Vuosikertomus 2012.pdf - MTK

Suomen suurpetopolitiikka ei ole ollut onnistunutta.
Suurpedot ovat jo saavuttaneet tavoitellut
kantatasot. Siitä huolimatta kantojen annetaan
kasvaa, joka aiheuttaa vakavia vahinkoja maaseudun
ihmisille ja elinkeinoille sekä yhteiskunnalle
yleensä. Monilla alueilla suurpedot koetaan
jo vaaraksi ihmisten fyysiselle turvallisuudelle.
MTK on tuonut esiin kantanaan, että suurpetoongelmat
voidaan ratkaista paremmalla kantojen
säätelyllä. Tarvitaan riittävän suuri lupakiintiö
ja paikallisviranomaisille joustava mahdollisuus
reagoida nopeasti, kun pedot aiheuttavat vaaraa
ihmisille ja elinkeinonharjoittamiselle.
Kannansäätelyn ensisijainen tavoite pitää olla
alueella asuvien ihmisten oikeuksien turvaaminen.
Petoeläinkantoja on aina voitava säädellä
luvallisen metsästyksen keinoin. Vahinkojen ennalta
ehkäiseminen ja petojen ihmisarkuuden ylläpitäminen
edellyttää kannanhoidollisten lupien
myöntämistä koko maan alueella. Se on lopulta
myös petojen suojelun kannalta ainoa kestävä
ratkaisu. Suurpetopolitiikkaa arvioidaan ja siitä
päätetään uudelleen vuodesta 2013 alkaen. Siinä
työssä MTK on aktiivisesti mukana. Edunvalvonnan
ehdottomana tavoitteena on varmistaa
ihmisten perustuslaissa taatut oikeudet.
Aluepolitiikka
MTK toi maaseudun näkökulmaa aluepolitiikan
valmisteluun. Olimme mukana työ- ja elinkeinoministeriön
alue- ja rakennepoliittisessa neuvottelukunnassa
sekä tulevan ohjelmakauden
2014 – 2020 alue- ja rakennetukia valmistelevassa
työryhmässä. Ohjelmakauden valmistelu
eteni odotusten mukaisesti vuonna 2012. Näköpiirissä
ollut aluepolitiikan rahoituksen väheneminen
ei kuitenkaan vaikuttanut valmisteluun
vielä tässä vaiheessa. Alue- ja rakennepolitiikan
sekä maaseudun kehittämisohjelman yhteensovittamiseen
tähtäävän kumppanuussopimuksen
laadinta aloitettiin vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriön
vetovastuulla.
Edellytimme maaseudun näkökulmien ja vihreiden
elinkeinojen kasvumahdollisuuksien huomioon
ottamista vaatimalla maaseutuvaikutusten
arviointia osaksi kaikkea lakivalmistelua.
Seurasimme ja otimme kantaa kuntauudistuksen
toteuttamiseen. Edellytimme, että kunnissa laadittaisiin
vihreiden elinkeinojen kasvuohjelmat
osana kuntarakenneselvityksiä.
Huoltovarmuus
Alkutuotannon osallisuus huoltovarmuuden
ylläpitämiseksi
Huoltovarmuustoiminnassa korostui loppuvuoden
2011 myrskyt (Hanna ja Tapani). Keräsimme
laajasti tietoja myrskyjen aiheuttamista häiriöistä
ja arvioimme ne poolitoimikunnassa. Otimme
huomioon myrskyistä saadut kokemukset kehittäessämme
tilatason varautumista.
Tuotimme alkutuotannon osalta huoltovarmuuden
tilannekuvan. Analysoimme tulokset
alkutuotantopoolissa ja johdimme niistä
toimenpiteitä jatkuvuudenhallinnan kehittämiseksi.
Osallistuimme syksyn aikana Huoltovarmuuskeskuksen
organisoimaan, huoltovarmuudelle
asetettavia tavoitteita koskevan valtioneuvoston
päätöksen esiselvitysvaiheeseen.
Ylläpidimme ja kehitimme alkutuotantopoolin
henkilöstön osaamista ja valmiuksia varautumiseen
liittyvissä asioissa. Osallistuimme elintarvikehuoltosektorin
poolien koulutustilaisuuksien
suunnitteluun ja toteutukseen. Sektorin koulutustapahtumiin
osallistui yli 250 henkilöä.
Vuosikertomus 2012
27