/l 1490 1410 1300 1500 1300 1670 

kokonaisfosfori ug/l 82 72 70 60 90 87

Vuohenoja 


Vuohenoja I 


pH 7,6 7,7 7 7,3 6,9 7,1 


kiintoaine mg/l 7,6 5,8 21 11 100 

sameus FTU 8,7 4,5 12 13 83 42 

CODMn mgO2/l 10 11 14 10 26 9,8 



pH 7,9 7,4 7,3 7,9 7,2 7,2 


kiintoaine mg/l 7,8 20 17 2 11 11 

sameus FTU 12 25 29 6 18 15 

CODMn mgO2/l 11 13 9,2 10 10 7,7 

kokonaistyppi ug/l 1000 350 (NO3N) 930 2040 


Vuohenoja II 


pH 7,7 7,3 7,5 7,4 7 7,2 

sähkönjohtavuus mS/m 25 24,5 27,3 23,1 18,5 21,8 

kiintoaine mg/l 68 20


Vuohenoja IV 


pH 7,6 7,3 7 7,2 7 7,1 


kiintoaine mg/l 8 14

Pyhäoja 


Pyhäoja I Pyhäoja III 

Ominaisuus/Pvm 13.5.2003 13.5.2003 

pH 7,5 8,6 

sähkönjohtavuus mS/m 25,7 28,1 

kiintoaine mg/l 

sameus FTU 31,5 18,5 

CODMn mgO2/l 7,6 6 

kokonaistyppi ug/l 

kokonaisfosfori ug/l 50 50 

Pyhäoja II 

Ominaisuus/Pvm 8.1.1992 1.8.1999 1.11.1999 1.2.2000 1.5.2000 

pH 7,1 7,6 7,4 7,3 7,7 

sähkönjohtavuus mS/m 14,4 15,7 30 25,2 24 

kiintoaine mg/l 5,6 2,1 2,5 2,5 13 

sameus FTU 4,4 1,3 6,4 12 8 

CODMn mgO2/l 4,5 

kokonaistyppi ug/l 380 1400 1600 1200 

kokonaisfosfori ug/l 32 17 28 55 43 

Vihioja 

Vihioja, lähellä Pyhäjärveä 


pH 7,4 7,2 7,3 7,1 7,1 7 

sähkönjohtavuus mS/m 34,3 35,7 31,5 23 34,1 16,8 

kiintoaine mg/l 9,6 21 12 63 11 120 

sameus FTU 9,3 20 16 78 19 110 

CODMn mgO2/l 9,9 8,3 13 14 9,6 16 

kokonaistyppi ug/l 1980 1790 


Fek.kolif.bakteerit kpl/100ml 1460 39 188 

Fek.streptokokit kpl/100ml 240 28 556 

Ominaisuus/Pvm 25.3.2002 24.4.2002 14.4.2003 

pH 7,2 7,2 7,1 

sähkönjohtavuus mS/m 32,7 14,5 32,1 

kiintoaine mg/l 16 42 51 

sameus FTU 20 39 58 

CODMn mgO2/l 7,9 17 8,5 


kokonaisfosfori ug/l 58 68 83 

Fek.kolif.bakteerit kpl/100ml 600 700 

Fek.streptokokit kpl/100ml 200 200


Vihioja, Lahdenperän silta, Veturikadunkohta 


pH 7,1 7 7,2 7 7,1 7,2 


kiintoaine mg/l 16


Härmälänoja 


pH 6,9 7,3 7,4 7,2 7,2 

sähkönjohtavuus mS/m 16,6 17,7 23 16,5 17,9 

kiintoaine mg/l 40 23 14 7,2 5,1 

sameus FTU 21 20 12 6,3 6,5 

CODMn mgO2/l 23 9 8,7 10 10 

kokonaistyppi ug/l 



pH 7 7,1 6,9 6,8 6,8 

sähkönjohtavuus mS/m 21,2 17,4 13,5 14,7 14,8 

kiintoaine mg/l 8,7 11 34 9,2 54 

sameus FTU 10 14 42 11 70 

CODMn mgO2/l 9,1 11 15 11 13 

kokonaistyppi ug/l 340 (NO3N) 1150 


Fek.kolif.bakteerit kpl/100ml 50 

Fek.streptokokit kpl/100ml 60 

Ominaisuus/Pvm 24.4.2001 25.3.2002 14.4.2003 

pH 6,9 7,1 6,9 

sähkönjohtavuus mS/m 13,6 23,7 28,2 

kiintoaine mg/l 25 16 15 

sameus FTU 31 14 28 

CODMn mgO2/l 13 9,9 9,3 


kokonaisfosfori ug/l 67 38 71 

Fek.kolif.bakteerit kpl/100ml 4 10 

Fek.streptokokit kpl/100ml 9 0

LIITE 3 

Lähteiden veden laatu 07/2003 

ominaisuus/lähde 1.Myllypuro 2.Lentävänniemi 3.Tahmelan lähde 

koliformiset bakteerit 

pmy/100ml 0 20 73 

E.coli-bakteerit 

pmy/100ml 0 20 73 

rauta mg/l 0,29

Kantakaupungin pienvesien suojelutarve - Tampereen kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?