Vuores - Tampereen kaupunki
Vuores - Tampereen kaupunki
Vuores - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vuoreksen osayleiskaava ehdotus 11.8.2003<br />
siten, että yhteydet luontoon ovat alueen kaikista osista hyvät. Tärkeimmät viheryhteydet<br />
toimivat myös ekologisina käytävinä. Osayleiskaavalla turvataan <strong>kaupunki</strong>seudullisten<br />
viher- ja ulkoilureittien säilyminen kantakaupungin suunnasta <strong>Tampereen</strong><br />
rajalle ja edelleen Lempäälän laajoille metsäisille ulkoilu- ja retkeilyalueille.<br />
6.1.2 Sopeutuminen seutukaavakokonaisuuteen<br />
Virkistys- ja viheralueverkko<br />
Osayleiskaavan mukaiset aluevaraukset merkitsevät poikkeamista Pirkanmaan 3. seutukaavasta.<br />
Seutukaavan mukaiset viheraluevaraukset (VL) supistuvat 70 hehtaarilla<br />
ja MU -merkinnällä osoitetut alueet (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on<br />
ulkoilun ohjaamistarvetta) vastaavasti 135 hehtaarilla.<br />
Viheralueiden vähenemää Vuoreksen ja Hervannan ympäristössä korvaa kuitenkin<br />
<strong>Tampereen</strong> kantakaupungin yleiskaavassa tehty 70 hehtaarin varaus Hervannan<br />
kaakkoispuolella, jossa seutukaavan mukainen MU -alue Makkarajärven länsi- ja<br />
itäpuolella on vuonna 2000 vahvistetussa yleiskaavassa osoitettu luonnonmukaiseksi<br />
lähivirkistysalueeksi (VLL). Hervannan ja Vuoreksen ympäristössä seutukaavan<br />
mukaiset viheraluevaraukset eivät näin ollen kokonaisuudessaan vähene. Varausten<br />
kokonaismäärä osayleiskaava-alueella on lähes 6 km2. Osayleiskaavalla muutetaan<br />
aiemmin seutukaavassa MU -alueiksi osoitettuja alueita Ruskontien eteläpuolella<br />
virkistysalueiksi 95 ha.<br />
Virkistyskäytön kannalta merkittävin tekijä Vuoreksessa, seudulliset viherreittiyhteydet<br />
kantakaupungin suunnasta etelään, on osayleiskaavassa turvattu alueen länsi- ja<br />
itäpuolelle tehdyillä laajoilla vihervyöhykevarauksilla, joita täydentää kolme pienimuotoisempaa<br />
viherväylää alueen sisällä. Vuoreksen alueen itä- ja länsiosaan<br />
sijoitettujen viherreittien leveys vaihtelee 100 metristä 400 metriin.<br />
Virkistys- ja viheralueita on käsitelty yksityiskohtaisemmin kohdassa 6.5.<br />
Liikenneverkko<br />
Ruskontie voi Vuoreksen synnyttämän liikenteen osalta olla pääosin nykyisen kaltainen.<br />
2+2-kaistaiseen poikkileikkaukseen (so. toinen ajorata nykyisen pohjoispuolelle) varaudutaan<br />
<strong>Tampereen</strong> eteläisen kehätiehankkeen (Kehä 2) vuoksi.<br />
Särkijärven ylittävä katu liittyy pohjoisosassaan itäiseen ohikulkutiehen ja Automiehenkatuun<br />
ja kasvattaa niiden liikennettä. Näillä väylillä on kuitenkin nykytilanteessa<br />
runsaasti vapaata kapasiteettia. Itäinen ohikulkutie on alunpitäen suunniteltu välittämään<br />
myös lyhytmatkaista liikennettä (toisin kuin Kuljun moottoritie) ja lisäksi sen<br />
poikkileikkaus on jo nykyisellään 3+3 -kaistainen eniten kuormittuvalla Lakalaivan<br />
ja Lahdesjärven eritasoliittymien välisellä tiejaksolla. Automiehenkadun ja itäisen<br />
ohikulkutien ramppiliittymien muotoilulla varmistetaan liikenteen ohjautuminen<br />
ohikulkutielle ja näin minimoidaan Koivistonkylän-Veisun alueelle tuleva liikennekuormitus.<br />
Särkijärven sillan liikenne on käytännössä kokonaan Vuoreksen liikennettä eli seudullista<br />
liikennettä silta ei välitä. Sillan vaikutusalue jää pääosin <strong>Tampereen</strong> ja Lempäälän<br />
alueelle eikä sillalla ole vaikutuksia osayleiskaavan osakaskuntien ulkopuolelle. Sär-<br />
32
Change language