Uusmaalainen 2 - MTK

More documents

Recommendations

Info

uusmaalainen Luonnonhoitopelto – hömppäheinää vai fiksua taloutta Simonkatu 6A 18 00100 Helsinki puh 020 413 3560 Viime keväänä tukijärjestelmäämme tuli uusi elementti, luonnonhoitopelto, joka sai kentällä hieman hämmentyneen vastaanoton. Osa naureskeli hömppäheinämaita ja osa kiitti kerrankin järkevästä ympäristötoimesta. Luonnonhoitopelto tuotiin mukaan tukipalettiin osittain korvaamaan kasvipeitteistä velvoitekesantoalaa. Toimenpidettä suunniteltaessa vesiensuojelukysymykset olivat keskeisesti esillä. Luonnonhoitopeltoja perustettiin yleensä entisille kesantolohkoille mutta myös pitkäaikaisen yksipuolisen viljanviljelyn rasittamille maille maanrakennetta parantamaan. Viljamarkkinat näyttivät jo ennakkoon varsin tukkoisilta ja täten luonnonhoitopellon kannattavuutta markkinoitiin melko vahvasti myös Maaseudun Tulevaisuudessa. Vilja-alan pienentämistarve oli täysin selvä. Toimenpide ei saavuttanut suuren suurta suosiota, sillä ainoastaan 5,8 prosenttia tukikelpoisesta peltoalasta jätettiin luonnonhoitopelloksi vaikka mahdollisuus olisi ollut 15 prosenttiin. Ilmeisesti katelaskelmat torjuttiin luottaen viljan hinnan uuteen nousuun. Toisin kuitenkin kävi. Kevään matalat viljanhinnat notkahtivat syksyllä maailman laajuisesti suuren sadon johdosta historiallisen alas. Onnistuneella sadollakaan ei enää pystynyt päihittämään luonnonhoitopellon kokonaiskannattavuutta. Ympäristöhallinto tekee parhaillaan alueellisia laajoja vesienhoitosuunnitelmia, joissa myös maataloudelle asetetaan uusia tiukkoja tavoitteita. Vesienhoitotyö lähti liikkeelle meidän sektorin osalta siitä, että kolmannes pelloista pitäisi lunastaa valtiolle ja poistaa tuotannosta. Näistä linjauksista sittemmin luovuttiin mutta paineet maatalouden ravinnepäästöjen parempaan hallintaan ovat suuret. Näihin haasteisiin luonnonhoitopelto sopii mainiosti. Kasvupeitteisellä pellolla torjumme eroosion tuomaa ravinnehuuhtoutumaa. Apilainen nurmi parantaa maan rakennetta ja täten vesitaloutta sekä jättää seuraavalle viljelykasville 30-80 kilon typpivaikutuksen. Luonnonhoitonurmi katkaisee viljelykierron vähentäen kasvitautipainetta ja näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Suomessa on yleisesti arvioitu olevan liikaa peltoa ruoantuotannon kannalta jopa 500 000 hehtaaria. Luonnollisesti tämä ylituotanto painaa osaltaan markkinahintaa alaspäin. Nyt tarvitaan pellon käytölle monenlaisia vaihtoehtoja. Luonnonhoitopeltoalan mahdollisuutta tulee ehdottomasti kasvattaa! Tässä on järjestön johdolle kiireinen edunvalvontatehtävä. J a a k k o H o l s t i etunimi.sukunimi@mtk.fi toim.joht. agr. Jaakko Holsti 0400 871 633 järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä 0400 871 622 toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto 040 5859 816 projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson 0400 446 225 lähiliittojen yhteinen nuorten asiamies mmyo Sanna-Helena Rantala 040 568 4888 uusmaalainen MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija: MTK-Uusimaa Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Tiesithän, että MYEL-työtulosi vaikuttaa kaikkiin Melan ja Kelan etuuksiin, kuten sairauspäivärahaan, tapaturmapäivärahaan, kuntoutusrahaan ja äitiysrahaan. Työtulo kannattaa korjata oikealle tasolle. Sen voi tehdä helposti Melan sähköisissä asiointipalveluissa, www.mela.fi/asiointipalvelut. Nyt voit hakea myös Mela-sairauspäivärahaa sähköisesti. Mela-asiamiehet ja asiakaspalvelumme, puh. 020 630 0650, palvelevat entiseen tapaan henkilökohtaisesti.
uusmaalainen Viljanviljelijät ahdingossa Sadonkorjuu sujui tänä syksynä harvinaisen hyvissä olosuhteissa ja pelloilta kerättiinkin pääsääntöisesti hyvälaatuinen ja runsas sato pienin kuivatuskustannuksin. Mutta viljanviljelijöiden tilanne on tukala. MTK:n vilja-asiamies Max Schulmanin mukaan historian halvin vilja on kasvatettu historian kalleimmilla panoksilla. Suomen viljasadon on arvioitu olevan noin 4,4 miljoonaa tonnia ja tälle etsitään nyt kuumeisesti oikeanlaista käyttöä. Viljamarkkinatilannetta rasittaa valitettavasti vanhat varastot ja viljahinnat ovatkin laskeneet vuodentakaisesta jopa 40 prosenttia. Viljamarkkinamme ei toimi Maatalousyrittäjille mahdollisuuksia tienhoitopalveluihin Valtion ylläpitämistä yleisistä teistä tiepituutena mitattuna suurin osa on seutu- ja yhdysteitä. Maatalousyrittäjillä on merkittäviä kilpailuetuja tarjota palveluitaan varsinkin näiden teiden hoitoon. Tällaisia etuja ovat mm. hyvä teiden ja tienkäyttäjien paikallistuntemus, sijainti tiestöön nähden, valmiina olevaa pääkalustoa ajoratojen ja kevytväylien talvi- ja kesähoitoon, sekä hyvä asiantuntemus kaikkien tieluokkien tieympäristön kesähoitoon. Teiden hoidosta vastaavana pääurakoitsijana Destia Oy:n kokemukset tukevat vahvasti maaseutuyrittäjien taholta tarjottavien palveluiden lisäämistä tienhoidossa. Viljanviljelijöiden maksuvalmius on kovilla, sillä viljasato on lannoitettu edellisvuosien korkean hintatason lannoitteilla. Vilja liikkuu edelleen varsin hitaasti ja viljakaupan aktivoitumisen on ennustettu tapahtuvan marraskuun alussa intervention avautuessa. Tuottajien kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että viljan hintataso tuolloin tervehtyisi ja viljelijä saisi onnistuneesta työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Viljojen varastointitilasta on ollut hyvästä sadosta johtuen pulaa, sillä kaikkea viimevuotistakaan viljaa ei ole saatu myytyä teollisuudelle ja kaupalle. Huonolaatuisimpia viljaeriä on myyty myös Uudellamaalla bioenergian polttolaitoksille, jotka ovat maksaneet viljasta kauppaa paremman hinnan. Lisäksi etuna on ollut se, että biopolttolaitokset ovat pystyneet vastaanottamaan viljaa välittömästi. Vilja-asiamies Max Schulmanin mielestä viljan tarjoaminen poltettavaksi on ollut tässä tilanteessa mielekäs vaihtoehto varsinkin, jos viljaa ei ole tarvinnut kuivata. Keski-Euroopassa viljaa ja maissia käytetään energiantuotantoon ja se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Pelisääntöjä viljamarkkinoille Viljamarkkinoiden ahdingon keskellä Schulman nostaa esille viljan laatuluokittelun. Viljakaupan pelisääntöjen kehittelyä on toki mietitty pitkään mutta saavutukset ovat olleet riittämättömiä. Osoitteettomasta viljatuotannosta tulisi viimein päästä selkeään laatuluokitteluun. Tämä lisäisi viljelijöiden kiinnostusta laadun tuottamiseen ja näin teollisuus saisi haluamaansa laatua haluamansa määrän ja kotoinen viljamarkkina tasapainottuisi. Schulman näkee, että elintarvike- ja rehuviljan lisäksi tarvitaan energiaviljan laatuluokka. Esimerkiksi leipävehnälle olisi luotavissa useita laatuluokkia Saksan malliin ja näin huippulaadusta maksettaisiin jopa kymmeniä euroja tonnilta enemmän kuin peruslaatuisesta. Viljelijä tietäisi jo viljelysopimusta tehdessään mitä tavoittelee ja millä keinoin. Agrimarket-ketjun kokoamia laatutietoja vehnästä (agrimarket.fi) 18.9.2009 Syysvehnä Kevätvehnä TE-keskukset Hlp Sako Valk Hlp Sako Valk Uusimaa 80,6 317 12,1 80,3 312 12,2 Varsinais-Suomi 80,7 330 12,2 80,1 309 12,0 Satakunta 81,3 290 11,8 80,6 289 12,5 Häme 79,9 352 12,5 80,1 322 11,8 Pirkanmaa 81,3 312 11,6 79,9 297 12,0 Kymi 81,6 302 12,5 80,0 295 12,0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi 78,9 290 12,6 Etelä-Pohjanmaa 77,8 13,2 Pohjanmaa 81,3 265 12,8 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Koko maan keskiarvo 80,8 325 12,2 80,1 305 12,1 Paikallisuus - tienhoidon toteuttamisen lähtökohta Vehnän valkuainen ongelmana Sakoluvun rinnalle viljan käyttölaadun keskeiseksi mittariksi on noussut valkuainen. Ja tänä vuonna tuo mittari on ongelmallinen. Suuren sadon tuotannossa on ollut niukkuutta typestä ja niinpä suuri osa vehnästä on menossa rehuksi tai sitten interventioon. Uudellamaalla Agrimarketin analyysitietojen mukaan vehnän keskimääräinen valkuainen on 12,2 % ja leipomoiden raja leipävehnälle on ainakin toistaiseksi 12,5 %. Mutta on syytä muistaa, että intervention valkuaisraja on vain 10,5 %. Bioetanolin tuotanto tasapainottaisi markkinoita Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto pitäisi nyt saada kunnolla vauhtiin. Suomeen tarvitaan yksi suuryksikkö alueelle, jossa on vahva viljatuotanto sekä myös kotieläintaloutta hyödyntämään sivutuotteena saatavaa valkuaisrehun raaka-ainetta. Tuotantoa on pyrittävä lisäämään ja hyödyntämään täysin jo olemassa olevien laitosten, kuten Altian Koskenkorvan, VILJASEMINAARI 21.-22.10.2009 Tallink Baltic Princess Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan viljasektorin ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä. Seminaarissa mukana mm. maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Seppo Koivula, Raisio:n viljakaupan johtaja Pasi Lähdetie, Avena Nordic Grain:n viljapäällikkö Leif Udd sekä MTK:n viljavaliokunnan pj. Hannu Nissi ja jäsen Kimmo Hovi. Lähtö ke 21.10. Helsingin länsiterminaalista klo 18.30 Paluu to 22.10. klo 16.30 Helsinkiin Risteilyn hinta: 75 €/hlö B-luokan kahden hengen hytissä (jäsenhinta) 90 €/hlö A-luokan kahden hengen hytissä (jäsenhinta) Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, illallinen, meriaamiainen, kokouskahvit Tiedustele mahdollisia lisäpaikkoja p. 020 413 3562 (tuula.kerko-ervasto@mtk.fi) MTK HÄME Paikallisten toimijoiden avulla tien hoitotyöt pystytään tekemään tehokkaasti ja laadukkaasti, alue- ja tienkäyttäjätuntemusta hyödyntäen. Pääurakoitsijat tarvitsevat paikallisia toimijoita, koska esimerkiksi Destia Oy:n oma kalusto kohdentuu vilkkaimmin liikennöityjen valta –ja kantateiden ajoratojen talvihoitoon. Myös tienkäyttäjien tarpeita edustavat ja pääurakoitsijoiden valinnasta vastaavat tienpitäjät, kuten Tiehallinto ja kuntasektori, kannattavat paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tieympäristön hoito tarjoaa kaikilla tieluokilla maaseutuyrittäjille hyvän mahdollisuuden tarjota palveluitaan. Niiton ja raivauksen työmäärästä huomattava osa kohdentuu pääteiden, alempaa tiestöä työleveydeltään suurempiin ja toimenpidekertoina vaativampiin alueisiin. Taajamien läheisyydessä tieympäristöön sisältyy myös ns. rakennetun viherympäristön hoitoa. Pääosa tieympäristön hoidosta ajoittuu kesän kasvukaudelle, jolloin nämä työt eivät ole ajallisesti samaan aikaan kevään peltotöiden kanssa. Yleisistä teistä noin 35 % on sorateitä. Sorateiden pintakunnon kesähoito tehdään pääsääntöisesti lanakalustolla. Tämän on mahdollistanut traktorikaluston tehokkuuden lisääntyminen ja lanojen rakenteessa tapahtunut kehitystyö. Lanojen lisäksi tarjolle on tullut myös muita uudentyyppisiä lisälaiteratkaisuja, Vilja-asiamies Max Schulman koko kapasiteetti. MTK on laittanut bioetanolilaitoshankkeen pohdiskelun liikkeelle. Nyt tarvitaan valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden yhteistyötä. Vilja-alan toimijoiden pitää ensi satokauden viljelysuunnitelmaa tehdessään pitää ehdottomana tavoitteena tasapainon saavuttaminen viljamarkkinoille. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä valkuais- ja öljykasvien ja viherlannoitenurmen viljelyä, lisäämällä luonnonhoitopeltoja sekä kylvämällä vähemmän rehuviljaa. Markkinat otetaan haltuun tasapainottamalla tuotantoa ja tähän tarvitaan monia keinoja, Max Schulman painottaa. Olemme oppineet, että suuri satokaan ei välttämättä tuo hyvää tulosta. Hyvä sato voi olla huonosti toimivilla markkinoilla viljelijälle jopa kato. Jaakko Holsti MTK-UUSIMAA jotka mahdollistavat samojen lisälaitteiden käyttämisen sorateiden muokkauksen ja pintakunnon hoidon lisäksi myös talvihoidossa. Tienhoidon palveluiden järjestämisessä Destia Oy ottaa huomioon paikallisten yrittäjien jo valmiina oleva laite- ja palvelutarjonnan. Tämän lisäksi palvelukokonaisuuksiin voidaan yhdistää talvi- ja kesätöistä useita työlajeja, jos tämä tukee molempien sopijapuolten etuja. Destia Oy :n tarvitsemista tienhoitopalveluista saa lisätietoa tuottajaliittojen yhteisestä Maaseutuyrittäjähankkeen järjestämästä Tienhoitoyrittäjyys-kurssilta joka alkaa joulukuussa tai ottamalla yhteyttä Destia Oy : n alueurakoiden vastuuhenkilöihin. Oiva Huuskonen Destia Oy
Page 1: M-Suomen Posti Oyj MTK-Uusimaan tie
Page 5 and 6: uusmaalainen
Page 7 and 8: uusmaalainen nan kehittämisessä.
Page 9 and 10: uusmaalainen avulla. Tuotantotapa
Page 11 and 12: uusmaalainen 11 11 Kiinnostaako yri
Page 13 and 14: uusmaalainen 13 Ilmoittaudu lähiru
Page 15 and 16: uusmaalainen 15 MTK-UUSIMAAN sään

Uusmaalainen 2 - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?