Metsänomistajien puukaupallinen asema [pdf, 318 kt] - MTK

Metsälinjan avaintehtävät
1. Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation
rakennekehitystä sekä lisätään metsäjäsenten lukumäärää.
2. Parannetaan metsätalouden kannattavuutta huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta
toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä edistetään
metsäenergian käyttöä ja kehitetään metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.
3. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman
sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen
perustuva metsien suojelu jatkuu.
4. Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä
metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.
Avaintehtäviä on käsitelty kohdissa Metsänomistajaorganisaatio, Metsänomistajien puukaupallinen
asema, Metsäpolitiikka ja Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta.
Metsänomistajien puukaupallinen asema
Avaintehtävä
Parannetaan metsätalouden kannattavuutta
huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta
toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun
monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä
edistetään metsäenergian käyttöä ja kehitetään
metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.
Puumarkkinoiden toimivuus
Puumarkkinoiden tasapainoinen toimivuus perustui
pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistysten asiantuntijapalveluun.
MTK:n metsälinja antoi markkinainformaatiota
metsänomistajaorganisaation eri tahoille ja kehitti
puumarkkinoiden toimintaa vaihtelevissa markkinaolosuhteissa.
Samalla tuettiin metsänomistajien liittojen
ja metsänhoitoyhdistysten puukaupallista edunvalvontaa.
Puumarkkinoiden tasapainoisella toiminnalla
voitiin turvata metsänomistajien harjoittaman metsätalouden
kannattavuutta.
Metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut sisälsivät
monipuolisen metsänomistajia hyödyttävän
palvelupaketin. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia
palveluja markkinoitiin yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten
Palvelu MHYP Oy:n kanssa. Palvelukuvaukset
pidettiin ajan tasalla sekä puukaupallisten palvelujen
että energiapuun markkinointia varten.
Metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien
kattavuus oli keskimäärin 75 % yksityismetsien
myyntimäärästä. Puunmyyntisuunnitelmat johtivat
useimmiten puukaupan toimeksiantoihin, valtakirjakauppaan.
Toimeksiantoihin perustuvien kauppojen
suhteellinen osuus myydystä puumäärästä oli 43 %
myyntimäärästä. Metsänomistajat antoivat valtuutuksia
myös puunkorjuun ja puutavaranmittauksen valvontaan.
45

1/86
1/87
1/88
1/89
1/90
Lähde: Metsäntutkimuslaitos
TUKKIEN KANTOHINNAT
TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU 2007
77 €/M3
73
69
69
65
65
61
61
57
57
53
53
49
49
KOIVU
45
45
MÄNTY
41
41
37
37
33
33
29
29
KUUSI
25
25
21
21
1/91
1/92
1/93
1/94
1/95
KUUKAUSI/VUOSI
Puumarkkinoilla keväästä lähtien
vilkasta kauppaa
€/M3
1/96
1/97
1/98
1/99
1/00
1/01
1/02
1/03
1/04
1/05
1/06
1/07
12/07
YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1970 - 2008 EUROA/HA
keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa
v. 2007 hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä)
160 €/ha (2007 hinnoin) €/ha
160
Vuositulos Trendi Keskiarvo
140
140
120
120
100
100
80
80
60
60
40
40
20
20
0
0
70
717273747576777879808182838485868788899091929394959697989900010203040506
Lähteet: MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio
a07
e08
a = ennakkotieto (Metla)
e = ennuste (PTT)
* Aikaisempina vuosina käytetty termiä “nettotulos”
77
73
8
1/86
1/87
1/88
Lähde: Metsäntutkimuslaitos
KUITUPUIDEN KANTOHINNAT
TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU 2007
24
22
24
22
20
20
18
18
16
16
14
14
12
KOIVU
12
10
MÄNTY
10
26
8
1/89
1/90
1/91
1/92
1/93
1/94
1/95
KUUKAUSI/VUOSI
Kertomusvuoden alkupuoliskolla puumarkkinoilla oli
odottava tunnelma, sillä alkuvuodesta puumarkkinatilanne
oli selkiintymätön. Sahateollisuuden suhdannetilanne
kehittyi suotuisasti ja metsänomistajien keskuudessa oli
tutkimusten mukaan hintaodotuksia. Tukkipuun positiivinen
kantohintakehitys loi edellytykset puukaupan aktiiviselle
etenemiselle. Vuoden 2007 alkupuolisko olikin
poikkeuksellisen vilkasta puukaupan aikaa aikaisempiin
vuosiin verrattuna ja myyntimäärät ylittivät usean viikon
aikana miljoonan kuution myyntimäärän.
Puun osto hiljeni syyskaudella ja metsäteollisuuden
viikko-ostomäärät supistuivat alkuvuoden määristä.
Kysynnän paraneminen vuoden alkupuoliskolla lisäsi
metsänomistajien myyntihalukkuutta, ja kokonaismyyntimäärä
vastasi teollisuuden ennustettua kotimaisen
puun tarvetta.
Vuosittain tehdään noin 150 000 puukauppaa. Vuonna
2007 teollisuuden ostotilaston määrä oli 40,5 milj.
m 3 , joka merkitsi noin 53 milj. m 3 :n kokonaishakkuukertymää.
Hankintakauppojen osuus kokonaisostoista
oli samaa luokkaa kuin edellisenäkin vuonna eli 14 %
ostomäärästä.
Puumarkkinoiden toimivuuden ratkaisi keväällä vilkkaana
edennyt puun tarjonta. Tavoitteena oli teollisuuden
todellisen puuntarpeen ja tarjonnan tasapaino
puukaupassa. Puuntarvelaskelmat perustuivat eri tutkimuslaitosten
ennusteisiin puunjalostusteollisuuden
tilanteesta sekä kotimaan markkinoilla että vientimarkkinoilla.
Laskelmissa oli huomioitu myös ennuste
tuontipuun määrästä, joka osaltaan heikensi puun
markkinointia yksityismetsistä.
Tuoteryhmien puunkulutus sekä erilaiset raaka-ainelähteet
arvioitiin edellisten vuosien tapaan. Vuoden
alussa tehty puuntarve-ennuste päätyi 47 milj. m 3 :iin.
Puuntuontimääräksi oli ennakoitu puuntarvelaskelmissa
noin 16 milj. m 3 .
Metsänomistajat toimivat markkinatilanteen mukaisella
tavalla. Puuntarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa
kevään ja kesän kuukausina. Tarjonta hiljeni selvästi
loppuvuoden aikana, mikä johtui ostajien passiivisuudesta.
Kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajien
puunmyyntipäätökseen vaikuttivat oleellisesti metsänhoidollinen
tarve ja parantunut puun hintataso.
Sääolosuhteiden vuoksi korjuuolosuhteet olivat toisena
vuonna peräkkäin vaikeat, mikä johti korjuuaikojen
jatkamiseen ja metsänhakkuusopimusten tulkintoihin.
Sulanmaan aikana korjattavien puustojen kysyntä jatkui
vilkkaana koko loppuvuoden ajan. Talvikorjuuseen
soveltuvia puustoja oli siirtynyt jo talvelta 2006 noin 7
milj. m 3 :n verran. Kertomusvuoden ostoista talvikorjuupuustojen
varanto lisääntyi. Niiden korjuu oli monin
paikoin vaikeuksissa, kun maasto ei kantanut korjuukalustoa.
Ostajien hinnoittelu oli eriytynyt, ja puuston tukkiosan
hyödyntämisessä oli ostajakohtaista vaihtelua.
Hinnoittelun erilaisuus vaikeutti metsänomistajien omia
hintavertailuja ja puukaupan kokonaisarvon määrittelyä,
mikä korosti tarvetta metsänhoitoyhdistysten
asiantuntijapalvelun käyttöön.
MTK:n metsäjohtokunta hyväksyi 11.10.2007 uusitut
mallilomakkeet metsänhakkuu- ja hankintasopimuksia
varten. Ostajien kauppasopimuslomakkeet ovat erilaistuneet,
ja niissä on ollut oleellisia poikkeamia puukaupan
mallilomakkeeseen verrattuna. Puutavaralajien
mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelivat yrityksittäin.
MTK:n metsävaltuuskunta käsitteli puumarkkinoiden
yleistilannetta sekä eri tutkimuslaitosten julkaisemia
metsäteollisuuden suhdannekatsauksia. Metsävaltuuskunta
ei tehnyt päätöksiä markkinoilla vallitsevasta
tilanteesta eikä puutavaralajien hintaodotuksista.
Puumarkkinoita koskeva informaatio
€/M3
1/96
1/97
1/98
1/99
1/00
1/01
1/02
1/03
1/04
1/05
1/06
1/07
12/07
MTK:n jäsenpalveluna toimi puukaupan tietojärjestelmä,
jota hyödynnettiin markkinainformaation välityksessä.
MTK kokosi puumarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista
informaatiota. Siihen liittyivät PTT:n ja Metlan
26
46

markkina- ja suhdanne-ennusteet. Niiden perusteella
tehtiin analyysit suhdannekehityksestä ja sen vaikutuksesta
metsäteollisuuden puuntarpeeseen.
Metsänomistajien liitot ovat luoneet omat linjaukset
aluetason puukaupalliselle palvelulle. Kuukausittain
MTK kokosi puukaupan barometrin, joka kuvaa markkinatilanteen
kehitystä eri osissa maata.
MTK:n Repun hintainformaatiojärjestelmään tallennettiin
metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoihin
perustuen eri puutavaralajien määrä- ja hintatiedot.
Puukaupan toimeksiannoista tallennettiin 11,8 milj.
m 3 :n hintatiedot, mikä oli 3/4 valtakirjakaupan kokonaismäärästä.
Hintatilasto on eriytetty eri hakkuutapoihin,
jolloin on mahdollisuus tarkastella uudistus‐,
harvennus- ja ensiharvennushakkuiden keskihintoja.
Myös erikoispuutavaralajien hintavaikutus on ollut käytettävissä.
Havutukkien hinnoittelussa kuusitukin keskihinta oli
korkeammalla tasolla kuin mäntytukin keskihinta. Sahatavaran
menekin lisääntyminen kohdistui kuusisahatavaraan,
mutta myös hyvälaatuisen mäntysahatavaran
markkinat parantuivat. Vanerikoivutukin hinta vaihteli ja
osoitti vahvistumisen merkkejä. Sekä havukuitupuun
että koivukuitupuun hintakehitys oli kertomusvuoden
aikana nouseva. Tukkipuun hintakehitys oli oleellisena
osana vauhdittamassa puukaupan määräkehitystä.
Maksettuja keskihintoja ja myyntimäärätilastoja
esiteltiin Maaseudun Tulevaisuus ‐lehdessä. Puumarkkinatilanne
oli esillä Maaseudun Tulevaisuuden
Metsänomistaja-numerossa, jonka levikki kattoi laajasti
metsänomistajakunnan.
Puukaupan tarjousten vertailua auttoi metsänomistajien
liittojen alueellisesti toteutettu tukkirunkojen hyödyntämisen
seuranta sekä puunkorjuun laatuvalvonta.
Samalla korostuivat Silvadatan ohjelmistojen käyttö
sekä toimihenkilöiden puukaupallinen asiantuntemus.
MTK:n metsälinja antoi puukauppainformaatiota
metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten
toimihenkilöille sekä piti yllä metsänhoitoyhdistysten
internetsivuilla (www.mhy.fi) puumarkkinakatsausta.
Yleinen tiedotus tuki kysynnän ja tarjonnan kohtaamista
ja puumarkkinoiden toimivuuteen tähtääviä toimia.
Maaseudun Tulevaisuus ‐lehti julkaisi viikoittain
puumarkkinatietoa ja puukaupan päätöksentekoon
tarvittavaa informaatiota.
Energiapuun käytön edistäminen
Metsänhoitoyhdistykset aktivoivat energiapuumarkkinoita
ja lämpöyrittäjyyttä. Energiapuun hankintaan
valmisteltua palvelun kuvausta markkinoitiin yhdessä
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kanssa.
Eri toimintamallit käytiin läpi yleisellä tasolla keskittyen
energiapuun hankinnan etujen ja riskien huomioon ottamiseen
sekä hinnoittelun erityispiirteisiin.
Energiapuun hankintaan liittyvä organisointi ja korjuumenetelmät
olivat kehitystyön kohteena. Kestävän
metsätalouden rahoituslaki (Kemera) ohjaa voimakkaasti
energiapuun korjuuta.
Energian hinnoitteluperusteista
Puun tarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa kevään ja kesän aikana.
Vuonna 2007 korjattiin energiakäyttöön vajaa
4 milj. m 3 latvusmassaa, kantoja ja nuorenmetsänkunnostuksen
puuta. Energiapuun hintataso oli parantumassa,
johon vaikutti osaltaan öljyn hinnan nousu sekä
päästökauppaan liittyvät suunnitelmat. Latvusmassalle
ja kannoille on alkanut muodostua yrityskohtaiset hinnoitteluperusteet.
Energiapuun hinnanmuodostus on luonut perusteita
latvusmassan ja kantojen energiakäytölle. Metsänomistajat
ovat olleet valmiit hyväksymään energiapuun
korjuun, kunhan hinnoittelu on hoidettu hyväksyttävällä
tavalla.
Puutavaran mittausmenetelmät
Yksityismetsien pystykaupoissa hakkuukonemittaus
on vakiintunut käytetyimmäksi luovutusmittausmenetelmäksi.
Sen osuus kattaa yli 85 % pystykaupan
puusta. Hankintakaupoissa tehtaalla tapahtuva mittaus
on ylittänyt tienvarsivarastolla tapahtuvan mittauksen
osuuden.
Kokeilukäyttöön oli hyväksytty kuormainvaakamittausmenetelmä.
Koekäytön tavoitteena oli selvittää
kuormainvaakamittauksen soveltuvuus kuitupuun eräkohtaiseen
mittaukseen. Menetelmää ei kuitenkaan yleisesti
hyödynnetty. Koekäyttösopimus uusittiin ja se jatkuu
työ- ja luovutusmittauksessa 31.12.2008 saakka.
MTK on mukana Puutavaranmittauksen neuvottelukunnassa,
joka valmistelee ja esittää puutavaranmittauksen
menetelmät ja ohjeet maa- ja metsätalousministeriön
vahvistettavaksi. Ministeriön nimeämien
neuvottelukunnan jäsenten nykyinen toimikausi päättyy
30.6.2009.
Energiapuun mittauksen puitesopimus valmistui
joulukuussa 2007. MTK oli mukana Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapion valmistelemassa työssä. Projektiin
liittyen Metsäntutkimuslaitos jatkoi energiapuun
hankintaan soveltuvien mittausmenetelmäkuvausten
laatimista.
47