Lausunto - Olkiluoto 4 YVA - MTK

13.1.2013
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lemminkäisenkatu 14-18 B
20520 Turku
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
LAUSUNTO OLKILUOTO 4 (OL4)- YDINVOIMALAITOSYKSIKKÖHANKKEEN EDELLYTTÄMI-
EN VERKKOVAHVISTUSTEN VOIMAJOHDOT –HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN AR-
VIOINTISELOSTUKSESTA
Valtioneuvoston tehtyä myönteisen päätöksen Olkiluodon neljännen ydinvoimalayksikön
rakentamisesta ja eduskunnan vahvistettua päätöksen, kantaverkkoyhtiö Fingrid
Oyj aloitti valmistelut uuden ydinvoimayksikön liittämiseksi kantaverkkoon. Kyseessä
on mittava, neljän uuden voimalinjayhteyden hanke. Yhtenä osana valmisteluun kuuluu
lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely, johon liittyvästä arviointisuunnitelmasta
on nyt pyydetty mielipiteitä ja lausuntoja. MTK-Satakunta lausuu asiasta
seuraavaa:
Nähtävillä olo ja tiedottaminen
YVA-aineisto on mielestämme ollut riittävän ajan nähtävillä vaikutusalueen kunnissa.
Tämän lisäksi aineisto on ollut nähtävissä internetissä. Palautetta on voinut antaa kirjallisesti
tai sähköpostitse yhteysviranomaiselle ja internetin palautejärjestelmän kautta
myös suoraan Fingrid Oyj:lle.
Hankkeesta tiedottaminen parani ohjelmavaiheeseen verrattuna. Yleisötilaisuuksia
toivottiin pitkien välimatkojen vuoksi lisää ja niitä oli nyt yksi enemmän. Maakunta- ja
paikallislehdissä oli sekä ennen yleisötilaisuuksia että niiden jälkeen laajasti kirjoituksia
aiheesta, mikä herätti asianosaisia huomaamaan hankkeen ja sen nähtävillä olon.
Kuulutusten suhteen MTK-Satakunta ehdottaa uudelleen, että niihin tulee jatkossa
laittaa selkeä otsikko (ei pelkästään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jolloin
lukijoiden on helpompi havaita, mitä asiaa ja aluetta kuulutus koskee.
Huomiot YVA-selostuksen sisällöstä
YVA-selostus on perusteellisesti ja selkeästi laadittu. Kartta-aineisto on laaja ja monipuolinen.
Hankkeen vaikutukset on tarkasteltu YVA-lain edellyttämällä tavalla.
YVA- prosessissa luontovaikutukset yleensä korostuvat ja vaikutukset maankäyttöön,
luonnonvarojen hyödyntämiseen ja ihmisiin jäävät vähäisemmälle tarkastelulle.
MTK-Satakunta ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi totesivatkin vajaa vuosi sitten
YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että muuhun selvitysaineistoon
verrattuna hankkeen vaikutukset maa- ja metsätalouteen tai muihin maaseudun elinkeinoihin
oli sivuutettu varsin ylimalkaisesti. Näitä elinkeinoja ja elinkeinon harjoittajia

2
hanke kuitenkin eniten koskettaa. Tältä osin on kiittäen todettava, että YVAselostuksessa
kyseiset vaikutukset on nostettu selkeästi esille.
Kuten tekstissä on todettu, hanke merkitsee toteutuessaan n. 400 - 500 hehtaarin
poistumista metsätalouskäytöstä valittavasta vaihtoehdosta riippuen. Tämä on huomattava
määrä. Vaikka yksittäisen metsänomistajan kannalta kyseessä saattaa olla
pieni ala, joidenkin metsänomistajien kohdalla kyse voi olla merkittävästä metsätalouden
harjoittamisedellytysten heikentymisestä etenkin, jos linja pirstoo metsäpalstan
erityisen hankalasti tai kyseessä on kerrannaishaitta jo olemassa olevien linjojen
vuoksi.
Pellon osalta pinta-alan merkitystä on vähätelty selostuksessa. On totta, että peltoalaa
poistuu käytöstä vain tarvittavien pylväsalojen verran. Koko hankkeen osalta puhutaan
alle kymmenestä hehtaarista. On kuitenkin väärin todeta, että jollakin linjan
osalla maataloudelle aiheutuva haitta on tällä perusteella vähäinen. Toisin kuin metsäalueilla,
hehtaarit eivät anna oikeaa kuvaa aiheutuvasta menetyksestä. Suurempi
merkitys on jatkuvalla ja pysyvällä pylväiden ja harusten kiertämishaitalla sekä pylväsalalta
aiheutuvalla rikkakasvien leviämishaitalla. Viljelyn kannalta kyseessä on
merkittävä työtekninen haitta. Erityisen hankala se on riviviljelyksillä. Pahimmassa tapauksessa
pylväät ja harukset estävät tehokkaiden työmenetelmien ja koneiden käyttöä
yksittäisillä peltolohkoilla. Useammasta vierekkäisestä linjasta aiheutuva kerrannaishaitta
voi tehdä koko peltolohkon tehokkaaseen viljelyyn soveltumattomaksi. Sivulla
269 vaikutusmatriisin elinkeinotoimintahaitta on pahimmillaan merkittävä (- - -)
eikä kohtalainen, kuten selostuksessa on esitetty.
On myös huomattava, että maanviljelijät joutuvat työskentelemään voimalinjojen alla
ja sähköpylväiden läheisyydessä. Työskentelyyn sisältyy sekä henkilökohtaisen turvallisuusriski
että konerikkoriski.
Maanomistajaan/maanviljelijään kohdistuvat edellä olleen ohella itse asiassa kaikki
ne haitat, joita YVA-selostuksessa on kuvattu maankäytön ja ihmisten kannalta (maisema,
virkistys, kiinteistöjen arvo, viihtyvyys, melu jne.). Maatilahan on sekä koti että
työpaikka. Tämä ulottuvuus ei selvästi tule esille silloin, kun puhutaan asunnoista ja
vapaa-ajan asunnoista. Näin ollen maatila -käsite tulisi myös ottaa käyttöön.
Hankkeen jatkovalmistelu
MTK-Satakunta painottaa, että maanomistajien esittämät näkökulmat tulee ottaa hyvin
huomioon jatkovalmistelussa. Näin on jo osittain tehtykin, kun YVA-ohjelmasta
annetun palautteen perusteella mukaan on otettu ns. tekniset vaihtoehdot.
Jatkosuunnittelun yksi keskeinen lähtökohta on maapohjan säästäminen ja mahdollisimman
vähäisen haitan tuottaminen maaseudun elinkeinotoiminnalle. Tähän liittyvät
esimerkiksi pylväsvälien pituus, pylväiden sijoittelu mahdollisimman vähän haittaa
tuottavasti sekä pylväiden rakenteelliset ratkaisut.
Korvauskäytännöt
Satakunta on vahva energiamaakunta. Sen varjopuolena ovat jatkuvasti lisääntyvät
sähkönsiirtolinjat, jotka haittaavat maa- ja metsätalouden harjoittamista ja aiheuttavat
maaseudun asukkaille pysyvän maisemahaitan varsinkin Satakunnan avoimilla peltoalueilla.
Vaikka korvauskäytännöt eivät varsinaisesti kuulukaan YVA-prosessiin,
MTK-Satakunta haluaa tässäkin yhteydessä nostaa esille ja muistuttaa hankkeen to-
Maataloustuottajain Satakunnan liitto • MTK-Satakunta
Itsenäisyydenkatu 35 A • 28130 Pori
Puhelin 020 413 3540 • Faksi 020 413 3549
Y-tunnus 0224960-0 • www.mtk.fi/satakunta

teuttajaa siitä, että maanomistajien suurin tyytymättömyys kohdistuu linjoista maksettaviin
lunastuskorvauksiin. Kun maata lunastetaan pakolla muuhun käyttötarkoitukseen,
maanomistajien toimintaedellytykset ja maaomaisuuden arvo eivät saa heikentyä.
Luovutettavalle omaisuudelle on turvattava korkein käypä hinta.
Tulevaisuudessa johtoaluekorvaukset pitää myös sitoa tiettyyn tuotto-osuuteen linjan
tuotosta, koska lunastukset tehdään voittoa tuottavaa liiketoimintaa varten. Maaseudulla
elinkeinomahdollisuudet ovat rajalliset ja onkin tärkeä huolehtia, etteivät maaseudun
elinkeinotoimintaedellytykset heikkene linjojen rakentamisen seurauksena.
Tällä hetkellä maanomistajat kokevat, että he eivät saa oikeudenmukaista korvausta
yhteiskunnan ja voimansiirtoliiketoiminnan hyväksi tekemistään uhrauksista ja linjoista
aiheutuvasta jatkuvasta haitasta. Viimeksi mainittu koskee erityisesti pelloilla vuosittain
kierrettäviä pylväitä haruksineen. Lisäksi siirtolinjojen sijoittamisesta samoihin
johtoaukeisiin aiheutuu usein yksittäisen maanomistajan kannalta hankala kerrannaisvaikutus,
vaikka toimintaperiaate onkin maankäytöllisesti järkevä. Erityisen hankala
tilanne on voimalaitosten ja muuntamoiden läheisyydessä. Haittojen osalta on
pyrittävä uusiin, jatkuvampiin korvauskäytäntöihin. Myös pylväsalustojen hoidosta tulee
sopia lunastustoimituksissa.
3
MTK-Satakunta
Markku Pärssinen
Toiminnanjohtaja
Elina Liinaharja
Järjestöagronomi
.
Maataloustuottajain Satakunnan liitto • MTK-Satakunta
Itsenäisyydenkatu 35 A • 28130 Pori
Puhelin 020 413 3540 • Faksi 020 413 3549
Y-tunnus 0224960-0 • www.mtk.fi/satakunta