”Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan” Liikunnanohjaaja Juho Nousiainen opastamassa oppilasryhmää pelastusharjoituksissa. 10 <strong>Tampereen</strong> Liikuntasanomat 1/<strong>2007</strong>
Uimaopetus on tärkeä osa koululiikuntaa <strong>Tampereen</strong> kaupungin liikuntapalvelut tuottaa kaupungin hallinnoimien koulujen 1.-6. luokkien oppilaille uinninohjauksen maksutta. Syyskaudella 2006 <strong>Tampereen</strong> uintikeskuksessa on käynyt pulikoimassa lähes 4 500 oppilasta. Vuoden 2005 aikana ohjattuihin koululaisuinteihin osallistujia kaikissa halleissa oli yhteensä 35 272. Valtakunnallinen suositus on kuusi uimaopetuskertaa koululaista kohti lukuvuodessa, mutta Tampereellakin uimaopetuskerrat jäävät kahteen tai kolmeen, sillä osallistujia suhteessa hallien määrään on paljon. Liikunnanohjaajien Tommi Liimatan ja Marko Jokisen mielestä uinti on monipuolinen ja elinikäinen laji. - Ehkä jopa kaikkein tärkein koululiikuntalaji, Liimatta napauttaa. Eri luokka-asteilla on uimaopetuksessa omat tavoitteensa. Näistä tavoitteista muodostuu harkittu kokonaisuus. Liikunnanohjaaja Tuula Paavolan ja uimaopettaja/valvoja Päivi Heleniuksen mukaan koululaisopetuksen periaatteena on se, että kaikki koululaiset tottuvat veteen. Lisäksi uintireissu kokonaisuutena ja uimahallin käyttäytymissääntöjen oppiminen ovat koululaisille tärkeitä kokemuksia. - Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan Paavola kiteyttää. Tiukkaa treeniä ja vapaaaikaa Uintitunnit ovat yleensä noin 30 minuutin pituisia. Ensimmäisellä luokalla totutellaan veteen, opetellaan vesimyyrää (entinen koirauinti) ja harjoitellaan delfiinisukellusta. Toisella luokalla opitaan mm. selinkelluntaa ja alkeisselkäuintia. Kolmannella luokalla opetukseen kuuluu vanhan kertauksen lisäksi jo vapaauintia 25 metriä ja selkäkroolia 25 metriä. Neljännellä luokalla vapaauinnin ja selkäkroolin lisäksi kuvaan mukaan tulevat alkeisrintauinti ja rintauinti. Viidennellä luokalla jollain uintityylillä uidaan jo 150 metriä, ja tehdään myös pelastusharjoituksia. Kuudesluokkalaisten tunneilla uidaan 200 metrin testiuinti ja treenataan hyppyjä ja sukelluksia. Opitun kertaus on olennainen osa kaikkien luokka-asteiden tunteja. Tuula Paavolan mukaan uintiopetuksen varaaminen käy niin, että liikuntapalvelut lähettää tietyt ajanjaksot kouluille, ja koulut/luokat merkkaavat ajanjaksoihin oman aikansa. - Aikoja pyritään kierrättämään siten, että sama koulu ei aina ole vuorossa samaan aikaan, Paavola selventää. Liimatan ja Jokisen mukaan opetustunnit alkavat yleensä leikillä. Kuudesluokkalaiset kuitenkin aloittavat tuntinsa uimataitotestillä. Seuraavana on vuorossa tunnin tekninen osuus, jonka jälkeen isommat luokat uivat matkauintia. Lopputunnista on vuorossa oppilaille mieluisin osuus: vapaa-aika. - Vapaa-aikaa kysellään yleensä jo tunnin alussa, Liimatta ja Jokinen naurahtavat. Paavolan ja Heleniuksen mukaan uimaopetuksessa saattaa keväisin olla aikaa myös tukitunneille. - Uiminen on ihan kivaa, mutta täällä joutuu opetteleen uimista, ja siinä menee koko aika, kommentoi koululainen Ville Tiainen altaan reunalla. - Uiminen sinänsä kivaa, mutta tunnit on liian lyhyitä, sanoo puolestaan Tia Stranius. Uintitunteja myös taaperoille Liikuntapalvelut järjestää uinninopetusta myös alle kouluikäisille tamperelaisille. Alle kouluikäisten uimaopetus alkaa vauvauinnista, jota järjestetään 3-5 kk:n ikäisille vauvoille. Vauvauinnin jatkoryhmä on tarkoitettu 1,5- 3 –vuotiaille vauvauinnissa olleille lapsille. Naperouinti taas on suunnattu samanikäisille lapsille, jotka eivät ole olleet vauvauinnissa. Lisäksi järjestetään perheuintia 3-5 kk:n ikäisille vauvoille ja heidän 1,5- 3 –vuotiaille vauvauinnin käyneille sisaruksilleen. Vesipeuhula on vuorostaan tarkoitettu 3-5 –vuotiaille lapsille, joilla pitää olla mukana toinen vanhemmista. Tenavauimakoulussa polskuttelee niin ikään 3-5 –vuotiaita lapsia, jotka ovat olleet mukana vauva- ja perheuinnissa. ”Kaksi kertaa vuodessa ei oikein riitä” Tuula Paavolan mielestä koululiikuntaa on nykyisin liian vähän. Myös opettajan rooli on hänen mielestään muuttunut: - Opettaja on nykyisin koululiikunnassa enemmän organisoija kuin opettaja. Usein opettaja vain vie porukan jonnekin liikuntapaikkaan. Uimahallissa on oikeasti johdetut tunnit, mutta monessa muussa liikuntapaikassa oppilailla on enemmän vapaa-aikaa. Liimatan ja Jokisen mielestä uintitunteja tarvittaisiin lisää: - Kaksi kertaa vuodessa ei oikein riitä. Määrä pitäisi tuplata tai kolminkertaistaa. Suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät haastateltavien mielestä siihen, miten uintiopetus saadaan pyörimään edes nykyisellä tasollaan. Kun Pyynikin uimahalli poistuu käytöstä, on haaste saada kaksi-kolme opetuskertaa järjestetyksi kaikille oppilaille. Tilaa tulee olemaan liian vähän. Toisaalta vuorojen ”tyhjäkäynti” on yksi ongelma. - Toiveena on, että kaikki koulut käyttäisivät omat vuoronsa, Paavola lisää. TEKSTI JA KUVA: LILLIMARI LEHMIJOKI 11
Change language