Uusmaalainen 2 - MTK

uusmaalainen
Karjalohja – Läntisen Uudenmaan
omenaparatiisi
Karjalohjaa voidaan hyvällä
syyllä kutsua Länsi-
Uudenmaan omenaparatiisiksi.
Viimeisen kymmenen
vuoden aikana on perustettu
uusia tarhoja ja vanhoja laajennettu.
Omenaa viljellään
ammattimaisesti kuudella tilalla
noin 25 hehtaarin alueella
(EU-tuen piirissä). Omenoiden
lajittelusta, pakkaamisesta,
varastoinnista sekä markkinoinnista
huolehtii karjalohjalainen
omenanviljelijä Jorma
Jaakkola. Jaakkolan omenahalli
on Manner-Suomen suurin
ja modernein lajittelukeskus,
jossa käsitellään noin
400.000 kg omenaa vuodessa.
Tänä vuonna hallissa lajitellaan
12 yrityksen omenat.
Eija ja Harry Kaartisen
omenatila on monialayritys
Eija ja Harry Kaartinen aloittivat omenatarhauksen
noin kymmenen vuotta sitten. EU:n
tuomien muutosten jälkeen viljanviljely oli
kannattamatonta pienellä tilalla. Oli valittava
joku muu tuotantosuunta. Mielessä oli ollut
mansikan viljely, mutta mansikan markkinatilanne
oli huono. Omenalla oli markkinoita
ja isännällä 15 vuoden vankka työkokemus
Tahvosten puutarhalta, joten päätös oli helppo.
Lisäksi omenan viljelytekniikka kehittyi
Suomessa uusiin ulottuvuuksiin hillittykasvuisilla
perusrungoilla ja tihkukastelulla. Harry
Kaartinen korostaa etenkin Jorma Jaakkolan
osuutta omenan viljelyn laajenemiseen Karjalohjalla.
Hän on kannustanut ja kouluttanut
viljelijöitä yli 30 vuoden kokemuksellaan
omenatarhauksen saloihin. Jaakkola sanookin,
”että hän on matkustanut maailman ympäri
omenan perässä” – tietoa on haettu joka
maanosasta.
Tällä hetkellä Kaartisilla on omenalla 3 ha.
Loput pellot on heinällä ja heinätyöt hoitaa
toinen viljelijä. Eija Kaartisella on ollut oma
siivousalan yritys ja työ tilan ulkopuolella.
Harry hoitaa etupäässä omenatarhan sekä
tekee ja myy polttopuita ja työskentelee osittain
viherrakentajana ym. huoltotehtävissä.
Omenien poimintaan osallistuu perheen ohella
paikallisia kausityöntekijöitä. Tila on malliesimerkki
nykyisestä monialayrityksestä.
Tilan omenalajikkeet ovat Valkea kuulas
ja Samo (kesälajikkeet), Jaspi ja Summerred
(syyslajikkeet) sekä Lobo ja Amorosa (talvilajikeet).
Harry Kaartisen mielestä on parempi
tuottaa määrää ja laatua kuin ”kikkailla”
suurilla lajikemäärillä. Lobo, Amorosa, Jaspi
ja Kanelit ovatkin eniten viljeltyjä lajikkeita
Suomessa.
Hillittykasvuiset
perusrungot tehostivat
viljelyä
Kaartinen kertoo, että omenan viljely tehostui
huomattavasti hillittykasvuisten perusrunkojen
myötä. Aikaisemmin voitiin istuttaa
vain noin 400 puuta/ha kun taas hillittykasvuisia
yli 1000 puuta/ha. Hillittykasvuisten eli
kääpiöivien puiden leikkaustarve vähenee ja
poiminta voidaan tehdä ilman apukorokkeita.
Omenasato on myös lisääntynyt. Normaali
puu tuottaa hieman yli 10 kg, mutta voidaan
päästä jopa 25-30 kg:n satoihin. Tällainen
supersato verottaa yleensä seuraavaa vuotta,
Harry täsmentää.
Omenatarhan
perustaminen ja hoito
Kaartisten omenatarha selvisi viime talvesta pienillä myyrätuhoilla.
Omenatarhan perustaminen on ehkä työläin
ja kallein vaihe viljelyn näkökulmasta. Paras
maaperä on hieta tai karkeahieta, mielellään
noin 2 ha lohko ja vielä keskellä mäntymetsää
niin kaikki on optimissa, Harry selostaa.
Lohkon salaojitus ja kastelujärjestelmä pitää
olla kunnossa. Pellon ph-arvo tulee olla maksimissaan,
rikkakasvit hoidettava minimiin
ja lohko aidattava jäniksiä ja sorkkaeläimiä
vastaan. Harry arvioi, että tarhan perustamiskustannukset
taimi-istutuksineen maksaa
noin 25.000 Euroa/ha. Satoa saadaan vasta 3-4
vuoden kuluttua puiden istutuksesta.
Varsinkin vanhoilla perusrungoilla puiden
leikkaus on yhtä iso työ kuin poiminta.
Kaartisen tilalla Harry ja yhteistyökumppanin
puutarhuri leikkaavat tarhan kahdessa
viikossa. Puiden leikkaus tehdään maalishuhtikuussa.
”Pidän leikkaamisessa mukana
taidokasta puutarhuria, ettei taso lipeä”, Harry
naurahtaa.
Kasvukaudella seurataan tauti- ja tuholaistilannetta
ja tehdään ruiskutuksia tarpeen mukaan.
Omenatarhaa kastellaan ja lannoitetaan
myös tarvittaessa. Vesiliukoiset lannoitteet
lisätään kasteluveteen. Harry harmittelee erikoislannoitteiden
ja kasvinsuojeluaineiden
korkeaa hintaa. Lisäksi Evira poistaa toimivia
kasvinsuojeluaineita ja uudet korvaavat ovat
hinnoiteltu tähtitieteellisesti.
Poiminta
elo-lokakuussa
Kesälajikkeiden poiminta alkaa elokuussa,
koska lajikkeita on kuusi, ”on meillä kuusi
poiminta piikkiä”, Harry jatkaa. Poiminnassa
on mukana oma perhe ja paikallisia nuoria,
joita vielä löytyy, kun jaksaa seuloa ja antaa
vastuuta. Omenien poiminta keskittyy iltoihin
ja viikonloppuihin. Osalla tarhoista on myös
ulkomaista työvoimaa, koska omasta pitäjästä
ei löydy tarpeeksi poimijoita. Harry onkin
ideoinut ns. nais/miespankkia, josta tarhat
voisi vuokrata työvoimaa.
Poiminnan jälkeen Kaartisen omenat toimitetaan
noin 5 km päässä sijaitsevaan Jaakkolan
omenahalliin. Jaakkolan omistama Herkkutarhat
Oy ostaa omenat ja huolehtii lajittelusta
pakkaamisesta ja markkinoinnista. Viljelijän
työ loppuu omenahallin portille. Harry onkin
erittäin tyytyväinen Karjalohjan yhteistyökuvioihin.
Tämän vuoden sato
keskinkertainen
Harry korostaa, että EU-tuella ei ole merkitystä
omenan tuotantoon. Tulo tulee omenan
myynnistä. Hän arvioi, että hyvänä vuotena
hehtaari omenaa tuottaa bruttona noin 10.000
euroa. ”Siitä voimme laskea, että kuinka monta
hehtaaria alle 80 €/tonnin arvoista rehuviljaa
pitää kasvattaa, jotta päästään samaan”,
ihmettelee Karjalohjan ja Sammatin tuottajien
puheenjohtaja Harry Kaartinen. Tänä vuonna
omenasato on keskinkertainen. Markkinahintaa
ja kysyntää heikentää kotipuutarhojen hyvä
sato sekä kaupoissa sesonkiaikana myytävä
ulkomainen omena.
Harry Kaartinen kannustaa
nuoria omenan viljelyyn
Näillä näkymin Kaartisen tilalla ei olla lisäämässä
omena-alaa. Myöskään jatkojalostusta
ns. kakkoslaadulle ei ole suunnitelmissa.
Harryn mielestä tärkeintä on tuottaa laadukasta
omenaa tuoremarkkinoille. Kaupassa myytävästä
omenasta on vain 4 % kotimaista, joten
markkinoilla on tilaa uusille ”vakavasti” yrittäville
viljelijöille. Harry kannustaakin nuoria
omenan viljelyyn, koska tuotteesta saatava hinta
on vielä merkittävä tukeen nähden. Tietysti
pitää muistaa, että omenan viljely on pitkälti
käsityötä ja vaatii vahvaa ammattitaitoa sekä
yhteistyökykyä. Erikoisaloilla yhteistyön merkitys
kasvaa, koska kaikkea ei voi tehdä itse.
Tuula Kerko-Ervasto
Puutarhayritysrekisterin tietojen perusteella omena-ala on ollut kasvussa vuodesta 1994
alkaen. Kaupallista omenatarhatuotantoa on pääosin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa
ja Uudellamaalla. Omenatarhoista 40 % sijaitsee Ahvenanmaalla ja vajaat 30 % Varsinais-
Suomessa. Loput tarhat ovat etupäässä Länsi-Uudellamaalla.
OMENATARHAUS VUONNA 2008
Harry Kaartinen odottaa Lobo-lajikkeesta kohtuullista satoa. Lobo on edelleenkin
suosituin kauppaomena.
Yritysten määrä/kpl ha Tuotettu omenamäärä/kg
Koko maa 393 668 4.282.000
Uusimaa 41 105 487.200
Lähde: Tike, Puutarhayritysrekisteri