Alma-hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 - Tampereen ...

ALUEELLINEN MAAHANMUUTTAJA­ASIAKASTYÖN KEHITTÄMISYKSIK­
KÖ (ALMA) / Tampereen seutukunta
Toiminta vuonna 2008
1. Johdanto
Alueellinen maahanmuuttaja­asiakastyön kehittämisyksikkö eli ALMA aloitti toimintansa
Tampereen seudulla heinäkuun alussa 2007. Alman tavoitteena on tuottaa alueellisia maahanmuuttaja­asiakastyön
erityis­/tukipalveluja, verkostoida ja tukea kuntien työntekijöitä, viranomaisia
sekä 3. sektorin toimijoita ja kehittää maahanmuuttaja­asiakastyössä toimivan
henkilöstön erityisosaamista ja peruspalvelujen työntekijöiden ammatillisia valmiuksia.
Alma toimii verkosto­organisaation tapaan ja kehittää maahanmuuttajiin liittyviä palveluja ja
osaamista neljällä osa­alueella: maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanotossa, palveluohjauksessa,
mielenterveystyössä sekä parantamalla työntekijöiden ja työyhteisöjen tietotaitoa
maahanmuuttaja­asiakkaista. Alman toiminnan piirissä ovat alueen eri alojen ja sektoreiden
työntekijät ja työyhteisöt, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajataustaisia asiakkaita.
Almassa on kolme työntekijää: hankkeen vetäjänä toimii kehittäjä­sosiaalityöntekijä Virpi Tolonen,
kehittäjä­psykologi Sirkku Suikkanen (toimessa 5.1.2009 alkaen; vuoden 2008 loppuun
Mirka Hynninen) työskentelee osana Tampereen kaupungin avomielenterveyspalvelujen
maahanmuuttajien psykiatrista poliklinikkaa ja kehittäjä­palveluohjaaja Kristiina Teissin
vastuulla ovat palveluohjaukseen ja neuvontaan liittyvät kysymykset.
Hankkeen rahoituksesta 75 %:sti vastaa sosiaali­ ja terveysministeriö. Kuntarahoittajina toimivat
Tampereen seudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,
Vesilahti ja Ylöjärvi. Hallinnoijana on Tampereen kaupunki. Käytännössä toiminta­alue on ollut
laajempi, koska yhteistyötä on tehty muidenkin pirkanmaalaisten kuntien (esim. Orivesi,
Punkalaidun, Vammala ja Valkeakoski) sekä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
Paikallisesti keskeisiä toimijoita hankekuntien lisäksi ovat Pirkanmaan TE­keskuksen maahanmuuttoyksikkö,
sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy sekä alueen oppilaitokset (mm.
TAKK ja PIRAMK). 3. sektorin osalta tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Setlementti Naapuri
(ULRIK­ ja Rosmariini­projektit sekä Naistari), SPR, Ahjolan Setlementti (Kölvi­poikatyö),
maahanmuuttajayhdistykset ja niiden kattoliitto Heshu, Naisten suojakodin Essi­projekti,
1

ikääntyviin maahanmuuttajiin kohdentuva Kulttuurien koti sekä Pakolaisavun Kotilo­projekti.
Muita kehittämishankekumppaneita ovat olleet mm. Tampereen kaupunkiseudulla toimivat
aikuissosiaalityötä kehittävä Akseli­ ja työperusteista maahanmuuttoa edistävä TyöMaaprojekti
sekä Tampereen kaupungin varhaisen puuttumisen Tuumasta toimeen ­ ja perusopetuksen
monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke.
2. Alma­hankkeen organisointi ja hallinto
Hankkeen hallinnoinnista vuonna 2008 vastasi Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen
kehittämisyksikkö (= hyke) ja Alman työntekijöiden esimiehenä toimi projektienhallintapäällikkö
Sirpa Kolehmainen. Kaupungin sisäisiä kehittäjä­ ja projektityöntekijöiden kokouksia pidettiin
noin kerran kuussa. Lisäksi järjestettiin hankkeiden omia kehittämispäiviä, joissa mm.
mietittiin hyvinvointipalvelujen kehittämistyön yleisiä periaatteita ja tavoitteita sekä arvioitiin
projektiorganisaation toimintaa. 24.11.2008 hyke järjesti Hyvinvointipalvelut kehittää ­
seminaarin teemalla ”Kansalaisuus, osallisuus ja asiakaslähtöisyys hyvinvointipalveluissa”,
jossa Alma­projektin puheenvuoro käsitteli maahanmuuttaja­asiakkaita palvelujen käyttäjinä.
Lokakuussa Tampereen kaupungin omassa hallinnossa tehtiin muutoksia, joiden seurauksena
hyke lakkautettiin ja sen toiminta hajautettiin konsernihallintoon ja eri tuotantoalueille. Alma­hanke
ja sen kehittäjä­työntekijöiden vakanssit siirrettiin loppuvuodeksi konsernihallintoon,
minne myös kaupungin projektienhallintapäällikkö siirtyi. Hankkeen ”loppusijoituspaikka”vuoden
2009 alusta on kuitenkin toinen ­ hanke siirtyi sosiaalihuollon erityispalveluihin (=
sherpa) avopalvelujen tuotantoyksikköön. Avopalveluissa tuotetaan sosiaalityön ja terveydenhuollon
palveluja, ja sen yhtenä osana sosiaalihuollon erityispalvelut pitää sisällään maahanmuuttajapalvelut
(so. humanitäärinen vastaanotto ja paluumuuttajat), talous­ ja velkaneuvonnan,
kehitysvammaisten avopalvelut, sovittelutoiminnan sekä ennaltaehkäisevän
päihdetyön.
2.1 Alman ohjausryhmä
Alman ohjausryhmä on laaja­alainen ja moniammatillinen joukko työntekijöitä ja toimijoita
hankekunnista, Pirkanmaan TE­keskuksesta, Pikassos Oy:stä sekä 3. sektorilta (SPR ja
Heshu ry). Ryhmä kokoontui vuonna 2008 yhteensä kuusi kertaa, ja kokouksia pidettiin Tampereen
lisäksi Nokialla ja Ylöjärvellä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Tampereen maahanmuuttajatyön
pääkoordinaattori Marja Nyrhinen (varalla Pirjo Pajunen Pirkanmaan TE­
2

keskuksesta) ja sihteerinä/koolle kutsujana Alman kehittäjä­sosiaalityöntekijä. Yleensä myös
Alman kehittäjä­palveluohjaaja sekä –psykologi osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin. Kevään
kokouksista kaksi järjestettiin teemallisina: helmikuussa projektipäällikkö Sari Takala
Kulttuurien Koti –hankkeesta oli kertomassa ikääntyvistä maahanmuuttajista ja toukokuussa
aiheena olivat alle kouluikäiset maahanmuuttajalapset, alustajina Tuija Nevala varhaisen
puuttumisen Tuumasta toimeen –hankkeesta sekä Virve Savolainen MLL:n Eskarista ekaluokalle
–projektista.
Alman ohjausryhmän roolista on sovittu mm. seuraavasti: Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen
ohjaus ja seuranta hankesuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa ohjausryhmä voi suunnata
hanketta uudelleen. Se ottaa kantaa toteutukseen ja esittää parannuksia ja tarkennuksia
suunnitelmiin. Ohjausryhmä suorittaa hankkeen arviointia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
ja vastaa osaltaan hankkeen vaikuttavuudesta sekä tuloksellisuudesta. Ohjausryhmän tehtävänä
on toimia projektissa toimivan henkilöstön tukiryhmänä tekemällä linjauksia ja tarvittaessa
konsultoimalla erilliskysymyksissä.
Ohjausryhmä seuraa, että hankkeen käyttöön osoitetut varat tulevat tarkoituksenmukaisesti
käytetyiksi. Hankkeen talouden valvonta tapahtuu kokouksiin tuotettavien raporttien avulla.
Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy hankkeessa syntyvät raportit.
Ohjausryhmä edistää hankkeen verkostoitumista sekä toimii linkkinä sidosryhmiin. Ohjausryhmän
jäsenet tiedottavat projektista omissa organisaatioissaan ja tuovat ohjausryhmässä
esille oman substanssialansa ja organisaationsa näkemyksiä hankkeeseen liittyen.
Ohjausryhmän jäsenet vuonna 2008:
Antikainen­Juntunen Eija, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, suunnittelija
Birri Regassa, Pirkanmaan monikulttuurinen yhdistys Heshu ry (varalla Renaz Ebrahimi)
Kara Mustafa, Tampereen maahanmuuttajaneuvosto (varalla Alina Kokka)
Lehtinen Raimo, SPR/Tampereen osasto (4/08 loppuun asti Johanna Raivio, SPR/Hämeen
piiri, sosiaalitoiminnan suunnittelija)
Mäntynen Marita, Nokia, mielenterveyskeskuksen osastonhoitaja (varalla Marita Lehtoranta,
sairaanhoitaja/mielenterveyskeskuksen päiväosasto)
Niinimaa Hannele, Pirkkala, sosiaalityöntekijä­lastenvalvoja
Nyrhinen Marja, Tampere/konsernihallinto, maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori (ohjausryhmän
puheenjohtaja)
3

Pajunen Pirjo, Pirkanmaan TE­keskus, maahanmuuttoyksikön päällikkö (ohjausryhmän varapuheenjohtaja)
Peurala Tuija, Orivesi, sosiaalityön johtaja (18.2.08 asti Simo Sinervo, lukion rehtori/sivistystoimen
johtaja
Rintakoski Rea, Vesilahti, perhetyöntekijä (varalla Natalia Peltola, lastensuojelun ohjaaja)
Tolonen Virpi, ALMA, kehittäjä­sosiaalityöntekijä (ohjausryhmän sihteeri)
Vattulainen Kirsi, Kangasala, päivähoidon aluejohtaja (varalla Tuija Pitkänen, päivähoidon
aluejohtaja)
Vesander Sisko, Lempäälä, sosiaalityön johtaja
Virtanen Hilkka, Ylöjärvi, apulaisosastonhoitaja (10/08 lähtien Maritta Ruoranen, osastonhoitaja;
varalla Pirjo Tanskanen, terveydenhoitaja)
2.2 Alma­tiimi
Hankkeen työntekijöiden muodostama Alma­tiimi kokoontui vuoden aikana yhteensä 12 kertaa.
Tapaamisissa käsiteltiin itse kunkin työhön liittyviä sisältökysymyksiä sekä yhteisiä ajankohtaisia
ja juoksevia asioita. Niissä myös suunniteltiin ja arvioitiin toimintaa ja tavoitteiden
toteutumista. Tiimin vetäjänä ja koolle kutsujana toimi kehittäjä­sosiaalityöntekijä. Tiimikokouksiin
osallistui tarpeen mukaan myös maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Kujala hyvinvointipalvelujen
kehittämisyksiköstä.
YTM Steve Bodibe toimi määräaikaisena projektityöntekijänä kehittäjä­palveluohjaajan työparina
ajalla 2.6.­13.7.2008. Hänen vastuualueinaan olivat mm. maahanmuuttajien omakielisen
neuvonnan organisointi, asiakkaiden neuvonta ja ohjaus Unipointissa sekä erilaisen materiaalin
kokoaminen.
Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat Sanna Irjala ja Bahar Khorazansad suorittivat
harjoittelunsa Alma­hankkeessa ajalla 17.3.­23.5.2008. Vuoden 2008 puolella harjoittelunsa
aloittivat myös PIRAMK­opiskelijat Travis Mouna ja Mia Hirvonen.
3. Talous
Hankkeen kokonaisbudjetti on 321 240 euroa (ajalle 7/2007 – 10/2009), josta kuntien omarahoitusosuus
(25 %) on 78 061 euroa. Se on jaettu kuntien asukasluvun (31.12.2006) mukaan,
jolloin omarahoitusosuudeksi per asukas on muodostunut 0,24 euroa. Haettavan valti­
4

onavustuksen määrä oli yhteensä 234 179 euroa (75 %). STM:n myöntämän rahoituksen
määrä oli 234 000 euroa.
Vuoden 2008 toteuma oli yhteensä 160 066 euroa, joten arvioitu vuotuinen hankebudjetti ylitettiin
noin 15 000 eurolla. Edelliseltä vuodelta oli kuitenkin ”säästynyt”noin 11 500 euroa, ja
näin ollen rahoitusraamissa on pysytty kohtuullisen hyvin (todellinen ylitys siis noin 3 500 euroa).
Vuoden ­07 ylijäämän käytöstä sovittiin toukokuussa Länsi­Suomen lääninhallituksen ja
hallinnoijan kanssa, ja asia käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä 19.5.2008.
Vuoden 2008 suurimmat menoerät liittyivät henkilöstökuluihin (yhteensä 129 012 €), vuokriin
(työtilat sekä koneiden leasing yhteensä 12 677 €) sekä palvelujen ostoihin (yhteensä 17 977
€), joissa eniten kustannuksia aiheuttivat tulkkaukseen liittyvät menot.
4. Työtilat
Alman työntekijöiden työtilat sijaitsevat kahdessa paikassa: kehittäjä­psykologin työpiste on
Pohjolankadulla maahanmuuttajien psykiatrisen poliklinikan yhteydessä ja kehittäjäpalveluohjaajalla
sekä –sosiaalityöntekijällä on työhuoneet Keskustori 5 A:n 2. kerroksessa.
Samoissa tiloissa Keskustori 5:ssa toimii myös työperusteisiin maahanmuuttajiin kohdentuva
TyöMaa­hanke. Lisäksi siellä työskentelee Tampereen kaupungin avopalvelujen maahanmuuttajatyön
koordinaattori Kirsti Kujala.
5. Hankkeen toteutus osa­alueittain
Alma­hankkeen kehittäjä­työntekijät (palveluohjaaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä) työskentelevät
asiakastyössä omilla sisältöalueillaan ja toimivat perus­ ja erityispalvelujen työntekijöiden
työpareina sekä omien verkostojensa aktiivisina jäseninä (mm. valmistelutyö, dokumentointi).
Kehittäjä­työntekijät toimivat vastuualueidensa asiantuntijoina sekä linkittävät yhteen
arjen asiakastyön käytäntöjä ja alueen kehittämis­ ja koulutustarpeita. He toimivat myös
maahanmuuttaja­asiakastyöhön liittyvän ajankohtaisen tiedon välittäjinä.
Jokaisen hankkeen työntekijän työssä on ollut kyse uudenlaisen toimenkuvan luomisesta
alueen käyttöön sekä vahvasta maahanmuuttaja­asiakastyön kehittämisen orientaatiosta.
Asiakkuus ei ole määrittynyt maahanmuuttajan statuksen mukaan (vrt. nykyinen palvelujen
5

eriytyminen/pirstaleisuus eri syistä tulleilla maahanmuuttajilla), vaan asiakkaana voi olla käytännössä
kuka tahansa maahanmuuttajataustainen henkilö, joka asuu alueella pysyvästi tai
pysyväisluonteisesti.
Toisaalta hankkeen asiakkaina ovat kiinteästi myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevät
työntekijät eri sektoreilla ja toimialoilla. Alman työntekijät ja erilaiset asiatuntijaverkostot on
pyritty valjastamaan kuntien, viranomaisten sekä 3. sektorin työntekijöiden käyttöön erilaisissa
maahanmuuttaja­asiakkaisiin liittyvissä kysymyksissä niin, että yhteydenotto ja neuvojen/tuen
saaminen olisi mahdollisimman mutkatonta ja joustavaa – perusperiaatteina tavoitettavuus
ja nykyistä helpompi saavutettavuus. Siten Alma on pyrkinyt tuottamaan paitsi maahanmuuttaja­asiakkaille,
myös heidän kanssaan työskenteleville työntekijöille matalan kynnyksen
neuvonta­ ja konsultaatiopalveluja.
5.1 Palveluohjaus ja neuvonta
Kehittäjä­palveluohjaajan työ koostuu matalan kynnyksen neuvonnan kehittämisestä Tampereen
kaupungin ja ympäristökuntien maahanmuuttajaväestölle sekä konkreettisesta asiakkaiden
kanssa tehtävästä palveluohjaustyöstä. Lisäksi kehittäjä­palveluohjaaja kokoaa verkostoja
sekä tuottaa ja kerää erikielistä tiedotusmateriaalia maahanmuuttajien tarpeeseen. Työn
alussa omien tietojen päivittäminen julkisista palveluista sekä asiakastyön kuvan ja toimintamallien
selkeytyminen oli ensiarvoisen tärkeää.
Vuonna 2008 palveluohjaajaan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli maahanmuuttajien omakielisen
neuvontapalvelun aloittaminen ja koordinointi Tampereella. Omakielinen neuvonta aloitettiin
5.5.2008 kulttuurikeskus Unipointin yhteydessä, ja se jatkui pienen tauon jälkeen
2.2.2009 vakinaistettuna toimintana Kunnallisasian neuvontapisteessä (Puutarhakatu 6).
Neuvonta toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin viestintäyksikön kanssa. Kehittäjäpalveluohjaaja
jatkaa neuvonnan koordinointia ja neuvojien työssä tukemista. Omakielisen
neuvonnan toimintamallia on suunniteltu ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä hyvinvointipalvelujen
(nykyisin avopalvelujen) maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa.
Toisena uutena toimintana kehittäjä­palveluohjaaja aloitti yleisten maahanmuuttajille suunnattujen
teemallisten infoiltojen järjestämisen kulttuurikeskus Unipointissa. Arkielämään ja
julkisiin palveluihin liittyviä infoiltoja järjestettiin 3.3.2008 alkaen kerran kuussa (yhteensä 9 iltaa).
Infoiltojen asiakasmäärä vaihteli 2 – 65 läsnäolijaan. Lähes kaikkiin infoiltoihin tilattiin
6

tulkit (yleensä arabian, venäjän ja persian kielestä) sekä asiakkaiden avuksi oli mukana kielitaitoista
henkilökuntaa. Yhteensä vuonna 2008 infoilloissa kävi noin 120 osallistujaa.
Kehittäjä­palveluohjaajan työ on ollut suurelta osin liikkuvaa työtä: neuvontaa ja matalan kynnyksen
asiakastyötä on tehty pääasiallisesti kulttuurikeskus Unipointissa, toimisto­ ja verkostotyötä
sekä palveluohjauksen asiakkaiden vastaanottoja taas Alman toimitiloissa Keskustori
5 A:ssa. Viikoittain työtehtäviä suoritettiin myös joko yhteistyökumppaneiden luona tai jonkin
verran ympäristökunnissa. Lisäksi työhön on kuulunut harjoittelijoiden ohjausta. Vuonna 2008
neljä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijaa suoritti harjoittelunsa Alma­hankkeessa.
Neuvonnan ja palveluohjauksen asiakastyön voi jakaa kahteen eri tyyppiin: henkilöasiakkaisiin
sekä asiakastyöhön ryhmien kanssa. Viimeksi mainittuun ovat kuuluneet sekä käynnit
erilaisten ryhmien luona (lähinnä oppilaitoksissa) kertomassa neuvonnasta ja palveluohjauksesta
että ryhmien tutustumiskäynnit Unipointissa.
Myös henkilöasiakkaat voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: neuvonta­asiakkaisiin ja palveluohjausasiakkaisiin.
Neuvonta­asiakkuudet ovat olleet lyhyitä asiakaskontakteja matalan
kynnyksen neuvontapisteessä (so. Unipointissa vuoden 2008 osalta), ja asiakkailla on usein
ollut helppo ja yksinkertainen kysymys, johon on löytynyt selkeä vastaus. Nämä asiakkaat
ovat monesti olleet myös sellaisessa tilanteessa, että he ovat pystyneet saadun tiedon pohjalta
itsenäisesti ja aktiivisesti hoitamaan asioita. Tällaisia asiakkaita on ollut todennäköisesti
isompi määrä kuin palveluohjausasiakkaita, mutta heidän osaltaan kattavasti tilastoitu tieto
puuttuu asiakkuuden lyhytkestoisuuden ja matalan kynnyksen neuvonnan luonteen takia.
Palveluohjausasiakkaaksi henkilön määrittelee hoidettavien asioiden laajuus tai monimutkaisuus,
asiakkaan oma kyky hoitaa asioita ja sen myötä pyrkimys asioiden hoidon kokonaisvaltaisuuteen.
Palveluohjausasiakas on käynyt palveluohjaajalla yleensä enemmän kuin yhden
kerran, yksi käyntikerta kestää keskimääräisesti pitempään kuin neuvonta­asiakkaalla, ja palveluohjaajan
on hoidettava yhteydenpitoa ja selvittelyä myös muiden asiakkaan tilanteeseen
liittyvien tahojen kanssa. Työ palveluohjausasiakkaiden kanssa on vaatinut myös kenttätyötä
ja joskus jopa kotikäyntejä. Osalla palveluohjausasiakkaista on ollut huono tai vielä olematon
suomen kielen taito, ja siksi omien asioiden hoito on ollut asiakkaalle hankalaa.
Vuonna 2008 palveluohjaukseen tuli asiakkaita enenevässä määrin. Heti joulukuussa 2007
syntyivät jo ensimmäiset asiakaskontaktit, joista pari asiakkuutta on jatkunut vuoden 2009
puolelle asti. Palveluohjauksessa 12/07 – 12/08 oli yhteensä 40 asiakasta ja 85 asiakaskon­
7

taktia. Suurin osa asiakkaista on ollut tamperelaisia, ympäristökunnista palveluohjaajan asiakkaiksi
on ohjautunut alle 10 maahanmuuttajaa. Lisäksi kulttuurikeskus Unipointissa ajalla
4/08 – 9/08 kehittäjä­palveluohjaajalla oli yhteensä 46 omaa asiakaskontaktia.
5.2 Mielenterveystyön kehittäminen
Kehittäjä­psykologin työn keskiössä vuonna 2008 ovat olleet toisaalta asiakasvastaanotot ja
toisaalta psykologisen tiedon ja asiantuntemuksen liittäminen osaksi maahanmuuttajien psykiatrisen
poliklinikan tiimiä. Maahanmuuttaja­asiakkaiden kohtaaminen ja heidän kanssaan
työskentely oli aiemmin tätä kohderyhmää tuntemattomalle mielenterveystyön ammattilaiselle
antoisaa mutta samalla vaativaa, ja työnkuvaan on kuulunut matkan varrella muutakin kuin
varsinaista psykologin työtä.
Perusasiakastyöhön on kuulunut haastatteluja, palvelutarpeiden kartoitusta sekä tukikeskusteluja,
jotka ovat tuoneet esille suuren tarpeen palveluohjaukselle. Näin ollen yhteistyö mm.
maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien kanssa on ollut erittäin
tärkeää ja myös ohjaus erilaisiin matalan kynnyksen neuvontapalveluihin (esim. Unipoint
ja Alman palveluohjaaja). Eri asiakasryhmistä suurinta huolta aiheuttivat luku­ ja kirjoitustaidottomat
sekä ikääntyvät maahanmuuttajat suuren syrjäytymisriskinsä takia.
Vuoden 2008 aikana kehittäjä­psykologilla oli parikymmentä asiakassuhdetta, ja yksittäisen
asiakkaan tutkimusjakso on kestänyt noin puolesta vuodesta vuoteen. Käyntejä yhtä asiakasta
kohden oli keskimäärin kaksi kuukaudessa. Psykologisia tutkimuksia on tehty kuudelle
asiakkaalle. Psykologisten tutkimusten soveltaminen maahanmuuttaja­asiakkaiden kohdalla
on asiakasryhmään liittyvistä erityistarpeista ja tekijöistä johtuen, kuten tulkkaus ja arviointimenetelmien
kulttuurisidonnaisuus, hidasta ja aikaa vievää työtä.
Kehittäjä­psykologi oli mukana lähes päivittäin psykiatrian poliklinikan työryhmän aamutiimeissä.
Tämä on ollut tärkeää tiedon siirtymistä pidempään työtä tehneiltä työntekijöiltä;
myös muun tärkeän informaation välittyminen on tapahtunut aamupalaverien yhteydessä.
Alman kehittäjä­sosiaalityöntekijä hankkeen vetäjän ominaisuudessa on osallistunut työryhmän
tiimikokouksiin kuusi kertaa. Näissä tapaamisissa esim. pohdittiin psykologin työtä osana
poliklinikkaa ja yhteisiä asiakastapauksia sekä kerrottiin molemmin puolin ajankohtaisia
kuulumisia.
8

Kehittäjä­psykologi osallistui psykiatrisen poliklinikan työryhmän yhteiseen työnohjaukseen,
jota järjestettiin noin 3­4 viikon välein. Työnohjauksissa käsiteltiin asiakas­caseja, mikä osoittautui
erittäin hyödylliseksi ja opettavaiseksi. Työnohjaajalta saatiin materiaalia, jota pystyi
hyödyntämään asiakastyössä.
Ylöjärven kuntakokous järjestettiin 11.4.08 teemalla maahanmuuttajat ja mielenterveyspalvelut.
Tapaamiseen osallistui parikymmentä sosiaali­, mielenterveys­ ja terveyspalvelujen
työntekijää, jotka miettivät mm. sitä, miten Alman kehittäjä­psykologin ja maahanmuuttajien
psykiatrisen poliklinikan palveluita voisi kunnassa hyödyntää (esim. työparityöskentelynä ja
konsultointiapuna). Ylöjärven kuntakokous järjestettiin yhteistyössä aikuissosiaalityön kehittämishankkeen
(AKSELI) kanssa.
Säännöllinen yhteistyö muiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien tahojen kanssa on
ollut tärkeää myös kehittäjä­psykologin työn kannalta (esim. työvoimaviranomaiset, TAKK,
Naistarin Rosmariini­projekti).
5.3 Alkuvaiheen vastaanoton kehittäminen
Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palvelujen kehittäminen on Alman kehittäjäsosiaalityöntekijän
vastuulla. Osa­alueen tiimoilta tehtiin yhteistyötä mm. muiden kehittämishankkeiden,
Pirkanmaan TE­keskuksen ja kuntien kanssa. Verkostoituminen muiden maahanmuuttajahankkeiden
kanssa eteni paikallistason lisäksi myös pääkaupunkiseudun, Hämeenlinnan
ja Pohjanmaan suuntaan.
Alueellinen maahanmuuttaja­asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden verkosto kokoontui
neljä kertaa, ja tapaamisia järjestettiin eri kunnissa. Verkostossa on ollut mukana sosiaalityön
ammattilaisia Nokialta, Orivedeltä, Punkalaitumelta, Pirkkalasta, Tampereelta sekä
Ylöjärveltä. Työkokouksissa keskusteltiin asiakasasioiden ja kuntakuulumisten lisäksi mm.
monikulttuurisen ja moniammatillisen tiimin työnohjauksen mahdollisuuksista sekä sosiaalityöntekijöiden
ja muiden kotouttamistyötä tekevien viranomaisten ja toimijoiden yhteistyöstä.
Elokuun työkokous organisoitiin yhdessä seudullisen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen
(AKSELI) kanssa, ja Akselin työntekijöiden lisäksi siihen kutsuttiin mukaan myös kuntien
maahanmuuttaja­asiakastyössä toimivia ohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Tapaamisen tavoitteena
oli yhteensovittaa aikuissosiaalityön puitteissa kehitetty asiakassuunnitelma ja kunnissa
käytössä tai suunnitteilla olleet maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat. Kokouksessa
saatiin muotoiltua yksinkertainen kotosuunnitelmamalli, jonka mukaisesti asiakasneuvottelus­
9

sa käydään läpi mm. asiakkaan arkea ja resursseja, asiakkuuksia muissa palveluissa, kotoutumisen
tavoitteita ja keinoja sekä erilaisia taustatietoja (esim. lähtötilanne, perhe ja asuminen,
psyykkinen ja fyysinen terveys).
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija Milla Lumio osallistui aktiivisesti sosiaalityöntekijöiden
verkoston toimintaan. Hänellä on valmisteilla pro gradu –tutkielma aiheenaan
maahanmuuttajatyön erityisasiantuntijuus sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Työssä hän
on selvitellyt mm. sitä, mistä osista maahanmuuttajatyön erityisasiantuntijuus muodostuu sekä
miten maahanmuuttaja­asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät puhuvat omasta asiantuntijuudestaan.
Nokialla pidettiin työkokous elokuussa teemalla monitoimijuus ja maahanmuuttajien erityistarpeiden
huomioiminen. Tapaamisen osallistujajoukko oli hyvin moninainen: mukana
oli kunnan ja 3. sektorin työntekijöitä ja toimijoita nuorisokeskuksesta, perusturvakeskuksen
perhepalveluista, päivähoidosta, mielenterveyskeskuksesta, seurakunnasta, työvoimatoimistosta,
työllisyys­ ja kuntoutuspalveluista, Nokian SPR:stä, Pirkanmaan TE­keskuksesta, toimintakeskus
Väliasemalta sekä Pakolaisapu ry:stä. Kaikki Alma­hankkeen työntekijät olivat
mukana, ja kehittäjä­sosiaalityöntekijä toimi kokouksen vetäjänä. Iltapäivän aikana työskenneltiin
kolmessa ryhmässä, jotka kukin pohtivat maahanmuuttaja­asiakkaisiin liittyviä huolenaiheita,
näistä esiin tulevien erilaisten tarpeiden huomioimista sekä yhteistyömahdollisuuksia.
Ryhmätöiden tuotoksena löytyi runsas joukko epäkohtia ja puutteita, mutta onneksi yhtäläinen
pakka mahdollisuuksia ja vastauksia haasteisiin. Aihepiirit liikkuivat laajalla skaalalla tyttöjen,
kielitaidottomien perheenäitien ja ikääntyvien syrjäytymisestä työyhteisöjen omakielisiin
”sisäänheittäjiin”ja terveydenhuollon toimintamallien selkeyttämiseen.
Nokian elokuinen tapaaminen käynnisti kunnan oman maahanmuuttajatyön yhteistyöverkoston,
jonka koolle kutsujaksi ryhtyi perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijä Heli Moisala. Marraskuussa
yhteistyöverkosto kokoontui koulutustilaisuuteen, jonka aiheena oli Afganistanin
kulttuuri. Kouluttajana toimi useita kertoja maassa työskennellyt lääkäri Leena Kaartinen.
Elokuun työkokouksen satoa oli myös Nokian varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustiimi,
joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun lopulla. Ryhmän promoottoriksi lähti
konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Hanna Tähtinen, joka kokosi ryhmään työntekijöitä
kunnan päivähoidosta ja sosiaalityöstä. Alma­hankkeen kehittäjä­sosiaalityöntekijä
pyydettiin myös tiimiin. Keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin maahanmuuttaja­asioihin liittyvän
10

tietoisuuden lisääminen eri toimijoiden kesken, lapsen kotouttamissuunnitelman pohtiminen
ja suomi toisena kielenä ­materiaalipaketin saaminen varhaiskasvatukseen.
Kangasalan kuntakokous järjestettiin lokakuussa teemanaan maahanmuuttajalasten ja –
nuorten palveluille asettamat haasteet. Tilaisuuteen osallistui päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon
työntekijöitä Kangasalan kunnasta, maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori
Meri Punkari Tampereen kaupungilta sekä MLL:n Eskarista ekaluokalle –projektin koordinaattori
Virve Savolainen. Alma­hankkeesta mukana oli kehittäjä­psykologi ja –
sosiaalityöntekijä. Tapaamisessa Meri Punkari kertoi ensin maahanmuuttajataustaisten lasten
tukitoimista peruskoulussa Tampereella ja Virve Savolaisen alustamana keskusteltiin
maahanmuuttajataustaisiin lapsiin liittyvistä haasteista ja erityiskysymyksistä päivähoidossa.
Kokouksessa esiin nousivat mm. lasten monikielisyys/kielipuolisuus usean äidinkielen perheissä
sekä S2­opetuksen keskittämisen mahdollisuudet. Lisäksi kaivattiin yhteisiä ohjeita
kehyskuntiin kouluterveydenhuollon käytännöistä maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla.
Vuoden alussa Punkalaitumen kunta käynnisti kiintiöpakolaisten vastaanoton, johon liittyvän
koulutuspäivän Pirkanmaan TE­keskus järjesti yhdessä Alma­hankkeen ja Tampereen
kaupungin maahanmuuttajatyön asiantuntijoiden kanssa 1.4.08. Tilaisuudessa pohdittiin
kunnan työntekijöiden, 3. sektorin toimijoiden ja viranomaisten kesken myanmarilaisten vastaanoton
haasteita ja yhteistyön tavoitteita. Tutkija Kielo Brewis Migristä (SM:n maahanmuuttovirasto)
kertoi esityksessään myanmarilaisten kokemasta vainosta ja kulttuuritaustasta,
opettaja Hannele Kuusela peruskoulun valmistavan luokan opetuksesta Sampolan koulussa
Tampereella ja Tampereen kaupungin perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattori Meri
Punkari kertoi maahanmuuttajalasten koulunkäynnistä. Lisäksi sosiaalityöntekijä Heljä Siitari
ja ohjaaja Sirpa Kolu Jyväskylän maahanmuuttajapalveluista kertoivat kokemuksiaan myanmarilaisten
pakolaisten kotouttamistyöstä.
5.3.1 Expertus­ryhmä
Lokakuussa muodostettiin eri sektoreilla (3. ja julkinen) ja aloilla maahanmuuttajaasiakkaiden
kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä. Sen tavoitteena on tukea ja
opastaa eri aloilla työskenteleviä työntekijöitä ja viranomaisia, jotka tarvitsevat konsultaatioapua
asiakastyössä maahanmuuttajien kanssa. Expertus­nimellä (lat. ’koettu, kokenut’) toimivan
ryhmän tiedot koottiin Alman nettisivuille, mikä mahdollisti neuvonantajien nykyistä paremman
tavoitettavuuden (http://www.tampere.fi/alma/asiakkaanamaahanmuuttaja). Taustavaikuttimina
tämän tyyppisen ryhmän perustamisessa ovat olleet hiljaisen/kokemustiedon ja
11

osaamisen jakaminen, maahanmuuttaja­asiakastyöhön liittyvän erityisosaamisen näkyväksi
tekeminen sekä vertaistuen mahdollistaminen.
Expertus­ryhmän jäsenet tekevät konsultointia osana omaa työtään. Heihin saa yhteyden joko
sähköpostilla ja/tai puhelimitse. Ryhmäläisillä ei ole ”päivystysaikoja”, vaan he vastaavat
tiedusteluihin oman työnsä ohessa. Kysymyksiin pyritään vastaamaan viimeistään kahden
viikon sisällä. Ryhmän sosiaali­, terveys­ ja koulutusalojen ammattilaisilta on voinut kysyä
neuvoja kysymyksiin, jotka liittyvät aikuisten oppimisen ohjaukseen, asumiseen, lapsiin ja
nuoriin, yleiseen neuvontaan ja palveluohjaukseen, rikosten uhreihin ja oikeusasioihin, sosiaalietuuksiin
ja velkaneuvontaan, sosiaali­ ja mielenterveystyöhön sekä tulkkaukseen.
Expertus­ryhmässä vuonna 2008 toimineet henkilöt:
Hauta­aho Tuija, kerhokoordinaattori/perusopetus (Tampereen kaupunki)
Helin Eeva­Liisa, sosiaalityöntekijä/psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille (Tampereen
avomielenterveyspalvelut)
Hynninen Mirka, kehittäjä­psykologi/ALMA­hanke
Jäkkö Osmo, maahanmuuttajaopettaja/TAKK
Karim Paiman, aluesihteeri/Rikosuhripäivystys
Kariuki Peter, projektivastaava/ULRIK­projekti (Rikosuhripäivystys)
Kianto Meri, maahanmuuttajapoikatyön johtaja/Kölvi­toiminta (Setlementtinuorten Hämeen
piiri ry)
Kontuniemi Eija, Pirkanmaan aluevastaava/Kotilo­projekti (Suomen Pakolaisapu ry)
Kymäläinen Minna, suunnittelijaopettaja/Tampereen työväenopisto
Lukkala Erja, etuuskäsittelijä/maahanmuuttajapalvelut (Tampereen kaupungin avopalvelut)
Nguyen Jaana, projektivastaava/Essi­projekti (Naisten Suojakoti ry)
Pösö Merja, projektityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja/Rosmariini­projekti (Setlementti
Naapuri ry/Naistari)
Rauta Leeni, talous­ ja velkaneuvoja/yksityistalouden neuvontapalvelut (Tampereen kaupunki)
Reunanen Pirjo, asukassihteeri/Tampereen Vuokra­asunnot Oy
Shajarian Marja­Terttu, persian kielen asioimistulkki/Pirkanmaan tulkkikeskus
Tähkävuori Irma, fysioterapeutti/psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille (Tampereen avomielenterveyspalvelut)
Tähti Päivikki, sosiaalityöntekijä/maahanmuuttajapalvelut (Tampereen kaupungin avopalvelut)
12

6. Työntekijöiden ja työyhteisöjen koulutus
Vuoden aikana Alma­hankkeen työntekijät ovat paitsi kouluttaneet muita, myös lisäkouluttautuneet
itse erilaisissa maahanmuuttaja­asiakkaisiin liittyvissä teemoissa. Alla on mainittu kronologisessa
järjestyksessä lukuisista tilaisuuksista olennaisimpia.
Alman kehittäjä­sosiaalityöntekijä on toiminut Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön
pääkoordinaattori Marja Nyrhisen varahenkilönä EU:n komission rahoittamassa ”INTI Cities”
–projektissa, jossa on benchmarkattu ja vertailtu eri kaupunkien (mm. Malmö, Helsinki, Genova
ja Rotterdam) integraatiokäytäntöjä ja –hallintoa. Peer review –koulutus järjestettiin
Brysselissä 14.­15. tammikuuta, jolloin varsinaisten arvioijien lisäksi koulutettiin myös varalla
toimivat. Osallistuminen korvattiin komission varoista.
Helmikuussa Rikosuhripäivystyksen ULRIK­projekti järjesti yhteistyössä Unipointin kanssa
”Rikoksen uhrina uudessa maassa”–seminaarin, jonka toteuttamiseen Alman työntekijät
osallistuivat mm. työpajojen kirjureina.
Maaliskuun alussa järjestettiin Tampereella Alman ja varhaisen puuttumisen Tuumasta toimeen
– hankkeen yhteistyönä koulutus aiheesta ”Monikulttuurinen lastensuojelu ja sosiaalityö”,
jossa pääkouluttajana toimi Varsinais­Suomen osaamiskeskuksen toimitusjohtaja, VTT
Merja Anis. Lisäksi Tuija Nevala Tuumasta toimeen –projektista kertoi lapsen kotoutumissuunnitelman
soveltamisesta päivähoidossa. Kyseessä oli toinen samansisältöinen tilaisuus
kuin edellisen vuoden lokakuussa; tuolloin ilmoittautumisten suuren määrän takia päätettiin
uusia ko. koulutusiltapäivä, ja osallistujia riitti runsaasti myös tähän.
Kehittäjä­palveluohjaaja ja –psykologi osallistuivat maaliskuussa Tampereella kaksipäiväiseen
Pro­tukipiste ry:n monitoimijakoulutukseen, jossa käsiteltiin ihmiskaupan uhrien tunnistamista
ja auttamisjärjestelmää.
Kehittäjä­palveluohjaaja ja –psykologi osallistuivat Tampereen evankelis­luterilaisen seurakuntayhtymän
yhteiskunnallisen työn järjestämälle MOD­kurssille huhti­ ja lokakuussa Kangasalla.
Koulutuksessa MOD­menetelmän (moninaisuus, oivallus ja dialogi) avulla käsiteltiin
erilaisuuteen liittyviä kysymyksiä toiminnallisin harjoituksin ja keskustelemalla. Kurssilaiset
tarkastelivat identiteettiään ja kulttuuriaan, käsityksiään ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista sekä
omaa henkilökohtaista suhtautumistaan erilaisuuteen.
13

Setlementti Naapuri järjesti keväällä Tampereella traumatisoitumiseen liittyviä koulutustilaisuuksia,
joihin sekä Alman kehittäjä­psykologi että –palveluohjaaja ottivat osaa.
Kehittäjä­sosiaalityöntekijä osallistui toukokuun lopulla hämeenlinnalaisten lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden kokoukseen, missä hän kertoi monikulttuurisesta asiakastyöstä lastensuojelun
kontekstissa. Toukokuussa järjestettiin Tampereella myös valtakunnallinen sosiaalifoorumi,
minkä ”Rasismi ja sosiaalityö”–paneelikeskustelussa Alman sosiaalityöntekijä oli
mukana.
Elokuussa kehittäjä­sosiaalityöntekijä toimi valtakunnallisilla sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä
monikulttuurisen asiakastyön substanssiryhmän vetäjänä. Työryhmässä pohdittiin monikulttuurisen
asiakastyön senhetkisiä kehittämistarpeita ja keskusteltiin meneillään olevien
hankkeiden teemoista sosiaalialalla.
Syyskuussa kehittäjä­palveluohjaaja osallistui lähisuhde­ ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen
”Lähisuhdeväkivallan kasvot nyt”–seminaariin Tampereella.
7. Verkostoituminen ja tiedotus
Alma­hanke on osaltaan verkostoinut eri alojen ja sektoreiden (julkinen, yksityinen ja 3. sektori)
maahanmuuttaja­asiakkaiden kanssa työskentelevää henkilöstöä ja muita olennaisia
toimijoita. Kuntien peruspalvelujen työntekijöitä on tuettu mm. yhteisillä työkokouksilla, koulutuksilla,
työpari­ ja tiimityöskentelyllä sekä konsultaatioilla (vertaistuen mahdollistaminen).
Toiminnan alkuvaiheessa verkostoitumisella ja kehittämisyksikön tunnetuksi tekemisellä on
ollut erittäin suuri painoarvo. Entisten yhteistyötahojen lisäksi on onnistuttu tavoittamaan uusia
(mm. moniammatillisen ja laaja­alaisen ohjausryhmän kautta).
Tampereella Alman työntekijät ovat toimineet aktiivisesti mm. rasismin vastaisessa Rasmusverkostossa
sekä kaupungin maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmässä. Hankeyhteistyötä on
tehty Rosmariini­, Essi­, ULRIK­, TyöMaa­ ja Kulttuurien koti ­projektien ohjaus­ ja kehittämisryhmissä.
Yhteistyötä on tehty myös evankelisluterilaisen seurakunnan yhteiskunnallisen
työn kanssa (mm. esitys maahanmuuttajien kotoutumisen haasteista KD­naisten liittokokouksessa
elokuussa).
14

Kehittäjä­palveluohjaaja on toiminut Tampereen oman äidinkielen opettajien Kielten mosaiikki
–yhdistyksen sihteerinä.
Yleistä maahanmuuttajien matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa kehitettiin osana
kulttuurikeskus Unipointia, mikä mahdollisti erilaisen tiedon paremman saavutettavuuden
maahanmuuttaja­asiakkaille. Tässä yhteydessä oppilaitosyhteistyöllä (esim. TAKK, Piramk,
Tampereen työväenopisto) on ollut suuri merkitys mm. asiakkaiden tavoitettavuuden ja tiedonkulun
kannalta. Kulttuuripalvelujen/Unipointin ja Alma­hankkeen yhteinen kehittämisryhmä
kokoontui vuoden aikana 13 kertaa, joista kolme tapaamista järjestettiin laajennetulla kokoonpanolla
(mukana kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattoreita) ja ne olivat luonteeltaan
arvioivia.
Alman päivänä 28.5.08 järjestettiin Keskustori 5:n tiloissa vapaamuotoinen iltapäivämatinea,
jonne kutsuttiin projektin yhteistyötahoja ja muita toimijoita tutustumaan hankkeeseen ja toisiinsa.
Valtakunnallista verkostoitumista on tapahtunut Stakesin Sosiaaliportin kanssa yhteistyössä
toteutetun monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat –verkkokonsultaatioryhmän työskentelyn
kautta. Konsultaatioryhmän toiminta käynnistyi jo lokakuussa 2007. Vuoden 2008 aikana
ryhmä sai käsiteltäväkseen neljä kysymystä, joiden aihepiirit liikkuivat maahanmuuttajaasioiden
hallinnosta ja organisoimisesta asiakkaiden sosiaalisten etuuksien soveltamisen
problematiikkaan.
Kehittäjä­palveluohjaaja on ollut jäsenenä alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa
(Länsi­Suomen ETNO).
Alma­hanke on ollut mukana valtakunnallisessa Stakesin koordinoimassa asiakastyön kehittämisyksikköjen
verkostossa, joka on kokoontunut keväisin ja syksyisin.
Alman toiminnasta on tiedotettu omien nettisivujen (www.tampere.fi/alma), Tampereen kaupungin
viestintäyksikön ja kohdennettujen sähköpostijakelujen lisäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa,
työkokouksissa ja verkostotapaamisissa. Keväällä Luova Tampere –julkaisu teki
hankkeesta lehtijutun otsikolla ”ALMA ratkoo monikulttuuristuvan kaupungin haasteita”. Infoilloista
tiedotettiin myös kulttuuripalvelujen Unipoint­ohjelmaesitteessä. Toisaalta nykyaikaisten
tiedotuskanavien lisäksi käytössä ovat useasti olleet perinteiset ”puskaradion”menetelmät,
15

joiden kautta yleensä vielä nykyäänkin tavoittaa maahanmuuttajaväestön kaikkein parhaiten.
Erikieliseen tiedotukseen ja materiaaliin on kiinnitetty erityistä huomiota.
Alman materiaalipankkiin projektin omilla nettisivuilla koottiin erilaisia maahanmuuttajiin ja
monikulttuurisuuteen liittyviä julkaisuja (esim. kotoutumisesta).
8. Arviointi
Keväällä järjestettiin Alma­hankkeen tiimin kehittämistyön ja itsearvioinnin konsultaatio,
jossa konsulttina toimi FM Teija Enoranta. Tavoitteena oli tukea kehittäjä­työntekijöitä kehittämistyössä
sekä lisätä hanketyön tuntemusta. Samalla konsultaatioistunnot toimivat hankkeen
itsearvioinnin välineinä ja oppimisen areenana. Kahden tunnin mittaisia tapaamisia oli
noin kerran kuukaudessa. Ajatuksena oli, että laadullinen itsearviointi tuottaa tietoa ja punnittua
kokemusta takaisin kehittämisprosessiin (reflektiivisyys). Tapaamisissa pystyttiin tarkastelemaan
paitsi nykytilanteen solmukohtia ja vahvuuksia, myös suuntaamaan katse kohti tulevaisuudessa
häämöttävää jatkotyöskentelyä. Lisäksi konsultaatioistuntojen päämääränä oli
hanketyöntekijöiden empowerment eli valtaistaminen ja sisäisen voimatunteen kasvattaminen
tiimin kesken. Alma­projektiin rekrytoidut työntekijät tunsivat toisiaan hyvin vähän tai ei
ollenkaan ennen projektin käynnistämistä, joten yhteiset ryhmäytymishetket olivat erittäin tervetulleita.
Alma­hankkeen väliarviointitilaisuus järjestettiin Tampereella ympäristötietokeskus Moreenian
tiloissa 18.9.2008. Kehittämis­ ja arviointi­iltapäivän teemana oli ”Alma­hanke maahanmuuttaja­asiakastyön
tukena – jotakin vanhaa, uutta ja lainattua?”, ja sen vetäjinä toimivat
verkostokonsultit Kirsi Koponen ja Tuija Nevala. Tilaisuuteen oli kutsuttu ohjausryhmän lisäksi
hankkeen olennaisimmat yhteistyötahot, ja siihen osallistui kolmisenkymmentä kuntien
(Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti) ja 3. sektorin (Naisten suojakoti/Essi­projekti, Setlementti
Naapuri/Naistari, Pakolaisapu/Kotilo­projekti, SPR Tampereen osasto) työntekijää ja
toimijaa. Paikalla olivat myös osallistujat Tampereen työvoimatoimistosta, Pirkanmaan TEkeskuksesta
ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:stä.
Väliarviointi­iltapäivässä neljä kaikista osallistujista koottua moniammatillista ja –sektorista
ryhmää pohti seuraavanlaisia kysymyksiä:
‣ Miten Alma­hanke on edistänyt asiakastyötä ja toimijoiden välistä yhteistyötä? Mitä
kannattaa jatkaa, missä on onnistuttu?
16

‣ Mistä asioista olet huolissasi monikulttuurisen asiakastyön osalta? Mikä näistä on suurin
huoli?
‣ Mikä saisi huolesi hälvenemään, mitä itse voisit tehdä tilanteen parantamiseksi? Mitä
tukea tarvitset ja mistä?
Myönteistä palautetta tuli mm. omakielisten neuvojien toiminnasta ja infoilloista, psykologin
saamisesta osaksi psykiatrista työryhmää, tiedon ja toimijoiden kokoamisesta, asiakastyön
konsultaatioista sekä vuoropuhelun mahdollistamisesta. Suurimpia huolenaiheita puolestaan
olivat esim. palvelujen puuttuminen/huono saavutettavuus (mm. maahanmuuttajalapset ja –
nuoret, monikulttuuriset pariskunnat), Alman kehittämistyön jatkuminen ja/tai siirtyminen
”normaalitoiminnaksi”tai yleiseksi käytännöksi (ja resurssointi), viranomais­ ja muun yhteistyön
toimivuus, johdon sitoutumattomuus ja asenteellisuus sekä asiakastyön vaativuuden lisääntyminen.
Ratkaisuina monikulttuurisen asiakas­ ja kehittämistyön moninaisiin haasteisiin
nähtiin mm. parempi tiedottaminen (sekä asiakkaille että keskinäinen), työntekijöiden jatkuva
oppiminen ja osaamisen lisääminen, päättäjien sitoutuminen/sitouttaminen kulttuurisensitiivisyyteen
sekä yhdessä työskentelyn eri muodot (työparit, työkierto, yhteistyöverkostot, yhteiset
työmenetelmät). Alma­hankkeen toivottiin vakinaistuvan pysyväksi alueelliseksi kehittämisrakenteeksi
maahanmuuttaja­asiakastyössä.
Myös hankkeen ohjausryhmällä on ollut perinteisesti myös Alman toimintaa arvioiva rooli; kokousten
yhteydessä ryhmä on voinut esimerkiksi ottaa kantaa hankkeen toteuttamiseen ja
työsuunnitelmiin. Lisäksi Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön omien
projektitapaamisten yhtenä tehtävänä oli vertaisarviointi ja toisten projektilaisten työstä
oppiminen.
8.1 Vuoden 2008 toiminnan itsearviointia
Alma­hankkeen myötä tietous ja osaaminen maahanmuuttaja­asiakkaiden kanssa työskentelystä
on levinnyt vähitellen laajemmalti peruspalveluihin eri kunnissa, mikä on tuottanut välittömästi
ja tulee tuottamaan pidemmällä tähtäyksellä kulttuurisensitiivisempiä ja laadultaan
parempia palveluja maahanmuuttajaväestölle eri sektoreilla. Valtakunnallisen ja paikallisen
konsultaatioverkoston kokoaminen sekä muut maahanmuuttaja­aiheiset foorumit ja tapaamiset
ovat vahvistaneet työntekijöiden tietotaitoa tästä asiakaskunnasta ja mahdollistaneet
ammatillisen ja vertaistuen paremman saavutettavuuden.
17

Yhteisellä/jaetulla asiakastyöskentelyllä (asiakaskäynnit, palveluohjaus, puhelin­
/sähköpostikonsultaatio) kuntien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa on pystytty tarttumaan monimutkaisiin
ja haastaviin asiakastilanteisiin, joista ko. työntekijä/työyksikkö ei olisi selvinnyt
yksin. Asiakas on tullut autetuksi nopeammin ja asiantuntevammin.
Omakielisten neuvojien verkoston kokoaminen ja neuvonnan käynnistäminen on suoraan parantanut
maahanmuuttaja­asiakkaiden palveluja. Kehittäjä­palveluohjaajan asiakastyön ja
muun työn (kehittäminen, infojen järjestäminen ja neuvonnan järjestelyihin liittyvät asiat)
määrän suhdetta on ollut vaikea määritellä. Kuitenkin asiakastyön määrän kasvaminen syksyllä
2008 näkyi palveluohjaajan työssä ja vaikutti muiden tehtävien hoitamiseen.
Kulttuurikeskus Unipointin yhteyteen Alman hankesuunnitelmassa kaavailtu matalan kynnyksen
neuvontapiste ei sinällään toteutunut, koska kaupungin kulttuuripalvelut halusi linjata ko.
yksikön spesifisti kulttuuritapahtumien järjestämispaikaksi. Vuoden lopussa tehtiin pikainen
päätös kaupungin eri toimijoiden ja Alma­hankkeen kesken siitä, että maahanmuuttajien yleinen
ja omakielinen neuvonta siirretään toteutettavaksi yhteistyössä viestintäyksikön kanssa.
Aikuisten maahanmuuttajien psykologipalvelujen kehittäminen osana psykiatrista poliklinikkaa
on koettu tarpeelliseksi sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien taholta;
tämäntyyppistä palvelua ei aiemmin ole ollut tarjolla. Toisaalta jos kaikkien mukana
olevien kuntien taholta tulisi suurta kysyntää psykologipalveluille, ei yhden psykologin työpanoksella
voida tehdä ihmeitä. Kehittäjä­psykologin rooli voi olla jatkossa enemmän muihin
kuntiin suuntautuva, jos psykiatrisen poliklinikan työpaine vähenee pidemmällä tähtäimellä.
Lisäksi jotta mielenterveystyö voisi kantaa hedelmää, tulisi sosiaalityön ja ohjauksen vastata
asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin. On arveluttavaa lähteä puimaan vaikeita traumoja,
jos arjen asioissa on paljon epäselvyyttä tai turvattomuutta, ja asiakas ei saa vastauksia
käytännön elämän kysymyksiin.
Hankesuunnitelmassa työntekijöiden ja työyhteisöjen koulutus –osatavoitteessa on mainittu
monikulttuurisen opetusklinikan tarveanalyysi, jonka toteutuminen on osoittautunut erittäin
epätodennäköiseksi nykyisten henkilöstö­ ja aikaresurssien puitteissa. Selvitystyö jäänee tehtäväksi
seuraavalla rahoituskaudella/jonkun muun toimesta. Samoin palveluohjaajan osalta
keskittyminen etnisen syrjinnän vastaiseen neuvontaan ja sen kehittämiseen tai toteuttamiseen
ylipäänsä on jäänyt muiden kiireiden jalkoihin.
18

Moniammatillinen kehittämisyhteistyö Tampereen avomielenterveyspalvelujen (psykiatrinen
poliklinikka maahanmuuttajille), maahanmuuttajapalvelujen ja Alma­hankkeen välillä ei ole
toiminut tavoitellusti. Yhteistyöhön sitoutumisessa on ollut esteitä. Lisäksi Tampereen psykiatrisen
poliklinikan mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ohjautuminen muista
kunnista esim. psykologin vastaanotolle tai ylipäänsä kunnan ja hankkeen/ko. työryhmän yhteiseksi/”jaetuksi”asiakkaaksi
on ollut haasteellista, eikä tällaisia asiakkuuksia ole voitu muodostaa.
Alkuvaiheen vastaanoton kehittämisen osatavoitteen osalta erillinen substanssi­
/projektiryhmä ei ole toiminut; ryhmä oli suunniteltu muodostettavaksi Tampereen maahanmuuttajapalvelujen
johtoryhmän pohjalle. Yhteistyö ko. yksikköön päin on muotoutunut
enemmän sosiaalityön tukemisen suuntaan.
Kaikilla Alma­hankkeen kehittämisen osa­alueilla kuntayhteistyötä Tampereen ympäristökuntiin
päin ei ole saatu riittävässä määrin toimimaan.
9. Lopuksi
Alma­hankkeen suunnitelmat jatkorahoituksen hakemiseksi STM:n Kaste­ohjelmasta (= sosiaali­
ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) muuttuivat, kun pohjanmaalaiset
toimijat ilmoittivat vetäytyvänsä Hyvinvoiva Väli­Suomi –hankekokonaisuudesta vain viikkoa
ennen Kasteen Väli­Suomen aluejohtoryhmän kokousta 21.11.08. Siihen saakka ylimaakunnallista
monikulttuurisen asiakastyön ja ammattikäytäntöjen kehittämishanketta oli valmisteltu
hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteisin tavoittein hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
teema­alueella. Pääasiallinen syy yhteisen hankesuunnitelman peruuntumiseen oli Pohjanmaan
sosiaalialan osaamiskeskuksen mukaan paikallisten toimijoiden halu varmistaa hankerahoitus
siirtymällä lasten ja nuorten palvelujen teeman alle. Tähän painopistealueeseen ministeri
Risikko oli jo korvamerkinnyt kehittämisrahoja vuodelle 2009 tavoitteena saada kaikille
Kaste­alueille ko. teemaan liittyviä kehittämishankkeita. Alman kehittämisen osa­alueet (so.
alkuvaiheen vastaanotto, mielenterveystyö, palveluohjaus/neuvonta sekä työntekijöiden
osaamisen lisääminen) eivät liity vain maahanmuuttajalapsiin ja ­nuoriin, joten Kastekehittämisteeman
vaihtaminen nopealla aikataululla ei ollut realistista eikä myöskään nykyisen
kehittämistyön ja –tavoitteiden kannalta mielekästä. Siten Alma­hankkeen jatko ja rahoitus
ensi lokakuun jälkeen on tällä hetkellä avoin.
19